Energialaitos verolle?

17.10.2008 · Aihe: _ 

Postauksessa Evan käsitys hyvästä kunnasta kävimme Tiedemiehen kanssa keskustelua siitä, vaikuttaako yrityksen tulovero yrityksen käyttäytymiseen.

Eva vaatii, että kunnan olisi maksettava veroa energialaitoksestaan, jotta verottomuus ei vääristäisi sen käyttäytymsitä markkinoilla. Itse asiassa asia on toisin päin. Koska kunnan muu toiminta on verotonta, verollisuus vääristäisi käyttäytymistä:

Oletetaan, että kunta saa talletuksistaan korkoa 5 % ja investointi energialaitokseen tuottaisi (riskikorjattuna) 6 %. Olisi siis kannattavampaa investoida liikenevät rahat energialaitokseen ja näin myös pitäisi tehdä. Se on kannattavaa myös verotuksen jälkeen, jos tuota talletuksen tuottoa verotetaan samojen periaatteiden mukaan kuin investoinnin tuottoa. Jos investoinnin tuotosta maksetaan veroa (26 %), mutta talletus on veroton, on kannattavampaa tallettaa rahat pankkiin kuin investoida ne energialaitokseen. Esitys, että kaupungin pitäisi maksaa veroa energialaitoksestaan, mutta ei talletuksistaan, siis vääristäisi kaupungin käyttäytymistä.

Samasta syystä energialaitoksen saattaminen verolle ei onnistu aivan vaivatta. Jos Helsinki määrättäisiin muuttamaan energialaitoksensa osakeyhtiöksi, se pitäisi huolta siitä, että yhtiöisttäminen tapahtuisi mahdollisimman raskaalla taseella. Ääriesimerkkinä se voisi tapahtua vaikkapa näin:

Helsinki perustaa Helsingin Energia OY:n kymmenentuhannen euron osakepääomalla. Energialaitos tuottaa nyt voittoa muistaakseni noin 300 miljoonaa euroa. Laitoksen omaisuus myytäisiin Helsingin Energia Oy:lle viiden miljardin hinnalla, mitä voi pitää tuottoon verrattuna kohtuullisena. Kauppasumman kaupunki antaisi yhtiölle lainaksi kohtuullisella kuuden prosentin korolla, jonka lyhentämisessä ei olisi kiirettä. Näin Helsingin Energia Oy maksaisi kaupungille vuosittain korkoa 300 miljoonaa euroa, mihin koko sen voitto hupeneekin, eikä verotettavaa voittoa synny. Korko on kaupungille verotonta, koska kunnat eivät maksa veroa valtiolle.

, kun Eva on vaatinut veroa, jotta verottomuus ei vääristäisi. Eva on siis väärässä vielä tässäkin.

Kommentit

16 Vastausta artikkeliin “Energialaitos verolle?”

  1. Henri Weijo kirjoitti 17.10.2008 kello 14:22

    Piti liittyä jo edelliseen keskusteluun mukaan, mutta hyvä että tästä tuli oma keskustelunsa.

    Clintonin entinen työministeri Robert Reich on ainakin sitä mieltä, että yritysvero kyllä menee jossain määrin hintoihin.

    “Secondly, by Mankiw’s own admission, the CBO analysis assumes that corporate taxes are borne entirely by shareholders — 9.3 percentage points of 31.1 percent tax rate allegedly paid by the very rich are assumed to come from taxes that corporations pay on their behalf. But as anyone who has studied the corporate income tax knows, shareholders don’t bear all of it. Some is passed along to consumers in the form of higher prices and some to employees in the form of wages lower than otherwise.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. juupa juu kirjoitti 17.10.2008 kello 15:34

    Joskus alkuvuodesta oli uutinen että EU kieltää liikelaitokset.

    “EU:n mukaan valtion liikelaitokset eivät voi toimia markkinoilla aidosti, koska ne on suojattu konkurssilta. Myös liikelaitosten verottomuus on kielletty tukimuoto.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Markus kirjoitti 17.10.2008 kello 15:53

    Helen-konsernin liikevaihto on reilu 700 miljoonaa ja liikevoitto vajaa 300 miljoonaa. Taseen loppusumma on reilu 1,6 miljardia ja oman pääoman tuotto vajaa 30%. Vaatimatonkin yleistieto taloudellisista tunnusluvuista riittää paljastamaan, että nuo luvut ovat tulosta huonosti toimivasta markkinatilanteesta. Pääosa johtuu Osmon ajamasta päästökaupasta, joka on pullauttanut energiayhtiöistä ns. täytteet pihalle.

