Joululahjavinkki: Oden kirja

21.11.2008 · Aihe: _ 

Osta joululahjaksi kirja signeerattuna!

Luettelon kirjoistani saat painamalla sivun yläpalkissa kohtaa “Julkaisut”. Siellä voit myös tutustua kirjojen näytelukuihin ja sisällysluetteloihin. Näin aukeavan sivun alaosassa on ohjeet kirjojen tilaamiseksi. Kirjat tulevat muutaman päivän sisällä kotiin postitettuina.

Laitan tilausohjeet myös tähän loppuun.

Voit tilata kyseisiä kirjoja edullisesti maksamalla kirjan (kirjojen) hinnan tilille 800011-925842 (saaja: Tietokeino Oy) ja merkitsemällä viestikenttään nimesi ja osoitteesi ja tilaamasi kirjat. Kirjat toimitetaan signeerattuina omistettuina tilaajalle tai hänen toivomalleen henkilölle. Hinnat ovat seuraavat:

Fillarilla Nizzaan 21,50 €
Vauraus ja aika 21 €
Vihreät ja talous 10 €
Ministerikyyti 12 €
Täystyöllisyyteen ilman köyhyyttä 6 €
Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi 23 €
Ratkaiseva aika 5 €
Vihreää valoa 4 €

Kommentit

40 Vastausta artikkeliin “Joululahjavinkki: Oden kirja”

  1. Teemu K kirjoitti 21.11.2008 kello 15:55

    Eikö Kirjeitä Linkolan ohjelmasta enää ole saatavilla?

    Onko Linkola vihreille hieman kuin sisäinen Halla-aho? Sanoo ääneen ikäviä asioita joista muut vaikenevat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. JK kirjoitti 21.11.2008 kello 16:00

    Ostamalla pari näistä, varmistan yhteiskuntaopin ylioppilaskokeesta Laudaturin, eikö vain? Odeismeilla voittoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.11.2008 kello 16:17

    Kirjeitä Linkolan ohjelmasta on minulla niin vähän, etten uskaltanut laittaa niitä tuohon maksa ensin -listalle. Joka sellaisen haluaa, voi lähettää minulle sähköpostia. Tuo harvinaisuus irtoaa 15 eurolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Tiedemies kirjoitti 21.11.2008 kello 16:36

    Vaimo viime vuonna tilasi minulle “Vauraus ja Aika”-kirjan. Voin suositella sitä kaikille, jotka sitä eivät ole lukeneet, koska vaikka se on hieman rosoinen, pidän sen tyylistä ja sisällöstäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Janne J kirjoitti 21.11.2008 kello 17:01

    Kiinnostavia kirjoja varmasti, mutta olisi kiva lukea sisällöstä muutakin kuin otsikko ennen ostopäätöksen tekemistä. Onko linkkiä kustantamon sivuille, tai voisiko jostain lukea ns. takakansitekstin? Kiitos!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. az kirjoitti 21.11.2008 kello 19:11

    Vauraus ja aika kirjan olen lukenut. Siitä on noin vuosi, joten muistikuvat ovat hieman hämärtyneet, mutta sellainen tuntuma jäi, että konkretiaa olisi toivonut hieman enemmän. Useiden kuukausien kesälomat eivät tietenkään ole uskottavia tai mahdollisia, ja ovat hieman ontuva esimerkki kuvaamaan ajatusta. Myös Suomen talous kv. talouden kontekstissa jää käsittelemättä. Jos Suomi rupeaisi “löysäämään” niin kerrannaisvaikutuksia laskettaisiin helposti niin pääoman houkuttelemisessa kuin kilpailukyvyssä. Osansa tähän olisi myös verotuksen muutoksilla. En usko, että mikään yksittäinen maa voi tällaista omaa saarekettaan maailmantaloudessa merkittävämmissä määrin muodostaa, koska aikaa myöten kerrannaisvaikutukset iskisivät kipeästi.

    Toisaalta pohdinnat toisella tapaa järjestetyistä yhteiskunnista ovat tärkeitä. Siinä suhteessa kirjalla on ansionsa. Näiden visioiden (joita löytyy monenlaisia) yleinen heikkous on, että ne lopulta edellyttävät ainakin asteittaista kansainvälistä normistoa taloudelle. Tarvittavien talouden pelisääntöjen yhdenmukaistamista globaalilla tasolla. CO2-leikkaukset ovat tästä ajankohtainen esimerkki, mutta niitä voi kehitellä kymmenittäin koskien ympäristöä, yritysten sosiaalista vastuuta, työntekijöiden oikeuksien lisäämistä, progressiivisempaa verotusta… Aina päädytään siihen, että jos yksi maa rupeaa niitä omillaan toteuttamaan, niin kulut ovat valtavat ja hyödyt jäävät vähäisiksi.

    Arhinmäen kaltaiset populistit voivat esim. vaatia tuntuvasti progressiivisempaa verotusta ja suurempaa sosiaalisen vastuun kantoa yrityksiltä, mutta olisi hauska nähdä miten nämä sitten reagoisivat, jos yritykset Nokia etunenässä rupeaisivat tämän johdosta siirtämään toimintaansa ulkomaille.

    Tämä ei aivan yhtä suorasti kosketa Vauraus ja aika kirjan visioita, mutta mielestäni samat lainalaisuudet kuitenkin niihinkin merkittävästi vaikuttavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Artturi Björk kirjoitti 21.11.2008 kello 19:55

    az: Mikään talouden lainalaisuus ei määrää sitä, että ihmiset eivät voisi valita enemmän vapaa-aikaa ja vähemmän materialistista hyvinvointia. Jos suomalaiset suurena joukkona tekisivät tämän valinnan, niin Suomi köyhtyisi, mutta vastineeksi ihmiset saisivat juuri sitä vapaa-aikaa. Ei tästä mitään mullistusta seuraisi. Eikä tällaisen valinnan toteuttamiseen tarvita mitää kansainvälistä yhteistyötä tai pelisääntöjä.

    Minusta on kuitenkin vähän hassua mennä neuvomaan muita, että hei teidän pitäis arvostaa enemmän vapaa-aikaa. Ihmisten pitäs antaa rauhassa arvostaa mitä haluavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. az kirjoitti 21.11.2008 kello 20:25

    Artturi Björk, me emme välttämättä nyt puhu samasta kontekstista. Oletan ilman muuta, että tämä vapaa-aika pyritään lisäämään hyvinvointivaltio säilyttäen nykyisessä mitassaan. Ei siis olla rakentamassa mitään uuninpanko-yhteiskuntaa.

    Vähemmällä työllä verokertymä on nykyisellä verotuksella lopulta pienempi, ja se aiheuttaisi omia ongelmiaan. En tiedä kuinka paljon tässä lopulta ympäristöverot auttavat.
    Paljon yhteiskunnan työstä (opettajat, poliisit, palomiehet, puhtaanapito, terveydenhoito…) on sellaista, että sen suoritettavasta määrästä on huono mennä leikkaamaan. Muuten hyvinvointi kärsii, ja siitä emme ole tinkimässä. Ajatus on tinkiä käsittääkseni kulutuksesta ajan hyväksi, ei hyvinvoinnista.

    Globaali konteksti tulee esiin siinä kohdin, jos esim. Nokialla ruvetaan vähentämään näitä työtunteja, mutta kilpailijoiden insinöörit paiskovat edelleen 60-70-tuntisia työviikkoja. Tämä voi vaikuttaa Nokian kilpailukykyyn.
    Tätä ahkerat syövät vapaa-aikaa viettävät ongelmaa ei samoissa määrin olisi, jos muuallakin otettaisiin löysemmin. Eli kilpailtaisiin edelleen, mutta muuttuneilla “enemmän aikaa” pelisäännöillä. Tämä on tietysti utopistista, mutta kyllä se ulottovuus mielestäni myös Oden ideoita ajankäytöstä koskettaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Pekka Vitikainen kirjoitti 21.11.2008 kello 20:44

    Janne J kirjoitti 21.11.2008 kello 17:01

    “Kiinnostavia kirjoja varmasti, mutta olisi kiva lukea sisällöstä muutakin kuin otsikko ennen ostopäätöksen tekemistä. Onko linkkiä kustantamon sivuille, tai voisiko jostain lukea ns. takakansitekstin? Kiitos!”

    Googleen hakusanaksi esim. Fillarilla Nizzaan ja alkaa tietoa löytymään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Artturi Björk kirjoitti 21.11.2008 kello 20:50

    az: Njoo… Oot tietty oikeassa, jos oletetaan, että työnantajan kiinteät kustannukset työntekijäää kohden pysyy vakiona ja työntekijät alkaa tekemään vähemmän töitä. Mutta jos nyt oletetaan ihan vaan huvikseen, että työnantajan maksut vähenisivät samassa suhteessa kuin työntekijä vähentää työpanostaan niin:

    Vapaa-aika vs. materiaalinen hyvinvointi on ainoastaan sen työntekijän valinta eikä vaikuta työnantajaan. Jos Nokian insinöörit tekis vaikka 5 tuntia töitä päivässä niin ei se tarkoita, että Nokiassa tehty insinöörityö vähenee. Tarvitaan vaan enemmän insinöörejä.

    Ahkerat eivät siis syö vapaa-aikaa viettävät.

    Verokertymä on myös pienempi, mutta mielestäni tämä on juuri sitä aineellisen elintason laskua, mikä tietysti välttämättä tapahtuu, kun sitä hyvinvointia tuotetaan vähemmän. Tämän väittelyn suhteen on suht merkityksetöntä, että vähentääkö ihmiset henkilökohtaista kulutustaan vai vähentääkö valtio kulutustaan. Jonkun sitä on vähennettävä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Teemu K kirjoitti 21.11.2008 kello 21:06

    Artturi Björk:
    “Minusta on kuitenkin vähän hassua mennä neuvomaan muita, että hei teidän pitäis arvostaa enemmän vapaa-aikaa. Ihmisten pitäs antaa rauhassa arvostaa mitä haluavat.”

    Nämä arvot jotka yksilöiden toimintaa ohjaavat eivät suinkaan ole mitään omia tietoisia, punnittuja valintoja. Joskus on tärkeätä nimenomaan herätellä ihmisiä siihen ajatteluprosessiin, jonka seurauksena saattaa olla arvojen muutos.

    Mitä järkeä on tehdä hulluna töitä ja pyrkiä yhä vain vaativampiin ja aikaavievempiin tehtäviin kun ei tästä seuraa muuta kuin menetettyä vapaa-aikaa ja rahaa, jota ei edes kerkeä käyttämään vaan sijoittelee jonnin joutaviin rahastoihin ja kärsii sydämentykytyksiä sitten kun näiden arvo tipahtaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. az kirjoitti 21.11.2008 kello 21:52

    Artturi Björk: “Tämän väittelyn suhteen on suht merkityksetöntä, että vähentääkö ihmiset henkilökohtaista kulutustaan vai vähentääkö valtio kulutustaan. Jonkun sitä on vähennettävä.”

    Osmo voi täsmentää, mutta olettaisin lukemani perusteella, että Osmon ajattelussa se ei ole sama. Slogani on myös ollut muodossa “vähemmän roinaa enemmän aikaa”, mikä viitannee siihen, mistä ajan hyväksi oltaisiin vähentämässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.11.2008 kello 10:03

    Jannelle:
    Klikkaa yläpalkissa kohtaa “Julkaisut”. Siellä on uusimmista kirjoista näyteluvut tai ainakin sisällysluettelo. Kirjan “Vihreät ja talous” voit lukea sieltä vaikka kokonaan. Tai paina tuosta suoraan:
    http://www.soininvaara.fi/julkaisut/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Anna-Liisa kirjoitti 22.11.2008 kello 11:09

    Janne J kysyi: “Onko linkkiä kustantamon sivuille, tai voisiko jostain lukea ns. takakansitekstin?”

    Kyllä vain.

    Vauraus ja aika
    Vauraus ja aika (Hesari)

    Fillarilla Nizzaan

    Vihreät ja talous

    Ministerikyyti
    Ministerikyyti (Hesari)

    Täystyöllisyyteen ilman köyhyyttä (Tuomiojan blogi)
    Täystyöllisyyteen ilman köyhyyttä

    Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi (Hesari)
    Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi (Ylioppilaslehti)

    Ratkaiseva aika ja <i<Vihreää valoa jäivät löytymäti. Edellisen kustantaja oli WSOY, mutta ei senkään sivuilla ollut enää. Jälkimmäisen kustantaja Perusta, joka ei tuottanut tulosta.

    Ja nyt sitten jännätään tuliko kirjoitus-, kopiointi- tai muita virheitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Anna-Liisa kirjoitti 22.11.2008 kello 11:13

    Huomaan että Osmo ei ole ollut kustantajauskollinen. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Tiedemies kirjoitti 22.11.2008 kello 11:34

    Minusta on kuitenkin vähän hassua mennä neuvomaan muita, että hei teidän pitäis arvostaa enemmän vapaa-aikaa. Ihmisten pitäs antaa rauhassa arvostaa mitä haluavat.

    Minusta ihmisiä on hyvä välillä muistuttaa, että vaihtoehtojakin voi olla. Tiedän paljon ihmisiä, jotka eivät ole tulleet edes ajatelleeksi, että työtä voisi järjestää ehkä muutenkin kuin “8-16, viiden viikon lomat ja pekkaset päälle”. Monet työnantajat suostuvat ihan mukisematta nykyään työsopimuksiin, joissa työaikaa on leikattu vaikka 10-20 prosenttia. On vain hyvä jos tästä mahdollisuudesta puhutaan ja jos osoitetaan että siitä saa vastineeksi muutakin kuin kevyemmän tilipussin.

    En tiedä sitten miten pahoja makrovaikutuksia sillä olisi jos kaikki leikkaisivat työaikaansa 10 prosenttia äkkiä. BKT ei alenisi koko 10 prosentin verran, koska työn rajatuottavuus on laskeva. Palkkasumma alenisi ja sitä kautta kysyntä, mutta toisaalta pääomalle maksettava korvaus voisi jopa kasvaa, Suomi kun on aika vienti-intensiivinen talous. Karkeasti laskien, jos meillä on 100 työntekijää ja rajatuottavuus nousee 10% työajan leikkauksen jälkeen, niin voidaan palkata 10 lisää ja kokonaistuottavuus nousee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Teemu K kirjoitti 22.11.2008 kello 17:52

    Ainakin ns. tietotyössä – sitä mitä akateemisesti koulutetut tekevät toimistoissa tietokoneen ääressä – uskoisin, että työajan leikkaaminen 10-20% ei alentaisi tuottavuutta oikeastaan lainkaan. Ne aidosti arvokkaat ideat ja oivallukset saattavat tulla yöllä kesken unien tai aamulla kun herää. Se että istuu 8 tuntia toimistossa ei itsessään merkitse yhtään mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Jarkko kirjoitti 22.11.2008 kello 18:50

    “Minusta on kuitenkin vähän hassua mennä neuvomaan muita, että hei teidän pitäis arvostaa enemmän vapaa-aikaa. Ihmisten pitäs antaa rauhassa arvostaa mitä haluavat.”

    Olen samaa mieltä. Siksi mainostusta ja muuta ihmisten preferenssikäyriä turbotykityksellä vääristävää koneistoa pitäisi radikaalisti rajoittaa. Ostakoot ihmiset mitä oikeasti haluavat, ei sitä mitä seksillä, alitajunnan manipulaatiolla ja sosiaalisesti pakottavia turhia trendejä luomalla saadaan ostamaan.

    Toinen uudistus mitä pitäisi tehdä olisi juurikin se, että työnantajilla ei olisi kiristysotetta siihen, että työntekijät joutuisivat pakosti vastaanottamaan kohtuuttomia ja heidän vapaa-ajan ja työaikansa suhteen vääristäviä työehtosopimuksia. Tähän tarvittaisiin jotain uutta tehokasta mekanismia tilalle, samanlaista jonka AY-liike loi teollistumisen aikoihin työnantajien mielivaltaa ja kuristusotetta vastaan taistelemaan.

    Sitten kun nämä kaksi toteutuvat, niin kaikki on jo rutkasti paremmin. Hauskaa olla Artturi Björkin kanssa smaa mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.11.2008 kello 19:33

    Miksi valinnasta vapaa-ajan ja työajan välillä pitää keskustella? Paljastan niillekin, jotka eivät kirjaani aio hankkia tai lainata kirjastosta, että esitän siinä

    1)Valinta yksilöllisesti ei tuota oikeata tulosta, koska tulojen hankkimisessa kaikkien kannattaa rikastua suhteessa muihin, mutta kaikkien rikastumisesta ei ole onnellisuutta ajatellen hyötyä ja koska taas vapaa-ajasta ei ole juuri hyötyä, ellei sitä ole kavereillakin. Sitten totean, että vaikka näin ajatellen individualistinen valinta johtaa kaikkien kannalta tilanteeseen, jossa työtä tehdään liikaa, toisaalta progressiivinen verotus vie tasapainoa voimakkaasti toiseen suuntaan, joten olemme kenties lähellä optimia.

    2) Kaikilla ei ole oikeutta löyhentää työaikaansa työtään menettämättä. Esitän, että pitäisi olla, ellei työnantaja pysty osoittamaan, että se on täysin mahdotonta.

    3) Se, että suomalaiset tekevät länsieurooppalaisiin nähden työtä hullun lailla, johtuu osittain kotitalouksien alhaisesta varallisuudesta. Minun sukupolven piti rahoittaa asuntovelkojen kautta kaupunkien rakentaminen, mutta perijäsukupolven tilanne on aivan toinen. Siksi ennustan, että koulutetut, hyväosaiset nuoret valitsevat eurooppalaiset tavat ja lyhentävät työaikaa ihan oma-alotteisesti.

    Puhtaasti kaupallisista syistä en paljasta enempää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Elina kirjoitti 22.11.2008 kello 19:52

    Mitkä helvetin “eurooppalaiset tavat” tässä pitäisi omaksua… ?

    Joku arvovaltainen nettikirjoittaja tänään tituleerasi Osmon 60-luvulle jumittuneeksi bloggaajapapparaiseksi.. Ei voi kuin yhtyä tähän näkemykseen.

    Tervetuloa 2000-luvulle ja Suomeen, joka on ihan oikeasti Eurooppaa. Monet tulevat tänne ihastelemaan meidän tapojamme esim. koululaitoksen tiimoilta.

    Ärsyttävää tuollainen päältä mestarointi, mitä kunkin “eurooppalaisesti” pitäisi tehdä.

    Suomalaiset eivät muuten suinkaan tee eniten työtunteja Länsi-Euroopassa, mitä Osmo yrittää joka radiokanavalla syöttää totuutena. Edellä ovat mm. Kreikka, Espanja ja Portugali. Ehkä muitakin riippuen laskutavasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. jouni lundqvist kirjoitti 22.11.2008 kello 19:55

    Vauraus ja aika ovat suhteellisia asioita, kuten Vauraus ja aika kirjan kirjoittaja kirjassaan toteaa. Sain kirjan lahjaksi ja sanon, että siinä on ainakin tämän blogin lukijoille hyvä lukuhetki.

    Hieman kirja jankaa itseään, mutta suunnilleen ok ja kilpailijoita ei ainakaan Suomesta hevillä löydy. Yksi saattaisi olla Kari Nars, joka kirjoitti samoihin aikoihin kirjan rahasta ja onnellisuudesta.

    Oden kirjassa on yksi juttu suunnilleen niin, että jos ostat mersun tai ferrarin, älä muuta asumaan rikkaiden alueelle, siellä on joka autotallissa vähintää yhtä hyvä vastaava. Tämä nyt vaan oli pieni yksityiskohta, lukekaa itse lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Artturi Björk kirjoitti 22.11.2008 kello 20:15

    Teemu K: Minä en tiedä miksi ihmiset pyrkivät yhä vaativampiin tehtäviin. Tuskin ne syyt nyt ainakaan on nuo sinun esittämät. Tämä ei tarkoita, etteikö heillä olisi hyvät syyt tehdä niin.

    Tiedemies: Oon täysin samaa mieltä.

    Jarkko: Oon jyrkästi sun kanssa eri mieltä siitä, että työntantajia pitäis pakottaa. Ihan samalla tavalla lainsäädännöllä ei pidä pakottaa työntekijöitäkään tiettyyn työaikaan.

    Osmo: Eli sinun oletus on, että ihmiset tavoittelevat materiaalista hyvinvointia siksi, että voisivat olla rikkaampia kuin muut? Tässä sivutaan aihetta, mutta ei tosin mitenkään äärimmäisen vakuuttavasti:

    http://www.econtalk.org/archives/2008/11/richard_epstein.html

    Miksi ihmeessä työnantajalla pitäis olla jotain velvollisuuksia ottaa yksipuolisesti työntekijän toiveita huomioon? Eikö tämä oo ihan sama, että meillä olis laki joka mahdollistais työntekijän pakottamisen töihin, jos hänellä ei olis pätevää syytä tehdä jotain muuta? Työsopimus on vapaaehtoinen. Jos jompi kumpi ei ole tyytyväinen, niin sopimusta ei tarvitse solmia. Tiedemies sanoikin jo, että työnantajat sopeutuu ihan hyvin työntekijöiden työaikavaatimuksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Pekka Vitikainen kirjoitti 22.11.2008 kello 21:09

    Elina kirjoitti 22.11.2008 kello 19:52

    “Mitkä helvetin “eurooppalaiset tavat” tässä pitäisi omaksua… ?

    Joku arvovaltainen nettikirjoittaja tänään tituleerasi Osmon 60-luvulle jumittuneeksi bloggaajapapparaiseksi.. Ei voi kuin yhtyä tähän näkemykseen.”

    Rauhoitu nyt helvetissä. Kyllä meillä on syytä omaksua europasta yhtä sun toista, vaikka kaikkea sieltäkään ei tarvitse tänne haalia. Kuitenkin…ennemmin sieltä kun Ruotsista.
    Kyllä niitä europpalaisia tapoja on monessakin syytä haalia tänne. Pari mainitakseni; työsopimus, senhän työnantaja paisaa eteen ja kynän päälle, että nimi tuohon. Siinä kun rupeat lukemaan sitä työsopimusta niin sinähän olet rettelöitsijä. Puhumattakaan että sitä voisi muuttaa. Paitsi tietenkin työntekijän nimen osalta. Sama vuokrasopimukset; nimi tuohon ja takuurahat pöytään (2-3kk vuokran suuruinen). Kannatta muuten katsoa tarkkaan niitä seteleitä, ei muuten, mutta niitä et enää ikinä näe.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Elina kirjoitti 23.11.2008 kello 12:22

    Kieltämättä tuohdun joka kerta kun kuulen tämän “eurooppalaisuuden”, joka aina puhujan näkökulmasta on kategorisesti jotain paljon parempaa kuin suomalaisuus.

    Vitikaisen maailmankuvassa Eurooppaan ei siis kuulu Suomi eikä Ruotsikaan.. ? Mutta jostain “Euroopasta” niitä tapoja olisi hyvä tänne saada?

    Eurooppa on suunnaton kirjo erilaisia kulttuureja. Myös valtioiden sisällä tavat ja käyntänteet varioivat jopa enemmän kuin keskimäärin valtioiden välillä. Varmasti on jotain hyvää, mitä voimme omaksua Albaniasta tai Bulgariasta ja varmasti on paljon sellaista, mitä meidän ei kannata omaksua Ranskasta tai Irlannista. Mutta että “Euroopasta”?

    Eli pidän epä-älyllisenä jargonina ainaista mystisen “eurooppalaisuuden” ihannointia. Ja Osmolla sitä on lähes joka käänteessä.

    Hesarissa on tänään italaialaisen pikkupojan päiväohjelma. Siinä on käsittämätön määrä katekismusta, pleikan pelaamista eikä puoltakaan tuntia liikuntaa, mikä on pikkukoululaisen hyvinvoinnin keskeinen elementti. Kilometrin koulumatkakin viedään autolla, koska “liikenne on niin vaarallista”.

    Minä en tästä halua omaksua yhtään mitään, kiitos vain. Minä olen ylpeä siitä, että meillä lapset kulkevat koulumatkansa itse, leikkivät pihaleikkejä ja uskontoa ei tuputeta tuolla tavoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. E. kirjoitti 23.11.2008 kello 16:50

    Ihmisillä pitää olla oikeus vaihtaa onnellisuus rahaan. Ketään ei saa pakottaa valitsemaan pienempiä tuloja vain sillä perusteella, että suuremmat tulot eivät lisää onnellisuutta yhtä paljon tai samassa tahdissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.11.2008 kello 17:38

    En tiedä mikä Eurooppa-fobia Elinalla on. Ennustan siis, että ne samat syyt, jotka muualla Euroopassa ovat johtaneet työajan lyhenemiseen tulevat johtamaan siihen myös Suomessa. En pakota ketään toimimaan näin vaan ennustan.

    Työaika ei ole Suomessa monellakaan alalla valinnainen. Erityisesti valtion hallinnossa vaihtoehtona on vain täysi työaika. Liberaaliin yhteiskuntaan kuuluu, että suosittaisiin valinnanoikeutta myös sen suhteen, paljonko työaikaansa myy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Elina kirjoitti 23.11.2008 kello 17:53

    Mikä helkutin fobia?

    Olenko jotenkin vajaaälyinen, kun kuvittelen, että asumme Euroopassa ja olemme eurooppalaisia ja näin ollen meillä on eurooppalaiset tavat? Eli pelkään itseäni?

    Ennustele sinä mitä lystäät, mutta asiasta on väitellyt Jyväskylän yliopistosta Timo Anttila, joka toteaa, että työaika ei ole lyhentynyt 15 vuoteen Suomessa juurikaan eikä tulevaisuudessa tule lyhentymään.

    Ja saahan valtion hallinnossa tehdä 6-tuntista työpäivää, jos lapsi on alle kolmasluokkalainen. On se nyt jo minusta ihan reilu ratkaisu. Miksi työnantajan velvollisuus olisi räätälöidä jokaista miellyttävä ratkaisu työntekoon. “mää tykkäisin tehä maanantai-iltasin ja sit toi torstai aamuyökin käy, jos ei sada jne.. ”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. CSI:nsä katsellut kirjoitti 23.11.2008 kello 19:24

    työaika ei ole lyhentynyt 15 vuoteen Suomessa juurikaan eikä tulevaisuudessa tule lyhentymään.

    http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_04_04_tyoaika.html

    Sivun käppyrästä näkyy, miten laman jälkeen työaika jopa nousi, mutta on lähtenyt nopeaan laskuun ihan viime vuosina. Data tosin loppuu 2004:ään mutta senkin jälkeen työaika on jatkanut lyhenemistään. OECD:n mukaan keskimääräinen työntekijä teki töitä vuonna 2004 1 624 tuntia kun vuonna 2007 enää 1 594.

    http://stats.oecd.org/WBOS/Index.aspx?DatasetCode=PDYGTH

    Työajan lyheminen, muuten, korreloi oikein hyvin vaurauden ja ammattiliittojen vahvuuden kanssa. Vauras maa ja vahva ammattiyhditysliike on yhtä kuin lyhyt työaika. Tästä julkaistiin tutkimus äskettäin (kunhan vain keksisin, miten sen löytää). Osviittaa saa OECD:n taulukosta yllä, kun vertaa vaikka Saksan tai Ruotsin ja USA:n työaikoja. Siksi Suomenkin työaika tullee lyhenemään, jos sitten ei tule pahaa lamaa tai ammattiliitot heikkene todella paljon.

    “Liberaalit työmarkkinat” tarkoittanevatkin siis ammattilittojen valvomia työmarkkinoita.

    Elinan viha- ja ylimielisyyden kestäisi paremmin, jos hän ei olisi jatkuvasti väärässä. Kyllä se suoliston bakteerikanta aiheuttaa lihavuutta … ainkain hiirillä 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. CSI:nsä katsellut kirjoitti 23.11.2008 kello 20:28

    Ilmeisesti tämä linkki

    http://stats.oecd.org/WBOS/Index.aspx?DatasetCode=PDYGTH

    ei viekään välttämättä oikella sivulle. En ymmärrä miksi. Oikea sivu löytyy vasemmalta: Labour > Labour force statistics > Hours worked > Average annual hours actually worked per worker

    Tekevätkö suomalaiset sitten “hullun lailla työtä länsieurooppalaisiin verrattuna”?

    Mukana olevista länsieurooppalaisista maista Suomi sijoittui 2007 Islannin, Kreikan, Portugalin, Britannian ja Espanjan jälkeen kuudenneksi.

    Selvästi vähemmän töitä tehdään niin ikään viidessä maassa. Mutta ehkä hullun lailla enemmän suomalaiset tekevät vain saksalaisiin ja hollantilaisiin verrattuna. Ruotsalaiset ja norjalaiset käsittääkseni kuuluvat myös tuohon “aika laiskat” -kategoriaan, mutta ne eivät ole mukana taulukossa.

    Aika outo nimimerkki sattu tonne jäämään … mutta mitä sitä enää muuttamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Elina kirjoitti 23.11.2008 kello 20:34

    Kannattaa lukea itse linkkinsä ennen kuin postaa tänne. Tilastokeskuksen sivuilla lukee:

    “Viimeisen kymmenen vuoden aikana [työajan] lyhentymistahti on kuitenkin laantunut tai käytännössä pysähtynyt. ”

    Tieto on vuodelta 2004, joten olinko todella väärässä, kun kirjoitin 15 vuodesta?

    Kiistän, että olisin “jatkuvasti” väärässä. Esimerkkejä siitä, kiitos!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. CSI:nsä katsellut kirjoitti 23.11.2008 kello 21:15

    “Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana [työajan] lyhentymistahti on kuitenkin laantunut tai käytännössä pysähtynyt”, kirjoitti hämmentynyt yliaktuaari.

    Ei siis osannut päättää onko laantunut vai pysähtynyt. Jos olisi katsonut omaa käppyräänsä asia olisi selvinnyt: työaika lyheni 2000-2004 noin 1640:stä alle 1600:n. Se on yksi kahdeksantuntinen tyäpäivä vuodessa ja vähän yli. Tuota vauhtia suomalaiset pääsevät hollantilaisten lasikottelutasolle parissasadassa vuodessa, jos hollantilaiset eivät enää lisää laiskiinnu.

    Todellisuudessa kyse ei ole uusista vapaapäivistä vaan “osa-aikatyön yleistyminen on lyhentänyt keskimääräisiä työaikoja”, kuten yliaktuaari itsekin hämmentää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Riitta kirjoitti 24.11.2008 kello 10:29

    “Olenko jotenkin vajaaälyinen, kun kuvittelen, että asumme Euroopassa ja olemme eurooppalaisia ja näin ollen meillä on eurooppalaiset tavat?”

    Tavallaan 😉 Jokaiselle kolmannen ja neljännen luokan maantiedon tunnilla istuneelle on tietenkin selvä asia, että Suomi on yksi Pohjoismaista ja kaikki Pohjoismaat kuuluvat Eurooppaan.

    Mutta, mutta silloin, kun puhutaan että Suomessa ei ole jotain pohjoismaista juttua, niin silloin tarkoitetaan sellaista asiaa, joka on yleinen muissa Pohjoismaissa (esimerkiksi äitien osa-aikatyö, Suomessa ollaan useimmiten joko kokonaan töissä tai kokonaan kotona), mutta ei Suomessa. Jos taas puhutaan, että Pohjoismaissa ei ole jotain eurooppalaista juttua (kuten viiniä maitokaupoissa, Tanskassa kyllä taitaa olla), niin silloin tarkoitetaan muita Euroopan maita paitsi Pohjoismaita (tai Suomea). Ihan samalla tavalla puhutaan brittiläisistä tavoista, jotka ovat monissa asioissa erilaisia kuin (manner)eurooppalaiset tavat.

    Useimmille tämä on tietenkin niin selvä asia, ettei tule tarvetta saivarrella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Riitta kirjoitti 24.11.2008 kello 13:49

    “Miksi työnantajan velvollisuus olisi räätälöidä jokaista miellyttävä ratkaisu työntekoon.”

    Saadakseen rekrytoitua parhaat mahdolliset työntekijät. Itse en ainakaan valtiolle kovin herkästi palaa, koska nykyinen työnantajani suhtautuu moniin työsuhdeasioihin paljon valtiota joustavammin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Ville Teittinen kirjoitti 24.11.2008 kello 21:07

    Välipäiville ja kesähaaveisiin suosittelen Fillarilla Nizzaan..

    Itse luin viime kesänä mökillä ja nautin kovasti..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Elina kirjoitti 24.11.2008 kello 21:10

    Riitta,

    Emme puhuneet viineistä ruokakapassa, vaan työajasta.

    Osmo sanoi, että olemme siirtymässä kohti “eurooppalaisuutta” työajoissa. Minulle ei ole itsestäänselvyys mitä tässä tarkoitetaan, koska OECD:n selvityksen mukaan Suomen vuosittaiset työtunnit ovat kutakuinkin EU:n keskitasoa. Reilusti edellä ovat mmm. Islanti, Espaja, Portugali, Puola, Kreikka ja Slovakia.

    Hyvin lähellä Suomen tasoa ovat mm. Itävalta ja Sveitsi. Osmo on useissa eri yhteyksissä sanonut, että Suomessa paiskitaan eniten töitä EU-maista. Tämä ei pidä siis paikkaansa. Minä en pidä tätä saivarteluna.

    En pidä eurooppalaisuudesta käsitteenä kun sitä käytetään suomalaisuuden saattamiseksi huonoon valoon: suomalaiset mettäläiset versus “sivistyneet” eurooppalaiset. Näinhän termiä yleensä käytetään, vaikka kyseessä olisivat lähes lukutaidottomat alimman sosiaaliluokan britit niin ainahan ne suomalaiset voittavat.

    Mutta se on sitten toinen tarina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Elina kirjoitti 24.11.2008 kello 21:27

    Riitalle vielä työnantajista…

    Monet yksityisellä sektorilla toimivista tuttavistani kyllä ovat toista mieltä. Projektia pukkaa projektin perään ja ihmisistä imetään sumeilematta kaikki mehut irti. Esim. isyysloman pitäminen on monissa paikoissa käytännössä mahdottomuus, ellei halua tosiaan vaihtaa sinne valtiolle.

    Valtion laitokset eivät voi tehdä pienintäkään laittomuuteen viittavaa, vaan esim. alkoholistit voivat roikkua ikuisuusviroissa hamaan eläkeikään näin halutessaan. Laitoksissa on kellokortit esimiestasoa myöten ja jos työpaikka on vakituinen kukaan ei voi vaatia muuta kuin että oleskelet työpaikalla sovitun ajan (vähän kärjistetysti. Määräaikaiset sitten kyllä painavat niska limassa yömyöhään peläten seuraavaa dead linea.

    Tietysti riippuu varmasti paljon alasta. Terveydenhuollon puolella yksityiset työnantajat ovat kuulemma huomattavasti joustavampia työaikoihin ja muihin työhön liittyvien järjestelyjen suhteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Elina kirjoitti 24.11.2008 kello 21:28

    Ville,

    Luin Fillarilla Nizzaan seitsemän kertaa ja joka lukukerralla se vain parani entisestään…

    🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Riitta kirjoitti 24.11.2008 kello 21:49

    “Monet yksityisellä sektorilla toimivista tuttavistani kyllä ovat toista mieltä.”

    Tiedän 😉 Olen kyllä jonkin verran tuota tuollaista ihan omallakin työmaalla vierestä seurannut. Usein loppuunpalaminen on kyllä ihan työntekijän omaakin syytä. Ei osata sanoa: “ei, en kerkiä” tai “lähden kotiin ja jatkan huomenna”. Sitten läpiväsyneinä sohitaan vähän sinne päin ja aikaa kuluu enemmän omien virheiden paikkailuun mitä olisi kulunut, jos homman olisi tehnyt kerralla kunnolla.

    “Esim. isyysloman pitäminen on monissa paikoissa käytännössä mahdottomuus, ellei halua tosiaan vaihtaa sinne valtiolle.”

    Joopa joo, näillä samoilla työpaikoilla naiset ihan satavarmasti voivat kumminkin pitää äitiyslomansa. Pitäisi sitä isojen miesten osata pitää omista lakisääteisistä oikeuksistaan kiinni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Riitta kirjoitti 24.11.2008 kello 21:55

    “En pidä eurooppalaisuudesta käsitteenä kun sitä käytetään suomalaisuuden saattamiseksi huonoon valoon: suomalaiset mettäläiset versus “sivistyneet” eurooppalaiset.”

    Tuo on kyllä ihan oma tulkintasi. Toki muualta Euroopasta halutaan Suomeen jotain siellä meikäläisiä käytäntöjä paremmin toimivaa, mutta entä sitten? Toisaalta monia suomalaisia tai pohjoismaisia käytäntöjä halutaan viedä yleisemminkin Eurooppaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Riitta kirjoitti 11.12.2008 kello 14:48

    Tämmöttinen keskustelu työajan lyhentämisestä tuli vastaan:

    http://www.vauvapalsta.net/keskustelupalsta/index.php?showtopic=69642

    Kirjoittajat lienevät lähinnä pienten lasten äitejä. Tästä porukasta tosiaan enemmistö haluaisi tehdä tai tekeekin noin 30-tuntista työviikkoa omasta halustaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus