Mitä öljyn hinnan romahtamisesta voidaan päätellä?

Kun suh­dan­tei­den heikken­e­m­i­nen ja reagoin­ti öljyn korkeaan hin­taan on alen­tanut öljyn kysyn­tää lähin­nä mar­gin­aalis­es­ti, öljyn hin­ta on pudon­nut puoleen. Tämä minus­ta todis­taa väit­teeni, että öljyn tar­jon­ta on jäykkää. Kun kysyn­tä- ja tar­jon­ta joutu­vat epä­tas­apain­oon, kysyn­nän on mukaudut­ta­va. Kysyn­nän ohjaamisek­si hin­ta nousee tai las­kee rajusti.

Tästä seu­raa usei­ta johtopäätöksiä

1.       Jok­seenkin kaik­ki ener­gian­säätö­toimet val­u­vat hiekkaan. Jos kansalaiset vähen­tävät autoilua ja siir­tyvät vähäpäästöisem­pi­in autoi­hin, öljyn hin­ta las­kee, kunnes lisää kulu­tus­ta on syn­tynyt paikka­maan säästöt.

2.       Jos kulu­tus­maat yhteisel­lä päätök­sel­lä nos­taisi­vat öljyn vero­tus­ta, se ei vaikut­taisi juuri mitään kulut­ta­jahin­toi­hin, vaan alen­taisi tuot­ta­jahin­to­ja, elleivät öljyn­tuot­ta­ja­maat ryhdy vas­ta­toimi­in ja rajoi­ta öljyn pumppaamista.

3.       Nuo öljyn­tuot­ta­ja­maid­en vas­ta­toimet ovat vält­tämät­tömiä, jos ilmas­toa halu­taan oikeasti suo­jel­la. Hiilid­iok­sidipäästöt eivät vähen­ny, ellei öljyn pump­paamista maan uumenista vähennetä.

29 vastausta artikkeliin “Mitä öljyn hinnan romahtamisesta voidaan päätellä?”

  1. Näis­sä hin­nois­sa on ollut paljon speku­lati­ivista ilmaa. Myös met­al­lien ja vil­jan hin­ta on pudon­nut viime kuukausi­na luokkaa 50%. Johtunee hedge rahas­to­jen ynnä muiden speku­lant­tien pakkomyyn­neistä, tavoit­teena velka­vipu­jen alasajo.

  2. Öljyn kohdal­la sekä kysyn­tä että tar­jon­ta ovat hin­nan suh­teen jäykkiä. Eli kun tar­jon­taan tulee häir­iö, hin­ta nousee rajusti. Sama pätee myös kysyn­tään, kun kysyn­tä vähän heikke­nee, hin­ta painuu nopeasti alas. 

    Johtopäätök­sesi ovat koko­lail­la oikei­ta muuten, pait­si että öljyn lähim­mät sub­sti­tuu­tit tule­vat peli­in aika pian hin­nan noustessa. 

    Öljyyn sitoutunut hiili on käsit­tääk­seni aika pieni määrä ver­rat­tuna kivi­hi­ileen ja turpeeseen sitoutuneesta. Öljys­tä on hyvä päästä eroon, mut­ta ainakin CO2-taseen kohdal­la joudu­taan ojas­ta allikkoon, jos öljyä ale­taan kor­va­ta hiilellä.

  3. Johtopäätök­sesi ovat oikei­ta. Öljyn kulu­tuk­sen hillit­sem­i­nen jos­sain maail­man nurkas­sa on aivan turhaa: jos joku säästää, hin­ta aset­tuu sille tasolle, että muut kulut­ta­vat kaik­ki mitä maas­ta irti saadaan. Pitäisi siis rajoit­taa tuotan­toa. Ja rajusti.

    Eri asia sit­ten on ovatko kaik­ki toimet jo puuhastelua. Jos eili­nen MIT:n tieto metaanin lisään­tymis­es­tä ilmake­hässä pitää paikkansa ja jos se johtuu metaanikla­traat­tien ja Siperia ikiroudan sulamis­es­ta, on ihan sama ajel­laanko tääl­lä Hum­mer­il­la tai Fillarilla.

  4. Sekä Osmo että “Tiedemies” ovat tietenkin oike­as­sa siinä, että hin­ta­jous­to on pieni sekä kulu­tuk­ses­sa että tuotan­nos­sa. Mut­ta huomiotta jää se, että tässä puhutaan lyhyen aikavälin hin­ta­jous­tos­ta. Pitkäl­lä aikavälil­lä (san­o­taan nyt kym­meniä vuosia, vaik­ka), jous­tot ovat merkit­tävästi suurempia.

    Kysyn­tä jous­taa hin­nan mukana, mut­ta vas­ta siinä vai­heessa kun tapah­tuu rak­en­teel­lisia muu­tok­sia. Jos ver­taa vaikka­pa henkilöau­to­jen polt­toaineen käyt­töä Euroopas­sa (korkea polt­toain­evero) ja Yhdys­val­lois­sa (olema­ton polt­toain­evero), nähdään, että euroopas­sa polt­toainet­ta käytetään selvästi vähem­män, vaik­ka molem­mil­la man­tereil­la BKT on oleel­lis­es­ti samal­la tasol­la. Ero johtuu siitä, että Euroop­paan on syn­tynyt sel­l­ainen yhteiskun­tarakenne, joka “pär­jää” vähem­mäl­lä polt­toaineel­la. Myös tämä on hintajoustoa.

    Toisaal­ta, sanoi­vat­pa maail­man­lop­un ennus­ta­jat mitä tahansa, myös tuotan­to on hin­ta­jous­tavaa pitkäl­lä aikavälil­lä. Öljyn tuotan­toa voidaan lisätä _merkittävästi_ käyt­tämäl­lä mod­ern­im­paa tekni­ikkaa ja otta­mal­la käyt­töön öljylähteitä, joi­ta nyt ei käytetä, jne. Nämä vain vaa­ti­vat investoin­te­ja, joi­ta tehdään vas­ta kun hin­ta on _pitkään_ tarpeek­si korkeal­la. Myön­net­täköön, että markki­nat eivät tältä osin täysin toi­mi: merkit­tävä osa öljy­varoista on kansal­lis­tet­tu, mikä sot­kee pakkaa jonkin ver­ran (esim. Venäjän kan­nat­taisi investoi­da öljyn­tuotan­toon huo­mat­tavasti nyky­istä enem­män, mut­ta tästä ei ole viitteitä).

    Kari

  5. Eikös tässä ole kysyn­nän ja tar­jon­nan laki. Kun tavara menee kau­pak­si, hin­taa voidaan nos­taa ja kun ei, niin hin­ta laskee.

  6. Olen samoil­la lin­joille mitä tulee vero­tuk­seen. Mut­ta siitä pitäisi päästä OECD-maid­en kesken jonkin­laiseen yhteisym­mär­ryk­seen. Kyl­lä OPECille ja Venäjälle tarvi­taan markki­noil­la jonkin­lainen vastavoima.

  7. Kysyn kun en tiedä…

    …laiskana miehenä, vaik­ka vas­taus löy­ty­isi var­maan netistäkin.

    Miten suuren osan maail­man öljyn kulu­tuk­ses­ta muodostaa
    ‑kiin­teistö­jen läm­mi­tys (ilmastointi/jäähdytys ei kai yleen­sä mis­sään toi­mi öljyl­lä, pait­si välil­lis­es­ti jos paikalli­nen voimala toimii sillä?) 

    -liikenne ja siitä autoli­ikenne, mer­ili­ikenne, lentoli­ikenne ja raideli­ikenne (no jaa, die­sel­ve­turi alkaa Van­hal­la Man­tereel­la olla uhanalainen laji:)

    -eri­laiset tuot­teet joi­hin tarvi­taan öljyä.

    Jos maantieli­iken­teen osu­us todel­la on merkit­tävä, on pitkäl­lä tähtäimel­lä todel­la syytä huoleen — kävi tässä kri­i­sis­sä kuin­ka kävi.

    Kun Kiina ja myöhem­min Intia pää­sevät vaik­ka tilanteeseen, että joka kol­man­nel­la taloudel­la on auto, alkaa nau­rus­sa olla pitelemistä…

  8. “3. Nuo öljyn­tuot­ta­ja­maid­en vas­ta­toimet ovat vält­tämät­tömiä, jos ilmas­toa halu­taan oikeasti suo­jel­la. Hiilid­iok­sidipäästöt eivät vähen­ny, ellei öljyn pump­paamista maan uumenista vähennetä.”

