_

Helsingistä ydinvoimalämmitteinen?

Fortum näyttää suunnittelevan hanketta, jossa Helsinki lämmitettäisiin Loviisaan rakennettavan kolmannen ydinvoimayksikön jätelämmöllä. Jos ne sellaista suunnnittelevat, kai niillä sitten on jokin ajatus siitä, miten se toteutetaan.

Nykyisistä ydinvoimaloista lämpöä ei saa ulos. Se on vain 30-asteista, joten se ei kelpaa kaukolämmöksi. Kaukolämpöputkiin tuupattava vesi on muistaakseni 120 asteista, mikä merkitsee, että se on melkoisessa paineessa.

Jotenkin tuntuisi luontevammalta lämittää Loviisan jätelämmöllä ensin Loviisa ja sitten Kotka. Kaukolämpöputki Helsinkiin maksaisi paljon. Muistan nähneeni sellaisen luvun kuin 700 miljoonaa euroa, mutta tämä tieto on muistinvarainen.

Jos vesi otetaan voimalaitoksesta ulos 120-asteisena, sähköä saadaan palon vähemmän. En tiedä, onko maailmassa yhtään vastapainevoimalaksi rakennettua ydinvoimalaa.  Yleensä ydinvoimalat rakennetaan hyötysuhteiltaan huonoiksi, jotta niissä ei jouduttaisi pitämään vaarallisen korkeita paineita. Joku varmaankin osaa kertoa, liittyisikö vastapainevoimalaan turvalisuusongelmia.

Jos Helsinki lämmitettäisiin kaukolämmöllä, putoisivat Helsingin voimalaitokset pois verkosta, jolloin tuo Loviisan kolmosyksikkö ei toisi valtakunnan verkkoon juuri lisää sähköä. Koska ydinvoima voi joskus mennä myös pois päältä, pitäisi Helsinkiin toisaalta investoida paljon rahaa varajärjestelmään.

Helsingin lämmittämistä ydinvoimalla on kuitenkin suunniteltu. Joskus kauan sitten arvioitiin, että edullisinta olisi rakentaa pelkkää lämpöä tuottava laitos  (kaupalliselta nimeltään Secure?)  joka olisi turvallista sijoittaa keskelle kaupunkia. Onhan Otaniemen reaktorikin keskellä asutusta. Luulen, että tämä ratkaisu olisi edelleen paras, jos Helsingin voimalat halutaan sulkea.

Nykyisten ydinvoimaloiden hukkalämpöä voisi käyttää kasvihioneiden lämmittämiseen. Tomaatinviljely Suomen talvessa on epäekologisempaa kuin tomaattien lennättäminen espanjasta Suomeen. Olkiluodon ydinvoimaloiden jätelämmöllä voitaisiin lämmittää niin suuri määrä kasvihuoneita, että niihin mahtuisi koko Suomen kasvihuonetuotanto. Närpiössä ei hurrattaisi.

Tagged

24 thoughts on “Helsingistä ydinvoimalämmitteinen?

  1. Ei PK-seudun tarvitsisi pahemmin investoida varajärjestelmään, sellainen on jo olemassa: nykyinen lämmitysjärjestelmä. Sen sijaan koko nykyistä järjestelmää (kaikkia voimaloita) ei enää tarvittaisi, koska nykyjärjestelmässäkin on jo redundanssia (öljy- ja kaasuvoimalat ovat varajärjestelmänä suurille hiilivoimaloille).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Maksaa se putki Loviisasti Helsinkiin. Mutta jotkut suunnittelee Siperiasta tulevan maakaasuputken jatkamista Itämeren pohjia pitkin Pietarista Saksaan.

    Hesarin jutusta, lähteeksi mainittu Fortumin YVA raportti Loviisan voimalahakemuksessa.

    Tiedot ilmenevät Fortumin torstaina julkistamasta Loviisa 3 -voimalan ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta.

    Fortum tutkii Loviisan voimalaitoksen laajentamista kolmannella voimalaitosyksiköllä.

    Se olisi sähköteholtaan 1 000–1 800 megawattia. Lämpöteho olisi 2 800–4 600 megawattia.

    Laitos valmistuisi aikaisintaan 2018, ja sen käyttöikä olisi vähintään 60 vuotta.

    Fortumin suunnitteleman lämpöteholtaan 4 600 megawatin voimalaitoksen sähköteho laskisi kaukolämmön myötä 1 800 megawatista 1 560:een.

    Kaukolämpöteho olisi 1 200 megawattia, joka vastaa melko tarkoin koko pääkaupunkiseudun nykyistä keskimääräistä kaukolämpötehoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Pidin omassa kunnallisvaalikampanjassani esillä tämän vaihtoehdon perinpohjaista selvittämistä. On vaikea nähdä toista tapaa korvata Helsingin hiilivoimalat ja lämmöntuotanto, joka päästää KVK-päästöjä Helsingissä tuplasti enemmän (50% kaikista) kuin kaikki liikenne yhteensä.

    Kirjoitin tästä vaalien alla pitkähkön blogimerkinnän. Myös ydinvoiman uhkatekijöitä ja potentiaalia käsittelevä merkintäni saattaa kiinnostaa.

    Tässä kommentteja Oden pointteihin:

    1. Kuulisin mielelläni lisää Fortumin suunnitelmista. Nyt olisi hyvä saada Fortumin ja Helenin välille keskusteluyhteys tästä vaihtoehdosta. Myös Helen on muuten selvittämässä tätä vaihtoehtoa.

    2. Nykyisistä ydinvoimaloista ei tosiaan saada hyödynnettäväksi kelpaavaa lämpöä ulos ilman aika radikaaleja modaustoimenpiteitä. Nämä maksanevat aika pitkän pennin, mutta niidenkin kannattavuus tulisi selvittää.

    3. Kotkaa ja Loviisaa ei kannata lämmittää tällä hukkalämmöllä, koska siihen tehtävät investoinnit ovat jättimäisiä. Oikeastaan vain koko pk-seutu olisi tarpeeksi iso tehdäkseen projektista kannattavan.

    4. Näkemieni laskelmien mukaan 1200MW voimalan teho laskisi 1000MW:en, mutta tämän lisäksi tulisi 1500MW lämpöä. Teho siis nousisi todella paljon, muistaakseni about 36%–>60%. Olen myös antanut kertoa itselleni, että Pietari lämpiäisi osin ydinvoimalla, samoin joku alue Sveitsissä. Näistä en ole kuitenkaan varma. Turvallisuusongelmista en ole kuullut.

    5. Varavoima ovat tosiaan idean heikoin puoli ydinvoiman yleisten ongelmien ohella. Voisiko Helsingin nykyiset laitokset jättää sinne missä ne ovat reseviksi muutaman viikon polttoaineen kanssa? Varavoima on asia, josta kaipaisin eniten tietoa ja joka pitäisi selvittää juurta jaksaen.

    6. Lain mukaan ydinvoimala ei voi olla kovin lähellä asutusta. Ihan hyvä näin. Mutta ehkä tuohon lakiin voitaisiin miettiä joitain pieniä lievennyksiä, jotta putken kustannukset eivät täysin karkaisi käsistä. Helsingissä ollaan muuten laskettu putken kustannukset 850M euroksi.

    7. Kannatan nykyisten voimaloiden hukkalämmön hyötykäyttöä – se olisi ekologisesti hyvä juttu jo siksi, että mereen pumpattuna se horjuttaa paikallista ekosysteemiä. RKP pitäisi vain ensiksi saada heivattua hallituksesta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Ylläolevassa tämä kappale ei nyt kyllä tyydytä: “Jos Helsinki lämmitettäisiin kaukolämmöllä, putoisivat Helsingin voimalaitokset pois verkosta, jolloin tuo Loviisan kolmosyksikkö ei toisi valtakunnan verkkoon juuri lisää sähköä. Koska ydinvoima voi joskus mennä myös pois päältä, pitäisi Helsinkiin toisaalta investoida paljon rahaa varajärjestelmään.”

    Siis se poistaisi sähköntuotantokapasiteettia nimenomaan talviaikaan, jolloin myös sähkön kysyntä on suurin, mikä on se perusongelma. Ja jos nykyiset kaukolömpölaitokset pidetään toimintakunnossa, niin miksi uutta varavoimaa pitäisi rakentaa?

    Jukka Jonninen kirjoitti myös aiheesta, http://thexder82.livejournal.com/13849.html,
    ajatus Loviisaan saakka ulottuvasta kaukolämpöverkosta on muutenkin mielenkiintoinen, voitaisiin korvata tuolla asutuksesltaan kasvavalla kaistaleelle kaukolämmöllä muuta lämmöntuotantoa, ja lisäksi tuottaa sillä kaistalla biovoimaloissa lämpöä sen sijaan että kuljetettaisiin polttoainetta. Olisikohan tämä energiatehokkaampaa?

    Propellipää-idea jonka heitin Jonnisen blogiin: Helsinki – Tallinna tunneliin ovat virolaiset ehdottaneet tekosaarta keskiväliin huoltoa varten. Ilmeisesti myös Tallinnassa on kaukolämpöverkko. Rakennetaan se lämpöydinvoimala tuonne tekosaarelle ja tehdään junatunneliin myös kaukolämpöputket.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Fortum saa suunnitella, mitä haluaa, mutta Helsingin Energian taktiikka olla räväyttämättä eväänsäkkään asia vuoksi taitaa olla tuloksellisempi…

    Olen aina ihmetellyt, miksi ydinvoimaloiden hukkalömpö pitäisi lykätä lauhdevedessä mereen. Eikö olisi muita ratkaisuja totaalisen haaskauksen (ja paikallisten luonnonolojen muuttamisen) ja Helsingin lämmittämisen välillä? Miksei Fortum ala kasvattaa viiniköynöksiä kasvihuoneissa tai energialevää altaissa? Fortum, Sampien allaskasvattaja? Systeemi ei todennäköisesti kustantaisi itseään mutta hieno ympäristöturismin kohde se olisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Jonkun kumman takia tomaatinviljelyähän tuetaan vielä alemmalla sähköveroluokalla, ja lisäksi ymmärtääkseni Kepu on saatu eri risu- ym. bioenergiapakettien taakse sillä, että kasvihuoneiden lämmitystä pelleteillä tuetaan lisäksi avokätisesti.

    Näistä pitäisi päästä eroon. Talvella voi elää kasviksilla, mutta niiden pitäisi olla juureksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Kirjoitinkin jo samasta aiheesta toisessa ketjussa, mutta keskutelu näemmä jatkuu täällä.

    Yksi ongelma siis on se, että ydinvoima tuottaa vakiosähkötehon koko ajan, jos sitä käytetään taloudellisimmalla ajotavalla. Ydinvoiman kiinteät kulut ovat suuret, muuttuvat pienet, joten kannattaa ajaa täyttä tehoa koko ajan. Ydinvoimalan sähköntuotannon sivutuotteena tulevaa mahdollista kaukolämpöä voi toki säätää ajamalla kesällä ylijäämälämmön mereen kuten nytkin laudelaitoksissa tehdään, mutta entäs se talviajan sähkö? Perinteisessä kaukolämpövoimalassa myös sähköä tulee lisää, kun kaukolämmöntarve lisääntyy, siis juuri oikeaan aikaan, kulutuksen ollessa suurimmillaan. Missä ja miten tehdään talviajan lisäsähkö, jos kaukolämpö tulee vakiosähkötehoa ajavasta ydinvoimalasta? Vai onko ajatuksena, että Loviisan mahdollista kaukolämpöydinvoimalaa ajetaan kuten kaukolämpövoimalaa nykyään, sähkötehon muuttuessa lämpötehon tahdissa?

    Muuten, koko energiajärjestelmää pitäisi miettiä siten, että primäärienergiankulutus minimoituu. Tässähän kaukolämpö sähköntuotannon ohessa on erinomainen ratkaisu.

    Bioenergiaa ei riitä kuin pieneen osaan nykykulutuksesta, ei myöskään ydinvoimaa nykytekniikalla, kun maailmanlaajuisesti katsotaan. Siksi kulutuksen minimointi tai tuotantohyötysuhteen maksimointi ovat aivan olennaisia tavoitteita, jos pyritään tai joudutaan pienentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Koska olen aika varma, että Fortumin insinöörit seuraavat kirjoitteluani suorastaan kiihkeästi, kerron saman tien, mitä oikeasti kuuluu tehdä.

    Pohjustan ensin sen verran, että Suomi on lupautunut tuottamaan 2020 mennessä 38% energiasta uuisutuvilla. Taoite, kymmenen prosenttiyksikön lisäys, on huikea varsinkin nyt, kun metsäteollisuus on ajamassa toimintaansa alas.

    Kysymys siis kuuluu, miten valjastaa ydinvoima kiskomaan tätä taakaa. NO, EI MITENKÄÄN! miettii Fortumin insinööri ihmeissää.

    Pötyä. Pumpataan vain ylijäämä lämpö veteen kuten tähänkin asti, mutta aletaankin kasvattaa vedessä levää. Levästä taas saa biopolttoainetta — ja huomattvasti tehokkaammin kuin vaikkapa palmusta.

    Shellin Ollilalta voi kysyä neuvoa, jos ei tiedä, miten levälaitos tehdään.

    Lisäbonuksena voitaisiin viereen rakentaa säätövoimaksi hiilivoimala, jonka tuottama hiilidioksidi pumpattaisiin levälle ravinnoksi.

    Ideapalkkion voi laittaa siihen tuttuun tilinumeroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Oo, ketju täynnä säteileviä ideoita 🙂 Bakteerien valjastamista vedyn yms. tuottamiseen kannattaa myös harkita keskipitkällä aikavälillä. Tällä sektorilla ilmeisesti edistytään nykyisin nopeasti.

    On muuten täysin käsittämätöntä, että yksi keskeisimmistä hallituksen energiapoliittisista motivaattoreista tuntuu olevan lyhytnäköinen kepulainen aluepolitiikka. Pikkuhiljaa alkaa ottaa pattiin veronmaksajien kuppaaminen yhä uusilla tavoilla ilman, että rahat jollakin tavoin oikeasti kasvattaisivat yhteistä hyvää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Asiaa on nimimerkki Sähkömies pohdiskellut monologeissaan http://www.energianet.fi/forum/viewtopic.php?start=105&t=30

    Tyhmäähän mallissa tietysti on se että voimala olisi Loviisassa ja lämmön käyttäjät pääkaupunkiseudulla, mutta lainmuutos ydinvoimalan sijoittamiseksi pääkaupunkiseudulle ei liene poliittisesti mahdollinen.

    Jotain kuitenkin pitää keksiä kun Helsingin vanhat voimalat kuluvat loppuun, hanke jota selvitellään nyt on tuotannossa aikaisintaan 2020-luvulla, jolloin teknistä käyttöikää on tietääkseni jäljellä enää Vuosaaren B-voimalalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. “Nykyisten ydinvoimaloiden hukkalämpöä voisi käyttää kasvihioneiden lämmittämiseen. Tomaatinviljely Suomen talvessa on epäekologisempaa kuin tomaattien lennättäminen espanjasta Suomeen. Olkiluodon ydinvoimaloiden jätelämmöllä voitaisiin lämmittää niin suuri määrä kasvihuoneita, että niihin mahtuisi koko Suomen kasvihuonetuotanto. Närpiössä ei hurrattaisi.”

    Kiitos Vihreiden vuosikausia harrastaman ydinvoimapelottelun, noita “atomi”tomaatteja ei kyllä uskaltaisi kovinkaan moni ostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Kalankasvatusta taidetaan jo jonkun lauhdevesiputken päässä harjoittaa.

    Suuremmat kysymykset ovat kuitenkin:
    -Nykyisten hiili- ja kaasuvoimaloiden alasajo vara/säätövoimaloiksi. SDP ei pidä siitä että työpaikkojen määrä voimaloissa vähenee.
    -Energian hinnoittelu. Nyt Helsingin Energia tulouttaa kaupungin kassaan ~puoli miljardia vuodessa. Fortum ei tälläistä tekisi. Parempi kumppani voisi olla TVO tyyppinen yhtiö jonka taarkoitus on toimittaa energiaa osakkailleen omakustannushintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Ydinkaukolämmön paras puoli on se, että kerralla putoaisi Suomen saastetaseesta paljon vaikeasti korvattavaa fossiilista kaukolämpöenergiaa.

    Toinen etu olisi se, että koko nykyistä voimalakapasiteettia ei enää tarvittaisi varakapasiteetiksi. Joku voisi laskea, miten arvokkaita Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloiden (ja turva-alueiden) tontit olisivat toisessa käytössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.