Köyhyyden torjunta ja kannustavuus

Sosi­aal­i­tur­van pitäisi yhtä aikaa tor­jua köy­hyyt­tä ja kan­nus­taa työn­tekoon. Tässä on selvä ris­tiri­ita, sil­lä antelias sosi­aal­i­tur­va kil­pailee alimpi­en palkko­jen tuot­ta­man ansio­ta­son välil­lä. Minus­ta ris­tiri­itaa ei voi kor­ja­ta kuin nos­ta­mal­la alimpi­en palkko­jen tar­joa­maa tulotasoa. 

Voitaisi­in tietysti ajatel­la, että työt­tömät patis­tet­taisi­in töi­hin tiuken­ta­mal­la karenssisään­nök­siä. Vaik­ka viral­lis­es­ti pitkään työt­tömänä olleen on otet­ta­va vas­taan jok­seenkin mikä työ hyvän­sä, käytän­nössä näin ei menetel­lä. Miten muuten Helsingis­sä voisi olla työvoima­pu­laa varsin vähäistä ammat­ti­taitoa vaa­tivil­la aloil­la. Yleinen mielipi­de ei tosi­asi­as­sa hyväksy työt­tömien pakot­tamista töi­hin huonoi­hin oloi­hin huonol­la pal­ka­lla. Vaik­ka hyväksy­isi, se ei toimisi. Kukaan ei halua palkata työn­tek­i­jää, joka ei tule töi­hin omas­ta haluis­taan ja jon­ka yli toive on saa­da potkut.

Alimpia palkko­ja voi tietysti korot­taa, jos väkeä ei saa­da muuten töi­hin. Tässä on se vika, että sil­loin hin­noitel­laan ulos huono-osaisin työvoima, jon­ka työstä ei olla valmi­ita mak­samaan. Korkea min­imi­palk­ka tuot­taa rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä. Kyse ei ole siitä, että paha kap­i­tal­isti ei mak­sa. Nuo työt oli­si­vat pitkälti palvelusek­to­ril­la, eikä asi­akas suos­tu mak­samaan palvelus­ta, jos se on kovin kallista vaan val­it­see itsepalvelun.

On kolme tapaa korot­taa alim­mista palkoista käteen jäävää rahaa.

1. Alen­taa pien­impi­en ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta. Minus­ta nyt toteutet­ta­vat pros­en­tu­aaliset ja siten suuri­palkkaisia suo­si­vat veronalen­nuk­set pitäisi tehdä euromääräis­inä, kaikille yhtä suu­ri­na, mut­ta hal­li­tus piti tärkeäm­pänä ylem­män keskilu­okan tuskan helpot­tamista. (kts. Oden ver­ou­ud­is­tus)

2. Paran­taa asum­is­tukea. Tämän huonoin puoli on siinä, että koro­tus val­uu vuokri­in. On tietysti hyvä, että olaan huolis­saan asum­istuen vuokria korot­tavas­ta vaiku­tuk­ses­ta, mut­ta mik­si ketään ei tun­nu kiin­nos­ta­van korko­jen verovähen­nysoikeu­den asun­to­jen hin­to­ja nos­ta­va vaikutus.

3. Tukea suo­ral­la tulon­si­ir­rol­la pien­impiä ansio­tu­lo­ja, kuten on tehty men­estyk­sel­lis­es­ti mm. Yhdysvalloissa.

Pieni­palkkaisten tukem­i­nen lisäisi taloudel­lista tehokku­ut­ta, sil­lä työt­tömyys jos mikä on sekä teho­ton­ta että sosi­aalis­es­ti tuhoisaa. Se olisi min­un silmis­säni myös ehdot­toman oikeu­den­mukaista. Kyl­lä raskas­ta työtä teke­vien (pieni­palkkaiset työt ovat usein raskai­ta tai tyl­siä) on tien­at­ta­va enem­män kuin sosi­aal­i­tur­van varas­sa elävien. Yhteiskun­ta, jos­sa jokainen saa anta­mansa panok­sen (työn määrän) suh­teessa on oikeu­den­mukaisem­pi, kuin se, jos­sa jokainen saa mar­gin­aalisen tuot­tavuuten­sa suhteessa.

Vas­ta-argu­ment­ti­na on san­ot­tu, että jos pieni­palkkaista työtä tue­taan liikaa, ihmisil­lä ei ole moti­ivia siir­tyä tuot­tavampi­in töi­hin. Jot­ta tämä argu­ment­ti ylipään­sä voisi päteä, pitäisi palkkarak­en­teen olla kun­nos­sa. Nyt houkutel­laan perushoita­jia siir­tymään varas­tomiehik­si. On niin val­ta­van paljon tärkeäm­pää pitää jokainen jol­lakin tavoin mukana, että se voit­taa kirkkaasti merk­i­tyk­sessään tuon perus­teen kan­nus­taa työu­ral­la eteen­päin. Sitä pait­si parem­min palkatut työt ovat yleen­sä myös mukavampia.

On san­ot­tu, että pieni­palkkaisen työn tukem­i­nen tulee kalli­ik­si. Mik­si pieni­palkkaisille suun­nat­tu veroale on kallis, mut­ta suuri­palkkaisille suun­nat­tu ei sitä ole? Eihän veronalen­nus mak­sa mitään, siinähän rahaa siir­tyy val­ti­ol­ta kansalaisille. Tässä ei ole logi­ikkaa kuin sen kannal­ta, joka tarkastelee asi­aa vain suu­rit­u­lois­t­en kannalta.

En ole edes var­ma, että pieni­palkkaisten veroale on kallis edes ylem­män keskilu­okan kannal­ta. Mak­saa­han keskilu­ok­ka nyt työttömyydestä.

 

48 vastausta artikkeliin “Köyhyyden torjunta ja kannustavuus”

  1. “1 Alen­taa pien­impi­en ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta. Minus­ta nyt toteutet­ta­vat pros­en­tu­aaliset ja siten suuri­palkkaisia suo­si­vat veronalen­nuk­set pitäisi tehdä euromääräis­inä, kaikille yhtä suu­ri­na, mut­ta hal­li­tus piti tärkeäm­pänä ylem­män keskilu­okan tuskan helpottamista.”

    Eli jyrken­täisit palkkat­ulovero­jen pro­gres­sio­ta entis­es­tään. Jostain syys­tä mon­elle poli­itikolle on joka vuosi tärkein­tä palkkat­uloverois­sa, että pro­gres­sio jyrkkenee.

    Tuol­la toises­sa artikke­lis­sasi sit­ten san­ot kuitenkin, että ylimpiä mar­gin­aaliv­ero­ja pitäisi alen­taa, mut­ta kier­rät ris­tiri­idan puhu­mal­la veronalen­nusten rahoituk­ses­ta. Mitä mieltä siis oikeasti olet?

    Pääo­mat­ulovero­jen nos­tokaan ei ole ihan yksinker­tainen jut­tu. Mitäs san­ot ihan keski­t­u­loiselle asun­tosäästäjälle, joka yrit­tää saa­da säästö­jen reaaliar­von edes ole­maan vähen­emät­tä inflaa­tion mukana? Täl­lä het­kel­lä pankki­tilin korko mii­nus verot on vähem­män kuin inflaa­tio­pros­ent­ti, eli säästämis­es­tä ran­gais­taan. Itse asi­as­sa lyhyt korko ei yleen­sä ole verot vähen­net­tynä inflaa­tio­pros­ent­tia suurempi.

    Asun­tosäästäjälle voi tietenkin suositel­la ris­ki- ja tuot­toalt­ti­impia kohtei­ta, mut­ta kan­nat­taa muis­taa, ettei osake­markki­noil­la voi sijoit­taa ilman pääo­man mene­tys­riskiä. Jot­ta sijoi­tus olisi kun­nol­la tur­vas­sa, pitäisi sijoi­tusho­rison­tin olla yli 10 vuot­ta, mikä har­voin on tot­ta asun­tosäästäjäl­lä (5 vuot­ta enemmänkin).

  2. Yleinen mielipi­de ei tosi­asi­as­sa hyväksy työt­tömien pakot­tamista töi­hin huonoi­hin oloi­hin huonol­la palkalla. 

    Kaiken­lainen pakot­ta­mi­nen on tietenkin pahas­ta eikä kukaan täl­laista pakotet­tua viit­sisi edes kat­sel­la. Aika moni niistä ‘ylei­sistä mielip­iteistä’ taas ei halu­aisi olla pakotet­tu elät­tämään ter­veitä ihmisiä jot­ka eivät vaan halua tehdä työtä, en minä ainakaan. 

    Entäpä ne huonot olot? Suomes­sa on työ­suo­jelu­la­ki jota riko­taan mikäli ne ‘olot ovat huonot’. Itse epäilen että useinkin itse työha­lut­toman / pitkäaikastyöt­tömän olo on huono eikä niinkään ne työolot. Sanomat­takin selvää ettei ketään pidä vaa­tia tekemään esim. sek­si- tai myyn­ti­työtä. Näitä etenkin jälkimäistä ryh­mää edus­tavia paikko­ja­han ne huu­ta­van työvoima­pul­lan paikat yleen­sä ovat: kokoomus­mulkku omis­taa kasan jotain paskaa jota voi tul­la sit­ten provikka­pal­ka­lla myymään, kun halukkai­ta ei löy­dy tätä ilmaistyötä tekemään onkin sit­ten se huu­ta­va työvoima­pul­la. Näin se meni jo 90 — luvun alussa.

    Sit­ten se huono palk­ka. Osmon vai­h­teek­si ehdot­ta­ma “kään­teinen tulovero” onhan hyvä aja­tus ja se on tosi­asialis­es­ti ollut käytössä jo pitkää asum­istuen joh­dos­ta. Nyky­malli on vain täyn­nä niitä tuloloukku­ja joiden purkami­nen ei olisi mah­do­ton­ta jos asia kiin­nos­taisi hal­li­tus­ta. Helpoiten päästäisi­in liik­keelle niput­ta­mal­la avus­tuk­set ja por­ras­ta­mal­la sen taso työt­tömyy­den keston mukaan. Lisäaikaa korkeam­mal­la por­taal­la saisi oma­l­la akti­ivi­su­udel­la. Sen matal­im­man por­taan tason pitäisi olla jotain täysin muu­ta kuin mitä se on nyt: luokkaa asun­to­la-asum­ista ja taskurahaa.

  3. Yhteiskun­ta, jos­sa jokainen saa anta­mansa panok­sen (työn määrän) suh­teessa on oikeu­den­mukaisem­pi, kuin se, jos­sa jokainen saa mar­gin­aalisen tuot­tavuuten­sa suh­teessa. Riip­puu vähän miten kat­so­taan, mut­ta yleis­es­tiot­taen tämä ei ole ihan täysin totta.

    Ote­taan yhteiskun­nas­ta pieni ote, kak­si kave­ria, Pena ja Ars­ka. Yleis­es­ti yhteiskun­nas­sa mak­se­taan työn määrän suh­teessa, Pena ja Ars­ka eivät (vielä) ole töis­sä. Heille on tar­jol­la kak­si työu­raa: Lapi­o­hom­ma ja Yri­tyk­sen CFO. Pena on koulu­ja käynyt mies ja savant, joka osaa päässä diskon­ta­ta jne, ja hän selviy­ty­isi CFO:n tehtävistä vai­vat­ta. Ars­ka on parem­pi lapi­omies, mut­tei pär­jäisi oikein CFO-hommissa.

    Lapi­o­hom­mas­sa Ars­ka tien­aisi kovaa tekemäl­lä 2500 egeä kuus­sa, Pena 2000. CFO:na tien­aisi saman ver­ran jos tek­isi saman ver­ran töitä, mut­ta CFO:n hom­mas­sa ei pääse hikoile­maan, joten siinä on palkkakat­to 1500. CFO:n rajatuot­tavu­us on kuitenkin 5000 Penalle ja Arskalle vaik­ka se sama 2000. 

    Tässä yhteiskun­nas­sa Pena menee lapi­o­hom­mi­in. Tehdään “yhteiskun­nalli­nen kokeilu” ja annetaan kak­sikolle mah­dol­lisu­us siir­tyä mar­gin­aal­i­hin­noit­telu­un, Pena menee CFO:ksi ja Ars­ka jää lapiohommiin. 

    Eri­ar­voisu­us lisään­tyy ja tämä tiet­ty kismit­tää Arskaa. Sik­si Ars­ka ei halu­aisi että siir­ry­tään mar­gin­aal­i­hin­noit­telu­un, joten Ars­ka äänestää sitä vas­taan. Ongel­ma voidaan ratkaista: Sovi­taan, että Pena mak­saa yli 2500 menevästä palka­s­ta veroa vaik­ka 15% ja tämä tilitetään Arskalle. Ars­ka on tyy­tyväi­nen; vaik­ka Penan tien­estit kasvoivatkin, niin hänen tien­estin­sä kasvoivat myös ja nyt hän voi ostaa uuden taulu-TV:n. Kaik­ki voittivat. 

    Mar­gin­aa­li­nen brut­topalkan hin­noit­telu on oikeu­den­mukaisem­paa, kos­ka sen avul­la voidaan päästä tilanteeseen, jos­sa kaik­ki voittavat.

  4. Minä kaipaan tähän lisä­sel­ven­nys­tä. Mitä käytän­nössä tarkoit­taisi asum­istuen paran­t­a­mi­nen tai pien­impi­en ansio­tu­lo­jen tukem­i­nen suo­ral­la tulonsiirroilla?

    Ei kai tässä taas hah­motel­la sen kaltaista mallia, joi­ta vihreät tun­tu­vat aja­van nyky­isin paljon voimakkaam­min kuin perus­tu­loa: Jos suostut/onnistut ole­maan jonkin aikaa työtön, mieluiten vielä toimeen­tu­lo­tuki­asi­akas, sin­ut palk­i­taan töi­hin men­nessä sil­lä, että saat palkan lisäk­si eri­laisia bonus­ra­ho­ja ja pitää ehkä sosi­aal­i­tuke­sikin vaikka­pa puolen vuo­den ajan.

    Kuten todet­ti­in, pieni­palkkaiset työt eivät ole sinäl­lään kovin antoisia. Tun­tuu aika epäoikeu­den­mukaiselta, että reip­paampi henkilö, joka on aina tart­tunut työhön kuin työhön, saa tehdä noi­ta mata­la­palkkaisia töitä ilman mitään tukia. Jos ei ihan niin reip­paasti enää tart­tuisikaan joka pätkän jäl­keen uuteen työhön, vaan jät­täy­ty­isi jok­sikin aikaa työt­tömäk­si, saisi työt­tömyys­jak­son vapaa-ajan lisäk­si palkkiok­si kannustinbonuksia.

  5. Ensin en ymmärtänyt Tiedemiehen kri­ti­ikkiä lainkaan, mut­ta tarkem­min ajatellen, noinkin tek­s­ti­ni voi ajatel­la ja oikeas­t­aan, jos sen ottaisi kir­jaimel­lis­es­ti, tuo­hon tulok­seen siitä tulisi, mut­ta sitä en tarkoittanut. 

    Halusin puo­lus­taa Arskaa, jot­ta hän saisi kun­ni­al­lista palkkaa, mut­ta en painaa Penaa, jot­ta hänen palkkaansa alen­net­taisi­in, kos­ka työ on hauskaa. Pienem­n­pi palk­ka hauskoista töistä voisi sinän­sä olla oikeu­den­mukaista, mut­ta ei lainkaan tehokasta. 

    Jos kaik­ki ihmiset oli­si­vat tois­t­en­sa kloone­ja ja voisi­vat tehdä mitä työtä tahansa, siis­teistä sisätöistä mak­set­taisi­in vähem­män kuin likai­sista duu­nar­i­am­mateista, mut­ta kun kaik­ki eivät ole tois­t­en­sa kloone­ja, ihmisiä tulee kan­nus­taa kyky­jen­sä mukaisi­in, parhait­en tuot­tavi­in töihin.

  6. En ole mitenkään var­ma siitä, että hom­ma toimisi silti noin, vaik­ka kaik­ki oli­si­vat tois­t­en­sa kloone­ja, so. vaik­ka kaikkien rajatuot­tavu­us kaikissa töis­sä olisi sama. 

    Osas­ta töistä mak­set­taisi­in enem­män tietysti sik­si, että ne oli­si­vat epämiel­lyt­tävämpiä ja niihin olisi muuten vähem­män tuli­joi­ta. Toisaal­ta, osas­ta työstä mak­set­taisi­in vähem­män sik­si, että niitä olisi muka­va tehdä. Aivan kuten sanoit. 

    Mut­ta CFO:lle ei mak­set­taisikaan 1500 euroa kuukausi­palkkaa, vaan CFO:lle annet­taisi­in optio-ohjel­ma, kos­ka CFO:n työn jäl­ki on fir­malle niin tärkeää, että halu­taan kan­nustin­vaiku­tuk­set kun­toon. CFO:n hom­maan olisi paljon tunkua, mut­ta kun paik­ka olisi ker­ran jollekin annet­tu, omis­ta­jan täy­ty­isi kuitenkin pitää huoli, että kaveri tek­isi työn­sä kunnolla.

  7. “Mar­gin­aa­li­nen brut­topalkan hin­noit­telu on oikeu­den­mukaisem­paa, kos­ka sen avul­la voidaan päästä tilanteeseen, jos­sa kaik­ki voittavat.”

    Minä näen tässä teo­ri­as­sa robustis­sa ana­ly­y­sis­sä pienen käytän­nön ongelman.

    Se, että kaik­ki voit­ta­vat, ei ole riit­tävä ehto useimpi­en ihmis­ten (minä mukaan lukien) koke­malle oikeu­den­mukaisu­udelle (ulti­ma­tum game)

    Lisäk­si min­un on hie­man vaikea nähdä, että kun suuren yri­tyk­sen johto käytän­nössä val­it­see hal­li­tuk­sen joka päät­tää johdon palkan palk­ka määräy­ty­isi mar­gin­aalisen tuot­tavu­u­den mukaan.

  8. Osmo: Minä ymmärsin myös tuon kohdan samoin kuin Tiedemies. Voitko siis selit­tää mitä tarkoitit?

    Tiedemies: Onko sinus­ta muuten tehokku­u­den ja oikeu­den­mukaisu­u­den käsit­teet jotenkin yhtey­dessä. Siis ymmär­rän tuon sin­un kri­ti­ikin Osmolle siinä mielessä, että hyv­in­voin­tia tuhoutuu, jos työtä ei hin­noitel­la sen tuot­tavu­u­den mukaan. Kuitenkin tuo ei mielestäni todista, että Osmon käsi­tys oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta on väärä. Aivan kuten osoitit se johtaa yhteiskun­taan, jos­sa kaikil­la menee huonom­min, mut­ta täl­lainen yhteiskun­ta on hyvin mon­en ihmisen mielestä oikeu­den­mukaisem­pi kuin yhteiskun­ta jos­sa kaikil­la menee parem­min, mut­ta tulo­erot ovat suurempia.

  9. Ei kai tässä taas hah­motel­la sen kaltaista mallia, joi­ta vihreät tun­tu­vat aja­van nyky­isin paljon voimakkaam­min kuin perus­tu­loa: Jos suostut/onnistut ole­maan jonkin aikaa työtön, mieluiten vielä toimeen­tu­lo­tuki­asi­akas, sin­ut palk­i­taan töi­hin men­nessä sil­lä, että saat palkan lisäk­si eri­laisia bonus­ra­ho­ja ja pitää ehkä sosi­aal­i­tuke­sikin vaikka­pa puolen vuo­den ajan.

    Täl­laisi­akin ajatuk­sia maail­mas­sa liikkuu, mut­ta minä pidän niitä hyvin ongel­mallisi­na. kan­natan pien­ten ansio­tu­lo­jen pysyvää tukemista ilman, että ehtona on aiem­pi työttömyys.

  10. “Alen­taa pien­impi­en ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta. Minus­ta nyt toteutet­ta­vat pros­en­tu­aaliset ja siten suuri­palkkaisia suo­si­vat veronalen­nuk­set pitäisi tehdä euromääräis­inä, kaikille yhtä suu­ri­na, mut­ta hal­li­tus piti tärkeäm­pänä ylem­män keskilu­okan tuskan helpottamista. ”

    Miten muka veroalet suo­si­vat suu­rit­u­losia, jos kaikil­la ale­nee vero­tus yhtä mon­ta pros­ent­tia? Jos suurem­pi­palkkainen tien­aa ennen veroalea kaksinker­taisen rahamäärän(eli ostovoima on kaksinker­tainen) samoil­la työ­tun­neil­la kuin pien­i­t­u­loisem­pi, niin sil­loin­han veroalen jäl­keen tilanne on sama, vaik­ka suurem­pit­u­loisel­la alenisi verot eurois­sa enemmän.

    Osmo­han itse asi­as­sa vaatii, että pienem­pit­u­lois­t­en vero­tus­ta pitäisi vero­tus­ta kiristäessä nos­taa pros­en­teis­sa enem­män kuin suurem­pit­u­lois­t­en, jot­ta kaikkien vero­tus nousisi eurois­sa saman verran.

    Ja kaikille tuleville poli­itikoille. Älkää käyt­täkö sanaa “oikeu­den­mukaisu­us”, vaan “mielestäni olisi oikein”. Kukaan ei voi määritel­lä oikeudenmukaisuutta.

  11. “Jos kaik­ki ihmiset oli­si­vat tois­t­en­sa kloone­ja ja voisi­vat tehdä mitä työtä tahansa, siis­teistä sisätöistä mak­set­taisi­in vähem­män kuin likai­sista duu­nar­i­am­mateista, mut­ta kun kaik­ki eivät ole tois­t­en­sa kloone­ja, ihmisiä tulee kan­nus­taa kyky­jen­sä mukaisi­in, parhait­en tuot­tavi­in töihin.”

    Menisikö se näin? Kyl­lähän näi­hin siis­tei­hin sisätöi­hin saat­taa joutua luke­maan paljon ennen kuin niitä voi tehdä. Jos matem­ati­ikan pro­fes­sorik­si pääsemiseen joutuu uhraa­maan vapaa-aikansa, mut­ta kirvesmiehen ammat­ti­in ei, niin voisi kuvitel­la, että halukkai­ta kirvesmiehik­si olisi sevästi enemmän.

    On yleistys­tä, että nämä siis­tit sisä­työt ovat kevy­itä. Esimerkik­si inten­si­ivi­nen opiskelu voi olla raskaama­paa kuin duunariammatit.

  12. tcrown: Eikös palk­ka määräy­dy markki­noil­la kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan, eli että tuo mar­gin­aa­li­nen tuot­tavu­us on palkan yläraja?

    “Se, että kaik­ki voit­ta­vat, ei ole riit­tävä ehto useimpi­en ihmis­ten (minä mukaan lukien) koke­malle oikeu­den­mukaisu­udelle (ulti­ma­tum game)”

    Jos nyt viit­taat nimen omaan tuo­hon ulti­ma­tum gameen, niin sehän ei päde tässä, kun siinä jae­taan tulo­ja joi­ta ei ole ansait­tu. Ihmiset var­masti koke­vat oikeu­den­mukaisu­u­den aivan eril­lä taval­la, kun on kyse palkkat­u­losta. (Tai vähem­mässä määrin pääo­man tulosta.)

    http://www.econtalk.org/archives/2008/11/richard_epstein.html

    tuos­sa puhutaan aiheesta n.24 min kohdalla

  13. Hmm.. näk­isin asian niin, että jos lop­putu­los ei ole tehokas, se ei voi olla oikeu­den­mukainen, mut­ta tehokku­us ei vielä takaa oikeudenmukaisuutta. 

    Muuten­han meil­lä olisi “oikeu­den­mukaisu­u­den” käsite sel­l­ainen, että oikeu­den­mukaisu­u­den nimis­sä voitaisi­in tuho­ta jonkun ihmisen hyv­in­voin­tia ilman että sitä mitenkään jaet­taisi­in muille. Enkä tarkoi­ta rahaa, vaan reaal­ista omaisu­ut­ta, talo­ja, pel­to­ja, koru­ja tai vaik­ka vaat­tei­ta jne. 

    Ulti­ma­tum-peli mit­taa ihmis­ten käsi­tys­tä oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta, mut­ta siinä on kyse jakamis­es­ta ja rankaisemis­es­ta. Kun sum­mat ovat riit­tävän suuria ja tiede­tään, että peli pelataan vain ker­ran, niin jokainen ottaa pienenkin summan. 

    Esimerkik­si 1:10 jako yleen­sä hylätään kokeis­sa aina, mut­ta entä jos osal­lis­tut peli­in ja jaet­ta­va pot­ti on miljoona euroa? Halu­atko “näpäyt­tää” toista ja mak­saa siitä 100000 euroa? Jos kyse on kymp­istä, niin minäkin näpäyt­täisin, mut­ta sata ton­nia ottaisin kyse­lemät­tä. Ottaisin var­maan pari ton­ni­akin siinä tilanteessa. Ulti­ma­tum-peli ei ole sik­si kovin hyvä argu­ment­ti yleistä tehokku­ut­ta vastaan. 

    En nyt siis mitenkään argu­men­toi sen puoles­ta, että mikä tahansa tulon­jako on hyvä kun­han se on tehokas, enkä oikeas­t­aan edes niin, ettei oikeu­den­mukaisu­u­den aikaansaamisek­si voisi syn­tyä vähän kuol­lut­ta pain­oa. Minä läh­den siitä, että jos uudelleen­jakoa halu­taan tehdä, se kan­nat­taa tehdä käytet­tävistä keinoista sil­lä, joka on tehokkain.

  14. Vielä tuos­ta vero­jen pros­ent­tiyk­sikkömääräis­es­tä alen­nuk­ses­ta tai euromääräisestä.

    Yhteiskun­nal­la on meno­ja, jot­ka kate­taan veroista. Mielestäni jos vero­tus­ta vähen­netään ja sen halu­taan vaikut­ta­van samal­la taval­la kaikki­in väestöryh­mi­in hei­dän osuuten­sa yhteiskun­nan menoista täy­tyy säi­lyä samana.

    Jos vero­ja alen­netaan yhtä mon­ta pros­ent­tiyk­sikköä kaikissa verolu­okissa, suh­teel­lis­es­ti suu­rit­u­loiset pää­tyvät mak­samaan suurem­man osan yhteiskun­nan kuluista kuin ennen vero­tuk­sen alen­tamista. Sik­si myös pros­ent­tiyk­sikkömääräi­nen vero­tuk­sen alen­t­a­mi­nen suosii pien­i­t­u­loisia, tosin se suosii heitä vähem­män kuin euromääräi­nen vero­jen alentaminen.

  15. Joo, siis ymmär­rän kyl­lä tuon(mikäli tätä tarkoitit), että veroalet jät­tävät työt­tömiä ansioke­hi­tyk­ses­tä, mut­ta sil­loin pitäisi puhua työt­tömistä eikä pien­i­t­u­loi­sista selvyy­den vuoksi.

  16. Tiedemies: “Muuten­han meil­lä olisi “oikeu­den­mukaisu­u­den” käsite sel­l­ainen, että oikeu­den­mukaisu­u­den nimis­sä voitaisi­in tuho­ta jonkun ihmisen hyv­in­voin­tia ilman että sitä mitenkään jaet­taisi­in muille.”

    Minä väitän, että tämä on monien käsi­tys oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta. Prefer­oidaan tilan­net­ta jos­sa A=1 ja B=2 tilanteeseen mis­sä A>1 ja B>2A.

    Eli siis että suh­teel­lisia tulo­ero­ja pide­tään absolu­ut­tisia tulo­ja olen­naisem­pana “oikeu­den­mukaisu­u­den” mit­ta­ri­na. Tätähän Osmonkin köy­hyy­den määritelmä käytän­nössä tarkoittaa.

  17. Jos tehokku­us ja oikeu­den­mukaisu­us kulk­i­si­vat käsi kädessä, niille olisi tuskin kak­si eri sanaa. Usein tehokkus on ris­tiri­idas­sa oikeu­den­mukaisu­u­den kanssa, ja sik­si tarvi­taan kom­pri­omis­sia. Kumpaa pain­ote­taan kuu­luu kysymyk­senä aivan poli­ti­ikan ytimeen. 

    On sekä filosofinen että empi­iri­nen kysymys, hyö­tyvätkö köy­hät muu­tok­ses­ta, jos­sa he saa­vat lisää muru­sia kun rikkaat saa­vat kah­malokau­pal­la. Loogis­es­ti ottaen hyö­tyvät, mut­ta käytän­nössä hei­dän ase­mansa voi heiken­tyä sekä koe­tun epäoikeu­den­mukaisu­u­den kaut­ta että sik­si, että he putoa­vat yhä kauem­mas val­lit­sev­as­ta elämän­muo­dos­ta ja syr­jäy­tyvät muista ihmisistä.
    Tekni­nen kehi­tys on muut­tanut ihmis­ten mar­gin­aal­ista tuot­tavu­ut­ta. Yleis­sään­tö on, että erot mar­gin­aalises­sa tuot­tavu­udessa ova­tr kas­va­neet. Tähän ero­jen kasvu­un on järkevää ja oikeu­den­mukaista puut­tua esimerkik­si vero­tus­ta muuttamalla.

    Jos mar­gin­aalisen tuot­tavu­u­den kasvu ei saa muun­tua kas­vaviksi eroik­si brut­topalkkois­sa (tulopoli­ti­ik­ka) tehokku­ustap­pi­ot ovat min­un todis­ta­mat­toman käsi­tyk­seni mukaan suurem­mat kuin jos ero­ja tasa­taan vero­tuk­swella ja/tai tulon­si­ir­roil­la. Sik­si minus­ta nykyti­lanteessa on järkevää lisätä vero­tuk­sen progressiivisuutta.

    Tässä on muuten ter­mi­nologi­nen erim­ielisyys. Jos vero­ja alen­netaan jokaiselta euromääräis­es­ti yhtä paljon, vero­tus pysyy yhtä pro­gres­si­ivise­na, jos pro­gres­si­ivi­su­ut­ta mitataan mar­gin­aaveron korkeudel­la. Jos sitä mitataan jakam­lal­la rikkaiden mak­sama euromääräi­nen vero köy­hien mak­samal­la, tämä suhde tietysti kas­vaa euromääräisessä vero­jen alen­tamises­sa, jota taas toiset kut­su­vat pro­gres­sion nousuksi.

  18. Pari aja­tus­ta pitää tästäkin aiheesta raapustaa … 

    Negati­ivi­nen tulovero lie­nee kuin asun­to­lainan verovähen­nys eli se menee hin­toi­hin. Tässä tapauk­ses­sa palk­ka luul­tavasti ale­nee ensin sille tasolle, mil­lä se oli ennen negati­ivista tuloveroa, sit­ten vielä alle, kos­ka negati­ivien tul­vero epä­suo­rasti kan­nus­taa työ­nan­ta­jia luo­maan vähem­män tuot­tavia eli vähem­män investoin­te­ja vaa­tivia töitä ja työn­tek­i­jöitä se kan­nus­taa jäämään Kain­u­useen pärekoripunojaksi. 

    Tästäkö mah­taa johtua, että Jenkkilässä on määrät­ty min­imi­palkat? Muuten työn rajahin­ta lähenisi vähitellen nol­laa. No ei kai sen­tään, mut­ta ei USA:ssa tilanne ainakaan Suomea parem­pi ole tuon työssä käyvän köy­hälistön (work­ing poor) kannal­ta oli sit­ten min­imi­palkat tai ei. Eikä tyt­tömyyskään his­to­ri­al­lis­es­ti ole ollut pienem­pi ainakaan paljoa. Ja ilmeis­es­ti keskilu­okankin tuot­tavu­us ale­nee tai nousee vain huonos­ti ainakin, jos palkoista jotain voi päätel­lä. En tosin tietenkään väitä, että tuo joh­tu­isi pelkästään tyh­mästä verosysteemistä.

    Nämä ongel­mat voisi negati­ivisen tuloveron puit­teis­sa vält­tää, jos julki­nen puoli pitäisi samal­la huolen, että köy­hien tuot­tavu­us nousee ja työan­ta­jil­la on kan­nus­timia vähin­tään entiseen tapaan tehostaa toim­intaansa. En tosin tiedä, miten tuon voisi taata. 

    Silti kehoi­tan aina sanomaan myös tämän puolen vero­tuk­sen uud­is­tu­so­hjel­mas­ta ja tuloloukuista puhut­taes­sa. Muuten uhkaa jäädä negati­ivisen tuloveron kan­na­tus pienek­si. Siis ainakin meikäläisel­lä. Siis jos olen asian oikein ajatellut.

  19. Se että korkean tuot­tavu­u­den työ­paikat ovat siis­te­jä ja helpohko­ja sisätöitä on seu­raus siitä että ne ovat tuot­tavia. Tiedon ja teknolo­gian käytöl­lä saa enem­män aikaan, joten CFO voi ottaa töis­sä vähän ren­nom­min, kun taas lapi­omies joutuu hutki­maan yhä enem­män nos­taak­seen tuot­tavu­ut­taan. Kos­ka keskimääräi­nen tuot­tavu­us nousee, niin hänenkin pitää saa­da enem­män kuop­paa aikaan vaik­ka siihen ei ole lapi­o­ta kum­mem­pia välineitä, tai hän hin­noit­telee palvelun­sa ulos. Tulon­si­ir­rot tuot­tavu­ut­taan kas­vat­tavil­ta siinä heikom­min onnis­tuneille voidaan perustel­la tätä tasaavana.

    Työ­tyy­tymät­tömyys ja stres­si ovat suurimpia nimeno­maan niil­lä aloil­la jois­sa tuot­tavu­us kas­vaa hitaasti, varsinkin julk­isil­la palvelu­aloil­la. Tek­isi mieli jopa väit­tää, että kohtu­ut­tomat tuot­tavu­us­vaa­timuk­set ovat tuot­tavu­uskasvun este, vähän samaan tapaan kuin ylikireä hin­tak­il­pailu saat­taa heiken­tää jonkun alan pitkän aikavälin tuot­tavu­ut­ta, kos­ka pie­nil­lä kat­teil­la investoin­tei­hin ei ole varaa.

  20. Eräs kansan­talousti­eteen luen­noit­si­ja Helsin­gin yliopis­tol­la sanoi, että työt­tömyys on nyt min­imis­sä eikä sitä tästä enää saa­da las­ket­tua. Ne jot­ka ovat vielä työt­töminä ovat joko peräkylien peräkam­mar­in­poikia jot­ka eivät jak­sa raa­hau­tua yli kilo­metrin päähän töi­hin tai lähiöi­den kal­jakup­pi­loiden vakioasi­akkai­ta joi­ta ei enää töi­hin huolita.

  21. Mul­la on kysymys pien­i­t­u­lois­t­en subventoimisesta.

    Jos leik­itään, että duu­nari vaatii esim. 100 rahaa (net­to, luvut hihas­ta) lähteäk­seen töi­hin, jää osa töistä tekemät­tä, jos työ­nan­ta­ja halu­aa mak­saa vain 90 rahaa.

    Jos nyt sääde­tään, että val­tio mak­saa kaikille 70 rahaa riip­pumat­ta siitä, onko töis­sä vai ei, niin eikö se sil­loin tarkoi­ta sitä, että työ­nan­ta­ja saa paskadu­u­nit tehtyä mak­samal­la työn­tek­i­jälle 30 rahaa?

    Ja yleisem­minkin, eikö val­tion takaa­ma tulo x merk­itse sitä, että työ­nan­ta­jien mak­sama (net­to-) palk­ka sil­loin ole max(a,y‑x), mis­sä y on palk­ka ennen taku­u­tu­lon säätämistä, ja a pienin lik­sa, mil­lä jonkun saa töihin?

    Tämä liit­ty­isi ehkä kansalais­palkkakeskustelu­un ennem­min, mut­ta tuli­pa mieleen tässä yhtey­dessä, kun pien­i­t­u­lois­t­en kannal­ta näil­läkin asioil­la on eniten merkitystä.

  22. Tuon kaa­van piti siis olla: max(a,y)-x, sori näppäilyvirhe.

  23. Näk­isin tämän asian nyt vähän toisin kuin Osmo tuos­sa yllä. Eli vaik­ka asia on niin, että tehokku­us ja oikeu­den­mukaisu­us ovat eri asioi­ta, niin on niil­lä jotain tekemistä tois­t­en­sa kanssa.

    Eivätkä ne mitenkään teo­ri­as­sa ole ris­tiri­idas­sa keskenään, käytän­nössä ehkä joskus ovatkin. Esimerkik­si tulon­si­ir­rot aiheut­ta­vat tehokku­ushäviön ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa tulon­si­ir­to­ja ei olisi mut­ta raha silti “maagis­es­ti” siir­ty­isi tulon­si­ir­ron saa­jalle. Jos tulon­si­ir­to voitaisi­in oikeasti toteut­taa näin maagis­es­ti, niin se olisi tehokkaam­paa kuin vero­tuk­sen kautta. 

    Tehokku­ushan tarkoit­taa vain sitä, että kenenkään ase­maa ei voi paran­taa heiken­tämät­tä jonkun toisen ase­maa. Jos meil­lä on jaet­ta­vana 1000 euroa kah­den henkilön välil­lä, niin mikä tahansa jako, jos­sa henkilöi­den saa­ma yhteen­las­ket­tu raha­sum­ma on 1000 euroa, on tehokas, mut­tei kuitenkaan oikeu­den­mukainen. Oikeu­den­mukaisu­us voi vaa­tia, että jae­taan mielu­um­min 200–200 kuin 200–800, mut­ta jos pelaa­jat saa­vat päät­tää ja neu­votel­la, niin he val­it­se­vat jälkim­mäisen ja neu­vot­tel­e­vat siitä, miten “ylimääräi­nen” 600 euroa jaetaan. 

    Luulen, että Osmo tarkoit­taa tehokku­u­den ja oikeu­den­mukaisu­u­den ris­tiri­idal­la sitä, että pelis­sä olisi valit­ta­vana vain 200–200 ja 200–800 jaot, joista jälkim­mäi­nen ei ole oikeu­den­mukainen vaik­ka onkin tehokas. 

    Dynaamises­sa yhteiskun­nas­sa, jos­sa neu­votel­laan koko ajan ja voidaan tehdä eri­laisia sopimuk­sia ja vähän pakot­taakin ihmisiä mak­samaan, täl­lainen kon­struk­tio on äärim­mäisen keinotekoinen. Jos­sain määrin sel­l­ainen on meneil­lään mata­la­palk­ka-aloil­la, jois­sa sovi­taan, että on parem­pi ettei niitä töitä tehdä ja että eletään mielu­um­min tulon­si­ir­roil­la kuin että ne tehtäisi­in vähän tulon­si­ir­to­ja suurem­mal­la summalla. 

    Lisäk­si kan­nat­taa huo­ma­ta, että aika vähän meil­lä on tiukas­sa mielessä Pare­to-paran­nuk­sia tehtävis­sä yhteiskun­nas­samme ainakaan lyhyel­lä aikavälil­lä, eli kun tilan­net­ta muute­taan jonkun eduk­si, se on melkein aina joltain pois. 

    Viime vuosien veronkeven­nys­ten kohdal­la asia ei ole ollut ainakaan suo­ravi­ivais­es­ti kuitenkaan näin, kos­ka talouden kas­vaes­sa veronkeven­nyk­sistä huoli­mat­ta val­tion vero­tu­lot ovat kas­va­neet. Ja vero­jen kohdal­la on yleis­es­tikin johdet­tavis­sa ns. laf­fer-käyrä (http://en.wikipedia.org/wiki/Laffer_curve), eli vero­jen nos­t­a­mi­nen voi jopa pienen­tää vero­ker­tymää. Jos­sain määrin on evi­denssiä siitä, että ylem­mis­sä tulolu­okissa ollaan saatet­tu — ja saate­taan yhä — Suomes­sa liikkua siel­lä laske­val­la reunal­la. Sel­l­aises­sa tilanteessa ylimpi­en vero­jen laskem­i­nen on tehokasta.

    Minus­ta on hyvin eriskum­mallista, jos joku kan­nat­taa oikeu­den­mukaisu­u­den nimis­sä verot­tamista siel­lä laf­fer-käyrän laske­val­la reunal­la. Se nimit­täin ei mitenkään eroa Jos siel­lä on jaet­tavaa, niin kyl­lä Suomes­sa sen ver­ran on köy­hiä ja kipeitä, että ne rahat pitäisi mielu­um­min ottaa vas­taan kuin hävit­tää. Tämä on tietysti vain oma käsi­tyk­seni oikeudenmukaisuudesta.

  24. Jaakko, jos duu­nari vaatii 100 rahaa tehdäk­seen työn sil­loin, kun sil­lä ei ole yhtään rahaa, niin se vaatii samas­ta työstä korkeam­man palkan sil­loin, kun sil­lä on jo lähtöön 70 rahaa. Tai jos sitä ei kiin­nos­ta tehdä enem­pää kuin 100 rahan edestä, niin se tekee vähem­män työtä, että se saisi 30. Esimerkissäsi pyöreästi kolmanneksen.

  25. “Jos leik­itään, että duu­nari vaatii esim. 100 rahaa (net­to, luvut hihas­ta) lähteäk­seen töi­hin, jää osa töistä tekemät­tä, jos työ­nan­ta­ja halu­aa mak­saa vain 90 rahaa.

    Jos nyt sääde­tään, että val­tio mak­saa kaikille 70 rahaa riip­pumat­ta siitä, onko töis­sä vai ei, niin eikö se sil­loin tarkoi­ta sitä, että työ­nan­ta­ja saa paskadu­u­nit tehtyä mak­samal­la työn­tek­i­jälle 30 rahaa?”

    Ei.

    Jot­ta tämä selvää, muute­taan nuo oikeik­si rahak­si hat­tuvaki­ol­la. Val­tio mak­saa kaikille 700 euroa ja työ­nan­ta­ja tar­joaa töitä 300 euron kk-pal­ka­lla. Tuo tekee kak­si euroa tunnilta.

    Moniko lähtisi töi­hin kah­den euron tuntipalkalla? 

    (ilmaiset har­joit­telu­paikat ovat asia erik­seen, niis­sä opetel­laan ammattia)

  26. Veron­mak­sajien keskus­li­iton vero­laskuril­la nyky­isin pien­i­t­u­loisen vero­pros­ent­ti, net­topalk­ka ja käteen jäävä tun­tipalk­ka kympin tun­tipalka­s­ta eri tuloil­la olisi:

    vuosit % net­to tuntip
    6000 10 5400 9
    12000 14 10284 8.5
    18000 20 14400 8

    Mut­ta jos nyt negati­ivisen tuloveron teo­reetikot vään­täisitte rauta­lan­gas­ta mitä jäisi käteen eri tuloisil­la negati­ivisen tuloveronne kanssa?

  27. “Eikös palk­ka määräy­dy markki­noil­la kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan, eli että tuo mar­gin­aa­li­nen tuot­tavu­us on palkan yläraja?”

    Noin kai teo­ri­as­sa. Käytän­nössä on aika epäin­tu­iti­ivista että niistä halu­tu­im­mista töistä saa korkein­ta palkkaa. Ja kuten yritin esimerkissäni esit­tää, prin­ci­pal-agent ongel­ma voi sil­loin täl­löin vääristää tuo­ta teo­ri­aa. Vai miten muuten selität, että val­tion pelas­ta­man pankin johta­jille edelleen mak­se­taan bonuksia?

    “CFO:n hom­maan olisi paljon tunkua, mut­ta kun paik­ka olisi ker­ran jollekin annet­tu, omis­ta­jan täy­ty­isi kuitenkin pitää huoli, että kaveri tek­isi työn­sä kunnolla.”

    Jos ker­ran kaikkien rajatuot­to olisi sama, niin eikö työn­tek­i­jöi­den kil­pailu pakot­taisi samoi­hin riskiko­r­jat­tui­hin palkkoi­hin? Muuten­han joku klooni voisi tul­la tar­joa­maan työtään halvem­mal­la? Eli jos CFO joudu­taan sitout­ta­maan optioil­la, niin sit­ten perus­palkkaa joudu­taan vas­taavasti laske­maan tuos­sa maailmassa.

    “Hmm.. näk­isin asian niin, että jos lop­putu­los ei ole tehokas, se ei voi olla oikeu­den­mukainen, mut­ta tehokku­us ei vielä takaa oikeudenmukaisuutta. ”

    Tuo voi olla sin­un nor­mati­ivi­nen mielip­i­teesi oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta, mut­ta se ei kyl­lä ole posi­ti­ivi­nen kuvaus useimpi­en ihmis­ten oikeu­den­mukaisu­u­den käsityksestä. 

    “Muuten­han meil­lä olisi “oikeu­den­mukaisu­u­den” käsite sel­l­ainen, että oikeu­den­mukaisu­u­den nimis­sä voitaisi­in tuho­ta jonkun ihmisen hyv­in­voin­tia ilman että sitä mitenkään jaet­taisi­in muille. ”

    Ihmisen mieli on kum­malli­nen. Kyl­lä minä pystn ajat­tele­maan, että maail­ma, jos­sa vaina­jan maalli­nen omaisu­us tuhkat­taisi­in vaina­jan mukana eikä annet­taisi per­il­lisille, olisi jol­lain kum­mallisel­la taval­la oikeu­den­mukaisem­pi kuin tämä nykyi­nen. Parem­pi? Tuskin.

    “Jos nyt viit­taat nimen omaan tuo­hon ulti­ma­tum gameen, niin sehän ei päde tässä, kun siinä jae­taan tulo­ja joi­ta ei ole ansait­tu. Ihmiset var­masti koke­vat oikeu­den­mukaisu­u­den aivan eril­lä taval­la, kun on kyse palkkatulosta.”

    Ihmis­ten (mukaan­lukien minä) käsi­tyk­set oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta ja moraal­ista ovat niin mon­i­naisia, mon­imutkaisia ja usein epälo­ogisia, että noista ei voi esit­tää kuin hyvin vajai­ta anek­dootin­o­maisia esimerkkejä. 

    Tiedemies oli valmis otta­maan pari tuhat­ta euroa jos kaveri saa 998 000 euroa. Jos peli pelat­taisi­in kas­vokkain ja joku ehdot­taisi min­ulle jakoa 100 000 / 900 000, olisi melko toden­näköistä että kieltäy­ty­isin kun­ni­as­ta. Mut­ta myön­nän, että min­ul­la taitaa olla yliko­ros­tunut oikean ja väärän käsi­tys. (Ja help­po­han se tässä on sanoa.)

  28. Mitä jos annet­taisi­in kaikille täysimääräi­nen asun­to­lainan korko­jen verovähen­nys asum­is-vähen­nyk­senä? Näin saataisi­in pelat­tua korkovähen­nyk­sen markki­noi­ta vääristävä vaiku­tus pois ilman että vähen­nys­tä tarvit­see pois­taa keneltäkään. 

    Samal­la saataisi­in pienen­net­tyä pien­i­t­u­lois­t­en vero­tus­ta jot­ka yleisim­min asu­vat vuokral­la ja työn­teko heille kannattavammaksi.

    “Asum­isvähen­nyk­sen” korot­tamisen voisi hoitaa vaik­ka vuosit­tai­sis­sa tasaeris­sä 10 vuo­den ohjel­mal­la, niin kaik­ki ehti­sivät sopeu­tua asi­aan. Tämä olisi sekä tehokas­ta että oikeu­den­mukaista ja lisäk­si voitaisi­in tehdä muitakin tuloveronkeven­nyk­siä, jos talouske­hi­tys sen sallii.

  29. Tiedemies & Sylvesteri:

    Mä nyt jatkan int­tämistä, osin sen vuok­si että olin ensim­mäisessä viestis­säni epätäsmällinen. 

    Nykyään­hän siis työ­markki­noil­la ole­va saa kuitenkin jotain rahaa Kelal­ta, sos­sus­ta tai jostain. Leik­itään että se on vaik­ka sama 700 rahaa. Jos menee ton­nil­la töi­hin, niin yksinker­tais­tet­tuna saa työ­nan­ta­jal­ta palkkaa eikä val­ti­ol­ta mitään.

    Kansalais­palkka­malli, jos­sa kaik­ki saa­vat 700 ilman vastiket­ta statuk­ses­ta riip­pumat­ta: Jos ollaan ilman töitä, saadaan 700 rahaa. Jos men­nään 300 rahan tun­tipal­ka­lla töi­hin, saadaan 1000 rahaa, mikä on sama sum­ma kuin “nykyti­las­sa”.

    Työn­tek­i­jän kannal­ta aivan sama asia, ceteris paribus.

    Sen sijaan asi­aan liit­ty­isi kyl­lä, että jos paskatyö­paikan tar­joami­nen alka­isi mak­saa työ­nan­ta­jalle 300 rahaa, paikko­ja olisi var­masti enem­män tar­jol­la, mikä motivoisi mak­samaan enem­män, aina ääri­ta­pauk­ses­sa siihen asti että saavute­taan se edel­lisessä viestis­sä mainit­se­mani kannattavuusraja.

  30. Tomp­peli olet­ti kl0 14:21 että perus­tu­lo kap­i­tal­isoi­tu­isi palkko­hin niitä alen­taen niin, että koko hyö­ty tulisi työnantajalle.

    Jot­ta noin kävisi, työvoimaa pitäisi olla saatavil­la rajat­tomasti sub­sis­tenssi­min­imil­lä, joka hänen mallis­saan olisi sata rahaa. Jos val­tio mak­saa perus­tu­loa 70 rahaa, työvoimaa tulisi rajat­tomasti 30 rahalla. 

    Klas­siset kansan­talousti­eteil­i­jät ajat­tel­vat vähän tuo­hon tapaan joskus malthusi­laise­na aikana, mut­ta eivät enää. Jos työt­tömyys on kuusi pros­ent­tia, jos­ta työkyky­isiä on korkein­taan puo­let, työvoiman tar­jon­ta ei ole raja­ton­ta. Vaik­ka meil­lä ei olisi mitään työe­htosopimuk­sia, perus­tu­lo houkut­telisi (jos se siis alen­taisi palkko­ja) niin paljon lisää työti­laisuuk­sia, että työkykyi­nen työvoima lop­puisi paljon ennen tuo­ta 30 rahaa. Sik­si perus­tu­losta menisi suuri(n) osa työn­tek­i­jöille korkeam­pana net­toan­siona, vähän työ­nan­ta­jille ja paljon kulut­ta­jille halvem­pana ja lisään­tyneenä tuotantona.

  31. Kansalais­palkka­malli, jos­sa kaik­ki saa­vat 700 ilman vastiket­ta statuk­ses­ta riip­pumat­ta: Jos ollaan ilman töitä, saadaan 700 rahaa. Jos men­nään 300 rahan tun­tipal­ka­lla töi­hin, saadaan 1000 rahaa, mikä on sama sum­ma kuin “nykyti­las­sa”.

    Työn­tek­i­jän kannal­ta aivan sama asia, ceteris paribus.

    Tässä on kak­si puol­ta, molem­mat tätä tulk­in­taa vas­taan: Ensik­sikin, jos se kaveri on jo töis­sä, niin kansalais­palkan käyt­töönot­to­vai­heessa sitä on hiuk­ka vaikea myy­dä sille työn­tek­i­jälle sanom­al­la, että nyt saatkin muuten enää 300 rahaa palkkaa. Työ­sopimus pitäis tehdä uusik­si. Ja kun se tehtäisi­in uusik­si ja kaveri huo­maisi tun­tipalkan pudon­neen noin roimasti, niin se etsisi toisen duunin. Joten palk­ka ei putoaisi noin paljoa. Vähän se voisi pudota.

    Ja tämä on se “toisek­sikin”, kos­ka nyt kaveri joka on työt­tömänä ja saa 700 huo­maa, että kan­nat­taakin men­nä duu­ni­in kun kaik­ki raha on lisäan­sio­ta oikeasti. Se painaisi sitä palkkaa kyl­lä vähän, mut­ta ei sekään kaveri menisi siihen hom­maan 300:lla. Jos se ei aiem­minkaan men­nyt siihen ton­nil­la, niin ei se mene nytkään.

  32. Osmo: “Sik­si minus­ta nykyti­lanteessa on järkevää lisätä vero­tuk­sen progressiivisuutta.”

    Miten tämä on yhteenso­vitet­tavis­sa peri­aat­teesi kanssa, että jokainen saa elää elämän­sä taval­laan kun­han ei hait­taa muiden mah­dol­lisu­ut­ta samaan? Eikö tulon­si­ir­rot rajoi­ta suu­rit­u­lois­t­en mah­dol­lisuuk­sia elää elämään­sä taval­laan hait­taa­mat­ta muita?

  33. Jaakko Hir­vo­nen: Ver­rataan kah­ta tilan­net­ta: ei kansalais­palkkaa ja kansalaispalkka.

    Ekas­sa tapauk­ses­sa työtön vaatii 100 men­näk­seen töi­hin, eli hän arvostaa aikaansa yhtä paljon kuin ensim­mäistä 100 yksikköä rahaa. (Hänel­lä ei ole mui­ta tuloja.)

    Toises­sa tapauk­ses­sa työt­tömälle annetaan ekana 70 yksikköä. Jos hän arvostaa ensim­mäisiä raho­jaan enem­män kuin seu­raavia (eli täyt­tää niil­lä kaikkein tärkeimpiä tarpeitaan) hän halu­aa ajalleen suurem­man kor­vauk­sen kuin ilman kansalais­palkkaa, eli työn­tan­ta­jan on mak­set­ta­va hänelle enem­män kuin 100 yksikköä rahaa.

  34. Tietääk­seni ei ole mitään teo­reet­tista syytä olet­taa, että negati­ivi­nen tulovero koi­tu­isi työn­tek­i­jän hyväk­si. Yhtä hyvin se voi koitua vaik­ka kokon­aan työ­nan­ta­jan hyväk­si ja joidenkin työn­tek­i­jöi­den kohdal­la niin var­masti käykin, jos esim. tek­i­jöitä löy­tyy EU:n köy­histä maista. Tämä ei siis edel­lytä, että tek­i­jöitä löy­ty­isi lop­ut­tomi­in tai että he edes eläi­sivät toimeeentulominimillä.

    Äkkiä googlet­ta­mal­la löy­tyi löy­tyi sel­l­ainen tutkimus­tu­los, että 10% negati­ivienen tulovero tiput­ti “high-school drop-out­tien” palkkaa keskimäärin neljäl­lä pros­en­til­la, jol­loin tulot nousi­vat kuitenkin siis kuutisen prossaa. En löytänyt mitään siitä, miten on käynyt vielä huonom­min koulute­tu­ille ja maahanmuuttajille.

    Ker­ronpa tois­tamiseen huoleni: 1) mon­en palkat tip­pu­vat ja val­tio kor­vaa, 2) työn­tek­i­jöi­den kan­nus­timet oman tuot­tavu­u­den nos­tamisek­si heikkenevät ja 3) työan­ta­jien kan­nus­timet investoi­da työn tehostamisek­si heikkenevät.

    Voiko tämä johtaa sel­l­aiseen kierte­seen kuin USA:ssa, jos­sa köy­hälistö, myös työssäkäyvä, on tip­punut yhä enem­män kelkasta? 

    Jos vaaraa ei ole, olen tyy­tyväi­nen, jos työl­lisyys para­nee (niiden kohdl­la, jot­ka ilman työtä surkas­tu­vat) ja jos niitä Hot Dogge­ja ja pähk­inöitä myy­dään joka kul­mas­sa puoli-ilmaisek­si. Mikäs siinä.

  35. Oikeu­den­mukaisin­ta­han olisi, jos vähiten tämän päivän ihantei­ta vas­taa­vat geen­it saa­neet ihmiset saisi­vat suur­in­ta palkkaa, ja onnekkaam­mat saisi­vat huonompaa.

  36. Men­näk­seni alku­peraiseen asi­aan, mik­si vähäistä ammat­ti­taitoa vaa­tivi­in töi­hin ei löy­dy työn­tek­i­jöitä, vaik­ka edelleen esi­in­tyy merkit­tävää pitkäaikaistyöt­tömyyt­tä, ei pääsään­töis­es­ti johdu kan­nus­tavu­u­songel­mati­ikas­ta. Itsel­läni on vuosien koke­mus pitkäaikaistyöt­tömien työl­listämis­es­tä. Noin 90% henkilöistä halu­aisi­vat töi­hin vaik­ka tulota­so ei juurikaan nousisi — mut­ta kykyä ei ole halu­ja vas­taavasti. Kyse ei siis ole anteliaas­ta sosi­aal­i­tur­vas­ta. Jos yhdis­tel­lään sen ver­ran tilas­to­ja, että kuin­ka paljon on päi­hde- ja/tai mie­len­ter­veysongel­maisia ja toisaal­ta ns. rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä, luvut tule­vat aika lähelle toisi­aan. Kan­nus­tavu­u­songel­ma tälle joukolle on mar­gin­aa­li­nen, elämän­hallinnaliset tek­i­jät aivan keskeisessä roolis­sa. Tämä näin lyhyesti. Sel­l­aisia työ­paikko­ja, jos­sa voisi tehdä töitä päi­htyneenä, on aika vähän, vaik­ka näil­lä henkilöil­lä olisikin halu­ja tul­la töihin.

  37. Näk­isin tämän asian sel­l­aise­na paket­ti­na, että kansalaispalkka/perustulo/negatiivinen tulovero toteutet­tuna pitäisi yhdis­tää sel­l­aiseen työ­markkin­au­ud­is­tuk­seen, että eri­tyis­es­ti osa-aikaisi­in työ­suhteisi­in pitäisi suh­tau­tua sal­li­vam­min. Nythän joidenkin alo­jen ammat­tili­itot (kul­je­tusala tulee mieleen) käytän­nössä estävät sel­l­ais­ten tekemisen niiltäkin, jot­ka mielel­län tek­i­sivät vain muu­ta­man tun­nin viikossa. 

    On oikeas­t­aan se ja sama kenelle “hyö­ty” jär­jestelystä menee. Kyse on kysyn­nästä ja tar­jon­nas­ta ja jos perus­tu­lo­jär­jeste­ly lisää työn tar­jon­taa, niin ihan kan­sik­sen peruskurssin tiedoil­la pystyy päät­telemään, että tämän seu­rauk­se­na työn hin­ta (eli palk­ka) las­kee. Tar­jon­nan lisään­tymi­nen johtuu siitä, että varsinkin alem­mil­la palkkata­soil­la ihmiset oli­si­vat valmi­impia tekemään mar­gin­aalis­es­ti halvem­mal­la työtä. (Huomio: Tämä ei ole mitenkään ris­tiri­idas­sa aiem­min kir­joit­ta­mani kanssa, puhun mar­gin­aalis­es­ta en kokonaiskustannuksesta.)

    Ottaak­seni aiem­man esimerkin, jos kaveri sai 700 fat­tas­ta ja kelas­ta tai 1000 töistä ennen ja nyt se saa 700 perus­tu­loa joka tapauk­ses­sa, niin se ei ehkä tee työtä 1000 euron edestä, mut­ta se saat­taa tehdä sen saman työn vaik­ka 700:lla, jol­loin sille jääkin käteen 1400. (Kaik­ki luvut brut­tona, tietenkin). Tässä tilanteessa siis työ­nan­ta­ja on tuos­ta 700:sta hyö­tynyt 300, kos­ka sama työ on tehty halvem­mal­la ja tek­i­jä on hyö­tynyt 400. Kos­ka tästä 700:sta menee veroa (kuten meni ennenkin tuos­ta ton­nista), niin tilanne on tietysti vähän eri näköinen. 

    Tämä ana­lyysi on kuitenkin puut­teelli­nen, kos­ka perus­tu­lol­la on kak­si vaiku­tus­ta, tulo­vaiku­tus ja sub­sti­tuu­tio­vaiku­tus. Teo­ria ei ole kokon­aisu­udessaan vaikea (http://en.wikipedia.org/wiki/Consumer_theory) mut­ta työläs selit­tää ilman kuvia. Point­ti­na on, että nämä kak­si vaiku­tus­ta voivat vaikut­taa samaan suun­taan (Tar­jon­taa lisäävästi) tai sit­ten sub­sti­tuu­tio­vaiku­tus vähen­tää tar­jon­taa ja jois­sain erikois­ti­lanteis­sa työn kus­tan­nus nousee.

    Vasem­mis­ton perus­tulo­vas­tus­tus on paradok­saalis­es­ti pain­ot­tunut tähän jälkim­mäiseen ja sen lisäk­si johonkin vaikeam­min ymmär­ret­tävään moraaliseen närkästyk­seen “vastik­keet­to­muud­es­ta”, kun taas vihreät ovat enem­män intoilleet tästä ensim­mäis­es­tä. Tämä pitäisi mallintaa ja tehdä joku sopi­va pieni kokeilu näi­den vaiku­tusten tutkimiseksi.

  38. Kiitos Ode & Tiedemies ja muutkin hyvistä argu­menteista. Mun esimerk­ki oli kär­jis­tet­ty (kaik­ki yhteiskun­nan tuki menisi työ­nan­ta­jan tasku­un), mikä ei luul­tavasti olisi todel­lisu­ut­ta kuin jos­sain ääri­ta­pauk­sis­sa, mis­sä jostain ilmaan­tu­isi suuri määrä väkeä, jot­ka oli­si­vat valmi­ita ahkeroimaan toimeen­tu­lo­min­imin pin­nas­sa olevil­la kokonaistuloilla.

    Joka tapauk­ses­sa pää­point­ti oli se, että jos val­tio mak­saisi kansalais­palkkaa tai vas­taavaa kaikille, osa hyödys­tä menisi myös työ­nan­ta­jan tasku­un, mut­ta myös työn­tek­i­jä toki hyö­ty­isi. Sit­ten jäisikin enää laskettavaksi/arvioitavaksi julkisen sek­torin hyötyminen/tappio täl­lais­es­ta järjestelystä. 

    Kiin­nos­ta­va kysymys tuonkaltai­sis­sa muu­tok­sis­sa olisi myös, mitä siir­tymä­vai­heessa tapah­tu­isi. Tässä(kin) keskustelus­sa tyyp­il­lis­es­ti talous­te­o­reet­tiset argu­men­tit edus­ta­vat lähin­nä kom­para­ti­ivista sta­ti­ikkaa, kun taas itse muu­tos saat­taisi olla hyvinkin kivu­lias, ja sen hal­lit­sem­i­nen saat­taa olla vaativaa.

  39. Ihan omako­htais­es­ti voin tode­ta perus­tu­losta, että aikoinaan työt­tömänä ollessani olisin mielel­läni tehnyt esim. muu­ta­man tun­nin viikos­sa töitä, jos se olisi paran­tanut tulo­jani esim. seit­semäl­läkympil­lä ilman val­tavaa paper­in­pyöri­tys­tä kelan kanssa! En kuitenkaan edes viitsinyt lähteä siihen, kos­ka min­ulle oli niin epä­selvää paljonko tuo työn­teko oikeasti hyödyttäisi(parisenkymppiä?). Ja byrokra­ti­aan liit­tyvä vai­va oli suuri kynnys.

    Nyt työssäol­e­vanakin voisin ajoit­tain paran­taa ansioi­tani osa-aikaisel­la extratyöl­lä, mut­ta en viit­si, sil­lä eikö sivu­työstä vieläpä verote­ta enem­män? Työn­teko ja siihen liit­tyvä byrokra­tia on tehty aika vaikeak­si ja epäselväksi.

    Perus­tu­lo ja tasavero ratkai­sisi tämän.

  40. Jyr­ki, Jyr­ki, älä tyrki!

    “On san­ot­tu, että pieni­palkkaisen työn tukem­i­nen tulee kalli­ik­si. Mik­si pieni­palkkaisille suun­nat­tu veroale on kallis, mut­ta suuri­palkkaisille suun­nat­tu ei sitä ole? Eihän veronalen­nus mak­sa mitään, siinähän rahaa siir­tyy val­ti­ol­ta kansalaisille. Tässä ei ole logi­ikkaa kuin sen kannal­ta, joka tarkastelee asi­aa vain suu­rit­u­lois­t­en kannalta.”

    Aihe kokon­aisu­udessaan on todel­la kiin­nos­ta­va ja hyvä. — Liekö ajat­telus­sa kyse Kataisen siil­in­järveläis­savolainen logi­ik­ka, jol­laista olen saanut mais­taa taloy­htiössäni vuodes­ta toiseen.

    Kyseessä ei ole logi­ikkaa lainkaan, on puh­das­ta vahvem­man ja itsen suosimista.

    Täl­lainen tyyli on valitet­tavasti val­lal­la laa­jem­minkin yhteiskun­nas­sa, siitä ei hyvä seu­raa eikä ole seu­ran­nut, se tuo mukanaan henkistä ja rak­en­teel­lista väkivaltaa.

    Jyrkin ilmekin on niin savolainen niin savolainen, se on liian hyvä ja mairea ollak­seen tot­ta. Sen oppii jopa tun­nista­maan, vaik­ka murre olisikin hyljätty,testattukin on.

  41. Art­turi Björk kir­joit­ti 13.11.2008 kel­lo 16:17
    “HEIMOSOTA!”

    Ei kyseessä ole heimoso­ta, olemme ain­oa maa Euroopas­sa idän ja län­nen veden­jaka­jal­la, se näkyy tutkimus­tu­lok­sis­sa tilas­tol­lisel­la tasolla.

    Yksilöthän tietenkin eroa­vat, eli savolaisu­ut­ta löy­tyy joka puolelta Suomea ja ovathan savolaiset asut­ta­neet Suomen aikanaan pitkälle pohjois-Suomeen, itään ja länteen.

    Tutkimus­tak­in­han on tul­lut esimerkik­si geneet­tisen tason eroista, äsket­täin julka­isti­in aiheesta väitöskir­jakin. Itse uskon enem­män kul­tu­urin vaikutuksiin.

    Uskomme Suomes­sa ole­vamme kuin yhdestä puus­ta veis­tet­tyjä, tätä uskoa on tarvit­tu Snell­manin ajoista läh­tien, mut­ta se ei ole totta. 

    Asia olisi hyvä tiedostaa vir­hearvioin­tien vält­tämisek­si. Jyr­ki K:t pitäisi tun­nistaa oli­vat­pa nämä miehiä tai naisia.

  42. point­ti ei ollut se onko savolaisia ole­mas­sa vaan se, että ne tuskin vas­taa kovin hyvin sitä stereo­typ­i­aa mikä sin­ul­la on mielessä.

  43. “…eikö sivu­työstä vieläpä verote­ta enem­män? Työn­teko ja siihen liit­tyvä byrokra­tia on tehty aika vaikeak­si ja epäselväksi…
    Jälkim­mäi­nen pitää todel­la paikkansa. Sivu­tu­losta ei oikeas­t­aan verote­ta enem­pää, vaan verovuo­den kokon­aisan­siot määräävät lop­ullisen vero­pros­entin — siis vakinaiset+sivutulot. Mut­ta jos ei vero­toimis­ton kanssa etukä­teen sovi vero­pros­en­tista, sivu­tu­loista menee ensin sivu­tuloverokir­jan mukainen korkeampi pros­ent­ti. Liikaa mak­se­tut verot saa aikanaan palautuksena.

  44. Art­turi Björk kir­joit­ti 13.11.2008 kel­lo 19:48 “point­ti ei ollut se onko savolaisia ole­mas­sa vaan se, että ne tuskin vas­taa kovin hyvin sitä stereo­typ­i­aa mikä sin­ul­la on mielessä.”

    Kun opiskelee maa­han­muut­ta­jatutkimus­ta, hakee luon­nos­taan yksilöitä erot­tavien omi­naisuuk­sien lisäk­si ryh­mäko­htaisia ero­ja. Kyseessä eivät ole täl­löin vält­tämät­tä stereo­typ­i­at, ihmi­nen­hän joutuu kat­e­go­ri­oimaan saadak­seen ympäröivää maail­maa ymmärrettävämmäksi.

    En viit­taa savolaiseen arjen lup­sakku­u­teen, se on kivaa ja on ais­tit­tavis­sa esimerkik­si tun­nel­mana Kuo­pi­on junas­sa. Viit­taan tilanteisi­in, jos­sa on jaos­sa raha ja valta.

    Katais­es­ta ker­rot­ti­in ajanko­htaiso­hjel­mas­sa, että hän kiipesi “val­lan tika­puil­la” eteen­päin [–] kuin ammat­tirikolli­nen ikään. Sama tyyli tois­tui kat­teet­tom­i­na lupauksi­na eduskun­tavaaleis­sa, minus­ta Katainen kat­soi silmi­in ja valehteli.

    Nyt Katainen pitää kiin­ni kynsin ham­pain vero­helpo­tuk­sista hyvä­tu­loisille, vaik­ka hänel­lä olisi kaik­ki mah­dol­lisu­udet muut­taa päätök­siä uuden taloudel­lisen tilanteen vuok­si ja myös sik­si, että Hesarin mukaan tulo­erot ovat Suomes­sa kas­va­neet huimaa vauhtia. 

    Kataisen peruste­lut vero­helpo­tuk­sista kiin­ni pitämiselleen kuu­losta­vat oudoilta.

    Kun olen näh­nyt ja kuul­lut tämän tyyp­pistä hölyn­pö­ly­puhet­ta turhan paljon omas­sa savolaises­sa taloy­htiössäni ja muual­lakin, ilmiön tun­nistaa ja sen suh­teen muut­tuu herkkähipiäiseksi.

    Samaa val­heel­lisu­ut­ta ovat Kataisen teatraaliset ilmeet ja eleet, lienevätkö Barack Oba­man jäljit­te­lyä. Voi kuvitel­la, että Jyr­ki K. alkaa van­hetes­saan muis­tut­taa näyt­telijäpres­i­dent­ti R. Reagania.

    Mihin maal­lis­tu­va yhteiskun­ta voi uskoa, jos luotet­tavu­ud­es­ta ei pide­tä kiin­ni. Luot­ta­mus on yhteiskun­taa koos­sa pitävä liima. Sil­lä ei pitäisi leikkiä enem­pää Jyr­ki K:n kuin muidenkaan, jos halu­amme päästä eroon yhteiskun­taamme vaivaav­ista suurista ongelmista.

    Jos on savolaisu­us- ja heimoai­heesta kiin­nos­tunut, löy­tyy tutkimus­ta, mut­ta ei Savokaan ole homogeenista aluet­ta, his­to­ri­as­ta voi löytää halutes­saan lisävalaistusta.

    Kol­man­teen, neljän­teen, viiden­teen ja kuu­den­teenkin polveen, tarkoi­tan täl­lä kult­tuurin ja syväkult­tuurin vaikutusta.

  45. “Nyt Katainen pitää kiin­ni kynsin ham­pain vero­helpo­tuk­sista hyvä­tu­loisille, vaik­ka hänel­lä olisi kaik­ki mah­dol­lisu­udet muut­taa päätök­siä uuden taloudel­lisen tilanteen vuok­si ja myös sik­si, että Hesarin mukaan tulo­erot ovat Suomes­sa kas­va­neet huimaa vauhtia.”

    Minus­ta näyt­tää toden­näköiseltä, että Katainen uskoo, että vero­helpo­tuk­set ovat hyväk­si taloudelle.

    Se Hesarin jut­tu ei oikeasti ker­tonut juuri mitään tulo­eroista, kos­ka siinä oli ver­rat­tu eri ihmis­ten tulo­ja toisi­in­sa eri “mit­taus­pis­teis­sä”

  46. Art­turi Björk kir­joit­ti 14.11.2008 kel­lo 11:21

    “Minus­ta näyt­tää toden­näköiseltä, että Katainen uskoo, että vero­helpo­tuk­set ovat hyväk­si taloudelle.”

    Kataisen tyyp­pisiä vei­jare­i­ta pitkään seu­ran­neena näen Kataises­sa ennen kaikkea pelim­iehen, mut­ta hän kär­sii ehkä saman­lais­es­ta suu­ru­usharhas­ta kuin Esko Aho. 

    On aikamoinen hyp­päys 36-vuo­ti­aalle vaa­ti­mat­tomista oloista lähtöisin olevalle
    siil­in­järveläiselle ede­tä suo­raan val­takun­nan huipulle.

    Pelim­i­esten aivoituk­si­in ei tai­da päästä käsik­si muu­toin kuin miet­timäl­lä, mihin nämä ovat motivoitunei­ta tavoit­teit­ten­sa kautta.

    Onko Katainen kyp­synyt ja aikuis­tunut koskaan riit­tävän mon­ta vuot­ta niin san­ot­tua rehellistä työtä tekemäl­lä. Hänen löpinän­sä talkoohengestä ovat tym­päi­se­viä, hänen tyylil­lään katoaa viimeinenkin talkoohen­ki, pelkään, että ego­is­mi lisään­tyy entisestään.

    Min­un silmis­säni hän on pyrkyri, joka voi saa­da aikaan rumaa jälkeä yhteiskun­nas­sa etenkin niiden kesku­udessa, jot­ka eivät kykene pitämään puoliaan.

    Toivon todel­la, että ere­hty­isin arviossani.

Vastaa käyttäjälle Anne M-B Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.