    Öljyn osalta noin, mut­ta kaikkien hiilid­iok­sidipäästö­jen kannal­ta hiilen polt­to tuot­taa enem­män CO2:ta. Ilmas­to- ja mui­ta lisäon­gelmia aiheut­taa hiilipö­ly, sademet­sien turvesoiden kui­v­a­tus ja polt­to, hiilikaivospalot jne.

  9. Kollek­ti­ivises­sa veropäätök­sessä on sel­l­ainen ongel­ma, että ceteris paribus yksit­täisen vähänkään pienem­män maan kan­nat­taisi poike­ta siitä yksipuolisesti.

    Ja kyl­lä, sekä kysyn­tä että tar­jon­ta kumpikin jous­taa paljonkin pitkäl­lä aikavälil­lä, ja sitä enem­män mitä pidem­mästä aikavälistä on kyse. Tar­jon­takin jous­taa hyvin, kun­han hin­ta tarpeek­si nousee, niin öljynko­rvikkei­ta kan­nat­taa alkaa isos­sa mit­takaavas­sa tehdä kivi­hi­ilestä. En pidä tätä mitenkään kauhean hyvänä asiana, noin CO2-tas­apain­oa ajatellen. Vaik­ka ei uskoisi ilmas­ton­muu­tok­seen, niin on sil­lä muitakin ikäviä seu­rauk­sia. Esimerkik­si se, että koral­lit kuol­e­vat (tosin ne taita­vat olla tuhoon tuomit­tu­ja jo nyt…)

  10. Sire­nille hyvin laiska vas­taus, Jenkit har­ras­taa noi­ta tilostol­lisia kitey­tyk­siä, ja sel­l­aisen mukaan siel­lä osu­us ener­gianku­lu­tuk­ses­ta on jok­seenkin kol­mannes kullekin: liikenne, teol­lisu­us, ja talo­jen lämmitys/jäähdytys. Suomes­sa teol­lisu­u­den osu­us on suurem­pi, ulko­muis­tista ja lonkalta päästöistä noin puo­let. KVG.

  11. Mikä kir­jois­tasi lähin­nä käsit­telee sitä, mil­lainen talousjär­jestelmä Sarkon ja Brown­in ja tule­van USA:n pres­i­dentin nyt kan­nat­taisi luo­da, jos yllät­täen halut­taisi­inkin pysyä luon­non kan­tokyvyn rajois­sa? Eli tässä sivu­at öljyn hin­taa ja markki­namekanis­me­ja, mut­ta oletko jos­sain hah­motel­lut kokon­ais­esi­tyk­sen ympäristön kannal­ta kestäväk­si maailmantaloudeksi?

  12. “Jos maantieli­iken­teen osu­us todel­la on merkit­tävä, on pitkäl­lä tähtäimel­lä todel­la syytä huoleen — kävi tässä kri­i­sis­sä kuin­ka kävi.”

    EU näyt­tää käyt­tävän EU-alueel­la hihavakio­ta (?) öljys­tä 60% maantieliikenteeseen:
    http://136.173.159.21/sides/getDoc.do?type=TA&reference=P6-TA-2007–0469&language=FI
    jos­ta 80% maan­tei­den tavar­ali­iken­teeseen (maail­man­laa­juis­es­ti ?):
    http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52000DC0631:FI:NOT

    Aika vaikea ylläole­vien luku­jen val­os­sa bric-maid­en kehit­tyvä kysyn­tä huomioiden on ajatel­la että tämä öljyn hin­nan­lasku olisi pysyvä ilmiö ilman jotain täysin mullis­tavaa tek­nol­o­gista edis­tysaskelta (kuten polt­to­moot­tori aikoinaan).

  13. Kun her­ra Soini­vaara puhuu öljyn hin­nas­ta, niin mis­tä hän puhuu ? Dol­lar­in kurssista.

    Takavu­osien “öljykri­isit” oli dol­lar­in devalvoitu­mista. Reaal­i­talous on jotain aivan muu­ta. Sitä talous­miehet eivät ole koskaan ymmärtäneet.

  14. Tuo­hon voi tode­ta että kulut­ta­ja­maat verot­ta­vat jo nyt merkit­tävästi öljyä. Noista 2 ja 3 kohdista mah­dol­lis­es­ti vedet­tävää maail­man­pelas­tus­su­un­nitel­maa vaivaa vain se että mitä merk­i­tys­tä minkään kannal­ta on siinä lop­puuko se hel­posti hyö­dyn­net­tävä öljy 40 tai 50 vuodessa..?

  15. Onko nois­sa kulu­tusver­tailuis­sa tarpeel­lista eritel­lä kulu­tu­sosia liiken­teeseen, teol­lisu­u­teen ja lämmittämiseen/viilentämiseen.
    Teol­lisu­ushan tekee vain sitä mitä kulut­ta­jat kulut­ta­vat, halu­a­vat ja tarvit­se­vat eli oikeam­min olisikin ehkä: liikenne, tavarat ja lämmitys.
    Näin selkenisi se, että me kulut­ta­jat olemme tosikuninkai­ta tässäkin asiassa.
    Muuten olen sitä mieltä, että kaik­ki mah­dolli­nen pitäisi tehdä, jot­teivät uhkaku­vat Kiinan ja Int­ian autois­tu­mis­es­ta toteutuisi.
    Lähempänä onnek­si Venäjälle menevien auto­jen määrä kuu­luu vähen­tyneen, mut­ta se lie­nee valitet­tavasti vain lyhy­taikainen talous­suh­dan­nenotkah­dus. Ja nyt jo kauhis­tel­laan tilanteen paris­sa Suomen sata­mas­sa aiheut­ta­maa työt­tömyy­suhkaa, vaik­ka vielä muu­ta­ma kuukausi sit­ten auto­jen kul­jet­tamis­es­ta syn­tyneet rekkaru­uhkat oli­vat suurin piirtein kauhein­ta maailmassa.

  16. “Tar­jon­takin jous­taa hyvin, kun­han hin­ta tarpeek­si nousee, niin öljynko­rvikkei­ta kan­nat­taa alkaa isos­sa mit­takaavas­sa tehdä kivihiilestä. ”

    Nousun pitää olla pitkäaikaista ja pysyvää. Sub­sti­tu­ut­te­ja ei ote­ta nopeasti käyt­töön ellei sitä kan­nuste­ta tuin ja/tai säädöksin.

    USA:n kul­je­tus, henkilöli­ikenne ja läm­mi­tys (yllä­tys?) ovat läh­es täysin öljyn varas­sa, eikä asialle tehtäne taaskaan seu­raavaan 10–15 vuo­teen mitään eräästä ajanko­htais­es­ta syys­tä. Öljy on suh­teessa sys­teem­in­muu­tok­sen hal­paa ja halpuu soti­mal­la lisää.

    EU:ssa voidaan tin­kiä veroista jos öljyn hin­ta karkaa vuosik­si lapas­es­ta. Jenkit ovat siis tekni­ikkansa vanke­ja, EU-maat ja muut korkean ener­giaveron maat voivat sub­sti­tu­ut­tien sijaan laskea polt­toain­evero­ja. Kun tämä on käy­ty ja löy­det­ty rah­nat niiden kaa­su­tus­laitosten rak­en­tamiseen, korvikkeet tule­vat laa­jaan käyttöön.

    Näin vaik­ka se hait­taisi teorianmuodostusta.

  17. “mitä merk­i­tys­tä minkään kannal­ta on siinä lop­puuko se hel­posti hyö­dyn­net­tävä öljy 40 tai 50 vuodessa..?”

    Kasvi­huoneilmiön tms. kannal­ta tuskin mitään. Mut­ta taloudel­lis­es­ti tuo aika voi olla merkit­tävä ero. Ja tarpeelli­nen lähin­nä sik­si, että sopeu­tu­mi­nen on hidas­ta, eivätkä kovin suuret muu­tok­set yleen­sä ole hyväk­si. Toisek­seen kulu­tuk­sen hidas­t­a­mi­nen verot­ta­mal­la jät­täisi ne rahat “meille” (kulut­ta­jille) sen sijaan että ne valuisi­vat “niille” (tuot­ta­jille).

    Kari

  18. Muuten olen sitä mieltä, että kaik­ki mah­dolli­nen pitäisi tehdä, jot­teivät uhkaku­vat Kiinan ja Int­ian autois­tu­mis­es­ta toteutuisi. 

    Ain­oa tehokas keino tähän olisi mas­si­ivi­nen ja yllät­tävä ydinisku, mut­ta siinäkin on kyl­lä omat riskin­sä. Tot­ta­puhuen, tässäkin asi­as­sa Osmol­la on aivan täy­delli­nen katve näköken­tässä. Kiinalaiset ja intialaiset tule­vat han­kki­maan henkilöau­to­ja aivan käsit­tämät­tömiä määriä teimme me aivan mitä tahansa. Itseasi­as­sa he ovat han­kki­neet niitä jo nyt todel­la paljon ja vauhti vain kiihtyy.. En jak­sa nyt googlata ennustei­ta kun ne menevät joka tapauk­ses­sa uusik­si, siis län­si­maid­en osalta, mut­ta kuten olen jo aiem­minkin use­asti sanonut: CO2 päästöille ja öljyn kulu­tuk­selle on läh­es sama vaik­ka kaik­ki län­si­maalaiset alka­isi­vat pyöräilemään kaik­ki matkansa. Kalalaatikko päässä, ei pidä uno­htaa kalalaatikkoa, eikä myöskään läm­mit­tämätön­tä neukkukuu­tio­ta ja kylmää vettä 🙂

  19. Maineikas ekon­o­misti ja talousen­nus­ta­ja Ravi Batra pitää myös hedge-rahas­to­ja syyl­lis­inä öljy­hin­nal­la keplot­telu­un. Hän ennusti läh­es 2 vuot­ta sit­ten, että ensin puhkeaa USA:n asun­toku­pla ja sit­ten öljyku­pla. Molem­mat ennus­tuk­set ovat toteutuneet.

  20. “Hiilid­iok­sidipäästöt eivät vähen­ny, ellei öljyn pump­paamista maan uumenista vähennetä.”

    Lop­pu­jen lopuk­si tuol­ta maan alta kaive­taan ylös ja polte­taan kaik­ki polt­toaine, joka on saatavis­sa halvem­mal­la kuin vai­h­toe­htoiset ener­giantuotan­to­muodot. Eli jos olete­taan, että kasvi­huonekaa­supäästöt ovat oikeasti ongel­ma, niin päästö­jen vähen­tämi­nen ei riitä, vaan pitää kehit­tää keino­ja, jol­la hiili saadaan ilmake­hästä pysyvästi pois. 

    “Näis­sä hin­nois­sa on ollut paljon speku­lati­ivista ilmaa. Myös met­al­lien ja vil­jan hin­ta on pudon­nut viime kuukausi­na luokkaa 50%. Johtunee hedge rahas­to­jen ynnä muiden speku­lant­tien pakkomyyn­neistä, tavoit­teena velka­vipu­jen alasajo.”

    Jokunen kuukausi sit­ten tääl­lä todis­telti­in nykyisen nobelistin avul­la, että mitään speku­lati­ivista kuplaa ei ainakaan öljyssä ole, ja ollaan siir­ryt­ty pysyvästi kalli­in öljyn aikakau­teen. En lop­pu­jen lopuk­si oikein uskonut tuo­ta todis­telua (kävin hiukan myöhem­min esit­tämässä argu­ment­te­ja tuo­ta vas­taan, mut­ta tuskin niitä kukaan enää luki), ja edelleen on mielestäni melkoisen erikoinen yhteen­sat­tuma, että samaan aikaan kun eräs suuri markki­na (asun­to­lainat) menet­tää käytän­nössä kaik­ki uudet sijoit­ta­jat, niin kaikkien hyödykkei­den hin­nat aloit­ta­vat räjähdyk­seno­maisen nousun, ja kun rahoi­tuskri­isi hiukan myöhem­min eskaloituu, ja lik­vidi­teetistä alkaa ole­maan laa­jem­min pulaa, niin kaik­ki hyödyk­keet tule­vat rytis­ten alas. Voi tietysti olla, että ran­skalaiset intou­tu­i­v­at syömään patonkia juuri viime tal­ve­na paljon aiem­paa enem­män, ja lopet­ti­vat sen paton­gin syömisen aivan yhtä nopeasti kesällä. 

    (Kyl­lä, olen samaa mieltä, että öljyn kysyn­tä ja tar­jon­ta on jäykkää. Mut­ta havain­to­jen perus­teel­la ainakin jom­pi kumpi jous­taa jo muu­ta­man kuukau­den viiveellä)

    “Ja tarpeelli­nen lähin­nä sik­si, että sopeu­tu­mi­nen on hidasta, ”

    Onnek­si öljy ei lopu yhtäkkiä. Jos tarkko­ja ollaan, niin öljy ei lopu koskaan. Kysymys on vain, kuin­ka kalli­ita esi­in­tymiä ollaan valmi­ita hyö­dyn­tämään ennen kuin siir­ry­tään mui­hin ener­gia­muo­toi­hin. Fis­ch­er trop­schilla saadaan nestemäisiä polt­toainei­ta hiilestä, ja hiiltä riit­tää vielä vuosisadoiksi.

  21. Ei vero­jen laskem­i­nen ole järkevää pitkäl­lä tähtäimel­lä, jos ker­ran öljy on lop­pumas­sa. Kan­sain­välis-poli­it­tis­es­ti tärkein­tä ja aku­utein­ta olisi mielestäni saa­da Intia ja Kiina ja mik­sei myös Iran ja muu­ta­mat muut maat luop­umaan täysin idioot­ti­mais­es­ta ben­san ja muiden öljy­tuot­tei­den sub­ven­toin­nistaan. Jos näi­den maid­en kansalaiset jou­tu­isi­vat mak­samaan maail­man­markki­nahin­taa tai parem­paa, mak­saisi­vat veroa (omille val­tioilleen) kulu­tuk­ses­taan, öljyn hin­ta lask­isi kyl­lä aika paljon. 

    Yksi syy hin­nan heilahtelui­hin on se, että lyhyel­lä aikavälil­lä Kiinan ja Int­ian kulu­tus ei jous­ta lainkaan maail­man­markki­nahin­nan mukana, kos­ka niiden val­tiot pitävät paikalliset kulut­ta­jahin­nat keinotekois­es­ti matalana. 

    Ei myöskään pidä paikkaansa, että dol­lar­in heilahte­lut selit­täi­sivät öljyn maail­man­markki­nahin­taa. Dol­lar­in kurssi on vahvis­tunut parisenkym­men­tä pros­ent­tia, mut­ta öljyn hin­ta on pudon­nut yli 60 pros­ent­tia. Tänään taisi dol­lar­in hin­ta pudo­ta samal­la kun öljynkin. Suo­ravi­ivainen teo­ria, jon­ka mukaan öljyn hin­ta olisi vakio mut­ta dol­lari vain heiluisi, ei pidä paikkaansa. Toki näil­lä on yhteys ja molem­min­puolista takaisinkytken­tää, kos­ka USA on merkit­tävä öljyn kulut­ta­ja, mut­ta se ei selitä näitä heilah­duk­sia likip­itäenkään riittävästi.

  22. Fis­ch­er trop­schilla saadaan nestemäisiä polt­toainei­ta hiilestä, ja hiiltä riit­tää vielä vuosisadoiksi. 

    Hiiltä piisaa niin kauan kuin kasvit kasvavat…

    Kan­sain­välis-poli­it­tis­es­ti tärkein­tä ja aku­utein­ta olisi mielestäni saa­da Intia ja Kiina ja mik­sei myös Iran ja muu­ta­mat muut maat luop­umaan täysin idioot­ti­mais­es­ta ben­san ja muiden öljy­tuot­tei­den subventoinnistaan 

    Osmo­han lupasi tuol­la jos­sain alem­pana että kun OBAMA on valit­tu niin kaik­ki maat liit­tyvät kioton sop­pari­in, tai sit­ten itkevät ja liit­tyvät. Aivan pianhan tuon näemme 🙂

  23. “Ei vero­jen laskem­i­nen ole järkevää pitkäl­lä tähtäimel­lä, jos ker­ran öljy on loppumassa.”

    Ei mut­ta niin tehdään, kun nähdään tarpeel­lisek­si. Meiltä ei kysytä, pelkään.

    “Ei myöskään pidä paikkaansa, että dol­lar­in heilahte­lut selit­täi­sivät öljyn maailmanmarkkinahintaa. ”

    Tuos­sa vuo­den pari kun seurasi hin­taa ja kursse­ja, näyt­ti ole­van, että niil­lä olisi ollut kään­teinen riip­pu­vu­us. Nyt kun tämä rahoi­tuskri­isi ajanko­htais­tui, molem­mat ovat laskeneet. 

    Kum­minkin tähän saak­ka on ollut niin, että kun euro-ja taalakurssit ovat olleet lähel­lä toisi­aan, on öljykin ollut edullista. 

    Ei pidä johtaa päätelmiä viikon tai parin nojal­la, sanoisin.

  24. “Kiinalaiset ja intialaiset tule­vat han­kki­maan henkilöau­to­ja aivan käsit­tämät­tömiä määriä teimme me aivan mitä tahansa. Itseasi­as­sa he ovat han­kki­neet niitä jo nyt todel­la paljon ja vauhti vain kiihtyy.”

    Kiinas­sa on auto­ja muis­taak­seni 1/7 ja jenkeis­sä 1/2. Väestömäärän eros­ta seu­raa, että auto­jen lukumäärä on nyt suurin piirtein sama nois­sa maissa.

    On tietenkin niin, että vain joka kymme­nen­nen kiinalai­sista tarvit­see vauras­tua, jot­ta automäärä tuplaa. Se lie­nee toden­näkäistä täl­lä kasvul­laan ihan näköpi­iris­sä olevas­sa ajas­sa, kos­ka Kiinan BKT tuplaa joka 15. vuosi.

  25. Tänään oli hesaris­sa uuti­nen Exxonin ja Shellin ennä­tys­mäi­sistä voitoista. Tästä tulin ajatelleek­si että

    - öljy­tuot­tei­den tuotan­to on luul­tavasti maail­man kan­nat­tavin­ta liiketoimintaa
    — koko maail­ma on täy­del­lisen riip­pu­vainen öljystä
    — elin­ta­son noustes­sa öljyn tuotan­to ei vähene vaan kas­vaa -> Aasian maid­en kulu­tus lisääntyy
    — ihmis­ten on pakko kulut­taa öljyä kos­ka nykyi­nen elämän­muo­to ei anna siihen vai­h­toe­htoam eivätkä useim­mat edes kaipaa vaihtoehtoa
    — öljyn pump­paus­ta tul­laan jatka­maan kunnes viimeinenkin pis­ara on saatu ylös

    Eli: pyrkimyk­set rajoit­taa öljyn polt­toa hiilid­iok­sidik­si ovat turhia. Kaik­ki maa­pal­lol­ta löy­tyvä öljy tul­laan polt­ta­maan hiilidioksidiksi.

    Toisek­si: tar­if­feil­la mah­dol­lis­es­ti pystyyn nos­tet­ta­va tuulivoima tms vihreä ener­gia ei voi koskaan tuot­taa saman­laisia liikevoit­to­ja ja pääo­mia kuin öljyteollisuus.

    Vähän meni alkup. aiheen ohi.

  26. Merkit­tävim­mät jäl­jel­lä ole­vat öljy­varat ovat Sau­di-Ara­bi­as­sa ja Venäjäl­lä. En usko että näi­den maid­en johta­jat saisi­vat ympäristöherä­tys­tä ennen kuin ovat pumpan­neet ja myyneet suurim­man osan öljys­tään. Todel­li­nen haaste on siinä että hiilen laa­jamit­tainen muut­ta­mi­nen öljyk­si (esim. juuri maini­t­ul­la Fis­ch­er Trop­sch-menetelmäl­lä) pitäisi vält­tää. Täl­lä het­kel­lä lupaav­im­mal­ta vaikut­taa kaiken­lais­ten kul­je­tusten siirtämi­nen sähkö­toimisik­si (junat, sähköau­tot), kun­han sähkö tuote­taan ympäristöys­täväl­lisel­lä tavalla.

  27. “Eli: pyrkimyk­set rajoit­taa öljyn polt­toa hiilid­iok­sidik­si ovat turhia. Kaik­ki maa­pal­lol­ta löy­tyvä öljy tul­laan polt­ta­maan hiilidioksidiksi.”

    Näin. Ain­oa mitä Suomes­sa voidaan juuri nyt asialle tehdä on sopeu­tua tähän kehi­tyk­seen. Sopeu­tu­mi­nen tarkoit­taa käytän­nössä öljyri­ip­pu­vu­u­den vähen­tämistä entis­es­tään juurikin niil­lä toimen­piteil­lä joi­ta tääl­läkin on mon­een ker­taan esitet­ty. Polt­ton­estei­den (yli)verottaminen vielä kun siihen on varaa on yksi tehokas ja edulli­nen ohjaustapa muiden joukossa.

    Siihen uskooko öljyri­ip­pu­vu­u­den vähen­tämisen ole­van järkevä investoin­ti ei mielestäni vaiku­ta se uskooko Osmon “jäykkä tar­jon­ta” ‑hypo­teesi­in vai ylilyön­tei­hin futu­uri­markki­noil­la viimeaikaisen hin­tavai­htelun selittäjänä. 

    Oikeas­t­aan kysymys hin­tavai­htelun aiheut­ta­jas­ta vaikut­taa har­joitet­ta­van reaalipoli­ti­ikan suh­teen täysin irrel­e­van­til­ta vai olenko nyt mis­san­nut jotain oleellista ?

  28. mhaa … Täl­lä het­kel­lä lupaav­im­mal­ta vaikut­taa kaiken­lais­ten kul­je­tusten siirtämi­nen sähkö­toimisik­si (junat, sähköautot) 

    Löit kyl­lä naulan kan­taan tuos­sa arviois­sa merkit­tävimpi­en öljyn­tuot­ta­maid­en toden­näköisyy­destä minkään­laiseen ympäristöherä­tyk­seen, ja kun hie­man lisää pohd­in­taa niin huo­mataan että melkeim­pä ne kaik­ki muutkin tuot­ta­javal­tiot ovat vähän sel­l­aisia, niinkuin ‘joka päivä on karkkipäivä’ mai­ta.. Kivi­hi­ili on käytän­nössä sama asia kuin öljy, joten ei sekään voi olla ratkaisu.

    Junat on tiet­ty help­poa muut­taa sähkökäyt­töisik­si, mut­ta ei henkilöau­to­ja tääl­lä Suomes­sa. Meil­lä on pitkä talvi jol­loin autossa tarvi­taan tehokas läm­mi­tys­laite joka tyh­jen­tää sen muutenkin pakkases­sa heikom­min toimi­van akun het­kessä. Jollei sit­ten autossa ole vaikka­pa ben­salämp­päriä jol­loin koko idea on hieman.. 

    Hybrid­it ym. ovat aivan liian mon­imukaisia lait­tei­ta Suomen kehi­tys­maata­son tiestölle ja autokan­nan kiertonopeudelle, mehän olemme samoil­la apa­jil­la Sak­san autoro­mut­ta­moissa esim. nige­ri­alais­ten ja syyr­i­alais­ten asi­akkaiden kanssa, mikä on tietysti hie­man häm­mästyt­tävää kun tietää että olemme eräs maail­man rikkaim­mista kansakun­nista. Ehkäpä ylen ja hesarin pitää vielä lisätä propag.. eh vas­tu­ullista tiedo­tus­ta asi­as­ta. Muutenkin on mielestäni älytön­tä rak­en­taa autoon kak­si eri­laista eteen­päin­vievää jär­jestelmää kun yksikin riittää.

  29. Ei kun Art­turin käsi­tys on väärä. Dol­lar­in devalvoitu­misel­la on toki öljyn (dol­lar­i­hin­taa) nos­ta­va vaiku­tus, mut­ta dol­lar­in devalvoitu­mi­nen ei selitä öljyn hin­take­hi­tys­tä välil­lä 2003–2008, kun hin­ta nousi kolminker­taisek­si viidessä vuodessa.

    Dol­lar­in arvo ei todel­lakaan pudon­nut kol­ma­sosaan, ei edes puoleen siitä, mitä se oli 2003. 

    Art­turil­la on var­maankin ns. kul­taku­ume. Mut­ta tässä on se ongel­ma, että jos ker­ran syynä on ollut pelkkä inflaa­tio, niin mik­si sit­ten öljy, nikke­li jne. kovan hin­tapi­ikin koke­neet hyödyk­keet ovat tulleet alas samaan aikaan kun FED on painanut rahaa laik­ka punaisena?

Vastaa käyttäjälle tcrown Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.