Valtion ehtymätön raha-arkku

18.10.2008 · Aihe: _ 

MTV3:n teettämän mielipidetutkimuksen mukaan kansalaisten mielestä parempi tapa kuin kunnallisveron korotus on rahoittaa kunnalliset palvelut valtion osuuksien korotuksella. Jotenkin tulos tuntuu epä-älylliseltä, ellei sitten sitä ole ollut jo kysymys. Miksi olisi parempi korottaa valtion veroja kuin kunnan veroa?

Kommentit

20 Vastausta artikkeliin “Valtion ehtymätön raha-arkku”

  1. Riccado kirjoitti 18.10.2008 kello 23:05

    Ihan simppeli vastaus näin äkkiseltään. Valtion verotuksen painopiste on progressiivisessä tuloverotuksessa ja erilaisessa haittaverotuksessa (alkoholi-, polttoaine-, ym. verotuksessa). Kuntavero on tasavero. Tämä tietysti edellyttää maailmankatsomusta, että tulojen tasa-arvoa on syytä edistää, ja että se johtaa tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan. Ja että se on lopulta kaikkien eduksi. Tietenkään lisääntyvät valtionosuudet eivät saa olla vastaus huonosti hoidettuun kuntatalouteen. Siltä kuitenkin näyttää, että heiluri heilahtaa. Kunnissa – pienissä ja vähän suuremmissakin – ei riitä asiantuntemusta ja arvostelukykyä asioiden oikeanlaiseen hoitamiseen. Ei vain rahoitusta vaan myös asiantuntemusta tarvitaan valtiolta kuntiin. Näin se on käytännössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Jonas Biström kirjoitti 18.10.2008 kello 23:31

    Hei Osmo,
    Ymmärtäisin loogisen vastauksen olevan se että valtion verotus on progressiivista, kun taas kunnan verotus ei sitä ole. Eli matemaattisesti suuremalla osalla ihmisistä olisi kevyempi verotaakka jos valti o verottaisi kunnan sijaan. Onko muuten syytä sille että kunnan verotus ei ole progressiivinen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. iisi kirjoitti 18.10.2008 kello 23:54

    Tai voihan se valtio anteliaisuudessaan täyttää automaatit ylimääräisellä seteliannilla. Siitä sitten seinästä rahaa repimään, niin kaikki ovat rikkaita ja onnellisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Juhana kolmas kirjoitti 19.10.2008 kello 0:08

    Progressio?

    Valtiolla on muita tulolähteitä kuin palkkaverot, jotka lienevät kuntien pääasiallinen tulonlähde. Valtio voi verottaa kulutusta, saastutusta, kantaa tullia ja saa tuloja valtioyhtiöiltä.

    Ehkä se on tasa-arvoisempaa, jokaisella pikkukunnalla ei ole omaa sähkölaitosta jauhamassa rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. jrn kirjoitti 19.10.2008 kello 0:26

    Ajatusmallina lienee se, että jos 3000 hengen kunta tarvitsee satatonnia investointeihin niin se on kuntalaista kohden hirveä määrä rahaa. Valtion kassasta otettuna se on kuntalaista kohden paljon vähemmän. Ja toisaalta jos 2000 kuntalaista on elämän ehtoopuolen mummoja, on yks hailee minne asti kunnallinen veroprosentti hilataan koska tarvittavia rahoja ei koskaan saada kasaan.

    Sitä paitsi, valtiolla on paremmat välineet verottaa osinkoja ja muita raharikkaiden vääryydellä hankkimia tuloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.10.2008 kello 5:38

    Käsitys, että valtion verotus olisi jotenkin progressiivisempaa kuin kunnanverotus ei pidä paikkaansa. Valtio saa pääosan veroistaan kulutusveroina, siis arvolisäverona ja tupakan, alkoholin ja polttoaineiden veroina,jotka ovat regressiivisiä. Tullit menevät EU:n kassaan. Viimeaikoina, kun valtion veroja on laskettu tai nostettu, tämä on tehty “neutraalisti” samalla prosenttiyksikkömäärällä jokaisessa tuloluokassa.
    Vastoin yleistä käsitystä kunnallisvero on erilaisten perus- ja ansiotulovähennysten ansiosta progressiivista.
    Sadantonnin investointi voi olla raskas pienelle kunnalle, mutta valtio ei juuri investointeavustuksia enää jakele, vaan tukee kuntia käyttömenojen kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Traveller kirjoitti 19.10.2008 kello 8:12

    Erilaisten “galluppien” kyymyksenasettelut ovat taiteenlaji sinänsä, eihän muuten saataisikaan tilaajan haluamia vastauksia. Itse asiasta voisi sanoa sen verran että mikäli valtio ei lykkäisi rahaa miljarditolkulla mielettömiin hankkeisiin, riittäisi rahaa kunnille avan eri malliin kuin nykyisin. Poliitikoille on kuitenkin tärkeämpää kerätä moraalisäteilypisteitä kuin huolehtia kestävästä talouspolitiikasta ym. tylsästä. Teeveeperunalta saada se ääni sitten aina tarvittaessa tuotepäälikön suunnittelemalla hyvällä kampanjalla ja naamanvääntelykonsultin neuvoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. AP kirjoitti 19.10.2008 kello 9:25

    Lisää rahaa tarvitaan ilmeisesti eniten pienemmissä ja syrjäisemmissä kunnissa. Idea on — näiden vastaajien mielestä ilmeisesti — että vain näiden kuntien valtionosuuksia nostetaan. Näin saadaan lisää tulonsiirtoja kaupungeilta maaseudulle. Mikäli kunnallisveroa pitäisi nostaa, pitäisi heidän itse kustantaa tolkuttoman kallis elämänmuotonsta. Ja sehän olisi tietenkin väärin. Eikö niin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Sylvesteri kirjoitti 19.10.2008 kello 9:48

    Osmo
    “Miksi olisi parempi korottaa valtion veroja kuin kunnan veroa?”

    Ihmiset ajattelevat, että valtion kassasta tulevat rahat on pääasiassa joidenkin toisten rahoja. Etenkin syrjäkylillä tämä pitää valtionosuuksien kautta hyvinkin paikkaansa.

    Kaikki haluavat ilmaisia palveluita ja nimenomaan itselle oikeasti ilmaisia, siis sellaisia joita ei ainakaan itse tarvitse omissa veroissa maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Juha kirjoitti 19.10.2008 kello 11:17

    Se onkin epä-älyllinen idea. Kunnat voivat korottaa omia verojaan sekä maksujaan ja myydä omaisuuttaan, jos tarvitsevat lisää rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. jouni lundqvist kirjoitti 19.10.2008 kello 11:19

    Kunnat eivät määrää itselleen tehtäviä, vaan sen tekee eduskunta. Eikö loogisesti ajatellen ole niin, että se, joka antaa tehtävät, huolehtii myös niiden rahoituksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.10.2008 kello 11:25

    AP:
    Lisää rahaa tarvitaan ilmeisesti eniten pienemmissä ja syrjäisemmissä kunnissa. Idea on — näiden vastaajien mielestä ilmeisesti — että vain näiden kuntien valtionosuuksia nostetaan.

    Kysely oli tehty koko maassa,joten noita opienten ja syrjäisten kuntien vastaajia on täytynyt olla hyvin vähän.

    Voi tietysti olla, että vastaajilla on ollut täysin epäitsekkäät motiivit, mutta en oikein usko. Pelkään pahoin,että kyse on huonosta kokonaisuuden hahmottamisesta. Kunnallisveron korottaminen on konkreettinen huononnus, eikä ymmärretä,että veroista ne valtion rahatkin ovat peräisin.

