Valtion ehtymätön raha-arkku

MTV3:n teet­tämän mielipi­de­tutkimuk­sen mukaan kansalais­ten mielestä parem­pi tapa kuin kun­nal­lisveron koro­tus on rahoit­taa kun­nal­liset palve­lut val­tion osuuk­sien koro­tuk­sel­la. Jotenkin tulos tun­tuu epä-älyl­liseltä, ellei sit­ten sitä ole ollut jo kysymys. Mik­si olisi parem­pi korot­taa val­tion vero­ja kuin kun­nan veroa?

20 vastausta artikkeliin “Valtion ehtymätön raha-arkku”

  1. Ihan simp­peli vas­taus näin äkkiseltään. Val­tion vero­tuk­sen pain­opiste on pro­gres­si­ivisessä tulovero­tuk­ses­sa ja eri­laises­sa hait­tavero­tuk­ses­sa (alkoholi‑, polttoaine‑, ym. vero­tuk­ses­sa). Kun­tavero on tasavero. Tämä tietysti edel­lyt­tää maail­mankat­so­mus­ta, että tulo­jen tasa-arvoa on syytä edis­tää, ja että se johtaa tasa-arvoisem­paan yhteiskun­taan. Ja että se on lop­ul­ta kaikkien eduk­si. Tietenkään lisään­tyvät val­tiono­su­udet eivät saa olla vas­taus huonos­ti hoidet­tuun kun­tat­alouteen. Siltä kuitenkin näyt­tää, että heil­uri heilah­taa. Kun­nis­sa — pienis­sä ja vähän suurem­mis­sakin — ei riitä asiantun­te­mus­ta ja arvostelukykyä asioiden oikean­laiseen hoita­miseen. Ei vain rahoi­tus­ta vaan myös asiantun­te­mus­ta tarvi­taan val­ti­ol­ta kun­ti­in. Näin se on käytännössä.

  2. Hei Osmo,
    Ymmärtäisin loogisen vas­tauk­sen ole­van se että val­tion vero­tus on pro­gres­si­ivista, kun taas kun­nan vero­tus ei sitä ole. Eli matemaat­tis­es­ti suure­mal­la osal­la ihmi­sistä olisi kevyem­pi vero­taak­ka jos valti o verot­taisi kun­nan sijaan. Onko muuten syytä sille että kun­nan vero­tus ei ole progressiivinen?

  3. Tai voihan se val­tio anteliaisu­udessaan täyt­tää automaatit ylimääräisel­lä setelian­nil­la. Siitä sit­ten seinästä rahaa repimään, niin kaik­ki ovat rikkai­ta ja onnellisia.

  4. Pro­gres­sio?

    Val­ti­ol­la on mui­ta tulolähteitä kuin palkkaverot, jot­ka lienevät kun­tien pääasialli­nen tulon­lähde. Val­tio voi verot­taa kulu­tus­ta, saas­tu­tus­ta, kan­taa tul­lia ja saa tulo­ja valtioyhtiöiltä.

    Ehkä se on tasa-arvoisem­paa, jokaisel­la pikkukun­nal­la ei ole omaa sähkölaitos­ta jauhamas­sa rahaa.

  5. Aja­tus­mal­li­na lie­nee se, että jos 3000 hen­gen kun­ta tarvit­see sata­ton­nia investoin­tei­hin niin se on kun­ta­laista kohden hirveä määrä rahaa. Val­tion kas­sas­ta otet­tuna se on kun­ta­laista kohden paljon vähem­män. Ja toisaal­ta jos 2000 kun­ta­laista on elämän ehtoop­uolen mum­mo­ja, on yks hailee minne asti kun­nalli­nen vero­pros­ent­ti hilataan kos­ka tarvit­tavia raho­ja ei koskaan saa­da kasaan.

    Sitä pait­si, val­ti­ol­la on parem­mat väli­neet verot­taa osinko­ja ja mui­ta raharikkaiden vääryy­del­lä han­kkimia tuloja.

  6. Käsi­tys, että val­tion vero­tus olisi jotenkin pro­gres­si­ivisem­paa kuin kun­nan­vero­tus ei pidä paikkaansa. Val­tio saa pääosan verois­taan kulu­tusveroina, siis arvolisäverona ja tupakan, alko­holin ja polt­toainei­den veroina,jotka ovat regres­si­ivisiä. Tul­lit menevät EU:n kas­saan. Viimeaikoina, kun val­tion vero­ja on las­ket­tu tai nos­tet­tu, tämä on tehty “neu­traal­isti” samal­la pros­ent­tiyk­sikkömääräl­lä jokaises­sa tuloluokassa.
    Vas­toin yleistä käsi­tys­tä kun­nal­lisvero on eri­lais­ten perus- ja ansio­tulovähen­nys­ten ansios­ta progressiivista.
    Sadan­ton­nin investoin­ti voi olla raskas pienelle kun­nalle, mut­ta val­tio ei juuri investoin­teavus­tuk­sia enää jakele, vaan tukee kun­tia käyt­tö­meno­jen kautta.

  7. Eri­lais­ten “gallup­pi­en” kyymyk­se­naset­te­lut ovat taiteen­la­ji sinän­sä, eihän muuten saataisikaan tilaa­jan halu­amia vas­tauk­sia. Itse asi­as­ta voisi sanoa sen ver­ran että mikäli val­tio ei lykkäisi rahaa mil­jardi­tolkul­la mielet­tömi­in han­kkeisi­in, riit­täisi rahaa kun­nille avan eri malli­in kuin nyky­isin. Poli­itikoille on kuitenkin tärkeäm­pää kerätä moraal­isäteilyp­is­teitä kuin huole­htia kestävästä talous­poli­ti­ikas­ta ym. tyl­sästä. Teeveepe­runal­ta saa­da se ääni sit­ten aina tarvit­taes­sa tuotepää­likön suun­nit­tele­mal­la hyväl­lä kam­pan­jal­la ja naa­man­vään­te­lykon­sultin neuvoilla.

  8. Lisää rahaa tarvi­taan ilmeis­es­ti eniten pienem­mis­sä ja syr­jäisem­mis­sä kun­nis­sa. Idea on — näi­den vas­taa­jien mielestä ilmeis­es­ti — että vain näi­den kun­tien val­tiono­suuk­sia nos­te­taan. Näin saadaan lisää tulon­si­ir­to­ja kaupungeil­ta maaseudulle. Mikäli kun­nal­lisveroa pitäisi nos­taa, pitäisi hei­dän itse kus­tan­taa tolkut­toman kallis elämän­muo­ton­s­ta. Ja sehän olisi tietenkin väärin. Eikö niin?

  9. Osmo
    “Mik­si olisi parem­pi korot­taa val­tion vero­ja kuin kun­nan veroa?”

    Ihmiset ajat­tel­e­vat, että val­tion kas­sas­ta tule­vat rahat on pääasi­as­sa joidenkin tois­t­en raho­ja. Etenkin syr­jäkylil­lä tämä pitää val­tiono­suuk­sien kaut­ta hyvinkin paikkaansa.

    Kaik­ki halu­a­vat ilmaisia palvelui­ta ja nimeno­maan itselle oikeasti ilmaisia, siis sel­l­aisia joi­ta ei ainakaan itse tarvitse omis­sa verois­sa maksaa.

  10. Se onkin epä-älylli­nen idea. Kun­nat voivat korot­taa omia vero­jaan sekä mak­su­jaan ja myy­dä omaisu­ut­taan, jos tarvit­se­vat lisää rahaa.

  11. Kun­nat eivät määrää itselleen tehtäviä, vaan sen tekee eduskun­ta. Eikö loogis­es­ti ajatellen ole niin, että se, joka antaa tehtävät, huole­htii myös niiden rahoituksesta.

  12. AP:
    Lisää rahaa tarvi­taan ilmeis­es­ti eniten pienem­mis­sä ja syr­jäisem­mis­sä kun­nis­sa. Idea on — näi­den vas­taa­jien mielestä ilmeis­es­ti — että vain näi­den kun­tien val­tiono­suuk­sia nostetaan.

    Kyse­ly oli tehty koko maassa,joten noi­ta opi­en­ten ja syr­jäis­ten kun­tien vas­taa­jia on täy­tynyt olla hyvin vähän. 

    Voi tietysti olla, että vas­taa­jil­la on ollut täysin epäit­sekkäät moti­iv­it, mut­ta en oikein usko. Pelkään pahoin,että kyse on huonos­ta kokon­aisu­u­den hah­mot­tamis­es­ta. Kun­nal­lisveron korot­ta­mi­nen on konkreet­ti­nen huonon­nus, eikä ymmärretä,että veroista ne val­tion rahatkin ovat peräisin.

    Jopa var­teenotet­ta­vat helsinkiläiset virkamiehet vaa­ti­vat val­ti­ol­ta lisää rahaa kun­nille, vaik­ka hei­dän ainakin pitäisi tietää, että val­tion vero­tus kohdis­tuu ankaram­min helsinkiläisi­in kuin mui­hin ja että helsinkiläis­ten kannal­ta olisi parem­pi korot­taa kun­nal­lisveroa, joka tulee kokon­aan Helsin­gin hyväksi.

    En ole Heinälu­o­man kanssa kovin mon­es­ta asi­as­ta samaa mieltä,mutta siitä olen, että kun­tien osu­ut­ta vero­tuk­ses­sa tulisi lisätä ja val­tiono­su­udet tehdä nyky­istäkin mekaanisim­mik­si. Päästäisi­in jatku­vas­ta manku­misen kult­tuurista ja siitä, että on val­tion vika, että koulus­sa on niin suuret ope­tus­lu­okat. Jos halu­taan paikallis­es­ti jotain lisää, mak­se­taan siitä paikallis­es­ti itse. 

    Tämä tietysti edel­lyt­täisi, että val­tiono­su­udet tasaisi­vat tehokkaasti ero­ja suuri- ja pien­i­t­u­lois­t­en asukkaiden asut­tamien kun­tien välillä.

  13. “Kun­nat eivät määrää itselleen tehtäviä, vaan sen tekee eduskun­ta. Eikö loogis­es­ti ajatellen ole niin, että se, joka antaa tehtävät, huole­htii myös niiden rahoituksesta.”

    Eduskun­ta on huole­ht­in­ut rahoituk­ses­ta mm. anta­mal­la kun­nille vero­tu­soikeu­den. Rajan­ve­to kun­tien val­tion ja kun­tien välisessä rahan- ja val­lankäytössä on toki ongel­mallista monis­sakin tapauk­sis­sa, mut­ta en näe ääripäätä, jos­sa val­tio huole­htii kaikesta, kovinkaan hyvänä ratkaisuna. Mielestäni on järkeväm­pää jät­tää kun­nille enem­män vapauk­sia raho­jen­sa käyt­töön, kos­ka kun­nat ja tarpeet ovat eri­laisia ja keskitet­ty malli johtaa turhan paljon häl­läväliä meininki­in ja resurssien tuhlaamiseen.

    Tätä voi joku pohtia esimerkik­si siltä kannal­ta, että paljonko kiin­nos­taa a) omien henk. koht. raho­jen käyt­tö, b) oman per­heen raho­jen käyt­tö, c) oman kun­nan raho­jen käyt­tö, d) val­tion raho­jen käyt­tö ja e) EU:n raho­jen käyttö.

    On selvää, että mitä kauem­pana ja kollek­ti­ivisem­min rahaa käytetään, sitä vähem­män ihmisil­lä on tietoa, kiin­nos­tus­ta ja mah­dol­lisuuk­sia vaikut­taa kyseisi­in rahavir­toi­hin. Tämä aiheut­taa hel­posti tilanteen, jos­sa raho­jen käytöstä ei vas­taa “kukaan” ja niitä voidaan käyt­tää hillit­tömiä määriä tehot­tomi­in ja turhi­in hankkeisiin.

    Kari

  14. Ihmiset eivät toi­mi tois­t­en rahoil­la pelates­saan samoin sään­nöin kuin omil­la. Johan sen näkee uuti­sis­sa; suo­ma­laiset ovat laman pelos­sa alka­neet jo nuukail­la omas­sa kulu­tuk­ses­saan, mut­ta val­tio­ta ja kun­tia vaa­di­taan “elvyt­tämään”. Paras oli tuo kun­tien täy­tyy jatkaa rak­en­tamista, vaik­ka asun­not eivät enää mene kau­pak­si… Oli­pa raha omaa tai yhteistä, sitä on käytet­tävä tehokkaasti. Lama­rak­en­tamises­sa ei oikeasti ole mitään järkeä, vaik­ka täl­lä sivus­tol­la on hyvinkin vah­va usko siihen, että val­tion virkamiehet ja poli­itikot osaisi­vat hal­li­ta suh­dan­tei­ta. Näyt­tö vain puuttuu.

    Tapio Laak­so kom­men­toikin (Mik­si kaupun­gin kan­nat­taa pitää asun­to­tuotan­toa laman yli?), että “Vihreät eivät ole kiin­nos­tunei­ta taloudel­lis­ten voit­to­jen vaan ihmis­ten hyv­in­voin­nin ja onnel­lisu­u­den mak­si­moin­nista.” Kuitenkin koke­mus on osoit­tanut — eikä ark­i­järkikään vas­taan väitä — että punav­ihreät toimet ihmis­ten onnel­lisu­u­den lisäämisek­si vaa­ti­vat rahaa. 

    Min­un keskeisin kri­ti­ikki­ni näi­hin Osmon ja tapi­o­laak­so­jen hai­hat­telui­hin on koko ajan ollut se, että rahan käytön täy­tyy olla tehokas­ta. Oli­pa raha omaa tai yhteistä, sen on tuotet­ta­va yhtä hyvin kuin yksi­tyi­nen investoin­tikin. Tämä on tehokkaan talouden­pidon kul­makivi, vaik­ka se ide­ol­o­gis­es­ti ei kaik­ista kival­ta tun­nukaan. Tehokkaaseen rahan käyt­tämiseen kuu­luu myös se peri­aate, että päätök­sen­tek­i­jän on osal­lis­tut­ta­va sekä kus­tan­nuk­si­in että päästävä naut­ti­maan eduista.

    Suo­ma­laisen veron­mak­sa­jan keskimäärin mak­sama tulovero lie­nee alle 15% (keski­t­u­loisel­la palka­nsaa­jal­la se on 30% ja tietysti myös kokon­aisveroaste nousee yli 30% kun ote­taan alv yms. huomioon). Tuo 15% on kuitenkin niin vähän, että jokainen täysjärki­nen vaatii ennem­min vero­jen nos­tamista kuin kan­nat­taa pop­ulis­tista “kar­si­taanko palveluita”.

    Käytän­nössä melkein puo­let ihmi­sistä kan­nat­taa vero­jen korot­tamista, kos­ka ovat keskimääräistä vähem­min ansait­se­via. Kaikkein suur­in­ta vero­jen kiristämisen kan­na­tus on ide­ol­o­gis­es­ti vasem­mistop­uolueis­sa (demar­it, kom­mar­it ja vihreät). Vaik­ka laa­jan pop­u­laa­tion omi­naisuuk­sia ei pitäisi yleistää yksilö­ta­solle, on kuitenkin selvää, että keskimäärin vasem­mistop­uoluei­ta äänestävät yhteiskun­nas­sa (muutenkin kuin taloudel­lis­es­ti) altavas­taa­jan ase­mas­sa olevat. 

    On luon­nol­lista, että ne jot­ka eivät luo­ta itseen­sä, hake­vat tur­vaa val­ti­ol­ta, enkä minäkään sitä halua heiltä kieltää. Pitäisi kuitenkin muis­taa van­ha viisaus: “Kohtu­us ker­jätessäkin”. Min­ua ainakin veron­mak­sa­jana hirvit­tää kuun­nel­la näitä pop­ulis­tisia lupauk­sia julk­isten varo­jen käyttämiseksi. 

    Todel­lisen pop­ulistin tun­tee siitä, että hänel­lä on kyky innovoi­da uusia vero­ja, mut­ta ei kykyä lopet­taa van­ho­ja. Vihreät eivät ole (koiraveroa) luku­unot­ta­mat­ta koskaan edes luvan­neet että aja­vat vero­jen alen­tamista, mis­tä kyl­lä moraa­li­nen piste rehellisyydestä.

  15. Paljonko tuot­ta­vat sairaalat, perusk­oulut, päivähoito, moot­tori­tie ja niin edelleen?

    Veroaste on Suomes­sa jotain 45 pros­entin tietämil­lä, tarkkaa lukua en nyt jak­sa kaivaa tähän hätään.

  16. “Paljonko tuot­ta­vat sairaalat, perusk­oulut, päivähoito, moot­tori­tie ja niin edelleen?”

    Moot­tori­tie on noista helpoin ja aiheesta on paljonkin laskelmia. Sairaalat, perusk­oulut ja päivähoito ovat han­kalampia, mut­ta eivät mah­dot­to­mia laskea.

    Kyse on kuitenkin siitä, että pitääkö palvelu ylipäätään tuot­taa, pitääkö se tuot­taa virkami­esten vai yksi­ty­is­ten voimin ja pitääkö se rahoit­taa veroil­la vai markki­nae­htois­es­ti. Sairaaloiden osalta eri­tyis­es­ti joudu­taan miet­timään sitä, kuin­ka paljon hoito maksaa. 

    Esimerkik­si koulus­sa joudu­taan miet­timään sitä, onko ope­tus ajan­ta­saista, vai opete­taanko van­hen­tunut­ta tietoa ja taitoa. Hyvä vas­takysymys sin­ulle onkin, onko suo­ma­lainen koul­u­laitos kri­i­sis­sä (lapset eivät viihdy, luon­non­ti­eteel­liset tulok­set mui­hin mai­hin ver­tail­tuna vain keski­ta­soa jne jne) huonon opet­ta­ja-ainek­sen takia vai sik­si, että virkami­esten luo­ma jär­jetelmä ei toimi?

  17. On yleinen käsi­tys, että val­tion tulovero olisi pro­gres­si­ivista ja kun­nal­liv­ero­tus ei.

    Todel­lisu­udessa kun­nal­lisveros­ta on mon­imutkaisten vähen­nys­ten avul­la tehty progressiivista.

    Val­tio puolestaan on sallinut ansio­tu­lo­jen muut­tamisen pääo­mat­u­loik­si, jol­loin tulos on nurinkuri­nen: suu­rit­u­lois­t­en vero­pros­ent­ti on pienem­pi kuin keskituloisten.

    Pien­i­t­u­loiset ovat joka tapauk­ses­sa kaikkia mui­ta huonom­mas­sa asemassa.

    Vero­jär­jestelmän suurem­mat remon­tit tehdään eduskun­tavaalien tulok­sen perus­teel­la. Näis­sä vaaleis­sa voi kuitenkin vaikut­taa siihen, että pääkaupunkiseudul­la päästään eroon keinotekois­t­en kun­tara­jo­jen luo­mas­ta verokil­pailus­ta, jos­sa palvelu­jen käyt­täjät ja mak­sa­jat asu­vat kun­tara­jan eri puo­lil­la. Sik­si paras veropäätös näis­sä vaaleis­sa on ajaa yhteistä metropo­likun­taa. Sen voi aloit­taa ensi vaa­likaudel­la Helsin­gin ja Van­taan yhdistämisestä.

  18. Kokon­aisveroaste on jos­sain 42 prossan tienoil­la johtuen ennen kaikkea vero­jen laskus­ta vähitellen laman jäl­keen demarien ja kepu­lais­ten hal­li­tusten aikana. Vielä on pari prossaa varaa alen­taa, että ollaan 80-luvun hyv­in­voin­ti­val­tion eli van­ho­jen hyvien aiko­jen tasol­la. Prosenttuaalisesti.

    Olen kanssa sitä mietlä, että esim. sosi­aal­i­toi­mi pitää tehdä kan­nat­tavak­si niin, että asi­akkail­ta per­itään riit­tävä mak­su. Siis satasen tuen täy­tyy mak­saa ainakin 129 ekuu. Jos ei muuten onnis­tu, pitää fat­ta eli sos­su yksityistää.

  19. Kun itse kuu­lun tähän epä-älyl­lis­ten joukkoon kan­natan sitä, että kun­nal­lisverot pan­naan val­tion mak­set­tavak­si. Kaiken maail­a­man sateenkaarikoiria halu­a­vat ohjataan hoitoon ja maa­han­muut­ta­jat muute­taan maas­ta. Juuri sik­si kävinkin äänestämässä.

    Jos äänestät voit ehkä saa­da aikaan muu­tok­sen. Jos et äänestä voit olla 100 % var­ma, että mikään ei muu­tu. Akti­ivi­su­us edel­lyt­tää tekoa. Sik­si nukku­mi­nen ei ole akti­ivi­su­ut­ta. Se on jo aikaa sit­ten menet­tänyt mie­lenosoi­tusar­von, jos sil­lä sitä koskaan on ollutkaan. Kirkkove­neel­lä on arvoa, suo­ma­laisen demokra­t­ian ain­oana turvallisuustakuuna.

    Sik­si, ja kos­ka itse todel­la muu­tos­ta halu­an, äänestin KIRKKOVE­NEen VALTUUSTOON. 

    Vaalivoit­ta­jan. Ain­oan val­takun­nal­lisen ehdokkaan.
    Äänestin tyhjää. Siis Kirkkovenettä.

    Kat­so http://kirkkovene.blogit.kauppalehti.fi ja tiedät miksi.

  20. Val­ti­ol­la ei ole ehtymätön­tä run­sauden­sarvea mut­ta säästöko­htei­ta löy­tyy. Kysyn arvoituk­se­na mihin heit­etään 850 000 000 € kuin Kankku­lan kaivoon joka vuosi? Toinen säästöko­hde on holti­ton maa­han­muut­topoli­it­ti­nen kuluerä jos­ta täällä(-kään) ei saa keskustel­la. Kol­mas on yri­tystuet. Mitä esim. Nokia tekee niil­lä miljoonil­la mitä se val­ti­ol­ta saa kuin veron­palau­tuk­se­na? Nyt avat­ti­in jälleen piik­ki pankki­tu­keen vaik­ka entisiäkään velko­ja ei ole mak­set­tu. Ja ne kovan onnen Hor­netit joil­la ei paljoa ole ollut varaa lennel­lä ja jot­ka ovat jo van­hen­tuneet ja sik­si vaa­ti­vat lisää rahaa.

Vastaa käyttäjälle Kari Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.