Kauppojen sunnuntaiaukio0lolla on kaksi vaikutusta, toinen ensisijainen varsinainen ja toinen seuraus.
Jos kaupat ovat auki sunnuntaisi, esimerkiksi meidän perheemme arki helpottuu — tai siis ei arki vaan pyhä — koska sunnuntaina voi käydä ostamassa ruokaa ja valmistaa sitä. Viikon aikana ei ole ehtinyt suunnittelemaan. Tämän vastapainona kaikki muuttuu kalliimmaksi, koska tyhjästä eivät sunnuntain palkat — siis ne kaksinkertaiset — tule eikä kauppa myy enempää kuin ihmisillä on rahaa ostaa.
Siitä, onko hyvä, että kaupat ovat auki sunnuntaisin, voi olla erimieltä tai samaa mieltä. Tämä on kuitenkin argumenttina vähäpäsöisempi.
Merkittävämpää on, että päättäessään kauppojen sunnuntaiaukiolosta eduskunta päättää myös lakkauttaa suuren määrän lähikauppoja ja pieniä erikoisliikkeitä. Tästä ovat lukuisat minuun yhteyttä ottaneet kauppiaat raportoineet. Tämä seurausvaikutus on toki vältettävissä esimerkiksi sälyttämällä automarketeille ne kustannukset, joita yhteiskunnalle aiheutuu niiden tuottamasta liikenteestä, m utta tällaisia tunnitelmia en ole nähnyt.
Neljäs blogi päivässä, alkaa jo lukijaakin hengästyttää 😉
Meinasin juuri kirjoittaa pakollisesta työttömyysvakuutuksesta, mutta maltoin mieleni.
“Tämän vastapainona kaikki muuttuu kalliimmaksi, koska tyhjästä eivät sunnuntain palkat — siis ne kaksinkertaiset — tule eikä kauppa myy enempää kuin ihmisillä on rahaa ostaa.”
Hmmm… eikö tarjonta myös luo uutta kysyntää, eli ostetaan enemmän? Jos näin on, eivät kohonneet palkkakustannukset siirry suoraan sallaisenaan hintoihin. Vaikutus kyllä on tuon suuntainen. Enemmän pelkään sitä, että työnantajasektori alkaa — ja ehkä jo suunnitteleekin — jossakin vaiheessa kyseenalaistaa kaksinkertaiset sunnuntailiksat. He saavat ehkä lisäpontta vaatimuksilleen juuri näistä hintavaikutuksista.
“Merkittävämpää on, että päättäessään kauppojen sunnuntaiaukiolosta eduskunta päättää myös lakkauttaa suuren määrän lähikauppoja ja pieniä erikoisliikkeitä.”
Vaikuttaa todella huonolta kehitykseltä. Olisin mieluummin ilman sunnuntaiaukioloa, jos vaihtoehto on tuo. Ei elämä ole tähänkään asti niin hankalaa ollut.
Anna mennä!
Minulla ei oo mitään tietoa noista hintojen korotuksista, mutta kyllä sekin on jonkun arvoista, että tilat tulee tehokkaammin käytettyä. Voi olla jopa arvokkaampaa kuin sunnuntaipalkat.
Oon tavallaan samaa mieltä tuosta kaupan suuryksiköiden liikennekustannuksien sosialisoinnista. Kauppojen aukioloajoista säätäminen on liian huono tapa paikkailla typeriä liikennepoliittisia päätöksiä.
Ihan lyhyesti vaan, että olisi hyvä juttu josko olisi edes 1 kauppa lähitienoolla auki päivin öin koko vuoden. Kauppias saisi tietenkin itse päättää milloinka myy. Mikä lähitienoo sitten on, olkoot se 500 metristä poronkusemaan.
Tulikin mieleeni että entivanhaan K‑kauppias maaseudulla myi aina kun vaan hänen puheilleen meni. Oliko myynti tuolloin laitonta tai toimiko myydessään K‑kauppiaitten sääntöjä vastaan, niin kuitenkin makkarat ja oluet myi kun vaan ostajia paikalle saapui. Näinkin yksinkertaista 24/7 myynti on joskus ollut.
Hmmm… eikö tarjonta myös luo uutta kysyntää, eli ostetaan enemmän?
Lompakkoon ei tule enempää rahaa. Ostosten määrä ei voi nousta kuin tilapäisesti, koska budjettirajoitus tulee vastaan. Ainoat, jotka ovat yrittäneet pullikoida tätä päivänselvää asiaa vastaan ovat amerikkalaiset, mutta niin siinäkin sitten kävi.
Tässä argumentissa on nyt jotain mätää, ei kai nyt puhuta sunnuntai pakko aukiolosta vaan vapaaehtoisesta.
Eli jos riittävä määrä asiakkaita haluaa halvempia hintoja ja vaikka vain 2tuntia päivässä auki olevan kaupan, 4 päivää viikossa, ja näin saavutetaan hintaminimi, niin jotkut kauppiaat varmasti näin tekee.
Eihän ruuan ostaminen sunnuntaisin ole tähän astikaan ollut mikään ongelma. Alepat, Valintalot, pienet S- ja K‑marketit jne ovat olleet avoinna joka sunnuntai. Omassa lähiympäristössänikin on kolme lähes aina auki olevaa kauppaa.
Mitä lisäarvoa tuo se, että suuremmatkin ruokakaupat ovat tulevaisuudessa avoinna joka sunnuntai? Kaikki palvelutiskit pysyvät kuitenkin suljettuina eli tarjolla on sitä samaa pakattua tavaraa kuin noissa pienissä lähikaupoissakin.
Siksi kysynkin Osmolta, miten sunnuntaiaukiolo muka muuttaa perheesi ostotottumuksia? Sekä Vanha kauppahalli että Hakaniemen halli pysyvät kuitenkin kiinni sunnuntaisin kuten molemmat toritkin. Itse haluan ostaa vain parasta laatua, joten lauantaisin haen lihat “Reiniltä” ja kalat “Tuomaalta”.
Mitä sinä olet Ode vastannut ilmeisen hätääntyneille lähikauppiaille. Oletko sanonut, että tämmöistä tämä nyt on, yrittäkää kestää, vai mitä.
Mitä mieltä olet aukioloasiasta. Jos olisit ollut päättämässä, olisitko puolustanut lähikauppiata vai marketteja.
Ei pidä myöskään unohtaa hävikin vähenemistä. Jos kaupat voivat inventoida varastoaan paremmin siten, että maanantaisin ei tarvitse heittää pilaantunutta ruokaa pois, hinnat tulevat alaspäin.
Sunnuntain “pakkoaukiolot”-argumentti liittyvät lähinnä siihen, että jos automarketit ovat auki niin pakko sitä lähikauppaakin on pitää auki. Itse en osta tätä argumenttia ihan näin suoralta kädeltä. Kuten sanottua, lähikauppaa voi pitää auki myös esim 12–15 sunnuntaisin.
Osmo: Lompakkoon ei tule enempää rahaa, mutta siitä rahasta mitä sinne tulee oletettavasti kuitenkin hieman suurempi osa käytetään kaupoissa kuin ennen.
Aika hassu ajatus toisaalta sinulta, että ihmiset käyttävät aina tietyn osan tuloistaan kaupoissa riippumatta niiden saavutettavuudesta yms. En usko, että olet oikeassa.
Lompakkoon ei tule enempää rahaa, se on selvä. Käsittääkseni suomalaiset kuitenkin kuluttavat vähemmän kuin tienaavat. Eli sukanvarsirahoja on olemassa. Näin ollen voidaan kuluttaa enemmän ja toisaalta kulutusta voidaan suunnata uudelleen.
Jouni Lundqvist: Tarkoitat varmaan, että olisko Osmo puollustanut kuluttajien, kauppiaidenja työntekijöiden vapautta valita?
Kun olen viime vuosina sunnuntaisin tämän lähiön lähikaupassa käynyt, niin asiakkaat on voinut jakaa karkeasti kahdeen ryhmään: 1) perheenäitejä ja isiä hakemassa maitopurkkia tai muuta viikonloppuna loppumaan päässyttä perusruoka-ainetta ja 2) vähän epämääräisen näköistä sakkia hakemassa mäyräkoiraa.
Tekisi mieleni ehdottaa, että vaikka sunnuntaikauppa vapautettaisiin, niin alkoholin vähittäismyynti kiellettäisiin kokonaan sunnuntailta. Sillä voisi olla ihan kansanterveydellistäkin merkitystä, jos yksi päivä viikosta väkisin katkaisisi ryyppyputken.
Muuten minua kyllä tuo kaupan sopimus kenkuttaa: eniten meidän perheemme on tarvinnut kauppojen sunnuntaiaukioloa kesäiltoina, kun lähdetään joskus kuuden aikaan mökiltä kotiin. Nyt ne ovat sitten auki vain silloin, kun ollaan vielä siellä mökillä. Paljon parempi kuusituntinen olisi kolmesta yhdeksään.
En ole muuten nähnyt koskaan nostetun esiin tai tutkitun, että kauppojen sunnuntaiaukiolo joulun alla on tuntunut syöneen joulumyyjäisten myyntiä ja sillä on oikeata merkitystä myyjäisiä järjestävien yhdistysten toiminnalle tai siis niiden toiminnan rahoitukselle.
Menemme kohti 24/24 yhteiskuntaa. Ja hyvä niin.
Lompakkoon ei tule enemmän rahaa, mutta sunnintai aukiololla kauppa pystyy paremmin kilpailemaan kuluttajilla olemassa olevasta rahasta. Siis muiden kuluttajia vokottavien tahojen kanssa.
Kauppojen aukioloissa on monta järjetöntä asiaa. Kaikkein järjettömintä mielestäni on kauppojen sulkeminen lauantaisin (ja jatkossa myös sunnuntaisin?) jo kello 18. Ainakin itse olen havainnut että kotini vieressä olevassa hypermarketissa on pisimmät jonot lauantaina klo 17:50. Ainakin itse mielummin vaikka ulkoilen päivällä ja hoidan ostokset sitten illalla, varsinkin tähän aikaan vuodesta kun pimeä tulee aikaisin.
Aukiolorajoituksia perustellaan myös sillä, että isoissa kauppakeskuksissa kauppakeskus määrää myös pikkukaupat noudattamaan laajoja aukioloaikoja. Jos aukioloajat vapautettaisiin, siitä tulisi kuulemma kannattavuusongelmia näillä pikkuliikkeille.
Tämä perustelu ei vain kuulosta pitemmällä aikavälillä kovin järkevältä. Jos pikkuliikkeiden ei kannata pitää liikettään auki, ne lähtevät kauppakeskuksesta eikä tilalle tule ketään aukiolovaatimusten takia. Tämän seurauksena puolet kauppakeskusten liiketiloista tyhjenisi. Kuvitteleeko joku oikeasti että keskuksia hallinnoivat firmat todella pitäisivät tuollaisessa tilanteessa tiukasti kiinni aukiolovaatimuksistaan?
Tässä siis oletettiin:
(1) Lisää aukioloaikaa tarkoittaa kalliimpia hintoja (kun pitää palkata lisää henkilökuntaa).
(2) Kauppojen ei tarvitse olla auki 7 päivää viikossa. Antaa ihmisten suunnitella ostoksensa siten että pärjäävät sen päivän kun kauppa on kiinni.
Jos siis kohta 1 kääntäen: kauppojen kiinniolopäivät laskevat hintoja (kun säästyy työvoimassa), niin: Pakkoko sen kiinniolopäivän on olla juuri sunnuntai?
Saisimmeko halvempia päivittäistavaroita jos yhdessä sovittaisiin että kaikki kaupat ovat kiinni vaikka maanantaisin?
Vapaa sunnuntaiaukiolo vähentäisi entisestään matalapalkkaisen työn houkuttelevuutta. Eikä se kaupan kassalla istuskelu iltaisin ja lauantaisin tälläkään hetkellä järin houkuttelevalta vaikuta.
Kun kaupat ovat kiinni sunnuntaisin, niin se että, lauantaina ei ole työvuoroa merkitsee vapaata viikonloppua, sunnuntai aukioloilla niitä tulee paljon vähemmän. Ikävät työvuorot saavat tehokkaasti harkitsemaan työpaikan vaihtoa.
Vapaapäivä menettää nimittäin arvoaan, jos kaikki läheiset ovat töissä tai koulussa. Suuri osa ihmisistä kuitenkin haluaa viettää vapaapäiväänsä yhdessä jonkun muun kanssa. Tämän vuoksi on mielestäni järkevää, että mahdollisimman moni saisi vapaata viikonloppuna.
Sitäpaitsi jos sunnuntaiaukiolo lisää kulutusta, se samalla lisää bensankulutusta.
Minusta aukiolojen vapauttamisesta on pelkkää hyötyä. Oikeastaan ne pitäisi vapauttaa täysin. Miksi Suomessa täytyisi pitää yllä nykyistä vääristynyttä kilpailutilanne?
Eikö olisi oikein laittaa kaikille kaupoille samat rajoitukset ja antaa asiakkaiden päättää mistä ostaa?
Jos pienten lähikauppojen selviäminen on aukioloajoista kiinni, tarkoittaisi se sitä, että niitä tarvitaan vain koska isompien kauppojen aukioloa rajoitetaan.
Vapaa sunnuntaiaukiolo tappaa lähikauppiaat kahdellakin tapaa ja lisää kaupan keskittymistä suuryksiköihin taajamien ulkopuolella. Pienkauppiaan tulisi asua eteläeurooppalaiseen malliin kauppansa yhteydessä ja KOKO perheen osallistua siihen 24/7 asiakaspalveluun. Paitsi Suomessa ketjujohto ei anna luopaa laittaa lappua luukulle edes siestan aikaan.
Ainakin kesäsunnuntaisin on ollut havaittavissa noissa isommissa kaupoissa se, että ainoa ero pieniin jatkuvasti sunnuntaisin auki olleisiin kauppoihin on se, että isossa kaupassa joutuu kävelemään pitemmän matkan valikoimien ollessa käytännössä samat. Minä en näe mitään lisäarvoa esim. H‑niemen s‑marketin sunnuntai-aukiololle niin kauan kuin niitä tavaroita ei saada sieltä varaston puolelta hyllyille. Jos kauppa on sunnuntaisinkin auki, niin kyllä siellä pitää olla tarjolla se sama valikoima kuin normaalistikin olisi… tyhjät hyllyt alkaa vaan harmittamaan.
Voiko ruokaan kuluttaa paljoa nykyistä enemmän ilman että tulee hirvee ähky? Eihän sitä ruokaa kovin paljoa nykyistä enempää voida ostaa, eli lisääkö suurempi tarjonta kulutusta? Ja miksi ylipäätään pitäisi kuluttaa enemmän?
24h yhteiskunta? No thanks!
Tuo hinta-argumentti ei kyllä päde.
Keskimääräinen ruokaostos halpenee aivan varmasti, sillä nythän sunnuntaiostokset tehdään erityisen kalliissa pikkukaupoissa tai ABC-huoltsikoilta.
Eikä kaupat voi noin vain lisätä sunnuntaikuluja hintoihin, sillä asiakkaat menevät sellaisen kilpailijan kauppaan, joka ei pidä oviaan auki sunnuntaisin, mutta myy vanhoilla hinnoilla.
Ihmettelen tätä suomalaista demokratiaa: sunnuntaiaukioloa tuntuu haluavan vain kolme tahoa: SOK, Kesko ja Kokoomus, joista vain Kokoomus voi osallistua avoimeen päätöksentekoon. Ja silti aukiolon laajennus mennee läpi. Missä mättää?
Suomen yrittäjät, Erikoiskaupan liitto ja PAM vastustavat aukioloa ja jopa kepulistitkin suhtautuvat siihen kriittisesti. Eihän vaikkapa yrittäjien ja äänestäjien tai hallituksen pääluvulla mitaten tuollaisella laajennuksella pitäisi olla siis mitään mahdollisuuksia?
Eli Keskusta kannattaa näennäisesti arvostelemaansa laajennusta kosiakseen hypemarketien käytävien ja pian häviävien maaseutukauppojen yrittäjiä, mutta on niille tuhoisan laajennuksen takana. Ilman sitä päätös ei menisi läpi koskaan, eikä sitä olisi otettu hallitusohjelmaan ja nyt ajettaisi.
Kepuvaikuttajat ovat lähes nyyhkien puhuneet, että marketien pikkuliikkeitä ei saisi pakottaa aukioloon uuden lain voimassaoloaikana. Tämä on pelkkää silmänlumetta, sillä aukiolot on kirjoitettu sopimuksiin. Jos joku asiasta enää myöhemmin huomaa muistuttaa, Kepu menee sen taakse, ettei hallitus voi puuttua yrittäjienvälisiin yksityisoikeudellisiin sopimuksiin: “Suomessa on yrittämisen ja sopimisen vapaus. Sitä ovat isoisämme puolustaneet kiväärit kädessä.” Jotain tuollaista kuulemme. Varatkaa siis oksennuspussit.
Täällä ei ole myöskään huomattu ruoan ALV:n muuttumista tässä kokonaisuudessa: se laskee kaupan ruoan osalta 12 prosenttiin mutta jää raflojen osalta 22 pinnaan.
Juuri nuo isot marketit ovat kiivasti rakentaneet lämpötiskejä, joista saa sellaista vähällä kalustolla valmistettavaa, komponenetista kyhättäviä ateriankorvikkeita. Ne on rakennettu a) veroedun b) ja laajemman aukiolon varaan c) sekä ennen kaikkea; kilpailemaan ravintolapalveluihin käytettävästä ostovoimasta.
(Kalustoksi tarvitaan isossakin marketissa vain tehokas kiertoilmauuni, yksi kupukone, muutama GN-vuoka lisää ja vitriinit ja hyvin vähän henkilökuntaa. Osaamista ei juurikaan, sillä uuneissa on jo hyvät ohjelmat ja kortista voi lukea loput. Hinta tulee vaa’asta ja kassajärjestelmästä, annoskoko asiakkaalta.)
Kun nuo marketit ovat sunnuntaisin auki tiskeineen ja niihin mennään esimerkiksi iltapäivästä (siis 12–18 ‑välillä), tulee monenkin napattua noutoruokaa sen raflaruokaa halvemman hinnan vuoksi. Se vero‑, kalusto ja työvoima(kulu)etu nähkääs.
Väkivalloin käytävän varrella avoimena olevan pitserian omistaja pyörittää peukkujaan, samoin kantakaupungin ja lähiön ravintola, koska asiakasperheen syömiset tuli hankittua marketista.
Siis ihan tosi vaikka kuulostaa kornilta gourmet-ihmisistä: lähiravintolaan (tai mäkkärille) mennään tavallisissa perheissä usein vain, jotta perheenäiti vapautetaan ruoanlaitosta ja tiskaamisesta sunnuntai-illaksi ja/tai että saadaan vaihtelua.
Nyt aukiolon laajennuksesta häviäjien joukko onkin yhden elinkeinon verran suurempi.
Kun aina voi luottaa siihen, että kaupassa voi käydä ostamassa, mitä tarvitseekin, ei tarvitse varastoida kotiin niin paljon — mitä nyt kuluttaakin. Tämän seurauksena kulutus voi vähentyä, koska kotona olevat varastot ruokaa tai juomaa houkuttelevat helpommin käyttämään niitä ja toisaalta, koska hävikkiä eli pilaantumaan päässeitä tuotteita ei ole niin paljon. Kaupoissakin tasaisempi menekki voi auttaa vähentämään hävikkiä. Lopulta ostetaan vähemmän, jolloin voidaan maksaakin vähän enemmän yksikköhintaa, mutta kaikki voittavat. Ympäristö varsinkin.
“Lopulta ostetaan vähemmän, jolloin voidaan maksaakin vähän enemmän yksikköhintaa, mutta kaikki voittavat. Ympäristö varsinkin.”
HAH! Tuo oli jo kaikkien viherpesujen isukki ja armas äitsykkä ja kultamussukka ja mitä hellyttelynimiä niitä onkaan!
Että kun varastot ovat kaupassa niin omat kaapit ovat tyhjät. Ja kun kaapit ovat kotona tyhjät, ja vähän hiukoo, käydään kaupassa ostamassa pelkkä savusilakka ja natustellaan se poskeen. Ja kohtahan tekee kepanderia mieli koska silakka oli aika suolainen. Eiku kauppaan taas säästämään luontoa. Lopuksi voi viedä tyhjän pullon ja ostaa kuitilla mammalle hiivapalan. Ja tulla sitten kohta ostamaan jauhoa, koska eihän kotona mikään säily.
Etkö huomannut, että tuossa ravaamisessa voisi peräti laihtua, joten onhan siinä sinulle myös terveysargumentti?
Keskustelu tuntuu keskittyvän ruokakauppojen aukioloihin. Eikö sunnuntaiaukiolo koske myös muita kauppoja?
Itselleni ei ole koskaan tuottanut ongelmia, että sunnuntaina pitää mennä näppärästi naapurissa olevaan Siwaan kaukana olevan ison ruokakaupan sijasta. Sen sijaan olen sunnuntaisin kaivannut esim tavaratalojen, vaatekauppojen ja muiden ei-ruokakauppojen aukioloa. Arkena en ehdi käydä shoppaamassa, lauantaina herään myöhään ja illalla on menoa. Elektroniikka- ja vaateostokseni olenkin sitten tehnyt sunnuntaina tai arkena työaikana nettikaupoissa. Vaikka nettikauppa edelleen on halvempi, olen ihan valmis maksamaan tietyn hintapreemion siitä, että voin sunnuntaina käydä paikan päällä kaupassa kokeilemassa kenkiä tai housuja tai saan uuden mp3-soittimen heti käyttöön. Ainakin minun kohdallani sunnuntaikaupan vapautus tulee todennäköisesti lisäämään ostoksiani kotimaisissa kaupoissa ja vähentämään ulkomaisten nettikauppojen käyttöä.
Että kun varastot ovat kaupassa niin omat kaapit ovat tyhjät. Ja kun kaapit ovat kotona tyhjät, ja vähän hiukoo, käydään kaupassa ostamassa pelkkä savusilakka ja natustellaan se poskeen.
No meikäläisen yhden hengen taloudessa tämä on kyllä ihan arkipäivää. Tätä se on kun asuu 50 metrin päässä lähikaupasta. usein tulee ostettua vain se pelkkä “seuraava ateria”. Joskus on tulltu pohdittua, että pitäisikö jopa luopua jääkaapista…
“Merkittävämpää on, että päättäessään kauppojen sunnuntaiaukiolosta eduskunta päättää myös lakkauttaa suuren määrän lähikauppoja ja pieniä erikoisliikkeitä.”
Tämä kaipaisi perusteluita ja paljon. Mikä on se lähikauppa, jolle tämä ei ole eduksi? Noin niin kuin äkki alkuun voisi kuvitella, että nämä sunnuntai ostokset tehtäsiiin mieluummin lähikaupoista.
Ja erikoisliikke ei ole mikään erikoisliike, jos se ei voi irtautua tusinaelintarvikeliikkeiden aukioloajoista. Jos se tarjoaa jotain spesiaalia, niin asiakkaat ovat valmiita sen palvelun hakemaan silloin kun liike on auki. Jos palvelut/tuotteet ei ole oikeasti erikoisia, ei kyseessä ole mikään erikoisliike.
Erikoisliikkeiden poistuman syyksi voisi käsittää kauppakeskusten “kiinniolosakot”, jotka pakottaa pitämään liiketta auki. Se taas ei liity mitenkään aukioloaikoihin, vaan on itse aiheutettua jo ennestään.
Vastustin ajatusta kauppojen sunnuntaiaukiolosta kun sitä ensimmäisen kerraa laajennettin. Nautin keskikaupungin hiljaisuudesta ja rauhoittumisesta sunnuntaisin. Nyt kaupunkitilaa voi oikeastaa aistia enää vain juhannuksena kun kaikki pakenevat kesämökeilleen.
Olen sittemmin tottunut asioimaan kaikkina viikonpäivinä ruokakaupassa ja todennut että tietty suunnitelmallisuus on karissut, en enää suunnittele viikonlopun aterioita perjantaina vaan vasta kunkin päivän aamuna. Luovuimme täyskorkeasta pakastimestakin ja ostimme sellaisen kiva pikku jenkkikaapin, kun kaupassa on niin isot pakastinaltaat.
Tein sitten juuri Hesarin hiilijalanjälkitestin ja totesin olevani jo 2050 vuoden tavoitetasossa…
Käsittääkseni tämä minun kokemani spontaaniuden lisääntyminen on kuitenkin aiheuttanut harmia erityisesti kaupan työntekijöille. Muistelisin jostain lukeneeni että erityisesti kaupan alalla osa-aikaisuus on yleistä. Ja samassa jutussa taisi olla jotain matalapalkka-alan palkan riittämättömyydestä kattamaan tavalliset arkielämän menot…
Mikäli sunnuntai-aukiolot eivät lisää ostoksia vaan vain jakaa sen useammalle päivälle, joutuu kauppias ostamaan saman työpanoksen kallimmalla (sunnuntai-lisä) tai laskemaan entisestäänkin matalia ja riittämättömiä palvelualan palkkoja.
Seurannaisvaikutukset yhteiskunnalle ovat myös moninaisemmat. Myyjien lapsille tarvitaaan lisää erityispäivähoitopaikkoja, jotka ovat auki muulloinkin kuin arkipäivisin. Ja jotta nämä kaikki pääsisivät töihin tarvitaan myös bussi- ja metrokuskeja pyörittämään yhteiskuntaa myös “pyhitettynä lepopäivänä”.
Eli ei niin yksinkertainen juttu ollenkaan.
Kaikki huutaa: kaikkitännemullehetinyt
— kunhan joku muu maksaa seuraukset
En ota kantaa siihen, onko hävikin pienenemisargumentti viherpesua vai ei, mutta ainakaan argumentti ei sinänsä ole väärä. Jos tavaraa varastoidaan pieniä määriä moneen paikkaan (eli kotitaloudet pitävät kotonaan isoja määriä kerralla) on suhteellinen hävikki melkein varmasti suurempi kuin jos on vain yksi varasto josta kulutetaan.
Eri kotitalouksien erilaiset tarpeet ja niiden satunnaisuus keskiarvoistuvat aika hyvin ja ovat aika hyvin ennustettavia, kun populaatio on iso.
Se on sitten eri juttu, että kulutukseen liittyvä overhead lisääntyy todella rajusti, jos kauppaan lähdetään yhden jugurttipurkin takia henkilöautolla.
“En ota kantaa siihen, onko hävikin pienenemisargumentti viherpesua vai ei, mutta ainakaan argumentti ei sinänsä ole väärä. ”
Joo, kyllä hyvä teoria aina tosiasiat pesee…
Kotona ruoka syödään viimeiseen merkittyyn käyttöpäivään ja jälkeenkin. Kaupassa se lentää roskiin viimeisenä myyntipäivänä. Ero on monesti useita päiviä.
Kun ruoka pääsee säilytystilaa omaavan kuluttajan koriin, sen elinkaari sellaisenaan on pidentynyt myyntipäivästä ainakin käyttöpäivän ja valmistetussa tuotteessa (ruokalajin osana) ylikin, koska kypsennys hidastaa pilaantumista.
Kuluttaja vielä suosii jääkaapillaan käydessään niitä vanhentumaan menossa olevia tuoteita. Kaupassa hän valitsee aivan toisin. Näin vaikka helpostipilaantuvien tuotteiden punaiset hintalaput usein houkuttavat. Niitä ei silti valita useinkaan, vaikka kuluttaja voisi näin optimoida hernekeittoon yleensä käyttämänsä savuläskin ja koko rokkakattilallisen hinnan, sillä hernepussi pitäisi hakea 134,8 metrin päästä ja pikainen optimointilaskelma osoittaa pöljemmällekin, että tuo 269,6 metrin matkaan tarvittava n. viiden minuutin aika kannattaa käyttää muuhun, vaikka lepoon ja virkistykseen.
Tai työhön, jossa se viisiminuuttinen tuottaa 1,4 euroa keskipalkkaiselle — verot ja vähennyskelvottomat tulonhankkimiskustannukset.
Henri Weijo kertoo pohtineensa jääkaapin käytön lopettamista, koska asuu lähikaupan naapurissa ja ostaa ruokansa sieltä pienissä erissä.
Suosittelen ainakin kokeilemaan elämää ilman jääkaappia, koska se ei ole läheskään niin hankalaa kuin voisi kokeilematta kuvitella.
Testasin itse jääkaapittomuutta 13 vuoden ajan ja pilaantumishävikki oli lähes olematon. Koko tuona aikana muistan menettäneeni vain kolme elintarviketta pilaantumisen takia. Suurin menetys oli hyvä hernekeitto, joka jäi kymmeneksi päiväksi keittiön päydälle, koska jouduin astmakohtauksen takia sairaalahoitoon.
Jääkappi on valitettavan usein paikka, jonne on helppo unohtaa kaikenlaista ravintoa epämääräiseksi ajaksi.
Jääkaapitta pärjää, vaikka kaupat olisivat sunnuntaisin kiinnikin.
Paljon mainostetun katkeamattoman kylmäketjun kehumisen sijaan voisi pohtia välillä sitäkin, että pitääkö kotona olla hulppeat kylmäkalusteet, jos lähellä sijaitsevassa kaupassa on paremmat ja omatkin ruokansa voi säilyttää siellä kunnes käy ne hakemassa ja maksamassa?
Myönnettäköön, että jääkaapiton elämä sopii paremmin sinkuille ja aikuistalouksille kuin lapsiperheille.
nimi: Pieneniskö hävikit jos kaupat olis auki vaan kerran viikossa?
“Sunnuntaiaukiolo tappaa lähikaupat”-argumentti tuntuu pohjaavan siihen julki sanomattomaan ajatukseen, että lähikaupat ovat itsessään huonoja ja niissä käydään vain jos vaihtoehtoja ei ole. Tällöin pitäisi esim. Siwan myymälöiden myynnin olla viikonpäivisin rajusti alempi kuin sunnuntaisin. Onko tästä tutkimusdataa?
Jatkokysymys on tietenkin että mitä järkeä on pitää yllä sellaista kauppaa joka ei kestä kilpailua ilman valtion apua. Tähän on varmaan vastauksia itse kullakin, mutta ne olisi hyvä sanoa ääneen että niitä voidaan testata.
Toinen argumentti vapaata aukioloa vastaan on se, että kaupan työntekijät itse eivät sitä halua (minkä etujärjestöt ovat tehneet selväksi). Tiedän tämän kokemuksesta, sillä äitini on ollut kassana kymmenkunta vuotta ja vihaa ajatustakin siitä että menettäisi sen ainoan vapaapäivänsä viikossa jolloin hän saa olla yhdessä miehensä kanssa. Yksin elävä ei tätä välttämättä käsitä, mutta perheelliselle vapaapäivän jonka joutuu viettämään yksin arvo on vain murto-osa sellaisesta jonka saa viettää perheensä kanssa, ja nimenomaan tämä (ei siis mikään uskonnollinen selitys tms) on hyvä syy panna koko maa silloin tällöin hetkeksi seis.
Koko täkäläinen aukiolokeskustelu on täysin järjetöntä. Ketä palvelee se että kaupat, etenkin erikoisliikkeet, ovat avoinna vain silloin kun ostovoimainen kuluttajakunta eli työssäkävijät, ovat töissä?
Lauantai ja sunnuntai ovat ainoat mahdolliset päivät tehdä ostoksia meille ketkä painamme viikot ympäripyöreitä päiviä. Nykytilanteessa ostoksien tekemiseen onkin vain pari vaihtoehtoa:
Nettikaupat tai vapaan ottaminen töistä — ostoksien vuoksi. Järkevää?
Lauantaisinkin erikoisliikkeet sulkevat ovensa niin aikaisin että ostoksille pitäisi erityisesti herätä ajoissa jotta ehtisi tekemään ne kunnolla, mieluisin eli iltaostoksilla käynti ei onnistu.
Näinollen minun rahavaroistani ei liikkeenharjoittajat hyödy ellei heillä ole 24h avoinna olevaa toimivaa nettikauppaa.
Miten luokittelet ostovoimaisen kuluttajakunnan? Kaikki työssäkäyvät eivät tee päivätyötä ja mikä kumma siinä on ettei ihmiset kerkeä klo 8 ja 21 välillä kauppaan? Harvalla kuitenkaan 13 tunnin työpäivää…eikös “ostovoimainen kuluttajakunta eli työssäkävijät” ylensä pääse klo 16 töistä ja vietä lauantait vapaata kun me matalapalkkaiset ei ostovoimaiset kaupan työntekijät olemme töissä…