    Jopa varteenotettavat helsinkiläiset virkamiehet vaativat valtiolta lisää rahaa kunnille, vaikka heidän ainakin pitäisi tietää, että valtion verotus kohdistuu ankarammin helsinkiläisiin kuin muihin ja että helsinkiläisten kannalta olisi parempi korottaa kunnallisveroa, joka tulee kokonaan Helsingin hyväksi.

    En ole Heinäluoman kanssa kovin monesta asiasta samaa mieltä,mutta siitä olen, että kuntien osuutta verotuksessa tulisi lisätä ja valtionosuudet tehdä nykyistäkin mekaanisimmiksi. Päästäisiin jatkuvasta mankumisen kulttuurista ja siitä, että on valtion vika, että koulussa on niin suuret opetusluokat. Jos halutaan paikallisesti jotain lisää, maksetaan siitä paikallisesti itse.

    Tämä tietysti edellyttäisi, että valtionosuudet tasaisivat tehokkaasti eroja suuri- ja pienituloisten asukkaiden asuttamien kuntien välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kari kirjoitti 19.10.2008 kello 13:33

    “Kunnat eivät määrää itselleen tehtäviä, vaan sen tekee eduskunta. Eikö loogisesti ajatellen ole niin, että se, joka antaa tehtävät, huolehtii myös niiden rahoituksesta.”

    Eduskunta on huolehtinut rahoituksesta mm. antamalla kunnille verotusoikeuden. Rajanveto kuntien valtion ja kuntien välisessä rahan- ja vallankäytössä on toki ongelmallista monissakin tapauksissa, mutta en näe ääripäätä, jossa valtio huolehtii kaikesta, kovinkaan hyvänä ratkaisuna. Mielestäni on järkevämpää jättää kunnille enemmän vapauksia rahojensa käyttöön, koska kunnat ja tarpeet ovat erilaisia ja keskitetty malli johtaa turhan paljon hälläväliä meininkiin ja resurssien tuhlaamiseen.

    Tätä voi joku pohtia esimerkiksi siltä kannalta, että paljonko kiinnostaa a) omien henk. koht. rahojen käyttö, b) oman perheen rahojen käyttö, c) oman kunnan rahojen käyttö, d) valtion rahojen käyttö ja e) EU:n rahojen käyttö.

    On selvää, että mitä kauempana ja kollektiivisemmin rahaa käytetään, sitä vähemmän ihmisillä on tietoa, kiinnostusta ja mahdollisuuksia vaikuttaa kyseisiin rahavirtoihin. Tämä aiheuttaa helposti tilanteen, jossa rahojen käytöstä ei vastaa “kukaan” ja niitä voidaan käyttää hillittömiä määriä tehottomiin ja turhiin hankkeisiin.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Markus kirjoitti 19.10.2008 kello 15:23

    Ihmiset eivät toimi toisten rahoilla pelatessaan samoin säännöin kuin omilla. Johan sen näkee uutisissa; suomalaiset ovat laman pelossa alkaneet jo nuukailla omassa kulutuksessaan, mutta valtiota ja kuntia vaaditaan “elvyttämään”. Paras oli tuo kuntien täytyy jatkaa rakentamista, vaikka asunnot eivät enää mene kaupaksi… Olipa raha omaa tai yhteistä, sitä on käytettävä tehokkaasti. Lamarakentamisessa ei oikeasti ole mitään järkeä, vaikka tällä sivustolla on hyvinkin vahva usko siihen, että valtion virkamiehet ja poliitikot osaisivat hallita suhdanteita. Näyttö vain puuttuu.

    Tapio Laakso kommentoikin (Miksi kaupungin kannattaa pitää asuntotuotantoa laman yli?), että “Vihreät eivät ole kiinnostuneita taloudellisten voittojen vaan ihmisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden maksimoinnista.” Kuitenkin kokemus on osoittanut – eikä arkijärkikään vastaan väitä – että punavihreät toimet ihmisten onnellisuuden lisäämiseksi vaativat rahaa.

