_

Mitä öljyn hinnan romahtamisesta voidaan päätellä?

Kun suhdanteiden heikkeneminen ja reagointi öljyn korkeaan hintaan on alentanut öljyn kysyntää lähinnä marginaalisesti, öljyn hinta on pudonnut puoleen. Tämä minusta todistaa väitteeni, että öljyn tarjonta on jäykkää. Kun kysyntä- ja tarjonta joutuvat epätasapainoon, kysynnän on mukauduttava. Kysynnän ohjaamiseksi hinta nousee tai laskee rajusti.

Tästä seuraa useita johtopäätöksiä

1.       Jokseenkin kaikki energiansäätötoimet valuvat hiekkaan. Jos kansalaiset vähentävät autoilua ja siirtyvät vähäpäästöisempiin autoihin, öljyn hinta laskee, kunnes lisää kulutusta on syntynyt paikkamaan säästöt.

2.       Jos kulutusmaat yhteisellä päätöksellä nostaisivat öljyn verotusta, se ei vaikuttaisi juuri mitään kuluttajahintoihin, vaan alentaisi tuottajahintoja, elleivät öljyntuottajamaat ryhdy vastatoimiin ja rajoita öljyn pumppaamista.

3.       Nuo öljyntuottajamaiden vastatoimet ovat välttämättömiä, jos ilmastoa halutaan oikeasti suojella. Hiilidioksidipäästöt eivät vähenny, ellei öljyn pumppaamista maan uumenista vähennetä.

Tagged

29 thoughts on “Mitä öljyn hinnan romahtamisesta voidaan päätellä?

  1. Näissä hinnoissa on ollut paljon spekulatiivista ilmaa. Myös metallien ja viljan hinta on pudonnut viime kuukausina luokkaa 50%. Johtunee hedge rahastojen ynnä muiden spekulanttien pakkomyynneistä, tavoitteena velkavipujen alasajo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Öljyn kohdalla sekä kysyntä että tarjonta ovat hinnan suhteen jäykkiä. Eli kun tarjontaan tulee häiriö, hinta nousee rajusti. Sama pätee myös kysyntään, kun kysyntä vähän heikkenee, hinta painuu nopeasti alas.

    Johtopäätöksesi ovat kokolailla oikeita muuten, paitsi että öljyn lähimmät substituutit tulevat peliin aika pian hinnan noustessa.

    Öljyyn sitoutunut hiili on käsittääkseni aika pieni määrä verrattuna kivihiileen ja turpeeseen sitoutuneesta. Öljystä on hyvä päästä eroon, mutta ainakin CO2-taseen kohdalla joudutaan ojasta allikkoon, jos öljyä aletaan korvata hiilellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Johtopäätöksesi ovat oikeita. Öljyn kulutuksen hillitseminen jossain maailman nurkassa on aivan turhaa: jos joku säästää, hinta asettuu sille tasolle, että muut kuluttavat kaikki mitä maasta irti saadaan. Pitäisi siis rajoittaa tuotantoa. Ja rajusti.

    Eri asia sitten on ovatko kaikki toimet jo puuhastelua. Jos eilinen MIT:n tieto metaanin lisääntymisestä ilmakehässä pitää paikkansa ja jos se johtuu metaaniklatraattien ja Siperia ikiroudan sulamisesta, on ihan sama ajellaanko täällä Hummerilla tai Fillarilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Sekä Osmo että “Tiedemies” ovat tietenkin oikeassa siinä, että hintajousto on pieni sekä kulutuksessa että tuotannossa. Mutta huomiotta jää se, että tässä puhutaan lyhyen aikavälin hintajoustosta. Pitkällä aikavälillä (sanotaan nyt kymmeniä vuosia, vaikka), joustot ovat merkittävästi suurempia.

    Kysyntä joustaa hinnan mukana, mutta vasta siinä vaiheessa kun tapahtuu rakenteellisia muutoksia. Jos vertaa vaikkapa henkilöautojen polttoaineen käyttöä Euroopassa (korkea polttoainevero) ja Yhdysvalloissa (olematon polttoainevero), nähdään, että euroopassa polttoainetta käytetään selvästi vähemmän, vaikka molemmilla mantereilla BKT on oleellisesti samalla tasolla. Ero johtuu siitä, että Eurooppaan on syntynyt sellainen yhteiskuntarakenne, joka “pärjää” vähemmällä polttoaineella. Myös tämä on hintajoustoa.

    Toisaalta, sanoivatpa maailmanlopun ennustajat mitä tahansa, myös tuotanto on hintajoustavaa pitkällä aikavälillä. Öljyn tuotantoa voidaan lisätä _merkittävästi_ käyttämällä modernimpaa tekniikkaa ja ottamalla käyttöön öljylähteitä, joita nyt ei käytetä, jne. Nämä vain vaativat investointeja, joita tehdään vasta kun hinta on _pitkään_ tarpeeksi korkealla. Myönnettäköön, että markkinat eivät tältä osin täysin toimi: merkittävä osa öljyvaroista on kansallistettu, mikä sotkee pakkaa jonkin verran (esim. Venäjän kannattaisi investoida öljyntuotantoon huomattavasti nykyistä enemmän, mutta tästä ei ole viitteitä).

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kysyn kun en tiedä…

    …laiskana miehenä, vaikka vastaus löytyisi varmaan netistäkin.

    Miten suuren osan maailman öljyn kulutuksesta muodostaa
    -kiinteistöjen lämmitys (ilmastointi/jäähdytys ei kai yleensä missään toimi öljyllä, paitsi välillisesti jos paikallinen voimala toimii sillä?)

    -liikenne ja siitä autoliikenne, meriliikenne, lentoliikenne ja raideliikenne (no jaa, dieselveturi alkaa Vanhalla Mantereella olla uhanalainen laji:)

    -erilaiset tuotteet joihin tarvitaan öljyä.

    Jos maantieliikenteen osuus todella on merkittävä, on pitkällä tähtäimellä todella syytä huoleen – kävi tässä kriisissä kuinka kävi.

    Kun Kiina ja myöhemmin Intia pääsevät vaikka tilanteeseen, että joka kolmannella taloudella on auto, alkaa naurussa olla pitelemistä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. “3. Nuo öljyntuottajamaiden vastatoimet ovat välttämättömiä, jos ilmastoa halutaan oikeasti suojella. Hiilidioksidipäästöt eivät vähenny, ellei öljyn pumppaamista maan uumenista vähennetä.”

    Öljyn osalta noin, mutta kaikkien hiilidioksidipäästöjen kannalta hiilen poltto tuottaa enemmän CO2:ta. Ilmasto- ja muita lisäongelmia aiheuttaa hiilipöly, sademetsien turvesoiden kuivatus ja poltto, hiilikaivospalot jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Kollektiivisessa veropäätöksessä on sellainen ongelma, että ceteris paribus yksittäisen vähänkään pienemmän maan kannattaisi poiketa siitä yksipuolisesti.

