Joululahjavinkki: Oden kirja

Osta joul­u­lah­jak­si kir­ja signeerattuna!

Luet­telon kir­jois­tani saat paina­mal­la sivun ylä­palkissa kohtaa “Julka­isut”. Siel­lä voit myös tutus­tua kir­jo­jen näytelukui­hin ja sisällysluet­teloi­hin. Näin aukea­van sivun alaosas­sa on ohjeet kir­jo­jen tilaamisek­si. Kir­jat tule­vat muu­ta­man päivän sisäl­lä koti­in postitettuina.

Lai­tan tilau­so­hjeet myös tähän loppuun.

Voit tila­ta kyseisiä kir­jo­ja edullis­es­ti mak­samal­la kir­jan (kir­jo­jen) hin­nan tilille 800011–925842 (saa­ja: Tietokeino Oy) ja merk­it­semäl­lä viestikent­tään nime­si ja osoit­teesi ja tilaa­masi kir­jat. Kir­jat toimite­taan signeer­at­tuina omis­tet­tuina tilaa­jalle tai hänen toivo­ma­lleen henkilölle. Hin­nat ovat seuraavat: 

Fil­lar­il­la Niz­za­an 21,50 €
Vau­raus ja aika 21 €
Vihreät ja talous 10 €
Min­is­terikyyti 12 €
Täystyöl­lisyy­teen ilman köy­hyyt­tä 6 €
Hyv­in­voin­ti­val­tion eloon­jäämisop­pi 23 €
Ratkai­se­va aika 5 €
Vihreää val­oa 4 €

40 vastausta artikkeliin “Joululahjavinkki: Oden kirja”

  1. Eikö Kir­jeitä Linkolan ohjel­mas­ta enää ole saatavilla?

    Onko Linko­la vihreille hie­man kuin sisäi­nen Hal­la-aho? Sanoo ääneen ikäviä asioi­ta joista muut vaikenevat?

  2. Osta­mal­la pari näistä, varmis­tan yhteiskun­taopin yliop­pi­lasko­keesta Lau­da­turin, eikö vain? Odeis­meil­la voittoon.

  3. Kir­jeitä Linkolan ohjel­mas­ta on min­ul­la niin vähän, etten uskaltanut lait­taa niitä tuo­hon mak­sa ensin ‑listalle. Joka sel­l­aisen halu­aa, voi lähet­tää min­ulle sähkö­pos­tia. Tuo harv­inaisu­us irtoaa 15 eurolla.

  4. Vaimo viime vuon­na tilasi min­ulle “Vau­raus ja Aika”-kirjan. Voin suositel­la sitä kaikille, jot­ka sitä eivät ole luke­neet, kos­ka vaik­ka se on hie­man rosoinen, pidän sen tyylistä ja sisällöstäkin.

  5. Kiin­nos­tavia kir­jo­ja var­masti, mut­ta olisi kiva lukea sisäl­löstä muu­takin kuin otsikko ennen ostopäätök­sen tekemistä. Onko linkkiä kus­tan­ta­mon sivuille, tai voisiko jostain lukea ns. takakan­sitek­stin? Kiitos!

  6. Vau­raus ja aika kir­jan olen lukenut. Siitä on noin vuosi, joten muis­tiku­vat ovat hie­man hämär­tyneet, mut­ta sel­l­ainen tun­tu­ma jäi, että konkre­ti­aa olisi toivonut hie­man enem­män. Usei­den kuukausien kesälo­mat eivät tietenkään ole uskot­tavia tai mah­dol­lisia, ja ovat hie­man ontu­va esimerk­ki kuvaa­maan aja­tus­ta. Myös Suomen talous kv. talouden kon­tek­stis­sa jää käsit­telemät­tä. Jos Suo­mi rupeaisi “löysäämään” niin ker­ran­nais­vaiku­tuk­sia las­ket­taisi­in hel­posti niin pääo­man houkut­telemises­sa kuin kil­pailukyvyssä. Osansa tähän olisi myös vero­tuk­sen muu­tok­sil­la. En usko, että mikään yksit­täi­nen maa voi täl­laista omaa saareket­taan maail­man­taloudessa merkit­täväm­mis­sä määrin muo­dostaa, kos­ka aikaa myöten ker­ran­nais­vaiku­tuk­set iski­sivät kipeästi.

    Toisaal­ta pohdin­nat toisel­la tapaa jär­jeste­ty­istä yhteiskun­nista ovat tärkeitä. Siinä suh­teessa kir­jal­la on ansion­sa. Näi­den visioiden (joi­ta löy­tyy mon­en­laisia) yleinen heikkous on, että ne lop­ul­ta edel­lyt­tävät ainakin asteit­taista kan­sain­välistä normis­toa taloudelle. Tarvit­tavien talouden pelisään­tö­jen yhden­mukaistamista globaalil­la tasol­la. CO2-leikkauk­set ovat tästä ajanko­htainen esimerk­ki, mut­ta niitä voi kehitel­lä kym­menit­täin koskien ympäristöä, yri­tys­ten sosi­aal­ista vas­tu­u­ta, työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sien lisäämistä, pro­gres­si­ivisem­paa vero­tus­ta… Aina päädytään siihen, että jos yksi maa rupeaa niitä omil­laan toteut­ta­maan, niin kulut ovat val­ta­vat ja hyödyt jäävät vähäisiksi.

    Arhin­mäen kaltaiset pop­ulis­tit voivat esim. vaa­tia tun­tu­vasti pro­gres­si­ivisem­paa vero­tus­ta ja suurem­paa sosi­aalisen vas­tu­un kan­toa yri­tyk­siltä, mut­ta olisi haus­ka nähdä miten nämä sit­ten reago­isi­vat, jos yri­tyk­set Nokia etunenässä rupeaisi­vat tämän joh­dos­ta siirtämään toim­intaansa ulkomaille.

    Tämä ei aivan yhtä suo­rasti kos­ke­ta Vau­raus ja aika kir­jan visioi­ta, mut­ta mielestäni samat lainalaisu­udet kuitenkin niihinkin merkit­tävästi vaikuttavat.

  7. az: Mikään talouden lainalaisu­us ei määrää sitä, että ihmiset eivät voisi vali­ta enem­män vapaa-aikaa ja vähem­män mate­ri­al­is­tista hyv­in­voin­tia. Jos suo­ma­laiset suure­na joukkona tek­i­sivät tämän valin­nan, niin Suo­mi köy­hty­isi, mut­ta vasti­neek­si ihmiset saisi­vat juuri sitä vapaa-aikaa. Ei tästä mitään mullis­tus­ta seu­raisi. Eikä täl­laisen valin­nan toteut­tamiseen tarvi­ta mitää kan­sain­välistä yhteistyötä tai pelisääntöjä.

    Minus­ta on kuitenkin vähän has­sua men­nä neu­vo­maan mui­ta, että hei tei­dän pitäis arvostaa enem­män vapaa-aikaa. Ihmis­ten pitäs antaa rauhas­sa arvostaa mitä haluavat.

  8. Art­turi Björk, me emme vält­tämät­tä nyt puhu samas­ta kon­tek­stista. Ole­tan ilman muu­ta, että tämä vapaa-aika pyritään lisäämään hyv­in­voin­ti­val­tio säi­lyt­täen nykyisessä mitas­saan. Ei siis olla rak­en­ta­mas­sa mitään uuninpanko-yhteiskuntaa. 

    Vähem­mäl­lä työl­lä vero­ker­tymä on nykyisel­lä vero­tuk­sel­la lop­ul­ta pienem­pi, ja se aiheut­taisi omia ongelmi­aan. En tiedä kuin­ka paljon tässä lop­ul­ta ympäristöverot auttavat.
    Paljon yhteiskun­nan työstä (opet­ta­jat, poli­isit, palomiehet, puh­taanapi­to, ter­vey­den­hoito…) on sel­l­aista, että sen suoritet­tavas­ta määrästä on huono men­nä leikkaa­maan. Muuten hyv­in­voin­ti kär­sii, ja siitä emme ole tin­kimässä. Aja­tus on tin­kiä käsit­tääk­seni kulu­tuk­ses­ta ajan hyväk­si, ei hyvinvoinnista.

    Globaali kon­tek­sti tulee esi­in siinä kohdin, jos esim. Nokial­la ruve­taan vähen­tämään näitä työ­tun­te­ja, mut­ta kil­pail­i­joiden insinöörit paisko­vat edelleen 60–70-tuntisia työvi­ikko­ja. Tämä voi vaikut­taa Nokian kilpailukykyyn.
    Tätä ahk­er­at syövät vapaa-aikaa viet­tävät ongel­maa ei samoissa määrin olisi, jos muual­lakin otet­taisi­in löy­sem­min. Eli kil­pail­taisi­in edelleen, mut­ta muut­tuneil­la “enem­män aikaa” pelisään­nöil­lä. Tämä on tietysti utopis­tista, mut­ta kyl­lä se ulot­tovu­us mielestäni myös Oden ideoita ajankäytöstä koskettaa.

  9. Janne J kir­joit­ti 21.11.2008 kel­lo 17:01

    “Kiin­nos­tavia kir­jo­ja var­masti, mut­ta olisi kiva lukea sisäl­löstä muu­takin kuin otsikko ennen ostopäätök­sen tekemistä. Onko linkkiä kus­tan­ta­mon sivuille, tai voisiko jostain lukea ns. takakan­sitek­stin? Kiitos!”

    Googleen haku­sanaksi esim. Fil­lar­il­la Niz­za­an ja alkaa tietoa löytymään.

  10. az: Njoo… Oot tiet­ty oike­as­sa, jos olete­taan, että työ­nan­ta­jan kiin­teät kus­tan­nuk­set työn­tek­i­jäää kohden pysyy vakiona ja työn­tek­i­jät alkaa tekemään vähem­män töitä. Mut­ta jos nyt olete­taan ihan vaan huvikseen, että työ­nan­ta­jan mak­sut väheni­sivät samas­sa suh­teessa kuin työn­tek­i­jä vähen­tää työ­panos­taan niin:

    Vapaa-aika vs. mate­ri­aa­li­nen hyv­in­voin­ti on ain­oas­taan sen työn­tek­i­jän val­in­ta eikä vaiku­ta työ­nan­ta­jaan. Jos Nokian insinöörit tekis vaik­ka 5 tun­tia töitä päivässä niin ei se tarkoi­ta, että Noki­as­sa tehty insinööri­työ vähe­nee. Tarvi­taan vaan enem­män insinöörejä.

    Ahk­er­at eivät siis syö vapaa-aikaa viettävät.

    Vero­ker­tymä on myös pienem­pi, mut­ta mielestäni tämä on juuri sitä aineel­lisen elin­ta­son laskua, mikä tietysti vält­tämät­tä tapah­tuu, kun sitä hyv­in­voin­tia tuote­taan vähem­män. Tämän väit­te­lyn suh­teen on suht merk­i­tyk­setön­tä, että vähen­tääkö ihmiset henkilöko­htaista kulu­tus­taan vai vähen­tääkö val­tio kulu­tus­taan. Jonkun sitä on vähennettävä.

  11. Art­turi Björk:
    “Minus­ta on kuitenkin vähän has­sua men­nä neu­vo­maan mui­ta, että hei tei­dän pitäis arvostaa enem­män vapaa-aikaa. Ihmis­ten pitäs antaa rauhas­sa arvostaa mitä haluavat.”

    Nämä arvot jot­ka yksilöi­den toim­intaa ohjaa­vat eivät suinkaan ole mitään omia tietoisia, pun­nit­tu­ja val­in­to­ja. Joskus on tärkeätä nimeno­maan herätel­lä ihmisiä siihen ajat­telupros­es­si­in, jon­ka seu­rauk­se­na saat­taa olla arvo­jen muutos. 

    Mitä järkeä on tehdä hul­lu­na töitä ja pyrk­iä yhä vain vaa­ti­vampi­in ja aikaavievem­pi­in tehtävi­in kun ei tästä seu­raa muu­ta kuin menetet­tyä vapaa-aikaa ja rahaa, jota ei edes kerkeä käyt­tämään vaan sijoit­telee jon­nin joutavi­in rahas­toi­hin ja kär­sii sydä­men­tyky­tyk­siä sit­ten kun näi­den arvo tipahtaa…

  12. Art­turi Björk: “Tämän väit­te­lyn suh­teen on suht merk­i­tyk­setön­tä, että vähen­tääkö ihmiset henkilöko­htaista kulu­tus­taan vai vähen­tääkö val­tio kulu­tus­taan. Jonkun sitä on vähennettävä.”

    Osmo voi täs­men­tää, mut­ta olet­taisin luke­mani perus­teel­la, että Osmon ajat­telus­sa se ei ole sama. Slo­gani on myös ollut muo­dos­sa “vähem­män roinaa enem­män aikaa”, mikä viitan­nee siihen, mis­tä ajan hyväk­si oltaisi­in vähentämässä.

  13. Janne J kysyi: “Onko linkkiä kus­tan­ta­mon sivuille, tai voisiko jostain lukea ns. takakansitekstin?”

    Kyl­lä vain.

    Vau­raus ja aika
    Vau­raus ja aika (Hesari)

    Fil­lar­il­la Nizzaan

    Vihreät ja talous

    Min­is­terikyyti
    Min­is­terikyyti (Hesari)

    Täystyöl­lisyy­teen ilman köy­hyyt­tä (Tuomio­jan blogi)
    Täystyöl­lisyy­teen ilman köyhyyttä

    Hyv­in­voin­ti­val­tion eloon­jäämisop­pi (Hesari)
    Hyv­in­voin­ti­val­tion eloon­jäämisop­pi (Yliop­pi­lasle­hti)

    Ratkai­se­va aika ja <i<Vihreää val­oa jäivät löy­tymäti. Edel­lisen kus­tan­ta­ja oli WSOY, mut­ta ei senkään sivuil­la ollut enää. Jälkim­mäisen kus­tan­ta­ja Perus­ta, joka ei tuot­tanut tulosta.

    Ja nyt sit­ten jän­nätään tuliko kirjoitus‑, kopi­oin­ti- tai mui­ta virheitä.

  14. Minus­ta on kuitenkin vähän has­sua men­nä neu­vo­maan mui­ta, että hei tei­dän pitäis arvostaa enem­män vapaa-aikaa. Ihmis­ten pitäs antaa rauhas­sa arvostaa mitä haluavat.

    Minus­ta ihmisiä on hyvä välil­lä muis­tut­taa, että vai­h­toe­hto­jakin voi olla. Tiedän paljon ihmisiä, jot­ka eivät ole tulleet edes ajatelleek­si, että työtä voisi jär­jestää ehkä muutenkin kuin “8–16, viiden viikon lomat ja pekkaset päälle”. Mon­et työ­nan­ta­jat suos­tu­vat ihan mukise­mat­ta nykyään työ­sopimuk­si­in, jois­sa työaikaa on leikat­tu vaik­ka 10–20 pros­ent­tia. On vain hyvä jos tästä mah­dol­lisu­ud­es­ta puhutaan ja jos osoite­taan että siitä saa vasti­neek­si muu­takin kuin kevyem­män tilipussin. 

    En tiedä sit­ten miten paho­ja makrovaiku­tuk­sia sil­lä olisi jos kaik­ki leikkaisi­vat työaikaansa 10 pros­ent­tia äkkiä. BKT ei alenisi koko 10 pros­entin ver­ran, kos­ka työn rajatuot­tavu­us on laske­va. Palkka­sum­ma alenisi ja sitä kaut­ta kysyn­tä, mut­ta toisaal­ta pääo­ma­lle mak­set­ta­va kor­vaus voisi jopa kas­vaa, Suo­mi kun on aika vien­ti-inten­si­ivi­nen talous. Karkeasti lask­ien, jos meil­lä on 100 työn­tek­i­jää ja rajatuot­tavu­us nousee 10% työa­jan leikkauk­sen jäl­keen, niin voidaan palkata 10 lisää ja kokon­ais­tuot­tavu­us nousee.

  15. Ainakin ns. tieto­työssä — sitä mitä aka­teemis­es­ti koulute­tut tekevät toimis­tois­sa tietokoneen ääressä — uskoisin, että työa­jan leikkaami­nen 10–20% ei alen­taisi tuot­tavu­ut­ta oikeas­t­aan lainkaan. Ne aidosti arvokkaat ideat ja oival­luk­set saat­ta­vat tul­la yöl­lä kesken unien tai aamul­la kun herää. Se että istuu 8 tun­tia toimis­tossa ei itsessään merk­itse yhtään mitään.

  16. “Minus­ta on kuitenkin vähän has­sua men­nä neu­vo­maan mui­ta, että hei tei­dän pitäis arvostaa enem­män vapaa-aikaa. Ihmis­ten pitäs antaa rauhas­sa arvostaa mitä haluavat.”

    Olen samaa mieltä. Sik­si main­os­tus­ta ja muu­ta ihmis­ten pref­er­enssikäyriä tur­bo­tyk­i­tyk­sel­lä vääristävää koneis­toa pitäisi radikaal­isti rajoit­taa. Ostakoot ihmiset mitä oikeasti halu­a­vat, ei sitä mitä sek­sil­lä, ali­ta­jun­nan manip­u­laa­ti­ol­la ja sosi­aalis­es­ti pakot­tavia turhia tren­de­jä luo­ma­l­la saadaan ostamaan. 

    Toinen uud­is­tus mitä pitäisi tehdä olisi juurikin se, että työ­nan­ta­jil­la ei olisi kiristysotet­ta siihen, että työn­tek­i­jät jou­tu­isi­vat pakosti vas­taan­ot­ta­maan kohtu­ut­to­mia ja hei­dän vapaa-ajan ja työaikansa suh­teen vääristäviä työe­htosopimuk­sia. Tähän tarvit­taisi­in jotain uut­ta tehokas­ta mekanis­mia tilalle, saman­laista jon­ka AY-liike loi teol­lis­tu­misen aikoi­hin työ­nan­ta­jien mieli­v­al­taa ja kuris­tu­sotet­ta vas­taan taistelemaan.
    -
    Sit­ten kun nämä kak­si toteu­tu­vat, niin kaik­ki on jo rutkasti parem­min. Hauskaa olla Art­turi Björkin kanssa smaa mieltä.

  17. Mik­si valin­nas­ta vapaa-ajan ja työa­jan välil­lä pitää keskustel­la? Pal­jas­tan niillekin, jot­ka eivät kir­jaani aio han­kkia tai laina­ta kir­jas­tos­ta, että esitän siinä

    1)Valinta yksilöl­lis­es­ti ei tuo­ta oikea­ta tulosta, kos­ka tulo­jen han­kkimises­sa kaikkien kan­nat­taa rikas­tua suh­teessa mui­hin, mut­ta kaikkien rikas­tu­mis­es­ta ei ole onnel­lisu­ut­ta ajatellen hyö­tyä ja kos­ka taas vapaa-ajas­ta ei ole juuri hyö­tyä, ellei sitä ole kavereil­lakin. Sit­ten totean, että vaik­ka näin ajatellen indi­vid­u­al­isti­nen val­in­ta johtaa kaikkien kannal­ta tilanteeseen, jos­sa työtä tehdään liikaa, toisaal­ta pro­gres­si­ivi­nen vero­tus vie tas­apain­oa voimakkaasti toiseen suun­taan, joten olemme ken­ties lähel­lä optimia. 

    2) Kaikil­la ei ole oikeut­ta löy­hen­tää työaikaansa työtään menet­tämät­tä. Esitän, että pitäisi olla, ellei työ­nan­ta­ja pysty osoit­ta­maan, että se on täysin mahdotonta.

    3) Se, että suo­ma­laiset tekevät län­sieu­roop­palaisi­in näh­den työtä hul­lun lail­la, johtuu osit­tain koti­talouk­sien alhais­es­ta var­al­lisu­ud­es­ta. Min­un sukupol­ven piti rahoit­taa asun­tovelko­jen kaut­ta kaupunkien rak­en­t­a­mi­nen, mut­ta per­i­jä­sukupol­ven tilanne on aivan toinen. Sik­si ennus­tan, että koulute­tut, hyväo­saiset nuoret val­it­se­vat euroop­palaiset tavat ja lyhen­tävät työaikaa ihan oma-alotteisesti. 

    Puh­taasti kau­pal­li­sista syistä en pal­jas­ta enempää.

  18. Mitkä hel­vetin “euroop­palaiset tavat” tässä pitäisi omaksua… ? 

    Joku arvo­val­tainen net­tikir­joit­ta­ja tänään tit­uleerasi Osmon 60-luvulle jumit­tuneek­si blog­gaa­japap­pa­raisek­si.. Ei voi kuin yhtyä tähän näkemykseen. 

    Ter­ve­tu­loa 2000-luvulle ja Suomeen, joka on ihan oikeasti Euroop­paa. Mon­et tule­vat tänne ihastele­maan mei­dän tapo­jamme esim. koul­u­laitok­sen tiimoilta. 

    Ärsyt­tävää tuol­lainen päältä mes­taroin­ti, mitä kunkin “euroop­palais­es­ti” pitäisi tehdä. 

    Suo­ma­laiset eivät muuten suinkaan tee eniten työ­tun­te­ja Län­si-Euroopas­sa, mitä Osmo yrit­tää joka radiokanaval­la syöt­tää totuute­na. Edel­lä ovat mm. Kreik­ka, Espan­ja ja Por­tu­gali. Ehkä muitakin riip­puen laskutavasta.

  19. Vau­raus ja aika ovat suh­teel­lisia asioi­ta, kuten Vau­raus ja aika kir­jan kir­joit­ta­ja kir­jas­saan toteaa. Sain kir­jan lah­jak­si ja sanon, että siinä on ainakin tämän blo­gin luk­i­joille hyvä lukuhetki. 

    Hie­man kir­ja jankaa itseään, mut­ta suun­nilleen ok ja kil­pail­i­joi­ta ei ainakaan Suomes­ta hevil­lä löy­dy. Yksi saat­taisi olla Kari Nars, joka kir­joit­ti samoi­hin aikoi­hin kir­jan rahas­ta ja onnellisuudesta.

    Oden kir­jas­sa on yksi jut­tu suun­nilleen niin, että jos ostat mer­sun tai fer­rarin, älä muu­ta asumaan rikkaiden alueelle, siel­lä on joka auto­tallis­sa vähin­tää yhtä hyvä vas­taa­va. Tämä nyt vaan oli pieni yksi­tyisko­h­ta, lukekaa itse lisää.

  20. Teemu K: Minä en tiedä mik­si ihmiset pyrkivät yhä vaa­ti­vampi­in tehtävi­in. Tuskin ne syyt nyt ainakaan on nuo sin­un esit­tämät. Tämä ei tarkoi­ta, etteikö heil­lä olisi hyvät syyt tehdä niin.

    Tiedemies: Oon täysin samaa mieltä.

    Jarkko: Oon jyrkästi sun kanssa eri mieltä siitä, että työn­tan­ta­jia pitäis pakot­taa. Ihan samal­la taval­la lain­säädän­nöl­lä ei pidä pakot­taa työn­tek­i­jöitäkään tiet­tyyn työaikaan.

    Osmo: Eli sin­un ole­tus on, että ihmiset tavoit­tel­e­vat mate­ri­aal­ista hyv­in­voin­tia sik­si, että voisi­vat olla rikkaampia kuin muut? Tässä sivu­taan aihet­ta, mut­ta ei tosin mitenkään äärim­mäisen vakuuttavasti:

    http://www.econtalk.org/archives/2008/11/richard_epstein.html

    Mik­si ihmeessä työ­nan­ta­jal­la pitäis olla jotain velvol­lisuuk­sia ottaa yksipuolis­es­ti työn­tek­i­jän toivei­ta huomioon? Eikö tämä oo ihan sama, että meil­lä olis laki joka mah­dol­lis­tais työn­tek­i­jän pakot­tamisen töi­hin, jos hänel­lä ei olis pätevää syytä tehdä jotain muu­ta? Työ­sopimus on vapaae­htoinen. Jos jom­pi kumpi ei ole tyy­tyväi­nen, niin sopimus­ta ei tarvitse solmia. Tiedemies sanoikin jo, että työ­nan­ta­jat sopeu­tuu ihan hyvin työn­tek­i­jöi­den työaikavaatimuksiin.

  21. Eli­na kir­joit­ti 22.11.2008 kel­lo 19:52

    “Mitkä hel­vetin “euroop­palaiset tavat” tässä pitäisi omaksua… ?

    Joku arvo­val­tainen net­tikir­joit­ta­ja tänään tit­uleerasi Osmon 60-luvulle jumit­tuneek­si blog­gaa­japap­pa­raisek­si.. Ei voi kuin yhtyä tähän näkemykseen.” 

    Rauhoitu nyt hel­vetis­sä. Kyl­lä meil­lä on syytä omak­sua europas­ta yhtä sun toista, vaik­ka kaikkea sieltäkään ei tarvitse tänne haalia. Kuitenkin…ennemmin sieltä kun Ruotsista.
    Kyl­lä niitä europ­palaisia tapo­ja on mon­es­sakin syytä haalia tänne. Pari maini­tak­seni; työ­sopimus, sen­hän työ­nan­ta­ja paisaa eteen ja kynän päälle, että nimi tuo­hon. Siinä kun rupeat luke­maan sitä työ­sopimus­ta niin sinähän olet ret­telöit­si­jä. Puhu­mat­takaan että sitä voisi muut­taa. Pait­si tietenkin työn­tek­i­jän nimen osalta. Sama vuokra­sopimuk­set; nimi tuo­hon ja taku­u­ra­hat pöytään (2–3kk vuokran suu­ru­inen). Kan­nat­ta muuten kat­soa tarkkaan niitä seteleitä, ei muuten, mut­ta niitä et enää ikinä näe.

  22. Kieltämät­tä tuo­hdun joka ker­ta kun kuulen tämän “euroop­palaisu­u­den”, joka aina puhu­jan näkökul­mas­ta on kat­e­goris­es­ti jotain paljon parem­paa kuin suomalaisuus. 

    Vitikaisen maail­manku­vas­sa Euroop­paan ei siis kuu­lu Suo­mi eikä Ruot­sikaan.. ? Mut­ta jostain “Euroopas­ta” niitä tapo­ja olisi hyvä tänne saada?

    Euroop­pa on suun­na­ton kir­jo eri­laisia kult­tuure­ja. Myös val­tioiden sisäl­lä tavat ja käyn­tän­teet var­i­oi­vat jopa enem­män kuin keskimäärin val­tioiden välil­lä. Var­masti on jotain hyvää, mitä voimme omak­sua Alba­ni­as­ta tai Bul­gar­i­as­ta ja var­masti on paljon sel­l­aista, mitä mei­dän ei kan­na­ta omak­sua Ran­skas­ta tai Irlan­nista. Mut­ta että “Euroopas­ta”?

    Eli pidän epä-älyl­lisenä jar­goni­na ainaista mys­tisen “euroop­palaisu­u­den” ihan­noin­tia. Ja Osmol­la sitä on läh­es joka käänteessä. 

    Hesaris­sa on tänään ita­la­ialaisen pikkupo­jan päiväo­hjel­ma. Siinä on käsit­tämätön määrä katek­ismus­ta, pleikan pelaamista eikä puoltakaan tun­tia liikun­taa, mikä on pikkuk­oul­u­laisen hyv­in­voin­nin keskeinen ele­ment­ti. Kilo­metrin koulumatkakin viedään autol­la, kos­ka “liikenne on niin vaarallista”. 

    Minä en tästä halua omak­sua yhtään mitään, kiitos vain. Minä olen ylpeä siitä, että meil­lä lapset kulke­vat koulumatkansa itse, leikkivät pihaleikke­jä ja uskon­toa ei tupute­ta tuol­la tavoin.

  23. Ihmisil­lä pitää olla oikeus vai­h­taa onnel­lisu­us rahaan. Ketään ei saa pakot­taa val­it­se­maan pienem­piä tulo­ja vain sil­lä perus­teel­la, että suurem­mat tulot eivät lisää onnel­lisu­ut­ta yhtä paljon tai samas­sa tahdissa.

  24. En tiedä mikä Euroop­pa-fobia Eli­nal­la on. Ennus­tan siis, että ne samat syyt, jot­ka muual­la Euroopas­sa ovat johta­neet työa­jan lyhen­e­miseen tule­vat johta­maan siihen myös Suomes­sa. En pako­ta ketään toim­i­maan näin vaan ennustan.

    Työai­ka ei ole Suomes­sa monel­lakaan alal­la valin­nainen. Eri­tyis­es­ti val­tion hallinnos­sa vai­h­toe­htona on vain täysi työai­ka. Lib­er­aali­in yhteiskun­taan kuu­luu, että suosit­taisi­in valin­nanoikeut­ta myös sen suh­teen, paljonko työaikaansa myy.

  25. Mikä helkutin fobia?

    Olenko jotenkin vajaaä­lyi­nen, kun kuvit­te­len, että asumme Euroopas­sa ja olemme euroop­palaisia ja näin ollen meil­lä on euroop­palaiset tavat? Eli pelkään itseäni?

    Ennustele sinä mitä lystäät, mut­ta asi­as­ta on väitel­lyt Jyväskylän yliopis­tos­ta Timo Antti­la, joka toteaa, että työai­ka ei ole lyhen­tynyt 15 vuo­teen Suomes­sa juurikaan eikä tule­vaisu­udessa tule lyhentymään. 

    Ja saa­han val­tion hallinnos­sa tehdä 6‑tuntista työpäivää, jos lap­si on alle kol­maslu­okkalainen. On se nyt jo minus­ta ihan reilu ratkaisu. Mik­si työ­nan­ta­jan velvol­lisu­us olisi räätälöidä jokaista miel­lyt­tävä ratkaisu työn­tekoon. “mää tykkäisin tehä maanan­tai-iltasin ja sit toi torstai aamuyökin käy, jos ei sada jne.. ”

  26. työai­ka ei ole lyhen­tynyt 15 vuo­teen Suomes­sa juurikaan eikä tule­vaisu­udessa tule lyhentymään.

    http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_04_04_tyoaika.html

    Sivun käp­pyrästä näkyy, miten laman jäl­keen työai­ka jopa nousi, mut­ta on läht­enyt nopeaan lasku­un ihan viime vuosi­na. Data tosin lop­puu 2004:ään mut­ta senkin jäl­keen työai­ka on jatkanut lyhen­e­mistään. OECD:n mukaan keskimääräi­nen työn­tek­i­jä teki töitä vuon­na 2004 1 624 tun­tia kun vuon­na 2007 enää 1 594.

    http://stats.oecd.org/WBOS/Index.aspx?DatasetCode=PDYGTH

    Työa­jan lyhem­i­nen, muuten, kor­reloi oikein hyvin vau­rau­den ja ammat­tili­it­to­jen vahvu­u­den kanssa. Vauras maa ja vah­va ammat­tiy­hdi­tys­li­ike on yhtä kuin lyhyt työai­ka. Tästä julka­isti­in tutkimus äsket­täin (kun­han vain kek­sisin, miten sen löytää). Osvi­it­taa saa OECD:n taulukos­ta yllä, kun ver­taa vaik­ka Sak­san tai Ruotsin ja USA:n työaiko­ja. Sik­si Suomenkin työai­ka tullee lyhen­emään, jos sit­ten ei tule pahaa lamaa tai ammat­tili­itot heikkene todel­la paljon.

    “Lib­er­aalit työ­markki­nat” tarkoit­tanevatkin siis ammat­tilit­to­jen valvo­m­ia työmarkkinoita.

    Eli­nan viha- ja ylim­ielisyy­den kestäisi parem­min, jos hän ei olisi jatku­vasti väärässä. Kyl­lä se suolis­ton bak­teerikan­ta aiheut­taa lihavu­ut­ta … ainkain hiirillä 😉

  27. Ilmeis­es­ti tämä linkki

    http://stats.oecd.org/WBOS/Index.aspx?DatasetCode=PDYGTH

    ei viekään vält­tämät­tä oikel­la sivulle. En ymmär­rä mik­si. Oikea sivu löy­tyy vasem­mal­ta: Labour > Labour force sta­tis­tics > Hours worked > Aver­age annu­al hours actu­al­ly worked per worker

    Tekevätkö suo­ma­laiset sit­ten “hul­lun lail­la työtä län­sieu­roop­palaisi­in verrattuna”? 

    Mukana ole­vista län­sieu­roop­palai­sista maista Suo­mi sijoit­tui 2007 Islannin, Kreikan, Por­tu­galin, Bri­tann­ian ja Espan­jan jäl­keen kuudenneksi. 

    Selvästi vähem­män töitä tehdään niin ikään viidessä maas­sa. Mut­ta ehkä hul­lun lail­la enem­män suo­ma­laiset tekevät vain sak­salaisi­in ja hol­lan­ti­laisi­in ver­rat­tuna. Ruot­salaiset ja nor­jalaiset käsit­tääk­seni kuu­lu­vat myös tuo­hon “aika laiskat” ‑kat­e­go­ri­aan, mut­ta ne eivät ole mukana taulukossa.

    Aika outo nim­imerk­ki sat­tu tonne jäämään … mut­ta mitä sitä enää muuttamaan.

  28. Kan­nat­taa lukea itse linkkin­sä ennen kuin postaa tänne. Tilas­tokeskuk­sen sivuil­la lukee: 

    “Viimeisen kymme­nen vuo­den aikana [työa­jan] lyhen­tymis­tahti on kuitenkin laan­tunut tai käytän­nössä pysähtynyt. ”

    Tieto on vuodelta 2004, joten olinko todel­la väärässä, kun kir­joitin 15 vuodesta?

    Kiistän, että olisin “jatku­vasti” väärässä. Esimerkke­jä siitä, kiitos!

  29. “Viimeisen parinkymme­nen vuo­den aikana [työa­jan] lyhen­tymis­tahti on kuitenkin laan­tunut tai käytän­nössä pysähtynyt”, kir­joit­ti häm­men­tynyt yliaktuaari. 

    Ei siis osan­nut päät­tää onko laan­tunut vai pysähtynyt. Jos olisi kat­sonut omaa käp­pyrään­sä asia olisi selvin­nyt: työai­ka lyheni 2000–2004 noin 1640:stä alle 1600:n. Se on yksi kahdek­san­tun­ti­nen tyäpäivä vuodessa ja vähän yli. Tuo­ta vauh­tia suo­ma­laiset pää­sevät hol­lan­ti­lais­ten lasikot­te­lu­ta­solle paris­sas­adas­sa vuodessa, jos hol­lan­ti­laiset eivät enää lisää laiskiinnu. 

    Todel­lisu­udessa kyse ei ole uusista vapaapäivistä vaan “osa-aikatyön yleistymi­nen on lyhen­tänyt keskimääräisiä työaiko­ja”, kuten yli­ak­tu­aari itsekin hämmentää.

  30. “Olenko jotenkin vajaaä­lyi­nen, kun kuvit­te­len, että asumme Euroopas­sa ja olemme euroop­palaisia ja näin ollen meil­lä on euroop­palaiset tavat?”

    Taval­laan 😉 Jokaiselle kol­man­nen ja neljän­nen luokan maantiedon tun­nil­la istuneelle on tietenkin selvä asia, että Suo­mi on yksi Pohjo­is­maista ja kaik­ki Pohjo­is­maat kuu­lu­vat Eurooppaan.

    Mut­ta, mut­ta sil­loin, kun puhutaan että Suomes­sa ei ole jotain pohjo­is­maista jut­tua, niin sil­loin tarkoite­taan sel­l­aista asi­aa, joka on yleinen muis­sa Pohjo­is­mais­sa (esimerkik­si äitien osa-aikatyö, Suomes­sa ollaan useim­miten joko kokon­aan töis­sä tai kokon­aan kotona), mut­ta ei Suomes­sa. Jos taas puhutaan, että Pohjo­is­mais­sa ei ole jotain euroop­palaista jut­tua (kuten viiniä maitokaupois­sa, Tan­skas­sa kyl­lä taitaa olla), niin sil­loin tarkoite­taan mui­ta Euroopan mai­ta pait­si Pohjo­is­mai­ta (tai Suomea). Ihan samal­la taval­la puhutaan brit­tiläi­sistä tavoista, jot­ka ovat monis­sa asiois­sa eri­laisia kuin (manner)eurooppalaiset tavat. 

    Useim­mille tämä on tietenkin niin selvä asia, ettei tule tarvet­ta saivarrella.

  31. “Mik­si työ­nan­ta­jan velvol­lisu­us olisi räätälöidä jokaista miel­lyt­tävä ratkaisu työntekoon.”

    Saadak­seen rekry­toitua parhaat mah­dol­liset työn­tek­i­jät. Itse en ainakaan val­ti­olle kovin herkästi palaa, kos­ka nykyi­nen työ­nan­ta­jani suh­tau­tuu moni­in työ­suhdea­sioi­hin paljon val­tio­ta joustavammin.

  32. Välipäiville ja kesähaaveisi­in suosit­te­len Fil­lar­il­la Nizzaan..

    Itse luin viime kesänä mökil­lä ja nautin kovasti..

  33. Riit­ta,

    Emme puhuneet viineistä ruokaka­pas­sa, vaan työajasta. 

    Osmo sanoi, että olemme siir­tymässä kohti “euroop­palaisu­ut­ta” työa­jois­sa. Min­ulle ei ole itses­tään­selvyys mitä tässä tarkoite­taan, kos­ka OECD:n selvi­tyk­sen mukaan Suomen vuosit­taiset työ­tun­nit ovat kutakuinkin EU:n keski­ta­soa. Reilusti edel­lä ovat mmm. Islanti, Espa­ja, Por­tu­gali, Puo­la, Kreik­ka ja Slovakia. 

    Hyvin lähel­lä Suomen tasoa ovat mm. Itä­val­ta ja Sveit­si. Osmo on useis­sa eri yhteyk­sis­sä sanonut, että Suomes­sa paiski­taan eniten töitä EU-maista. Tämä ei pidä siis paikkaansa. Minä en pidä tätä saivarteluna. 

    En pidä euroop­palaisu­ud­es­ta käsit­teenä kun sitä käytetään suo­ma­laisu­u­den saat­tamisek­si huonoon val­oon: suo­ma­laiset met­täläiset ver­sus “sivistyneet” euroop­palaiset. Näin­hän ter­miä yleen­sä käytetään, vaik­ka kyseessä oli­si­vat läh­es luku­taidot­tomat alim­man sosi­aalilu­okan britit niin aina­han ne suo­ma­laiset voittavat. 

    Mut­ta se on sit­ten toinen tarina.

  34. Riitalle vielä työnantajista… 

    Mon­et yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la toimivista tut­tavis­tani kyl­lä ovat toista mieltä. Pro­jek­tia pukkaa pro­jek­tin perään ja ihmi­sistä imetään sumeilemat­ta kaik­ki mehut irti. Esim. isyys­lo­man pitämi­nen on monis­sa paikois­sa käytän­nössä mah­dot­to­muus, ellei halua tosi­aan vai­h­taa sinne valtiolle. 

    Val­tion laitok­set eivät voi tehdä pien­in­täkään lait­to­muu­teen viit­tavaa, vaan esim. alko­holis­tit voivat roikkua ikuisu­usvi­rois­sa hamaan eläkeikään näin halutes­saan. Laitok­sis­sa on kel­loko­r­tit esimi­es­ta­soa myöten ja jos työ­paik­ka on vak­i­tu­inen kukaan ei voi vaa­tia muu­ta kuin että oleskelet työ­paikalla sovi­tun ajan (vähän kär­jis­te­tysti. Määräaikaiset sit­ten kyl­lä paina­vat niska limas­sa yömyöhään peläten seu­raavaa dead linea. 

    Tietysti riip­puu var­masti paljon alas­ta. Ter­vey­den­huol­lon puolel­la yksi­tyiset työ­nan­ta­jat ovat kuulem­ma huo­mat­tavasti jous­tavampia työaikoi­hin ja mui­hin työhön liit­tyvien jär­jeste­ly­jen suhteen.

  35. Ville,

    Luin Fil­lar­il­la Niz­za­an seit­semän ker­taa ja joka lukuk­er­ral­la se vain parani entisestään… 

    🙂

  36. “Mon­et yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la toimivista tut­tavis­tani kyl­lä ovat toista mieltä.”

    Tiedän 😉 Olen kyl­lä jonkin ver­ran tuo­ta tuol­laista ihan oma­l­lakin työ­maal­la vier­estä seu­ran­nut. Usein lop­pu­un­palami­nen on kyl­lä ihan työn­tek­i­jän omaakin syytä. Ei osa­ta sanoa: “ei, en kerk­iä” tai “läh­den koti­in ja jatkan huomen­na”. Sit­ten läpiväsyneinä sohi­taan vähän sinne päin ja aikaa kuluu enem­män omien virhei­den paikkailu­un mitä olisi kulunut, jos hom­man olisi tehnyt ker­ral­la kunnolla.

    “Esim. isyys­lo­man pitämi­nen on monis­sa paikois­sa käytän­nössä mah­dot­to­muus, ellei halua tosi­aan vai­h­taa sinne valtiolle.”

    Joopa joo, näil­lä samoil­la työ­paikoil­la naiset ihan satavar­masti voivat kum­minkin pitää äitiys­lo­mansa. Pitäisi sitä iso­jen miesten osa­ta pitää omista lak­isäätei­sistä oikeuk­sis­taan kiinni.

  37. “En pidä euroop­palaisu­ud­es­ta käsit­teenä kun sitä käytetään suo­ma­laisu­u­den saat­tamisek­si huonoon val­oon: suo­ma­laiset met­täläiset ver­sus “sivistyneet” eurooppalaiset.”

    Tuo on kyl­lä ihan oma tulk­in­tasi. Toki muual­ta Euroopas­ta halu­taan Suomeen jotain siel­lä meikäläisiä käytän­töjä parem­min toimi­vaa, mut­ta entä sit­ten? Toisaal­ta monia suo­ma­laisia tai pohjo­is­maisia käytän­töjä halu­taan viedä yleisem­minkin Eurooppaan.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.