    Minun keskeisin kritiikkini näihin Osmon ja tapiolaaksojen haihatteluihin on koko ajan ollut se, että rahan käytön täytyy olla tehokasta. Olipa raha omaa tai yhteistä, sen on tuotettava yhtä hyvin kuin yksityinen investointikin. Tämä on tehokkaan taloudenpidon kulmakivi, vaikka se ideologisesti ei kaikista kivalta tunnukaan. Tehokkaaseen rahan käyttämiseen kuuluu myös se periaate, että päätöksentekijän on osallistuttava sekä kustannuksiin että päästävä nauttimaan eduista.

    Suomalaisen veronmaksajan keskimäärin maksama tulovero lienee alle 15% (keskituloisella palkansaajalla se on 30% ja tietysti myös kokonaisveroaste nousee yli 30% kun otetaan alv yms. huomioon). Tuo 15% on kuitenkin niin vähän, että jokainen täysjärkinen vaatii ennemmin verojen nostamista kuin kannattaa populistista “karsitaanko palveluita”.

    Käytännössä melkein puolet ihmisistä kannattaa verojen korottamista, koska ovat keskimääräistä vähemmin ansaitsevia. Kaikkein suurinta verojen kiristämisen kannatus on ideologisesti vasemmistopuolueissa (demarit, kommarit ja vihreät). Vaikka laajan populaation ominaisuuksia ei pitäisi yleistää yksilötasolle, on kuitenkin selvää, että keskimäärin vasemmistopuolueita äänestävät yhteiskunnassa (muutenkin kuin taloudellisesti) altavastaajan asemassa olevat.

    On luonnollista, että ne jotka eivät luota itseensä, hakevat turvaa valtiolta, enkä minäkään sitä halua heiltä kieltää. Pitäisi kuitenkin muistaa vanha viisaus: “Kohtuus kerjätessäkin”. Minua ainakin veronmaksajana hirvittää kuunnella näitä populistisia lupauksia julkisten varojen käyttämiseksi.

    Todellisen populistin tuntee siitä, että hänellä on kyky innovoida uusia veroja, mutta ei kykyä lopettaa vanhoja. Vihreät eivät ole (koiraveroa) lukuunottamatta koskaan edes luvanneet että ajavat verojen alentamista, mistä kyllä moraalinen piste rehellisyydestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.10.2008 kello 16:09

    Paljonko tuottavat sairaalat, peruskoulut, päivähoito, moottoritie ja niin edelleen?

    Veroaste on Suomessa jotain 45 prosentin tietämillä, tarkkaa lukua en nyt jaksa kaivaa tähän hätään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Markus kirjoitti 19.10.2008 kello 16:21

    “Paljonko tuottavat sairaalat, peruskoulut, päivähoito, moottoritie ja niin edelleen?”

    Moottoritie on noista helpoin ja aiheesta on paljonkin laskelmia. Sairaalat, peruskoulut ja päivähoito ovat hankalampia, mutta eivät mahdottomia laskea.

    Kyse on kuitenkin siitä, että pitääkö palvelu ylipäätään tuottaa, pitääkö se tuottaa virkamiesten vai yksityisten voimin ja pitääkö se rahoittaa veroilla vai markkinaehtoisesti. Sairaaloiden osalta erityisesti joudutaan miettimään sitä, kuinka paljon hoito maksaa.

    Esimerkiksi koulussa joudutaan miettimään sitä, onko opetus ajantasaista, vai opetetaanko vanhentunutta tietoa ja taitoa. Hyvä vastakysymys sinulle onkin, onko suomalainen koululaitos kriisissä (lapset eivät viihdy, luonnontieteelliset tulokset muihin maihin vertailtuna vain keskitasoa jne jne) huonon opettaja-aineksen takia vai siksi, että virkamiesten luoma järjetelmä ei toimi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Elina Moisio kirjoitti 19.10.2008 kello 16:29

    On yleinen käsitys, että valtion tulovero olisi progressiivista ja kunnalliverotus ei.

    Todellisuudessa kunnallisverosta on monimutkaisten vähennysten avulla tehty progressiivista.

    Valtio puolestaan on sallinut ansiotulojen muuttamisen pääomatuloiksi, jolloin tulos on nurinkurinen: suurituloisten veroprosentti on pienempi kuin keskituloisten.

    Pienituloiset ovat joka tapauksessa kaikkia muita huonommassa asemassa.

    Verojärjestelmän suuremmat remontit tehdään eduskuntavaalien tuloksen perusteella. Näissä vaaleissa voi kuitenkin vaikuttaa siihen, että pääkaupunkiseudulla päästään eroon keinotekoisten kuntarajojen luomasta verokilpailusta, jossa palvelujen käyttäjät ja maksajat asuvat kuntarajan eri puolilla. Siksi paras veropäätös näissä vaaleissa on ajaa yhteistä metropolikuntaa. Sen voi aloittaa ensi vaalikaudella Helsingin ja Vantaan yhdistämisestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. tomppeli kirjoitti 19.10.2008 kello 16:42

    Kokonaisveroaste on jossain 42 prossan tienoilla johtuen ennen kaikkea verojen laskusta vähitellen laman jälkeen demarien ja kepulaisten hallitusten aikana. Vielä on pari prossaa varaa alentaa, että ollaan 80-luvun hyvinvointivaltion eli vanhojen hyvien aikojen tasolla. Prosenttuaalisesti.

    Olen kanssa sitä mietlä, että esim. sosiaalitoimi pitää tehdä kannattavaksi niin, että asiakkailta peritään riittävä maksu. Siis satasen tuen täytyy maksaa ainakin 129 ekuu. Jos ei muuten onnistu, pitää fatta eli sossu yksityistää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. eaglesflysingly kirjoitti 20.10.2008 kello 17:08

    Kun itse kuulun tähän epä-älyllisten joukkoon kannatan sitä, että kunnallisverot pannaan valtion maksettavaksi. Kaiken maailaman sateenkaarikoiria haluavat ohjataan hoitoon ja maahanmuuttajat muutetaan maasta. Juuri siksi kävinkin äänestämässä.

    Jos äänestät voit ehkä saada aikaan muutoksen. Jos et äänestä voit olla 100 % varma, että mikään ei muutu. Aktiivisuus edellyttää tekoa. Siksi nukkuminen ei ole aktiivisuutta. Se on jo aikaa sitten menettänyt mielenosoitusarvon, jos sillä sitä koskaan on ollutkaan. Kirkkoveneellä on arvoa, suomalaisen demokratian ainoana turvallisuustakuuna.

    Siksi, ja koska itse todella muutosta haluan, äänestin KIRKKOVENEen VALTUUSTOON.

    Vaalivoittajan. Ainoan valtakunnallisen ehdokkaan.
    Äänestin tyhjää. Siis Kirkkovenettä.

    Katso http://kirkkovene.blogit.kauppalehti.fi ja tiedät miksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Jouko Lilja kirjoitti 24.10.2008 kello 7:58

    Valtiolla ei ole ehtymätöntä runsaudensarvea mutta säästökohteita löytyy. Kysyn arvoituksena mihin heitetään 850 000 000 € kuin Kankkulan kaivoon joka vuosi? Toinen säästökohde on holtiton maahanmuuttopoliittinen kuluerä josta täällä(-kään) ei saa keskustella. Kolmas on yritystuet. Mitä esim. Nokia tekee niillä miljoonilla mitä se valtiolta saa kuin veronpalautuksena? Nyt avattiin jälleen piikki pankkitukeen vaikka entisiäkään velkoja ei ole maksettu. Ja ne kovan onnen Hornetit joilla ei paljoa ole ollut varaa lennellä ja jotka ovat jo vanhentuneet ja siksi vaativat lisää rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus