Minä ja ydinvoima

Osal­lis­tu­in akti­ivis­es­ti ydin­voiman vas­taiseen liik­keeseen 1980-luvul­la. Pääar­gu­men­tit ydin­voimaa vas­taan olivat.

1. Uraanikai­vok­set ovat ympäristöhait­ta. (Tätä argu­ment­tia en pitänyt kovin tärkeänä)

2. Ydin­voimala on tur­val­lisu­u­songel­ma onnet­to­muus­riskin vuok­si. Tämä oli argu­menteista mielestäni keskeisin.

3. Ydin­voiman lev­iämi­nen lisää riskiä ydi­na­sei­den leviämisestä.

4. Ydin­jät­tei­den säi­lyt­tämi­nen tur­val­lis­es­ti 200 000 vuot­ta oli ratkaisematta.

Me olimme sil­loin ehdot­tomasti oike­as­sa. Senaikaiset ydin­voimalat oli­vat nyky­isi­in ver­rat­tuna melkoisia romu­ja. Viral­lis­es­ti arvioiti­in ydin­voimalas­sa tapah­tu­van vaka­van onnet­to­muu­den kym­men­tä­tuhat­ta reak­torivuot­ta kohden. Kun voimaloi­ta suun­nitelti­in raken­net­tavak­si pari tuhat­ta, viiden vuo­den välein olisi pok­sah­tanut. Vakavia onnet­to­muuk­sia sat­tuikin ja lähetä piti tilantei­ta. Kri­ti­ik­ki pakot­ti paran­ta­maan voimaloiden tur­vatekni­ikkaa. Muun muas­sa Lovi­isan yksiköi­den tur­val­lisu­us­ratkaisu on aivan eri­lainen kuin alun perin suun­nitelti­in. Ilman ydin­voiman vas­taista liiket­tä oli toden­näköis­es­ti tapah­tunut paljon ikäviä asioita.

Samat laskel­mat osoit­ta­vat nyt yhtä vakavaa onnet­to­muut­ta miljoon­aa reak­torivuot­ta kohden. Onnet­to­muusar­gu­ment­ti ei ole pois­tunut, mut­ta sen paino on pienen­tynyt sada­sosaan. Lisäk­si onnet­to­muu­den seu­rauk­sia on pystyt­ty rajoit­ta­maan, vaik­ka kaik­ki menisi pieleen.

Uraanikai­vok­set ovat edelleen ympäristöhait­ta, jota har­va toiv­ot­taa ter­ve­tulleek­si naa­puri­in­sa. Kysykää vaik­ka asko­lalaisil­ta. Tämä on hait­tana kuitenkin rajalli­nen. Tavalli­nen kaivos­toim­intakin voi olla ympäristön kannal­ta kolvin harmilli­nen. Käykääpä kat­so­mas­sa Tal­vi­vaaran nikke­likaivos­ta Kainuussa.

Laa­jamit­tainen ydin­voiman lev­iämi­nen johtaa väistämät­tä ydi­na­sei­den lev­iämiseen. TKK:n proffien mielestä he pysty­i­sivät rak­en­ta­maan pom­min noin vuodessa, jos tilaus tulisi. Mis­sä on paikalli­nen kon­flik­ti, siel­lä on houku­tus rak­en­taa ydi­nase. Intia, Pak­istan, Israel, Iran,…

Ydin­jät­tei­den säi­ly­tys on mielestäni ratkaistu Suomes­sa. Eräistä toi­sista maista en ole yhtä vaku­ut­tunut. Tosin Säteily­tur­vakeskuk­sen pääjo­hta­ja Juk­ka Laak­so­nen on sanonut min­ulle yksi­tyis­es­ti, ettei hän usko, että ydin­jät­teitä tul­laan koskaan hau­ta­maan maan alle. Ne käytetään hyötöreaktoreissa.

Kauan sit­ten tulin siihen tulok­seen, että hiilivoima on ydin­voimaa pahempi ener­giantuotan­to­muo­to. Täl­lä kan­nal­la on ymmärtääk­seni moni vihreä. Mik­si en sit­ten ole liput­tanut ydin­voiman puolesta?

Kos­ka ainakin tois­taisek­si ydin­voimaa on suun­nitel­tu hiilivoiman lisäk­si, ei sen tilalle. Olen pukenut tämän argu­mentin ver­tauk­sen muotoon:

Olete­taan, että olet läht­enyt moot­torive­neel­lä ula­palle. Ben­sa lop­puu ja ranta on kaukana. Löy­dät kaju­u­tas­ta vielä tilkan kanis­terin poh­jal­ta. Tämä löytö pelas­taa sin­ut, jos ymmär­rä suun­na­ta kohti rantaa, mut­ta saat­taa sin­ut entistä tukalam­paan tilanteeseen, jos suun­taat kauem­mas ula­palle, kos­ka nyt sitä taas on. 

Suomes­sa ydin­voimaa on perustel­tu tarpeel­la tuot­taa teol­lisu­udellemme ener­giaa kil­pail­i­joi­ta halvem­mal­la. On helpom­pi muut­taa sähkön tuotan­to­ta­paa kuin purkaa raken­net­tua riip­pu­vu­ut­ta ener­gian kulu­tuk­ses­ta. Sik­si olen ilmoit­tanut jo kauan sit­ten, että hyväksyn ydin­voiman sit­ten ja vas­ta sit­ten, jos voin vaku­ut­taa, että sil­lä ale­taan kor­va­ta fos­si­il­isia polt­toainei­ta eikä tähdätä kulu­tuk­sen kasvattamiseen.

Se aika ei ole tul­lut vielä, mut­ta toivoisin, että se joskus tulisi.

Erk­ki Tuomio­ja yrit­ti ajaa viiden­nen ydin­voimalan osalta kom­pro­mis­sia, jos­sa ydin­voiman ehdok­si olisi asetet­tu korkeat ener­giaverot. Tässä asi­as­sa hän tun­tui ajat­tel­e­van samal­la tavoin kanssani.

54 vastausta artikkeliin “Minä ja ydinvoima”

  1. Hienoa, että Helsin­gin vihrei­den ääni­har­a­va ottaa tääl­lä vas­taan kom­ment­te­ja ener­giapoli­ti­ikas­ta. On siis toivoa, että vihrei­den ener­giapoli­ti­ikkaan saataisi­in järkeä pop­ulis­min sijaan.

    Helsin­gin vihreät ovat saa­mas­sa kanssaan muut puolueet taas aja­maan kallista ja hiilid­iok­sidipäästöjä lisäävää tekni­ikkaa kaupun­gin ener­giatuotan­toon: tuulivoimaa.

    Kallis tuulivoima tarvit­see rin­nalleen säätövoimaa. Tuo­ta säätövoimaa saadaan muun muas­sa hiilivoimaloista. Eli tuulivoimalat pakot­ta­vat meitä hiilivoiman käyttöön.

    Sen sijaan ydin­voimal­la saadaan edullista ja tasaista perusvoimaa. Ain­oa todel­la tehokas keino kaupungille osal­lis­tua ‘ilmas­totalkoisi­in’ on ajaa kuu­den­nen ja seit­semän­nen ydin­voimalan rakentamista.

    Ran­s­ka tuot­taa yli 90 % sähköstään edullisel­la ydin­voimal­la ja vesivoimal­la. Tan­s­ka sen sijaan tuot­taa 20 % kalli­il­la tuulivoimal­la ja lop­ut 80 % fos­si­il­isil­la polttoaineilla.

    Helsin­gin kaupun­gin tulisi ajaa edullista ja hiilid­iok­sidipäästöjä vähen­tävää Ran­skan mallia sen sijaan, että yrit­tää ajaa kallista ja saas­tut­tavaa Tan­skan sähköntuotantomallia.

    Helsin­gin vihreät ja heitä myötäilevät muut poli­itikot ovat jo aikaisem­min tehneet kalli­in ja luon­non­va­ro­ja tuh­laa­van virheen: noin puo­let Helsin­gin sähköstä tuote­taan maakaa­sul­la, jos­ta on tulos­sa Euroopas­sa pulaa. Perustelu­na aikoinaan käytet­ti­in, että maakaa­su­voimala tuot­taa vähem­män hiilid­iok­sidia kuin hiilivoimala.

    Poli­itikoil­ta kuitenkin uno­h­tui, että maakaa­su on niuk­ka luon­non­va­ra. Jos Helsingis­sä haaskataan sitä polt­ta­mal­la voimalois­sa, joutuu joku muu euroop­palainen polt­ta­maan tilal­la hiiltä. Lop­putu­los on se, että hiilid­iok­sidipäästöt eivät vähene, mut­ta suo­ma­laiset joutu­vat mak­samaan korkeaa hin­taa Venäjän kaasuntuottajayrityksille.

  2. Kun nyt on ker­ran ihan asialli­nen keskustelu­navaus, niin onko ihan pakko ruve­ta räksyt­tämään tuulivoiman (päivit­täis­es­tä) säätö­tarpeesta kun asia on mil­lään real­is­tisel­la osu­udel­la (alle 20%) täysin irrel­e­vant­ti Suomessa/NordPoolissa? Ja mik­si ihmeessä juuri Suomes­sa jos­sa sähköku­lu­tus on suur­in­pi­irtein kak­si ker­taa sen talvel­la mitä kesäl­lä, ja sil­lä välil­lä kaikkea siltä väliltä säästä riip­puen, 24/365 tasais­es­ti sähköä tuot­ta­va voimala on hyvä asia?

    Omat epäi­lyk­seni ydin­voiman suh­teen, en vas­tus­ta peri­aat­teessa, liit­tyy juuri tähän ja siihen mitä Osmo sanoi hiilid­iok­sidipäästö­jen vähen­tymis­es­tä. Pelkään että käy niin että ydin­voimala kas­vat­taa keskiku­lu­tus­ta suur­in­pi­irtein tehon­sa ver­ran, ja piik­it kas­vaa vas­taavasti, eli fos­si­il­isia polte­taan entistä enem­män. Näin sik­si että ydin­voimalan sähkö voidaan myy­dä vaik­ka kuin­ka hal­val­la, kos­ka kus­tan­nuk­set ovat jo upon­neet voimalan rak­en­tamiseen, eli se hel­posti luo oman kysyn­tän­sä. Tuulivoimas­sa on ihan sama ongel­ma, mut­ta sen tuot­to on sen­tään keskimäärin korkeam­paa talvikuukausina.

  3. Minus­ta aivan ihanan vihreää toim­intaa olisi, jos
    uut­ta ydin­voimaa saisi rak­en­taa vain kor­vaa­maan van­haa fos­si­ilista voimaa ja tuon­tisähköä. Kaik­ki nykyku­lu­tus­ta lisäävä tuotan­to pitäisi hoitaa uusi­u­tuvil­la. Näin saataisi­in hiilipäästöjä alas ilman, että ydin­voima veisi rahoi­tus­ta uusi­u­tu­vien kehitykseltä.

  4. Sitä olen kyl­lä ihme­tel­lyt, miten Sak­sal­la, Euroopan suurim­mal­la talous­mahdil­la on varaa ainakin tois­taisek­si pitää kiin­ni päätök­ses­tään luop­ua ydin­laitok­sis­taan. Tuskim­pa ne meinaa ihan Venäjän tuon­tiener­gian varaan jäädä.
    Hei­dän mielestään ydinen­er­gias­sa on vielä liian paljon epä­var­muustek­i­jöitä, etenkin lop­pusi­joituk­sen suh­teen. Varsinkin kun Sak­san maaperä ei sovel­lu ydin­jät­teen varastointiin.

  5. Ehkä kuitenkin olisi nyt hyvä tila­ta ydin­voimala tai kak­si. 10 vuo­den kulut­tua voipi olla sel­l­ainen tilaus­ru­uh­ka etteivät pie­neen Suomeen viit­si toimit­taa. Jos siis , meinaan, maail­man­laa­juis­es­ti tulee kiire päästä eroon hiili‑, ym voimaloista! Jotkut ske­naar­i­ot kun puhu­vat juuri tom­moi­sen äkkinäisen ryysik­sen mah­dolisu­ud­es­ta. Nyt vitkutel­laan ja sit­ten onkin pis­sa housuissa!

  6. “Me olimme sil­loin ehdot­tomasti oikeassa.”

    Osit­tain oike­as­sa. Ehdot­to­muus kan­nat­taa jät­tää uskon­noille. Uraa­ninetsin­tä ja hyötöreak­to­rien kehi­tystyö ovat olleet jäis­sä. Samoin uusien (tur­val­lisem­pi­en) ydin­voimaloiden rakentaminen.

    “Sik­si olen ilmoit­tanut jo kauan sit­ten, että hyväksyn ydin­voiman sit­ten ja vas­ta sit­ten, jos voin vaku­ut­taa, että sil­lä ale­taan kor­va­ta fos­si­il­isia polt­toainei­ta eikä tähdätä kulu­tuk­sen kasvattamiseen.”

    Mikä siis oli/on kan­tasi viiden­teen ydin­voimalaan? Vihrei­den päätök­sen teko­hetken aikoi­hin tar­joa­mas­sa vai­h­toe­hdos­sa oli (muis­taak­seni) maakaa­su keskeisessä asemassa.

    Samoin oli 1990-luvul­la Pekka Haav­is­ton ollessa ympäristömin­is­ter­inä maakaa­su vihreille keskeinen siir­tymäkau­den ratkaisuvaihtoehto.

    Oliko ydin­voima vielä vuon­na 1997 Ima­tran voiman rak­en­taes­sa Naan­tali­in hiilivoimalaa yhtä vaar­al­lista kuin 1980-luvun neuvosto-ydinvoima?
    Haav­is­to antoi tuol­loin hyvin ris­tiri­itaisia lausun­to­ja vihrei­den linjauksista.

    Hiilivoima tulee Sak­sas­sa var­masti ole­maan suo­ra vai­h­toe­hto ydin­voimalle, jos/kun voimaloi­ta sul­je­taan ennenaiko­jaan. Kaikkea ei voi kor­va­ta muil­la keinoin. Ei edes riip­pu­vu­udel­la venäläis­es­tä maakaasusta.

    Pitäisikö Suomen vihrei­den kan­sain­välisil­lä foo­rumeil­la siis kri­ti­soi­da Sak­san päätöstä ja kyseenalais­taa tulisiko se mah­dol­lis­es­ti perua?

    Kir­joi­tus jää epämääräisek­si. Voiko nyt laina­ta sin­un kan­nat­ta­van ydin­voimaa vai ei? Fos­si­il­i­sista aivan var­masti riit­tää leikat­tavaa ydin­voimallekin, vaik­ka ydin­voima väli­in pien­hiukkaspäästöistä ja maaperää köy­hdyt­tävää hake-ener­giaa tai meluhaitallisia tuulimyl­lyjäkin söisi.

    Jos hyötöreak­torit saadaan tekni­ikaltaan toim­i­maan tur­val­lis­es­ti, niil­lä voidaan teo­ri­as­sa kat­taa maail­man ener­giantarve useik­si sadoik­si vuosik­si eteen­päin. Kan­nat­taisitko aloitet­ta, jos­sa aloitet­taisi­in osin julk­isra­hoit­teinen suurilu­on­toinen kan­sain­vä­li­nen tutkimusy­hteistyö hyötöreak­tor­ei­den saamisek­si energiamarkkinoille?

    Miten evästäisit Suomen neu­vot­telukun­nan Kööpen­ham­i­naan 2009 näitä kysymyk­siä koskien?

  7. 1. Uraanikai­vok­set ovat ympäristöhait­ta. (Tätä argu­ment­tia en pitänyt kovin tärkeänä)

    On ongel­malisem­pi kysymys nyt kuin 90-luvul­la, kun Suomeen ollaan uraanikai­vok­sia perustamassa. 

    2. Ydin­voimala on tur­val­lisu­u­songel­ma onnet­to­muus­riskin vuok­si. Tämä oli argu­menteista mielestäni keskeisin.

    Tämä lie­nee argume­ment­ti van­ho­jen laitosten sulkemisen puoles­ta pikem­min kuin uusien perus­tamista vastaan.

    3. Ydin­voiman lev­iämi­nen lisää riskiä ydi­na­sei­den leviämisestä.

    Hen­ki kurkus­sa olen minäkin pelän­nyt, että kos­ka TVO myy atom­ipom­min palestiinalaisille.

  8. “Sik­si olen ilmoit­tanut jo kauan sit­ten, että hyväksyn ydin­voiman sit­ten ja vas­ta sit­ten, jos voin vaku­ut­taa, että sil­lä ale­taan kor­va­ta fos­si­il­isia polt­toainei­ta eikä tähdätä kulu­tuk­sen kasvattamiseen.”

    Onko järkevää kytkeä nämä asi­at toisiinsa ? 

    Mah­dolli­nen kulu­tuk­sen kasvu on viime kädessä par­la­men­taarisen päätök­sen­teon piiris­sä, ja selon­teosta http://www.tem.fi/files/20585/Selontekoehdotus_311008.pdf voi päätel­lä ettei kulu­tuk­sen rajoit­tamiseen ole täl­lä het­kel­lä poli­it­tista tah­toa. Ei siis ydin­voimaa ainakaan tämän hal­li­tuk­sen aikana ?

    Jos joskus saamme hal­li­tuk­sen joka pyrkii aidosti ener­gianku­lu­tuk­sen rajoit­tamiseen, olisi se luul­tavasti niin änkyrävihreä ettei ydin­voima mitenkään tulisi kysymyk­seen. Ei siis ydin­voimaa silloinkaan ?

    Entäpä jos ajatel­laan sup­peam­min: jos halu­aa varmis­tua siitä että ydin­sähkö syr­jäyt­tää markki­noil­ta fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la tuotet­tua sähköä, pitää var­maankin samanaikaises­ti pois­taa suun­nilleen samal­la tuotan­to­profi­ilil­la toimi­vaa tuotan­toa. Käytän­nössä tämä tarkoit­taisi esimerkik­si pääkaupunkiseudun omaa yhdis­te­tyn tuotan­non ydin­voimalaa (luokkaa 1000MW sähköä, 1500MW lämpöä).

    Pitäisikö siis ydin­voimas­ta tehdä kun­nal­lispoli­it­ti­nen asia jos näin voidaan varmis­taa ettei sitä käytetä kep­pi­hevose­na kulu­tuk­sen kas­vat­tamisek­si ? Voisiko kaupung­in­val­tu­utet­tu Soin­in­vaara ken­ties kan­nat­taa pääkaupunkiseudun omaa ydinvoimalaa ?

  9. Tomp­peli:
    1. Uraanikai­vok­set ovat ympäristöhait­ta. (Tätä argu­ment­tia en pitänyt kovin tärkeänä)

    On ongel­malisem­pi kysymys nyt kuin 90-luvul­la, kun Suomeen ollaan uraanikai­vok­sia perustamassa. 

    Aja­tus on vähän itsekäs. Uraanikaivosten ympäristöhaitoista ei ole väliä, jos ne ovat muualla?

  10. Joskus 1980-luvul­la vel­loneessa ydin­voimade­bateis­sa Eero Palo­heimo kysyi ykköskysymyk­senään, mihin sitä lisäsähköä tarvi­taan Suomes­sa. Samaa voi var­maan kysyä vieläkin. Lisäk­si teen erään perusvihreän lisäkysymyk­sen, voiko sähkön kulu­tus kas­vaa loputtomiin.

  11. Minus­ta NiM­by-aja­tus, että uraanikaivosten ympäristöhai­tat ovat pahempi kyn­nys Suomes­sa kuin muual­la, on vas­ten­mieli­nen. Mielu­um­min näk­isin ne uraanikai­vok­set tääl­lä kuin jos­sain kol­man­nen maail­man maassa.

    Olkoonkin, että nykyään suurim­mat uraan­in­tuot­ta­jat taita­vat olla Aus­tralia ja Kana­da. Eikä kai Venäjäkään mikään mitätön ole. Joka tapauk­ses­sa, minus­ta argu­ment­ti on silti päin­vas­tainen: jos on huolis­saan uraanin­louhin­nan ympäristö­vaiku­tuk­sista, kan­nat­taisi pitää se koti­maas­sa, että sitä voi valvoa. 

    Ajat­te­len asi­as­ta jok­seenkin samaan tapaan kuin Osmo, pait­si etten pidä niin olen­naise­na tuo­ta ehdol­lisu­ut­ta. Säätövoiman tarve on tietenkin ongel­malli­nen kysymys ydin­voimas­sa, mut­ta asia ratkeaa joko akkutekni­ikalla tai siir­tymäl­lä vety­talouteen. Kumpaakin joutuu toki odot­ta­maan vielä var­maan parisenkym­men­tä vuot­ta. Siinä ajas­sa hyötämi­nenkin var­maan kehit­tyy jonkin verran.

  12. Tiedemies kir­joit­taa: “Säätövoiman tarve on tietenkin ongel­malli­nen kysymys ydin­voimas­sa, mut­ta asia ratkeaa joko akkutekni­ikalla tai siir­tymäl­lä vety­talouteen. Kumpaakin joutuu toki odot­ta­maan vielä var­maan parisenkym­men­tä vuotta.”

    Ydin­voimaloiden tekni­ikkaan ilmeis­es­ti parem­min pere­htyneet ovat ker­toneet min­ulle, että teknis­es­ti ydin­voimalan tehoa voidaan kyl­lä muut­taa tarpeen mukaan, mut­ta kun ongel­ma on taloudelli­nen. Samoin kuin nois­sa varas­toin­titekni­ikois­sa, osaamme tehdä akku­ja ja vetyä, mut­ta kun se mak­saa ja paljon.

    Ydin­voimaloiden kan­nat­tavu­us on ollut per­in­teis­es­ti keskimäärin heikkoa ja vielä päästökau­pankin aikana rahoit­ta­jil­la on epäi­lyk­sen­sä sen suh­teen. Varsinkin Suomes­sa ydin­voimas­ta on kuitenkin saatu kan­nat­tavaa erit­täin korkeal­la käyt­töas­teel­la. Kulu­tuk­seen malli­in TVO tämä istuu hyvin, teol­lisu­us­laitok­set käyt­tävät sähköä suht tasais­es­ti ympäri vuoden.

    Pait­si jos teolli­nen toim­inta muut­tuu epäsään­nöl­lisem­mäk­si: Omas­ta mikrovinkke­listä tarkaste­len tietotekni­ikan sähkönku­lu­tus­ta, ja nimeno­maan palvelímien ja muun kone­salilait­teis­ton. Karkeasti, keskikokoinen kone­sali mallia 2008 syö tuom­moi­set megawatin sähköä ja pus­kee sen läm­pönä ulos (kir­jaimel­lis­es­ti), kulu­tus ei kovin paljoa (ehkä 20%) riipu käytöstä kos­ka lait­teet ovat koko ajan pääl­lä. Kone­salia mallia 2011 syö 0,2 — 2 MWh palvelu­jen käytöstä riip­puen, ja tuot­taa saman ver­ran läm­pöä joka ote­taan hyö­tykäyt­töön, kos­ka lait­teet aje­taan ylös ja alas käytön mukaan.

    Jos täl­lainen kysyn­tään mukau­tu­va sähkön säästämi­nen on tule­vaisu­ut­ta muil­lakin tuotan­toaloil­la, niin sähkönku­lu­tuk­sen vai­hte­lut tule­vat kas­va­maan, vaik­ka sähköläm­mi­tyk­ses­tä eroon pääsem­i­nen veisi toiseen suun­taan, samoin pienem­mässä määrin tehokkaammpi valais­tus. Osmo ehdot­ti joskus että tehtaiden seisok­it pitäisi olla helmiku­us­sa eikä heinäku­us­sa, vas­taavia asioi­ta on syytä miet­tiä varas­toin­titekni­inoiden kyp­symistä odot­taes­sa. Ja siihen olen­nais­es­ti liit­tyen, lasku­tustekni­ikan kyp­symistä odotellessa.

  13. “Ydin­jät­tei­den säi­ly­tys on mielestäni ratkaistu Suomessa.”

    Onhan se ratkaistu, jos riit­tävänä ratkaisuna pide­tään sitä, että ydin­jäte tunge­taan kuparikapse­lei­hin ja ympäröidään savel­la. Olk­ilu­odon voimalan inis­inöörien mukaan lop­pusi­joi­tu­sonka­lo tulee täyt­tymään vedel­lä muu­ta­mas­sa kymme­nessä vuodessa. Täl­laisen rustin­gin olisi sit­ten määrä kestää sato­jatuhan­sia vuosia, ilman että jät­teet pää­sevät tekemisi­in esim. poh­jave­den kanssa.

    Veikkaan, että tule­vat sukupol­vet tule­vat vielä kiit­telemään raskaasti nerokkaasti jär­jestet­tyä ydin­jäte­huoltoamme. Sadan tai tuhan­nen vuo­den kulut­tua voimay­htiöt eivät oletet­tavasti ole enää tääl­lä kan­ta­mas­sa vas­tu­u­ta tekemisistään.

  14. Ydin­jät­tei­den säi­ly­tyk­ses­tä puhu­vien kan­nat­taisi ottaa ensin selville, miten mon­en “ydin­voimalan” jät­teet kalliop­erässämme on jo luonnostaan.

    Seu­raavak­si kan­nat­taa ottaa selville, miten nämä ydin­jät­teet voivat aiheut­taa ter­veys- tai ympäristöon­gelmia maan­pin­nal­la. Soin­in­vaara on epäilemät­tä saanut eteen­sä useitakin tutkimuk­sia aiheesta, mut­ta ei tai­da niitä referoida.

    Sit­ten kan­nat­taa ryhtyä miet­timään, kan­nat­taako ydin­jätet­tä lop­pu­jen lopuk­si edes hau­da­ta, vai mielu­um­min odot­taa uusiokäyt­töä kymme­nen-parikym­men­tä vuotta.

    Viimeisenä kan­nat­taa ryhtyä miet­timään, mikä on pahempi ongel­ma: kiin­teä, selkeästi hal­lit­tavis­sa ole­va jäte maan alla, vai suuri määrä kaa­sumaista jätet­tä ilmake­hässä vaaran­ta­mas­sa tulevaisuutemme?

    Jos Vihreät oli­si­vat suos­tuneet otta­maan Kasvi­huoneilmiön ja ilmas­ton­muu­tok­sen vakavasti jo 80-luvul­la, olisi ollut aihet­ta miet­tiä pri­or­i­teet­te­ja. Valitet­tavasti Vihreät, kaikkial­la maail­mas­sa, pri­or­isoi­vat ainakin tuol­loin ydin­voiman vas­tus­tuk­sen, ja pyrkivät ole­maan hil­jaa kasvi­huonekaa­supäästöistä. Tätä ihmetteli jo tuol­loin (1990) mm. Al Gore.

    Joko Sak­sas­sa on muuten luovut­tu hiilikaivosten tukiaisista?

  15. Itse lähtisin pohti­maan asi­aa hie­man kauem­paa. Jos ydin­voiman (tai itse asi­as­sa minkä tahansa ener­gian tuotan­to­muodon) lisärak­en­tamiseen halu­taan kyl­lä tai ei ‑päätös, pitäisi ensin tode­ta, kuin­ka suuri ener­giava­je ei-päätök­ses­tä tai mah­dolli­nen yli­tar­jon­ta kyl­lä-päätök­ses­tä syntyisi. 

    Kun ener­giava­jeen suu­ru­us on selvitet­ty, pitäisi päät­tää, onko vaje tarkoi­tus kor­va­ta jol­lain vain vähen­tää vas­taa­va määrä ener­gian kulu­tus­ta. Jos kor­vataan, on vas­tus­ta­jien esitet­tävä, miten tämä käytän­nössä tapah­tu­isi, mitkä oli­si­vat sen ilmas­to- ja muut vaiku­tuk­sent ja paljonko se mak­saisi. Jos ei kor­va­ta, pitää esit­tää, miten vajau­den kanssa tul­laan toimeen ja mitä se maksaisi.

    Ydin­voiman puolta­jien pitäisi selvit­tää, mikä osa tuotan­nos­ta olisi suun­nitel­tu lisäen­er­gian tuot­tamiseen ja mikä osa olisi varat­tu aikaisem­man tuotan­non kor­vaamiseen. Kos­ka ydin­voiman täy­tyy olla lain mukaan koko yhteiskun­taa hyödyt­tävä ratkaisu, on esitet­tävä todis­tei­ta siitä, että ydin­voimas­ta saatu hyö­ty pää­tyy myös muualle kuin ener­giay­htiöi­den kassaan.

  16. “Jos täl­lainen kysyn­tään mukau­tu­va sähkön säästämi­nen on tule­vaisu­ut­ta muil­lakin tuotan­toaloil­la, niin sähkönku­lu­tuk­sen vai­hte­lut tule­vat kasvamaan..”

    Tuotan­tograafi http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/kulutus-_ja_tuotantoennuste/ osoit­taa että sähkön tuotan­to jous­taa niin paljon ettei hin­tao­h­jaus­ta vielä nykyään oikeas­t­aan tarvi­ta (huom kulu­tus­graafis­sa yösähkön vain n. 500MW piik­ki). Jos kulu­tuk­sen vai­htelu lisään­tyy enem­män kuin tuotan­non, markki­nat toimies­saan huole­hti­vat hin­tao­h­jauk­sen lisään­tymis­es­tä. Mutua on se uskooko niin suureen hin­tao­h­jaus­tarpeeseen että se vaikut­taisi ydin­voiman kannattavuuteen.

    Kysyn­nän kau­si­vai­hte­lut ovat sit­ten toinen jut­tu, mut­ta kun vaik­ka nämä on-demand dat­a­cen­ter­it (tuot­ta­vat ei-varas­toitavia hyödykkeitä) ovat hyvin pieni tek­i­jä ver­rat­tuna teol­lisu­u­teen (tuot­ta­vat varas­toitavia hyödykkeitä), ja kun sähköläm­mi­tyskin menet­tää suo­sio­taan, luulisi trendin kulke­van pikem­minkin kohti vähäisem­pää kausivaihtelua.

  17. Ihmette­len suuresti, miten ener­giapoli­ti­ikas­sa kyetään käymään yhtäaikaisia keskustelu­ja, joista ei tihku sanaakaan toisiinsa.

    Tekni­ik­ka & Talouden artikke­lis­sa “Kol­mannes Suomen voimalaitok­sista van­he­nee käsi­in” (Tuu­la Laatikainen , 10.1.2008) todet­ti­in, että 

    “Vuo­teen 2020 men­nessä käytöstä pois­tuu läh­es 4 gigawat­tia (4 000 megawat­tia) sähköntuotantokapasiteettia.”

    “Pois­tu­va määrä on melkoinen, sil­lä voimalaitoska­p­a­siteet­tia Suomes­sa on 13 gigawat­tia. Huip­puku­lu­tuk­sen aikaan käytössä on 15 gigawattia.”

    “Osa voimalaitok­sista tulee yksinker­tais­es­ti teknisen ikän­sä päähän.”

    “Ensin liipaisimel­la ovat van­him­mat, 1960–70-luvuilla raken­netut hiili‑, kaa­su- ja lauhde­voimalat. Niitä käytetään vain vara- ja huip­puku­lu­tuk­sen aikana. Seu­raavak­si sul­jet­tavien listal­la ovat vähän nuorem­mat hiilivoimalat, joiden automaa­tio­ta ja päästötekni­ikkaa on pari­na viime vuote­na uusit­tu kym­me­nil­lä miljoonil­la euroilla.”

    http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article54261.ece?s=l&wtm=tt-20022008

    Tässä siis sähkön­tuotan­nos­ta. Sähköä on sen­tään help­poa siirtää paikas­ta toiseen, mut­ta saman­ta­painen on tilanne kaukoläm­pöpuolel­lakin. Vaik­ka kaukoläm­mön tarve pienenisi esim. 10%, ei se tarkoit­taisi mis­sään kaupungis­sa kokon­aisen voimalaitok­sen sulkemis­mah­dol­lisu­ut­ta. Toinen jut­tu on sit­ten se, että yhä use­am­man siir­tymi­nen sähköläm­mi­tyk­ses­tä kaukoläm­pöön luo kaukoläm­mön kulu­tus­ta lisäävän tekijän.

    Itse asi­as­sa kaukoläm­mön käytön lisäämistä on viime vuosi­na rajoit­tanut tek­i­jöi­den puute (työvoima­pu­la).

  18. Muuten hyvä mut­ta luk­isin mielel­läni vielä eril­lisen blogimerkin­nän liit­tyen siihen mikä on ns. järkevää ener­gian­säästämistä, mik­si ener­giaa yleen­säkään pitää säästää jos sitä valmis­te­taan hal­val­la ja onko järkeväm­pää sal­lia yksi­ty­isille ja teol­lisu­udelle suuret määrät hal­paa ener­giaa ja olet­taa että se kas­vat­taa kansan­talout­ta ja aut­taa köy­hiä kansalaisia. Rikkail­la­han toki on varaa kikkail­la vihreäl­lä tuulienergialla.

    En nyt aja takaa että ener­giaa pitäisi tuh­la­ta mis­tään mitään välit­tämät­tä, mut­ta nykyisel­lään ener­gian­säästökeskustelu alkaa saa­da jo huvit­tavia piirteitä. Ker­ronpa esimerkin:

    Koti­ni olo­huoneen kaik­ki 4 lamp­pua paloi­vat kaik­ki suun­nilleen samaan aikaan. Menin lähikaup­paan kat­se­le­maan ener­gian­säästölamp­pu­ja ja huo­masin että hyvän ener­gialam­pun hin­ta oli noin 11 €. Tavalli­nen mak­soi noin euron kap­pale. Lap­siper­heessähän ener­gialamp­pu ei kestä sen kauem­paa kuin tavalli­nen kos­ka lapset rämpyt­tää niitä joka tapauksessa.

    Mihin siis raja: säästäm­mekö sähköä hin­nas­ta ja seu­rauk­sista piit­taa­mat­ta ? Vaadim­meko että köy­hä kansanosa alkaa osta­maan 11 euron ener­gialamp­pu­ja ja muut­taa uusi­in energiataloihin ?

  19. Yksi kau­si­vai­htelua vähen­tävä tek­i­jä on Euroopan sähkö­markki­noiden yht­enäistymi­nen. Pidem­mäl­lä aikavälil­lä siir­toy­hteyk­siä Pohjois- ja Keskieu­roopan välil­lä lisätään; suurem­mat markki­nat ja tasaisem­pi kulutus.

    Voimala­tont­tien vapau­tu­mi­nen muuhun käyt­töön on suo­tavaa, mut­ta epäilen että aluei­den purku- ja puhdis­tusku­lu­jen jäl­keen niistä ei paljoa arvon­nousua saa­da, voin olla kyl­lä väärässä meren­ran­tavoimaloiden osalta.

    Sak­san ja Ruotsin ratkaisut tyyp­il­lisen kaksi­naa­maisia, puhutaan ydin­voimas­ta luop­umis­es­ta ja samaan aikaan vaan viritel­lään voimaloi­ta teho­jen nos­tamisek­si ja käyt­töiän pidentämiseksi.

  20. “Laa­jamit­tainen ydin­voiman lev­iämi­nen johtaa väistämät­tä ydi­na­sei­den lev­iämiseen. TKK:n proffien mielestä he pysty­i­sivät rak­en­ta­maan pom­min noin vuodessa, jos tilaus tulisi.”

    Kuu­lostaa melkoiselta liioit­telul­ta. Pom­mi ehkä vuodessa saataisi­in aikaan, olet­taen että jostain saataisi­in sovel­tuvaa ydin­ma­te­ri­aalia. Sitähän voisi lähin­nä ostaa ulko­mail­ta tai tuot­taa itse. Ost­a­mi­nen, ainakin salaa, taitaa olla melkoisen pois­sul­jet­tu mah­dol­lisu­us nyky­maail­mas­sa, joten mate­ri­aali pitäisi tuot­taa itse.

    Sikäli kun tiedän, Olk­ilu­odon nykyiset reak­torit eivät kykene tuot­ta­maan ydin­pom­mi­in tarvit­tavaa mate­ri­aalia. Lovi­isan yksiköil­lä se onnis­tunee “pienel­lä virit­te­lyl­lä”, mut­ta riit­tävän määrän tuot­tamiseen men­nee 10 — 20 vuot­ta. Ja sil­lä siis saadaan aikaan yksi (1) ydin­pom­mi. Ei sil­lä vielä kuuhun men­nä. Joku parem­min tietävä saa kor­ja­ta, mikäli käsi­tyk­seni on väärä.

    Mielestäni ydi­na­seil­la pelot­telu on osit­tain liiot­telua. Kyl­lähän ydin­pom­mil­la saadaan pahaa jälkeä, mut­ta niiden rak­en­t­a­mi­nen on huo­mat­ta­van isotöistä ja riit­tävän ydin­pelot­teen saamiseen tarvi­taan paljon muu­takin kuin yksi onnis­tunut ydinkoe. Per­in­teisil­lä ja vähem­män per­in­teisil­lä (kemi­al­liset ja biol­o­giset) aseil­la saadaan paljon pahempaa tuhoa paljon pienem­mäl­lä vaivalla. 

    Ns. super­val­to­jen ydi­naseet tietenkin asia erik­seen, kos­ka niil­lä on resursse­ja tuot­taa niitä niin val­tavia määriä, että koko nykyi­nen sivistys alkaa olla “yhden napin alla”. Mut­ta niihin pom­mei­hin eivät ydin­voimalat vaikuta.

    En tosin osaa arvioi­da, paljonko ydin­ma­te­ri­aalia nuo hyötöreak­torit pysty­i­sivät tuot­ta­maan. Niitähän on vas­tustet­tu paljolti juuri tuol­la ydin­pom­mi-argu­men­til­la. Mut­ta ainakin ns. per­in­teis­ten ydin­voimaloiden vas­tus­tamiseen ydi­naseuh­ka on erit­täin heikko argumentti.


    “Suomes­sa ydin­voimaa on perustel­tu tarpeel­la tuot­taa teol­lisu­udellemme ener­giaa kil­pail­i­joi­ta halvemmalla”

    En tiedä, onko täl­lainen argu­men­toin­ti teol­lisu­u­den puolelta kaksi­naa­maista peliä vai typeryyttä.

    On joka tapauk­ses­sa päivän­selvää, että sil­lä aikataul­ul­la, jol­la niitä voimaloi­ta raken­netaan, Suomen sähköverkko liit­tyy yhä tiukem­min yhteis­po­hjo­is­maisi­in ja euroop­palaisi­in sähköverkkoi­hin. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa sitä, Suomen sähkön hin­ta tulee ole­maan samal­la tasol­la muun Euroopan kanssa. Ja sähkön hin­ta ei Euroopan tasol­la paljon heilu muu­ta­man suo­ma­laisen atom­imi­ilun vuoksi.

    Kari

  21. Niin, siis en avan­nut ehkä riit­tävästi tuo­ta “akku­ja ja vetyä”, viit­tasin sil­lä Van­hasen visioon siitä, että ihmiset aja­vat pian sähköau­toil­la, joten niiden akku­jen latailemiseen ja/tai vedyn­tuot­tamiseen tarvi­taan sähköä. Tekni­ik­ka on ole­mas­sa, mut­tei riit­tävän hal­paa vielä. Jos öljys­tä luop­umisen kanssa ollaan tosis­saan, niin se kyl­lä halpe­nee seu­raa­van parinkymme­nen vuo­den aikana.

  22. Yksi ja toinen puhuu tuulivoiman ja muiden ydin­voimaa kor­vaavien ener­giantuot­to­muo­to­jen kalleud­es­ta. Ovatko he selvänäk­i­jöitä tai ennus­ta­jia? Mis­tä tiede­tään paljonko uraani tule­vaisu­udessa mak­saa? Ei yhtään mis­tään. Kohtu­ulliselta tun­tuu kuitenkin käyt­tää analo­giat­a­pauk­se­na öljyn hin­nan kehi­tys­tä viime vuosikym­meninä. Suun­ta on ollut huimasti ylöspäin. Kyl­lä jalka­nsa maas­sa pitävä ymmärtää, ettei uraanin osalta voi toisen­laista kehi­tys­tä odottaa.

  23. Lap­siper­heessähän ener­gialamp­pu ei kestä sen kauem­paa kuin tavalli­nen kos­ka lapset rämpyt­tää niitä joka tapauksessa. 

    Hehku­lamp­pu­jen vas­tus­tus on, toki monien muiden asioiden ohel­la, Virheet de röda — puolueessa jo dog­maat­tista ja sisäl­lytet­ty keskeisim­pään kaanon­i­in, siihen jota tiukasti nou­dat­ta­mal­la tavalli­nen virheäkin voi pyrk­iä kohti valais­tu­mista. Sin­un ei pidä välit­tää sel­l­ai­sista seikoista kuten ener­gialamp­pu­jen hin­nas­ta ja korkeam­man hin­nan mah­dol­lis­ta­mas­ta kulu­tuk­ses­ta muual­la, niiden sisältämästä myrkyl­lis­es­tä elo­ho­peas­ta, tai fysi­ikas­ta tai mis­tään muus­takaan mitat­tavis­sa ja toden­net­tavis­sa olev­as­ta seikas­ta. Täy­tyy vain uskoa, tiedostaa, äänestää oikein, antaa rahaa kaikki­in nenäpäivi­in jne.. 

    Tot­ta­puhuen virhei­den aja­ma hehku­lamp­pu­jen täyskiel­to on mieletön juuri ym. seikko­jen vuok­si. Meil­lä on kaik­ki ulko­val­ot ja paljon käyte­tyt sisä­val­ot ener­gian­säästölamp­pu­ja tai lede­jä mut­ta jonkin ver­ran noi­ta hehku­lamp­pu­jakin on jätet­ty kos­ka niiden kor­vaamis­es­ta ei ole mitään hyö­tyä vaan päin­vas­toin haittaa.

  24. Se kai yleis­es­ti noin maail­man­laa­juis­es­ti tun­nuste­taan, että pelkästään ydin­voimaa lisäämäl­lä kasvi­huoneilmiötä ei ratkaista. Ja tarkasti ottaen ydin­voima ei ole päästötön ener­giantuotan­to­ta­pa. Ton­nista maa-aines­ta saadaan vain muu­tamia gram­mo­ja rikastet­tavak­si kel­paavaa uraa­nia. Itse rikas­t­a­mi­nen on erit­täin ener­giain­ten­si­ivi­nen toi­mi. Kemikaalit ja muut aineet mitä rikas­tamises­sa käytetään — on ydinjätettä.
    Joku viisas voisi kyl­lä ker­toa, mitä näille sit­ten tehtäisi­in niis­sä hyö­tyreak­tor­eis­sa. Vai onko ne jokat­a­pauk­ses­sa lop­pusi­joitet­ta­va johonkin.

    Mitä Sak­san kaksi­naa­maisuuten tulee. On se ainakin mukana monis­sa pilot­ti­hankkeis­sa uuden ener­giatuotan­totekni­ikan kehit­telemisessä. Rak­en­tanut aurinkoko­evoimalan Espan­jaan, mis­tä saa kaiken tarvit­se­mansa sähkön n. 7500 tuhan­nen asukkaan suu­ru­inen kylä. Ovat laske­neet, että uudel­la tasavir­takaapelitekni­ikalla korkeal­la jän­nit­teel­lä, jos­sa siir­to­hävikit oli­si­vat kohtu­ullisen pienet — voitaisi­in aivan lähi­t­ule­vaisu­udessa tuo­da sähköa Euroop­paan aurinkovoimalas­ta, joka sijait­si Afrikan puolella.
    Pointi­na tässä on yksinker­tais­es­ti se, jos pitäy­dytään van­haan tekniikkaan,mitään uut­ta tosi­asi­as­sa ei ole tarvet­ta kehittää.

  25. VTT:llä on tehty kiin­nos­tavaa tarkastelua ener­giantuotan­non ske­naar­i­oista vuo­teen 2050, suosit­te­len lämpimästi:

    http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2008/T2433.pdf

    Sit­ten pienem­pään asi­aan: Tim­o­lle ja Trav­el­ler­ille todet­takoon ener­gian­säästölam­puista, että eräs valmis­ta­ja kehuu lamp­pu­jen­sa kestävän 600 000 syty­tys- ja sam­mu­tusker­taa. Nämä ovat siis niitä kympin kap­pale mak­savia. Saa­vat lapset räm­pätä ihan työk­seen ja kas­vaa aikuisik­si saak­ka, vaik­ka lam­put eivät oikeasti kestäisi kuin vaikka­pa puo­let tuos­ta. Ei ole esimerkik­si meil­lä simah­tanut ensim­mäistäkään muuten kuin mekaanis­es­ti, pudot­tamisen seurauksena.

    Pikaises­ti lask­ien ener­gian­säästölam­pun takaisin­mak­suai­ka on noin 4000 tun­tia. Siitä voi arvioi­da kan­nat­tavu­u­den omas­sa tapauksessaan. 

    Muuten, markki­na­t­aloudessa kun ollaan, voisi olet­taa, että valmis­ta­jat aset­ta­vat hin­nan siten, että voit­to mak­si­moituu. Vai tietääkö joku oikeasti, mitä mak­saa esim. hehku­lam­pun valmis­tus vs. ener­gian­säästölam­pun valmistus?
    en…

    Säästöstä yleen­sä puheenollen, EU-tasol­la on arvioitu, että 30% säästö olisi saavutet­tavis­sa, jos ener­gian­säästöin­vestoin­neille asetet­taisi­in sama tuot­to­vaa­timus kuin voimalaitosin­vestoin­neille. Tin­kimät­tä siis mis­tään, teknisin, ole­mas­saolevin keinoin. Jujuhan lie­nee siinä, että on paljon helpom­pi tehdä keskitet­ty päätös ammat­ti­mais­es­ti voimalaitosin­vestoin­neista kuin vaikka­pa jokaisen omako­ti­a­sukin pohtia erik­seen säästölamp­pu­jen kan­nat­tavu­ut­ta. Sik­si jotkut ovat miel­tyneitä normiohjaukseen.

    Säästökeskuteluis­sa ihmette­len kovasti sitä, että “ei ole varaa säästää”. Joi­hinkin investoin­tei­hin tämä voi päteäkin köy­hä mak­saa aina enem­män-peri­aat­teen mukaises­ti, mut­ta voihan sitä säästää yksinker­tais­es­ti käyt­tämäl­lä vähem­män. “Ei ole varaa sam­mut­taa val­o­ja huoneista, jois­sa ei olla” tai “Ei ole varaa laskea sisäläm­pöti­laa 25 asteesta” tai “Köy­hyyt­täni joudun men­emään kilo­metrin matkan autol­la ja sit­ten erik­seen kun­tos­alille” tai “Olen niin p‑a että Thaimaan reis­sulle on pakko lähteä”!

  26. “Minus­ta NiM­by-aja­tus, että uraanikaivosten ympäristöhai­tat ovat pahempi kyn­nys Suomes­sa kuin muual­la, on vas­ten­mieli­nen. Mielu­um­min näk­isin ne uraanikai­vok­set tääl­lä kuin jos­sain kol­man­nen maail­man maassa.”

    Kyl­lä sekin, että joku esim. Hesalainen kan­nat­taa uraanikaivos­ta Posi­olle, on ihan yhtä ‘NiM­byä’. No voihan se olla joillekin paha kos­meet­ti­nen hait­ta kun sitä joutuu kat­so­maan lentokoneen ikku­nas­ta Levin skimbamatkalla.

  27. Kun peri­aatepäätök­ses­tä kestää pari-kolme vaa­likaut­ta ydin­voimalan käyn­nistämiseen ja elämme vapaakaup­pa-Euroopas­sa, kukaan ei voi luva­ta että lisäy­d­in­voiman anta­ma liikku­mavara käytet­täisi­in johonkin järkevään (pait­si ehkä Art­turi Björk).

    Uraanikai­vok­sista: se että me vaaran­taisimme Por­voon­jok­i­laak­son poh­javedet, ei ainakaan pysyvästi pelas­taisi Uzbek­istanin luon­toa. Nim­by, toivon että uzbek­it ymmärtävät.

  28. Ydin­voiman yksi suurista eduista on ollut se, että hidaste­taan rahan vir­taus­ta dik­taat­tor­eille ja muille sel­l­aisille. Sama vaiku­tus on tietysti hiilivoimalal­lakin, mut­ta niitä ei voi päästösy­istä kan­nat­taa ainakaan toistaiseksi.

    Ihmis­ten vapaudet ja oikeudet kor­reloi­vat kuulem­ma suht’ suo­raan öljyn ja maakaa­sun hin­nan kanssa. Mitä kalli­impia ne on, sitä vähem­män oikeuk­sia esim. ara­bi-mais­sa ja Venäjäl­lä (Nor­jan kalti­aisia vaki­in­tunei­ta demokra­tioi­ta tämä ei koske). 

    Onpa jopa arvel­tu, että Neu­vos­toli­it­to hajosi öljyn hin­nan vaiku­tuk­ses­ta, ja ara­bi-maid­en väestöräjähdyk­ses­tä voi syyt­tää öljyn korkeaa hin­taa, kun ei ole tarvin­nut naisille antaa edes sitä vapaut­ta kuin miehille.

    Suomes­sa näistä öljyn ja maakaa­sun onglemista ei paljoa puhuta jostain syys­tä, vaik­ka ne oli­si­vat eri­no­mainen argu­ment­ti juuri ydin­voiman puoles­ta: raken­na ydin­voimaa ja edis­tä vapaut­ta, demokra­ti­aa sekä hidas­ta väestöräjähdys­tä! Bonuk­se­na voit onni­tua lopet­ta­maan pari Sau­di-Ara­bi­an tuke­maa viharyh­mää ja hillitä Venäjän soti­laal­lisia pullisteluja.

    Vielä parem­pia ovat toki uusi­u­tu­vat, mut­ta niiden ongel­ma on ainakin vielä hin­ta eri­tyis­es­ti Suomen olo­suhteis­sa, jois­sa ei aurinko paista, tuuli tuule eikä vesikään oikein virtaa.

    (Ja niistä uraanikai­vok­sista Suomes­sa kun oli puhe, tarkoitin laushaduk­seni ihan fak­tu­aalisek­si, en nor­mati­ivisek­si kuten se tietysti pahan­tah­tois­es­ti tulkittiin.)

  29. Tomp­peli: “Ihmis­ten vapaudet ja oikeudet kor­reloi­vat kuulem­ma suht’ suo­raan öljyn ja maakaa­sun hin­nan kanssa. Mitä kalli­impia ne on, sitä vähem­män oikeuk­sia esim. ara­bi-mais­sa ja Venäjäl­lä (Nor­jan kalti­aisia vaki­in­tunei­ta demokra­tioi­ta tämä ei koske).”

    Tämä käsi­tys on kai ainakin osin osoitet­tu vääräk­si: http://www.stanford.edu/~vmenaldo/Papers/DoNaturalResourcesFuelAuthoritarianism
    “Our results indi­cate that nat­ur­al resource depen­dence does not undermine
    democ­ra­cy, pre­clude demo­c­ra­t­ic tran­si­tions, or pro­tract demo­c­ra­t­ic tran­si­tions. Nor do
    they indi­cate that democ­ra­ti­za­tion is uni­ver­sal­ly pro­mot­ed by nat­ur­al resource
    dependence.” 

    Wikipedia-refer­aat­ti löy­tyy täältä: http://en.wikipedia.org/wiki/Resource_curse#Democracy

  30. Tässä Thomas Fried­manin artikke­li aiheesta:

    http://www.foreignpolicy.com/story/cms.php?story_id=3426

    En ole yllät­tynyt, että Fried­man ere­htyy, tup­paa­vat sen kir­jatkin ole­maan aika pro­pa­gan­daa — yhdis­tet­tynä tosin suju­vaan kir­joit­telu­un, eihän niitä muuten jak­saisi lukea.

    Sitä point­tia ei kuitenkaa voi kumo­ta, että öljyra­ha val­uu epämiel­lyt­täville tyypeille ja hal­li­tuk­sille, toisin kuin “atom­i­ra­ha”. Tai sitä, että Venäjän ulkopoli­it­ti­nen pullis­telu liit­tyy rikastumiseen.

    Nais­ten ase­maa öljyra­ha heiken­tää ehkä myös, sil­lä öljy­talouk­sis­sa ilmeis­es­ti syn­tyy heikosti “naisille sopivia” työ­paikko­ja eri­tyis­es­ti tehtaisiin.

  31. Min­ua ei ydin­voimas­sa häir­itse oikeas­t­aan kuin yksi asia. Kovaan ääneen vaku­ute­taan, että ydin­voimalat raken­netaan yksi­tyisel­lä rahal­la, mut­ta samaan aikaan ollaan hil­jaa siitä, että val­tio joutuu otta­maan suuren vas­tu­un mah­dol­li­sista onnet­to­muuk­sista, eli sub­ven­toi ilmaisen vaku­u­tuk­sen muo­dos­sa ydin­voimaa. Tietysti myös vaku­u­tusy­htiöt, jot­ka suos­tu­isi­vat tuol­laisen vaku­u­tuk­sen anta­maan ovat aika vähissä.

    Jos ker­ran ammatik­seen riske­jä arvioi­vat kieltäy­tyvät vaku­ut­ta­mas­ta ydin­voimaloi­ta hal­val­la, niin mik­si pihtiputaan mum­mon pitäisi moi­seen vaku­u­tuk­seen lähteä?

    Vaik­ka vaku­u­tusy­htiö eivät suos­tu vaku­ut­ta­maan, niin vaku­u­tuk­sen hom­maami­nen yksi­ty­isiltä markki­noil­ta ei ole mah­do­ton­ta. Ydin­voimay­htiö voitaisi­in pakot­taa lainaa­maan “riit­tävä” sum­ma ehdol­la, että raha mak­se­taan takaisin onnet­to­muuk­sien hoidon kustnnuk­sil­la vähen­net­tynä. Jos markki­nat pitävät ydin­voimalaa riskit­tömänä, tuo raha on hal­paa, eikä kus­tan­nuk­sia syn­ny. Jos taas markki­nat eivät riskit­tömyy­teen usko, niin mik­si ihmeessä ydin­voima olisi hyväksyt­tävä ener­giantuotan­to­muo­to? (Jos laina erään­ty­isi vaik­ka ker­ran vuodessa, niin ydin­voimay­htiö jou­tu­isi joka vuosi vaku­ut­ta­maan markki­nat siitä, että voimala on riit­tävässä kunnossa.)

  32. Ker­rankin voin sanoa, että oon samaa mieltä tcrown­in kanssa. (Tosin en kyl­lä usko, että tuo rahan lainaami­nen yksi­ty­isiltä markki­noil­ta olis tehokkain tapa hoitaa vaku­ut­ta­mi­nen, kos­ka sen sum­man pitäis olla suht tolkut­toman suuri…)

  33. Tämän syksyn tapah­tu­mien olisi pitänyt opet­taa, mikä huono puoli vaku­u­tuk­sis­sa on: ne ovat peri­aat­teessa johdan­naisia, ja riip­pu­vaisia lop­pu­jen lopuk­si vaku­u­tuk­sen anta­jan taloudel­lis­es­ta tule­vaisu­ud­es­ta (vrt. CDS-kuprut).

    Saman­laista vaku­u­tus­ta toki pitäisi tas­a­puolisu­u­den nimis­sä vaa­tia kaik­il­ta fos­si­il­isia polt­toainei­ta käyt­täviltä tahoil­ta: hei­dän­hän vaku­u­tuk­sen pitää toki kyetä mak­samaan kaik­ki ilmas­ton­muu­tok­sen mah­dol­lis­es­ti aiheut­ta­mat kustannukset.

    Mis­sä menee vikaan? Ydin­voiman kohdal­la siinä, että onnet­to­muu­den tapah­tu­misen toden­näköisyys on hyvin, hyvin, pieni. Tapauk­sia (pl. grafi­it­tireak­torit) on niin vähän, että tilas­tol­lista ana­lyysia on paha men­nä tekemään.

    Sen sijaan asi­aa on mah­dol­lista ajatel­la siltäkin kannal­ta, että suurin osa Suo­ma­laiset hyö­tyvät ydin­voiman tuot­ta­mas­ta puh­taas­ta ja varsin edullis­es­ta sähköstä (tule­vaisu­udessa moni läm­möstäkin). Samoin mah­dol­li­sista hait­tavaiku­tuk­sista kär­sisi suurin osa kansas­ta. Olisi vain kiva tietää, mitkä ne hait­tavaiku­tuk­set oli­si­vat? Ydin­jät­teestä on turha puhua, ennen kuin sen määrä on suh­teutet­tu kalliop­erässä muutenkin ole­vaan uraaniin.

    Itse asi­as­sa Suomes­sa ydin­voiman “aiheut­ta­ma” suurin ter­veysongel­ma on huoneil­man radon (n. 75% säteilyan­nok­ses­tamme), mut­ta sen aiheut­taa kalliop­erämme luon­nolli­nen uraani riip­pumat­ta siitä, mitä voimalamme tekevät.

    Pitäisikö siis kaivosy­htiöille mak­saa siitä, että veisivät uraa­nia pois kallioperästämme? 🙂

    Fos­si­ilis­ten kohdal­la taas vika on siinä, että “onnet­to­muu­den” toden­näköisyys on melkoisen suuri (läh­es var­ma) ja toisaal­ta vaiku­tuk­set niin val­tavia, että hin­ta­lap­pu menee mah­dot­tomak­si. Lisäk­si on lop­pu­jen lopuk­si kyse siitä, että suurin osa ihmi­sistä käyt­tää fos­si­il­isia polt­toainei­ta, samoin kuin kär­sii mah­dol­li­sista haitoistakin.

  34. Iiro Jan­tunen: “Sen sijaan asi­aa on mah­dol­lista ajatel­la siltäkin kannal­ta, että suurin osa Suo­ma­laiset hyö­tyvät ydin­voiman tuot­ta­mas­ta puh­taas­ta ja varsin edullis­es­ta sähköstä (tule­vaisu­udessa moni lämmöstäkin).”

    Asi­aa ei ole mah­dol­lista ajatel­la tältä kannal­ta. Suurin osa ydin­voiman hyödys­tä välit­tyy markki­namekanis­mil­la. Ydi­non­net­to­muus sen sijaan ei väl­i­ty markki­namekanis­mil­la, kos­ka ydin­voimay­htiö menee konkurssi­in ja saas­teet jäävät veron­mak­sajien maksettavaksi.

    Päästökaup­pa sisäistää kasvi­huonekaa­sut markki­namekanis­mi­in, joten tältä osin kri­ti­ik­ki fos­si­il­isia voimaloi­ta kohtaan ei päde. Hiukkaspäästöt ovat edelleen ulkois­vaiku­tus, mut­ta niitä varten ei tarvi­ta vaku­u­tus­ta (kos­ka niitä tulee jatku­vasti.) vaan niiden verot­tamista tai saamista markki­namekanis­min sisään.

  35. Vielä vähän vaku­u­tuk­sista ja johdan­nai­sista: Ydin­voimalaon­net­to­muudet ovat ilmeis­es­ti riip­pumat­to­mia toi­sis­taan, joten niitä ei voi ver­ra­ta CDS:iin. Tiet­ty jos alun perinkään vaku­u­tusy­htiöl­lä ei oo varaa mak­saa ydi­non­net­to­muu­den seu­rauk­sia, niin sil­loin vaku­u­tus on arvoton.

  36. Art­turi Björk: Olet siis sitä mieltä, että kasvi­huonekaa­supäästöistä mak­se­taan jo riit­tävästi, että ilmas­ton­muu­tok­sen tuhot sil­lä voitaisi­in kor­va­ta? Olen jyrkästi eri mieltä.

    Olen myös jyrkästi eri mieltä kanssasi ydin­voiman hyödy­istä. Suurin ydin­voiman hyö­ty on saastet­to­muus — ei hin­ta -, jos­ta hyö­tyy koko yhteiskun­ta. Vrt. kasvi­huonekaa­su­jen hinta.

    Yhtä kaik­ki, tulk­it­senko oikein, ettet siis ole eri mieltä kanssani ydin­voiman vaku­u­tuk­sen hin­nan laskemisesta?

    Kan­nat­taa muis­taa, että vesi­hi­dasteis­ten ydin­reak­tor­ei­den pahinkaan onnet­to­muus ei ole aiheut­tanut merkit­täviä vahinko­ja muulle kuin voimalalle itselleen (Three Mile Island). Ja voimalan sisäiset vahin­gothan ovat voimalay­htiön vahinko­ja, ei muiden.

  37. Iiro Jan­tunen: Joo siis en oo sitä mieltä, että kasvi­huonekaa­supäästöistä mak­se­taan jo nyt riit­tävästi. Ja oon sun kanssa samaa mieltä, että ydin­voimaa ei pidä pakot­taa mak­samaan kaikkia toimin­nas­taan aiheutu­via kus­tan­nuk­sia jos fos­si­il­isille ei ole samaa velvoitet­ta. Minus­ta on kuitenkin huo­mat­tavasti fik­sumpaa, että kaikkien ener­giantuotan­to­tapo­jen pitäisi mak­saa omat kus­tan­nuk­sen­sa. (Muuten­han sor­si­taan esim. aurinkoen­er­giaa, jol­la ei ole negati­ivisia ulkoisvaikutuksia.)

    Ver­rataan kah­ta tilan­net­ta: 1. raken­netaan ydin­reak­tori 2. ydin­reak­to­ria ei rakenneta

    1. sähkön tar­jon­ta kas­vaa. saas­teet pysyvät ennallaan
    2. sähkön tar­jon­ta pysyy ennal­laan. saas­teet pysyvät ennallaan.

    Ydin­voiman hyö­ty on siis sähkön tar­jon­nan kasvu, ei saastettomuus.

    Jos olet oike­as­sa vesi­hi­dastei­sista ydin­reak­tor­eista (en väitä ettetkö olisi) niin sil­loin­han vaku­u­tus alueen ulkop­uolis­ten vahinko­jen var­alle on var­masti erit­täin edulli­nen, eikö ase­ta tuotan­to­muo­to­ja eri­ar­voiseen asemaan.

  38. Art­turi Björk: Suomen kasvi­huonekaa­supäästö­jen his­to­ri­as­ta näkee, ettei ydin­reak­torin rak­en­t­a­mi­nen todel­lakaan joh­da saastepäästö­jen pysymiseen ennal­laan. Kun 70–80-lukujen vai­h­teessa ydin­reak­tor­e­i­ta viimek­si käyn­nis­telti­in, puto­si­vat kasvi­huonekaa­supäästöt vuosik­si. Ei ole ydin­voiman syy, että fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käytön kasvu sal­lit­ti­in tuon pudo­tuk­sen jäl­keen (maakaa­sua, turvet­ta ja auto­jen polttoainetta).

    Toinen jut­tu on se, että kun nyt puhutaan Helsin­gin kaukoläm­mön tuot­tamis­es­ta Lovi­isa 3:lla, todel­lakin kor­vataan — lop­ullis­es­ti — suuri määrä fos­si­ilista läm­pöen­er­gian tuotan­toa (ja siinä sivus­sa tehdään sähköäkin). Kaukoläm­mön tarve pääkaupunkiseudul­la ei ydin­reak­torin rak­en­tamis­es­ta kasva.

  39. Ter­ve Osmo,

    Olisin kyl­lä odot­tanut sin­ul­ta “hie­man” syväl­lisem­pää ana­lyysiä niinkin tärkeästä aiheesta.

    “Laa­jamit­tainen ydin­voiman lev­iämi­nen johtaa väistämät­tä ydi­na­sei­den lev­iämiseen. TKK:n proffien mielestä he pysty­i­sivät rak­en­ta­maan pom­min noin vuodessa, jos tilaus tulisi. Mis­sä on paikalli­nen kon­flik­ti, siel­lä on houku­tus rak­en­taa ydi­nase. Intia, Pak­istan, Israel, Iran,…”

    Mikä on tämä “väistämät­tä” totu­us ja mekanis­mi? Siinä olet oike­as­sa että ydi­naseen kehittäminen/ostaminen vaatii paljon rahaa. Ydin­voimal­la on halp­po nos­taa elin­ta­soa. Pitäisi erotel­la ydin­voimalat ja uraanin rikas­t­a­mi­nen. Se että ydin­voimalan rak­en­t­a­mi­nen johtaisi ydin­pom­min rak­en­tamiseen on yhtä toden­näköistä kuin että roko­tu­so­hjel­man toteut­ta­mi­nen johtaisi bioaseen kehittelyyn.

    “Ydin­jät­tei­den säi­ly­tys on mielestäni ratkaistu Suomes­sa. Eräistä toi­sista maista en ole yhtä vaku­ut­tunut. Tosin Säteily­tur­vakeskuk­sen pääjo­hta­ja Juk­ka Laak­so­nen on sanonut min­ulle yksi­tyis­es­ti, ettei hän usko, että ydin­jät­teitä tul­laan koskaan hau­ta­maan maan alle. Ne käytetään hyötöreaktoreissa.”

    Tuo on aivan tot­ta. Nyt Suomel­la olisi kul­lan arvoinen tilaisu­us ottaa mak­sua vas­taan vas­taan tätä tule­vaisu­u­den kul­taakin arvokkaampi polttoaine.

    “Kos­ka ainakin tois­taisek­si ydin­voimaa on suun­nitel­tu hiilivoiman lisäk­si, ei sen tilalle. Olen pukenut tämän argu­mentin ver­tauk­sen muotoon:”

    Ydin­voimaa tarvi­taan ensisi­jais­es­ti kor­vaa­maan tuon­tia ja van­henevaa fos­si­ilista kap­a­siteet­tia. Vaik­ka ydin­voima ei sulk­isi fos­si­ilista kap­a­siteet­tia niin sen edulli­nen hin­ta takaa sen että fos­si­ilisen käyt­töaste piene­nee. Jo nyt ydin­voima seisot­taa Suomen kivi­hi­ililauhde­voimaloi­ta n. 6 kk vuodessa. Edulli­nen ydin­sähkö myöskin kas­vat­taa sähkönku­lu­tus­ta samal­la kuin se vähen­tää ölyn kulu­tus­ta läm­mi­tyskäytössä. Liiken­teen sähköistämi­nen myöskin vaatii run­saasti sähköä samal­la kun öljyä säästyy.
    Ellei tämä vähen­nä CO2 päästöjä niin sit­ten ei mikään.

    “Suomes­sa ydin­voimaa on perustel­tu tarpeel­la tuot­taa teol­lisu­udellemme ener­giaa kil­pail­i­joi­ta halvem­mal­la. On helpom­pi muut­taa sähkön tuotan­to­ta­paa kuin purkaa raken­net­tua riip­pu­vu­ut­ta ener­gian kulu­tuk­ses­ta. Sik­si olen ilmoit­tanut jo kauan sit­ten, että hyväksyn ydin­voiman sit­ten ja vas­ta sit­ten, jos voin vaku­ut­taa, että sil­lä ale­taan kor­va­ta fos­si­il­isia polt­toainei­ta eikä tähdätä kulu­tuk­sen kasvattamiseen.”

    Sähkön kulu­tus­ta ydin­voima lisää. Ener­gian kulu­tus­ta sähköistämi­nen vähen­tää. Sähköl­lä tulee aina ole­maan hin­ta. Niin kauan kuin se mak­saa niin sitä ei kulute­ta turhaan. Mitä pahaa on muuten kulut­taa saas­teet­tomasti tuotet­tua sähköä?

    “Se aika ei ole tul­lut vielä, mut­ta toivoisin, että se joskus tulisi.”

    Se aika on nimeno­maan tässä ja nyt. Meri­porin voimala raken­net­ti­in nimeno­maan kos­ka 5. yv aikoinaan torpattiin.

    “Erk­ki Tuomio­ja yrit­ti ajaa viiden­nen ydin­voimalan osalta kom­pro­mis­sia, jos­sa ydin­voiman ehdok­si olisi asetet­tu korkeat ener­giaverot. Tässä asi­as­sa hän tun­tui ajat­tel­e­van samal­la tavoin kanssani.”

    Jos jotain pitäisi verot­taa niin CO2 päästöjä. Tyh­mä verot­taa ener­giaa. Mut­ta älä ole huolis­sasi. Niin kauan kuin ydin­säkhkö on edullisem­paa kuin fos­si­il­isähkö niin fos­si­il­i­tuotan­toa seisotetaan.

  40. Ulkois­vaiku­tuk­sista kun on ollut puhet­ta, tässä yksi link­ki, jos­sa ulkoisia kus­tan­nuk­sia on esitetty:

    http://maxima.ier.uni-stuttgart.de/paris/paris3a.pdf

    Esimerkkinä seu­raa­vat eril­lisen sähkön­tuotan­non ulkoiset kus­tan­nuk­set, CO2-ton­nin hin­nan ollessa 19 euroa, yksikkönä sent­tiä/sähkö-kWh:

    Tuuli, vesi, ydin­voima, aurinko: alle 1 snt/kWh
    Kaa­su noin 1 snt/kWh
    Hiili, pöly­polt­tona noin 3 snt/kWh

    Eero Jan­tuselle: uraani­varatkin ovat rajal­liset, joten ei ydin­sähköäkään pidä mielin määrin tuh­lail­la, jos kestävälle tielle pyritään. Tämä siis täysin riip­pumat­ta siitä, mitä mieltä ydin­voimas­ta on muuten. 

    Ydin­voimalan hyö­ty­suhde on huonom­pi kuin esim. hiilivoimalan puhu­mat­takaan pelkästä läm­mön­tuotan­nos­ta tai sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­nos­ta, joten itse asi­as­sa (ydin)sähköistäminen lisää primääriener­gianku­lu­tus­ta. Tot­ta on kyl­lä se, että monis­sa kohteis­sa sähköl­lä päästään tarkem­paan säätöön kuin vaikka­pa suo­ral­la polt­toainei­den polt­tamisel­la, mikä tasoit­taa eroa.

    Hyötöreak­torit ratkai­si­si­vat uraanin riit­tävyy­den ongel­man, mut­ta tur­val­lisu­udessa ja taloudessa lie­nee vielä paljon kehitet­tävää. Asi­aa tun­te­vat voinevat ker­toa tarvit­taes­sa lisää?

  41. Ulkoiskus­tan­nuk­sis­sa pitäisi myöskin ottaa huomioon säätövoimatarpeet. Aurinko ja tuuli vaatii rin­nalleen 100% tehostaan jotain nopeasti säädet­tävää. Tuo “alle 1 c/kWh” on käytän­nössä ydin­voimalle ja tuulelle 0.2c/kWh. Aurinkovoimalle noin tuplat, maakaa­sulle viisi ker­taa suurem­pi ja hiilelle yli viisi­toista ker­taa suurem­pi. Ydin­voiman kus­tan­nuk­set muo­dos­tu­va enim­mäk­seen siitä että olete­taan että polt­toaine tehdään hiil­isähköl­lä. Mitä suurem­pi osu­us ydin­sähköä verkos­sa on sitä pienem­mik­si ydin­sähkön ulkoiset kus­tan­nuk­set menevät. Kasvi­huoneilmiön sekä fos­si­ilis­ten ter­veyshait­to­jen kus­tan­nusten arvioimi­nen on vaikeam­paa. Polt­toon perus­tu­va ener­giatuotan­to (bio+fossiili)tappaa jo Euroopas­sa vuosit­tain 300 000 ihmistä. Mut­ta ei siitä enempää.

    Uraani­varat ovat käytän­nössä rajat­tomat. Mut­ta tarkoituk­seni oli kyseenalais­taa mantraa että sähköä on säästet­tävä kos­ka sen kulu­tus saas­tut­taa. Se on samaa luokkaa kuin että vet­tä on säästet­tävä sik­si että jois­sakin paikois­sa on pulaa vedestä. Helsingis­sä taas vesi­laitos joutuu juok­sut­ta­maan vet­tä viemäri­in kos­ka kulu­tus on liian pien­tä. Huo­mat­tavasti fik­sumpaa olisi tun­nistaa mikä oikeasti hait­taa ympäristöä ja rajoit­taa sitä toim­intaa. Nykyiset totu­udet kulu­tuk­sen haitallisu­ud­es­ta on samaa kuin yrit­täisi pois­taa lasin­siru­ja hiekkarannal­ta kaivinkoneen avulla.

    Väit­teeni uraani­varo­jen riit­tävyy­destä perus­tuu juuri hyötöreak­tor­ei­hin. Niiden ongel­mat liit­tyvät lähin­nä raakau­raanin mata­laan hin­taan. Jos uraanin hin­ta nousee niin sitä ruve­taan käyt­tämään tehokkaam­min. Uraanin hin­nan­nousu myöskin mah­dol­lis­taa sen uut­tamisen merivedestä. Tsekkaa vaik­ka CANDU reak­torit. Ne polt­ta­vat suo­raan luon­nonu­raa­nia ja todis­tet­tavasti toimivat.

    Ydi­voimalan hyö­ty­suh­teel­la ei ole väliä. Ain­oa jol­la on merk­i­tys­tä on päästöt (+ muut ympäristö­vaiku­tuk­set) ja hinta/tuotettu kWh ener­giaa. Mikään ei estä ydin­voimalan rak­en­tamista vastapainevoimalak­si. Se on vain poli­it­tis­ten päätösten takana.

  42. Emmekö voisi tehdä niin kuin Tan­s­ka ja Sak­sa? Raken­netaan paljon uusi­u­tu­via ja pide­tään asi­as­ta paljon meteliä. Saamme posi­ti­ivisen imagon ja mei­dät nähdään edel­läkävi­jöinä. Ener­gia tuote­taan kivi­hi­ilel­lä. 10 MW tuulivoimaa pois­taa 1 GW hiilivoiman aiheut­ta­man imago­hai­tan. Se myöskin neu­tral­isoi hiilivoiman aiheut­ta­mat ter­veyshai­tat. Tai ei varsi­nais­es­ti neu­tral­isoi mut­ta sen jäl­keen niitä ei las­ke­ta oikeik­si haitoiksi.

    Tai jos oikeasti halu­amme vähen­tää päästöjä ja tehdä se moraalis­es­ti niin aje­taan alas oma ener­giatuotan­tomme ja tuo­daan kaik­ki tarvit­ta­va ener­gia sähkönä Venäjältä. Keit­e­tyn kaalin haju tun­netusti neu­tral­isoi ydin­voiman riskit ja hiilivoiman päästöt. Jo nyt olemme täl­lä tak­ti­ikalla vähen­täneet päästöjä ja riske­jä suun­nat­tomasti. Sak­sa ja Ruot­sikin ovat huo­man­neet miten ympäristöys­täväl­listä tämä toim­inta on.

  43. Fis­siovoimas­ta puhues­sa pitää muis­taa kak­si asi­aa. Ensik­sikin hyö­ty­suhde ei ole ongel­ma, vaan päästöt. Hyö­ty­suhdet­ta voidaan paran­taa mm. sähkön ja kaukoläm­mön yhteis­tuotan­nol­la, ja niin tul­ta­ne­en Lovi­isa 3:n suh­teen tekemäänkin.

    Uraanin riit­tävyy­destä taas: ensik­sikin nykyi­nen käytet­ty polt­toaine tul­laan uudelleenkäyt­tämään uusis­sa reak­tor­i­tyypeis­sä. Toisek­seen, fis­sioy­d­in­voima ei ole riip­pu­vainen uraanista: tori­um on seu­raa­va fis­sioen­er­gian lähde ja Maa­pal­lon tori­um­varat ovat mit­ta­vat. Kol­man­nek­seen, ei fis­siovoimankaan tarvitse olla ener­gialäh­teenä ad infini­tum — tekni­ik­ka kehit­tyy, eikä “lop­ullisia ratkaisu­ja” tarvi­ta. Jon­ain päivänä, tosin pitkän ajan kulut­tua, fuu­sioen­er­giakin tulee ole­maan käytettävissä.

  44. Vihreä talousa­jat­telu on rak­en­teel­lis­es­ti läht­enyt ulkois­vaiku­tusten laa­jem­mas­ta ana­ly­y­sista ja siten todel­lis­ten vai­h­toe­htoiskus­tan­nusten tarkem­mas­ta ana­ly­y­sista. Ener­giapoli­ti­ikas­sa tämä ei aina ole silti ollut näin. Valitet­tavasti. Kysymys hiilivoiman ja ydin­voiman välis­es­tä pref­er­enssistä on liian olen­nainen, jot­ta se voitaisi­in ohit­taa (kuten aika usein tun­nu­taan tekevän)- ainakaan jos siitä ympäristöstä oikeasti välit­tää. Ja on aika yksinker­taista ilmaista kan­nat­ta­vansa ydin­voimaa, mikäli on real­is­tiset ske­naar­i­ot siitä, että lisärak­en­t­a­mi­nen aktu­aalis­es­ti vähen­tää vähem­män prefer­oitu­jen ener­gia­muo­to­jen kannattamista. 

    Tämän vuok­si on hienoa, että tässä asi­as­sa sal­li­taan mielip­itei­den muut­ta­mi­nen. Leonard Cohenin ter­mein: “As you get old­er, you get less will­ing to buy lat­est ver­sion of real­i­ty.” Odelle ei tai­da olla käynyt niin. Hienoa. 

    Olo­suh­teet ovat mon­elta kan­til­ta muut­tuneet ydin­voimaa ajatellen suo­si­ol­lisem­mak­si. Pait­si yksi: Ter­ror­is­mi. Mikäli tah­do­taan aiheut­taa suur­in­ta mah­dol­lista tuhoa, on ydin­voimala houkut­tel­e­va kohde. Ja ylipäätään, globaalin tur­val­lisu­u­den eräs tule­vaisu­u­den ongel­makysymys on ihan yksinker­tais­es­ti se, että yhä pienem­pi joukko osaamista ja ihmisiä pystyy aiheut­ta­maan tah­toes­saan yhä suurem­paa tuhoa. Ydin­voimala on siihen väline. En oikein ymmär­rä, mik­si ydin­voiman vas­tus­ta­jat eivät pidä tätä argu­ment­tia enem­pää esil­lä, ilmas­ton­muu­tos ja teknolo­gian kehit­tymi­nen tekevät per­in­tei­sistä argu­menteista aika heikkoja. 

    Ks. esimerkik­si:
    http://www.cdi.org/terrorism/nuclear-plants.cfm

  45. Olisiko kuitenkin niin että tämä ter­ror­is­miko­rt­ti ei ole kovinkaan valiidi?

    Mil­lä real­is­tisel­la ske­naar­i­ol­la ter­ror­isti pysty­isi aiheut­ta­maan ydin­voimalan avul­la suurem­paa tuhoa kuin mitä samainen ter­ror­isti samaisil­la resurs­seil­la pysty­isi aiheut­ta­maan esim. myrkyt­tämäl­lä vesi­jo­htove­den tai räjäyt­tämäl­lä kemikaal­i­tankkerin keskustassa?

    Tsher­nobyl on kutakuinkin kama­lin asia mitä ydin­voimal­lle voi tapah­tua. Sen seu­rauk­se­na on kuol­lut reilut 50 ihmistä. Oikeut­taako täl­laisen tapah­tu­man tois­tu­misen pelko sen että tapetaan vuosit­tain sato­ja tuhan­sia ihmisiä hiilivoimal­la? Tsher­nobylin pahin tuho­vaiku­tus tuli itse asi­as­sa siitä että se lisäsi hiilivoiman rak­en­tamista voimakkaasti. Ilman sitä Suomes­sa tus­ki olisi ain­oatakaan hiilivoimaa muu­ta kuin varavoimalana.

  46. “Sitä olen kyl­lä ihme­tel­lyt, miten Sak­sal­la, Euroopan suurim­mal­la talous­mahdil­la on varaa ainakin tois­taisek­si pitää kiin­ni päätök­ses­tään luop­ua ydinlaitoksistaan.”

    Sak­sa rak­en­taa noin viisikym­men­tä uut­ta hiilivoimalaa.

  47. Hauskaa lukea täl­läista tek­stiä — itsel­leni vihrei­den hölmö uskon­nol­lisu­ut­ta lähen­televä asenne ydin­voimaan on ollut pitkään ongelma. 

    Ydin­voima itsessään ei ratkaise mitään, pitkäl­lä aikavälil­lä uusi­u­tuville ei ole mitään vai­h­toe­hto­ja — väli­aikaisel­la ydin­voiman käytöl­lä voidaan kuitenkin, jos järkevästi toim­i­taan, ostaa aikaa muiden ener­gia­muo­to­jen kehittämiseen.

    Taitaa Ode saa­da ääneni näis­sä vaaleissa :-).

  48. Help­po­han se on kehäkol­mosen sisäl­lä uraanikai­vok­sia puo­lus­taa, kun ne eivät tule koskaan teitä koskettamaan.

    Miten olisi ydin­voimala ja uraanikaivos Päi­jän­teen ran­nalle? Tai vaikka­pa useita?

    Ydin­voimala Helsin­gin kupeeseen?

  49. Ydin­voimala on pois­sa pelistä kun sähkölin­ja laite­taan oiko­sulku­un. Kuten mikä tahansa voimala.

    Joko uno­h­tui viime jouluinen 350 000 sähköt­tömän talouden “pieni ongel­ma”? Vede­täänkö suur­jän­nitelin­jat maakaapeleik­si? Hoh hoh!

    Tämä onnis­tuu vaikka­pa C‑kasetilla. Ja noin tuhan­nel­la eri­laisel­la keinolla.

    Ydin­voimaloiden sijaan pitäisi panos­taa hajautet­tuun ener­giantuotan­toon, jota ydin­voima ei ole eikä koskaan tule olemaan.

  50. Help­po­han se on kehäkol­mosen sisäl­lä uraanikai­vok­sia puo­lus­taa, kun ne eivät tule koskaan teitä koskettamaan.

    On ihan tot­ta etä jos asi­aa X kan­nat­taa, pitää olla valmis otta­maan myös sen hait­to­ja kan­net­tavak­seen. Uudel­la­maal­la mm. Asko­las­sa kyl­läkin lie­nee uraa­niesi­in­tymiä, joten ehkä kaivoskysymys tulee jon­ain päivänä ajanko­htaisek­si. Mut­ta muuten nyt vaan on ylipään­sä järkevää että kaiken­laiset pytin­git joista on edes vähäistäkään miljööhait­taa sijoite­taan (jos se käy hel­posti päin­sä) vähän asu­tu­ille alueille mielu­um­min kuin ehdoin tah­doin aiheut­ta­maan harmia mah­dol­lisim­man isolle joukolle. Esimerkik­si viemärivesien puhdis­tus­laitos­ta ei sijoite­ta Kaivopuis­toon, pelkästään sil­lä moraalisel­la perus­teel­la että laitok­sen päiv­itäi­nen näkem­i­nen muis­tut­taisi WC-pön­töl­läis­tu­jia elämän karuista tosiasioista.

    Miten olisi ydin­voimala ja uraanikaivos Päi­jän­teen ran­nalle? Tai vaikka­pa useita?

    Sopii. Ei voimaloitakaan tosin tyhjän pan­tik­si pidä rakentaa.

    Ydin­voimala Helsin­gin kupeeseen?

    Tääl­lä on jo reak­tori vaikkei täyt­tä ydin­voimalaa olekaan, TRIGA Otaniemessä.

    Joko uno­h­tui viime jouluinen 350 000 sähköt­tömän talouden “pieni ongelma”? 

    Jo uno­h­tui. Mitäs siinä taas tapah­tuikaan? Pakas­timia taisi sulaa? 

    Ydin­voimala on pois­sa pelistä kun sähkölin­ja laite­taan oiko­sulku­un. Kuten mikä tahansa voimala.

    Meinaatko että pure­taan Ima­trankos­ki ja Kemi­jo­ken voimalaitok­set kans — nehän voi joku lait­taa oiko­sulku­un? Myös tuulimyl­ly on pois pelistä jos sen sähkölin­ja laite­taan oiko­sulku­un. Tak­ka ei vedä jos savupi­ip­pu­un tuk­i­taan savipaakulla.

    Eipä silti, mitä keskit­tyneem­pää sen haavoit­tuvam­paa. Joku bal­anssi pitää olla hyö­ty­jen ja haavoit­tuvu­u­den välil­lä. Esimerkik­si on kiva että voi pakas­taa mar­jo­ja 19 vuote­na kahdestakymmen­estä vaik­ka ne yht­enä vuon­na sulavatkin. Mielu­um­min niin kuin ettei sähkön kalleu­den tai puut­teen vuok­si voisi pakas­taa mitään ikinä.

    Vede­täänkö suur­jän­nitelin­jat maakaapeleik­si? Hoh hoh!

    Kyl­lähän sem­moista suun­nitel­laan. Mak­saa vain niin paljon per sulanut pakastin ettei halukkai­ta mak­sum­iehiä löydy.

    Tämä onnis­tuu vaikka­pa C‑kasetilla. Ja noin tuhan­nel­la eri­laisel­la keinolla.

    Maakaapelien veto onnis­tuu C‑kasetilla? Vai tarkoi­tatko ydin­voimalan oiko­sulkemista? Koeta­pa ensin polt­taa olo­huoneen sulake siel­lä kotona C‑kasetin avul­la, rapor­toi sit­ten tänne kuin­ka kävi. 

    Mui­ta keino­ja on kyl­lä jokunen olemassa.

    Ydin­voimaloiden sijaan pitäisi panos­taa hajautet­tuun ener­giantuotan­toon, jota ydin­voima ei ole eikä koskaan tule olemaan.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Toshiba_4S
    http://www.gen4energy.com/
    http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%85gestan_ydinvoimalaitos

    (jäämme odot­ta­maan parkua Åges­tan sulamisinsidentistä..)

  51. Eero Jan­tunen: Emmekö voisi tehdä niin kuin Tan­s­ka ja Sak­sa? Raken­netaan paljon uusi­u­tu­via ja pide­tään asi­as­ta paljon meteliä. 

    … ja ilman meteliä tehdään se sähkö sit­ten polt­ta­mal­la kivi­hi­iltä ja ehkä maakaasua.

    http://theenergycollective.com/breakthroughinstitut/53690/analysis-nuclear-moratorium-germany-could-cause-spike-co2-emissions

    No, ehkä se on saman­tekevää, luku­unot­ta­mat­ta tietysti sitä että tuulivoimaloiden rak­en­t­a­mi­nen on aika vaar­al­lista ydin­voimaloi­hin verrattuna.

    http://truebluenz.com/2011/03/18/wind-farms-966-accidents-67-fatalities-so-far/

    Tosin uusi­u­tu­vista vesivoimal­la lie­nee pahempi track record, esimerkik­si Japanin tsuna­mi tap­poi toki suo­raan paljon enem­män ihmisiä kuin pato­ja rikko­ma­l­la, mut­ta vesivoiman val­loilleen­pääsy sur­masi sekin: http://en.wikipedia.org/wiki/Fujinuma_Dam

Vastaa käyttäjälle Ajattelija2008 Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.