    Jos Helsinki haluaa pitää Helenin, sen tulee voimakkaasti velkaannuttaa yhtiö ottamalla kaikki jakokelpoiset varat pihalle. Edellyttäen siis, että uskotaan poliittisen päätöksen pitävän päästökauppojen osalta ja koko toimialan jatkavan samalla kannattavuudella myös tulevaisuudessa.

    Jos ei uskota päästökaupan jatkuvuuteen ja että energiayhtiöiden tulostaso säilyy tuollaisena, Helen on joko myytävä vielä kun siitä joku hullu jotain maksaa (Fortum? Sehän osti juuri kottikärryllisen sontaa Uralilta), ja sen jälkeen kaupungin energiasektori avattava kilpailulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. GranpaIgor kirjoitti 17.10.2008 kello 17:29

    Evan “silmälasit” ovat selkeästi värilliset. Ikävä että EVA:n näkemyksiä monissa paikoissa luetaan apriorisina totuuksina.

    Koko tuo kuntien ranking lista perustuu eräiltä osin ihan samanlaisiin dogmeihin kuin uskontokunnat. Kuten esimerkiksi että kuntien kannattaa pitäisi ulkoistaa ja yksityistää palvelujaan yms ja mitä enemmän kunta tuollaista hoitaa itse sitä huonomman rankingin se saa.

    Kyllä ympäri Suomen näkee monella paikkakunnalla miten huonosti hoidetuksi ja kalliiksi on mennyt energian saatavuus. En muista että 1960-70-luvulla olisi jokaisen myrskyn jäljiltä jossain päin Suomea satoja ellei tuhansia ihmisiä ilman sähköä useita päiviä.

    Hyvä esimerkki oli aiemmin että energiayhtiö lähetti maalla missä oli ilmajohtoja etukäteen metsureita kaatamaan sähkölinjoja uhkaavia puita asiakkaiden pyynnöstä. Nyt ne eivät enää ota vastaan sellaisia ilmoituksia asiakkailtaan vaan ilmoittavat hoitavansa oman suunnitelmansa mukaan.

    Olen maalla katsonutkin kauhulla eräitä ilmassa kulkevien sähköjohtojen vieressä kasvavia puita ja kauhulla miettinyt missä myrskyssä ne kaatuvat sähköjohdoille.

    Näyttäkin siltä että korjataan vasta sitten kun kaatuvat ja katkaisevat sähkölinjat. Ehkä se on kokonaisuutena katsottuna halvempaa ja antaa osakkaille paremman tuoton (ja johdolle paremmat bonukset!).

    Tosin aika monessa EVA:n julkaisussa olen alkusanoissa nähnyt varauksen ettei julkaisu ole mikään EVA:n kannanotto. Kunhan niitä vain ilokseen julkaisevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.10.2008 kello 19:37

    Markukselle:
    Mistä Helenin huikea kannattavuus on peräisin.

    1) Päästökaupasta, mutta vain pieneltä osin. Vihreät vastustivat voimakkaasti sitä, että päästöoikeuksia jaetaan ilmaiseksi, joten meitä ei pidä tästä syyttää. Ilmaisilla päästöoikeuksilla on ollut se hauska ominaisuus, että se on tehnyt myös hiilivoiman OMISTAMISEN kannattavammaksi. Teollisuushan haluaa yhä, että päästöoikeudet jaettaisiin ilmaiseksi, mikä tuottaa tällaisia tuloksia. Hiilivoimala on kannattava, vaikka seisoisi käyttämättömänä.

    2) 1990-luvun alussa solmitusta kiinteähintaisesta maakaasun ostosopimuksesta. Myyjäpuoli on yrittänyt riitauttaa tätä vedoten sopimuksen kohtuuttomuuteen, mutta on hävinnyt.

    3) Hyvin kaukonäköisestä panostuksesta kaukolämpöverkkoon. Tämä on jättimäinen energiansäästöinvestointi. Kun energianhinta on noussut, tämän investoinnin tuotto on kasvanut.

    Tuo taseen loppusumma 1,6 miljardia euroa, on tietysti aivan tuulesta temmattu luku, koska 50 vuotta vanhat investoinnit on kirjanpidossa kuoletettu; tai vaikka ei olisi kuoletettukaan, inflaatio on syönyt niiden kirjanpitoarvon. Jälleenhankinta-arvo on paljon enemmän kuin tuo 1,6 miljardia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Markus kirjoitti 17.10.2008 kello 20:11

    Osmo, Helenin kuten muidenkin suomalaisten ja eurooppalaisten energiayhtiöiden kannattavuus (liikevoitto 20-50% liikevaihdosta) johtuu pääosin sekä päästökaupasta että energiateollisuuden investointien (vesi-, ydin- ja hiilivoima) rajoittamisesta. Kun tosissaan halutaan nostaa hintaa, se onnistuu parhaiten rajoittamalla tarjontaa. Tuttu juttu alkoholin myynnistä, öh?

    Miten ihmeessä voit suositella päästökauppoja, mutta samaan aikaan riemuitset “alihintaisesta” maakaasusopimuksesta, koska maakaasu kuitenkin on fossiilinen polttoaine?

    Kolmanneksi, yrityksen tasearvo kuvaa varsin luotettavasti sen omaisuuden nykyarvoa noin pääomaintensiivisellä toimialalla. Syynä on se, että ylläpitäessään omaisuuttaan Helen joutuu kirjaamaan korjauskustannukset taseeseensa eli ns. pääomittamaan aiheutuneet kulut. Verottaja on kohtuullisen hyvin arvioinut kaluston poistoiän, joten sillä puolella ei ole isoa feelua.

    Merkittäviä ilmaiseriä ei taseessa mielestäni ole – saa korjata jos olen väärässä. Suurin nopeasti mieleeni tuleva on Helen-konsernin omistamat maa-alueet, jotka se lienee saanut kaupungilta aikoinaan ilmaiseksi.

    Jos tasearvo on 1,6 miljardia, se ei tarkoita tietenkään yhtiön markkina-arvoa, etkä ymmärtääkseni niin väittänytkään, vai? Arvioimasi viisi miljardia kauppahinnasta on kovanpuoleinen, koska se tarkoittaisi takaisinmaksuaikana noin 15 vuotta ja nettonykyarvolla (antamallasi 6% tuotto-odotuksella) 100 vuotta. Minä arvioin, että tuotto-odotus on lähempänä 8% ja liikevoitto pitkällä tähtäimellä enintään puolet nykyisestä, joten tasearvo olisi aika lähellä kauppahintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Markus kirjoitti 17.10.2008 kello 20:22

    Ainiin, mehän jo joskus aiemmin väännettiin näistä sijoitusten laskentakaavoista sen kiinteistöveron poiston yhteydessä. Koska sinulla ei ole ymmärrystä siitä, kuinka markkinoilla lasketaan sijoitusten nykyarvoja, suosittelen käyttämään Exceliä. Valitse sieltä funktioksi (ei paras, mutta yksinkertaisin) NA (nettonykyarvo) ja anna seuraavat oletusarvot: 8% (korko) 25 vuotta (kaudet) 150 miljoonaa euroa (erä). Voit muutella lukuja ja saat vähän ymmärrystä kuinka sijoituksen nykyarvoa voi haarukoida.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.10.2008 kello 21:24

    Kunnallisen liikelaitoksen poistoilla ei ole mitään tekemistä verottajan kanssa, koska liikelaitos ei maksa veroja. Jos kaukolämpöverkko on poistettu nollaan, vaikka toimii mainiosti, silloin poistot ovat olleet ylimitoitettuja. Ja vaikka poistot olisivat oikein, väärin on se, ettei pääoma-arvoihin tehdä inflaatiotarkistuksia.

    Se, että kaupunki on antanut ehkä maan ilmaiseksi, (ymmärtääkseni ei ole antanut) ei ole mikään syy kohdella sitä ilmaishyödykkeenä.

    Kun kaupunki ei myy energiaa alehintaa, se ei haittaa ilmastoa ja voin hyvin iloita alehintaisesta maakaasusta, joka siis rikastuttaa helsinkiläisiä eikä venäläisiä. Sen verran itsekäs saa kai olla.

    Kun kaupunki saa lainaa kuuden prosentin nimelliskorolla, miksi sen pitäisi omaisuutta myydessään käyttää kahdeksan prosentin reaalikorkoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Markus kirjoitti 17.10.2008 kello 21:46

    Osmo: “Kunnallisen liikelaitoksen poistoilla ei ole mitään tekemistä verottajan kanssa, koska liikelaitos ei maksa veroja.”

    Olen lähes 100-varma, että Helen noudattaa kirjanpidossaan vertailukelpoisia tunnuslukuja yksityisten yritysten kanssa, joten kyllä ne poistot menevät verolakien mukaan.

    “Ja vaikka poistot olisivat oikein, väärin on se, ettei pääoma-arvoihin tehdä inflaatiotarkistuksia.”

    No, sinähän istut siellä valtuustossa toiseksi (?) suurimman ryhmän viisaimpana miehenä. Tee asialle jotain.

    “Kun kaupunki ei myy energiaa alehintaa, se ei haittaa ilmastoa ja voin hyvin iloita alehintaisesta maakaasusta, joka siis rikastuttaa helsinkiläisiä eikä venäläisiä. Sen verran itsekäs saa kai olla.”

    Hyvä pointti!

    “Kun kaupunki saa lainaa kuuden prosentin nimelliskorolla, miksi sen pitäisi omaisuutta myydessään käyttää kahdeksan prosentin reaalikorkoa?”

    Siksi, että lainarahalla ja riskisellä sijoituksella on eri hinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Traveller kirjoitti 17.10.2008 kello 21:49

    Minä en ole koskaan ymmärtänyt mitä ideaa on kenenkään myydä mitään sellaista toimintaa, joka jauhaa pienellä työllä ja ilman riskiä voittoa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.

    Toisaalta juuri tuossa Helsingin energian tapauksessa myynti saattaa olla viisastakin: Tuleva lama lopettaa kuitenkin pääosan teollisuudesta ja ilmastonmuutos vähentää lämmitystarpeen lähes nollaan Helsingissä, joten kyseisen laitoksen tuotteille ei ole edes kysyntää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Juha kirjoitti 19.10.2008 kello 11:33

    Oletko käsittänyt väärin tuon jälleenhankinta-arvon? Sehän ei tarkoita uuden laitoksen rakentamista, vaan vastaavan laitoksen arvoa.

    Yleensähän jälleenhakinta-arvo seuraa esimerkiksi palovakuutusarvoa. Se siis kuvaa nykyistä arvoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. tcrown kirjoitti 19.10.2008 kello 13:17

    “Minä en ole koskaan ymmärtänyt mitä ideaa on kenenkään myydä mitään sellaista toimintaa, joka jauhaa pienellä työllä ja ilman riskiä voittoa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.”

    Tuohan on itsestään selvää. Joku maksaa siitä vielä enemmän kuin mikä noiden tulevien voittojen arvo on.

    Se, miten ulkopuolisen sijoittajan kokema arvo noille luonnollisen monopolin voitoille voi olla suurempi kuin monopolin omistavien asiakkaiden kokema arvo, on sitten taas tällaiselle tavalliselle yksinkertaiselle ihmiselle hiukan vaikeampi pähkinä ymmärrettäväksi. Mutta ilmeisesti se niin täytyy olla, kun kunnat ovat kaukolämpöyhtiöitään myyneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Arho Toikka kirjoitti 20.10.2008 kello 21:03

    “Se, miten ulkopuolisen sijoittajan kokema arvo noille luonnollisen monopolin voitoille voi olla suurempi kuin monopolin omistavien asiakkaiden kokema arvo”

    Helppoa – sijoittajan aikapreferenssi on eri kuin kuntalaisten. Kaikki kuntalaiset eivät halua odottaa vuosikymmeniä tuoton realisoitumista, vaan he haluavat rahat kulutukseen nyt ja ehkä muutaman vuoden tähtäimellä.

    (Tämä ei liity siihen kannattaako myydä tai onko luonnollinen monopoli.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.10.2008 kello 22:01

    Jotain pitäisi oppikirjoistakin jäädä päähän: luonnollista monopolia ei pidä myydä koskaan. Sen oikea omistaja ovat asiakkaat, koska ulkopuolisen omistamana se johtaa monopolihinnoitteluun ja sen mukana paitsi taloudelliseen vääryyteen, myös resurssien haaskautumiseen. Ulkopuoliselle luonnollinen monopoli on luonnollisesti arvokkaampi, koska ulkopuolisen on helpompi harjoittaa härskiä hinnoittelua kuin kunnan omistaman laitoksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Juha kirjoitti 22.10.2008 kello 10:00

    Olen aikalailla samaa mieltä siitä, että vesilaitoksia, kaukolämpöä jne voi ihna hyvin pyörittää kaupungin tai valtion omistama firma.

    Ihmettelen oikeastaan vaan sitä, että miksi Helsingin energian halutaan tuottavan niin paljon voittoa. Jos voittoa tulee, niin eikö hintoja pitäisi silloin laskea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.10.2008 kello 15:31

    Helsinkiläiset eivät maksa mielellään korkeita veroja. Ilman energialaitoksen voittoja vero olisi pari prosenttiyksikköä korkeampi. Jos Helen laskisi sähkön hintaa, ostajia varmaankin ilmaantuisi paperiteollisuudedsta alkaen. Ei paperiteollisuuden tukeminen ole kaupungin ydintoimintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus