Geenitieto ja vakuutusten hinnoittelu

20.11.2008 · Aihe: _ 

Ketjuswsa “Geenitieto tuhoaa sairausvakuutuksen” Björk kyseli, mitä vikaa siinä on, että vakuutusyhtiö tietää vakuutetun geenit ja hinnoittelee riskin sen mukaisesti.

Vakuutuksen pitäisi tasoittaa hyvää ja huonoa tuuria keskenään. Ajatellaan taudin sijasta palovakuutusta. Jos todennäköisyys sille, että t6alo palaa on 1% seuraavan 20 vuoden aikana, palovakuutuksen hinta on 0,05% vuodessa (+ vakuutusyhtiön “kulut”) Jos vakuutuskorvaus korvaa talon kokonaan, tulipalojen haitta jakautuu tasan kaikkien kesken, paloi talo tahi ei.

Jos sitten paikalle ilmestyy korteista lukija, joka osaa kertoa, mikä talo tulee palamaan ja mikä ei, ja tämä tieto on lisäksi oikein ja se sellaiseksi tunnistetaan, onnettomuutta ei enää pystytäkään jakamaan tasan – ellei vakuutuksen ottaminen ole pakollista. Eihän kukaan myönnä sadasosavahingon hinnalla vakuutusta sille, jonka talo palaa varmasti eikä kukaan ota kallista vakuutusta, jos tietää, ettei talo pala.

Geenitieto on harvoin determinististä. Riski on vain koholla. Mutta sen kohonneen riskin suhteessa joudut vakuutuksestasi maksamaan. Siksi geenitiedon selville saaminen lisää eriarvoisuutta. Huonogeeniset joutuvat maksamaan enemmän.

Jari totesi, ettei vakuutusyhtiön intressissä ole tuhota omaa toimikenttäänsä geenitiedon avulla; niille maksetaan epätietoisuudesta. Tarkemmin sanoen yksittäisen vakuutusyhtiön kannattaa hankkia geenitietoa asiakkaistaan salaa olettaen, etteivät muut tee samoin, muttayhtiöiden yhteinen intressi on, ettei tätä tietoa kukaan hanki.

Asiakkaan intressissä on tietää omat riskinsä. Tämä sitä riippumatta siitä, mitä muut tekevät. Jos muut eivät hanki omaa geenikarttaansa, asiakas voi optimoida oman vakuutuksen ottonsa. Jos muut joka tapauksessa hankkivat, hänellä on vielä suurempi syy itsekin tietää, millainen vakuutus kannattaa ottaa ja millainen ei.

Sen sijaan kaikilla asiakkailla olisi yhteinen intressi kieltää geenitiedon hankkiminen – jos sitä voisi valvoa. Kaikilla on myös intressi rikkoa sopimusta.

Kommentit

14 Vastausta artikkeliin “Geenitieto ja vakuutusten hinnoittelu”

  1. Tavallinen teknikko kirjoitti 20.11.2008 kello 20:21

    Kyllä Suomi on nukkunut onnensa ohi kun viranomaiset eivät ole tajunneet aikoinaan ryhtyä keräämään geenitietoa synnytysosastolla silloin kun lapsi on syntynyt. Tosin sitä en tiedä, milloinka tällainen geenitekniikka on ollut käytettävissä. Sormenjäljetkin olisi ollut otettavissa esim. kouluterveydenhuollon yhteydessä. Tässäkin Suomi on nukkunut onnensa ohi. Eli, ei Kekkonen tyhmä mies kaiketi ollutkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. cobbit kirjoitti 20.11.2008 kello 20:51

    Geenit ovat ehkä puhtain muoto ihmisen alkuvarallisuudesta kun hän tähän maailmaan tulee. Geenitiedon selvittäminen paljastaa tämän alkuvarallisuuden, jonka jälkeen tapahtuu monessa mielessä varallisuuden uusjakoa. Esim. just vakuutuksien hinnoittelun myötä. Genotyypin käyttö johtamaan fenotyypin todennäköisyyksiä on vielä toistaiseksi epäluotettavaa ja informaation arvo vakuutusyhtiöillekin pientä.

    Jos annamme varainsiirtoa toteutetaan (tai ei toteuteta kieltämällä geenitiedon käyttö), esim. just jonkun vakuutettavan asian suhteen geneettisesti suuren riskin omaavat saavat vakuutuksensa matalampaan hintaan ja vähäriskiset taas kalliimpaan kuin tieto kertoo, miksi ei siirretä varallisuutta myös muun geneettisen huono-osaisuuden suhteen? Esim. jos on syntynyt lyhyeksi, tämä korreloi negatiivisesti älykkyyden ja tulotason jne. kanssa?

    “Sen sijaan kaikilla asiakkailla olisi yhteinen intressi kieltää geenitiedon hankkiminen – jos sitä voisi valvoa. Kaikilla on myös intressi rikkoa sopimusta.” <- Tuota en ymmärtänyt

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. cobbit kirjoitti 20.11.2008 kello 21:17

    Toinen pointti. Vakuutuksia myönnetään jotta ihmiset eivät joudu vararikkoon jos riski realisoituu. Tämä on siis vahingon kontrollointia (mitigation). Geenitieto toisaalta antaa yksilölle mahdollisuuden ennalta ehkäistä (prevention) mahdollisia riskejä tms.

    Eli jos kaikki hankkivat geenitiedon ja heille määrätään sen paljastaman riskiprofiilin mukaiset hoitoprofiilit koko elämänsä ajaksi, sairauksien määrä populaatiossa pienenee. Ne, jotka joutuivat aiemmin maksamaan turhaan vakuutusta, säästävät vakuutuksen hinnan ja eivät sairastu. Ne, jotka aiemmin maksoivat vakuutuksen hinnan ja mahdollisesti sairaistuivat, maksavat hoidosta ja eivät sairastu. 1. ryhmälle (riskittömät) tämä on parannus, 2. ryhmälle myös tietyllä ehdoilla (olet. hoito on halpaa ja sairastumista halutaan välttää paljon).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Balle Ramstedt kirjoitti 20.11.2008 kello 21:53

    Ruotsissa on vuodesta 1975 otettu jokaiselta vastasyntyneeltä verinäyte. Aika ajoin herää keskustelu voidaanko tämä ns. PKU-registret avata poliisiviranomaisille rikoksien tutkimista varten.

    Joku moka on käynyt kun suomalaiset eivät tapansa mukaan ole matkineet ruotsalaisia…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Artturi Björk kirjoitti 20.11.2008 kello 21:54

    Minusta on jotenkin hassu ajatus, että vakuutusyhtiöllä on joku muukin funktio kuin tasata satunnaisvaihtelusta aiheutuvaa varianssia halukkaiden osallistujien kesken. Jos tuota vaihtelua tai halukkaita ei ole, niin ei ole tarvetta vakuutuksellekaan.

    Luulen tosin, että geenitiedonkin kanssa elämään riittää riittävästi varianssia, että halukkaita riskin tasaajia löytyy. Mikään ei kuitenkaan sanele sitä, että kaikilla pitää olla lähtökohtaisesti sama oletusarvo ja varianssi, että vakuuttaminen toimii kunhan vain vakuutusyhtiö on tietoinen näistä eroista.

    Minusta vaikuttaa, että Osmo ajattelet että on jotenkin pahasta jos tuollainen korteista tulipaloja ennustava olisi olemassa. Asia on tietenkin täysin päin vastoin. Pahasta se olisi ainoastaan vakuutusyhtiöille.

    Vakuutusyhtiöt ei muuten oo tekemässä itseään tarpeettomiksi. Niiden on vain sopeuduttava muuttuneisiin olosuhteisiin jotka aiheutuvat geenitestien halpenemisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Tapio kirjoitti 21.11.2008 kello 2:38

    Minusta on tärkeää eritellä yhteiskunnan antama sairausvakuutus ja ihmisten ostama vapaaehtoinen lisävakuutus. (Kuinka kattava ensimmäisen tulee olla, on sitten toinen aihe.)

    Vapaaehtoisten vakuutuksten pitää toimia kylmän laskennallisesti maksuperusteissaan. Maksut heijastavat maksajan profiilin riskitilastoja mahdollisimman tarkkaan. Jos paperitalot todennäköisemmin roihahtavat liekkeihin lauantai-illan riennoissa, ei se tarkoita sitä että betonibunkkereiden asukkien pitää polttaa rahaa ylimääräisiin vakuutusmaksuihin. Heille asetetaan eri maksut.

    Geenien kanssa on tietenkin se ero, että paperitalosta on helpompi hengissä muutta pois kuin omasta kehostaan. Siltikin geenitietojen tai pelkästään niistä pääteltävien merkittävien (tilastollisten) riskien saattaminen vakuutusyhtiöiden tietoon on oikein. Ihmiset ehkä joutuvat näin yhä eriarvoisempiin asemiin vakuutusmaksujen kanssa, mutta toisaalta vähempiriskisten vakuutusmaksut pysyvät hallinnassa. Koska sairaanhoito kuuluu meillä yhteiskuntasopimuksen piiriin, eivät “geenihylkiöt” joutuisi sairauksiinsa yksin kuolemaan. Sairaanhoidon rahoittaa valtion kansalaiset veroilla (lakisääteisellä sairausvakuutuksella) eikä sen antamisessa katsella geenejä. Vapaaehtoiset vakuutukset ovat taas jotain muuta. Ne ovat kaupallisesti sovittua keskenäistä riskinjakoa.

    Oletetaan, että asiakkaat saavat tietoonsa geenikarttansa ja tietävät riskit, mutta vakuutusyhtiöt eivät. Tällöin asiakkaat ottavat riskien mukaisesti vakuutukset (maksimoiden hyötynsä) ja kollektiivisesti kaikkien asiakkaiden vakuutusmaksut kohoavat, koska vakuutuksia otetaan vain riskien ollessa suuret (tai ainakin tällöin otetaan kattavampi vakuutus suppeamman sijaan). Ketkä ovat tällöin eriarvoisessa asemassa? Ne “hyvägeeniset” asiakkaat, jotka eivät jostain syystä tiedä geenikarttaansa.

    Geenitiedon käyttämisessä vakuutusmaksujen määräämisessä on vaarana “aiheeton eriarvoistaminen”, jos geenitietoja katsellaan vain tilastollisesti ja mennään turhan pieniin profiloiviin osiin. Toisaalta en usko, että vakuutusyhtiöt menisivät kovin spesifejä profilointeja tekemään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Antti kirjoitti 21.11.2008 kello 6:06

    Toisaalta, jos vakuutusyhtiö ei tunne riskejä perinnöllisistä sairauksista, yksittäisten ihmisten kannattaa tutkituttaa omat geeninsä ja mahdolliset riskitekijät. Jos kohonneita riskejä löytyy, niin ei sitten muuta kuin vakuutusta hankkimaan. Siinä vaiheessa kun korkeammat riskitasot alkavat toteutua vakuutusmaksut hyppäävät ylöspäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Artturi Björk kirjoitti 21.11.2008 kello 9:10

    Joo. Just mitä Tapio Laakso sanoi. Paitsi, että aiheeton eriarvoistaminen ei tule luultavasti olemaan ongelma ainakaan pitkään, koska vakuutusyhtiöllä on kannustimet arvioida riskejä oikein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Artturi Björk kirjoitti 21.11.2008 kello 9:23

    hihihihih… hups… Oon todella todella pahoillani Tapio, että sekoitin sinut Tapio Laaksoon. Ei tule toistumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Arho Toikka kirjoitti 21.11.2008 kello 10:43

    “vakuutusyhtiön intressissä ole tuhota omaa toimikenttäänsä geenitiedon avulla; niille maksetaan epätietoisuudesta.”

    Vakuutusyhtiölle maksetaan satunnaisuudesta, ei siihen liittyvästä epätietoisuudesta. Vakuutuksia otettaisiin, vaikka jakauma olisi täsmällisesti tunnettu. Peliteoreettinen tuloksesi siitä, että vakuutusyhtiöiden yhteinen intressi on epätarkemmat vakuutukset ei ole mielestäni mitenkään ilmiselvä.

    “Huonogeeniset joutuvat maksamaan enemmän.”

    Tämä kyllä pitää paikkansa. Ei ole kuitenkaan varmaa, että huonogeenisyyden tasaamiseksi tehokkain tapa on säätää lakeja vakuutuksista. Laitoin edelliseen ketjuun jo linkin siitä, miten vakuutusten hinnat nousevat näiden lakien johdosta keskimäärin.

    Altruististen tai tietämättömyyden verhon takana riskiä välttelevien toimijoiden hyödyn maksimoisi yksinkertainen ja avoin tulonsiirto. Tällainen geeniperimäperustulo vastaisi tällaisiin eriarvoisuustavoitteisiin (tässä siis määritelty erilaisina terveyslopputuloksina) ilman tehokkuustappiota. Eikö?

