Ulkomaalaispolitiikka: onko väärin houkutella osaajia köyhistä maista?

Miten käy kehi­tys­maid­en, jos koulutet­tua väkeä niistä houkutel­laan töi­hin — yleen­sä vielä koulu­tus­taan vas­taa­mat­tomaan työhön — rikkaisi­in maihin?

Pääsään­töis­es­ti tämä aivovuo­to hyödyt­tää molem­pia päitä. Kehi­tys­maid­en omat hal­li­tuk­set laske­vat, että muut­toli­ike on niille kan­nat­tavaa. Teol­lisu­us­mai­hin muut­tanei­den rahalähetyk­set koti­mai­hin­sa on paljon merkit­tävämpi rahavir­ta kuin viralli­nen kehi­tys­a­pu. Yhden koulute­tun koti­in lähet­tämil­lä rahoil­la voidaan koulut­taa mon­ta uut­ta. Näi­den ihmis­ten tuot­tavu­us on teol­lisu­us­mais­sa suurem­pi, joten rahas­sa mitat­en muut­to on kannattavaa.

Aka­teemis­es­ti koulute­tun siirtämi­nen teol­lisu­us­mai­hin ammat­ti­taitoa vaa­ti­mat­tomaan työhön on tietysti haaskaus­ta. Paras­ta on, jos kehi­tys­maid­en koulutet­tu työsken­telee teol­lisu­us­mais­sa omas­sa amma­tis­saan, kas­vat­taa var­al­lisu­ut­taan, laa­jen­taa osaamis­taan ja han­kkii yhteyk­siä ja palaa koti­maa­hansa entistä vahvistuneena.

Ympäristön kannal­ta asia on han­kala. Rikkaus kulut­taa luon­non­va­ro­ja, mut­ta myös köy­hyys on ympäristölle tuhoisaa, kos­ka köy­hä joutuu tur­vau­tu­maan vaikka­pa ryöstövil­je­lyyn. Kukaan ei kuitenkaan voi ympäristösy­istä tuomi­ta toisia köy­hyy­teen, jos tuomio ei koske myös itseä.

Pääsään­nöstä on kuitenkin poikkeuk­sia. Intu­iti­ivis­es­ti olen esimerkik­si vaku­ut­tunut, että lääkärei­den houkut­tele kehi­tys­maista teol­lisu­us­mai­hin on väärin. Aikanaan ollessani perus­palve­lu­min­is­ter­inä, hylkäsin virkami­esten ehdo­tuk­sen, että Suomeen alet­taisi­in houkutel­la lääkäre­itä Venäjän Kar­jalas­ta, kos­ka lääkäre­itä tarvi­taan paikan­pääl­lä vielä enem­män. Min­is­ter­it vai­h­tu­vat mut­ta vikamiehet pysyvät. Nyt Venäjän Kar­jala on läh­es tyh­jen­net­ty lääkäreistä Suomeen.

32 vastausta artikkeliin “Ulkomaalaispolitiikka: onko väärin houkutella osaajia köyhistä maista?”

  1. Ne jot­ka halu­a­vat lähteä, lähtevät. Jos eivät meille, niin muualle.

    Pitäisikö ottaa moraa­li­nen ylilyön­ti­ase­ma ja hehkua Moosek­se­na vuoren­huip­ul­la omaa parem­muut­taan, vai tar­jo­ta fil­ip­pi­iniläisille työ­paik­ka ettei isoäidin tarvitse laskea vaippaansa?

    Jos ja kun lähtö­maan eli­nolot paranevat, use­ampi ei enää tah­dokaan lähteä, ja ongel­mat siel­lä kotipäässäkin ratkeaa. Miten se toteutetaan, en usko että ainakaan rahaa kaata­mal­la suo­raan hal­lit­si­joiden tileille.

  2. Muis­tuu tässä mieleen 70-luku, kun kehi­tys­a­pua kohden­net­ti­in koulu­tuk­seen. Nige­ri­as­ta tuli meille TKK:lle lah­jakkai­ta yksilöitä insinööri­op­pi­in. Vaan kuinkas kävikään, Nige­ria ei hyö­tynyt kehi­tysavus­ta yhtään, kun suuri osa jengistä jäikin valmis­tu­misen jäl­keen Suomeen. Yksi näistä taisi olla Espoolainen God­win Ikeg­wuonu. http://www.godwinike.com/

    Kun seu­raaval­la ker­ral­la asi­aa ehdotet­ti­in ja samantien todet­ti­in, ettei tämä kehi­tysavun muo­to ainakaan mene per­ille, niin vas­tauk­se­na oli yhen stal­lar­iv­ihreän itku­raivari “näin autet­ti­in TUSINAA nige­ri­alaista ja samal­la autet­ti­in myös osaa­japu­las­ta kär­sivää SUOMEA”.

    Siis vihreän logi­ikan mukaan kehistysavun voi kohdis­taa myös suomeen, kun­han rahat kier­rät­tää muodon­vuok­si Afrikan kaut­ta. Toki öljyn tai kahvin ost­a­mi­nen suo­raan olisi kus­tan­nuste­hokkaampi kehi­tysavun muo­to kuin koulu­tus, sil­loin nimit­täin suo­ma­lainen nuori jää koulu­tu­s­paikkaa vaille ja ajau­tuu Turmion Teille.

  3. Suo­ma­lainen sosi­aaal­i­tur­va moni­lap­sisille per­heille on kol­mannes­ta maail­mas­ta tulleille hei­dän näkökul­mas­taan käsit­tämät­tömän korkea. Ilman mitään työn­tekoakaan heiltä liike­nee usein suku­laisille rahaa. 

    Tun­nen Irak­ista tänne pako­laisi­na tulleen kahdek­san­lap­sisen per­heen, joka sään­nöl­lis­es­ti lähet­tää kahdelle isän veljien per­heille mon­ta sataa euroa kuussa. 

    Tämä on mah­dol­lista paljolti sik­si, että las­ten har­ras­tamisen kult­tuuria ei ole samal­la taval­la kuin suomalaisilla. 

    Meil­lä kel­lar­it ja kaapit pullis­tel­e­vat joka lajin varustei­ta rat­sas­tuskypärästä sähköpianoon. 

    Kun kulu­tus­ta ei juurikaan ole, lap­sil­isät kahdek­sas­ta laps­es­ta on val­ta­va sum­ma. Lisäk­si tule­vat luon­nol­lis­es­ti työt­tömyysko­r­vauk­set ja asumiskus­tan­nuk­sethan mak­se­taan tässä tilanteessa kokonaan. 

    Usein kuulee, ettei sosi­aal­i­tur­val­la elämi­nen ole kenellekään houkut­tel­e­va vai­h­toe­hto eikä kukaan vapaae­htois­es­ti tule tähän maa­han fat­tan antimil­la elämään. Väitän että tämä ei totta.

  4. “Usein kuulee, ettei sosi­aal­i­tur­val­la elämi­nen ole kenellekään houkut­tel­e­va vai­h­toe­hto eikä kukaan vapaae­htois­es­ti tule tähän maa­han fat­tan antimil­la elämään. Väitän että tämä ei totta.”

    Luulen ettei kukaan noin tosis­saan väitä. No ehkä jotkut ide­lais­tiset hörhöt. Poli­it­ti­nen eli­it­ti kuitenkin ja ainakin tajuaa reali­teetit, onhan heil­lä kovaa tilas­to­dataa käytet­tävis­sään. Huolto­suh­teemme heiken­tymi­nen maa­han­muu­ton kaut­ta ei var­masti ole kenellekään näista epäselvää. 

    Ennem­min kuin poli­it­tisen johtomme type­r­yy­teen tai tietämät­tömyy­teen, uskon siihen että on ole­mas­sa jonkin­lainen poli­it­tien kons­esus halulle ajaa nykyisenkaltainen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmämme alas. 

    Itse ymmär­rän kyl­lä hyvin ettei pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­malli sovel­lu monikult­tuuriseen ide­olo­giaan sem­minkään kuin rajat­tomaan ja glob­al­isoitu­vaan maailmaan.

    Ongel­ma on kuitenkin siinä, ettei tätä seikkaa julkises­ti myön­netä. Itse uskon ettei suuri osa kansas­ta ei edes tajua mitä se tarkoit­taa oma­lle elämälle kun maa­han tuote­taan mas­soit­tain tulon­si­ir­to­jen varas­sa eläviä ihmisiä. Osa(lähinnä jo nyt hyvin toimeen­tule­vat) hyö­tyy kehi­tyk­ses­tä rajustikin, mut­ta osa(ne heikoim­mat eri­lais­ten tukien varas­sa elävät ja pieni­palkkaiset) taas menet­tää kaiken. Tämä olisi hyvä avoimesti myön­tää kansalaisille. Kun se on tehty kehi­tys­tä voidaan ajaa rehellisem­mältä poh­jal­ta ja myös taa­ta kanslaisil­la aikaa ja parem­mat edel­ly­tyk­set varus­tau­tua tule­vi­in haasteisiin.

  5. Aivovuo­dos­ta puhut­taes­sa usein mietitään sitä, mitkä maat voit­ta­vat, ja uno­hde­taan se pieni voit­ta­ja sieltä keskeltä: se lääkäri tai insinööri joka pääsee län­teen ja jon­ka elämä muut­tuu täysin.

    Ymmär­rän kyl­lä, että val­tio on tärkeä, mut­ta muis­te­taan välil­lä ihmisiäkin!

  6. Jos koulu­tuk­seen poh­jaavaa työperäistä maa­han­muut­toa köy­histä maista ruve­taan entis­es­tään edis­tämään ja rohkaise­maan, tehdään karhun­palvelus näille maille. Ensin­näkin sitou­tu­mi­nen omaan maan kehit­tämiseen vähe­nee, yhä use­am­man unel­mak­si nousee pääsy Euroop­paan. Euroopas­ta lähete­tyt rahat eivät voi kor­va­ta lah­jakku­ut­ta ja vision­aarisu­ut­ta. Voi toki sanoa, että ne ovat jo nyt pari ker­taa enem­män kuin kehi­tys­a­pu­ra­hat, mut­ta ei se riitä. Mehän toivomme, että nämä maat nousi­si­vat omille jaloilleen, ja sil­loin niiden kansan­taloudet oli­si­vat monikym­menker­taisia kehi­tys­a­pu­un näh­den. Tähän kehi­tyk­seen tarvi­taan maid­en lah­jakkaimpi­en osaa­jien sitou­tu­mista omaan maa­hansa. Tätä sitou­tu­mista voidaan, ja tulee kannustaa.

    Jos Afrikas­ta viedään ne vähäisetkin osaa­jat, insinöörit ja muut koulute­tut, ketkä jäävät rak­en­ta­maan yhteiskuntaa?

    Kär­jistävä ver­tausku­va: Jos Yhdys­val­lat olisi vuon­na 1850–1950 ollut yhtä rikas kuin Suo­mi tänäpäivänä, ja Suo­mi vieläkin köy­hempi kuin se oli tuol­loin, ja täältä oli­si­vat pysyvästi läht­e­neet pois Alek­sis Kivestä, Jean Sibeliuk­ses­ta ja Eliel Saaris­es­ta alka­en kaik­ki vähänkään lah­jakkaam­mat ja koulute­tum­mat ihmiset, eivätkä olisi sil­loin osaltaan olleet vaikut­ta­mas­sa Suomen kansal­lisen iden­ti­teetin, kult­tuurin, koul­u­laitok­sen, yleisen järjestyk­sen jne. syn­tyyn, vaan päin­vas­toin oli­si­vat vain lähetelleet rahalähetyk­siä Atlantin takaa, niin mil­laisek­si Suo­mi olisi mm. kult­tuuril­taan köy­hempänä rakentunut?

    Minus­ta tämä on täysin keskeisin kysymys aivo­muo­toa mietit­täessä. Yleen­sä se ohite­taan vain olankohautuksella.

    Täl­laisen siir­to­laisu­u­den rohkaisemisen sijaan, jos­sa koulute­tut kaiken­lisäk­si pää­tyvät usein bus­sikuskeik­si tai työt­tömik­si ja tun­temaan pet­tymys­tä ja alem­muu­den­tun­net­ta, tulisi rohkaista sel­l­aisia pro­jek­te­ja, kuin minkä paris­sa Mart­ti Ahti­saari täl­lä het­kel­lä työsken­telee. Kuin­ka kas­vat­taa köy­hien maid­en sisäisiä työ­markki­noi­ta, ja syn­nyt­tää miljoo­nia uusia työ­paikko­ja, vauras­tut­taa näitä yhteiskun­tia, ja sitä myöten myös palki­ta taloudel­lis­es­ti koulut­tau­tunut­ta kansanosaa.

    Ei köy­hien maid­en unelmia ja kehi­tys­tä voi­da ulkois­taa köy­hien maid­en ulkop­uolelle. Maat tarvit­se­vat omat vision­aarin­sa ja uud­is­ta­jansa nuo unel­mat tekemään todel­lisu­udek­si. Tätä kehi­tys­tä voidaan tukea ja aut­taa mm. koulu­tuk­sel­la, mut­ta aivovuo­to on pidem­mäl­lä aikavälil­lä rikos näitä yhteiskun­tia kohtaan.

  7. Rikkaus kulut­taa luon­non­va­ro­ja, mut­ta myös köy­hyys on ympäristölle tuhoisaa

    Köy­hyys on tuhoisaa eri­tyis­es­ti sik­si, että se johtaa suureen lap­siluku­un eli liikakan­soituk­seen. Liikakan­soi­tus taas johtaa vaikka­pa ryöstövil­je­lyyn tai Ruan­dan kansan­murhan tapaisi­in asioihin. 

    “Rikkaat” maa­han­muut­ta­jat rikkaissa mais­sa edis­tävät ympäriströn­suo­jelua eri­tyis­es­ti hidas­ta­mal­la väestönkasvua. Koke­muk­sen mukaan sis­aruk­sen lännestä lähet­timäl­lä rahoil­la kehi­tys­maas­sa koulutet­tu sisko ei suos­tu tekemään sen enem­pää lap­sia kuin vaikka­pa suo­ma­lainen sis­aren­sa. Lännestä lähete­tyn rahan myön­teinen vaiku­tus väestönkasvu­un ei tietenkään lopu siihen, sil­lä vauras­tu­mi­nen jo sinän­sä luodessaan työ­paikko­ja naisille, siis ilman koulu­tus­takin, vähen­tää merkit­tävästi las­ten määrää.

    Sik­si en rin­nas­taisi noin huo­let­tomasti rikkaut­ta ja köy­hyyt­tä ympäristön tuhoamisen suh­teen. Kyl­lä rikkaus taitaa olla paljon parem­pi vai­h­toe­hto — varsinkin kun kulu­tus­ta ohjataa päätökau­pan tapaisil­la keinoil­la, mut­ta se on toinen juttu.

    Kiinalais­ten per­hei­den lap­simäärän vähen­e­m­i­nen tasa­tah­tia vauras­tu­misen kanssa tulee mieleen. Koh­ta siel­lä syn­tyy yhtä vähän lap­sia per äiti kuin Suomes­sa. Per­he­su­un­nit­telupoli­ti­ikalla ja val­is­tuk­sel­la on myös toki merk­i­tys­tä, mut­ta var­maankin paras­ta, mitä yksit­täi­nen köy­hä voi tehdä ympäristön hyväk­si, on rikas­tua — tai kuol­la pois ennen las­ten hankkimista.

  8. Jokainen virossa käynyt on huo­man­nut, että siel­lä maas­sa olisi paljon raken­net­tavia ja kun­nos­tet­tavia asun­to­ja ja raken­nuk­sia. Nyt viro­laiset duu­nar­it on houkutel­tu Suomeen uusi­maan meikäläis­ten kylpy­huonei­ta, joi­ta ei oikeasti edes tarvit­sisi uusia, mut­ta jot­ka uusi­taan kos­ka se nos­taa kiin­teistön arvoa.

  9. Todel­la, mitä olisi Suomelle käynyt, jos Eliel Saari­nen olisi muut­tanut Yhdys­val­toi­hin? Onnek­si suo­ma­lais­ten pois­muut­tom­ah­dol­lisuuk­sia aiem­min kehit­tyneisi­in mai­hin on tajut­tu raja­ta, että kult­tuuri voisi kehittyä.

  10. “Koke­muk­sen mukaan sis­aruk­sen lännestä lähet­timäl­lä rahoil­la kehi­tys­maas­sa koulutet­tu sisko ei suos­tu tekemään sen enem­pää lap­sia kuin vaikka­pa suo­ma­lainen sisarensa.”

    Lähde?

    Käsit­tääk­seni koulutet­tu­jen nais­ten keskim. lap­siluku kehi­tys­mais­sa on n. 3. Kan­ta-euroop­palaisel­la se on n. 1.4. Eli väit­teesi on aika kaukana totu­ud­es­ta. Toisek­si ne koti­in lähete­tyt rahat taita­vat useim­miten men­nä johonkin muuhun kuin per­heen tyt­tärien koulutukseen.

  11. “Todel­la, mitä olisi Suomelle käynyt, jos Eliel Saari­nen olisi muut­tanut Yhdys­val­toi­hin? Onnek­si suo­ma­lais­ten pois­muut­tom­ah­dol­lisuuk­sia aiem­min kehit­tyneisi­in mai­hin on tajut­tu raja­ta, että kult­tuuri voisi kehittyä.”

    Ei jak­saisi saivar­rel­la. Saari­nen muut­ti Yhdys­val­toi­hin asumaan 48-vuo­ti­aana. Sitä ennen hän oli tehnyt erit­täin merk­i­tyk­sekkään uran Suomes­sa. Hän ei ollut muut­tanut 20-vuo­ti­aana Yhdys­val­toi­hin ottaak­seen vas­taan vaik­ka bus­sikuskin työn. Lisäk­si kysymys oli hypo­teet­ti­nen, ja sisälti ehdon, jos­sa tuon ajan Yhdys­val­lat olisi ollut moninker­tais­es­ti rikkaampi ja Suo­mi sil­lois­takin köyhempi.

    Myös Sibelius sai musi­ikil­lista koulu­tus­ta Euroopas­sa. Kivi tilasi kir­jo­ja ulko­mail­ta (tai hänelle tilat­ti­in, aika vara­ton kun oli).

    Kom­ment­tisi ei kos­ket­tanut esit­tämääni argu­ment­tia ollenkaan. Toivoisi ihmis­ten näis­sä keskusteluis­sa pyrkivän pysymään mah­dol­lisim­man rehellis­es­ti asiatasolla.

  12. Halu­an tähän ketju­un lisätä seu­raa­van ilmoi­tus­lun­toisen asian: 

    Jos joku min­ut täältä tun­nistaa ja sitä myöten tämän irak­i­laisen esimerkkiper­heeni, niin halu­an korostaa, että en MISSÄÄN NIMESSÄ tarkoit­tanut että tämä per­he on tul­lut tänne sosi­aal­i­tur­vas­ta nauttimaan. 

    He ovat aidosti pako­laisia ja lähtö­maas­saan kuolemanvaarassa.

  13. Kahdek­san­lap­sisen per­heen ydinkysymys lie­nee; mitä tapah­tuu muu­ta­man vuo­den aikataul­ul­la. Kuvit­telisin että toivon mukaan nuoriso pikku hil­jaa inte­groituu suo­ma­laiseen yhteiskun­taan, käy koulu­ja ja menee aikanaan töi­hin jne. Eikä suinkaan tyy­dy elämään ikuis­es­ti työt­tömyysko­r­vauk­sil­la ja lap­sil­isil­lä, ja niistä toisen puolen lähet­tämään kotipuoleen.

    Ja siihen että lääkärit joutu­vat siivoa­jik­si; onko syynä riit­tämätön kieli­taito, vai eikö tutk­in­toa hyväksytä? Oikei­ta lääkkeitä olisi mielestäni kielik­oulu­tus ja tarvit­taes­sa täydennyskoulutus.

  14. On ihan oikein, että Venäläiset lääkärit saa­vat töitä Suomes­ta. Ja että suo­ma­laiset sairaan­hoita­jat voivat mennnä töi­hin Nor­jaan tai Englantiin.

    Tätä asi­aa ei voikaan enää kat­soa kansan­talouden näkökul­mas­ta, vaan yksilön oikeuk­sien näkökul­mas­ta. Tärkeä peri­aat­teelli­nen ero. Yksilön oikeudet menevät tässä yleisen edun edelle.

  15. “Kom­ment­tisi ei kos­ket­tanut esit­tämääni argu­ment­tia ollenkaan. Toivoisi ihmis­ten näis­sä keskusteluis­sa pyrkivän pysymään mah­dol­lisim­man rehellis­es­ti asiatasolla.”

    Mikä on oma vas­tauk­sesi? Mitä suo­ma­laiselle kult­tuurille olisi käynyt tässä hypo­teet­tises­sa ske­naar­ios­sa? Todel­lisu­udessa erot oli­vat pienem­mät, mut­ta maas­ta­muut­to aut­toi monia Yhdys­val­toi­hin tai Europ­paan men­neitä, ja Suomen työl­lisyyt­tä yms., eikä suurem­min nähdäk­seni tuhon­nut suo­ma­laista kult­tuuria — ehkä pikem­min aut­toi. En tiedä mis­sä vai­heessa erot muut­tuisi­vat niin suurik­si, että maas­ta­muu­ton hyödyt muut­tuisi­vat haitoiksi.

  16. AZ on mielestäni oike­as­sa siinä, että kyl­lä lah­jakkaimpi­en lähtem­i­nen ulko­maille lop­ullis­es­ti voi muo­dostaa todel­lisen stop­parin paikalliselle kehi­tyk­selle. En kuitenkaan näe mielekkäänä täl­lä perus­teel­la estää koulutet­tu­jen maa­han­muut­toa, jos koh­ta en näe paljoa mieltä niiden kalastelus­sakaan. USA:n imu on ensik­sikin jo niin kova, että ei Suo­mi voisi kil­pail­la muul­la kuin sil­lä, että tänne pää­sisi helpom­min. Ja siinä kil­pailus­sa eń usko, että vas­taan­ot­ta­ja­maa voittaa.

    Itse suh­taudun aika vapaamielis­es­ti maa­han­muut­toon, mut­ta kyl­lä siitä pitää pystyä keskustele­maan. Meil­lä on Suomes­sa päässyt nyt tässä käymään niin, että julk­isu­udessa ei saisi sanoa mitään negati­ivista. Osmo on rohkea ja fik­su kun pohtii näitä asioi­ta mon­elta kannalta.

    Olen myös taval­laan samaa mieltä niiden kanssa, joiden mielestä nimeno­maan yksilön edut ratkai­se­vat, eikä maa­han­muut­topoli­ti­ikkaa pitäisi laa­tia pelkästään jonkin vaikeas­t­imääriteltävän “kansal­lisen edun” mukaan. 

    Tässä nyt vielä vähän kerettiläi­nen ollak­seni, niin mik­si ihmeessä koulute­tun työvoiman haal­im­i­nen olisi hyväk­si suo­ma­laisille? Eikö meil­lä ole jo ihan tarpeek­si — palkko­ja kun kat­soo, niin ehkä liiak­sikin — koulutet­tua työvoimaa? Eikö kan­nat­taisi pikem­min han­kkia sel­l­aista työvoimaa, jos­ta on pulaa, siis näitä hoita­jia ja bussikuskeja?

  17. Tiedemies kir­joit­ti:
    “Eikö meil­lä ole jo ihan tarpeek­si — palkko­ja kun kat­soo, niin ehkä liiak­sikin — koulutet­tua työvoimaa? Eikö kan­nat­taisi pikem­min han­kkia sel­l­aista työvoimaa, jos­ta on pulaa, siis näitä hoita­jia ja bussikuskeja?”

    Hyvä kysymys, juuri sel­l­ainen mitä pitäisi käsitel­lä avoimesti ja laa­jasti nyt eikä vas­ta sit­ten 15 vuo­den päästä kun Helsin­gin seudul­la on 200 000 ulko­maalaista (mikäli suun­nitelmi­in on uskomi­nen). Kysymys on hyvin paljolti siitä, mil­laista Suomea haluamme.

    Mata­la­palk­ka-alo­jen ongelma­han ei ole työvoima­pu­la. Ongel­ma on palka­n­mak­sukyvyt­tömyys tai ‑halut­to­muus. Jos suo­ma­lainen hoita­ja tai bus­sikus­ki ei pär­jää pal­ka­llaan esim. Helsingis­sä, on vaikea nähdä miten ulko­maalainen hoita­ja tai bus­sikus­ki pärjäisi.

    Vai­h­toe­htona on tietysti jär­jestää jonkin­lainen tahalli­nen tai taha­ton piilo­sub­ven­tio jos­sa de fac­to yhteiskun­ta tukee uusi­u­tu­misha­lut­to­mia yrit­täjiä. Yksi esimerk­ki siitä, miten täl­läistä tapah­tuu kun poli­it­ti­nen johto on ns. ula­pal­la, löy­tyy tiet­tävästi Ruot­sista: kos­ka oleskelu­lu­van saami­nen riip­puu työ­paikas­ta, maa­han­muut­ta­ja on ensim­mäiset vuodet aivan täysin työ­nan­ta­jan armoil­la. Puolen päivän palkoil­la voidaan teet­tää koko päivän urak­ka, ja jos pul­likoit, jonos­ta löy­tyy kyl­lä lisää yrit­täjiä. Sit­ten kun oleskelulu­pa tai kansalaisu­us on plakkaris­sa, “yllät­täen” työn­tek­i­jä siir­tyykin toisi­in tehtävi­in tai (valitet­ta­van usein) toimeen­tu­lo­tur­van piiri­in. Yrit­täjä puolestaan palkkaa seu­raa­van kansalaisu­ut­ta havittelevan.

    Sen sijaan että siir­rymme 1800-luvun palveli­jat­alouteen, näk­isin mielu­um­min nou­datet­ta­van Japanin mallia, jos­sa väestön van­hen­e­m­i­nen ja työn kalleus yritetään kiertää tekni­ikkaa kehit­tämäl­lä. Maas­sa on tehty mm. roboti­ikas­sa melkoisia edis­tysaskelei­ta, joista on riit­tänyt vientituotteiksikin. 

    Itsel­läni ainakin kysymys kun on myös siitä, etten halua että 2050-luvun Suo­mi on luokkay­hteiskun­ta, jos­sa sosi­aalilu­okan voi tun­nistaa ihonväristä.

  18. Kun suuret ikälu­okat jäävät eläk­keelle, yri­tys voi toki a) lopet­taa ne toimin­not, joi­hin ei kor­vaa­jaa löy­dy. Ja kor­vaa­jaa ei tosi­aan kaikille löy­dy, kun työ­markki­noil­ta katoaa sato­jatuhan­sia osaa­jia paris­sa vuosikymme­nessä. Har­va yrit­täjä kuitenkaan tyy­tyy tähän vaan joko b) siirtää toim­intansa sinne, mis­sä osaa­jia riit­tää tai c) han­kkii Suomeen uusia osaa­jia ulkomailta. 

    Uskon, että aika moni suo­ma­lainen, perus­suo­ma­laisia ja sen sel­l­aisa luku­un otta­mat­ta, kan­nat­taa jälkim­mäistä c‑vaihtoehtoa, kos­ka muut vai­h­toe­hdot tarkoit­ta­vat väistämät­tä elin­ta­son laskua.

    Sori, että tuli pakko sanoa tämä taas. 

    Mieluiten yrit­täjä ottaisi a) huip­pu­osaa­jan. Kos­ka se onnis­tuu vain har­voin, yrit­täjä tyy­tyy unek­si­maan b) taval­lis­es­ta koulu­ja käyn­neestä osaa­jas­ta. Näitä sen­tään on tulos­sa kohtu­ullis­es­ti, kos­ka Suo­mi on yksi maail­man rikkaim­mista maista, taval­laan USA:aakin rikkaampi mon­en maa­han­muut­ta­jan näkökul­mas­ta. Silti veikkaan, että koulute­tu­is­takin tulee pula, jol­loin kol­man­nek­si paras mah­dol­lisu­us yrit­täjälle on palkata joku c) koulu­ja käymä­ton maa­han­muut­ta­ja siivoa­maan ja yrit­tää koulut­taa suo­ma­lainen siivoo­ja osaa­jan hom­mi­in tms. Käytän­nössä val­tio ottaisi aika suuren osan koulu­tuk­ses­ta harteilleen.

    Yhteiskun­nan kannal­ta ongel­mat ovat hiukan eri­laiset eri­tyis­es­ti siinä kohdas­sa, kun pitää alkaa yhdis­tää per­heitä ja jakaa kansalaisuuk­sia, jol­loin maa­han­muut­ta­jat saat­ta­vat kään­tyä huolto­suh­teen tuk­i­joista sen murenta­jik­si ja samal­la taakak­si kansantaloudelle.

  19. Tomp­peli kirjoitti:

    “Uskon, että aika moni suo­ma­lainen, perus­suo­ma­laisia ja sen sel­l­aisa luku­un otta­mat­ta, kan­nat­taa jälkim­mäistä c‑vaihtoehtoa, kos­ka muut vai­h­toe­hdot tarkoit­ta­vat väistämät­tä elin­ta­son laskua.”

    “Väistämät­tä” ei pidä paikkaansa. Kehotan tutus­tu­maan Japanin malli­in, jos­sa väestön ikään­tymistä paikataan tekni­ikalla ja tuot­tavu­u­den tehostamisel­la maa­han­muu­ton sijaan.

    Työvoima­pu­la on nimeno­maan mah­dol­lisu­us, ei ongel­ma. Kuten edel­lä jo totesin, mata­la­palk­ka-alo­jen ongelma­han ei ole työvoiman vaan palka­n­mak­suhalun puute. Edelleen, maa­han­muut­ta­jankin täy­tyy syödä ja asua aivan samoin kuin suo­ma­laisenkin mata­la­palkatun. Työvoima­pu­la pakot­taisi työ­nan­ta­jat joko a) kor­jaa­maan palkkaus­taan tai b) tehosta­maan toimintaansa. 

    Etenkin a) olisi mata­la­palka­tu­ille mielestäni hyvä uuti­nen, mitä puolestaan yhteiskun­nan eli veron­mak­sajien rahoil­la piilotuet­tu hal­patyövoiman tuon­ti ei todel­lakaan ole, vaikkei yhteiskun­nan kus­tan­nuk­si­in edes las­ket­taisi sosi­aalisen kohee­sion heikken­e­mis­es­tä aiheutu­via ylimääräisiä ongelmia.

    Jos puolestaan työ­nan­ta­ja val­it­see tehostamisen tien, paran­taa hän mah­dol­lisuuk­si­aan kil­pail­la kan­sain­välisil­lä palvelumarkki­noil­la ja mah­dol­lis­es­ti lanseer­aa inno­vaa­tioi­ta joista on sinän­sä vien­ti­tuot­teik­si. Sama tois­in­päin: voimme käytän­nössä uno­htaa palvelu­vi­en­nin merk­i­tyk­sen kas­vat­tamisen, mikäli lähdemme ratkaise­maan ongelmi­amme hal­patyövoiman avulla.

  20. Osmo Soin­in­vaara:

    “Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka: onko väärin houkutel­la osaa­jia köy­histä maista?”

    Sinivihreä:

    Houkutel­la on vähän vah­va ter­mi, mut­ta mielestäni ei. Peruste­len tätä sil­lä, että omas­sa kat­san­nos­sani inhimil­lisyy­den perusyk­sikkö on ihmi­nen, joka kuitenkin hyö­tyy vapaae­htois­es­ta muu­tos­ta. Eri­laiset ihmisy­hteisöt ja ryh­mät omine tarpei­neen tule­vat sit­ten yksilön jälkeen.

  21. Tuo­ta en voi allekir­joit­taa, mitä sinivihreä tote­si. Toki kan­natan erit­täin pitkälle yksilön­va­pauk­sia, mut­ta jos tek­isimme niistä kaikessa ihmisy­hteisöt ja ‑ryh­mät ylit­tävän mitan, voisimme saman tien tehdä mm. vero­jen­mak­sus­ta vapaaehtoista.

    Kehi­tys­maat eivät voi kehit­tyä ilman tuon kehi­tyk­sen tek­i­jöitä. Siihen tarvi­taan osaamista, suun­nan­näyt­töä ja vision­aarisu­ut­ta. Jos ne har­vat lah­jakkaat ihmiset, joista voisi tul­la täl­laisia esiku­via ja suun­nan­näyt­täjiä ympäristölleen, lähtevätkin yksilön­va­paut­taan län­teen, niin moni yksilö joka ei voi lähteä maas­ta, kär­sii hei­dän lähdöstään.

    Räikeim­min tämä näkyy lääkärien ja ter­vey­den­hoita­jien pois­muu­tossa. Ennem­min heille tulisi mak­saa vaik­ka kehi­tys­a­pu­ra­hoin kun­nol­lista palkkaa koti­maas­saan, jos hei­dän kor­rup­toitunut yhteiskun­tansa ei siihen kykene. Sitou­tu­mista on pakko tukea ja vahvis­taa, jos aiomme väit­tää näistä maista välit­tävämme. Kaik­ki muu on hurskastelua.

  22. Kehotan tutus­tu­maan Japanin malli­in, jos­sa väestön ikään­tymistä paikataan tekni­ikalla ja tuot­tavu­u­den tehostamisel­la maa­han­muu­ton sijaan.

    Tuot­tavu­ut­ta pitäisi lisätä Suomes­sa niin nopeasti ja niin paljon, että se on käytän­nössä mah­do­ton­ta. Mis­sään tai koskaa ei tuot­tavu­us siis ole nous­sut sel­l­aista vauh­tia kuin nyt tarvit­taisi­in. Eri­tyisen vaikea­ta se olisi Suomessa,jossa jo valmi­ik­si tuot­tavu­us on korkea. Tätä on kyl­lä ihan talousvi­isaat laskeneet.

    Sik­si toisek­si eloon­jäämiskamp­pailus­saan fir­mat nos­ta­vat tehokku­ut­taan minkä kykenevät. Val­tion mah­dol­lisu­udet kiihdyt­tää tehostamista ovat aika vähäiset EU:ssa. Jotain tuoteke­hi­tys­tukea saa lähin­nä jakaa, rak­en­taa infraa ja jär­jestää koulu­tus­ta. Nämä ovat toki sinän­sä tärkeitä asioita.

    Tietysti tuot­tavu­ut­ta pitää paran­taa ja nopeam­min kuin muual­la, mut­ta se kun ei vain riitä.

  23. Sinivihreälle:

    Näke­myk­sesi yksilöstä yhteisön ylit­tävästä moraalis­es­ta toim­i­jas­ta on täysin kestämätön, kos­ka yksit­täisen ihmisen ratkaisut vaikut­ta­vat suo­raan muiden inhimil­lis­ten perusyk­sikkö­jen mah­dol­lisuuk­si­in omaa hyv­in­voin­ti­aan edis­tävi­in ratkaisuihin.

    AZ:lla oli jo esimerkke­jä, mut­ta vielä yksi lisäk­si. Voisin ryhtyä tekemään kah­ta työtä ansaitak­seni rahaa use­am­mille ulko­maan­matkoille, mut­ta veisin toden­näköis­es­ti samal­la työ­paikan ihmiseltä, jol­la ei ole ensim­mäistäkään työ­paikkaa, esim. köy­hältä yksinhuoltajalta. 

    Minus­ta tun­tuu, että mon­et maa­han­muut­toon kri­ti­ikit­tömästi suh­tau­tu­vat menevät juuri tähän moraaliseen ansaan yksit­täis­es­tä ihmis­es­tä moraalin perus­tana mui­ta huomioimat­ta. Kun yksilöt tekevät jotain suurem­min joukoin, sil­lä on väistämät­tä laa­jem­paa merk­i­tys­tä ihmisy­hteisö­jen ja ryh­mien jäseni­in sekä lähtö­maas­sa että kohdemaassa.

  24. “Toki kan­natan erit­täin pitkälle yksilön­va­pauk­sia, mut­ta jos tek­isimme niistä kaikessa ihmisy­hteisöt ja ‑ryh­mät ylit­tävän mitan”

    Jos kan­natat yksilön­va­paut­ta siinä määrin kuin ryh­mä sen yksilöille antaa, niin kan­natat itse asi­as­sa ryh­män päätös­val­taa, et yksilön.

    “voisimme saman tien tehdä mm. vero­jen­mak­sus­ta vapaaehtoista.”

    Mie­lenki­in­toinen idea, tätähän pitäisi lähteä kehittämään.

    “Näke­myk­sesi yksilöstä yhteisön ylit­tävästä moraalis­es­ta toim­i­jas­ta on täysin kestämätön, kos­ka yksit­täisen ihmisen ratkaisut vaikut­ta­vat suo­raan muiden inhimil­lis­ten perusyk­sikkö­jen mah­dol­lisuuk­si­in omaa hyv­in­voin­ti­aan edis­tävi­in ratkaisuihin.”

    Tietysti vaikut­taa — tästä ei silti seu­raa, että jol­lain ryh­mäl­lä olisi oikeus määrätä, että yksilön pitää tehdä val­in­tansa siten, että ne hyödyt­tävät juuri tätä ryh­mää jonkin toisen sijaan. Ei yksilön­va­paudessa ole kyse siitä, ettei mui­ta yksilöitä tarvit­sisi huomioi­da, vaan siitä, että johonkin kollek­ti­ivi­in kuu­lu­mi­nen tuo eri­ty­isas­e­maa tässä huomioinnissa.

  25. Juho:

    “Näke­myk­sesi yksilöstä yhteisön ylit­tävästä moraalis­es­ta toim­i­jas­ta on täysin kestämätön, kos­ka yksit­täisen ihmisen ratkaisut vaikut­ta­vat suo­raan muiden inhimil­lis­ten perusyk­sikkö­jen mah­dol­lisuuk­si­in omaa hyv­in­voin­ti­aan edis­tävi­in ratkaisuihin.”

    Sinivihreä:

    En oikein usko, että lop­ul­ta on mui­ta moraal­isia toim­i­joi­ta kuin yksilöt. Moraali on kai aika taval­la ihmisyk­silön omi­naisu­us. Ihmisy­hteisöi­hin kai pätevät enem­mänkin eri­laiset sään­nöt ja nor­mit, joiden poh­jal­la ovat yksilöi­den moraalikäsitykset.

    Juho:

    AZ:lla oli jo esimerkke­jä, mut­ta vielä yksi lisäk­si. Voisin ryhtyä tekemään kah­ta työtä ansaitak­seni rahaa use­am­mille ulko­maan­matkoille, mut­ta veisin toden­näköis­es­ti samal­la työ­paikan ihmiseltä, jol­la ei ole ensim­mäistäkään työ­paikkaa, esim. köy­hältä yksinhuoltajalta. 

    Sinivihreä:

    Minä tein nuore­na ja vi(h?)reänä parhaim­mil­laan kolmeakin työtä yhtä aikaa. Työpäiväl­lä oli mit­taa ark­isin aamukolmes­ta iltapäivä viiteen ja viikon­lop­puisin aamuneljästä tuonne yhdek­sän kieppeille. Postin­jakoa, opet­ta­jan­si­jaisuuk­sia jne. Nyt en moista jak­saisi, ja vaik­ka jak­saisinkin, pro­gres­si­ivi­nen vero­tus kyl­lä lieven­täisi mon­es­ta työstä tule­vaa syn­nin­taakkaani kovasti. Mielestäni on aika hypo­teet­ti­nen vai­h­toe­hto, että joku veisi liian kovil­la työhaluil­laan leivän yksin­huolta­japer­heen suus­ta. Voisi olla jopa niin, että yksin­huolta­japer­heen leipä irtoaisi “työhul­lun” työn hedelmistä.

    Toisek­seen. Juhon logi­ikalla olisi toden­näköis­es­ti luovut­ta­va siitä ain­oas­takin työ­paikas­ta, kos­ka aina löy­tyy joku, joka tarvit­sisi juuri sitä työtä enemmän.

  26. Voisin ryhtyä tekemään kah­ta työtä ansaitak­seni rahaa use­am­mille ulko­maan­matkoille, mut­ta veisin toden­näköis­es­ti samal­la työ­paikan ihmiseltä, jol­la ei ole ensim­mäistäkään työ­paikkaa, esim. köy­hältä yksinhuoltajalta.

    Tämä nyt on varsinkin aika lail­la älytön propo­si­tio. Siis ihan tot­ta; työtä ei ole jotain “vakio määrää”, joka jae­taan ihmis­ten kesken. Yksit­täi­nen ihmi­nen ei tietenkään näe muu­ta kuin ne tietyt työ­paikkail­moituk­set tai kuule kavereil­ta että siel­lä-ja-siel­lä ote­taan väkeä töihin. 

    Täl­lainen tarkastelu menee niin pieleen kuin vain voi. Ajat­tele samaa asi­aa näin: taide­maalari maalaa taulu­ja. Iltapäiväl­lä, taulun valmi­ik­si saat­u­aan hän pohtii, että hmm, en tai­da maala­ta toista, kos­ka joku toinen taide­maalari jää työttömäksi.

    Taloudessa asi­at toimi­vat jotakuinkin näin. Jos raken­netaan yksi X lisää, niin muiden X:ien hin­ta (ceteris paribus) putoaa tuskin huo­mat­tavasti, sen ver­ran, että yksi lisää menee kau­pak­si. X:iä ei tehdä lisää enää sit­ten, kun niitä ei kan­na­ta tehdä, eli kun hin­ta on pudon­nut riit­tävän alas.

    Jos han­kit kak­si työ­paikkaa, niin palkko­jen nousu­paine hel­lit­tää hitusen (työtä tehdään enem­män) ja X:ien tekem­i­nen — mitä se sit­ten onkaan, mitä työssäsi teet — tulee hitusen halvem­mak­si. Näin niitä voidaan tehdä vielä hiukan lisää ennen kuin kan­nat­taa lopettaa.

    Tosi­asi­as­sa hom­ma ei mene ihan tarkalleen näin, kos­ka hin­to­ja ei tuos­ta vain muute­ta, eikä myöskään palkko­ja. Mut­ta ei se myöskään ole niin, että työ­paikko­ja on joku kiin­teä määrä.

  27. Olenko­han muuten väärässä, kun luulen että lääkärit ei tule rahan perässä Euroop­paan vaan ihan muiden syi­den takia. Jos­sain ulan­di­as­sa tai kar­jalas­sa pienem­pikin raha riit­täisi suo­ma­laiseen eli­ta­soon, joka on siis pienehkö ker­rostaloa­sun­to ja telkkari. 

    Niitä mui­ta syitä esit­teli muuan Ellilä lait­tomak­si tuomi­tus­sa teok­ses­saan “Yhteiskun­ta koos­t­uu ihmi­sistä”, jon­ka viesti oli se, että ital­ias­sa on ital­ialainen meinin­ki, kos­ka siel­lä asuu ital­ialaisia, ja jos suomeen muut­taa paljon ital­ialaisia, niin koh­ta meil­läkin on ital­ialainen meininki. 

    Siis kun ital­ialainen lääkäri muut­taa suomeen, niin hyvin toden­näköis­es­ti se tykkää enem­män suo­ma­lais­es­ta meiningistä. Sik­si juuri yllät­tävän moni omil­laan toimeen­tule­va suomen ital­ialainen on Ellilän kanssa samaa mieltä, he eivät halu­aisi yhtään enem­pää ital­ialaisia tai ital­ialaista meininkiä suomeen.

  28. Tästä alku­peräis­es­tä kysymyk­ses­tä Ulko­maalais­poli­ti­ik­ka: onko väärin houkutel­la osaa­jia köy­histä maista? on mielestäni jäänyt nyt käsit­telemät­tä aivan keskeinen kysymys. Siis kuka mak­saa tämän kaiken? Tääl­lä on toises­sa ketjus­sa ehdotet­tu täysin vapaa­ta maa­han­muu­toa jne. iha­nia asioi­ta mut­ta tästä mak­supuoles­ta ei ole puhut­tu mitään.

    Tietenkin ideaalises­sa tapauk­ses­sa työ­nan­ta­ja itse rekry­toi halu­a­mansa työn­tek­i­jän ja työn­tek­i­jä itse tai työ­nan­ta­ja han­kkii sekä mak­saa asun­non ym. mut­ta kuin­ka paljon näin todel­lakin tapah­tuu Euroopan ulkop­uolisen työvoiman ollessa kyseessä nyt ja etenkin tule­vaisu­udessa? Onko asi­aa edes tutkittu?

    Val­ta­puoluei­den poli­itikot aiko­vat tuo­da oman ilmoituk­sen­sa mukaan yli 100 000 ihmistä pelkästään PK seudulle lähivu­osi­na, enkä usko että Suomes­ta todel­lakaan löy­tyy yri­tyk­siä jot­ka pystyvät tar­joa­maan työtä näin suurelle, tai edes paljon pienem­mälle, joukolle pääosin kieli­taidot­to­mia ihmisiä. Virheät ja kris­til­liset ovat ehdot­ta­neet kiin­tiöitä maa­han­muut­ta­jille asian ratkaisemisek­si, mut­ta eihän tämäkään voi aut­taa kun yri­tyk­set pääasi­as­sa vähen­tävät väkeään ja lopet­tel­e­vat kokon­aan toim­intaansa Suomessa.

    Ilmeis­es­ti koko tämä val­taisa joukko on tarkoitet­tu julkisen sek­torin pöhö­tyk­seen. Minä vain mietin että mis­tä päähal­li­tus­puolueet kepu ja kokoomus saa­vat rahat tähän kaik­keen? Kuin­ka paljon Suo­mi voi laina­ta lisää rahaa jät­timäisen pöhöhallinnon ylläpi­toon ja ulko­maille vastik­keet­ta syydettäväksi?

    Jos kysytte asi­aa kepu- tai kokke­lipoli­itikoil­ta, niin ei var­maankaan kan­na­ta pidätel­lä hen­gi­tys­tä kun odot­taa järkevää vas­taus­ta tähän pointtiin.

  29. Ellilän kir­joituk­ses­sa oli paljon virheitä. Hän esimerkik­si kuvit­teli, että jos 5 miljoo­nan rikkaan joukkoon ujute­taan miljoona köy­hää, niin kos­ka keskimääräi­nen hyv­in­voin­ti las­kee, niin niiden 5 miljoo­nan elin­ta­so laskee. 

    Tämä on absur­dia. Tilas­to­jen val­os­sa (Gook­le tietää, income per native) niis­sä mais­sa, joi­hin muut­taa paljon hal­van työn tek­i­jöitä, nati­ivien tulota­so nousee kohis­ten. USA:ssa maas­sa syn­tynei­den keski­t­u­lot ovat merkit­tävästi maan keskimääräisiä tulo­ja korkeam­mat. Ja siis ne ovat nousseet sitä mukaa kun mek­siko­laisia on tul­lut töihin. 

    Yhteiskun­ta koos­t­uu ihmi­sistä. Jos tänne tulee joukko ihmisiä tekemään duune­ja, jot­ka suo­ma­laisia eivät kiin­nos­ta, niin he tekevät vau­raut­ta pait­si itselleen, myös niille, joi­ta ne hom­mat eivät kiinnostaneet.

  30. Tämä on absur­dia. Tilas­to­jen val­os­sa (Gook­le tietää, income per native) niis­sä mais­sa, joi­hin muut­taa paljon hal­van työn tek­i­jöitä, nati­ivien tulota­so nousee kohisten. 

    Niin­qu Kiinas­sa tai Viet­namis­sa? Tai vaik­ka Tsekissä ja Slo­va­ki­as­sa? Ain niin nehän ovat kehi­tys­mai­ta ja mitä lie kaal­i­mai­ta ja muutenkin eivät kuu­lu ollenkaan tähän on se niin ty.. 🙂 Mut­ta entäpä suh­teel­lisen van­ha teol­lisu­us­maa Japani tai hie­man uudem­pi Etelä-Korea? Näis­säkin mais­sa tapah­tunut kiis­tat­toman kohi­sev­asti (Gook­le tietää,) elin­ta­son nousua nälkära­jal­ta useimpi­en euroop­palais­ten val­tioiden ohi.. Onko tämä kasvu perus­tunut mas­si­iviseen maa­han­muut­toon samoil­ta alueil­ta joi­hin Suomeenkin pitää saa­da heti suuri joukko työvoimaa? Tai ylipäätään mas­si­iviseen maahanmuuttoon?

    USA:ssa maas­sa syn­tynei­den keski­t­u­lot ovat merkit­tävästi maan keskimääräisiä tulo­ja korkeammat. 

    Ööö. Eikö sin­unkin mielestäsi olisi perin kum­mal­ista jos asia olisi toisinpäin? 

    Ja siis ne ovat nousseet sitä mukaa kun mek­siko­laisia on tul­lut töihin. 

    Niin, aika moni amerikkalainen ajat­telee että nyky­isin elelevän kes­ki-ikäisen sukupol­ven elin­ta­so on alem­pi kuin heitä edeltävän sukupol­ven. Tämä lie­nee ain­ut­laa­tu­ista koko maail­mas­sa. Kun sen edel­lisen kir­jail­i­jan nimen muistin väärin niin nyt oikein tark­istin 🙂 (Gook­le tietää,) Nälkä­pal­ka­lla by Bar­bara Ehren­re­ichin teos kuvaa amerikkalaista surkeut­ta ansiokkaasti. Vaik­ka miten huo­maisi asen­teel­lisu­ut­ta ja pien­tä väri­tys­täkin niin tuos­sa kir­jas­sa kuin Michael Moorenkin tuotan­nos­sa, on mielestäni selvästi nähtävis­sä se ettei se mas­si­ivi­nen maa­han­muut­to ole tuonut juurikaan hyv­in­voin­tia ainakaan kansan köy­hem­mälle puoliskolle tai 2/3 osalle..

    Lähin­nä suuril­la met­sä ja arvopa­per­it­u­loil­laan elevät kepun, kokoomuk­sen, rkp ja Virhei­den kan­nat­ta­jille palveli­ja tai jopa suo­ras­taan orjay­hteiku­nan paluu on tietenkin sopi­vaa, saa­vathan he sil­loin enem­män itselleen. Maail­maankin on niin hyvä pelas­taa kun nälkä­palkat­tu pätkä­työläisjoukko on tärkän­nyt pöytäli­inat ja kiilot­tanut hopeat..

  31. Trav­eller,
    karak­ter­isoin­tisi ei ole väärä, vaik­ka argu­ment­tisi type­rä onkin. Se, että jos­sain maas­sa elin­ta­so nousee ilman maa­han­muut­toa, ei merk­itse mitään. En väit­tänyt, ettei se nouse.

    Jos luit tarkkaan, mitä kir­joitin, en myöskään väit­tänyt, etteivät nälkä­palkkatyöt lisään­ty­isi jos hal­paa työvoimaa tuo­daan maa­han. Taku­ul­la lisään­tyvät ja juuri tämä on se, joka nos­taa nati­ivien elin­ta­soa. Har­ra­s­tat taas ker­ran sitä, että vai­h­dat mielipi­det­tä kesken keskustelun. Joku var­maan kuvit­telee, että tek­stisi on fik­sua ja tarkkanäköistä, jos ei huo­maa tätä. Ehkä kuvit­telet niin itsekin, en tiedä.

  32. En ole todel­lakaan vai­h­tanut mielipi­det­täni ker­taakaan enkä varsinkaan tässä maa­han­muut­tokysymyk­sessä, sarkas­mi vain on taito­la­ji, ja myös sen ymmärtämi­nen on näköjään sitä. Muut­tuma­ton mielip­i­teeni tässä asi­as­sa on että todel­liset huip­pu­osaa­jat toki ter­ve­tu­loa, mui­ta kan­nat­taisi sit­ten miet­tiä.. Toki paho­ja vääristymiä työ­markki­noil­la voidaan oikeista maa­han­muu­tol­la, mut­ta asioi­hin pitää reagoi­da myös muuten, siis koulu­tuk­sen pain­opis­tet­tä muut­ta­mal­la jne.

    Min­ulle kaik­ki ihmiset ovat saman arvoisia joten pidän kan­natet­ta­vana että myös niiden siis­ti­jöi­den ja rekkakuskien tulot nou­se­vat. Tietenkin joku varakas henkilö rikas­tuu kun saa sen siivo­jan halvem­mal­la, mut­ta kansan suuri enem­mistö ei siitä hyödy. Mainitsin esimerkkeinä USAn ja voisin lisätä tähän vielä Ruotsinkin. Ennen pohjolan rikkain val­tio on nyt köy­hin. Tämän laman jäl­keen on paljon mah­dol­lista että Ruot­si on suur­in­pi­irten Län­si-Euroopan köy­hin maa.

    Joku var­maan kuvit­telee, että tek­stisi on fik­sua ja tarkkanäköistä, 

    Pelkästä ajatuk­ses­takin sukat pyörivät jo jaloissani! 🙂

    Ehkä kuvit­telet niin itsekin, en tiedä. 

    Sehän on selvää! Nyt tiedät!

Vastaa käyttäjälle Traveller Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.