    Ja kyllä, sekä kysyntä että tarjonta kumpikin joustaa paljonkin pitkällä aikavälillä, ja sitä enemmän mitä pidemmästä aikavälistä on kyse. Tarjontakin joustaa hyvin, kunhan hinta tarpeeksi nousee, niin öljynkorvikkeita kannattaa alkaa isossa mittakaavassa tehdä kivihiilestä. En pidä tätä mitenkään kauhean hyvänä asiana, noin CO2-tasapainoa ajatellen. Vaikka ei uskoisi ilmastonmuutokseen, niin on sillä muitakin ikäviä seurauksia. Esimerkiksi se, että korallit kuolevat (tosin ne taitavat olla tuhoon tuomittuja jo nyt…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Sirenille hyvin laiska vastaus, Jenkit harrastaa noita tilostollisia kiteytyksiä, ja sellaisen mukaan siellä osuus energiankulutuksesta on jokseenkin kolmannes kullekin: liikenne, teollisuus, ja talojen lämmitys/jäähdytys. Suomessa teollisuuden osuus on suurempi, ulkomuistista ja lonkalta päästöistä noin puolet. KVG.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Mikä kirjoistasi lähinnä käsittelee sitä, millainen talousjärjestelmä Sarkon ja Brownin ja tulevan USA:n presidentin nyt kannattaisi luoda, jos yllättäen haluttaisiinkin pysyä luonnon kantokyvyn rajoissa? Eli tässä sivuat öljyn hintaa ja markkinamekanismeja, mutta oletko jossain hahmotellut kokonaisesityksen ympäristön kannalta kestäväksi maailmantaloudeksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. “Jos maantieliikenteen osuus todella on merkittävä, on pitkällä tähtäimellä todella syytä huoleen – kävi tässä kriisissä kuinka kävi.”

    EU näyttää käyttävän EU-alueella hihavakiota (?) öljystä 60% maantieliikenteeseen:
    http://136.173.159.21/sides/getDoc.do?type=TA&reference=P6-TA-2007-0469&language=FI
    josta 80% maanteiden tavaraliikenteeseen (maailmanlaajuisesti ?):
    http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52000DC0631:FI:NOT

    Aika vaikea ylläolevien lukujen valossa bric-maiden kehittyvä kysyntä huomioiden on ajatella että tämä öljyn hinnanlasku olisi pysyvä ilmiö ilman jotain täysin mullistavaa teknologista edistysaskelta (kuten polttomoottori aikoinaan).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kun herra Soinivaara puhuu öljyn hinnasta, niin mistä hän puhuu ? Dollarin kurssista.

    Takavuosien “öljykriisit” oli dollarin devalvoitumista. Reaalitalous on jotain aivan muuta. Sitä talousmiehet eivät ole koskaan ymmärtäneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Tuohon voi todeta että kuluttajamaat verottavat jo nyt merkittävästi öljyä. Noista 2 ja 3 kohdista mahdollisesti vedettävää maailmanpelastussuunnitelmaa vaivaa vain se että mitä merkitystä minkään kannalta on siinä loppuuko se helposti hyödynnettävä öljy 40 tai 50 vuodessa..?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Onko noissa kulutusvertailuissa tarpeellista eritellä kulutusosia liikenteeseen, teollisuuteen ja lämmittämiseen/viilentämiseen.
    Teollisuushan tekee vain sitä mitä kuluttajat kuluttavat, haluavat ja tarvitsevat eli oikeammin olisikin ehkä: liikenne, tavarat ja lämmitys.
    Näin selkenisi se, että me kuluttajat olemme tosikuninkaita tässäkin asiassa.
    Muuten olen sitä mieltä, että kaikki mahdollinen pitäisi tehdä, jotteivät uhkakuvat Kiinan ja Intian autoistumisesta toteutuisi.
    Lähempänä onneksi Venäjälle menevien autojen määrä kuuluu vähentyneen, mutta se lienee valitettavasti vain lyhytaikainen taloussuhdannenotkahdus. Ja nyt jo kauhistellaan tilanteen parissa Suomen satamassa aiheuttamaa työttömyysuhkaa, vaikka vielä muutama kuukausi sitten autojen kuljettamisesta syntyneet rekkaruuhkat olivat suurin piirtein kauheinta maailmassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. “Tarjontakin joustaa hyvin, kunhan hinta tarpeeksi nousee, niin öljynkorvikkeita kannattaa alkaa isossa mittakaavassa tehdä kivihiilestä. ”

    Nousun pitää olla pitkäaikaista ja pysyvää. Substituutteja ei oteta nopeasti käyttöön ellei sitä kannusteta tuin ja/tai säädöksin.

    USA:n kuljetus, henkilöliikenne ja lämmitys (yllätys?) ovat lähes täysin öljyn varassa, eikä asialle tehtäne taaskaan seuraavaan 10-15 vuoteen mitään eräästä ajankohtaisesta syystä. Öljy on suhteessa systeeminmuutoksen halpaa ja halpuu sotimalla lisää.

    EU:ssa voidaan tinkiä veroista jos öljyn hinta karkaa vuosiksi lapasesta. Jenkit ovat siis tekniikkansa vankeja, EU-maat ja muut korkean energiaveron maat voivat substituuttien sijaan laskea polttoaineveroja. Kun tämä on käyty ja löydetty rahnat niiden kaasutuslaitosten rakentamiseen, korvikkeet tulevat laajaan käyttöön.

    Näin vaikka se haittaisi teorianmuodostusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. “mitä merkitystä minkään kannalta on siinä loppuuko se helposti hyödynnettävä öljy 40 tai 50 vuodessa..?”

    Kasvihuoneilmiön tms. kannalta tuskin mitään. Mutta taloudellisesti tuo aika voi olla merkittävä ero. Ja tarpeellinen lähinnä siksi, että sopeutuminen on hidasta, eivätkä kovin suuret muutokset yleensä ole hyväksi. Toisekseen kulutuksen hidastaminen verottamalla jättäisi ne rahat “meille” (kuluttajille) sen sijaan että ne valuisivat “niille” (tuottajille).

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Muuten olen sitä mieltä, että kaikki mahdollinen pitäisi tehdä, jotteivät uhkakuvat Kiinan ja Intian autoistumisesta toteutuisi.

    Ainoa tehokas keino tähän olisi massiivinen ja yllättävä ydinisku, mutta siinäkin on kyllä omat riskinsä. Tottapuhuen, tässäkin asiassa Osmolla on aivan täydellinen katve näkökentässä. Kiinalaiset ja intialaiset tulevat hankkimaan henkilöautoja aivan käsittämättömiä määriä teimme me aivan mitä tahansa. Itseasiassa he ovat hankkineet niitä jo nyt todella paljon ja vauhti vain kiihtyy.. En jaksa nyt googlata ennusteita kun ne menevät joka tapauksessa uusiksi, siis länsimaiden osalta, mutta kuten olen jo aiemminkin useasti sanonut: CO2 päästöille ja öljyn kulutukselle on lähes sama vaikka kaikki länsimaalaiset alkaisivat pyöräilemään kaikki matkansa. Kalalaatikko päässä, ei pidä unohtaa kalalaatikkoa, eikä myöskään lämmittämätöntä neukkukuutiota ja kylmää vettä 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Maineikas ekonomisti ja talousennustaja Ravi Batra pitää myös hedge-rahastoja syyllisinä öljyhinnalla keplotteluun. Hän ennusti lähes 2 vuotta sitten, että ensin puhkeaa USA:n asuntokupla ja sitten öljykupla. Molemmat ennustukset ovat toteutuneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. “Hiilidioksidipäästöt eivät vähenny, ellei öljyn pumppaamista maan uumenista vähennetä.”

    Loppujen lopuksi tuolta maan alta kaivetaan ylös ja poltetaan kaikki polttoaine, joka on saatavissa halvemmalla kuin vaihtoehtoiset energiantuotantomuodot. Eli jos oletetaan, että kasvihuonekaasupäästöt ovat oikeasti ongelma, niin päästöjen vähentäminen ei riitä, vaan pitää kehittää keinoja, jolla hiili saadaan ilmakehästä pysyvästi pois.

    “Näissä hinnoissa on ollut paljon spekulatiivista ilmaa. Myös metallien ja viljan hinta on pudonnut viime kuukausina luokkaa 50%. Johtunee hedge rahastojen ynnä muiden spekulanttien pakkomyynneistä, tavoitteena velkavipujen alasajo.”

    Jokunen kuukausi sitten täällä todisteltiin nykyisen nobelistin avulla, että mitään spekulatiivista kuplaa ei ainakaan öljyssä ole, ja ollaan siirrytty pysyvästi kalliin öljyn aikakauteen. En loppujen lopuksi oikein uskonut tuota todistelua (kävin hiukan myöhemmin esittämässä argumentteja tuota vastaan, mutta tuskin niitä kukaan enää luki), ja edelleen on mielestäni melkoisen erikoinen yhteensattuma, että samaan aikaan kun eräs suuri markkina (asuntolainat) menettää käytännössä kaikki uudet sijoittajat, niin kaikkien hyödykkeiden hinnat aloittavat räjähdyksenomaisen nousun, ja kun rahoituskriisi hiukan myöhemmin eskaloituu, ja likviditeetistä alkaa olemaan laajemmin pulaa, niin kaikki hyödykkeet tulevat rytisten alas. Voi tietysti olla, että ranskalaiset intoutuivat syömään patonkia juuri viime talvena paljon aiempaa enemmän, ja lopettivat sen patongin syömisen aivan yhtä nopeasti kesällä.

    (Kyllä, olen samaa mieltä, että öljyn kysyntä ja tarjonta on jäykkää. Mutta havaintojen perusteella ainakin jompi kumpi joustaa jo muutaman kuukauden viiveellä)

    “Ja tarpeellinen lähinnä siksi, että sopeutuminen on hidasta, ”

    Onneksi öljy ei lopu yhtäkkiä. Jos tarkkoja ollaan, niin öljy ei lopu koskaan. Kysymys on vain, kuinka kalliita esiintymiä ollaan valmiita hyödyntämään ennen kuin siirrytään muihin energiamuotoihin. Fischer tropschilla saadaan nestemäisiä polttoaineita hiilestä, ja hiiltä riittää vielä vuosisadoiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Ei verojen laskeminen ole järkevää pitkällä tähtäimellä, jos kerran öljy on loppumassa. Kansainvälis-poliittisesti tärkeintä ja akuuteinta olisi mielestäni saada Intia ja Kiina ja miksei myös Iran ja muutamat muut maat luopumaan täysin idioottimaisesta bensan ja muiden öljytuotteiden subventoinnistaan. Jos näiden maiden kansalaiset joutuisivat maksamaan maailmanmarkkinahintaa tai parempaa, maksaisivat veroa (omille valtioilleen) kulutuksestaan, öljyn hinta laskisi kyllä aika paljon.

    Yksi syy hinnan heilahteluihin on se, että lyhyellä aikavälillä Kiinan ja Intian kulutus ei jousta lainkaan maailmanmarkkinahinnan mukana, koska niiden valtiot pitävät paikalliset kuluttajahinnat keinotekoisesti matalana.

    Ei myöskään pidä paikkaansa, että dollarin heilahtelut selittäisivät öljyn maailmanmarkkinahintaa. Dollarin kurssi on vahvistunut parisenkymmentä prosenttia, mutta öljyn hinta on pudonnut yli 60 prosenttia. Tänään taisi dollarin hinta pudota samalla kun öljynkin. Suoraviivainen teoria, jonka mukaan öljyn hinta olisi vakio mutta dollari vain heiluisi, ei pidä paikkaansa. Toki näillä on yhteys ja molemminpuolista takaisinkytkentää, koska USA on merkittävä öljyn kuluttaja, mutta se ei selitä näitä heilahduksia likipitäenkään riittävästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Fischer tropschilla saadaan nestemäisiä polttoaineita hiilestä, ja hiiltä riittää vielä vuosisadoiksi.

    Hiiltä piisaa niin kauan kuin kasvit kasvavat…

    Kansainvälis-poliittisesti tärkeintä ja akuuteinta olisi mielestäni saada Intia ja Kiina ja miksei myös Iran ja muutamat muut maat luopumaan täysin idioottimaisesta bensan ja muiden öljytuotteiden subventoinnistaan

    Osmohan lupasi tuolla jossain alempana että kun OBAMA on valittu niin kaikki maat liittyvät kioton soppariin, tai sitten itkevät ja liittyvät. Aivan pianhan tuon näemme 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. “Ei verojen laskeminen ole järkevää pitkällä tähtäimellä, jos kerran öljy on loppumassa.”

    Ei mutta niin tehdään, kun nähdään tarpeelliseksi. Meiltä ei kysytä, pelkään.

    “Ei myöskään pidä paikkaansa, että dollarin heilahtelut selittäisivät öljyn maailmanmarkkinahintaa. ”

    Tuossa vuoden pari kun seurasi hintaa ja kursseja, näytti olevan, että niillä olisi ollut käänteinen riippuvuus. Nyt kun tämä rahoituskriisi ajankohtaistui, molemmat ovat laskeneet.

    Kumminkin tähän saakka on ollut niin, että kun euro-ja taalakurssit ovat olleet lähellä toisiaan, on öljykin ollut edullista.

    Ei pidä johtaa päätelmiä viikon tai parin nojalla, sanoisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. “Kiinalaiset ja intialaiset tulevat hankkimaan henkilöautoja aivan käsittämättömiä määriä teimme me aivan mitä tahansa. Itseasiassa he ovat hankkineet niitä jo nyt todella paljon ja vauhti vain kiihtyy.”

    Kiinassa on autoja muistaakseni 1/7 ja jenkeissä 1/2. Väestömäärän erosta seuraa, että autojen lukumäärä on nyt suurin piirtein sama noissa maissa.

    On tietenkin niin, että vain joka kymmenennen kiinalaisista tarvitsee vaurastua, jotta automäärä tuplaa. Se lienee todennäkäistä tällä kasvullaan ihan näköpiirissä olevassa ajassa, koska Kiinan BKT tuplaa joka 15. vuosi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Tänään oli hesarissa uutinen Exxonin ja Shellin ennätysmäisistä voitoista. Tästä tulin ajatelleeksi että

    – öljytuotteiden tuotanto on luultavasti maailman kannattavinta liiketoimintaa
    – koko maailma on täydellisen riippuvainen öljystä
    – elintason noustessa öljyn tuotanto ei vähene vaan kasvaa -> Aasian maiden kulutus lisääntyy
    – ihmisten on pakko kuluttaa öljyä koska nykyinen elämänmuoto ei anna siihen vaihtoehtoam eivätkä useimmat edes kaipaa vaihtoehtoa
    – öljyn pumppausta tullaan jatkamaan kunnes viimeinenkin pisara on saatu ylös

    Eli: pyrkimykset rajoittaa öljyn polttoa hiilidioksidiksi ovat turhia. Kaikki maapallolta löytyvä öljy tullaan polttamaan hiilidioksidiksi.

    Toiseksi: tariffeilla mahdollisesti pystyyn nostettava tuulivoima tms vihreä energia ei voi koskaan tuottaa samanlaisia liikevoittoja ja pääomia kuin öljyteollisuus.

    Vähän meni alkup. aiheen ohi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Merkittävimmät jäljellä olevat öljyvarat ovat Saudi-Arabiassa ja Venäjällä. En usko että näiden maiden johtajat saisivat ympäristöherätystä ennen kuin ovat pumpanneet ja myyneet suurimman osan öljystään. Todellinen haaste on siinä että hiilen laajamittainen muuttaminen öljyksi (esim. juuri mainitulla Fischer Tropsch-menetelmällä) pitäisi välttää. Tällä hetkellä lupaavimmalta vaikuttaa kaikenlaisten kuljetusten siirtäminen sähkötoimisiksi (junat, sähköautot), kunhan sähkö tuotetaan ympäristöystävällisellä tavalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. “Eli: pyrkimykset rajoittaa öljyn polttoa hiilidioksidiksi ovat turhia. Kaikki maapallolta löytyvä öljy tullaan polttamaan hiilidioksidiksi.”

    Näin. Ainoa mitä Suomessa voidaan juuri nyt asialle tehdä on sopeutua tähän kehitykseen. Sopeutuminen tarkoittaa käytännössä öljyriippuvuuden vähentämistä entisestään juurikin niillä toimenpiteillä joita täälläkin on moneen kertaan esitetty. Polttonesteiden (yli)verottaminen vielä kun siihen on varaa on yksi tehokas ja edullinen ohjaustapa muiden joukossa.

    Siihen uskooko öljyriippuvuuden vähentämisen olevan järkevä investointi ei mielestäni vaikuta se uskooko Osmon “jäykkä tarjonta” -hypoteesiin vai ylilyönteihin futuurimarkkinoilla viimeaikaisen hintavaihtelun selittäjänä.

    Oikeastaan kysymys hintavaihtelun aiheuttajasta vaikuttaa harjoitettavan reaalipolitiikan suhteen täysin irrelevantilta vai olenko nyt missannut jotain oleellista ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. mhaa … Tällä hetkellä lupaavimmalta vaikuttaa kaikenlaisten kuljetusten siirtäminen sähkötoimisiksi (junat, sähköautot)

    Löit kyllä naulan kantaan tuossa arvioissa merkittävimpien öljyntuottamaiden todennäköisyydestä minkäänlaiseen ympäristöherätykseen, ja kun hieman lisää pohdintaa niin huomataan että melkeimpä ne kaikki muutkin tuottajavaltiot ovat vähän sellaisia, niinkuin ‘joka päivä on karkkipäivä’ maita.. Kivihiili on käytännössä sama asia kuin öljy, joten ei sekään voi olla ratkaisu.

    Junat on tietty helppoa muuttaa sähkökäyttöisiksi, mutta ei henkilöautoja täällä Suomessa. Meillä on pitkä talvi jolloin autossa tarvitaan tehokas lämmityslaite joka tyhjentää sen muutenkin pakkasessa heikommin toimivan akun hetkessä. Jollei sitten autossa ole vaikkapa bensalämppäriä jolloin koko idea on hieman..

    Hybridit ym. ovat aivan liian monimukaisia laitteita Suomen kehitysmaatason tiestölle ja autokannan kiertonopeudelle, mehän olemme samoilla apajilla Saksan autoromuttamoissa esim. nigerialaisten ja syyrialaisten asiakkaiden kanssa, mikä on tietysti hieman hämmästyttävää kun tietää että olemme eräs maailman rikkaimmista kansakunnista. Ehkäpä ylen ja hesarin pitää vielä lisätä propag.. eh vastuullista tiedotusta asiasta. Muutenkin on mielestäni älytöntä rakentaa autoon kaksi erilaista eteenpäinvievää järjestelmää kun yksikin riittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Ei kun Artturin käsitys on väärä. Dollarin devalvoitumisella on toki öljyn (dollarihintaa) nostava vaikutus, mutta dollarin devalvoituminen ei selitä öljyn hintakehitystä välillä 2003-2008, kun hinta nousi kolminkertaiseksi viidessä vuodessa.

    Dollarin arvo ei todellakaan pudonnut kolmasosaan, ei edes puoleen siitä, mitä se oli 2003.

    Artturilla on varmaankin ns. kultakuume. Mutta tässä on se ongelma, että jos kerran syynä on ollut pelkkä inflaatio, niin miksi sitten öljy, nikkeli jne. kovan hintapiikin kokeneet hyödykkeet ovat tulleet alas samaan aikaan kun FED on painanut rahaa laikka punaisena?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.