    Vakuutuslain kautta tehtävä tulonsiirto on nähdäkseni hyvin vaikea tehdä ilman (muihin kuin geeneihin liittyvää) moraalisen hasardin lisäämistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Markku kirjoitti 21.11.2008 kello 11:43

    On aika kaukaa haettu ajatus, että vakuutusyhtiöt alkaisivat hankkia salaa asiakkaansa tietoja. Julki tullessaan se olisi oikeudellinen ja taloudellinen itsemurha.

    On varmaan kaikille selvää, että ennemmin tai myöhemmin ihmiset tulevat tietämään geenikarttansa, ja näitä karttoja osataan myös lukea paremmin. Veikkaan, että siinä vaiheessa syntyy paljon suurempia ongelmia, kuin vakuutusten hinnat. Ajatellaan esim geenien vaikutusta rikolliseen käyttäytymiseen, mielenterveyden häiriöihin ja miksei vaikka kalliisiin kansantauteihin.

    Luultavasti porvarit ratsastavat tälläkin ja ajavat läpi sellaisen iskulauseen, että “mä en maksa naapurin geeneistä”. Entistä eriarvoisempi yhteiskunta tulee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Kansanalainen kirjoitti 21.11.2008 kello 11:45

    Vakuutusmatemaatikko voisi vastata paremmin, mutta siis vakuutusmaksu perustuu aina todennäköisyyksiin. Geenitieto tai mikä lisätieto tahansa vain muuttaisi todennäköisyyksiä eli joillekin hinta nousee ja toisille laskee.

    Nytkin on eri hinnat autovakuutuksissa miehille ja naisille sekä asuinpaikan mukaan, eikä kukaan ole ilman jäänyt vaikka olisi esim: vasta ajokortin saanut nuori, mies ja asuu vielä pääkaupungissa (oikein riskikasauma). Toisaalta nytkin ilman matkavakuutusta jäävät kaikki (en muista tarkkaan, oikaiskaa sitten) yli 70 vuotiaat, kun ei tiedetä kenellä enemmän riskiä ja kenellä ei.

    Mutta yleisesti ottaen, mitä vähemmän tietoa sitä suurempi riski eli vakuutus joudutaan vähän “ylihinnoitella” jotta yhtiölle tulisi voittoakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tapio kirjoitti 21.11.2008 kello 13:47

    Kansalaiselle:

    “Mutta yleisesti ottaen, mitä vähemmän tietoa sitä suurempi riski eli vakuutus joudutaan vähän ‘ylihinnoitella’ jotta yhtiölle tulisi voittoakin.”

    Mikäli vakuutuksia ottaa suuri määrä asiakkaita, eivät vakuutusmaksut nouse merkittävästi vaikka varianssi hieman muuttuisi tiedon vähyyden takia. Näin siis, mikäli tietoa ei yksinkertaisesti ole kenelläkään eikä kukaan pääse sitä siten hyödyntämään. Suurempi varianssi aiheuttaa lähinnä tarpeen isommalle varallisuudelle. Vakuutusyhtiöthän siirtävät riskiä isommille vakuutusyhtiöille (reinsurance) isojen vahinkosumien varalta ja näin ollen vakuutusmaailma jakaa riskiä vieläkin isomman rahakasan avulla.

    Artturi Björkille: Eipä minua haittaa vaikka sekotit nimet. Oma vikani, kun en sukunimeä tänne halua kirjoittaa. (Jos sen tekisin, joutuisin tarkentamaan kuka kyseisen nimen omistavista henkilöistä olisin.) Mieluummin toimin tällä anonyymisyyden asteella. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Satunnainen vihreä kirjoitti 21.11.2008 kello 17:25

    Tapio:

    “sairaanhoito kuuluu meillä yhteiskuntasopimuksen piiriin”

    Tähän ei voi tietysti lisätä muuta kuin “toistaiseksi”. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa, kun geeneihin perustuvan terveystiedon määrä ja saatavuus lisääntyy, onkin vaikea täsmällisesti ennustaa. (Markun mainitsema “mä en maksa naapurin geeneistä” -asenne on yksi mahdollisuus.)

    En aivan päässyt kärryille Arho Toikan “geeniperimäperustulon” ajatuksesta, mutta sen sisältö kiinnostaisi.

    Off-topic (tai ei):
    “Eksplisiittiseen geenitietoon perustuva valinta tulee, oletko valmis?” – eli hypoteettinen ekskursio lisääntyvään geenitiedon saatavuuteen parinmuodostuksessa.

    “Näytä mulle sun geenit, niin näytän sulle mun.” ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus