Olettaako Nokia insinöörejään tyhmiksi vai laiskoiksi?

27 vastausta artikkeliin “Olettaako Nokia insinöörejään tyhmiksi vai laiskoiksi?”

1. Lehti tiesi ker­toa kaiken oleel­lisen jo viime huhtiku­us­sa: http://lehti.samizdat.info/2008/04/24/2312/

   Vastaa

2. Lex Nokia on yksinker­tais­es­ti käsit­tämätön. Se antaa yhteisöti­laaa­jien (kuka tahansa toim­i­ja, joka tar­joaa inter­net-yhteyt­tä) oikeud­es­ta valvoa käyttäjiä!

   Kyseinen laki EI RAJOITU sähkö­posti­in, vaan mah­dol­lis­taa KAIKEN ip-poh­jaisen liiken­nöinin tarkkailun, mukaan­lukien mm. VoIP-puhelut.

   Jos halu­taan lisätä yri­tyk­sen oikeuk­sia tarkkail­la työn­tek­i­jöi­den­sä toim­intaa, muu­tos pitää tehdä laki­in yksi­ty­isyy­den suo­jas­ta työelämässä.

   Lisäti­etoa:

   http://blog.valontuoja.net/2008/11/19/effi-alert-effi-alert-lex-nokia-menossa-lapi-eduskunnassa/

   http://www.effi.org/blog/2008–11-19-Ville-Oksanen.html

   Vastaa

3. Tai työ­paikan koneelta muul­ta kuin työ­nan­ta­jan tar­joa­mal­ta sähkö­pos­ti­tililtä. Täl­löinkään työ­nan­ta­ja ei näe, mitä vieste­jä on lähetetty.

   Vastaa

4. En tiedä uskooko Nokia, mut­ta min­is­teri uskoo täysin sul­jet­tuun ja täy­del­lis­es­ti valvot­tuun tieto­jär­jestelmään. Mikä on huo­mat­tavasti huolestuttavampaa.

   “Julk­isu­udessa on väitet­ty, että tätä lain­muu­tos­ta ei tarvi­ta, kos­ka yri­tys­salaisu­udet vuode­taan muis­ti­tikku­un kopi­oimal­la eikä sähkö­pos­tia lähet­tämäl­lä. Selvästi luul­laan, että tiedon kopi­oin­ti on menetelmä, jota ei voi­da seu­ra­ta. Näin ei kuitenkaan ole. Ole­mas­sa ole­va teknolo­gia mah­dol­lis­taa sen, että tal­len­nuk­set ja cd-levylle polt­tamiset voidaan doku­men­toi­da: saadaan tietää kuka on tal­len­tanut, mitä on tal­len­tanut ja kos­ka on tallentanut.

   “Asiois­taan huole­hti­vat yri­tyk­set voivat myös tehdä avain­osaa­jien­sa kanssa salas­s­api­to- ja kil­pailukiel­tosopimuk­sen. Kir­je­postista voidaan pitää kir­jaa. Puhe­lin­laskus­ta näkee suun­nilleen, mihin on soitet­tu. Ark­istoon voidaan lait­taa kam­era, ark­iston oven kulun­valvon­nas­ta selviää kuka huoneessa on käynyt. Entä sähkö­posti? Sähkö­posti on tietyl­lä taval­la täl­lä het­kel­lä mus­ta aukko, jos­ta ei nyky­lain­säädän­nöl­lä voi­da selvit­tää kuka on toimit­tanut piirus­tuk­set kil­pail­i­jalle, vaik­ka olisi kuin­ka selvää, että oman tuot­teen kopio on jo kil­pail­i­jan katalogissa.”
   http://www.suvilinden.com/blogi/blogi/ei-urkintaa-vaan-yrityssalaisuuksien-suojaa.html

   San­o­taan nyt näin, että jos yri­tyk­sen tieto­tur­vapääl­likkö silmät sinisenä selit­täisi täl­lai­ta hut­tua, niin hän toden­näköis­es­ti pää­sisi päivit­tämään CV:nsä. Kaikkien yllä­mainit­tu­jen tur­va­toimien kiertämi­nen on nau­ret­ta­van help­poa, esimerkik­si mikä pakko sen insinöörin on käyt­tää työn­tan­ta­jansa puhe­lin­ta? Tai mikä estää ohit­ta­mas­ta sitä kopi­oin­tia seu­raavaa järjestelmää?

   Oikeasti, sul­jet­tu­jen tieto­jär­jestelmien jos­ta tietoa ei yksinker­tais­es­ti voi siirtää ulos tekem­i­nen on mah­dol­lista. Tietyt vakavasti ja usein syys­täkin vain­o­harhaiset organ­isaa­tiot käyt­tävät tällaisia.

   Ensin­näkin, ei ole minkään­laisia out­put-lait­tei­ta. Ei USB-port­te­ja, ei CD-asemia, ei edes kir­joit­in­ta, eikä varsinkaan kan­net­tavia. Tekni­ik­ka on jonkin­laisia tyh­miä päät­teitä. Jär­jestelmä huole­htii siitä että tieto­tur­val­u­ok­i­tus menee käyt­töli­it­tymän saak­ka, esim. alem­man tieto­tur­val­u­okan ikku­naan ei voi kopi­oi­da korkeam­man luokan ikku­nas­ta. Eikä tietenkään lähet­tää sähkö­pos­tia muille kuin niille joiden tieto­tur­val­u­ok­ka on riit­tävän korkea.

   Jot­ta tieto­tur­va toimii tarvi­taan myös erit­täin korkeaa fyy­sistä tieto­tur­vaa, eli kulun­valvon­ta, tarkas­tuk­sia, ja anek­doot­ti­na ihan oikeasti käytetään jopa esimerkik­si suo­jat­tu­ja näyt­tökaapelei­ta jot­ta näitä ei voi­da kuun­nel­la. Eräs edelli­nen kan­sain­vä­li­nen työ­nan­ta­jani teki mm. täl­laisi jär­jestelmiä, ja ulko­maan elävien pyyn­nöstä koe­timme löytää Suomes­takin asiakkaita.

   Ei löy­tynyt, Suomes­sa ei yksinker­tais­es­ti ole taho­ja ainakaan yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la, joil­la olisi tuol­laisia tieto­tur­vatarpei­ta. Tuol­lainen jär­jestelmä on äärim­mäisen työläs ylläpitää, työläs käyt­tää, ja kaikin puolin kallis ja kankea. Jos Nokian tuoteke­hi­tys toimisi tuol­laisel­la alustal­la, niin teol­lisu­us­vakoilus­ta päästäisi­in jo ihan sil­lä että tuoteke­hi­tys on niin hidas­ta ettei se ketään kiinnosta.

   Vastaa

5. Peri­at­teessa täl­lä het­käl­lä ain­oat syyt laki­in on olet­taa insinöörin tyh­myys tai laisku­us. Tule­vaisu­udessa vält­tämät­tä ei. 

   Suomes­sa kehitet­ty “holvaus-menetelmä” voi hyvinkin estää tiedon viemisen sähköisessä muo­dos­sa pois yrityksessä(kotikoneelle). En ole alanasiantun­ti­ja, mut­ta idea on kai, että kaik­ki yri­tyk­sen tietokoneil­ta tal­len­net­ta­va tieto, tal­len­netaan vai osit­tain muistitikulle(etc). Osa tiedos­toista on yri­tyk­sen aina palve­limel­la. Näin ollen tiedos­to­ja voi lukea vain ollessaan yhtey­dessä yri­tyk­sen palve­limeen. Tätä taas yri­tys voi säädel­lä hyvinkin tarkasti. Edellen täl­lainen käytän­tö taas mah­dol­lis­taa tarkan tiedonkäyt­tölokin ylläpitämisen. Mikä helpot­taa tietovuo­to­jen tutkimista.

