Tämähän on vain hieman kompostointia monimutkaisempaa, ja poistaa kaikki huolet loppusijoituksesta ja uraanin loppumiselta. Osmo Soinivaaran epämääräisten tietojenhan mukaan uraanivarathan riittävät vain neljän vuoden maailman energiantuotannon tarpeisiin. Toki tilanne on paljon lohdullisempi, koska ydinvoimaa rakennetaan vasta nyt lisää merkittäviä määriä, eikä maailma vieläkään tuota merkittävää määrää energiaa ydinvoimalla, vain noin 5,8 %.

Käytetyn polttoaineen loppusijoituksellakaan ei todella ole enää kiire. Se on toissijainen, epätoivottu vaihtoehto. Käytetty ydinpolttoaine tulee olemaan 4. sukupolven (Olkiluoto 3 on kolmatta sukupolvea) reaktoreitten polttoainehuollossa merkittävä raaka-ainelähde, jota ei sitten enää kannata sinetöidä kallioperään vaarantamaan tulevaisuutta, vaan se muuttuu vaarattomaksi transmutuoinnin tuloksena mahdollistaen kannattavan ja käytännössä täysin hiilidioksidivapaan energiantuotannon.

Uskon, että 2020 mennessä, jolloin Suomen ydinjätteen loppusijoitusohjelman, eli KPA:n siirron loppusijoitustiloihin pitäisi alkaa, on jo näköpiirissä tämän teknologian toteuttaminen 2030 mennessä. Ja rakenteilla oleva loppusijoitustila muuttuu välivarastoksi, jota ei koskaan sinetöidä ja suljeta, eikä tarvita varmistaa tuhansia vuosia varten. Fuusioreaktoriteknologiaa odotetaan vasta 2050, eli senkin saatamme vielä nähdä, ken sinne elää. Eli meidän elinaikanamme markkinavoimat ratkaisevat tämänkin ongelman!

Linkkejä: http://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_reactor_technology#Generation_IV_reactors http://www.jaea.go.jp/jaeri/english/press/990318/fig01-1.html

Suosittele: 0

http://www.torium.se/SUMO.htm

Tämä ruotsalainen firma on yksi Suomelle mahdollisesti voimalaa tarjoavista ja sanoo omistavansa alalta jo tärkeitä patentteja.

Suosittele: 0

Millähän tasolla alan yksityisen sektorin osaaminen tällä hetkellä oikeasti on? Kuinka paljon riskejä olisi tilata tuollaisia koekappaleita? Millainen työryhmä tarvittaisiin arvioimaan riskejä ja valvomaan projektia?

Entä jos EU perustaisi pilottiprojektin..Intian 300 MW koereaktori vaikuttaa myös mielenkiintoiselta, tietääkö kukaan onko se täysin turvallinen mm. ytimen sulamisriskien yms suhteen?

Intian reaktorista on muistaakseni tulossa isompi tuotantokäyttöön kelpaava malli jopa aika pian..

Suosittele: 0

Ehkä tässä nähdään vielä jonkin verran riskejä jotka eivät välttämättä ole enää todellisia.

Mielestäni EU:n pitäisi käynnistää aiheesta pilottiprojekti. Lähetinkin aiheesta jo yhden mailin European Energy Forumin hallituksen jäsenille mutta lisääkin ehkä voisi lähettää.

Suosittele: 0

En tosin tiedä, että mikä on nykytilanne.

Suosittele: 0

Voitaisiin siis kieltää ydinvoimalat niiltä mailta joilla ei ole uraania kallioperässään/merivettä käytettävissään.

Keksiikö joku sellaisen valtion?

Suosittele: 0

Mainospuheen mukaan itsesäätelevä ja inherentisti turvallinen reaktori, joka mahtuu kuorma-autolla käyttökohteeseen kuljetettavaksi, tuottaa 5 vuoden ajan 70MW termistä tehoa (25MW sähköä), minkä jälkeen se palautetaan avaamattomana tehtaalle huollettavaksi ja uudelleenladattavaksi.

Iso joukko aivoja työskentelee energiakysymysten kimpussa, ja määrän luulisi lisääntyvän sitä mukaa kun Tsernobyl etääntyy historiaan ja fossiilisten polttoaineiden ongelmat kärjistyvät. Yhtä ja toista uutta lienee odotettavissa siltäkin tutkimuksen rintamalta.

Suosittele: 0

Jos joku ns. roistovaltio haluaa minimivaivalla ja salaa pommin ja vain pommin, se käy näin:
- kaivetaan uraaniamalmia maankuoresta, jossa sitä on melkein kaikkialla
- tehdään uraaniheksafluoridia
- rakennetaan rikastuslaitos, jossa on sentrifugeja
- tehdään pommipuhtaaksi rikastetusta U-235:stä(n. 90% rikastusaste) putkityyppinen ydinpommi (helppoa kuin heinänteko).

Ydinvoimaloiden, puhumattakaan hyötöreaktoreista, kanssa pelleilystä ei ole mitään muuta iloa kuin, että omaa kaivostoimintaa ei silloin tarvita, koska ydinsulkusopimuksen osapuolille turvataan polttoainehuolto. Toisaalta ydinsulkusopimuksen osapuolten voimaloita valvotaan.

Jos joku valtio välttämättä haluaa rakentaa pommin, se ei siihen mitään ydinvoimaloita tarvitse.

Suosittele: 0

Minä kun luulin että pääargumenttisi, Osmo, ydinvoimaa vastaan oli että sillä ei saada vähennettyä fossiilipäästöjä. Tämän käsityksen virheellisyys mielestäni oiottiin hyvinkin perusteellisesti. Eikös kannattaisis hieman blogata siitä miten ydinvoima oikeasti sulkee hiilivoimaloita?

CANDU reaktoreita on ihan oikeasti olemassa, ne käyttävät ihan oikeasti luonnonuraania. Ne käyttävät jopa Toriumia jos luonnonuraani sattuisi loppumaan.

Plutoniumi ei ole mikään absoluuttinen paha. Sen myrkyllisyys ei juuri eroa muista raskasmetalleista. Jos siitä haluaa tehdä ydinaseen niin ensiksi täytyy olla oikeanlaisia isotoopeja. Sen jälkeen vielä vaaditaan hyvin laaja ydinaseohjelma. Jos jokin maa/ryhmä haluaa ydinaseen niin se ei käy sitä kautta että he keksivät että heillä on hyötöreaktori ja sitten salaa rakentavat pommin. Tie on se että rakennetaan pommituotantoon sopiva reaktori (esim Tshernobyl-tyyppinen) ja sen kylkeen rikastuslaitos. Ja sitten tarvitaan muutama sata tiedemiestä suunnittelemaan.

Kysymys uraanin riittävyydestä ei ole relevantti. Ne jotka rakennuttavat ydinvoimaloita tietävät parhaiten. Ei kukaan rupea rakentamaan ydinvoimalaa (omilla rahoillaan) jos tietää että sille ei riitä polttoainetta. Rakennuttajat kyllä ihan oikeasti miettivät näitä asioita. Se ei ole poliitikkojen asia. Poliitikkojen asia on määritellä miten paljon saastuttamista sallimme.

Suosittele: 0

Laajamittainen siirtyminen hyötöreaktoreihin tuskin tapahtuu käden käänteessä, mutta lopputilanteessa hitaat reaktorit eivät olisi välttämättömiä. Hitailla reaktoreilla voisi ehkä kuluttaa plutoniumin ylituotantoa, jos hyötöreaktoreiden hyötösuhde halutaan pitää korkeana. Polttoaineen koostumusta muuttamalla hyötösuhdetta saa toisaalta laskettua. Torium-polttoaineella voi olla mahdollista toteuttaa hidas vesijäähdytteinen hyötöreaktori.

60-70-luvun kaavailuista tilanne on sikäli muuttunut, että hyötöreaktorien käynnistykseen on nyt yllin kyllin plutoniumia hitaiden reaktoreiden polttoainejätteessä. Laskeskelin, että n. 20 vuoden käyttö tuottaa plutoniumia riittävästi yhden hyötöreaktorin käynnistämiseen. Hyötösuhteen maksimoinnilla ei siten ole enää samanlaista merkitystä kuin ennen ellei hyötöreaktoreita rakenneta nopeasti tuhansia.

“Voiko samasta luonnonuraanierästä erottaa U235:ttä hitaisiin reaktoreihin ja jättää U238:n hyödettäväksi tai voidaanko hyötöreaktoreissa valmistaa polttoainetta hitaille reaktoreille”

Kumpikin olisi varmaan mahdollista: hitaiden reaktoreiden uraanipolttoaine tuotettaisiin kuten nykyään ja hyötöreaktorien ylijäämää voisi käyttää MOX-polttoaineena. Pelkkä MOX-polttoaine hitaassa reaktorissa tosin on ongelmallista reaktorifysiikaltaan.

Pelkkiä nopeita reaktoreita voisi käyttää ilman väkevöintilaitoksia, jotka ovat proliferaatiouhka.

Suosittele: 0