Obaman voitto ja ilmastopolitiikka

Voi että olen iloinen ja helpottunut!

Oba­ma on selkeäsanais­es­ti luvan­nut Yhdys­val­tain tule­van mukaan ilmastopoli­ti­ikkaan. Tämä voi tarkoit­taa, että meil­lä on muu­ta­man vuo­den jäl­keen maail­man­laa­juinen päästökaup­pa­jär­jestelmä. Oli­han koko päästökaup­pamekanis­mi alun­perin Clin­tonin hal­li­tuk­sen luo­mus, vaik­ka jotkut levit­tävätkin huhua, että se olisi Hei­di Hau­ta­lan aikaansaan­nos tai muuten vain vihrei­den keksintöä.

Yhdys­val­lois­sa näyt­tää ole­van val­lal­la, ettei ilmastopoli­ti­ik­ka onnis­tu, elleivät kaik­ki maat osal­lis­tu siihen. Veikkaisin, että koh­ta kaik­ki osal­lis­tu­vat, tai itkevät ja osal­lis­tu­vat. Suos­tut­telu­un ei tarvi­ta ris­teily­ohjuk­sia: sulkem­i­nen vapaakau­pan ulkop­uolelle riit­tää. Se ei olisi edes epäreilua, sil­lä kan­sain­väliseen kil­pailu­un ei voi osal­lis­tua aivan eri­laisin sään­nöin. Olympialaisi­inkaan ei pääse, jos käyt­tää dopingia.

EU:n päästökau­pas­sa kiin­tiöt jaet­ti­in aluk­si ilmaisi­na, mikä oli sen tehokku­u­den kannal­ta vähän type­r­ää. Sitä saat­toi perustel­la sil­lä, että näin tur­vat­ti­in euroop­palais­ten yri­tys­ten kil­pailukyky tilanteessa, jos­sa vain osa maail­mas­ta oli päästökau­pan piiris­sä. Sähkön tuotan­non osalta tässä ainakaan ei ollut mitään järkeä, kos­ka päästöoikeu­den hin­ta siir­tyy sähkön hin­taan, vaik­ka sen saisi ilmaisek­si. Ilmainen päästöoikeus ei tue euroop­palaista teol­lisu­ut­ta vaan sähkön­tuot­ta­jia. Helsinkiläi­nen veron­mak­sa­ja kiit­tää val­tio­ta tästäkin typeryydestä.

Jos kaik­ki maat osal­lis­tu­vat päästökaup­paan, ilmai­sis­sa kiin­tiöis­sä ei ole oikein järkeä järkeä. Sil­loin ei maako­htaisil­la kiin­tiöil­lä myöskään ole teol­lisu­u­den kannal­ta merk­i­tys­tä, kos­ka päästöoikeudelle muo­dos­tuu kaikkial­la maail­maa sama hin­ta. Maako­htaisil­la kii­in­tiöil­lä on merk­i­tys­tä vain sen suh­teen, miten jae­taan tulot päästöki­in­töi­den myyn­nistä val­tioiden kesken. 

Ilmas­to-oikeu­den­mukaisu­u­den puoles­ta puhu­vat esit­tävät, että kiin­tiöt — tai siis kiin­töi­den myyn­nistä saata­vat tulot — jaet­taisi­in tasan väk­ilu­vun suh­teessa.  Tätä on help­po perustel­la sil­lä, että kaikil­la ihmisil­lä on yhtäläi­nen oikeus ilmake­hään. En silti usko, että maail­mas­ta tulee näin oikeu­den­mukaista ihan vähään aikaan.

Päästöki­in­tiöi­den jakami­nen toteu­tuneen kulu­tuk­sen suhteessa

a) palk­it­sisi mai­ta huonos­ta ympäristöpolitiikasta;

b) merk­it­sisi peri­aatet­ta, että vau­rauteen on oikeus vain mail­la, jot­ka rikas­tu­i­v­at ajois­sa ja

c) merk­it­sisi, että maa, jol­la on ener­giaval­taista vien­tiä (esim. Suo­mi) pää­sisi verot­ta­maan kuluttajamaita.

Uskoisin, että kom­pro­mis­si löy­tyy näi­den kah­den peri­aat­teen väliltä, mut­ta ihan help­poa se ei tule olemaan.

Voidaan tietysti kysyä, mik­si men­nä päästökau­pan kaltaiseen mon­imutkaiseen jär­jestelmään, jos se kos­kee kaikkia ja jos ilmais­es­ta alku­jaos­ta luovu­taan. Jos päästöoikeu­den hin­naksi muo­dos­tuu 30 €/tonni, on lop­putu­los jok­seenkin sama, kuin jos meil­lä olisi kan­sain­välis­es­ti har­mon­isoitu hiilid­iok­sidi­vero 30 €/tonni.

Päästökaup­pa­mallis­sa päästöoikeuk­sia voi han­kkia pait­si osta­mal­la myös tekemäl­lä met­si­tyk­sen kaltaisia ilmake­hän hiilid­iok­sidia vähen­täviä toimia. Sama on imple­men­toitavis­sa vero­ma­lli­inkin, mut­ta ei yhtä yksinkertaisesti.

Päästökaup­pa­mallis­sa, jos itse jär­jestelmä ei vuo­da, voidaan taa­ta, että päästöt pysyvät tavoite­ta­sol­la. Jos eivät meinaa pysyä, päästöoikeu­den hin­ta nousee. 

 

35 vastausta artikkeliin “Obaman voitto ja ilmastopolitiikka”

  1. “Voidaan tietysti kysyä, mik­si men­nä päästökau­pan kaltaiseen mon­imutkaiseen jär­jestelmään, jos se kos­kee kaikkia ja jos ilmais­es­ta alku­jaos­ta luovu­taan. Jos päästöoikeu­den hin­naksi muo­dos­tuu 30 €/tonni, on lop­putu­los jok­seenkin sama, kuin jos meil­lä olisi kan­sain­välis­es­ti har­mon­isoitu hiilid­iok­sidi­vero 30 €/tonni.”

    Pait­si että hiilid­iok­sidi­veroa määrätessä ei voi­da mitenkään tietää, mikä päästöoikeu­den hin­naksi olisi muo­dos­tunut. Joten miten ihmeessä reg­u­laat­tori osaisi määrätä veron samalle tasolle kuin päästö­markki­nat määrit­tävät hiilid­iok­sidi­ton­nin? Mitään markki­noita­han ei edes tarvit­taisi, mikäli reg­u­laat­tori osaisi suo­raan säätää verot oikein.

    Päästökau­pan hienous on siinä, että se luo hiilid­iok­sille markki­nat ja sitä kaut­ta hin­nat, jot­ka ohjaa­vat tuotan­toa sel­l­aisel­la tehokku­udel­la johon mikään reg­u­laat­tori ei kykene.

    (tehokku­us tarkoit­taa sitä taloudel­lista tehokku­ut­ta jota Tiedemies niin usein peräänkuuluttaa)

    (Ode kyl­lä tietää kaiken kir­joit­ta­mani, mut­ta tek­s­ti­ni on tarkoitet­tu lähin­nä muille lukijoille)

  2. Kam­pan­joiden sisältä tihku­vat tiedot herät­tävät luottamusta:

    The debates unnerved both can­di­dates. When he was prepar­ing for them dur­ing the Demo­c­ra­t­ic pri­maries, Oba­ma was record­ed say­ing, “I don’t con­sid­er this to be a good for­mat for me, which makes me more cau­tious. I often find myself trapped by the ques­tions and think­ing to myself, ‘You know, this is a stu­pid ques­tion, but let me … answer it.’ So when Bri­an Williams is ask­ing me about what’s a per­son­al thing that you’ve done [that’s green], and I say, you know, ‘Well, I plant­ed a bunch of trees.’ And he says, ‘I’m talk­ing about per­son­al.’ What I’m think­ing in my head is, ‘Well, the truth is, Bri­an, we can’t solve glob­al warm­ing because I f—ing changed light bulbs in my house. It’s because of some­thing collective’.”

    (link­ki)

  3. “Veikkaisin, että koh­ta kaik­ki osal­lis­tu­vat, tai itkevät ja osal­lis­tu­vat. Suos­tut­telu­un ei tarvi­ta ris­teily­ohjuk­sia: sulkem­i­nen vapaakau­pan ulkop­uolelle riittää.”

    Enpä usko, että län­si­maid­en eli­itit ovat valmi­ita rav­is­tele­maan tätä ns. vapaakaup­pa­jär­jestelmää. Veikkaan, että Kiina ja Intia suos­tutel­laan pehmeäm­mil­lä keinoil­la tekemään jotain pien­tä ilmas­ton hyväksi.

  4. Oba­ma ja demokraat­ti pres­i­dent­tinä ei tietenkään automaat­tis­es­ti tarkoi­ta, että ilmastopoli­ti­ik­ka saadaan oikeal­la uralle. Demokraateil­la on omat esim. hiilikaup­paa vas­tus­ta­vat tahon­sa. Kun Bush sanoi, että “kansakun­nal­la ei ole varaa” (ottaa vaku­u­tus­ta maail­man­lop­un var­al­ta), hän ei puhunut pelkästään ahnei­den manip­u­laat­tor­ei­den (aka repub­likaanien) suulla.

    Jos on tul­lut ihme­tel­tyä, mik­si juuri Jenkeis­sä on niin paljon “katu­maas­ture­i­ta”, se johtuu juuri siitä, että niiden kohdal­la demokraat­tien ja repub­likaanien (lyhyt­näköi­nen) etu yhdis­tyi, demokraat­tien ammat­tiy­hdi­tys­ten ja repub­likaanien omis­ta­jien intressien kautta. 

    Jos taas on tul­lut ihemtel­tyä, mik­si juuri USA:ssa poli­ti­ik­ka on niin “markki­nave­toista”, toisin sanoen, mik­si juuri siel­lä lob­bar­it ja intres­siryh­mät saa­vat tah­ton­sa läpi, niin en minä ainakaan tiedä vastausta. 

    Ehkä se johtuu osaltaan kau­pal­lis­es­ta kult­tuurista; aina­han siel­lä on ääniä ostet­tu ja poli­it­tista val­taa myy­ty ihan siinä kuin kaikkea muutakin.

    Oba­man elämänker­ras­sa on nuoren senaat­to­riehdokkaan turhau­tunut kuvaus siitä, miten vaalit USA:ssa suju­vat. Aika kuluu soitel­lessa raharikkaille ja avus­tuk­sia anel­lessa. Samal­la täy­tyy miet­tiä, voiko rahaa ottaa vas­taan juuri tältä tahol­ta, kun tuli otet­tua jo tuol­ta toiselta, ja niiden eduthan ovat luul­tavasti vas­takkaiset. (Ja ennen kuin joku ilkkuu, että niin­hän se käy Suomes­sakin, niin kan­nat­ta huo­ma­ta, että tääl­lä hom­ma on maakun­tata­son har­rastelua … jos ei sit­ten Keskus­ta jo ole yltänyt piirikunnallisiin.)

    Ainakin senaat­tor­in­vaaleis­sa Oba­ma taisi pää­tyä hyväksymään auto­työläisiltä merkit­tävästi rahaa. Se taas luul­tavasti tarkoit­taa, että ainakaan autoilua ei kovin radikaal­isti olla rajoittamassa.

    The Audac­i­ty of Hope’s­sa kir­joit­ta kuitenkin sen ver­ran nopeasti oppi­va poli­it­ti­nen peluri, että ehkä hän tosi­aan saa ne palapelin palat paikalleen. Arvo­maail­ma ainakin tun­tui ole­van kohdal­laan sikäli kun se amerikkalaisel­la poli­itikol­la voi olla, jos tuo lievä kameleont­ti­maisu­us unohdetaan.

  5. Vaik­ka USAn pres­i­dent­ti on mah­ta­va mies, niin ei sen­tään niin mah­ta­va, että pysty­isi ohit­ta­maan päätök­sen­teossa kon­gressin. Pres­i­dent­ti kuu­luu val­lan­jaos­sa lähin­nä toimeen­panevalle puolelle. Jos Edus­ta­jain­huone tai Senaat­ti ei rahoi­ta ilmas­tokam­pan­jaa, niin Oba­man kon­stit ovat kyl­lä vähissä.

  6. “Päästökaup­pa­mallis­sa, jos itse jär­jestelmä ei vuo­da, voidaan taa­ta, että päästöt pysyvät tavoitetasolla. ”

    Ongel­ma vain on, että nykyti­etämyk­sen val­os­sa meil­lä ei ole pien­in­täkään syytä uskoa, että jokin tiet­ty (real­isti­nen) päästömäärä seu­raa­van viiden vuo­den aikana olisi kokon­aisu­u­den kannal­ta parem­pi kuin toinen. Vähen­tämi­nen on ehkä hyväk­si, mut­ta sil­lä ei ole pien­in­täkään väliä vähen­netäänkö ensin 4 yksikköä ja sit­ten 6 vai ensin 6 yksikköä ja sit­ten 4. Eli vero­tuk­sel­la päästään aivan yhtä tehokkaasti käytän­nössä yhtä hyvään tulokseen. 

    “Päästökaup­pa­mallis­sa päästöoikeuk­sia voi han­kkia pait­si osta­mal­la myös tekemäl­lä met­si­tyk­sen kaltaisia ilmake­hän hiilid­iok­sidia vähen­täviä toimia. Sama on imple­men­toitavis­sa vero­ma­lli­inkin, mut­ta ei yhtä yksinkertaisesti.”

    En oikein ymmär­rä, mikä tekee mon­imutkaisem­mak­si päästövähen­emän käyt­tämisen verovähen­nyk­seen kuin päästöoikeu­den korvikkeena?

    “Pait­si että hiilid­iok­sidi­veroa määrätessä ei voi­da mitenkään tietää, mikä päästöoikeu­den hin­naksi olisi muodostunut. ”

    sitä kuitenkin var­masti tul­laan yrit­tämään. (ja on jo yritet­ty.) Ei ole poli­it­tis­es­ti hyväksyt­tävää, että päästöoikeu­den hin­ta on 0,2 euroa, eikä ole hyväksyt­tävää, että päästöoikeu­den hin­ta on 2000 euroa. Eli kaikesta markkin­auskos­ta huoli­mat­ta päästökaup­pa redu­soituu huonos­ti säädet­täväk­si hiilid­iok­sidi­veroksi. (joka vielä ilmais­jaol­la ei päädy val­tion, vaan päästäjien kas­saan. Ja poli­itikko­ja ei edes hävetä, kos­ka tukin edes ymmärtävät tuota.) 

    “Päästökau­pan hienous on siinä, että se luo hiilid­iok­sille markki­nat ja sitä kaut­ta hin­nat, jot­ka ohjaa­vat tuotan­toa sel­l­aisel­la tehokkuudella ”

    Ei 30 euron hin­tainen päästöoikeus ohjaa tuotan­toa mitenkään sen kum­mallisem­min tai tehokkaam­min kuin 30 euron vero. 

    Ain­oa todel­li­nen “etu” päästökau­pal­la veroon ver­rat­tuna on, että se on poli­it­tis­es­ti helpom­pi toteut­taa yli rajo­jen. Ja tuon “edun” vuok­si yri­tyk­set joutu­vat kohtaa­maan uuden markki­nariskin toimin­nas­saan. Sen sijaan, että tiedet­täisi­in, että päästö mak­saa 20 euroa seu­raa­vat viisi vuot­ta, yri­tys joutuu varautu­maan siihen, että päästöoikeus voi mak­saa mitä tahansa.

  7. Nim­imerk­ki “tomp­peli”, kir­joituk­ses­tasi saa sen käsi­tyk­sen että ain­oas­taan pahat ihmiset har­ras­ta­vat lob­baus­ta ja etu­ryh­mäpeliä eli rahal­la oste­taan vain paho­ja asioi­ta kuten etu­ja autoil­i­joille. Jos ker­ta rahal­la saa, niin mik­si hyvät ihmiset eivät lähde mukaan ostoksille?

    Sehän on toki selvää, että jos on ole­mas­sa jokin taho, jol­la on hal­lus­saan val­ta­va määrä jaet­tavak­si tarkoitet­tua rahaa, niin miljoonat ihmiset ja ryh­mät halu­a­vat päästä käsik­si niihin keinol­la mil­lä hyvän­sä. Ongel­ma ratkeaa vain pois­ta­mal­la kyseinen instituutio.

  8. joo van­hana skep­tikkona uskallan myös epäil­lä sitä, kuin­ka paljon yksi pres­i­dent­ti voi vaikut­taa koko usan poli­ti­ikkaan? olkoon tämä päästökaup­pa vain yksi esimerk­ki asiasta…

  9. Huo­masin itsekin, että aja­tus oli jäänyt kesken. Tarkoi­tus oli ihme­tel­lä, mik­si juuri USA:ssa niin usein etu­ryh­mät etu­ilee yleisen hyvän kustannuksella. 

    Ter­vey­den­huolto lie­nee kuu­luisin esimerk­ki. Selvä enemm­stö jenkeistä on halun­nut uni­ver­saalin ter­vey­den­huol­lon liit­to­val­tion takaa­mana ties kuin­ka kauan, mut­ta ei vain onnis­tu, kun pahik­set estää, siis ne, jot­ka hyö­tyvät tehot­tomas­ta ja muutenkin moraalit­tomas­ta sys­teemistä joko suo­raan tai vaaliavustuksina. 

    Clin­tonithan yrit­tivät viimek­si. Oba­man tavoit­teet ovat vaa­ti­mat­tomam­mat, mut­ta var­maa ei ole niidenkään läpi­meno vaik­ka kak­soisen­em­mistö onkin. Kiire ainakin on.

  10. “Veikkaisin, että koh­ta kaik­ki osal­lis­tu­vat, tai itkevät ja osal­lis­tu­vat. Suos­tut­telu­un ei tarvi­ta ris­teily­ohjuk­sia: sulkem­i­nen vapaakau­pan ulkop­uolelle riittää.”

    Län­si­maiset taloudet ovat nykyään jo niin riip­pu­vaisia Aasian taloud­es­ta, eri­tyis­es­ti Kiinas­ta, että Aasian talousjätit joko tule­vat näen­näis­es­ti mukaan tai nau­ra­vat (kon­tra “itkeä”) ja eivät tule. Lähi-idän päästöjätit elävät öljys­tään ja kaa­sus­taan, vet­tä alueel­la ei liiem­min ole, ydin­voimaa heille ei edes halu­ta, joten ellei joku kehitä heille kun­nol­lisia aurinkopa­neele­ja, niin enti­nen meno jatkuu. Muu­ta­ma tuulimyl­ly voi jos­sain ran­nikol­la pyöriä.

    EUn päästöt ovat n. 1/8 maail­man kokon­ais­päästöistä (tosin Kiina ainakin arvioi päästön­sä alakant­ti­in, eikä maankäytön muu­tok­sia huomioi­da riit­tämi­in). Jos tästä 1/8:sta vähen­netään vaikka­pa 20%, niin vähen­netään 2/80 = 2.5% nyky­i­sistä maail­man kokon­ais­päästöistä. Kiina, Intia kas­va­vat sen ver­ran jo yhdessä vuodessa. Myös Brasil­ia, Indone­sia.. jopa Saha­ran eteläpuo­li­nen Afrik­ka on pääsemässä mukaan talouskasvu­un. Zim­bab­wen kaltaisia häpeäpilkku­ja toki löy­tyy, mut­ta keskimäärin taloudet ovat kas­va­neet roimasti täl­lä vuosi­tuhan­nel­la (mm. Ango­las­sa ollut korkeim­mil­laan 20% kasvua vuodessa) ja pian rupeaa heillekin hal­vat hiilivoimalat mait­ta­maan, kun kas­va­va talous ja yhteiskun­ta tarvit­se­vat energiaa.
    Tämä on hyvää kehi­tys­tä. Arviot siitä, että maail­man CO2-päästöt voisi­vat jopa tuplaan­tua vuo­teen 2030 men­nessä ovat itsessään hyvin posi­ti­ivisia, sil­lä ne ovat indikaat­tori vauras­tu­vas­ta maail­mas­ta. Vauras­tu­va maail­ma tulee ole­maan myös nyky­istä kiin­nos­tuneem­pi ympäristöstään huoles­tu­mis­es­ta. Jos vuon­na 2030 ppm on hie­man yli 400, entä sit­ten? Onko nykyis­es­tä n. 380:sta ollut jotain hait­taa? Oikeasti?

    Nykyisessä talouskri­i­sis­sä ja laman riskissä on ainakin se hyvä puoli, että Kööpen­ham­i­nan 2009 umpiku­jaan pää­tymisen toden­näköisyys kas­vaa. Täl­löin saadaan lisäaikaa järkiintymiselle.

    Ei Oba­makaan, johon pro­jisoidaan val­tavasti eri­laisia omia unelmia mitä ihmeel­lisim­mil­lä tahoil­la, voi ilman kon­gres­sia toimia, ja amerikkalaiset välit­tävät taloud­estaan moninker­tais­es­ti ilmas­ton­muu­tos­ta enemmän.

  11. Halu­aisin kuul­la Soin­in­vaar­al­ta tai joltain muul­ta rehellisen arvion siitä, mil­lä toden­näköisyy­del­lä ilmas­ton­muu­tos tul­laan tor­ju­maan ajois­sa. Olete­taan tässä, että mitään yllät­tävää ja mullis­tavaa tek­nol­o­gista uud­is­tus­ta ei tapahdu.
    Perus­tuuko opti­mis­mi aitoon uskoon vai pelkkään kan­nus­tavaan “uskoon”, jol­la estetään mas­so­jen lamaan­tu­mi­nen ja ongelmien pahen­e­m­i­nen entisestään?
    Mitkä kylmät tosi­asi­at tuke­vat optimismia?

  12. Vaik­ka usein tun­tuu, että Amerikois­sa pönt­töys on yleisem­pää kuin tääl­lä meil­lä, eivät hekään sen­tään talout­ta ase­ta ilmas­to­muu­tos­ta tärkeäm­mäk­si. Kyse­lyis­sä toisen­sa jäl­keen melkein kaik­ki jenkit esim. kan­nat­ta­vat uusi­u­tu­via sil­läkin uhal­la, että se on kalli­im­paa ja nos­taa tavaran hintaa. 

    Tietysti on help­po kek­siä kysymys, jon­ka perus­teel­la “amerikkalaiset välit­tävät taloud­estaan moninker­tais­es­ti ilmas­ton­muu­tos­ta enem­män”. Esimerkik­si: suos­tu­isitko nos­ta­maan vero­ja 100 pros­ent­ti­in aut­taak­sesi estämään ilmas­to­muu­tos­ta? Tähän tosin vas­tat­taisi­in kaikkial­la kieltävästi.

    On kuitenkin väärin vih­jail­la, että amerikkalaiset jotenkin väheksy­i­sivät ilmas­to­muu­tok­sen uhkaan. Onneksi.

  13. “Mitkä kylmät tosi­asi­at tuke­vat optimismia?”

    2008 on alka­neen vuosi­tuhan­nen kylmin vuosi.

    Täl­laista oli Kiinas­sa helmiku­us­sa: http://uk.reuters.com/article/homepageCrisis/idUKPEK161570._CH_.242020080204

    Seu­raavas­sa tiedeuu­ti­nen 31. Lokaku­u­ta 2008: Puil­la on viilen­tävä vaiku­tus ilmas­toon: http://www.guardian.co.uk/environment/2008/oct/31/forests-climatechange

    “Sci­en­tists in the UK and Ger­many have dis­cov­ered that trees release a chem­i­cal that thick­ens clouds above them, which reflects more sun­light and so cools the Earth. The research sug­gests that chop­ping down forests could accel­er­ate glob­al warm­ing more than was thought, and that pro­tect­ing exist­ing trees could be one of the best ways to tack­le the problem.”

    Jos puil­la on viilen­tävä vaiku­tus ilmas­toon, niin mikä vaiku­tus sil­loin on puiden kaatamisella?

    Mitä ihmi­nen on tehnyt Aasian, Afrikan, Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan met­sille edel­lis­ten 100 vuo­den aikana (Euroopalle jo aiemmin)?

    CO2-vaiku­tus on Glob­al Cir­cu­la­tion malleil­la las­ket­tu hyvin pitkälti “ei voi­da selit­tää muil­la tek­i­jöil­lä” poh­jal­ta (GCM:ien para­metrisoin­ti vas­taa­maan todel­lista maail­maa). Kyl­lä voidaan selit­tää suurelta osin muil­lakin tek­i­jöil­lä, ja on paljon uskot­tavam­min selitettykin.

    Lisäsikö vai vähen­sikö optimismiasi?

    Omaa pes­simis­miäni lisäävät sekä tieto siitä, että ihmi­nen ei mil­lään muu­ta jotain kan­taa sen jäl­keen kun ker­ran on sen totu­udek­si omak­sunut, ja aav­is­tus siitä, että sinän­sä ilmas­tolle merk­i­tyk­set­tömien toimen­pitei­den kiu­san­teko­vaiku­tus “hal­van ener­gian aika on ohitse” filosofi­al­la, tulee eri­tyisen pahasti sat­ut­ta­maan juuri kehi­tys­maid­en kasvua. Kas­va­vat taloudet ovat hyvin riip­pu­vaisia ener­gias­ta, ja niille ener­gian hin­ta on sitäkin merkityksellisempi.

    Uhkaa ei olisi jos “ilmas­tora­hoil­la” vaik­ka istutet­taisi­in niitä pui­ta ja suo­jeltaisi­in jo ole­mas­sa ole­via met­siä, mut­ta ruokakri­isi oli vas­ta pien­tä esi­makua siitä, mil­lainen kaaos on mah­dol­lista saa­da aikaan kun kääritään hihat ja ruve­taan pelas­ta­maan maailmaa.

  14. Min­ul­la on kyl­lä sel­l­ainen käsi­tys, että yleinen mielipi­de Yhdys­val­lois­sa on hyvin myön­teinen kireäm­mälle ilmastopoli­ti­ikalle. Tuos­sa Az:n linkit­tämässä ohjel­mas­sa Oba­ma lupasi päästökaup­paa, joka vähen­tää vuo­teen 2050 men­nessä päästöjä 80 pros­en­til­la. Vastapuoli ei mitenkään näkyvästi hyökän­nyt tätä vastaan. 

    Jokin aika sit­ten oli tieto, että 11 osaval­tio­ta suun­nit­teli omaa päästökaup­pa­jär­jestelmään­sä liit­to­val­tios­ta riippumatta. 

    Päästökaup­pa on muuten erit­täin edullista yrityksille.Kysykää vain For­tu­mil­ta tai Helsin­gin energialta.

  15. Tot­ta. Amerikkalais­ten käsi­tys ilmas­tos­ta on muut­tunut merkit­tävästi. Nyky­isin jotain 60–70% pitää ihmisen CO2-päästö­jen aiheut­ta­maa ilmas­ton­muu­tos­ta toteen näytet­tynä, mielipi­demit­tauk­ses­ta riippuen.

    (On kuvain­nol­lista, että tämä mielip­i­teen­muu­tos aiem­mas­ta skep­tisyy­destä on tapah­tunut aikana jol­loin maa­pal­lon pin­taläm­pöti­la ei ole nous­sut lainkaan. No keskiver­to ihmi­nen muo­dostaa mielip­iten­sä lin­jal­ta “näin ajele­hti­van jäälau­tan televisiosta”.)

    Tämä toisaal­ta ei ker­ro vielä mitään siitä, kuin­ka merk­i­tyk­sel­lisenä kysymyk­senä ilmas­ton­muu­tos­ta pide­tään sil­loin, jos se aset­tuu vas­takkain talouskysymys­ten kanssa.

    Ilmas­tos­ta vaa­likam­pailus­sa puhut­ti­in lop­ul­ta hyvin vähän. Esimerkik­si Gore ja Ker­ry aikoinaan pitivät ilmas­toa huo­mat­tavasti näkyväm­min esil­lä. Ker­ryl­la oli todel­la kun­ni­an­hi­moinen 10-vuoti­nen “Mar­shall-plan” pres­i­dentin­vaalio­hjel­mas­saan, ja kaik­ki nyt tun­te­vat Goren.

    Exit-poll­seis­sa 62% amerikkalai­sista tote­si, että talous on heille tärkein poli­it­ti­nen kysymys. Jos asun­to­laina meinaa kaat­ua päälle, tai eläk­er­a­has­to on vaaras­sa, niin CO2 tip­puu aika alas intres­silistal­la. Se ei lop­ul­ta ole tek­i­jä, jon­ka ihmiset kok­i­si­vat omako­htais­es­ti kovin läheiseksi.

    Jos kansan tun­not vielä vuo­den päästä ovat samoil­la lin­joil­la, eikä talouskri­isi ole hel­lit­tänyt, niin toivoa on, että Oba­ma tulee pain­ot­ta­maan sel­l­aisia ratkaisu­ja, joiden riskit ennal­ta-arvaa­mat­tomista markki­na­hei­jas­tu­mista ovat vähäisiä. Teknolo­giaa ja tutkimus­ta. Ydin­voimaa. Täl­löin pain­ote­taan jous­toa päästöra­jo­jen saavut­tamises­sa, perustellen sitä tek­nol­o­gisel­la siir­tymäl­lä, ja kieltäy­dytään tiukoista tavoit­teista talouden kum­mitel­lessa taustal­la, ja jos hyvin käy “Kioto II” jää ensivuon­na Kööpen­ham­i­nas­sa allekirjoittamatta.

  16. Osmo Soin­in­vaara:

    Päästökaup­pa on muuten erit­täin edullista yrityksille.Kysykää vain For­tu­mil­ta tai Helsin­gin energialta.

    Sinivihreä:

    Lait­taisin näi­den yri­tys­ten nimen eteen tarken­ta­van määrit­teen monop­o­li- tai oli­gop­o­liyri­tys. Täl­laises­sa ase­mas­sa toimi­vat yri­tyk­set ovat päästökau­pan hyötyjiä.

    For­tu­min ja Helsin­gin ener­gian asi­akkaana on lukuisa joukko yri­tyk­siä ja yksi­ty­isiä, jot­ka kär­sivät päästökau­pan myötä kallis­tuneesta ener­gias­ta. Tämän kaltaiset yri­tyk­set ovat puolestaan päästökau­pan häviäjiä.

  17. Tcrown on taval­laan oike­as­sa. Tai siis, käytän­nössä on, vaik­ka teo­ri­as­sa ei olisikan. Teo­ri­as­sa­han asia menee niin, että päästökaup­pa on tehokkain, jos tun­nemme sen päästömäärän, jon­ka halu­amme saa­da aikaan. 

    Päästökau­pan suurin ongel­ma on sen erit­täin hidas sää­tyvyys. Se voitaisi­in tietysti toteut­taa niin, että päästölu­pia laite­taan huu­tokau­pat­tavak­si kuukausit­tain tms., mut­ta tässäkin hin­nan ennus­t­a­mi­nen on vaikeaa. Se, että hin­nan ennus­t­a­mi­nen on vaikeaa, tekee vaikeak­si yri­tyk­sille varautua. Jos hin­ta nouseee hillit­tömän korkeak­si, osa toim­i­joista joutuu kovi­in vaikeuk­si­in. Jos se jää tavat­toman mata­lak­si, ei jär­jestelystä ole mitään hyötyä.

    Veroa voi säätää paljon helpom­min. Veron pahin ongel­ma on sen nimi, siis se, että sitä san­o­taan veroksi. 

    Väli­malli voisi olla päästöoikeus-super­mar­ket­ti, jos­ta päästöoikeuk­sia myy­dään ovh-hin­taan, joka nousee jos menek­ki on oletet­tua suurempi. 

    Mis­sään nimessä oikeuk­sien ilmaisek­si­jakami­nen ei ole oikein. Ne tahot, jot­ka sen jär­jes­tivät, pitäisi saa­da val­takun­nanoikeu­teen ja pistää telkien taakse, se ei ollut mitään muu­ta kuin törkeä kavallus.

  18. tcrown: päästöoikeude­than voidaan myy­dä hyvin pitkäk­si aikaa, jol­loin tuo ongel­ma siitä onko nyt parem­pi vähen­tää 4 ja myöhem­min 6 vai nyt 6 ja myöhem­min 4 pois­tuu. Myy­dään ker­ral­la oikeudet 10 ja annetaan markki­noiden allokoi­da ne niin ajal­lis­es­ti kuin fyysisestikin.

    Tietysti jos meil­lä ei ole mitään käsi­tys­tä siitä miten paljon päästöjä pitää vähen­tää mil­lään aikavälil­lä, niin sit­ten tämä hom­ma ei toi­mi, mut­ta tämä tietämät­tömyys tekee kyl­lä koko ilmas­ton­suo­jelus­ta mielestäni aika kyseenalaista toimintaa. 

    Tähän sys­teemi­in pitää tietysti kehit­tää myös joku automaat­ti­nen feed­back­mekanis­mi, joka muut­taa saatavil­la ole­vien päästöoikeuk­sien määrää (ja revalvoi tai infla­toi ja liik­keel­lä ole­via oikeuk­sia) sen mukaan kun ilmas­ton­muu­tos etenee.

    Tiedemies: “Veroa voi säätää paljon helpommin.”

    Miten niin? Sanooko joku sään­tö, että veroa voi säätää use­am­min kuin päästöoikeuk­sia huu­tokau­pa­ta? Mik­si huu­tokaup­paa ei voi toteut­taa vaik­ka päivit­täin? Täl­löin hin­nan ennus­t­a­mi­nen tuskin tulee ylivoimaisen vaikeak­si yri­tyk­sille, jos tämä ei riitä niin joka tun­ti, tai vaik­ka 10 ker­taa sekunnissa.

    Sys­tee­mi voisi toimia esim. silleen, että ensim­mäisenä päivänä myy­dään sen ver­ran päästöoikeuk­sia kuin päästökau­pan piiris­sä olevas­sa taloudessa tuote­taan. Seu­raa­vana päivänä promille vähem­män jne.

    Koko hom­man tarkoi­tus tietysti on, että osa toim­i­joista joutuu vaikeuk­si­in, joten en ymmär­rä miten tämä olisi joku argu­ment­ti päästökaup­paa vastaan.

    Val­tio­than muutenkin määrit­telee kaiken­laisia päästö­jen vähen­nys­tavoit­tei­ta, niin kai niitä voi määritel­lä myös kan­sain­välisel­lä tasol­la. Sit­ten jos tode­taan, että hin­ta on liian suuri, että hyväksytään mielu­um­min läm­pen­e­misen seu­rauk­set, niin kiin­tiöitä voi aina kasvattaa.

    Vero­tuk­sel­la voidaan tietysti säädel­lä kus­tan­nus­ta per tuotet­tu päästö hyvin, mut­ta itse päästövähen­nys­tä huonosti.

    Päästöille pitää ehdot­tomasti määritel­lä omis­tu­soikeus, jot­ta niitä voidaan opti­moidan mui­hin niukko­jen resurssien suhteen.

  19. “Tähän sys­teemi­in pitää tietysti kehit­tää myös joku automaat­ti­nen feed­back­mekanis­mi, joka muut­taa saatavil­la ole­vien päästöoikeuk­sien määrää (ja revalvoi tai infla­toi ja liik­keel­lä ole­via oikeuk­sia) sen mukaan kun ilmas­ton­muu­tos etenee.”

    Tämähän ei tarkoi­ta mitään muu­ta kuin että päästöoikeuk­sia ei voi myy­dä pitkäk­si aikaa? Tuol­lainen päästöoikeuk­sien määrän muut­ta­mi­nen on efek­ti­ivis­es­ti täysin sama asia kuin uuden päästökaup­pakau­den aloittaminen. 

    “Tiedemies: “Veroa voi säätää paljon helpommin.”

    Miten niin? Sanooko joku sään­tö, että veroa voi säätää use­am­min kuin päästöoikeuk­sia huutokaupata? ”

    Mielestäni ongel­ma ei ole, että päästöoikeuk­sien määrän säätämi­nen olisi vaikeaa, vaan se, että markki­nahin­nan säätämi­nen päästöoikeuk­sien määrää säätämäl­lä on hyvin epä­tarkkaa. jos päästöoikeuk­sia on liian vähän, oikeu­den hin­ta voi nous­ta läh­es mieli­v­al­taisen korkealle ja hal­vaan­nut­taa koko talouden. Mikä ei voi olla hyväksyt­tävä lop­putu­los. Helpom­paa ja tarkem­paa on vain tode­ta, että aloite­taan 30 euron verol­la. Jos tuo ei vähen­nä päästöjä “riit­tävästi”, niin parin vuo­den päästä kiris­tetään lisää.

    “Vero­tuk­sel­la voidaan tietysti säädel­lä kus­tan­nus­ta per tuotet­tu päästö hyvin, mut­ta itse päästövähen­nys­tä huonosti.”

    Meil­lä on aikaa. Kuten todet­tu, pienel­lä epä­tarkku­udel­la vähen­nyk­sen määrässä seu­raa­van muu­ta­man vuo­den aikana ei ole mitään väliä. (Ja joka tapauk­ses­sa poli­itikot yrit­tävät aset­taa päästöoikeuk­sien määrän niin, että päästöoikeu­den hin­ta on “oikea” aivan riip­pumat­ta siitä kuin­ka paljon päästöt vähenevät. Joten mik­si alis­tua päästökau­pan mukanaan tuo­maan epä­tarkku­u­teen?) Siir­ry­tään päästökaup­paan sit­ten kun meil­lä on riit­tävän hyvää tietoa sopivista päästörajoista.

    “Päästöille pitää ehdot­tomasti määritel­lä omis­tu­soikeus, jot­ta niitä voidaan opti­moidan mui­hin niukko­jen resurssien suhteen.”

    Tois­tan itseäni, mut­ta 30 euron vero ja 30 euron päästöoikeus tuot­ta­vat aivan saman optimiratkaisun. 

    “tietämät­tömyys tekee kyl­lä koko ilmas­ton­suo­jelus­ta mielestäni aika kyseenalaista toimintaa”

    Koulukun­takysymys. Joidenkin mielestä ikävi­in tapauk­si­in, joiden toden­näköisyyt­tä ei tarkkaan tun­neta, kan­nat­taa varautua, joidenkin mielestä ei.

  20. Minä en varsi­nais­es­ti vas­tus­ta päästökaup­paa. Päästökaup­pa on mielestäni todel­la hyvä idea ja pitkään ajat­telin, että tietysti on järkeväm­pää huu­tokau­pa­ta oikeudet kuin verot­taa päästöjä.

    Nyt en ole enää niin var­ma. Econ­o­mistis­sa oli erit­täin vaku­ut­ta­vat peruste­lut sille, mik­si viimekädessä verot­ta­mi­nen saat­taisi osoit­tau­tua parem­mak­si. Päästöoikeuk­sien ongel­mana on, että kysyn­nän hin­ta­jous­tol­la on paradok­saa­li­nen vaiku­tus investointeihin. 

    Nimit­täin, jos erit­täin kallis investoin­ti onnis­tuu vähen­tämään päästöjä paljon, se las­kee päästöoikeu­den hin­taa ja saat­taa tehdä ko. investoin­nin kan­nat­ta­mat­tomak­si. Ole­tus, että näin ei käy, perus­tuu sille, että markki­nat toimi­vat ide­al­isoidusti, so. niin, että kenenkään yksit­täisen toim­i­jan yksi päätös ei muu­ta hin­taa paljoakaan. Tämä ole­tus voi olla väärä, jos joku äkkiä ratkai­sisi vaik­ka fuu­siovoiman ongel­man (tämä on toki ihan hai­hat­telua, myön­nän) ja halu­aisi rak­en­taa parin ter­awatin voimalat.

  21. tcrown:

    30 euron verol­la ja 30 euron päästöoikeudel­la on tiet­ty sama ohjaa­va vaiku­tus, mut­ta se ei tarkoi­ta, että vero on yhtä hyvä kuin päästökaup­pa. Talous on dynaamista ja parem­pi ohjauskeino on se joka on dynaamisem­pi. Vaikut­taa siltä, että sinä ajat­telet, että vero olisi dynaamisem­pi (ja tiedemies jos­sain määrin komp­paa) kos­ka sitä on help­po säätää. Minä kyse­len vaan mik­si päästöoikeuk­sien määrää ei voisi päästökau­pas­sa säätää ihan samal­la taval­la. Aloite­taan päästöoikeuk­sien määrästä joka vas­taa nyky­hetken kasvi­huonekaa­sukuor­maa ja ale­taan vähentämään.

    Sil­lä, että päästöoikeudet ovat ole­mas­sa pitkän aikaa on se dynaami­nen vaiku­tus markki­noil­la, että se jakaa resurssit hyvin myös ajal­lis­es­ti. Se että tuo palautesys­tee­mi on automaat­ti­nen joka säätää niiden oikeuk­sien määrää tekee sys­teemistä ennustet­tavem­pia taloudel­lisille toim­i­joille. (Vasti­neena siihen, että poli­itikot aina välil­lä fiilis­telee, että paljonko niitä pitäsi huu­tokau­pa­ta.) Idea olis vähän sama kuin Fried­manin fiat-rahan määrää säätelevä systeemi…

    Tiedemies: Econ­o­mist ei kyl­lä oo keksinyt pyörää uud­estaan. Kaikil­la investoin­neil­la joil­la on suuri vaiku­tus jonkun hyödyk­keen niukku­u­teen on väistämät­tä myös vaiku­tus sen hin­taan. Tämä vaiku­tus ei ole mitenkään paradoksaalinen.

    Jos sen parin ter­awatin voimalan rak­en­t­a­mi­nen mak­saisi niin paljon, että on halvem­paa vaan pyörit­tää tavan ydin­voimalaa ja ostaa päästöoikeuk­sia tai mitä ikinä niin sil­loin­han sitä fuu­siovoimalaa ei kan­na­ta rak­en­taa. Ei kai tämä nyt ole mikään ongel­ma? Kun päästöoikeudelle määräy­tyy markki­nahin­ta niin sitä voidaan ver­ra­ta mui­hin niukkoi­hin resurs­sei­hin ja opti­moi­da sen käyt­tö. Eli siis suomek­si: päästöjä ei kan­na­ta vähen­tää mil­lä tahansa hinnalla.

  22. “Vaikut­taa siltä, että sinä ajat­telet, että vero olisi dynaamisempi ”

    Ei. Ajat­te­len, että käytän­nössä veron ja päästökau­pan dynaamisil­la vaiku­tuk­sil­la ei ole (mit­taus­tarkku­utemme rajois­sa) eroa. 

    Voimme aset­taa päästökau­pan myötä päästöille rajan 10. päästökaup­pa määrit­tää mah­dol­lisim­man tehokkaan kus­tan­nuk­sen tuo­hon rajaan pääsemiseen. Hin­ta voi heilua vaik­ka 10 ja 40 välil­lä kun markki­nat hake­vat tuo­ta optimia. 

    Toinen vai­h­toe­hto on, että ase­tamme veron, jon­ka suu­ru­us on 25. Talous toimii tuon rajoit­teen rajois­sa aivan yhtä dynaamis­es­ti kuin se toimisi, jos päästökau­pas­sa oikeu­den hin­ta olisi koko ajan tasan 25. “Ongel­ma” on, että emme tiedä paljonko tuo taso vähen­tää päästöjä. Ajatel­laan nyt, että lop­pu­jen lopuk­si päästöt vähenivät tasolle 8.

    Sil­lä, vähenevätkö päästöt tasolle 8 vai 10 seu­raa­van viiden vuo­den aikana ei ole minkään­laista merk­i­tys­tä. Siis päästöoikeusmarkki­noil­la ei saavute­ta sen ihmeel­lisem­pää tehokku­ut­ta kuin veron kanssa. (epäte­hokku­ut­ta olisi sýn­tynyt, jos päästö­jen vähen­tämi­nen tasolle 10 olisi riit­tänyt. Täl­löin viimeisen kah­den yksikön vähen­e­m­i­nen olisi ollut tehotonta)

    Eli lähimpi­en vuosien aikana ain­oa rel­e­vant­ti ero on, että päästökau­pas­sa yri­tyk­set eivät tiedä etukä­teen kus­tan­nuk­sia, jota päästämi­nen aiheut­taa. Vero­ma­llis­sa tietävät. Kos­ka tämä on ain­oa todel­li­nen ero, näen veron parempana. 

    (Toinen käytän­nön ero on, että poli­itikoil­la on läh­es vas­tus­tam­a­ton halu päästä jaka­maan ilmaisia päästöoikeuk­sia, mikä on rahaa pois min­un taskus­tani veron­mak­sa­jana päästäjien tasku­un. Mitä en tietenkään hyväksy.)

    “Sil­lä, että päästöoikeudet ovat ole­mas­sa pitkän aikaa on se dynaami­nen vaiku­tus markki­noil­la, että se jakaa resurssit hyvin myös ajallisesti.”

    Päästöoikeuk­sien säästämi­nen seu­raav­ille kausille on jo nyt sal­lit­tu. Ja tuo “automaat­ti­nen määrän sääte­ly” on täyt­tä utopi­aa kos­ka meil­lä ei (ainakaan vielä) ole ole­mas­sa mitään sel­l­aisia mittare­i­ta, joiden perus­teel­la nyt osaisimme päät­tää mil­loin kasvi­huoneilmiö tule­vaisu­udessa ete­nee liiak­si. Tai ainakaan ei ole pien­in­täkään mah­dol­lisu­ut­ta, että niistä mittareista päästäisi­in minkään­laiseen poli­it­tiseen tai tieteel­liseen sop­u­un. (Paljonko pitää päästöoikeuk­sia vähen­tää jos meren pin­ta on 20 vuo­den kulut­tua nous­sut 5, 10 tai 15 cm? Ei tuo­hon ole ole­mas­sa mitään vas­taus­ta tämän päivän tiedol­la. Hyvä jos edes 20 vuo­den päästä ole­val­la tiedolla.)

  23. tcrown: me ymmär­retään dynaamisu­u­den käsite eri tavoin. Minus­ta joku on dynaami­nen, kun se reagoi muutokseen.
    Vero ei reagoi muu­tok­seen kuin poli­it­tisen päätök­sen­teon kaut­ta. Päästökaup­pa reagoi sekä poli­it­tisen päätök­sen­teon, että markki­namekanis­min kautta.

  24. Näk­isin sen niin, että veron kanssa ainakin hin­ta ote­taan pois. Niinkuin tcrown sanoi, poli­itikko­jen on helpom­pi päästä pälkähästä jos he jaka­vat ilmaisia päästöoikeuk­sia kuin jos he jakaisi­vat veron­mak­sajien raho­ja, vaik­ka mitään eroa ei olekaan.

  25. Luulisin, että ymmär­rämme dynaamisu­u­den samoin. Point­ti­ni on, että täsä tapauk­ses­sa vero on aivan riit­tävän dynaami­nen. Ain­oa johon dynaamisu­ut­ta tarvi­taan on sen arvioin­ti paljonko pitää vähen­tää, kun ymmär­rys ilmiöstä lisään­tyy ajan myötä. Ja siinä vero ja päästökaup­pa ovat samal­la viival­la. Se dynaamisu­us mikä markki­namekanis­mil­la saadaan kun markki­nat sopeu­tu­vat olo­suhtei­den muuttue­sa tiukkoi­hin päästö­tavoit­teisi­in ei ole minkään arvoista vielä pitkään aikaan.

  26. Ok. Minus­ta dynaamisu­udel­la ei oo mitään nyt“riittää”-pistettä ihan samoin kuin vaik­ka talouskasvul­la, var­al­lisu­udel­la tai eliniänodotteellakaan.

    Dynaamisu­ut­ta tarvi­taan kaikki­in olo­suhtei­den muu­tok­si­in reagoimiseen. Vero ja päästökaup­pa eivät ole samal­la viival­la, kun ymmär­rys lisään­tyy siitä paljonko päästöjä pitää vähen­tää. Vero ei takaa päästö­jen vähen­e­misen halut­tuun määrään. Se takaa, että päästö­jen tekem­i­nen mak­saa tietyn sum­man. Päästökaup­pa sen sijaan takaa, että päästöt vähenevät halut­tuun tasoon, mut­ta ei takaa hin­taa per tuotet­tu päästö.

    “Caplan groups non-econ­o­mists’ mis­con­cep­tions about eco­nom­ics into four main categories:
    1. Anti-mar­ket bias: the ten­den­cy to under­es­ti­mate the eco­nom­ic ben­e­fits of the mar­ket mechanism.”

  27. Tuo tiedemiehen point­ti on kyl­lä ihan vali­di, että päästöoikeuk­sil­la on var­maan helpom­pi har­joit­taa jotain siltarumpupolitiikkaa.

  28. “Vero ja päästökaup­pa eivät ole samal­la viival­la, kun ymmär­rys lisään­tyy siitä paljonko päästöjä pitää vähentää.”

    Siitä tek­stistäni jäi puut­tumaan “käytän­nössä lähitulevaisuudessa”. 

    “Minus­ta dynaamisu­udel­la ei oo mitään nyt”riittää”-pistettä ihan samoin kuin vaik­ka talouskasvul­la, var­al­lisu­udel­la tai eliniänodotteellakaan.”

    Minä en kyl­lä pysty näkemään dynaamisu­ut­ta minkään­laise­na itseis­ar­vona. Markki­noiden dynaamisu­us vain tietyis­sä olo­suhteis­sa on erit­täin tehokas keino kas­vat­taa talouskasvua, var­al­lisu­ut­ta ja elin­iän­odotet­ta. Mut­ta jos vähem­män dynaamisel­la keinol­la saadaan vähänkin parem­pi lop­putu­los, niin ei ole mitään syytä olla käyt­tämät­tä tuo­ta vähem­män dynaamista keinoa.

    “1. Anti-mar­ket bias: the ten­den­cy to under­es­ti­mate the eco­nom­ic ben­e­fits of the mar­ket mechanism.”

    Min­un on hiukan vaikea todis­taa, että jotakin ei ole ole­mas­sa (siis markki­noiden dynaamista hyö­tyä tässä tapauk­ses­sa), kos­ka min­un pitäisi käy­dä läpi kaik­ki mah­dol­liset ske­naar­i­ot, jot­ta todis­tus olisi täy­delli­nen. Sinä sen sijaan voit hel­posti osoit­taa, että olen väärässä esit­tämäl­lä yhden (1) real­is­tisen tapah­tu­maku­lun, jos­sa markki­noiden dynaamisu­us toisi lisäarvoa. 

    Eli har­joi­tuste­htävä: Olete­taan, että emme tiedä kuin­ka paljon päästöjä tarvit­sisi vähen­tää seu­raa­van viiden vuo­den aikana, joten lop­ullisel­la päästö­jen vähen­e­misen määräl­lä ei ole käytän­nön merk­i­tys­tä. Esitä tapah­tu­maketju, jos­sa päästökau­pan dynaamisu­us aut­taa pääsemään parem­paan lop­putu­lok­seen mil­lä tahansa taval­la mitat­tuna kuin päästövero. (Eri­tyis­es­ti siis päästö­jen vähen­e­misen määrä ei kel­paa mit­tarik­si, kos­ka me emme tiedä mikä määrä olisi tehokas. Myöskään naivi ske­nario päästöjä vähen­netään enem­män veron vuok­si joten päästökaup­pa tuli halvem­mak­si ei oikein kel­paa). Min­un vajaa ymmär­ryk­seni siitä, mik­si markki­nat ovat tehokas työkalu, väit­tää, että tuol­laista tapah­tu­maketjua ei ole olemassa.

    Sit­ten taas yksit­täisiä mah­dol­lisia tapah­tu­maketju­ja, jot­ka johta­vat huonom­paan tulok­seen päästökau­pal­la kuin verol­la on help­po keksiä:

    -Poli­itikot kek­sivät jakaa oikeudet ilmaiseksi
    ‑Markki­noil­la on väärää infor­maa­tio­ta todel­li­sista kus­tan­nuk­sista, ja pitkään päästöoikeuk­sien hin­ta on keinotekoisen alhaal­la. Vas­ta läh­es kau­den lopus­sa taju­taan, että hal­vat toimet eivät riitä, vaan joudu­taan kiireessä vähen­tämään päästöjä merkit­tävästi kalli­im­mil­la keinoil­la, kuin mitä olisi ollut mah­dol­lista jos kalli­impi­en keino­jen käyt­tämiseen olisi ollut enem­män aikaa.
    ‑Yri­tyk­set joutu­vat varautu­maan uusi­in riskei­hin, se vaatii resursseja.

  29. 1. Yksinker­tais­taen: jos saas­teen kohdal­la on helpom­pi arvioi­da opti­maa­li­nen päästömäärä kuin sitä vas­taa­van raja­hai­tan suu­ru­us, kiin­tiöt ovat parem­pia kuin verot. Jos pv. niin pv. (Ceteris paribus, alla mui­ta argumentteja.)

    2. Soin­in­vaara argu­men­toi, että kiin­tiöis­sä neg. päästöt olisi helpom­pi huomioi­da. Miksi?

    3. Kieltämät­tä poli­itikot jaka­vat helpom­min ilmaisek­si (rahoit­ta­jilleen ym. lob­bareille ja joskus osin syys­täkin) resursse­ja kuin rahaa, mikä siis puoltaa hait­taveroa (tosin onhan meil­lä se alem­pi sähkövero När­piön tomaat­invil­jeli­jöille ym.).

    4. “-Markki­noil­la on väärää infor­maa­tio­ta todel­li­sista kus­tan­nuk­sista, ja pitkään päästöoikeuk­sien hin­ta on keinotekoisen alhaal­la. Vas­ta läh­es kau­den lopus­sa taju­taan, että hal­vat toimet eivät riitä, vaan joudu­taan kiireessä vähen­tämään päästöjä merkit­tävästi kalli­im­mil­la keinoil­la, kuin mitä olisi ollut mah­dol­lista jos kalli­impi­en keino­jen käyt­tämiseen olisi ollut enem­män aikaa.”

    Ole­tat, että val­tio arvioi opti­maalisen hin­nan parem­min kuin markki­nat. Noin lie­nee tapauk­ses­sa, jos­sa raja­hait­ta on aika lail­la vakio. Jos se on kovin jyrkästi nou­se­va jos­sain kohdin, val­tion on paljon helpom­pi arvioi­da opti­maa­li­nen päästömäärä (ja pitäisi vali­ta kiin­tiöt eikä hait­taveroa ja antaa markki­noiden löytää se opti­maa­li­nen hinta).

    Luulen, että hiilid­iok­sidin kohdal­la raja­hait­ta ei paljon riipu päästömääristä (mm. ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen riip­punee enem­män muista tek­i­jöistä), mut­ta tääl­lä on min­ua paljon parem­pia arvioimaan tuo­ta: onko näin?

    Sik­si hait­tavero olisi kai järkevämpää.

  30. Hyvä postaus Kalle.
    Oon samaa mieltä järkeilystäsi, mut­ta en itte kyl­lä usko, että raja­hait­ta ei riip­puisi päästömääristä, enkä sivu­men­nen sanoen usko myöskään tcrown­in ole­tuk­seen, että kos­ka päästövähen­nys­tavoitet­ta ei tiede­tä luotet­tavasti tästä seu­raa, että päästö­jen vähen­e­misen määräl­lä ei ole merkitystä.

    En pysty esit­tämään ske­naar­i­o­ta, jos­sa päästökaup­pa olisi parem­pi jos päästö­jen vähen­e­misen määräl­lä ei ole väliä.

  31. “Ole­tat, että val­tio arvioi opti­maalisen hin­nan parem­min kuin markkinat. ”

    Ei. Tuo oli vain yksi ske­naario miten voi käy­dä päästökau­pas­sa. Ensim­mäisel­lä kaudel­la kävi jo päin­vas­toin, joten ei niin epätodennäköinen.

    “enkä sivu­men­nen sanoen usko myöskään tcrown­in ole­tuk­seen, että kos­ka päästövähen­nys­tavoitet­ta ei tiede­tä luotet­tavasti tästä seu­raa, että päästö­jen vähen­e­misen määräl­lä ei ole merkitystä.”

    Erikoista. Jos sil­lä olisi merk­i­tys­tä, niin jonkun pitäisi pystyä sanomaan mikä on oikea päästövähen­nyk­sen määrä. Nykyisel­lä mit­taus­tarkku­udel­la ei todel­lakaan kukaan pysty sanomaan, että päästökau­pan aiheut­ta­ma vähen­emä olisi tehokkaampi kuin vaik­ka 20 euron vero. Siis väit­teeni ei ole, että päästö­jen väh­ne­misel­lä ei olisi mitään väliä. Mit­taus­tarkku­us pitää silti ottaa huomioon. 

    Ymmärtääk­seni merkit­tävin vaiku­tus nyky­isil­lä ohjelmil­la on se, että mekanis­mit ovat valmi­ina, jos joskus oikeasti tiede­tään paljonko pitää vähen­tää. Ja lisäk­si halu­taan tehdä edes jotakin.

    “En pysty esit­tämään ske­naar­i­o­ta, jos­sa päästökaup­pa olisi parem­pi jos päästö­jen vähen­e­misen määräl­lä ei ole väliä.”

    Tuos­ta seu­raa väit­teeni jälkim­mäi­nen osa. vero on parem­pi, kos­ka se joskus on parem­pi, mut­ta päästökaup­pa ei koskaan, jos siis tarkkaa määrää ei tun­neta. Eikö?

  32. tcrown: Oikeas­t­aan Kallen postauk­ses­sa on esitet­ty kaik­ki oleel­liset perus­teet veron puoles­ta ja sitä vas­taan, niin mul­la ei oikein enää oo mitään san­ot­tavaa… kuitenkin

    “Jos sil­lä olisi merk­i­tys­tä, niin jonkun pitäisi pystyä sanomaan mikä on oikea päästövähen­nyk­sen määrä.”

    En oo samaa mieltä. Tarkoi­tatko, että sin­un käsi­tyk­sen mukaan on ihan sama paljonko päästöjä vähen­netään, kun­han ne vähenevät ylipäänsä?

  33. “En oo samaa mieltä. Tarkoi­tatko, että sin­un käsi­tyk­sen mukaan on ihan sama paljonko päästöjä vähen­netään, kun­han ne vähenevät ylipäänsä?”

    En. Tarkoi­tan, että sil­lä tarkku­udel­la mil­lä asi­aa nykyään osa­taan arvioi­da, on aivan sama vähen­netäänkö päästöjä sen ver­ran kuin poli­itikot kuvit­tel­e­vat että kohtuukus­tan­nuk­sil­la pystytään vähen­tämään (ei kai kukaan kuvit­tele, että ensim­mäis­ten kausien vähen­nys­tavoit­tei­den tarkoil­la arvoil­la olisi minkään­laisia fysikaal­isia perustei­ta?) vai vähen­netäänkö sen ver­ran kuin päästöt sat­tuvat vähen­emään jol­lain kohtu­ullisel­la verolla.

    Kokeil­laan vielä yhdel­lä eri taval­la. nyky­is­ten päästöra­jo­jen tavoite ei ole vähen­tää päästöjä tietylle tasolle, vaan de fac­to aloit­taa päästövähen­nyspro­jek­ti kohtu­ullisil­la kus­tan­nuk­sil­la. Mik­si val­tio osaisi arvioi­da markki­noi­ta parem­min sen vähen­nys­määrän, johon kohtu­ullisil­la kus­tan­nuk­sil­la päästään?

  34. Art­turi, uskon kyl­lä, että raja­hait­ta riip­puu päästömäärästä (ts. mitä enem­män päästetään, sitä enem­män hait­taa ihmiskun­nalle on, jos päästetäänkin vielä yksi ton­ni enem­män), mut­ta veikkaan, että tämä riip­pu­vu­us on melko vähäistä (poli­it­tis­es­ti real­is­tis­ten päästö­tavoit­tei­den rajoissa). 

    Kysyin parem­min tietäviltä val­is­tunut­ta arvio­ta. Pakko­han tääl­lä on olla ihmisiä, joil­la on hyvä käsi­tys asi­as­ta. Kertokaa!

    (tcrown tun­tuu arvel­e­van, että olen oikeassa?)

    Jos näin on, lie­nee fik­suin­ta vain säätää kaikissa mais­sa tuon raja­hai­tan suu­ru­inen hait­tavero (ja jos kaikkia mai­ta ei saa­da mukaan, ehkä palaute­taan vien­ti­tuot­teisi­in veroa rajal­la — tosin mieluiten ei sat­apros­ent­tis­es­ti, ellei ole tosi hin­ta­herkkä vien­tiala — ja verote­taan rajal­la muiden maid­en tuon­ti­tuot­tei­ta (tai palaute­taan osa veroista aloille, jot­ka kil­pail­e­vat noiden kanssa) — nämä ikävän mutkikkaat verosään­te­ly­toimet ovat yhtä ikäviä kuin nykyi­nen päästöki­in­tiöi­den (liian laa­ja) ilmais­jako vientialoille).

Vastaa käyttäjälle tcrown Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.