   Lisää tietoa löy­tyy täältä: http://www.itviikko.fi/ratkaisut/2008/06/17/holvaus-hajauttaa-salatun-datan/200816445/7

   Vastaa

6. Ehkä ei Nokia ole niin tyh­mä. Mut­ta kansane­dus­ta­jat vaikut­ta­vat kyl­lä juuri tuon ver­ran tyhmiltä.

   Vastaa

7. Ja eihän se siitä koneesta edes ole kiinni. 

   Ei tarvitse muu­ta kuin perus­taa toinen sähkö­pos­tiosoite netis­sä, niin voi lähetel­lä siitä.

   Vastaa

8. Nokian insinööri tuke­h­tui lei­vok­si­in syömiskisassa
   21.11.2008 08:22

   22-vuo­tias intialais­mies kuoli kesken ahmimiskil­pailun Nokian työ­paikkaruokalas­sa Gur­gaonis­sa Inti­as­sa keskivi­ikkona. Mies työsken­teli insinöörinä Nokia Siemens Net­work­sis­sa, Gur­gaonis­sa Del­hin lento­ken­tän eteläpuolella. 

   Nuoren insinöörin kuole­mas­ta ker­toi­vat eilen use­at maan sanomale­hdet verkko­sivuil­laan. Mies tuke­h­tui syö­tyään leivon­naisia ja kahvileip­iä liikaa ja liian nopeasti. 

   Henkilökun­nan jär­jestämään kil­pailu­un osal­lis­tui 20–30 työn­tek­i­jää. Eräs heistä ker­toi uhrin halun­neen oksen­taa ehdit­tyään syödä noin viisi leivon­naista. Se ei kuitenkaan onnistunut. 

   - Työ­tover­it oli­vat pitämässä hauskaa keskenään, kun mies meni ves­saan noin kel­lo puoli kak­si. Työ­tover­it huoles­tu­i­v­at, kun hän­tä ei kuu­lunut pitkään aikaan. Mies löy­det­ti­in ves­san lat­tial­ta tajut­tomana, ker­toi poli­isin edus­ta­ja Satin­der Kumar The Times of Indialle. 

   Uhri kiidätet­ti­in Gur­gaonis­sa sijait­se­vaan yksi­tyiseen sairaalaan, jos­sa hänet todet­ti­in kuolleek­si. Lääkäri Sushum Shar­ma vahvisti, että kuole­man oli aiheut­tanut tukos henkitorvessa. 

   Ilma ei päässyt keuhkoihin

   Nokia Siemens Net­worksin edus­ta­jat Inti­as­sa eivät kom­men­toi­neet asi­aa vedoten tutkin­nan keskeneräisyyteen. 

   - Saimme Nokia Siemens Net­work­sista puhelun, jon­ka mukaan yksi hei­dän työn­tek­i­jöistään oli pyör­tynyt ja matkalla sairaalaamme, lääkäri Shar­ma ker­toi Hin­dus­tan Time­sille. Hänen mukaansa mies oli “ahmin­ut niin mon­ta leivon­naista niin nopeasti”, että hänen henki­tor­ven­sa tukkeutui. 

   - Kun laitoimme hänet elvy­tys­lait­teeseen, henki­tor­ves­ta alkoi tul­la ulos ruokaa. Ilma ei yksinker­tais­es­ti päässyt kulke­maan keuhkoi­hin, lääkäri sanoi.

   Vastaa

9. Aivan tot­ta. Tai jos ovat vielä laiskem­pia, niin työkoneelta jonkin web-poh­jaisen, yksi­tyisen meilin­sä kautta.

   Minus­ta koko Lex Nokia ‑jupakan tärkein ope­tus kuitenkin on se, että suo­ma­lainen malli lain­säätäjän toimien perus­tus­lain­mukaisu­u­den valvon­nas­sa ei toi­mi. Muual­la — esimerkik­si Sak­sas­sa, Ital­ias­sa ja Yhdys­val­lois­sa — tätä tehtävää hoita­vat siihen erikois­tuneet riip­pumat­tomat tuomiois­tuimet, jois­sa istuu oman alansa huip­pu­juris­te­ja. Suomes­sa eduskun­ta valvoo itse itseään, eikä ammat­ti­taitokaan liene aina yhtä korkeal­la tasol­la. Kuitenkin Lex Nokia ‑tapauk­ses­sakin valiokun­ta pää­tyi ratkaisu­un­sa vas­toin asiantun­ti­joiden (ilmeis­es­ti yksimielistä?) kan­taa. Kir­joitin tästä omaan blogi­i­ni, jos jotaku­ta sat­tuisi aihe enem­män kiinnostamaan:
   http://liberalisti.blogspot.com/2008/11/agronomi-kaalimaan-vartijana.html

   Vastaa

10. Ode, ei kai ne insinöörit niinkään tyh­miä ole, että lähet­täi­sivät noi­ta kotikoneil­taankaan. Luulisi ole­van helpom­paa ja var­men­paa men­nä yleiselle koneelle kir­jas­toon tms. paikkaan ja lait­taa sieltä. Muutenkin nois­sa asiois­sa tun­tuu siltä, että sekä lain puolta­jat että lob­baa­jat usko­vat ihmis­ten ole­van ihan pöljiä.

    Vastaa

11. Kaiken lisäk­si tämä ei koske vain Noki­aa vaan kaikkia ns. yhteisöti­laa­jia, joil­la on käyt­tö­sopimuk­ses­saan ehto että liiken­net­tä voidaan valvoa.

    Tarkoi­tus on ujut­taa laki­in mah­dol­lisu­us valvoa ja rankaista tek­i­jänoikeussuo­jatun aineis­ton levit­tämistä yksityisoikeudellisesti.

    Vastaa

12. Raiv­ion kom­ment­ti tämän lain soveltamis­es­ta tek­i­jänoikeudel­liseen valvon­taan on enem­män kuin todennäköistä.

    Markki­nat vie ja por­var­i­hal­li­tus vikisee.

    Vastaa

13. Työ­nan­ta­jan tar­joa­ma sähkö­posti­palvelu on tarkoitet­tu työa­sioiden hoitoon. Mitä syytä tun­nis­teti­eto­ja olisi sala­ta työnantajalta?

    Vastaa

14. Toim­i­ma­ton­ta lain­säädän­töä. Tieto halu­aa olla vapaa

    Vastaa

15. Olen ollut Nokial­la töis­sä vuosia ja tiedän että sen johto toimii kuin entisen Neu­vos­toli­iton johto tai nyky-Kiinan. Peri­aat­teena on että kaik­ki on kiel­let­tyä työn­tek­i­jöiltä mikä ei ole erik­seen sal­lit­tua. Oli siinä järkeä tai ei, kaikkea halu­taan valvoa ja kon­trol­loi­da. Sik­si siel­lä sul­jet­ti­in val­taos­alta PC-käyt­täjiä ensin net­tiy­hteys sit­ten sähkö­posti. Insinöörien tapauk­ses­sa se ei onnis­tu kos­ka tietoli­iken­ney­htey­det ovat hei­dän tärkeä työkalunsa. 

    Nyt on sit­ten kek­sit­ty lain rajo­ja koet­tel­e­va sähkö­postien valvon­taoikeus. Mut­ta muis­tan että sitä valvotaan kuitenkin. Siitä jopa annet­ti­in viesti tiedok­si jo 90-luvul­la. Mut­ta syyt­teitä teol­lisu­us­vakoilus­ta ei voi­da nos­taa lait­toman valvon­nan perus­teel­la. Näin­hän poli­isikin on toimin­ut iät ajat vaik­ka toisin luul­laan. Poli­isikin tarvit­see lail­lisia val­tuuk­sia jot­ta jut­tu­ja voitaisi­in nostaa. 

    Toisaal­ta ymmär­rän Nokian johdon huolen. Kil­pailu maail­mal­la on kovaa. Mut­ta se ei voi tapah­tua ihmisoikeuk­sien kustannuksella.

    Vastaa

16. Seu­raa­va on aja­tusleik­ki (ei vit­si, taval­laan koepal­lo mut­tei mis­sään tapauk­ses­sa kovin syväl­lis­es­ti pohdittu).

    Kysymys: Mis­sä määrin työ­suh­teessa voitaisi­in lähteä siitä että lähtöko­htais­es­ti työn­tek­i­jän yksi­ty­isyyt­tä ei ole lainkaan työ­suh­teeseen liit­tyvässä viestinnässä ?

    Sähkö­pos­tit eivät olisi yksi­ty­isiä, jos niis­sä käytetään työ­suh­teen perus­teel­la työ­nan­ta­jan työn­tek­i­jälle lainaa­maa iden­ti­teet­tiä. Mainit­tu­jen sähkö­postien kaik­ki siir­ret­tävis­sä ole­vat oikeudet kuu­lu­vat työ­nan­ta­jalle vähän samaan tapaan kuin työ­suhdein­no­vaa­tiot työ­sopimus­lain perusteella.

    Puhe­lut eivät olisi yksi­ty­isiä, jos ne soite­taan yhtiön puhelinnumeroon/puhelinnumerosta, aivan kuten täl­läkin het­kel­lä mon­es­sa paikas­sa jois­sa puhe­lut nauhoite­taan jot­ta jälkikä­teen saadaan tarvit­taes­sa näyt­töä puhe­lim­itse solmi­tus­ta suullis­es­ta sopimuksesta.

    Tietoli­ikenne ei olisi yksi­ty­istä luku­uot­ta­mat­ta luetel­tu­ja poikkeuk­sia (esimerkik­si salat­tu tietoli­ikenne työn­tek­i­jän henkilöko­htaisel­la iden­ti­teetil­lä), ja sil­loinkaan työ­nan­ta­ja ei ota vas­tu­u­ta siitä että joku yli-innokas palo­muuri ei-tarkoituk­sel­lis­es­ti rapor­toi liiken­teen päätepis­teet eteenpäin.

    Täl­lä tavoin työ­nan­ta­ja vält­ty­isi niiltä (merkit­täviltä) välil­lisiltä kus­tan­nuk­sia joi­ta lakien nykyi­nen toteut­ta­mi­nen asian­mukaises­ti aiheut­taa. Esimerkik­si sähkö­pos­tit voitaisi­in ark­istoi­da automaat­tis­es­ti, ja siirtää työn­tek­i­jältä toiselle miehi­tys­ten vai­htues­sa. Tietoli­iken­net­tä voitaisi­in valvoa juurikin niin automa­ti­soidusti kuin halu­taan ilman että joudu­taan man­u­aalis­es­ti (kalli­isti) miet­timään mil­loin mah­dol­lis­es­ti ollaan puut­tumas­sa lait­tomasti työn­tek­i­jän yksityisyyteen.

    Nykyi­nen tilanne on epä­selvä ja käytän­nön intu­ition vas­tainen henkilöille jot­ka joutu­vat näi­den asioiden teknisen toteu­tuk­sen kanssa konkreet­tis­es­ti tekemisi­in. Perus­tavaa laat­ua ole­vana syynä nykyti­lanteeseen ovat laki yksi­ty­isyy­den suo­jas­ta työelämässä ja viestin­nän tieto­suo­jala­ki. Lex Nokia perusteluineen on jo niin absur­di ettei sitä voi kun­nol­la edes kommentoida.

    Vastaa

17. Se näkökul­ma, jon­ka Jus­si ja Raiv­io ovat (tääl­lä) tuoneet esi­in, eli “työ­nan­ta­ja” vai “mikä tahansa yhteisöti­laa­ja”, on se olen­naisin näkökul­ma Lex Noki­aan. Säädel­läänkö työ­nan­ta­ja-työn­tek­i­jä ‑suhdet­ta vai jotain aivan muu­ta on aika iso kysymys.

    Se, kum­mas­ta puhutaan, muut­taa minus­ta spo­tun koepal­lonkin luon­net­ta radikaal­isti — ts. jos tuo­ta koepal­lon aja­tus­ta sovel­let­taisi­in sel­l­aise­naan kumpaankin.

    Vastaa

18. Sähkö­postin tutkimis­es­ta, että se ei voine olla täysin työ­nan­ta­jan omaisu­ut­ta kos­ka on mah­do­ton kon­trol­loi­da kuka lähet­tää laatikkoon pos­tia (pait­si jos halu­taan sal­lia vain ennal­ta sallitut).

    Tiedos­to­jen kopi­oimis­es­ta… Jos pääte on täysin tyh­mä eli ottaa etäy­htey­den palve­limeen, ei tiedos­to­ja voi kopi­oi­da posti­in jos palve­limel­la pos­tio­hjel­maa, internetselainta
    eikä tietoli­iken­ney­hteyk­siä ulko­maail­maan ei ole eikä tikulle kos­ka tikku pitäisi lait­taa palve­limeen kiin­ni. Kuvay­hteyt­tä tal­len­tavia ohjelmia ei saisi auki kos­ka hiiri ja näp­päinkomen­not ohjau­tu­vat kaik­ki palve­limelle. Pääte olisi tietysti luk­i­tus­sa kaapis­sa joten mui­ta käyt­töjär­jestelmiä ei voisi käynnistää.

    Enpä kek­si muu­ta keino salaisuuk­sien lähet­tämiseen kuin videokam­er­al­la nauhoit­ta­mi­nen tai käsin lapulle raapustaminen.

    Vastaa

19. Tavalli­nen kän­nykkä riittää..

    Kaipa ne pos­tit, tiedos­tot, videot ja kuvat voi lähet­tää kän­nykäl­läkin. Reilun satasen puhe­limel­la voi tehdä samat jutut kuin tietokoneel­la kym­menisen vuot­ta sitten.

    Vastaa

20. Min­un mielestä spo­tun idea on varsin hyvä. Tai oikeas­t­aan minus­ta työ­nan­ta­jalle ja työn­tek­i­jälle pitäisi antaa val­ta sopia tästä keskenään.

    Esim. Nokia voisi ottaa insinööreik­seen pelkästään ihmisiä, jot­ka suos­tu­vat, että kaik­ki hei­dän työ­nan­ta­jan tar­joamista lait­teista tapah­tu­va viestinä on yhtiön omaisu­ut­ta. Ne joi­ta tämä häir­it­see voi olla men­emät­tä Nokialle töihin.

    Vastaa

21. “Säädel­läänkö työ­nan­ta­ja-työn­tek­i­jä ‑suhdet­ta vai jotain aivan muu­ta on aika iso kysymys.”

    Niin­pä. Maal­likko ajat­telisi että yhteisöti­laa­jan oikeudet ja velvol­lisu­udet olisi tarkoituk­sen­mukaista määritel­lä eri lais­sa kuin sopimus­rikko­muk­set työ­sopimus­lain säätelemässä sopimus­suh­teessa tai siihen verrattavassa.

    Yhteisöti­laa­jien käytän­nön tekniset tarpeet tun­nistamisti­eto­jen käsit­te­lyyn ovat kiistämät­tömät, tämän tietää jokainen joka on joskus blokan­nut sat­un­naisen teinin avoimes­ta WLAN-verkosta.

    Yri­tyk­sen tietoli­iken­n­ev­erkon para­noidil­la valvon­nal­la voi aivan hyvin olla eri­no­mainen hin­ta-hyö­ty­suhde jos se on riit­tävän automa­ti­soitu. Vaikea tätäkään sinän­sä on men­nä kiistämään.

    Lop­putu­los on kuitenkin niin raskas ja kallis asian­mukaises­ti hoidet­tuna että olen puo­li­vakavis­sani työ­nan­ta­jan omi­naisu­udessa harkin­nut “All your emails are belong to us” ‑tyyp­pistä sopimus­ta jon­ka sub­stanssi olisi suun­nilleen tuo koepal­lo. Työ­paikan verkko ja työsähkö­posti-iden­ti­teet­ti kuu­luu työ­nan­ta­jalle, kotiverkko ja yksi­tyis­sähkö­posti-iden­ti­teet­ti työn­tek­i­jälle. Help­poa ja toimi­vaa, ellei sit­ten laki yksi­ty­isyy­den suo­jas­ta tai sähköisen viestin­nän tieto­suo­jala­ki tätä estä.

    Vastaa

22. “Olet­taako Nokia insinööre­jään tyh­mik­si vai laiskoiksi?”

    Veikkaan ensim­mäistä. Tai siis lähin­nä ajat­telemat­tomik­si, tuhan­sien joukkoon mah­tuu mon­en­laista kulk­i­jaa. Täl­lä taval­la saadaan silkkaa hölmöyt­tään tai ajat­telemat­to­muut­taan yri­tys­salaisuuk­sia levit­televät helpom­min kiinni.

    Vastaa

23. Täy­tyy myön­tää, että vähän häm­mästyin, kun (Nokia-oikeu­denkäyn­tien yhtey­dessä?) ilmeni, että työ­nan­ta­jal­la ei ole mitään oikeut­ta tseka­ta, mihin numeroi­hin olen työkän­nykäl­läni soit­tanut. Olin ala­maisu­ut­tani luul­lut, että työ­nan­ta­ja voisi numeron tarkku­udel­la tiva­ta “näinkin pitk­iä puheluita”. 

    Arkielämässä puhe­lut ja sähkö­pos­tit kavereille, tut­taville ja työn kaut­ta muo­dos­tuneille suhteille menevät (ainakin min­ul­la) niin paljon ris­ti­in, että en oikeasti ilman isohko­ja pon­nis­telu­ja onnis­tu­isi kovinkaan hel­posti pitämään erossa eri viestien luonteita. 

    Eli minus­ta sään­tö voisi olla tämä: korkean tieto­tur­van tms. yri­tyk­sis­sä tai valtion/ kun­nan instans­seis­sa yksi­ty­isyy­den raja mata­lak­si eli spot­tyn ehdo­tus (vaik­ka ei vält­tämät­tä ollutkaan tosis­saan tehty). Meille muille, jot­ka emme onnis­tu­isi vuo­ta­maan mitään tärkeää, vaik­ka aivon­es­teemme val­ut­taisimme, annet­taisi­in jatkaa entistä holti­ton­ta menoa. 

    Touko Met­ti­nen

    Vastaa

24. Tässä muu­tamia lain­auk­sia netistä poimit­tuna, voi ottaa hyp­py­sel­lisen suo­laa kanssa, mut­ta tietääk­seni pitävät paikkansa. Kukaan ainakaan ei ole kiire­htynyt korjaamaan:

    -kim­mo sasin johta­man perus­tus­laki­valiokun­nan mielestä “yri­tys­salaisuuk­sien liike­taloudelli­nen merk­i­tys on niin suuri, että sil­lä perus­teel­la voidaan peru­soikeuk­sia rajoittaa”

    -kim­mo sasin johta­ma perus­tus­laki­valiokun­ta sivu­ut­ti pyytämän­sä asiantuntijalausunnot

    -effin mukaan ko. lakiesi­tyk­sen sana­muodot ovat niin epämääräisiä (myös osa asiantun­ti­joista oli antanut saman­laisia lausun­to­ja) että se mah­dol­lis­taa muun­laisenkin seu­ran­nan kuin pelkästään sähkö­postien tele­tun­nis­teet ja ei pelkästään työ­nan­ta­jien taholta

    -voimaan tul­lessaan lain mukaan työ­nan­ta­jil­la olisi suurem­mat oikeudet seu­ran­taan kuin poliisilla

    -työ­nan­ta­jien ei tarvit­sisi hakea mitään lupaa tarkkailu­un, eikä minkään­laista valvon­taa ilmeis­es­ti järjestettäisi

    -kuka oikeasti uskoo, että joku olisi niin type­rä, että lähet­täisi yri­tys­salaisuuk­sia työ­paikkansa sähkö­pos­til­la? mihin täl­lä lail­la oikeasti pyritään ellei pikkuhil­jaa lisäämään valvon­taa yhteiskunnassamme?

    –

    itseäni ainakin pelot­taa, että kun tätä valvon­nan ver­hoa on raoitet­tu nyt juuri sen ver­ran, että tässä avataan ovi samal­la väärinkäytök­sille. Tosi­aan, jos sähkö­pos­tiseu­ran­taa ei valvota mitenkään, mikä estää kaikkien meilien lukemisen?

    Vastaa

25. Itseäni koko Lex Noki­as­sa huvit­taa se kuin­ka kansane­dus­ta­jia viedään kuin kuu­luisaa litran mittaa. 

    Vai­h­toon koko sak­ki, tilalle vaik­ka koulutet­tu­ja apinoi­ta. Halvem­paa ja sat­un­naisu­us pitää huolen että päätök­set ovat melko­lail­la samankaltaisia.

    Vastaa

26. Hen­ri Wei­jo kirjoiti:
    “-kuka oikeasti uskoo, että joku olisi niin type­rä, että lähet­täisi yri­tys­salaisuuk­sia työ­paikkansa sähkö­pos­til­la? mihin täl­lä lail­la oikeasti pyritään ellei pikkuhil­jaa lisäämään valvon­taa yhteiskunnassamme?”

    Kyl­lä näitä aikamme sankare­i­ta aika-ajoin löy­tyy kun seu­railee mitä maail­mal­la tapah­tuu. Älä aliarvioi ihmisen type­r­tyyt­tä tai sitä määrää kuin­ka paljon sähkö­poste­ja lähetel­lään yri­tyk­sis­sä. Mon­et laske­vat yksinker­tais­es­ti yhteen 1+1 ja ajat­tel­e­vat että via­ton sähkö­posti hukkuu kohinaan…

    Vastaa

27. Minus­ta joidenkin juristien aja­tus netistä ja kir­je­salaisu­ud­es­ta on vähin­täänkin naivi. Jos Suomen vira­nomaiset eivät lue NOKIA:n osoit­teesta lähetet­tyä pos­tia, niin ainakin britit tekevät sen amerikkalais­ten lasku­un ja ruot­salaiset sekä venäläiset ihan omaan lasku­un­sa. Jos SUPO ei kykene aut­ta­maan NOKI­Aa, niin sen on hoidet­ta­va itse ainakin vas­ta­tiedustelu, kun kil­pail­i­joil­la SONY:lle tekee tiedustelua FRA ja Motoro­lalle NSA.

    Sama sin­isilmäisyys tuli esille Patri­an tapauk­ses­sa. Yksi syyte­hän perus­tuu teol­lisu­us­vakoilu­un. Mis­sään muus­sa maas­sa ei ase­te­ol­lisu­u­den tarvitse itse hoitaa teol­lisu­us­vakoilua, kyl­lä sen hoita­vat vira­nomaiset keskeis­ten teol­lisu­u­de­nalo­jen, kuten ase­te­ol­lisu­u­den, puoles­ta. Olem­meko todel­la näin naiveja?

    Vastaa