Autoja valtioiden rahoituksella?

Gen­er­al Motors on pää­tymässä liit­to­val­tion hal­tu­un — tarkoit­ta­nee, että se on menos­sa konkurssi­in — ja Euroopas­sa vaa­di­taan auto­te­ol­lisu­udelle tähti­ti­eteel­lisiä tuki­aisia. Mitä sit­ten seu­raavak­si tehdään, kun autot eivät edelleenkään mene kau­pak­si? Kaik­ki maat alka­vat tukea omia autote­htaitaan toisi­aan vas­taan. Vapaakau­pan vaa­timuk­set hylätään ja omia suosi­taan, minkä keretään?

Ratio­naa­li­nen autonos­ta­ja kai ymmärtää vähem­mästäkin, että nyt ei kan­na­ta ostaa. Koh­ta saa paljon halvem­mal­la. Tämä oival­lus ei ainakaan vähen­nä tuen tarvetta.

Jos sak­salai­sista todel­la joka seit­semäs saa suo­raan tai välil­lis­es­ti palkkansa auto­te­ol­lisu­ud­es­ta, maa on melkoi­sis­sa vaikeuksissa.

27 vastausta artikkeliin “Autoja valtioiden rahoituksella?”

  1. Ehkä maail­man auto­te­ol­lisu­us on tur­van­nut tule­vaisuuten­sa myymäl­lä ylisu­uria ben­sasyöp­pöjä auto­ja, jot­ka ihmis­ten on pakko vai­h­taa fik­sumpi­in kun öljy kallistuu?

  2. Olen käyt­tänyt usein autoa esimerkkinä siitä, voiko talous kas­vaa lop­ut­tomasti. Auto­bisnes on näyt­tänyt, että ei voi. Mikä tavaran­tuotan­to ala rom­ah­taa seuraavaksi. 

    Ehkä se on joku tietotekni­ikkaan liit­tyvä turhakeala. Tietysti toivon, että se on ase­te­ol­lisu­us, mut­ta eihän se voi rom­ah­taa, kun val­tio tulee sitä jo nyt yötä päivää.

  3. Julkisen val­lan tuki täl­lai­sis­sa tilanteis­sa ei ole huono asia, kun­han se osa­taan hoitaa oikein. Chrys­ler­iähän pide­tään hyvänä esimerkkinä onnis­tuneesta inter­ven­tios­ta. Pitää huole­htia siitä, että tuki on väli­aikaista, ettei lip­sahde­ta Osmon varoit­ta­maan pro­tek­tion­is­mi­in. Auto­te­ol­lisu­us on tärkeä ala, jon­ka vaikeudet johtu­vat nähdäk­seni enim­mäk­seen laskusuh­dan­teesta (tosin myös korkeista palkkakus­tan­nuk­sista), joten ei kan­na­ta päästää koko teol­lisu­ut­ta kaatumaan.

    Ensin­näkin julkisen val­lan rahoitus/lainojen takaus antaa mah­dol­lisuuk­sia aset­taa ehto­ja esimerkik­si polt­toainete­hokku­u­den tai sähköau­to­jen kehit­te­lyyn. Toisek­si työn­tek­i­jät pitäisi suos­tutel­la palkanalennuksiin.

    Kos­ka autot ovat niin kysyt­tyä tavaraa ja niiden valmis­tamiseen liit­tyy ilmeis­es­ti paljon suur­tuotan­non etu­ja, on sekä työ­nan­ta­jil­la että työn­tek­i­jöil­lä paljon val­taa. Työn­tek­i­jät autoalal­la ovat saa­neet neu­votel­tua itselleen mui­hin teol­lisu­u­de­naloi­hin ver­rat­tuna korkeat palkat. Paljon ihmisiä työl­listävien yri­tys­ten on help­po “kiristää” julk­istaa val­taa uhkaa­mal­la ruuhkaut­taa työ­markki­nat irti­sanom­al­la ker­ral­la tuhan­sia ihmisiä, mut­ta sille nyt ei oikein voi mitään.

  4. Auto­te­ol­lisu­u­den peru­songel­ma on ollut keskit­tymi­nen lyhyyen tähtäi­men ongelmi­in (seu­raa­van vuo­den tulos ja bonuk­set) pitkän tähtäi­men sijaan. Sik­si USA:n auto­te­ol­lisu­us on ajanut isoine ben­sasyöp­pöi­neen päin seinää aivan samal­la taval­la kuin 70-luvul­lakin. 90-luvun virheistä on jo bonuk­set mak­set­tu, joten sil­lois­t­en pomo­jen sijaan kär­si­jöik­si jäävät työn­tek­i­jät ja omistajat.

    Minkäs teet, kun parhait­en rahaa ovat lyhyel­lä tähtäimel­lä kas­saan tuoneet isot katu­maas­tu­rit. Toy­otal­la sen­tään on ollut kant­tia kehit­tää pitkäl­läkin tähtäimel­lä auto­ja (Prius).

    Sen sijaan USA:n auto­te­ol­lisu­u­den kam­mot­tavin ongel­ma ovat 70-luvul­la tehdyt työe­htosopimuk­set, joiden mukaan fir­mat ovat vas­tu­us­sa eläk­keelle jäänei­den työn­tek­i­jöit­ten­sä (ja hei­dän puolisoiden­sa) eläkkeistä JA sairaus­vaku­u­tuk­sista. Esim. GM:llä on tänä päivänä neljä ker­taa enem­män eläkeläisiä rahoitet­ta­vana kuin työn­tek­i­jöitä. Pelkästään eläkeläis­ten aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set per myy­ty auto ovat 1000–2000$ — mah­do­ton­ta kil­pail­la hin­ta-laa­tusuh­teel­la esim. japani­lais­ten kanssa. Nämä korkeat kus­tan­nuk­set ovat yksi syy siihen, mik­si Detroitin kolmikko on mielu­usti keskit­tynyt suuri­in, kalli­isi­in, ben­sasyöp­pöi­hin — kat­teet ovat parem­mat kuin piheis­sä pikkuautoissa.

  5. Minä ajan vain 80-luvun isoil­la ruiskukoneil­la, joi­ta ei ole kuo­hit­tu. Yhdessä on jo miljoona kilo­metriä täynnä.

  6. Mik­si Chrys­lerin rahoit­ta­mi­nen olisi esimerk­ki onnis­tuneesta interventiosta?
    Firma­han on edelleen raskaasti tappiollinen?

    Tietysti jos ajat­telee, että autote­htaan työn­tek­i­jöil­lä on pyhä oikeus auto­jen valmis­tamiseen samal­la taval­la kuin vaik­ka Suomen telakka­te­ol­lisu­udel­la on laivo­jen rak­en­tamiseen niin mikäs siinä, mut­ta jos tavoit­teena on pidet­ty yri­tyk­sen nos­tamista jaloilleen niin siinä ei olla onnistuttu.

    Kap­i­tal­is­mis­sa fir­mat jot­ka eivät osaa käyt­tää resursse­jaan tehokkaasti menevät konkurssi­in ja niiden käytössä ole­vat resurssit menevät parem­pi­in sui­hin. Tätä kehi­tys­tä ei pidä mis­sään tapauk­ses­sa estää.

    Ylipään­sä aja­tus työ­paikko­jen suo­jelemis­es­ta on harhainen. Mitä enem­män niitä suo­jel­laan sitä vähem­män laa­jenevien yri­tys­ten kan­nat­taa palkata uusia työn­tek­i­jöitä. Työ­markki­noiden dynaamisu­us heikke­nee kaikkien tappioksi.

    Auto­te­ol­lisu­u­den vaikeudet johtu­vat siitä itses­tään; siitä että tekevät liikaa auto­ja liian kalli­il­la, jot­ka eivät kel­paa kuluttajille.

    Allan Seuri: “Ensin­näkin julkisen val­lan rahoitus/lainojen takaus antaa mah­dol­lisuuk­sia aset­taa ehto­ja esimerkik­si polt­toainete­hokku­u­den tai sähköau­to­jen kehittelyyn.”

    Halu­atko tehdä auto­jen valmis­tamis­es­ta entistä kan­nat­tam­a­ton­ta, niin että aut­ofir­mo­ja pitää pääomit­taa myös tulevaisuudessa?

  7. Olen ymmärtänyt että GM:lle ja sak­salaisille valmis­ta­jille on yhteistä se että ne molem­mat arvioi­vat markki­noiden vaa­timusten muut­tumisen väärin. Tule­vaisu­us on näille aika lohdu­ton, eli jos noususuh­danne alkaa, nousee myös öljyn hin­ta eivätkä tuot­teet edelleenkään mene kaupaksi.

    Tavaran­tuotan­non ydinkysymyk­siä sen sijaan on tuot­tei­den korkean laadun so. kestävyy­den aiheut­ta­mat ongel­mat menekille. Tätä säätelee viime kädessä lainsäädäntö.

    Autotkin ovat selvästi liian kestäviä kun niitä voidaan laka­ta osta­mas­ta jok­sikin aikaa.

    Huhu­jen mukaan ongel­maa ollaan ratkaise­mas­sa EU:n puit­teis­sa har­mon­isoimal­la kulut­ta­jan­suo­jaa siten että myös kestoku­lu­tushyödykkei­den osalta virhev­as­tuu rajoitet­taisi­in kah­teen vuo­teen. En tiedä koskisiko tämä auto­ja, ja mis­sä määrin, mut­ta suun­taus on aika tympeä.

  8. Ehkäpä Osmo läh­estyy nyt totu­u­den ydin­tä: ei ne muut oikeasti ala kävelemään ja pyöräilemään vaik­ka me kuin­ka ruoskisimme (verot­telisimme ja lähet­täisimme rahat brys­selin mätähallinnon pönkit­tämiseen ym.) itseämme autoilusta.

    Mut­ta miten käynee niiden auto­te­ol­lisu­u­den tuki­ais­ten, Osmo­han on meille ker­tonut että OBAMA panee kaik­ki vähen­tämään CO2 päästöjä tai sit­ten itkemään ja vähen­tämään. Eikös nämä tuki­aiset olisi hie­man ris­tiri­idas­sa asian kanssa?

  9. Art­turi Björk: Chrys­lerin suh­teen puhut­ta­neen liit­to­val­tion lainatakuista, joi­ta fir­ma haki syysku­us­sa 1979. Lee Iacoc­can Autoelämänker­ta on hyvä ref­er­enssi, joskin toki yhdeltä kantilta.

  10. Itse näk­isin, että autoilun ja auto­te­ol­lisu­u­den tukemises­sa ei ole mitään järkeä, kos­ka tule­vaisu­ut­ta ei voi­da perus­taa autoilun varaan. Laa­jan autoilun aiheut­ta­ma ener­gianku­lu­tus ei tule ole­maan mah­dol­lista tule­vaisu­udessa, jos ilmas­ton­muu­tos ote­taan todesta.

    Olisiko nämäkin mil­jardit parem­pi käyt­tää vaik­ka uusi­u­tu­van ener­giatuotan­non tukemiseen ja kehittämiseen?

    Ajan­hen­ki tun­tuu muutenkin ole­van nyt se, että maail­man­talouden heiken­tyessä talous asete­taan ympäristön edelle. Yritetään siis väk­isin pitäy­tyä kiin­ni talouskasvus­sa, vaik­ka holti­ton talouskasvu on syypää useimpi­in ympäristöongelmiin.

    Jos ihmi­nen eläisi tas­apain­os­sa ympäristön kanssa, niin mik­si talouden edes pitäisi kasvaa?

  11. Var­maan val­tion omis­tuk­seen pää­tymi­nen on se viimeinen “kiss of death”. Mut­ta eipä siinä mitään. Veikkaan, että amerikkalais­es­ta auto­te­ol­lisu­ud­es­ta pois­tuu lähi­t­ule­vaisu­udessa 25–50% nyky­i­sistä työpaikoista. 

    Lisäk­si jos val­tio tulee omis­ta­jak­si ja mak­sa­jak­si niin viimeinenkin uud­is­tushalu häviää. Samal­la val­tion tuki isoille vaikeut­taa pien­ten toivo­jen esille pääsyä. Antais mielu­um­min men­nä vaan konkkaan.

    Autois­sa tule­vaisu­us onkin japani­lais­ten. Toy­ota way is our way.

  12. “Itse näk­isin, että autoilun ja auto­te­ol­lisu­u­den tukemises­sa ei ole mitään järkeä, kos­ka tule­vaisu­ut­ta ei voi­da perus­taa autoilun varaan.”

    Eihän tuke­mat­ta jät­tämi­nen autoilua vähen­nä. Amerikkalaiset osta­vat vain sit­ten ulko­mais­ten valmis­ta­jien autoja.

    “Jos ihmi­nen eläisi tas­apain­os­sa ympäristön kanssa, niin mik­si talouden edes pitäisi kasvaa?”

    Kun talouskasvu nyt on läht­enyt liik­keelle, niin ei sitä mikään enää pysäytä. Se on melkein luon­non­la­ki. Maail­ma on täl­laise­na meille annettu.

  13. Autoilu ei tule lop­pumaan koskaan. Teknolo­gia tulee mah­dol­lis­ta­maan päästöt­tömän autoilun. Jos ei vielä ensi vuosikymmenel­lä, niin ehkä seu­raaval­la. Tai sitä seu­raaval­la. Sil­lä välin autoilu saat­taa korkein­taan vähen­tyä väliaikaisesti. 

    GM julk­isti Volt-sähköau­ton tuotan­toma­llin: http://www.hs.fi/autot/artikkeli/GM+julkisti+Volt‑s%C3%A4hk%C3%B6auton+tuotantomallin/1135239505507

    “GM main­os­taa Voltia sähköau­tona, mut­ta autossa on myös ben­si­inil­lä toimi­va laturi. Litium-akku­jen lataus riit­tää noin 60 kilo­metrin ajo­matkaan ennen kuin tarvi­taan polt­to­moot­to­ril­la toimi­vaa laturia.”

    Autoil­i­jat aja­vat useimp­ina päiv­inä alle 60 kilo­metriä. Auton lataamiseen tarvit­ta­va ener­gia pitäisi vain tuot­taa päästöt­tömästi, mut­ta muis­taak­seni Volt aiheut­taa hiilivoimal­lakin ladat­tuna vähem­män päästöjä kuin tavallinen.
    Eihän tuos­ta mitään tule, mut­ta onpa­han alku.

  14. “Jos ihmi­nen eläisi tas­apain­os­sa ympäristön kanssa, niin mik­si talouden edes pitäisi kasvaa?”

    No tähän­hän on help­po koulukir­javas­taus. Tehokku­u­den kasvun vuok­si nol­lakasvu tarkoit­taa kas­vavaa työt­tömyyt­tä, mikä on pahasta.

    Tietysti Osmo on niitä har­vo­ja näkyviä poli­itikko­ja, joka on osannut/uskaltanut/keksinyt esit­tää tärkeän kysymyk­sen: Mik­si ihmeessä per­in­teisen mallin täystyöl­lisyys (jokainen työ­markki­noiden käytet­tävis­sä ole­va on töis­sä n. 37,5 tun­tia viikos­sa n. 47 viikkoa vuodessa) olisi tavoitelta­va tai edes hyvä asia?

  15. Iiro: Niin siis tuo Lee Iacoc­can elämäk­er­ta on var­masti ihan mie­lenki­in­toista luet­tavaa, mut­ta hän edus­taa juuri sitä tahoa, jota lainatakuil­la hyödytet­ti­in veron­mak­sajien kus­tan­nuk­sel­la. Min­un on vaikea uskoa, että hän antaisi poli­ti­ikan seu­rauk­sista tas­apain­oisen kuvan. (Vähän sama kuin kysy­isi telakka­te­ol­lisu­udelta tai maanvil­jeli­jöiltä mitä mieltä ne on val­tion tuki­ai­sista, tai ammat­tiy­hdis­tyli­ik­keeltä min­imi­palka­s­ta ja tiukoista maahanmuuttolaeista.)

    Tämä on nyt vähän ihmis­ten moti­ivien kri­ti­soin­tia eikä esitet­ty­jen argu­ment­tien. Luk­isin vaan mielu­um­min jonkun sel­l­aisen tahon kuvauk­sen tapah­tuneista, jol­la ei olis niin selvästi oma lehmä ojassa.

  16. Euroopan ja Yhdys­val­to­jen auto­jät­tiläiset taita­vat olla liian suuria anta­maan kaat­ua: tai no tuskin Euroopan jät­tiläiset mis­sään konkurssi­vaaras­sa ovat.

    Min­ua huo­let­taa enem­män uuti­nen, jon­ka mukaan EU olisi anta­mas­sa heti “hädän tullen” perik­si päästönormeista. Ainakin Sak­sa oli ilmeis­es­ti luvan­nut ajaa asi­aa omien auto­valmis­ta­jien suojelemiseksi.

    Uskoisin, että euroop­palais­ten valmis­ta­jien palveluk­seen on hakeu­tunut — jo palkkata­sonkin vuok­si — paljon fik­sua sakkia, joiden “kap­a­siteet­ti” pitää nimeno­maan val­jas­taa teknolo­gioiden kehit­tämiseen. Nämä tekni­ikat ovat var­masti käytet­tävis­sä myös lin­ja-auto­jen valmistuksessa. 

    Päästönormeista ei saa antaa perik­si ja eri­tyis­es­ti ei siinä tapauk­ses­sa, että auto­valmis­ta­jat saa­vat vielä tukiaisia.

  17. USA:n hal­li­tus on osit­tain vas­tu­us­sa auto­te­ol­lisu­u­den ongelmista. Jos ker­ran tämä teol­lisu­u­den haara on niin tärkeä, olisi pitänyt pakot­taa GM, Ford ja Chrysler varautu­maan tule­vaisu­u­teen samaan tapaan kuin jap­sit ja muutkin on pakotettu. 

    Sen sijaan hal­li­tus ei ole uskaltanut verot­taa ben­saa riit­tävästi ja aset­taa päästöra­jo­ja, jot­ka oli­si­vat pakot­ta­neet auto­te­ol­lisu­u­den diversifioimaan. 

    Nyt — ja taas ker­ran — lähin­nä Toy­ota ja Hon­da kor­jaa­vat lyhyt­näköisyy­den kylvämän sadon ja kas­vat­ta­vat markkinaosuuksiaan.

    Auto­te­ol­lisu­us on kaiketi hyvin lupaa­va tule­vaisu­u­den ala, mut­ta ehkä jenkeil­lä menisi parem­min noil­la nopeasti kas­vav­il­la mut­ta uut­ta ajat­telua vaa­tivil­la markki­noil­la, jos antaisi­vat dinosaurusten kuol­la. Uuteen tekni­ikkaan liit­tyvä tietämys pitäisi kuitenkin pelastaa.

  18. Art­turi: Ei Iacoc­caa muuten tarvit­sekaan läh­teenä pitää, löy­tyy tuos­ta muu­takin tietoa. Yhtä kaik­ki: USA:n liit­to­val­tio takasi vaikeuk­sis­sa ole­van Chrys­lerin lain­o­ja, ja myöhem­min Chrysler pääsi jaloilleen ja voitol­lisek­si. Tämä on kom­ment­ti väit­teeseesi, että Chrys­lerin pelas­t­a­mi­nen olisi aikanaan johtanut tap­pi­ol­liseen Chrysleriin.

    Tämä ei ollut min­ul­ta kan­nan­ot­to, että emä­mu­nauk­sia tehnyt­tä Detroitin kolmikkoa pitäisi ryhtyä pelas­ta­maan edes USA:n veron­mak­sajien rahoilla.

  19. Itse jak­san aina ihme­tel­lä näitä talous­maail­man ter­me­jä. Puhutaan negati­ivis­es­ta kasvus­ta tai nol­lakasvus­ta, ei suinkaan vähen­e­mis­es­tä tahi muuttumattomuudesta. 

    Kuvas­taa siis hyvin asen­net­ta talous­maail­mas­sa, jos­sa mikään ei riitä: Hei kaik­ki kas­vaa vaan!.. Ja luon­non­va­ro­ja­han riit­tää ikuis­es­ti? Toki toki.. 

    Tosi­aan, nykyisen työvi­ikon pitu­us on kyseenalais­tamisen arvoinen asia. Ja tarvit­seeko töitä tehdä pelkästään sen län­si­maisen talouskasvun eteen? Itse hakkaan halko­ja mökillä.

  20. Minus­ta tun­tuu, että nämä kasvun vihaa­jat eivät ole oikein ymmärtäneet, mis­tä se kasvu on viimeaikoina tullut. 

    Esimerkik­si tietokoneen valmis­t­a­mi­nen on nyky­isin halvem­paa kuin koskaan ennen ja yksi kotikone pystyy suo­ri­u­tu­maan sekun­nis­sa lasken­nas­ta, joka 25 vuot­ta sit­ten vei mil­jarde­ja mak­sa­neelta super­ti­etokoneelta päivän. Luon­non­va­ro­ja sel­l­aisen tekemiseen menee mität­tömän vähän. Se on kasvua.

    Jos työt­tömät alka­vat pestä työssäkäyvien paito­ja rahas­ta, se on talouskasvua. Tai alka­vat vaik­ka hiero­jik­si. Kasvua on myös se, että opi­taan paran­ta­maan sairauk­sia parem­min. Tai vaik­ka se, että tehtaas­sa jär­jestetään työt niin, että samat hilav­itkut­timet saadaan ulos liukuhi­hnal­ta nopeammin. 

    Kasvul­la on toki muitakin seu­rauk­sia. Esimerkik­si kun Intialaiset alka­vat vas­tail­la puhe­limeen ja saa­vat siitä val­u­ut­taa, osa heistä halu­aa ostaa sil­lä val­u­u­tal­la auton. Näi­nollen kasvus­ta voi syn­tyä esimerkik­si päästöjä. Tätä kai nämä kaver­it pelkäävät, kun he niin puhu­vat kasvua vastaan.

    Paljon hauku­taan näitä nyky­isiä kaupunki­maas­ture­i­ta ja ihan aiheesta suh­teel­lises­sa mielessä, mut­ta niiden keskiku­lu­tus on samaa luokkaa kuin 1970-luvun autois­sa keskimäärin. Laatu on ihan toista. Pienen, neli­henkisen per­heen käyt­töön sopi­van auton kulu­tus on nyky­isin parhail­laan alle 5 litraa sadal­la. Sekin on kasvua. 

    Moni sel­l­ainen asia, jota näis­sä kammok­su­taan, tuote­taan itseasi­as­sa suh­teel­lisen mität­tömäl­lä määräl­lä työvoimaa. Yhdessä mer­sus­sakaan ei kovin mon­taa henkilö­työ­tun­tia ole kiinni. 

    Useim­mat meistä tekevät töitä kos­ka esimerkik­si asun­non han­kkimi­nen on Suomes­sa aika kallista. Minä ainakin voisin tin­kiä elin­ta­sos­ta hyvinkin paljon, mut­ta asun isos­sa ener­giasyöpössä omakoti­talos­sa, jon­ka remon­toin­ti­in täy­tyy lähi­t­ule­vaisu­udessa vielä investoi­da aika paljon. Sekin tuot­taa (tosin hyvin vähän) kasvua, vaik­ka kom­para­ti­ivis-staat­tises­sa mielessä investoimat­ta jät­tämi­nen tuot­taa enem­män päästöjä. 

    Toki me kaik­ki voisimme asua jur­tas­sa ja haka­ta met­sät kaljuik­si polt­topuiden ja kask­ien vuok­si ja syödä home­ista vil­jaa ja juo­da vuo­hen­maitoa. Näin olisikin, jos ei olisi ollut sitä kasvua.

  21. Auton­va­lmis­ta­jien tuki­aisia on etunenässä aja­mas­sa Barack Oba­ma. Alan ammat­tili­itot ovat demokraat­tien tuk­i­joi­ta ja jäsenkun­nas­ta val­taosa demokraat­tien äänestäjiä. Miten tule­va pres­i­dent­ti mah­taa keit­tää tähän sop­paan ener­gia- ja liiken­nealo­jen uud­is­tuk­sen­sa? Yhtäältä rom­ah­dus on siinä mielessä mah­dol­lisu­us, että auto­te­ol­lisu­us jär­jestel­lään nyt uuteen uskoon taval­la tai toisel­la joka tapauk­ses­sa, toisaal­ta ammat­tili­it­to­jen suu­tut­ta­mi­nen kostau­tu­isi var­masti vaaleis­sa hamaan tule­vaisu­u­teen. Mas­si­iviset eläke- ja ter­vey­den­huoltomenot lie­nee joka tapauk­ses­sa pakko erot­taa auton­va­lmis­tuk­ses­ta, muuten her­ra Toy­o­dan sys­tee­mi perii maan.

  22. Mik­si yksi­ty­isautoilua suosi­taan taxi autoilun sijaan? Jos taxi lisenssit saisi helpom­mal­la, jol­loin taxi kyy­dit olisi halvem­pia, yksi­tyis autoa ei juuri tarvit­sisi, onko tamakin jokin piilo tuki näille autotehtaille?
    Mik­si taxi lisensse­jä globaal­isti pih­tataan ja rajoitetaan?

  23. En muuten lainkaan usko, että 70-luvun auto­jen keskiku­lu­tus oli samaa luokkaa kuin nykymaasturien.
    Juuri polt­toaineen kulu­tuk­sen säi­lymi­nen suure­na on asia, joka kaikessa auto­jen kehi­tys­tä kiit­tele­vis­sä puheis­sa herät­tä suur­ta hämmästystä.
    Edes sata vuot­ta van­ha T‑mallin Ford ei tain­nut kulut­taa läh­eskään yhtä paljon kuin Hummerit.
    En kes­ki mis­tä löytäisi hel­posti van­ho­ja kutusti­eto­ja, mut­ta vuon­na 1981 ajoin autok­oulus­sa diesel-vol­sul­la, joka vei 5,4 sadal­la ja viimek­si omistin vuo­den 1984 mallin sko­dan, joka hörp­pi ben­saa 6 litraa sadal­la. Kumpikin pär­jää hyvin ver­tailus­sa nyky­mallien kanssa.
    Ehkä olen­naisin point­ti autoasi­aan liit­tyen olisi oival­taa, että henki­lau­toi­hin perus­tu­va liiken­nejär­jestelmä on esimerk­ki todel­la epäon­nis­tuneesta ihmisen rak­en­ta­mas­ta sys­teemistä kaikki­neen. Näin siitäkin huoli­mat­ta, että sen takana ovat vah­vat ja ratio­naalis­es­ti toimi­vat markkinavoimat.

  24. T.Sipilä: “henki­lau­toi­hin perus­tu­va liikennejärjestelmä(n) takana ovat vah­vat ja ratio­naalis­es­ti toimi­vat markkinavoimat.”

    Mil­lä perus­teel­la? Autoteitä on raken­net­tu lähin­nä val­tioiden rahoilla.

  25. Sip­ilä, ajat­telin 1970-luvun taval­lise­na henkilöau­tona jotain 75-mallin Taunus­ta, jon­ka kulu­tus on sel­l­aiset 13–14 litraa sadal­la. Eikä tavalli­nen maas­turi todel­lakaan ole mikään Hum­meri, vaan ote­taan vaik­ka Toy­otan RAV4, se kulut­taa alle 10 litraa sadalla.

  26. Tiedemies on peri­aat­teessa oikeassa.

    Kestävän kehi­tyk­sen näkökul­mas­ta ongel­ma ei ole kulu­tuk­ses­sa. Ongel­ma on kulu­tuk­sen seurauksissa.

    En näe mitään perus­ta­van­laa­tu­ista syytä, mikä estäisi pitkäl­lä tähtäimel­lä siir­tymisen täysin sul­jet­tuun “bis­ne­sekosys­teemi­in” — mate­ri­aalit joko kiertäi­sivät erit­täin suurel­la tehokku­udel­la tai oli­si­vat peräisin uusi­u­tu­vista lähteistä. Sys­teemi­in tuo­taisi­in ulkoa lähin­nä ener­giaa (auringonva­l­oa eri muodois­sa) ja jonkin ver­ran mate­ri­aale­ja kor­vaa­maan mene­tyk­set ja kas­vat­ta­maan kakun kokoa; ulos saataisi­in kasvua ja onnellisuutta. 

    Nyt jo osa­taan suun­nitel­la suurin osa käyt­tö­tuot­teista, autot mukaan­lukien, vähin­tään 95% kier­rätet­täviksi. Mui­ta help­po­ja esimerkke­jä ovat Her­man Mil­lerin Mir­ra-sar­jan tuolit (95% kier­rätet­tävä, nopeampi koo­ta ja halvem­pi valmis­taa) sekä Niken Con­sid­ered-sar­jan kengät. Kan­nat­taa pere­htyä vaikka­pa Cra­dle to Cra­dle-peri­aat­teisi­in. Plus­sana vielä sekin, että täl­läi­nen toim­inta on useim­miten jo nyt taloudel­lis­es­ti kannattavaa.

    (Dis­claimer: toimin suun­nit­te­lu­toimis­tossa, joka yrit­tää tuo­da näitä peri­aat­tei­ta Suomes­sa laa­jem­min tunnetuksi.)

  27. Ihan vähän OT: “Vapaakau­pan vaa­timuk­set hylätään ja omia suosi­taan, minkä keretään?”

    Eiköhän ne ainakin EU:ssa ole jo hylät­ty aiko­jen alus­sa. Kos­ka DOT hyväksyn­nät eivät kel­paa ajoneu­vois­sa (tietyin poikkeuksin) on tur­val­lisu­u­den var­jol­la luo­tu e‑hyvksyntä nimi­nen kau­pan este. Tätä var­tioi eri­tyis­es­ti Suo­mi, jon­ka byrkra­t­ian airut ei hyväksy oikein minkään­laisia …vas­taavu­us­todis­tuk­sia.

    Täysin OT: ““GM main­os­taa Voltia sähköau­tona, mut­ta autossa on myös ben­si­inil­lä toimi­va laturi. Litium-akku­jen lataus riit­tää noin 60 kilo­metrin ajo­matkaan ennen kuin tarvi­taan polt­to­moot­to­ril­la toimi­vaa laturia.”

    Autoil­i­jat aja­vat useimp­ina päiv­inä alle 60 kilo­metriä. Auton lataamiseen tarvit­ta­va ener­gia pitäisi vain tuot­taa päästöt­tömästi, mut­ta muis­taak­seni Volt aiheut­taa hiilivoimal­lakin ladat­tuna vähem­män päästöjä kuin tavallinen.
    Eihän tuos­ta mitään tule, mut­ta onpa­han alku.”

    Onnek­si ei Suomes­sa. AKE on suures­sa viisaudessaan tehnyt päätök­sen jon­ka mukaan 1.1. alka­en hybrid­it ovat käyt­tövoimaveron alaisia jos niis­sä on “plug-in” tyyp­pinen lataus­laite. Ei pääse köy­hä aja­maan hal­val­la sähköl­lä. Eli hybridin tulee tuot­ta oma ener­giansa ben­sas­ta tai vas­taavas­ta. Tok­i­han hyö­ty­suhde voi olla parem­pi mut­ta onko järkeä pyrk­iä jär­jestelmäl­lis­es­ti sähköau­to­jen kehi­tys­tä val­tio­val­lan toimin?

    Varsi­nais­ten sähköau­to­jen käyt­tövoimavero on sit­ten vielkin jär­jenköy­hempi jut­tu, mut­ta se lie­neekin val­tioneu­vos­ton asioita?

Vastaa käyttäjälle Iiro Jantunen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.