Automarketit ja vapaa kilpailu

22.11.2008 · Aihe: _ 

Kauppojen aukioloaikoja koskevassa keskustelussa vedottiin moneen kertaan siihen, ettei yhteiskunnan pidä puuttua vapaaseen valintaan. Eräitä tähän liittyviä näkokohtia:

Ensimmäinen ongelma liittyy siihen, johtaako oman edun mukainen osittaisoptimointi lopulta optimaaliseen tulokseen.

1. Osittaisoptimoinnin ongelma

Oletetaan, että valittavana on kolme vaihtoehtoa ja jokainen valitsee niistä itsensä kannalta parhaan:

a) ostaa kaikki tuotteet lähikaupasta, jolloin ne ovat kalliimpia
b) ostaa kaikki tuotteet automarketista jolloin aikaa ja bensaa kuluu
c) ostaa kerran viikossa automarketista ja pienet täydentävät ostoksensa lähikaupasta.

Aika monella paremmusjärjetys on
c>a>b

Jos kaikki noudattavat tätä järjestystä, lopputuloksena ei ole edullisin vaihtoehto c) vaan huonoin vaihtoehto b), koska lähikauppa menee nurin.

2. Ulkoisvaikutukset

Se, että kauppa on (vain) kaukana, johtaa suureen liikenteen määrään. Kaupunkiliikenne on aliverotettua, ei siis maksa aiheuttamiaan kuluja, haja-asutusalueilla taas yliverotettua. Minun on vähän vaikea ymmärtää sitä, että kun kauppias rakentaa hehtaarihallin moottoritien kylkeen, veronmaksajat maksavat investoinnista puolet, eli sen eritasoliittymän. Jos kauppaan ei pääse kävellen vaan on pakko mennä autolla, se lisää auton käyttöä myös työmatkalla, koska harva menettelee niin, että menee ensin bussilla töihin ja takaisin ja ottaa sitten auton ja ajaa kauppaan. Suomi on autoriippuvaisimpia maita Euroopassa ja kaupan siirtäminen vain autolla saavutettavaksi lisää autoriippuvuutta huomattavasti.

Tähän voi tietysti vaikuttaa kaavoituksella,. Helsingissä ei ole juuri annettu tontteja automarketeille (Tosin Pekka Korpinen antoi). Kaupungin strategia näkyy parhaimmillaan Herttoniemen metroasemalla, jossa on tilat useammallekin suurelle ruokakaupalle, joihin tullaan pääsääntöisesti jalan ja joukkoliikenteellä, mutta joissa kaupat ovat niin isoja, ettei tarvetta viikonlopun automarketostoksille ole.

Koska elämää on myös Helsingin ulkopuolella, eikä muilla kunnilla ole samanlaisia kaavoituksellisia keinoja (enää) käytettävissään, tarvitsisimme jonkinlaisen taloudellisen ohjauskeinon, jolla automarkettien ulkoiset kustannukset saataisiin sisäistetyiksi

3. Sosiaaliset vaikutukset

Monella ihmisellä ei ole autoa eikä (enää) edes ajokorttia. Maailma, jossa kauppaan pääsee vain autolla, on hankala vanhuksille ja se tulee kalliiksi kunnalle, jonka on lähetettävä kotiavustaja tuomaan vanhukselle ruokaa.

Tämä tulee kalliiksi.

==================

Käytettyä sanastoa:

Automarket voi olla jonkun mielestä vanhanaikainen sanonta, koska automarketit eivät käytä sitä itse itsestään. Oikea nimitys on tämän mukaan Hypermarket, mutta koska hypermarket ei ole aina automarket, vaan joihinkin niistä pääsee kätevästi ilman autoa, kutsun automarketiksi hypermarkettia tai kauppakeskusta, johon enemmistö asiakkaista tulee autolla. Stockan ja Itäkeskus eivät siis ole automarketteja (vaikka paikoitushalli niissä onkin) Sello taitaa tämän määritelmän mukaan olla, vaikka Selloon pääsee teoriassa myös junalla.

Kommentit

54 Vastausta artikkeliin “Automarketit ja vapaa kilpailu”

  1. Elina kirjoitti 22.11.2008 kello 10:51

    Selloon pääsee teoriassa junalla.. ?

    Miten niin teoriassa? Paikallisjunat eri puolilta Espoota ja Helsingin keskustasta, Pitäjänmäen ja Pasilan kautta kulkevat muutaman minuutin välein Sellon viereen.

    Bussejakin kulkee varmasti parikymmentä eri linjaa Leppävaaran kautta. Huonommin sinne Stockallesi pääsee, ellei nyt ihan vieressä asu.

    Helsingissä automarketiksi kutsuisin esim. Kannelmäen Prismaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.11.2008 kello 11:13

    Teoriassa sen takia, että käytännössä Selloon tullaan autolla, koska Espoon muu kaavoitus ei tuo joukkoliikennettä. Selloon pääsee vain Helsingistä, ja monelta espoolaiseltakin työpaikalta pääsee Selloon, mutta Espoossa asuvat eivät pääse Sellosta kätevästi koteihinsa.

    Tätä voi verrata vaikkapa Itäkeskukseen, joka on rakennettu paikkaan, josta ainakin satatuhatta ihmistä pääsee joukkoliikenteellä kätevästi kotiinsa.

    Minulla ei ole asiasta tilastoja, mutta vaikutelma on, että Selloon ruokaostoksille tulevista enemmistö tulee autolla.

    Myös helsinkiläisten pääsy Selloon joukkoliikenteellä on estetty sen hinnoittelulla. Jokseenkin kaikilla helsinkiläisillä joukkoliikenteen käyttäjillä on taskussaan näyttölippu. Heille siis joukkoliikenteen käyttö Helsingin sisällä on marginaalikustannuksiltaan ilmaista, mutta piipahdus Espoossa maksaa tänä vuonna 7,60 euroa ja ensi vuonna 8 euroa. Tämä takaa helsinkiläisten ostovoiman pysymisen Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Elina kirjoitti 22.11.2008 kello 11:32

    Ei minullakaan ole tilastoja, ja varmasti enemmistö tulee omalla autolla kuten muihinkin vastaaviin kauppakeskuksiin, myös Itäkeskukseen.

    Sello ei kuitenkaan ole todellakaan pelkän autoilun varassa. Katsoin Sellon sivuilta, että busseja tulee kolmisenkymmentä linjaa eri puolilta Espoota, Vantaata ja Helsinkiä. Lisäksi Leppävaaraan kulkee kuusi paikallisjunaa. Helsingin keskustasta matka-aika on 12 minuuttia. Tämä sama 12 minuuttia menee, jos Etu-Töölössä hyppää ratikkaan ja suuntaa Stockmannille.

    Joten sanoisin nyt kuitenkin, että sinne pääsee teorian lisäksi myös käytännössä joukkoliikennevälineillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Eufemia kirjoitti 22.11.2008 kello 11:45

    Mitä mieltä olet Katajanokalle paraatipaikalle suunnitellusta isosta, lasisesta, ristinmuotoisesta hotellista? Tai ei siis suunnitellusta vaan päätetystä: siitähän on tiedotettu kuin asia olisi muka selvä, vaikka kaavaakaan ei edes ole. Uusi Suomi (esim. Paula Holmila) on ainoa joka kirjoittelee aiheesta lainkaan kriittisesti; olisi kiva kuulla mitä sinulla on siitä sanottavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.11.2008 kello 11:46
  6. Elina kirjoitti 22.11.2008 kello 11:47

    Soitinpa nyt huvikseni Sellon kauppakeskuspäällikölle ja Stockmannille.

    Sellossa on tehty tänä syksynä selvitys asiasta: 48 prosenttia tulee kauppakeskukseen omalla autolla, 30 prosenttia julkisilla ja loput kävellen ja polkupyörällä.

    Eli kyllä sinne nyt ihan käytännössäkin tullaan muuten kuin henkilöautolla.

    Helsingin keskustan Stockmannin asiakkaista alle kymmenen prosenttia käyttää talon omaa parkkihallia, mutta tietoa ei ole kuinka moni on autolla liikkeellä siten, että auto on muualla parkissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Kari kirjoitti 22.11.2008 kello 12:02

    “Teoriassa sen takia, että käytännössä Selloon tullaan autolla, koska Espoon muu kaavoitus ei tuo joukkoliikennettä. Selloon pääsee vain Helsingistä, ja monelta espoolaiseltakin työpaikalta pääsee Selloon, mutta Espoossa asuvat eivät pääse Sellosta kätevästi koteihinsa.”

    Onpa kovin kapea näkemys. En nyt ole käsillä mitään kunnollista selvitystä asiasta, mutta Wikipedian mukaan Leppävaarassa asuu noin 25 000 asukasta ja Sellon ympäristö on varsin tiiviisti rakennettua, joten on perusteltua väittää Sellon olevan “lähikauppa” varsin suurelle määrälle ihmisiä.

    Sitä paitsi, Leppävaara on Itä-Espoossa merkittävä joukkoliikenteen solmukohta. Sen kautta kulkee kehätietä kulkeva poikittainen joukkoliikenne ja sinne päättyvät kymmenet bussivuorot, jotka syöttävät liikennettä junalle ja mm. Jokerilinjalle. Olisi varsin kummallista, jos näitä vaihtoyhteyksiä käyttävät eivät myös kävisi Sellossa asioimassa.

    Toki Sellossa käydään paljon myös autolla, mutta ainakin silmämääräisesti tilanne ei paljon tunnu eroavan Itiksestä (olen istunut ruuhkassa molempien kauppakeskusten vierellä).

    Termi “automarket” on muutenkin erityisen huono, koska ainakin itse käyttäisin tuota termiä siitä S-kaupan, K-kaupan ja Alkon muodostamasta pyhästä kolminaisuudesta, joita tämän maan kaupunkien liepeet ovat täynnä. Sellossa (samoin kuin tietenkin Itäkeskuksessa tai vaikka Stokkan ympäristössä) on kuitenkin paljon muitakin palveluja kuin vain kauppoja; ravintoloita, kirjasto, elokuvateattereita, jne.


    “Koska elämää on myös Helsingin ulkopuolella, eikä muilla kunnilla ole samanlaisia kaavoituksellisia keinoja (enää) käytettävissään”

    Pari kysymystä.
    1) Millä perusteella muilla kunnilla ei noita keinoja (enää) ole? ja
    2) Millä perusteella Helsingillä kuitenkin on?

    “tarvitsisimme jonkinlaisen taloudellisen ohjauskeinon, jolla automarkettien ulkoiset kustannukset saataisiin sisäistetyiksi”

    Tonttien/rakennusoikeuksien huutokauppaaminen sen sijaan, että ne jaetaan KMS-hengessä “sopiville” henkiöille näppäränä tulonsiirtona veronmaksajilta?

    Se, että “automarketissa” olevat tavarat ovat halvempia, antaisi myös viitteitä siitä, ettei kiinteistövero ole oikein kohdallaan.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Riku Österman kirjoitti 22.11.2008 kello 12:14

    Olen samaa mieltä siitä, että nykyisellä sääntelyllä vapaat markkinat eivät johda optimiin. Ja haluan lähikauppojen säilyvän. Mutta en usko sunnuntaiaukiolon sääntelyn olevan oikea keino. Ehdotan lähimyymäläseteliä, jokainen kunnallisveron maksaja saisi kerran vuodessa setelin, jonka voisi luovuttaa haluamaansa riittävän päivittäistavaravalikoiman omaavaan myymälään. Tämän pitäisi olla vastikkeeton, kauppiaat eivät saisi myöntää mitään asiakasetuja setelin saamisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Vesa kirjoitti 22.11.2008 kello 12:53

    Varmasti Sellossa ruokaostoksilla käyvät tulevat suurelta osin autolla (paitsi ihan lähinaapurit, joita niitäkin alkaa kyllä kohta olla pienen kaupungin verran), parinkin täyden muovikassin (kaikki eivät ole vielä valistuneen vihreitä…) kuljettaminen busseissa ja vielä kävellen (Espoo on todellakin väljää…) ei monia miellytä – varsinkin, kun siihen vielä lisätään joukkoliikennemaksu, Sellossahan parkki on ilmainen.

    Itse asun kohtuulähellä pikkukauppaa Espoossa ja on kiva katsella, kun ikääntynytkin väki pääsee kauppaan tuulettumaan, ostoksista puhumattakaan.

    Muuten kyllä joukkoliikennemaksut voisi poistaa, menisi rakenteet vähän uusiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. B.J kirjoitti 22.11.2008 kello 13:04

    Perheellinen ei voi mennä julkisilla markettiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kari kirjoitti 22.11.2008 kello 13:10

    Verrataanpas vielä tuota Itäkeskusta Selloon (luvut Wikipediasta):
    – Sello 99 000 neliötä ja 2500 pysäköintipaikkaa (40 neliötä per autopaikka)
    – Itäkeskus 115 000 neliötä ja noin 3000 pysäköintipaikkaa (38 neliötä per autopaikka)

    Osittain luvut toki ovat suuntaa-antavia ja autopaikkojen määrä ei tietenkään suoraan kerro kävijämääristä autoliikenteellä esimerkiksi joukkoliikenteeseen verrattuna (lisäksi ainakin Sello on osittain edelleen rakenteilla). Mutta mielestäni väite siitä, että Sello olisi Itäkeskusta enemmän “auto-orientoitunut” on vähintään kyseenalainen ym. lukujen perusteella.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Leena kirjoitti 22.11.2008 kello 13:48

    Sellohan on myös noin 40.000 leppävaaralaisen lähikauppa kuten Iso Omena matinkyläläisten, Myyrmanni myyrmäkeläisten ja Lippulaiva espoonlahtelaisten. Kaikkiin pääsee kävellen keskisuuren kaupungin verran ihmisiä. En siis kutsuisi noita automarketeiksi.

    Tiedän, että moni helsinkiläinen suuntaa ostoksille Espooseen – tosin sillä omalla autolla. Ystäväni Munkkiniemestä, Kuusisaaresta ja Kaskisaaresta(joista kaikista puuttuu kunnon ruokakauppa) käyvät ostoksilla Mankkaalla, jonne pääsee helposti Tarvontietä ja jossa kuulemma on yksi pääkaupunkiseudun parhaista K-kaupoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Joonas kirjoitti 22.11.2008 kello 14:06

    Hyödyttääkö tuo sunnuntaiaukiolo sitten nimenomaan automarketteja? Kuvittelisi että varsinaisia voittajia ovat pikemminkin asutuskeskuksissa olevat suuret ja keskikokoiset kaupat. Häviäjiä taas ovat näiden lähellä sijaitsevat pikkukaupat. Eiköhän ihmiset käy edelleen niissä pikkukaupoissa, jos lähistöllä ei ole valinnanvaraa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. tomppeli kirjoitti 22.11.2008 kello 14:21

    Viime vuosina alle 400 neliön päivittäistavarakauppojen määrä on lisääntynyt ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin aukioloaikasäädösten ansiosta. Juuri niin kuin toive olikin.

    Keskikokoisten supermarketien määrä taas on vähentynyt pikkukauppojen ja liikennemyymälöiden puristuksessa. Eli aina näissä joku häviää, tässä tapauksessa sellaisen asukas, jolta kaupunginosan tai muun pienehkön keskuksen supermarket lopetti.

    Seuraavaksi keskusliikkeet ilmeisesti haluavat aloittaa pikkukauppojen karsinnan. Siihenhän aukioloaikojen vapauttaminen johtaa. Näyttää siltä, että tavoitteena on kauppaverkosto, joka pääosin perustuu suuriin ja hyperkannattaviin liikennemyymälöihin. Keskusliikkeiden keskusjohdoille suuryksiköt sopivat paremmin kuin paikallistuntemusta vaativat pienyksiköt.

    Kauppaketjujen kanssa nukkuvilla hallituspuolueilla kaikki Keskon ja SOK:n ehdotukset sopii, kunhan riidat vältetään ja raha juoksee vaalikassoihin. Vai miten pitäisi tulkita tämä keskusliikkeiden toiveiden mukainen mutta kansalaisten etujen vastainen päätös?

    Toisaalta ihan hyvä hommahan tuo on, jos vihdoin tulisi tilaa ketjujen ulkopuolisille lähikaupoille ja -kioskeille. Niiden tukemiseksi kyllä tarvitsisi keksiä muutakin kuin rajattomat aukioloajat. Kebabbiloille oikeudet myydä elintarvikkeita! Hinnatkin saattaisivat tulla alas pienempien työvoimakustannusten ja erikoistumisen kautta.

    Kukaan asiantuntija ei tunnu varmasti tietävän, miten vapaammat aukioloajat vaikuttavat hintoihin. Eikö kannattaisi tsekata, miten on muualla tapahtunut, jos teoria ei anna yksiselitteistä vastausta?

    Itse pitäisi kummallisena, jos hinnat eivät laskisi. Lyhyet perustelut: Yleensä hinnat laskevat kun tehostetaan ja rationalisoidaan ja kun kilpailuedellytykset paranevat (siis suhteessa kuluttajan rahat tähän mennessä imuroineisiin). Sunnuntaipalkat kyllä näyttäisivät toimivan toiseen suuntaan eli hintoja nostavasti, mutta toisaalta juuri uudistuksen suosimissa suuryksiköissä palkkojen osuus kustannuksista on pienin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. tomppeli kirjoitti 22.11.2008 kello 14:34

    Tarkemmin ajatellen kebabbiloillahan olisi oikeudet myydä elintarvikkeita. Onhan näitä putkahtanut esiin aina silloin tällöin hävitäkseen muutaman vuoden kuluttua. Muutamat elintarvikekioskit/kahvilat/grillit näyttävät toisaalta menestyvän vuodesta toiseen. Sellaisia lisää — ja sitten vain toivomaan, että mikään keskusliike ei kiinnostu niitä konseptoimaan ketjuksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.11.2008 kello 14:50

    Ettei tule väärinkäsityksiä, Sello on parhaita “automarketteja” koska sinne pääsee myös joukkoliikenteellä ja koska siinä lähellä asuu paljon ihmisiä. Otin sen esimerkiksi, koska automarketin raja kulkee jossain Sellon tietämissä. Vantaan Jumbot tai mitä niitä nyt on (en ole autottomana koskaan käynyt) ovat puhdasverisiä automarketteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Eufemia kirjoitti 22.11.2008 kello 16:31

    Kiitos linkistä! Kirjoituksesi hotellihankkeesta oli jäänyt minulta lukematta. Sain tänään myös kuulla, että paperilehdissä asiaa on käsitelty epäileväisesti; täällä verkossa, jossa lehdet luen, aiheesta on kirjoitettu hämmästyttävän vähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Riku Österman kirjoitti 22.11.2008 kello 16:31

    Pidemmällä tähtäimellä myös nettiostaminen on hyvä tapa pienentää markettiautoilua. Nykyisellään nettiostaminen saattaa toki tuottaa useita Itellan ajoja melko tyhjillä pakettiautoilla, mutta nettiostamisen suosio on jatkuvassa kasvussa. Ehkä muutaman vuoden kuluttua ollaan pisteessä, jossa ruoka.net, lähikaupat tai automarketit tarjoavat houkuttelevia nettiostoskokemuksia viikon täydennysostoksille. Nämä toimitettaisiin ekologisesti autoilla, joilla on samassa ajossa useita toimituksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Mono kirjoitti 22.11.2008 kello 17:17

    Kirjoitit alussa: “…kutsun automarketiksi hypermarkettia tai kauppakeskusta, johon ENEMMISTÖ asiakkaista tulee autolla. Stockan ja Itäkeskus eivät siis ole automarketteja…”. Nyt kuitenkin yllä on todistettu että Selloon autolla tulee vain 48% asiakkaista (ei-enemmistö) ja silti sanot Selloa parhaaksi “automarketiksi”. Miksi? Oman aiemman määritelmäsi mukaan Sello ei ole automarket, ja kuitenkin sanot sen olevan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. tpyyluoma kirjoitti 22.11.2008 kello 18:50

    Pari irtopointtia:
    Sellossa oli kuulemma laskettu aika paljonkin junalle tulevien ostajien varaan, mutta ongelma on siinä että samalla junalla pääsee keskustaan vartissa, joten miksi mennä Selloon? Syystä tai toisesta autottomien osuus väestöstä on n. 50%, Helsingin seudulla todennäköisesti suurempi.

    Asiaan:
    Olen leikkinyt ajatuksella, että mitä jos liikenteen verotus perustuisi liikennöintitarpeen tuottamiseen? Eli, esim. kiinteistöveron kautta, verotettaisiin liikenneyhteyksien hinta omistajalta. Eli aiheuttaja maksaa. Ratkaisi tuon loisimisen motariliittymissä ja esim. ABC-ketjun vastenmielisen tavan kilpailuttaa kunti siitä kuka rakentaa heille oman liittymän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Markku af Heurlin kirjoitti 22.11.2008 kello 19:37

    JUMBOONKIN PÄÄSEE JULKISILLA

    http://www.jumbo.fi/general/Uploads_files/iso_opas.jpg

    Ode kirjoitti:

    “Otin sen esimerkiksi, koska automarketin raja kulkee jossain Sellon tietämissä. Vantaan Jumbot tai mitä niitä nyt on (en ole autottomana koskaan käynyt) ovat puhdasverisiä automarketteja.”

    Jumboon pääsee myös hyvin julkisilla liikennevälineillä, kuten voi tarkistaa kauppakeskusken sivuilta (yllä) (Vanhana munkkalaisena Ode ei tunnu tuntevan muuta julkissta liikennetä kuin raideliikenteen, mutta bussejakin on olemassa, ja ne voivat olla nopeita ja mukavia). Vieressä on Kartanokosken uusi asuinalue.

    Espoon Ison Omenan edestä kulkee buseja kuin pipoa. Itäkeskus on sekä julisen että muun liikenteen solmukohdassa.

    itse en viihdy kauppakeskuksissa. Minulla oli kerran sovittu treffit Selloon,joka on mukavasti matkan varrella ja ajoin sitten Isoon omenaan, joka oli samoin matkan varrella Kirkkonummelta. Yriuin etsiä ystävääni: ” Joo, olen Suomalisen kirjakaupan edessä, tässä Roberts Coffee ja Instru …) Kesti aika kauan tajuta, että olin aivan eri paikassa.

    On hieman hyödytöntä kiistellä siitä , mikä market perustuu julkiseen liikenteseen ja mikä vai autoihin. Melko normaalit viikonlopoun ostokset lapsiperheessä tekevät helposti 3 – 4 isoa (kangas)kassia. (ns. marikassia) Niitä on vähän tylsä retuuttaa bussiin, jos perheeessä jo on auto, niinkuin useimmisa perheissä on. Hyvin usein viikonlopun ostokset tehdään koko perhe yhdessä. Kesäaikaan kyllä 2 isoa kassia menee fillarilla.

    Sellon edeltäjä Maxi-market taisi olla maan ensimmäinen automarket. Se söi kaikki Elannot kilometrien säteellä.

    Nimi. Risto Reipas

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Elina kirjoitti 22.11.2008 kello 19:58

    Tässä aloituksessa kuten monissa muissakin aikaisemmissa on havaittavissa syvä Espoo-viha.

    Itäkeskuskin kategorisesti on parempi paikka kuin persläpi Espoo, jossa vain teoriassa pääsee kulkemaan ilman autoa… (Itäkeskuksen autoiluprosentti muuten on ihan sama kuin Sellossa.)

    Totuus on siis toinen ja Osmon tulee tottua siihen, että joku nimeltä mainitsematon rivakka naisihminen kyllä aina tarkistelee näitä hätäisesti kyhättyjä totuudevastaisia keskustelunavauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. veepee kirjoitti 22.11.2008 kello 20:24

    Satelliittipohjainen seuranta- ja maksujärjestelmä olisi täydellinen ratkaisu autoilun ulkoisvaikutuksiin. Korjaisi varsinkin tuon samanaikaisen ali- ja yliverotuksen. Saksassa laitevalmistaja asennutti laitteet omalla kustannuksellaan rekkoihin ja sai korvaukseksi pientä siivua järjestelmän tuotoista. Ehkä ihmisten seurantaan voi liittyä yksityisyyden kannalta ongelmia, mutta en kyllä itse olisi niistä tippaakaan huolissani.

    Autolla ajamiseen kykenemättömiähän on vanhusten lisäksi nuoret, köyhät ja muusta syystä ajokortittomat. Esimerkiksi invalidit, kehitysvammaiset, sairaat jne. Aika moni popsii sellaisia masennuslääkkeitä, joiden vaikutusaikana ei suositella tarkkuutta vaativia tehtäviä.

    Vaikka hypermarketit olisivat hyvin tavoitettavissa, on sekin inhottavaa, että merkittävä osa kaupungin palvelutarjonnasta siirtyy keskitetysti yksityiselle maaperälle. Siellä vartijafirma ylläpitää kauppakeskuksen omistajan käsitystä soveliaasta asiakaskunnasta ja käyttäytymisestä. Tässä ei käsittääkseni kysellä suuren yleisön mielipidettä, jos vaan asiakaskuntaa riittää; onhan yrittäjällä kai oikeus valita asiakkaansa. Ehkä tämä on Suomessa vielä kaukainen uhkakuva, mutta Lontoossa kuulemma on yksityinen pieni kaupunginosakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.11.2008 kello 20:43

    Anteeksi nyt Elina, mutta sanoin, että käsittääkseni Selloon ruokaostoksille tulevista tulee käsittääkseni autolla. Jos kaikista asiakkaista tulee autolle 48 %, uskoisin edelleen olevani oikeassa. R-kioskilla piipahtavat varmaankin tulevat junalla.

    Se ei tässä asiassa ole mitenkään olennaista, sillä kuten sanottu, kauppakeskukseksi Sello on sijainniltaan parhaasta päästä. Samalla on kuitenkin pakko sanoa, että jos Selloa ei olisi, paljon useamman espoolaisen kohdalla ruokakauppa olisi kävelyetäisyydellä. Jos Espoon kaavoituksessa olisi pyritty siihen, että jokaisella on 600 neliön kauppa kilometrin säteellä, eivät Sellot menestyisi.

    Se, minne pääsee teoriassa joukkoliikenteellä, ei ole olennaista, vaan se minne käytännössä mennään joukkoliikenteellä. Minulla on vanha tieto Stockalta, että 90 % asiakkaista ja 75% ostovoimasta tulee muualla kuin henkilöautolla. Sokoksessa tilanne taitaa olla vielä joukkoliikennevoittoisempi. Katajanokan K-markettiin varmaankin 99 % asiakkaista tulee kävellen, koska pysäköintipaikkoja ei edes ole ja 2000 ihmistä asuu 400 metrin etäisyydellä. Kun lähikaupat tapetaan, yhä useampi on käytännössä pakotettu tekemään ostoksensa autolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Teemu Kemppainen kirjoitti 22.11.2008 kello 21:04

    Sosiaalisista haittavaikutuksista puuttui se hengetön, setelinohut ja yksilöllisyyttä nakertava shoppailukulttuuri, jonka ilmentymä ja mahdollistaja nämä automarketit ovat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Leena kirjoitti 22.11.2008 kello 21:19

    Osmolle: Mitä pahaa on siinä, jos käy autolla kaupassa? Niin minäkin teen kerran tai kaksi viikossa – tavarat saa suoraan kärryistä autoon kaupan parkkihallissa ja kotona taas autokatoksesta keittiöön.

    Muistutetaan nyt, että helsinkiläiset autoilevat siinä kuin naapurikuntalaisetkin. Helsingissä on 241.805 autoa, Espoossa 113.947 ja Vantaalla 100.792(tiedot vuodelta-06). Autotiheys Helsingin eteläisissä kaupunginosissa on 400 autoa/1000as eli enemmän kuin Tikkurilassa, jossa autotiheys on 390/1000as. Espoon suuralueilla kuten Matinkylässä ja Espoonlahdessa on 410 autoa tuhatta asukasta kohti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Tavallinen teknikko kirjoitti 22.11.2008 kello 21:29

    Noiden ostosten painoon kun käydään ostoksilla julkisilla kulkuvälineillä taikka omalla autolla.

    Mäyräkoira painaa n. 7 kg (nesteet 4 kg ja 3kg kuoret). Oman kokemukseni mukaan tuollaista painoa voi raahata jonkun matkaa (muutama kilometri) kädessä roikottaen. Mutta pidemmellä matkalla alkaakin taakka painamaan kiusallisen paljon.

    Eli “raavas mies” pystyy kantamaan molemmissa käsissään yhteensä n. 14 kg elintarvikkeita muutaman kilometrin. Julkisissa kulkuvälineissä tuollainen painomäärä on vielä vietävissäkin hankaluutensa vuoksi, mutta just ja just menee jos oikein yrittää (oletteko nähneet tällaisia isiä taikka äitejä taakkoineen julksissa kulkuvälineissä).

    Sitä en tiedä, kuika paljon esim. 4-henkisen perheen ruuat viikonlopuksi painavat n. keskimäärin, mutta aivan varmasti oman auton käyttö tulee eteen jo senkin takia, että kauppakassit painavat liaan paljon käsissä kuljetettavaksi kotiin useiden kilometrien päähän.

    Siis, ostosten painokin tulisi huomioida kun keskustellaan, että kuinka helppoa on käydä ostoksilla julksilla vastaan oma auto.

    Niin, tulee myös huomioida josko paljon pullotavaraa ostaa, niin tyhjät pullot painavat aika tavalla takaisinmatkaallaankin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Elina kirjoitti 22.11.2008 kello 21:34

    No, pöh… Osmo yrittää taas luikerrella.

    Kyllähän nyt mikä tahansa järki (maalais- tai kaupunkilaissellainen) sanoo, että ruokaostoksille tulee enemmän ihan lähipiiristä päivittäin kävellen, joten tuo 48 prosenttia pikemminkin putoaa.

    Mutta otan maanantaina yhteyttä uudestaan selvityksen puitteissa, josko heillä olisi tästä spesifimpää tietoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Artturi Björk kirjoitti 22.11.2008 kello 22:16

    Osmo: Ymmärränkö oikein, että sinun mielestä kauppojen aukiolosäädökset on hyvä tapa kontrolloida autoilua ja rajoittaa sen negatiivisia ulkoisvaikutuksia? Tuntuu, että kaikki perustelusi kiteytyvät tämän ympärille. Oon samaa mieltä, että liikenteen ulkoisvaikutukset on ongelma, mutta täysin eri mieltä siitä, että kauppojen aukiolosäädökset olis jotenkin tehokas ja fiksu tapa yrittää kontrolloida tätä. Ensisijaiset keinot on tietullit (tai teiden yksityistäminen), päästökauppa ja maanomistusoikeuksien vahvistaminen, niin että esim. melua ja hiukkaspäästöjä ei saa aiheuttaa ilman maanomistajien lupaa.

    Kohdasta yksi:

    Käsittelet tätä asiaa taas samalla tavalla kuin puutarhakaupungin puollustajat omakotiasumista, eli et ota huomioon kustannuksia.

    Jos kaikkien preferenssit ovat kuvailemasi mukaisia, niin lähikaupat eivät mene nurin, jos kaikki ovat myös valmiita maksamaan valintansa kustannukset, eli lähikaupoissa korkeampia hintoja. Jos taas ihmiset oikeasti arvostavat alempia hintoja enemmän kuin lähikauppoja niin silloin ne toki menevät nurin, mutta tällöin ollaan päädytty eniten ihmisiä miellyttävään vaihtoehtoon. Esimerkissäsi tilanne on mahdollinen ainoastaan koska ne ihmiset jotka tykkäisivät eniten automarketeista pakotetaan sunnuntaisin lähikauppoihin. Tämä ei ole kokonaisuuden edun mukaista.

    Österman on sentään rehellinen ja kertoo, että hän haluaa, että lähikaupat säilyvät. Minäkin toivon lähikauppojen säilyvän ja olen valmis kantamaan korteni kekoon käyttämällä lähikauppojen palvelua ja maksamalla niistä markkinahintaa. En kuitenkaan ole valmis lobbaamaan poliittisia päättäjiä rajoittamaan kilpailua edukseni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. riku kirjoitti 22.11.2008 kello 22:41

    “Koska elämää on myös Helsingin ulkopuolella”

    Kun Odekin voi tällätavoin kasvaa ihmisenä, niin ehkä jopa HSn kaupunkitoimituskin joskus…

    Tervetuloa Selloon.

    Ensin nepalla rautatieaseman viereen ja junalla espooseen. Aikaa YTVn mukaan n 35-45 min. Kaivopihalta menis vain 20min, skatta vaan on niin kaukana kaikesta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Arawn kirjoitti 22.11.2008 kello 23:18

    Markku af Heurlin: Jumboon ei todellakaan pääse helposti Helsingistä joukkoliikenteellä tai sitten meillä on siitä eri käsitys, mikä on “helposti” pääsyä. Totta, jotkut lentokenttäbussit menevät suoraan sen vierestä ja pari muutakin, mutta vuorovälit ovat mitä ovat varsinkin tiettyinä aikoina. Ja matkakin kestää ja kestää… Puhumattakaan siitä, että sinne vielä pääsee, mutta entäpä pois. Siinä pysäkillä saa odotella yleensä 15-30min sitä takaisin Hesaan menevää bussia.

    Että kiitti vaan, mutta jos on hesalaisena pakko asioida ostoshelvetissä, surautan metrolla itikseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Juha kirjoitti 23.11.2008 kello 0:31

    Lähikaupat joutaa kuolla. Niissä on niukat valikoimat. Tuntuu kuin olisi kaupassa entisessä Neuvostoliitossa.

    Tulevaisuus on auto- ja hypermarkettien. Kuluttajien edun nimissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. V.Aseliini kirjoitti 23.11.2008 kello 1:05

    Tjoo-o. Itse en nykyään juuri käy muualla kuin automarketeissa. Syy – asun 400m päässä moisesta kompleksista. Valikoimaa on ja löytyy muutkin palvelut samalla. Ilman autoa. Itseasiassa varsin näppärä järjestely olen tyytyväinen.

    Lähikauppojen tukeminen on vähän kaksipiippuinen juttu, mökkeilemässä ollessani huomasin että paikallisen lähikaupan tuotteet olivat a) kalliita b) järjestään joko vanhoja tai päiväyksen ehtoo puolella. Kuitenkin ihmiset ostivat kaupasta tavaraa ylihintaan koska vaihtoehtoa ei ollut.

    Tuli tienoolle ABC ja S-Market. Tuoretta tavaraa kilpailukykyiseen hintaan. Lähikauppa lopetti ja kukaan ei jäänyt kaipaamaan. Itseasiassa palvelu parantui huomattavasti.

    Monesti lähikauppa on paikka jonne mennään jos on ehdoton pakko. Kannattaa mietiä miksi näin on. Eivät ihmiset ole tyhmiä vaan äänestävät lompakoillaan. Jos palvelu hyvää ja tavara kuranttia ja hintataso kilpailukykyinen niin en näe syytä miksi lähikauppa ei voisi menestyä. Valitettavan usein jokin edellä mainituista seikoista jää uupeloon.

    Lähikaupoilla on paikkansa, mutta monesti mietin olisiko erikoistuminen se asia joilla kannattavuus paranisi. Mene ja tiedä, toistaiseksi haen ostokseni automarketista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. MikkoR kirjoitti 23.11.2008 kello 10:50

    Riku:
    “Olen samaa mieltä siitä, että nykyisellä sääntelyllä vapaat markkinat eivät johda optimiin.”

    Tässä menee useasti monella käsitteet sekaisin. Maassa jossa kansantaloustiede mielletään usein uskontoon rinnastettavaksi pseudotieteeksi, monella on käsitys että vapaa kilpailu johtaisi johonkin optimitilaan. Tämä ei pidä paikkaansa vaan optimiin pääsätään _täydellisessä_ kilpailussa. Kiinnostaneet voivat googlettaa, mutta kerrottakoon että täydellinen kilpailu saavutetaan ennemminkin markkinoiden rajatuksilla kuin vapaudella.

    Automarkettien kustannukset sisäistetään parhaiten ruuhkamaksuilla. Tämä myös tasoittaa tuota yli/aliverotusta kaupungin ja haja-asutusalueen väillä. Merkillepantava piirre ongelmassa on se mistä ruuhkamaksut tällä hetkellä kiikastaa. Niitä ei niinkään vastusta autoilijat vaan Helsingin keskusta liike-elämä ja sitä kautta yksi nimeltä mainitsematon helsinkiläinen puolue jolla kytköksiä ensiksi mainittuun on ilmeisen paljon.

    Toisaalta en näe että kivijalkakaupalla on muutenkaan paljoa mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Asiakkaat haluavat lajempaa valikoimaa ja se ei yhden taloyhtiön liiketiloihin mahdu. Esim. Munkkiniemessä on sadan metrin välein kaksi pientä Alepaa. En tiedä onko tahdosta, saatavilla olevista tiloista vai sunnuntai-aukiolon mahdollisuudesta kiinni että niiden tilalla ei ole yhtä S-markettia.

    Myös termi “lähikauppa” on vähän eri asia kuin ennen. Ennen kauppamatkat alkoivat aina kotoa kun kaupassa kävivät kotiäidit. Lähikauppa oli se kotia lähinnä. Nyt kaupassa käydään työmatkalla ja “lähi” on se joka aihetuttaa pienimmän viivästyksn työmatkaan. Autottomien asiointikin keskittyy helposti joukkoliikenteen solmukohtiin. Toki nykyään kun autolla pysty kerralla tuomaan kaupasta koko viikon ostokset on yleistynyt tapa että kaikki perheen ostokset tehdään kerralla erillisellä kauppamatkalla lauantaina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Oskari Huusko kirjoitti 23.11.2008 kello 11:23

    Minusta Osmon alkuperäisen kirjoituksen tärkeimmät osat ovat:

    … tarvitsisimme jonkinlaisen taloudellisen ohjauskeinon, jolla automarkettien ulkoiset kustannukset saataisiin sisäistetyiksi.

    … Monella ihmisellä ei ole autoa eikä (enää) edes ajokorttia. Maailma, jossa kauppaan pääsee vain autolla, on hankala vanhuksille ja se tulee kalliiksi kunnalle, jonka on lähetettävä kotiavustaja tuomaan vanhukselle ruokaa.

    On totta, että tällä hetkellä yksittäisen autonomistavan kuluttajan näkökulmasta automarketit ovat hyviä vaihtoehtoja(ainakin näyttävät siltä – ulkoisvaikutukset?). Tästä ei kuitenkaan oikein vielä voi päätellä mitään kilpailun rajoitteiden purkamisesta.

    Jos sunnuntai aukioloaikojen vapauttaminen selvästi vähentäisi lähikauppoja on tästä mahdollisesti seuraaviin sosiaalisiin ongelmiin otettava myös kantaa. Ne samat kaupassakävijät myös näiden ongelmien kulut maksavat. Ongelma vain on, etteivät nämä kulut ole koskaan näkyviä(maksetaan kunnallisveroissa) ja merkittävä osa näistä kuluista todennäköisesti ulosmitattaisiin vanhusten heikentyneenä elämänlaatuna(mitä ainakaan itse en toivo).

    Sunnuntai aukiolojen sääntely ei välttämättä ole kaikista tarkoituksen mukaisin keino säädellä kauppaverkostoa, mutta jos säätely realisesti vähentää Osmon mainitsemia sosiaalisia ongelmia, ei siitä kannata ainakaan umpimähkään luopua. Ei kai se olisi ihan mahdotonta selvittää, millaisia sosiaalisia ongelmia ja kustannuksia lähikauppojen vähentyminen aiheuttaa lisääntyneenä kotipalveluiden tarpeena. Tämän jälkeen voidaan sitten miettiä pitääkö ennen sunnuntaiaukiolojen vapauttamista keksiä, joku toinen keino lähikauppojen olemassaolon turvaamiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Timo K. kirjoitti 23.11.2008 kello 11:46

    V.Aseliini:

    Lähikauppojen tuotevalikoiman puutteet ovat asiakkaan kannalta ongelmallisia. Kauppiaan ei kannata ylläpitää suurta valikoimaa koska asiakkaat käynnistävät auton ja ajelevat sinne suuremman valikoiman markettiin, josta löytyy kaikki tarpeellinen. Matkakustannus markettiin menosta syö sitten sitä marketin hintaetua, mutta paremmat valikoimat vievät voiton. Tämä koskee erityisesti maaseututaajamien lähikauppoja ( Siwat, K-extrat, Salet). Markettien sunnuntaiaukiolo on näille uhka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Riku Österman kirjoitti 23.11.2008 kello 13:17

    Kirjoitin jo aiemmin että haluan _lähi_kauppojen säilyvän. En nostalgisoi huonosti hoidettujen pienmyymälöiden perään, vaan kannatan kaikkien _lähellä_ olevien kauppojen käyttöä, ovat ne sitten automarketteja tai pienmyymälöitä. Isoimpana ongelmana pidän Ideapark-tyyppisiä hankkeita, joissa myymäläkompleksit rakennetaan kauaksi taajamista.

    Itse asioin kahdessa pienmyymälässä säännöllisesti, toinen on lähellä kotiani, toinen on lähellä harrastuspaikkaani. Toisessa on innokas uudistamisen meininki, ja myymälään aiotaan rakentaa parempi keittiö, josta saisi kylmiä ja lämpimiä herkkuja mukaan. Toisessa taas on hiukan ponneton suppean valikoiman virkamiesmäisen hoidon tunnelma.

    Kyllä pienmyymälöidenkin pitää oikeuttaa olemassaolonsa tyytyväisillä maksavilla asiakkailla! Eikä pienuus ole ylitsekäymätön kilpailuhaitta – pienessä kaupassa asiointi on nopeaa.

    Mutta Osmo on oikeassa siinä, että automarkettien laajempi valikoima väistämättä vie pois pienkaupoilta asiointia, ja siten lähikauppiaan liiketoiminta joutuu ehkä huonompaan jamaan kuin minun kaltaiseni satunnaisostajat soisivat. Kannatan politiikkaa, joka korjaa tätä epäsuhtaa, mutta en kuitenkaan nykysunnuntaiaukiolosääntelyn kautta.

    On sääli että Itellan korvaukset asiamiespostista ovat kitsaita. Yhteiskunnan kannalta postin ja lähimyymälän yhdistäminen on loistoveto.

    Myös sitä pidän hienona, että useiden huoltoasemien yhteyteen on syntynyt päivittäistavaramyyntiä. Ja nyt tarkoitan vähemmän uusia ABC-hankkeita ja enemmän jo aiemmin paikalla olleiden asemien laajennuksesta – kotini lähellä Helsingissä on tällainen hanke.

    Tässä keskustelussa ei ole toistaiseksi kommentoitu automarkettien erästä kilpailuetua – niiden yhteydessä on nykyään usein Alko. Olisi pienmyymälöille hyödyksi, jos ne saisivat myydä laajemmin mietoja alkoholijuomia, vaikkapa valko- ja punaviinejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Markku af Heurlin kirjoitti 23.11.2008 kello 13:23

    “Markku af Heurlin: Jumboon ei todellakaan pääse helposti Helsingistä joukkoliikenteellä tai sitten meillä on siitä eri käsitys, mikä on “helposti” pääsyä. Totta, jotkut lentokenttäbussit menevät suoraan sen vierestä ja pari muutakin, mutta vuorovälit ovat mitä ovat varsinkin tiettyinä aikoina. Ja matkakin kestää ja kestää… Puhumattakaan siitä, että sinne vielä pääsee, mutta entäpä pois. Siinä pysäkillä saa odotella yleensä 15-30min sitä takaisin Hesaan menevää bussia.

    Että kiitti vaan, mutta jos on hesalaisena pakko asioida ostoshelvetissä, surautan metrolla itikseen.”

    En tietenkään väittänyt että Hesasta pääsisi tai pitäisi päästä nopeasti Jumboon . Tikkurilasta tulee bussi suoraan MJumbon ovelle. Bussimatka 10 min, kokonaismatka-aika 15 min.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. tpyyluoma kirjoitti 23.11.2008 kello 13:46

    Oikaistaan nyt yksi toistuva ja vahingollinen väärinkäsitys: Jos kivijalkakaupalla tarkoitetaan normaali kaupunkikerrostalon katutasossa sijaitsevaa liiketilaa, niin liiketilan pieni koko on seurausta tilanjaosta eikä talon kokorajoituksesta. Korttelin pohjapinta-ala on tuhansia neliöitä, joka on enemmän kuin millään ruokakaupalla.

    Vanhoissa taloissa tilojen yhdistely on mahdollista, mutta ongelma on kuitenkin useat omistajat. Sen sijaan uusia alueita ja rakennuksia suunniteltaessa ei ole mitään syytä miksi ei tehtäisi kunnon kokoisia liiketiloja kivijalkaa, esim. Aleksis Kivenkadun Ässäkeskuksen S-market.

    Laajemmin, ongelma on kaupunkitilan pilkkominen asuin-, työssäkäynti-, kulttuuri-, virkitys- ja ostosalueisiin, joka tuottaa kaupunkia josta ei pidä kukaan. Autoilu, sen meluhaitat ja tilantarve, on osittainen syy tähän, mutta kaavoitus ja siinä vaikuttuva funktionaalisen kaupunkivihamielisen suunnittelun perinne on perusongelma. Automarket on oire.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Tonni käteen kirjoitti 23.11.2008 kello 14:10

    MikkoR

    “Tässä menee useasti monella käsitteet sekaisin. Maassa jossa kansantaloustiede mielletään usein uskontoon rinnastettavaksi pseudotieteeksi, monella on käsitys että vapaa kilpailu johtaisi johonkin optimitilaan. Tämä ei pidä paikkaansa vaan optimiin pääsätään _täydellisessä_ kilpailussa. Kiinnostaneet voivat googlettaa, mutta kerrottakoon että täydellinen kilpailu saavutetaan ennemminkin markkinoiden rajatuksilla kuin vapaudella.”

    Onkohan olemassa arvoneutraalia optimia? Täydelliseen kilpailun teoreettisen mallin mukaiseen tilaan pakottaminen kaikin mahdollisin viranomaistoimin tarkoittaa yrittäjän ylijäämän pakottamista nollaan kaikin mahdollisin virainomaistoimin.

    Kun tarkaistellaan tältä pohjalta millaiseen optimiin täydellisen kilpailun teoreettisen mallin mukaiseen tilaan pakottaminen kaikin mahdollisin viranomaistoimin johtaa, se muistuttaa hämmästyttävän paljon reaalisosialismin tai keskitysleirien optimia. Uusia yrittäjiä ei enää aloita ja olemassa olevat yritykset saadaan alistettua.

    Monen täällä kirjoittavan, mukaanlukien itseni, mielestä vapaa kilpailu on tavoiteltavampi optimi kuin täydellinen kilpailu, mutta fundamentalistista maailmankuvaa esiintyy näissä kilpailuasioissakin, kun tuota kilpailua on Suomessa viimeaikaoina niin paljon korostettu.

    Jotkut ottavat aina nämä ideologiat niin kirjaimellisesti ja paradoksaalisesti melkein minkä tahansa jyrkän ideologian kirjaimellisen toteutuksen käytännön seuraukset alkavat muistuttaa toisiaan. Ismin “papisto” ja hovi porskuttaa ja muut kärsivät. Ismin “papiston” ja hovin mielestä tämä on optimi.

    Perustellusti voi olla sitä mieltä että suuremmalla vapaudella saadaan kokonaisvaltaisempi optimi kuin jonkin jyrkän ideologian, edes liberalismin, optimilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Touko Mettinen kirjoitti 23.11.2008 kello 14:57

    Onko tätä automarkettien turmiollisuutta tutkittu? Minusta niiden sijoittelua kuitenkin ohjaa tietty logiikka eli työmatkailu. Voisi kuvitella, että aika iso osa autoilla tehtävistä kauppareissuista tehdään työmatkalla ja silloin LISÄrasite luonnolle on aika vähäinen.

    Toki varmaan on niin, että automarketit ylläpitävät nykyistä yksityisautoiluun nojaavaa kulkemista, ja se on tietenkin huono juttu.

    Perusteesini on, että kaikki lähtee kaavoituksesta, ja tämäkin on sitä. Tässä tapauksessa voidaan vähän yksilöidä: kaikki lähtee logistiikasta. Lapsiperheen kaupassakäynnit pitäisi saada hoidettua mahdollisimman tehokkaasti. Tähän mennessä tehokkain vaihtoehto on ollut “Lauantaisin automarketista niin paljon kuin mahdollista ja viikolla työmatkoilta tai lähikaupasta loput”.

    Muutama vuosi sitten jotkut kaupat (Ruokavarasto?) rupesivat kauppaamaan nettiostoksia ja oliko jossakin kokeilu, jossa ruuat toimitettiin jakeluautoilla asiakkaiten kotiovelle (kylmäbokseihin, muistaisin, vai oliko tämä omaa jatkokehittelyäni). Eli kauppiaat lisäisivät palveluvalikoimaansa ostosten poiminnan ja jakelun kotiovelle. Luultavasti Prisma tai Citymarket voisi myydä tuotteet samaan hintaan kuin marketissaankin ja päälle tulisi vain jakelun kustannukset. Tämä voisi olla tulevaisuuden suunta?

    Tai toinen vaihtoehto: pienyrittäjä, joka tarjoaisi (erityisesti vauraiden alueiden kiireisille) kuluttajille räätälöityä ostopalveluja: tee netissä tilaus, hoidamme sen kotiovellesi. Tämä taas korostaisi valikoiman ja palvelun tärkeyttä – hintaa tulisi toki enemmän.

    Molemmat vähentäisivät autoilua – ja poistaisivat palvelun ostajalta hyvän syyn olla siirtymättä polkupyörän tai julkisen liikenteen käyttäjäksi.

    Yllä puhuin siis ruokakaupoista – erikoiliikkeet ovat ihan oma lukunsa.

    Sunnuntaiaukioloista olen sitä mieltä, että vuoden turhake: nälkään ei kukaan sen puutteen takia kuole, sunnuntain kiireettömyys ja “ulkoa pakotettu” toimettomuus ovat hyvä asia. Joo joo, tämä vähentää ihmisten valinnanmahdollisuutta joo joo. Onko ihan varmaa, että ihmiset mielellään ottavat vastaan yhä lisää valinnanvapautta? Montako jugurttivaihtoehtoa on inaf?

    Touko Mettinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Tarja kirjoitti 23.11.2008 kello 15:00

    Lähikaupat näivettyvät sääntelyyn nekin!

    Muutama vuosi sitten minulle selvisi kirkkaasti, miten aukioloaikojen säänteleminen aiheuttaa ainakin oman markettiautoiluni lisääntymistä. Asioin Castreninkadun Alepassa, joka aikanaan kulmilla asuessani oli erinomainen Valintatalo ja näkemykseni mukaan nykyistä kauppaa isompi. Kommentoin asiaa kassalla ja fiksu naisihminen siinä totesi, että kaupasta on laiettu varastoksi nyt isompi osa, koska neliömäärä täytyy pitää pienenä, jotta saadaan olla sunnuntaisin auki.

    Lähikaupan siis täytyy olla pieni, jotta se saa lähikaupan edut. Niinpä ainakin nykyinen Alepani on niin masentava valikoimiltaan ja varsinkin esim. sesonkivaihtelumahdollisuudeltaan, että ajan heti kun mahdollista vähän parempiin puoteihin.

    Samalla pelastun kauppakassien roudaamisen pahentamalta tenniskyynärpäältä.

    Rehellisesti sanoen ainakin kantakaupungissa kaikki paranisi välittömästi aukioloaikojen vapauttamisen myötä.

    Ja pakkoko niiden samojen työn raskaan raatajien olisi siellä aina yöt ja viikonloputkin istua? On näet aika tavalla erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, joille hyvin sopii noiden vaikeiden vuorojen tekeminen, semminkin kun niistä saa ihan kohtuullisen lisäkorvauksen.

    Ja vapaa aukiolohan ei tarkoita, että on pakko olla auki aina. Jospa kohta Suomessakin voitaisiin päästä eroon tuosta ahdistavasta “Kaikkien täytyy tai kukaan ei saa” -ajattelusta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Elina kirjoitti 23.11.2008 kello 15:09

    Ihmisten vaatimustaso niin lajitelmien kuin valikoiman suhteen on kasvanut huimasti muutamassa vuosikymmenessä. Siksi pienkauppojen tilanne näyttää toivottomalta.

    Olenko ainoa, jolla ei olel mitään diagnosoitua hahmotushäiriötä, mutta harva on se kerta, ettei ostoskoriin eksy jotain väärää.. Viimeksi otin mielestäni kermaviilin ja niin otinkin, mutta kotona huomasin, että olin ottanut jonkin ultrakevyen kermaviilin, jossa oli rasvaa 3,5 prosenttia.

    Toinen keskustelunaihe on, miten tällaista tuotetta voidaan edes kutsua KERMAviiliksi. Joka tapauksessa maitotuotteissakin on niin kymmentä eri sorttia hylaa, laktoositonta, kevyttä ja todella kevyttä, vähäsuolaista jne., että vaikea löytää perinteistä peruskamaa. Oivariiniakin on vissiin seitsemää eri versioita. Onko tässä edes enää mitään järkeä.

    Ei pikku Alepaan vain yksinkertaisesti mahdu joka versio. Ennen kivijalan Elannossa oli voita, maitoa, lihaa ja leipää.. leipää sai vaaleana ja tummana.:)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. cobbit kirjoitti 23.11.2008 kello 15:25

    Pointti tuntuisi olevan se, että jos vapaa kauppa johtaa ulkoisvaikutuksiin niitä pitää verottaa suoraan eikä välillisesti “kielletään automarketit”-argumentein. Korotetaan siis päästöveroja tms.

    Jos tietyllä alueella esim. 5 korttelia Helsingissä asuu porukkaa, jotka käyvät tietyssä lähikaupassa. On selvää, että heidän tulee ostaa tietty määrä tuotteita, jotta kauppaa kannattaa pitää yllä.

    Automarketeissa tuotteet ovat usein halvempia ja valikoima todella paljon halvempi. Automarketeissa on myös useita erilaisia kauppoja, mikä mahdollistaa kaikkien ostosten keskittämisen samaan aikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Artturi Björk kirjoitti 23.11.2008 kello 15:28

    tpyyluoma: Syyttäisin kaupunkirakenteen hajoamisesta liikenteen tukemista enemmän kuin kaavoitusta.

    Elina: Symppaan tilannetta “kermaviilisi” suhteen. Törmäsin toissapäivänä kahteen eri majoneesiin, joista toinen oli rasvatonta ja toinen munatonta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Kerskakulutus kirjoitti 23.11.2008 kello 17:11

    Eikös ongelma ole enemmänkin itse marketti eikä se, miten sinne mennään? Marketin tavaravuoret ahmivat luonnonvaroja. Tavaravuoret ovat luonnon kannalta liian suuria, vaikka kuluttajat purkaisivat niitä tavara kerrallaan potkukelkalla.

    MikkoR: “Maassa jossa kansantaloustiede mielletään usein uskontoon rinnastettavaksi pseudotieteeksi, monella on käsitys että vapaa kilpailu johtaisi johonkin optimitilaan.”

    Kuinkas pitkälle olet itse opiskellut matemaattista kansantaloustiedettä? Vai oletko lukenut kaiken jostain Wikipediasta?

    MikkoR: “Kiinnostaneet voivat googlettaa, mutta kerrottakoon että täydellinen kilpailu saavutetaan ennemminkin markkinoiden rajatuksilla kuin vapaudella.”

    No pitääkö markkinoita rajoittaa enemmän vai vähemmän verrattuna nyky-Suomeen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.11.2008 kello 17:34

    Miksi sunnuntaiaukiolo tappaa lähikapat ja pienet erikoisliikkeet.

    1) Lähikaupat saavat nytkin olla auki sunnuntaisin. Ne menettävät niitä subventoineen kilpailuedun, jos myös automarketit saavat olla auki.

    2) Sunnuntaiaukiolo jo sinänsä suosii sitä, että mennään kauppaan kauas, koska automarketissa käynti vie aikaa verrattuna lähikaupassa piipahtamiseen. Sunnuntaiaukiolo suosii sitä kulutusmallia, jossa maito ja leipä ostetaan päivittäin lähikaupasta ja kaikki muu kerran viikossa automarketista.

    3) Erikoiskaupalle sunnuntaiaukiolo merkitsee kuoliniskua, koska perheyrittäjä ei jaksa tehdä töitä seitsemänä päivänä viikossa ja koska sunnuntaiaukiolo kohdan 2) mukaan suosii muutenkin hypermarketteja, joissa on huono erikoiskaupan valikoima, mutta joka myy kaikki erikoiskaupan volyymituotteet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Elina kirjoitti 23.11.2008 kello 18:04

    Isommatkin ruokakaupat saavat olla sunnuntaisin auki neljä kuukautta vuodessa. Eiköhän tämä olisi jo nämä pikkukaupat tappanut, jos olisi tappaakseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 23.11.2008 kello 18:12

    Automarketit on ehkä nimenä huono niille kaupan suuryksiköille, jotka sijoittuvat yleiskaavan mukaisesti aluekeskuksiin ja siksi yleensä joukkoliikenteen kannalta hyvin. Auton käyttö on toki näidenkin yksiköiden synnyttämässä liikenteessä
    liian vallitseva, mutta tulevaisuuden ohjatumpi autonkäyttö (mm väylämaksut ja pysäköinnin hinnoittelu) ei laske näiden yksiköiden tavoitettavuutta merkittävästi. Helsingin seudulla Jumbo on merkittävin huti hyvän kaavoitustavan periaatteista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Pekka Vitikainen kirjoitti 23.11.2008 kello 18:24

    Elina kirjoitti 23.11.2008 kello 18:04
    “Isommatkin ruokakaupat saavat olla sunnuntaisin auki neljä kuukautta vuodessa. Eiköhän tämä olisi jo nämä pikkukaupat tappanut, jos olisi tappaakseen.”

    Totta. “Pikkukaupat” pärjäävät kyllä, mutta konsti on toinen kuin supermarketeilla. Ne pärjäävät laadulla ja palvelulla, eivät tolkuttoman suurella tavaravalikoimalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Ville Y kirjoitti 23.11.2008 kello 20:02

    Lähikauppojen pahin ongelma on hintataso, ei valikoiman määrä. Silloin kun alueella on useampi kilpaileva kauppa, hintataso pysyy kohtuullisena mutta yhden kaupan alueilla hinnat nousevat helposti niin korkeiksi, että on kannattavaa käydä ostoksilla kauempana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Kimmo kirjoitti 24.11.2008 kello 10:29

    Keskustan kauppojen osalta on ongelmia. Ensinnäkin ison ostosmäärän rahtaaminen julkisessa kulkuvälineessä ei toimi. Ehkä muutama, mutta jos on satoja kassikasan kanssa…Toinen asia, joka itselläni Suomen aikoina ratkaisi oli keskusta-alueen järkyttävät parkkimaksut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Sinivihreä kirjoitti 24.11.2008 kello 12:10

    Osmo Soininvaara:

    “a) ostaa kaikki tuotteet lähikaupasta, jolloin ne ovat kalliimpia
    b) ostaa kaikki tuotteet automarketista jolloin aikaa ja bensaa kuluu”

    Sinivihreä:

    Muutamia kommentteja oheiseen listaan.

    a) Likikään kaikkia tarvittavia tuotteita ei saa lähikaupasta, jolloin tarve marketissa käyntiin säilyy. Koska on kyseessä tyystin erilaiset palvelut, hintojakaan ei kannattane verrata.

    b) Lähikauppa ei ole vaihtoehto marketille
    Marketit ovat energia- ja aikatehokasta tapa hankkia tarvittavia hyödykkeitä. Samalla matkalla saadaan hankittua elintarvikkeita, vaatteita, huonekaluja, härveleitä jne. Lähikaupassa käyntiin vierähtää helposti runsaasti aikaa, mutta hyödykkeistä saadaan hankittua vain pieni osa.

    Marketit eivät ole välttämättä kaukana, muuten kuin keskustassa asuvien näkökulmasta.

    Loppuun vielä parahdus. Ei kai kukaan tosissaan usko, että marketit tieten tahtoen sijoittautuisivat paikkohin, joihin ei pääse julkisilla kulkuvälineillä. Näin ollen nimitys automarketti on lähinnä tarkoitushakuista panettelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Riitta kirjoitti 26.11.2008 kello 10:50

    Minulle lähikauppa on S-market, jonne pääsen kävellen. Siitä on joitakin vuosia, kun samoissa tiloissa oli vielä Spar. Omistajan vaihtuminen näkyi heti valikoiman suppenemisena. Sparista sai esimerkiksi pakastekeittoperunoita (työsskäyvä perheenäiti tekee nakkisopan vartissa, kun käyttää valmiita keittoperunoita, keittokasviksia, nakkeja ja maustaa), mutta nyt täytyy niiden vuoksi käydä autolla Prismassa. Samoin monenlaisen ei-päivittäistavaran (ensimmäisenä tulee mieleen Hackmannin muumilusikat) myynti noissa tiloissa loppui myös.

    En millään usko, että kadonneiden tuotteiden myynti oli isossa lähiössä kannattamatonta, vaan uskon, että S-liike ihan tarkoituksella ohjaa näin kanta-asiakkaitaan S-marketeista Prismaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus