Lama tulee?

Muu­ta­ma vuosi sit­ten use­ampikin talousti­eteil­i­jä rien­si julis­ta­maan, että suh­dan­nevai­htelu­jen aika on ohi syistä jot­ka jotenkin liit­tyivät glob­al­isaa­tioon. Minäkin menin sanomaan, että keskus­pankit ja val­tioiden finanssipoli­ti­ikan keskinäik­nen koor­di­naa­tio tekevät maail­man­laa­juisen laman mah­dol­lisu­u­den olemat­tomak­si, kos­ka kansan­talouk­si­in on kehitet­ty tehokkaat kaa­supolkimet ja jarrut.

En ole kokon­aan vai­h­tanut mielipi­det­täni asi­as­ta. Ei ole mitään syytä, mik­si amerikkalais­ten hölmöi­lyn pitäisi vetää koko maail­man­talous lamaan. Nyt tar­i­taan vain hyvin päät­täväistä elvytystä.

Inflaa­tio ei ole ehkä nyt ongelmista pääl­lim­mäisin. Sik­si korot lähelle nol­laan, jos muu ei auta. Nyt olisi aika myös per­in­teiseen key­ne­siläiseen elvy­tyk­seen. Key­nesin mielestä laman aikana kan­nat­taa rak­en­taa vaik­ka pyra­mide­ja. Järkevämpiäkin investoin­tiko­htei­ta on. Tehjdään nyt etu­pain­ot­teis­es­ti kaikkea sitä järkevää, mitä on jak­sotet­tu tuleville vuosille. Pääkaupunkiseudul­la esimerkik­si voitaisi­in aikaistaa raideinvestointeja.

Kun­tien pitäisi vaik­ka oma­l­la riskil­lään pitää huol­ta siitä, että asun­to­tuotan­to pysyy korkeana. Jos muu rak­en­t­a­mi­nen hidas­tuu, asun­to­ja kan­nat­taisi tuot­taa koko vapau­tu­val­la kapasiteetilla.

Näis­sä olois­sa, kun pankki­jär­jestelmän luo­ma raha vähe­nee, hyväksy­isin myös kohtu­ullises­sa määrin setelira­hoi­tus­ta, mut­ta se onkin sit­ten peri­aat­teel­lisem­pi juttu.

33 vastausta artikkeliin “Lama tulee?”

  1. Inflaa­tion ris­ki on kuitenkin todel­li­nen ja käsi­tys taloussyk­leistä key­ne­siläisit­täin mielestäni jok­seenkin puutteellinen.

    En ole eri mieltä siitä, että ajoit­ta­mal­la investoin­te­ja hyvin, voidaan tasoit­taa suh­dan­neon­gelmia; raken­nusalan kap­a­siteetil­la voidaan tehdä kaiken­laisia pro­jek­te­ja, joten sil­loin kun yksi­tyi­nen rak­en­t­a­mi­nen käy kuumana, kan­nat­taa jäähdytel­lä lykkäämäl­lä julk­isia investoin­te­ja ja sil­loin kun kap­a­siteet­tia on vapaana, kan­nat­taa tehdä ne julkiset investoinnit. 

    Mut­ta tämän yli, siis aja­tus, että myös kan­nat­ta­mat­tomat investoin­nit “kan­nat­taa” tehdä kun lama uhkaa, on vähin­tään kyseenalainen. Olete­taan, että vai­h­toe­htoina on, että 1: fir­ma X rak­en­taa pyra­mide­ja julkisel­la rahal­la, ja 2: fir­ma X leikkii rak­en­ta­vansa pyra­mide­ja, mut­tei oikeasti raken­na ja julki­nen val­ta vain mak­saa työn­tek­i­jöille palkkaa. 

    Vai­h­toe­hto 2 domi­noi vai­h­toe­htoa 1 täy­del­lis­es­ti, so. vai­h­toe­hto 2 on kaikin tavoin parem­pi kuin vai­h­toe­hto 1. Jos pyra­midia raken­netaan oikeasti, niin siihen menee kiveä ja työn­tek­i­jöi­den täy­tyy men­nä työ­paikalle, he eivät voi tehdä mitään muu­ta. Tämä painaa ylös raa­ka-ainei­den hin­to­ja ja tekee muista pro­jek­teista mar­gin­aalis­es­ti kan­nat­ta­mat­tomampia jne. 

    Kokon­aiskysyn­tähän on molem­mis­sa sama, no, pois­lukien ne raken­nus­ma­te­ri­aalit. Mut­ta nekin voidaan näön vuok­si ostaa ja lait­taa varas­toon odot­ta­maan jotain järkevää rakennusprojektia.

  2. Täysin samaa mieltä, mut­ta miten ratkai­sisit tämän ongel­man: Raide‑, kor­jaus- ja asun­torak­en­t­a­mi­nen on nimeno­maan kun­tien hom­maa. Toisaal­ta elvy­tys on kuitenkin koko kansan­talouden edun mukaista ja val­ti­ol­la on siihen resurssit. Ker­talu­on­teisia kohdis­tet­tu­ja valtionosuuksia?

  3. Tuskin­pa otsikko kysymys­merkkiä tarvit­see? Sanoopa Mat­ti “Mainio” Van­hanen ja hänen kump­panin Jus­si “Juo­nio” Katainen ihan mitä tahansa. Vaik­ka niin mielel­läni hei­dän jut­tui­hin­sa, varsinkin juuri täl­lä het­kel­lä haluaisinkin.

    Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että julkisen val­lan tulisi aikaistaa kaikkia järke­viä, mieluiten nopeasti tuot­tavia investoin­te­ja. Ja toimia yleen­säkin. Tämä siitä huoli­mat­ta, että en hyväksy, että viime vuosi­na kul­taa vuollei­ta raken­nus­li­ikkeitä pide­tään pystyssä julk­isil­la rahoil­la. Kyl­lä ne nos­ti­vat markki­noiden kas­vaes­sa myös julkisen rak­en­tamisen hintoja.

    Miten muuten olisi aja­tus, kytkeä seu­raavis­sa julkisen rak­en­tamisen tar­jous­pyyn­töis­sä osta­jalle optio hyväksy­tyn rak­en­ta­jan osakkeisi­in? Määrähin­taan? Tai jopa ilmaiseksi?

    Ennen kaikkea soisin, että me aivan taval­liset kulut­ta­jat tek­isimme etu­pain­ot­teis­es­ti kaiken sen, minkä uskomme tur­vaa­van per­heemme ja oman tule­vaisu­utemme ja selviytymisemme.

    Eräs helpoim­mista on äänestää kun­tavaaleis­sa. Jos äänestät voit ehkä saa­da aikaan muu­tok­sen. Jos et äänestä voit olla 100 % var­ma, että mikään ei muu­tu. Akti­ivi­su­us edel­lyt­tää tekoa. Sik­si nukku­mi­nen ei ole akti­ivi­su­ut­ta. Se on jo aikaa sit­ten menet­tänyt mie­lenosoi­tusar­von, jos sil­lä sitä koskaan on ollutkaan.

    Nyt pitää äänestää. Sik­si jokaisen, joka muu­tos­ta halu­aa kan­nat­taisi miet­tiä mitä äänestää. Ja äänestää sitä, mitä pitää järkevänä. 

    Sik­si, ja kos­ka itse todel­la muu­tos­ta halu­an, äänestän KIRKKOVE­NEen VALTUUSTOON. Suurim­man vaalivoit­ta­jan. Kat­so http://kirkkovene.blogit.kauppalehti.fi ja tiedät miksi.

  4. Jostain syys­tä min­ulle ei tule mieleen yhtään tapaus­ta, jos­sa poli­itikot oli­si­vat onnis­tuneet estämään laman (muis­ta­vat kyl­lä syyt­tää markki­navoimia JÄLKIKÄTEEN). Edel­lisen suuren laman aikaan eräs nuori her­ra Osmo Soin­in­vaara istui eduskun­nas­sa päät­tämässä val­tavas­ta tulon­si­ir­rosta veron­mak­sajil­ta pankkien omis­ta­jille. Koko eduskun­ta hoki iirovi­inasen tutuk­si tekemää mantraa “ei ole mui­ta vai­h­toe­hto­ja”. Aina on vaihtoehtoja.

  5. Joo. Mallia voi kat­soa maail­man johtavas­ta setelira­hoituk­seen perus­tu­vas­ta taloud­es­ta. Zim­bab­wen inflaa­tio tänne ja heti.

  6. Tapasin tänään lounaal­la merkit­tävän suo­ma­laisen kansan­talouden vaikut­ta­jan ihan muis­sa merkeis­sä, ja tulin main­in­neek­si hänelle, että suosi­tan varovaista setelira­hoi­tus­ta laman voit­tamisek­si, johon hän tokaisi, että sitähän tapah­tuu koko ajan, niin Euroopas­sa kuin Yhdys­val­lois­sakin. Setelipaino ei sijaitse val­tio­varain­min­is­ter­iön ullakol­la, vaan kyl­lä se tapah­tuu siis­tisti lainaa­mal­la rahaa,jota keskus­pank­ki on ensin laskenut liikkeelle.

    En jäänyt utele­maan, miten tämä oper­aa­tio hoide­taan “Tiedemieheltä” piilos­sa, mut­ta tietysti on niin,että kun val­tio lainaa rahaa (pankin kaut­ta) keskus­pankil­ta, sen ei tarvitse mak­saa siitä korkoa. Tai siis korkoa kyl­lä mak­se­taan, mut­ta kun val­tio omis­taa keskus­pankin, se mak­saa korkoa itselleen.

  7. Meil­lä ei aikaisem­min ole ollut riit­tävän hyviä komis­saare­ja talout­ta suun­nit­tele­mas­sa, jot­ta lamat voitaisi­in vält­tää. Mik­si meil­lä olisi niitä nyt, kun talous on huo­mat­tavasti mon­imutkaisem­pi kuin aikaisem­min? Noi­ta kaa­supolkimia ja jar­ru­ja kuitenkin säätää saman­laiset ihmiset kuin ennenkin. Eikö olisi parem­pi, että ne oli­si­vat itseään säätele­viä, kuten esim. inflaa­tio ja deflaa­tio kultakannassa?

    Tuo glob­al­isaa­tio / tietoy­hteiskun­ta-perustelun kuulee usein, mut­ta se ei ole mikään perustelu. Mielipi­de pitää pystyä perustelemaan.

    Ymmär­rän kyl­lä, että jos uskoo Key­nesin harhalu­u­loon esim. siitä, että luon­non katas­tro­fit ja sodat ovat hyväk­si taloudelle niin on help­po men­nä lankaan, että lamat oli­si­vat väl­tet­tävis­sä finanssipolitiikalla.

    Lamat ovat seu­raus­ta väärin allokoiduista resurs­seista ja että niiden uudelleen allokoin­ti on se mitä nim­itämme lamak­si. Jos val­tio yrit­tää estää tätä uudelleen allokon­tia se voi joko siirtää rom­ah­dus­ta tai pitkit­tää sitä, mut­ta ei pois­taa tämän uudelleen allokoin­nin tarvetta.

    On kyl­lä usko­ma­ton­ta, että halu­at keskus­pankkien kas­vat­ta­van inflaa­tio­ta. Kai tiedät, että inflaa­tio hait­taa kaik­ista eniten vähä­varaisia, joil­la ei ole keino­ja suo­jau­ta omaisu­ut­taan sitä vastaan.

    Kau­pal­liset rak­en­ta­jathan muuten vähen­tää uusien asun­to­jen rak­en­tamista, kos­ka se ei ole kan­nat­tavaa. Jos se ei ole kan­nat­tavaa niille, niin se ei ole kan­nat­tavaa myöskään kunnille.

  8. Val­tio ei teo­ri­as­sa kysyn­tyäpuolel­la ole mitään sen kum­mallisem­paa kuin val­ta­van suuri kulut­ta­ja. Val­ti­ol­la on paljon rahaa, ja se raha on otet­tu vero­jen muo­dos­sa kansalaisil­ta. Setelira­hoituk­ses­sakin raha on pois kansalaisil­ta, mut­ta vain niiltä, joil­la on käteistä tai pankki­tal­letuk­sia tms. rahaa, ei niiltä, joil­la on kiin­teää omaisuutta.

    Inflaa­tio­ra­hoi­tus ei muuten olisi niin huono jut­tu. Rahaa­han on rikkail­la enem­män, joten heiltähän on hyvä ottaa, eikö niin? Vaan kun inflaa­tio­ra­hoi­tus rokot­taa niitä, jot­ka säästävät. Sil­lä on itseään ruokki­va vaiku­tus. Kun rahan määrä kas­vaa ja ihmiset alka­vat odot­taa inflaa­tio­ta, raha alkaa “polt­taa näpeis­sä” ja sil­loin ei ain­oas­taan rahan määrä, vaan myös sen kiertonopeus lisään­tyvät. Tuotan­to ei tästä mihinkään kas­va, tai ainakin hyvin vähän, joten seu­rauk­se­na on taas lisää inflaatiota. 

    Säästämisas­teen vähen­e­m­i­nen vähen­tää investoin­te­ja ja lop­ul­ta syödään siemenvil­jatkin ja päädytään Zim­bab­wen tilanteeseen. 

    Mut­ta verora­hoi­tus on vain vähän parem­pi. Jos vero­ja lisätään, niin kansalaisil­la on vähem­män rahaa käytet­tävis­sään. Lisäk­si kiristyneet verot tekevät työn­teosta ja muus­ta taloudel­lis­es­ta toimin­nas­ta kan­nat­ta­mat­tomam­paa, joten talous kär­sii myös siksi.

    Key­ne­siläisen teo­ri­an mukaan oikea tapa on siis ajaa julk­ista talout­ta ali­jäämäl­lä. Tässä on kuitenkin aika taval­la iso seinä vas­tas­sa. Vaik­ka vel­ka on vähen­tynyt lama-ajoista, se on silti reilu 40%, kun se ennen edel­listä lamaa oli alle 15%. Elvy­tyspoli­ti­ik­ka on mielestäni oikeutet­tua vain, jos se toimii (tästä on mon­taa mielipi­det­tä) ja jos se on mah­dol­lista niin, että elpymisen aikana pystytään paina­maan vel­ka kohtu­ulliselle tasolle. Tämä voi tarkoit­taa pait­si sitä, että velkaa mak­se­taan takaisin reip­paasti, myös sitä, että talouden kas­vaes­sa velan osu­us BKT:sta painuu pieneksi. 

    Iso julki­nen vel­ka on julkiselle taloudelle ongel­ma sik­si, että siitä täy­tyy mak­saa korkoa, ei sik­si, että se täy­tyy mak­saa takaisin. Se on lisäk­si ongel­ma muulle taloudelle tois­es­ta syystä.

    Kos­ka val­tio on yleen­sä hyvä velko­jen takaisin­mak­sa­ja (siis siihen luote­taan), val­tioiden velka­kir­jat ovat kohtu­ullisen suosit­tu­ja sijoi­tusko­htei­ta. Kos­ka säästäjät halu­a­vat ostaa niitä, he eivät säästä raho­jaan muualle, ellei muual­ta saata­va korko ole riit­tävä. Tämän vuok­si korkeampi julki­nen vel­ka tarkoit­taa korkeam­paa korko­ta­soa. Korkeampi korko­ta­so tarkoit­taa vähem­män investoin­te­ja ja vähem­män investoin­te­ja tarkoit­taa vähem­män työtä. 

    Näi­den asioiden ääneen sano­jaa syytetään yleen­sä “oikeis­to­laisek­si”. Minä en ole oikeis­to­lainen mis­sään nimessä. Reali­teetit täy­tyy kuitenkin koh­da­ta. Tosi­maail­ma aset­taa ne puit­teet, jois­sa toim­i­taan. Jos niistä ei piit­taa, niin siitä ei hyvä seu­raa. Aina on toki vai­h­toe­hto­ja. Kaik­ki vai­h­toe­hdot eivät kuitenkaan ole yhtä hyviä.

    Kyl­lä poli­ti­ikkaakin pitää arvioi­da sen perus­teel­la, mitä siitä seu­raa, ei sen perus­teel­la, mitä väriä tunnustaa.

  9. Osmo: “Tapasin tänään lounaal­la merkit­tävän suo­ma­laisen kansan­talouden vaikuttajan”

    Kuka tämä merkit­tävä henkilö oli? On lapsel­lista piiloutua tuol­laisen näen­näisen auk­tori­teetin taakse korostaak­seen oman mielip­i­teen hyvyyttä.

    “En jäänyt utele­maan, miten tämä oper­aa­tio hoide­taan “Tiedemieheltä” piilos­sa, mut­ta tietysti on niin,että kun val­tio lainaa rahaa (pankin kaut­ta) keskus­pankil­ta, sen ei tarvitse mak­saa siitä korkoa. Tai siis korkoa kyl­lä mak­se­taan, mut­ta kun val­tio omis­taa keskus­pankin, se mak­saa korkoa itselleen.”

    Olisi var­maan kan­nat­tanut hie­man kysel­lä, että olisit parem­min per­il­lä asioista. Voitko Osmo ker­toa, minkä nimisiltä pankeil­ta val­tio on lainan­nut rahaa viimeaikoina? Siis sitä keskus­pankin rahaa, jolle se mak­saa korkoa ja joka palau­tuu siten takaisin val­ti­olle itselleen.

  10. Tuo­ta velka­ra­hoi­tus­ta keskus­pankin rahoil­la tosi­aan tapah­tuu. EKP:n tapauk­ses­ta en tiedä, miten se toimii, mut­ta FED toimii jotakuinkin niin, että se lupaa ostaa val­tion velka­kir­jo­ja tiet­tyyn hin­taan tietyn määrän samaan aikaan kun val­tio las­kee velka­kir­jo­ja liikkeelle. 

    FED:in ns. avo­markki­na­op­er­aa­tioista iso osa on ns. T‑billien (alle vuo­den velka­kir­jo­jen) osto­ja ja myyn­te­jä. FED aset­taa niille “tar­getin”, so. koron, joka on lasken­nalli­nen korko myyn­ti­hin­nan perus­teel­la. Esimerkik­si jos vuo­den päästä erään­tyvä kupon­ki on nimel­lis­ar­voltaan $1000 ja FED aset­taa sille hin­tapo­h­jan $975, niin tämä tarkoit­taa että tar­get on 2.5 prosenttia. 

    Raha, jol­la nämä velka­kir­jat oste­taan, luo­daan tyhjästä, so. pain­okoneil­la. Tämä on kuitenkin “vain” luot­toekspan­sio­ta, kos­ka vuo­den päästä val­tio mak­saa rahat takaisin korkoi­neen (eli sen $1000).

    Tämäkin voi johtaa hillit­tömään rahan määrän kasvu­un, jos FED päät­tää “laskea” korkoa yhtäkkiä, eli aset­taa tar­getin kovin alas. Jos nimel­lisko­rko on ollut ennen vaik­ka 5%, niin vuo­den ton­nin kupon­gin hin­ta on ollut 950$. Jos tar­get laite­taan nyt 2.5%:iin, niin voi olla, että kaik­ki halu­a­vat myy­dä omansa pois uudel­la hin­nal­la ja jos FED halu­aa pitää tar­get­tin­sa, niin sen täy­tyy lait­taa pain­okoneet laula­maan, kun kaik­ki ryn­täävät myymään.

    Mut­ta siis: tämä ei ole “oikeaa” setelira­hoi­tus­ta, vaik­ka se luokin rahaa tyhjästä. Se ei tapah­du “piilos­sa”, mut­ta kaikkien kesken on sel­l­ainen her­ras­mies­sopimus, ettei tätä kut­su­ta rahan painamisek­si eikä setelira­hoituk­sek­si, vaan eufemistis­es­ti “korkopoli­ti­ikak­si” tai ääri­ta­pauk­ses­sa “rahapoli­ti­ikak­si”.

    Minä tarkoitin setelira­hoituk­sel­la sitä, että ihan oikeasti luo­daan sys­teemi­in rahaa, jota ei koskaan tarvitse mak­saa takaisin. (Mis­sä määrin liit­to­val­tio USA:ssa oikeasti mak­saa nämä kupon­git takaisin ja mis­sä määrin FED vain uudelleen­lain­oit­taa nämä velka­kir­jat, se on sit­ten toinen juttu)

    Sen­si­jaan en ole tietoinen, että EKP näin suo­ravi­ivais­es­ti painaisi rahaa val­tioille. Sehän lainaa pankeille vaku­udel­lisia luot­to­ja, joille pitää olla vakuute­na tietyt ehdot täyt­täviä arvopa­pere­i­ta — en tunne näitä ehto­ja kovin hyvin, joten en osaa sanoa — ja se tekee avo­markki­na­op­er­aa­tioi­ta (FEDin tapaan) käymäl­lä kaup­paa niil­lä arvopa­pereil­la pankkien kanssa. 

    Tietoni tästä voivat olla osin puut­teel­liset, joten jos joku osaa tarkentaa/korjata, niin siitä vaan. Mut­ta siis, suo­ravi­ivaista setelira­hoi­tus­ta ei kait tehdä mis­sään. Ja ne velka­kir­jat näkyvät kyl­lä val­tion taseessa.

  11. Tiedemies: Hieno postaus!! Se vielä tuos­ta val­tion velas­ta, että minus­ta se on taval­laan epäreilua tule­via sukupolvia kohtaan. Vähän sama kuin jos lap­si olisi vas­tu­us­sa van­hempi­en­sa otta­mas­ta velas­ta. Van­hem­mat tietysti voisivät väit­tää otta­neen­sa velkaa tämän lapsen parhaak­si, mut­ta takaisin­mak­su­un sitoute­taan lap­si ilman sananvaltaa.

  12. Siis tuliko tämä nyt Osmo sulle oikeesti yllä­tyk­senä, että keskus­pankit työn­tää markki­noille ihan tolkut­toman määrän rahaa koko ajan!?!?! Eikös tämän nyt nää niistä M0…M3 luvuis­takin? Minä käsitin, että tarkotit tuol­la setelira­hoituk­sel­la jotain muu­ta, mut­ta en kyl­lä oo ihan var­ma mitä…

  13. Eli nyt saadaan sit­ten se lama. Hienoa että jotain tapah­tuu. Kun­non lama, kuten muutkin toim­intaym­päristön selkeät muu­tok­set, saa nopeavainuisim­mat talouden toim­i­jat liik­keelle ja miet­timään ansain­tamah­dol­lisuuk­sia. Pitäisikö esimerkik­si hyö­dyn­tää edullista öljyn hintaa…

    Val­tion lie­nee näissä(kään) olois­sa turha tehdä muu­ta kuin peruste­htävään­sä, joka on yövar­ti­ja­toim­into­jen lisäk­si niiden aut­ta­mi­nen, jot­ka eivät ikän­sä tai ter­veyten­sä puoles­ta itseään pysty auttamaaan. 

    Julkisen rahan ylimääräi­nen pump­paami­nen hyö­dyn­tää lähin­nä niitä toim­i­joi­ta, jot­ka kyl­lä hyö­dyn­tävät tilanteen muutenkin. Mak­sajia taas ovat ne samat veron­mak­sa­jat, joiden edul­la julk­ista puut­tumista talouteen perustellaan.

  14. “Sehän lainaa pankeille vaku­udel­lisia luot­to­ja, joille pitää olla vakuute­na tietyt ehdot täyt­täviä arvopa­pere­i­ta — en tunne näitä ehto­ja kovin hyvin, joten en osaa sanoa”

    En minäkään uskalla päätäni lait­taa pan­tik­si, mut­ta ennen kri­isiä ymmärtääk­seni keskus­pankeille ei kel­van­nut käytän­nössä muut kuin val­tion velka­kir­jat. Jos­sain vai­heessa kri­isin eskaloitues­sa keskus­pankit helpot­ti­vat noi­ta rajoit­tei­ta, niin että vaku­udek­si kel­pa­si­vat ainakin korkeasti luokitel­lut asun­to­laina­pa­per­it. En tiedä kuin­ka pitkälle noi­ta rajoituk­sia nyt on avat­tu, voi olla, että jo pankkien velka­kir­jatkin kel­paa­vat, ja muis­te­len joitakin viikko­ja sit­ten keskustel­lun siitä, että jopa yri­tys­ten velka­kir­jo­ja harkit­taisi­in ottaa vaku­udek­si kel­paavien piiriin.

  15. Lama on kai viime kädessä jonkin­lainen kollek­ti­ivi­nen mie­len­ti­la, enkä ihan hah­mo­ta miten näi­hin mielialavai­htelui­hin voisi kansan­talouden sääte­lykeinoil­la vaikut­taa. Epäilen­pä ettei mikään järkevä setelira­hoi­tusvolyy­mi pysty voit­ta­maan ihmisen ham­strausvi­et­tiä epä­var­muu­den vallitessa.

    Sitä en ymmär­rä mik­si kun­tien pitäisi olla nyt liik­keel­lä pro bono, eikö moti­iviksi riitä että han­kkei­den toteut­ta­mi­nen nyt vaan on edullisem­paa vähän rauhal­lisem­mas­sa suh­dan­neti­lanteessa ? Ei laman aikana investoin­ti ole pitkäjän­teiselle toim­i­jalle arvo­val­in­ta vaan järkevän strate­gian noudattamista.

    Min­un kun­nal­lis­vaal­iäänel­läni Helsin­gin velan­ot­toa voidaan suh­dan­tei­den nyt rauhoittues­sa oikein hyvin lisätä, kun­han investoin­neista on jol­lain mit­tar­il­la kun­ta­laisille jotain hyö­tyä. Pyra­mi­di­en rak­en­telu kuu­luu val­ti­olle jos tilanne niin pahak­si pääsee.

  16. Tiedemies: “Val­tio ei teo­ri­as­sa kysyn­tyäpuolel­la ole mitään sen kum­mallisem­paa kuin val­ta­van suuri kuluttaja. ”

    On se. Olet lukenut väärin. Julkisen talouden kysyn­nän (kerroin)vaikutus on sama kuin investoin­tien, ei kuten kulu­tuskysyn­nän. Tietenkin jos halu­at, kyse oli seman­ti­ikas­ta. Mut­ta sil­loin ei ole kyse kansan­talousti­eteen lainalaisuuksista.

    “Setelira­hoituk­ses­sakin raha on pois kansalaisil­ta, mut­ta vain niiltä, joil­la on käteistä tai pankki­tal­letuk­sia tms. rahaa, ei niiltä, joil­la on kiin­teää omaisuutta.”

    Ei vält­tämät­tä jos setelielvy­tys toimii niin, että kaikkien tulot lisään­tyvät. Vain suh­teel­lisu­us tuol­loin muut­tuu. Tietenkin voidaan ajatel­la, että elvy­tyk­sen yhtey­dessä jonkun pienem­män sakin kalky­loima saa­mat­ta jäänyt tulo kat­so­taan menok­si, kuten myös yri­tys­ten oper­ati­ivises­sa lasken­ta­toimes­sa katsotaan.

    Björk: Tiedemies: Hieno postaus!! Se vielä tuos­ta val­tion velas­ta, että minus­ta se on taval­laan epäreilua tule­via sukupolvia kohtaan.”

    Tuo on yleinen harhalu­u­lo (en tarkoit­tanut kehu­jasi Tiedemiehelle…): tänään voidaan ken­ties rak­en­taa halvem­mal­la kuin huomen­na ja huomen­na se vel­ka voi olla uusien, velal­la syn­nytet­ty­jen tuotan­tom­ah­dol­lisuuk­sien vuok­si suh­teel­lis­es­ti pienem­pi kuin otet­taes­sa. En ole ensim­mäi­nen, joka tuos­ta sanoo.

    Julkiseen velka­an liit­tyy omi­tu­isia harhakäsi­tyk­siä. Par­ran­pärinää pide­tään oman talouskukkaron ja omien syömävelko­jen näkökulmasta.

    On hölmöä, ettei yri­tys­ten velkaa samal­la pide­tä lap­sil­ta lainaamise­na (las­ten osin­go­ista) vaan sel­l­aiselle ollaan aina laske­mas­sa joku tuotan­tom­ah­dol­lisuuk­sien ym. luo­ma posi­ti­ivi­nen vivahde. Ja julkisen talouden investoin­neille infraan ei halu­ta laskea mitään merk­i­tys­tä ja sil­loin­han kaik­ki julki­nen vel­ka on turhaa. 

    Kuten ovat verot ja säätelykin.

    Tiedät­tekö, en joskus voi olla huvit­tumat­ta näistä “klopaaleista kap­i­tal­is­teista” ja “liper­taaleista”, jot­ka perusasioi­ta tun­tem­at­ta kin­u­a­vat sitä pien­tä val­tio­ta. Kun sit­ten heit­tää jonkin esimerkin vähem­mästä säätelystä, juuri se maa tai juuri se sys­tee­mi siinä maas­sa ei kel­paa esimerkik­si. Ei kel­paa esimerkik­si USA:n kallis ja Suomen hal­pa ter­vey­den­huolto esimerkik­si hyvästä julkises­ta talouden­pidos­ta ja tehokku­ud­es­ta. Se kun olisi tul­lut parem­min hoidet­tua siel­lä utopi­as­sa. HAH!

  17. Spot­tu: “Sitä en ymmär­rä mik­si kun­tien pitäisi olla nyt liik­keel­lä pro bono, eikö moti­iviksi riitä että han­kkei­den toteut­ta­mi­nen nyt vaan on edullisem­paa vähän rauhal­lisem­mas­sa suh­dan­neti­lanteessa ? Ei laman aikana investoin­ti ole pitkäjän­teiselle toim­i­jalle arvo­val­in­ta vaan järkevän strate­gian noudattamista.”

    Pro bono sik­si, että ihmiset ovat kun­ta ja ihmisiltä odot­taa myös bona fide eikä kuten olemme markki­noista näh­neet — ex rectum.

  18. Nimi: “Julkisen talouden kysyn­nän (kerroin)vaikutus on sama kuin investoin­tien, ei kuten kulu­tuskysyn­nän.” Miten niin? Kai se riip­puu siitä mihin rahat käytetään? Varsinkin jos rahat käytetään esim. lasien rikkomiseen, asun­to­jen purkamiseen tai sota­laivo­jen upot­tamiseen Suomen­lahdelle, niin ker­roin­vaiku­tus on var­masti pienem­pi kuin kulutuskysynnän.

    Setelira­hoi­tus vähen­tää kaikkien liik­keel­lä ole­vien setelien arvoa suh­teessa tilanteeseen, jos­sa seteleitä ei paine­ta lisää. Tuloil­la ei ole väliä.

    Min­un point­ti tuos­ta val­tion­ve­las­ta olikin juuri tuo, että sitä on help­po perustel­la jol­lain tuotan­tom­ah­dol­lisuuk­sil­la ja siten naamioi­da se, että se tulee tule­vien sukupolvien mak­set­tavak­si. Taval­laan velan lisäämi­nen on vai­h­toe­hto vero­jen koro­tuk­selle. Tietysti toinen näkökul­ma on, että vel­ka on vai­h­toe­hto sille, että investoin­tia ei tehtäis ollenkaan. Kuitenkin jos nykyiset veron­mak­sa­jat eivät hyväksy­isi investoin­tia omil­la rahoil­laan vaan ain­oas­taan tule­vien sukupolvien rahal­la, niin sil­loin­han sen hyö­dynkin on tul­ta­va pelkästään tule­vien sukupolvien hyväksi.

    Yri­tyk­sen ottaes­sa lainaa se hei­jas­tuu yri­tyk­sen arvoon. Yri­tys on myytävää omaisu­ut­ta samal­la taval­la kuin vaik­ka met­sä. Vaik­ka minä istut­taisin met­sää, eikä se ehtisi eli­naikanani kas­vaa kaadet­tavak­si asti on se silti lisän­nyt omis­tuk­seni arvoa. Val­tioi­ta ei noteer­a­ta markki­noil­la, joten kun val­tio investoi velka­ra­hal­la on aika vaikea sanoa, että onko se lisän­nyt arvoaan.

    Tähän keskustelu­un ei tule mitään arvokas­ta lisää siitä, että sinä väität muit­ten tieto­ja taloud­es­ta huonoik­si. Ihan saman kri­ti­ikin voi kyl­lä perustel­lusti esit­tää sin­unkin tiedoista. (Esim. tuo setelirahoitus…)

  19. Björk: “Nimi: “Julkisen talouden kysyn­nän (kerroin)vaikutus on sama kuin investoin­tien, ei kuten kulu­tuskysyn­nän.” Miten niin? Kai se riip­puu siitä mihin rahat käytetään? Varsinkin jos rahat käytetään esim. lasien rikkomiseen, asun­to­jen purkamiseen tai sota­laivo­jen upot­tamiseen Suomen­lahdelle, niin ker­roin­vaiku­tus on var­masti pienem­pi kuin kulutuskysynnän.”

    Siten niin, että se riip­puu juuri mis­tä sanoit: mihin rahat käytetään. Ne on tähän saak­ka ja tule­vaisu­udessakin käytet­ty toisin kuin kulut­ta­jat käyt­tävät. Tietenkin jos kat­so­taan hyväk­si, että julki­nen talous lopet­taa investoin­nit ja ryhtyy särkemään lasia, teho on sama kuin muul­la kulu­tuk­sel­la. Mitä luulet, että vaik­ka tuo­ta ajoit­tain sat­tuu ei-toiv­ot­tuna, yleistyykö se niin, että voimme johtaa siitä lainalaisuuksia? 

    “Setelira­hoi­tus vähen­tää kaikkien liik­keel­lä ole­vien setelien arvoa suh­teessa tilanteeseen, jos­sa seteleitä ei paine­ta lisää.”

    Mitä me teemme tuol­la tiedol­la, oletko pysähtynyt miet­timään? Setelira­hoi­tus on joskus hyvin perustel­tua ja edullista niillekin, joil­la on ennestään seteleitä. Niidenkin, joil­la jo on seteleitä, tulot kas­va­vat. Vain niil­lä tuloil­la, jota syn­tyvät setelistöä koske­vista teo­ri­oista huoli­mat­ta tai niistä johtuen tänne ulos on oikeasti väliä. 

    “Min­un point­ti tuos­ta val­tion­ve­las­ta olikin juuri tuo, että sitä on help­po perustel­la jol­lain tuotan­tom­ah­dol­lisuuk­sil­la ja siten naamioi­da se, että se tulee tule­vien sukupolvien maksettavaksi. ”
    Eihän tuo ole muu kuin epälu­u­lo. Kyl­lä hyvin tiede­tään mitä val­tion­ve­lal­la on aina enim­mäk­seen tehty: raken­net­tu infraa tai mui­ta rak­en­tei­ta kuten koulu­tus tai ter­vey­den­huolto. Juuri sitä tule­vaisu­u­teen tähtäävää mitä val­tiot ja julki­nen talous tekevät. Koh­ta heität tietenkin, että val­tion­vel­ka on syn­tynyt sossurahoista?

    “Taval­laan velan lisäämi­nen on vai­h­toe­hto vero­jen korotukselle.”

    Kyl­lä. Myös tule­vien vero­jen ja sik­si se ei ole syömistä las­ten kuormasta. 

    “Yri­tyk­sen ottaes­sa lainaa se hei­jas­tuu yri­tyk­sen arvoon. Yri­tys on myytävää omaisu­ut­ta samal­la taval­la kuin vaik­ka met­sä. Vaik­ka minä istut­taisin met­sää, eikä se ehtisi eli­naikanani kas­vaa kaadet­tavak­si asti on se silti lisän­nyt omis­tuk­seni arvoa. Val­tioi­ta ei noteer­a­ta markki­noil­la, joten kun val­tio investoi velka­ra­hal­la on aika vaikea sanoa, että onko se lisän­nyt arvoaan.”

    Tuo, että et osaa tai halua henk. koht määritel­lä infran ja muun julkisen toimin­nan arvoa koko yhteiskun­nalle, ei tarkoi­ta, että sitä ei olisi. Ei vaik­ka sitä ei voitaisi kansan­ta­juis­es­ti tai bis­ne­shakuis­es­ti määritel­lä edes markki­noil­la. Usein on voitu, usein on itket­ty ja voitu. Viit­taan val­tiony­htöi­den käsit­tämät­tömi­in realisoiteihin. 

    “Tähän keskustelu­un ei tule mitään arvokas­ta lisää siitä, että sinä väität muit­ten tieto­ja taloud­es­ta huonoiksi. ”

    Ei tulisi, jos en esit­täisi mielestäni perustel­tu­ja vas­ta-argu­ment­te­ja suurin määrin. Olen käynyt keskustelua kaikessa laa­ju­udessaan nimeno­maan niil­lä, en kiistämäl­lä toisen tiedot par­il­la irto­heitol­la. Sitä et voine kiistää? Eli väit­teesi kuu­losti aika kaukaa haetul­ta ja jopa ad hominem-argu­men­toin­nil­ta, ellet pahastu.

  20. Nimi: Kyl­lä se nyt vaan on niin, ja ei, en ole lukenut väärin. Eli yksinker­tais­taen, C+I+G = Y. Ja sit­ten laske­maan rajaku­lu­tusastei­ta, eli C = (1‑s)*Y jne.

  21. Iloisel­la 70-luvul­la opetet­ti­in makro­teo­ri­an kurssil­la, että julkisen talouden ker­roin­vaiku­tus bud­jetin ollessa tas­apain­os­sa =1 ja silloin,kun tas­apain­os­ta ei niin välitetä 1/(1‑s), mis­sä s on rajaku­lu­tusalt­tius. Min­ua tämä kyl­lä vähän arve­lut­ti jo sil­loin. Nyt var­maankin mallit anta­vat mon­imutkaisem­pia tulok­sia. Ainakaan se ei voi pitää paikkaansa täystyöl­lisyy­den vallitessa.

  22. “Nimi: Kyl­lä se nyt vaan on niin, ja ei, en ole lukenut väärin. Eli yksinker­tais­taen, C+I+G = Y. Ja sit­ten laske­maan rajaku­lu­tusastei­ta, eli C = (1‑s)*Y jne.”

    Aha. Piti oikein kaivaa tuo Kor­pelan punakan­ti­nen opus naf­tali­in­ista (pöly­istä puuhaa…) ja het­ki­nen, sivu oli 98 ja kas, tut­tu kaa­va ja sama kuin käyttämäsi.

    Tuo rajaku­lu­tus on oleel­lista ja pääo­man­muo­dos­tus lie­nee kuitenkin se isom­pi. Eli vähän vielä pidän sanomas­tani kiin­nin ja väitän muistin­varais­es­ti, että julkisen talouden meno­ja ei tule käsitel­lä kuten yksi­ty­istä kulu­tus­ta. Mut­ta tämähän ei ole kiis­tan vaan selvit­tämisen paikka.

  23. Tähän liit­tyen on hyvä, että esi­tys Helsin­gin bud­jetik­si on ihan kohtu­ullisen elvyt­tävä. Paljon rak­en­tamista ja yli 6% menokasvu.

    Pajus­es­ta kuo­ri­u­tui kuntakeynesiläinen 🙂

  24. Nimi:

    Kulu­tus yleen­sä kuitenkin tuot­taa hyv­in­voin­tia toisin kuin pyra­midin rak­en­t­a­mi­nen eli resurssien tuhlaus.

    Et ottanut kan­taa tuo­hon onko lainan­ot­to vai­h­toe­hto vero­tuk­selle vai investoin­neille tai heitän tähän nyt se meno­jen supis­tamiselle, kun sinä siihen viit­t­a­sit. Tämähän on olen­nainen jut­tu, kun mietitään kenelle se hyö­ty val­uu ja kuka maksaa.

    “Kyl­lä. Myös tule­vien vero­jen ja sik­si se ei ole syömistä las­ten kuor­mas­ta. ” Mitä tarkoi­tat täl­lä? Jos nyky­hetkessä elävät ihmiset mak­sa­vat investoin­nin itse, niin vero­ja ei tarvitse lisätä hamaan tule­vaisu­u­teen asti.

    “Tuo, että et osaa tai halua henk. koht määritel­lä infran ja muun julkisen toimin­nan arvoa koko yhteiskun­nalle, ei tarkoi­ta, että sitä ei olisi. Ei vaik­ka sitä ei voitaisi kansan­ta­juis­es­ti tai bis­ne­shakuis­es­ti määritel­lä edes markki­noil­la. Usein on voitu, usein on itket­ty ja voitu. Viit­taan val­tiony­htöi­den käsit­tämät­tömi­in realisoiteihin.”

    Minä en tietenkään osaa. Yritin selit­tää, että yleen­sä se on mah­do­ton­ta, mikä ei tarkoi­ta, etteikö mitään arvoa olisi.

    Tuo sin­un ad hominem-heit­to on kyl­lä ihan ala-arvoinen, jos itse san­ot ekana “Tiedät­tekö, en joskus voi olla huvit­tumat­ta näistä “klopaaleista kap­i­tal­is­teista” ja “liper­taaleista”, jot­ka perusasioi­ta tun­tem­at­ta kin­u­a­vat sitä pien­tä valtiota.”

  25. “Kulu­tus yleen­sä kuitenkin tuot­taa hyv­in­voin­tia toisin kuin pyra­midin rak­en­t­a­mi­nen eli resurssien tuhlaus.”

    Nyt kyl­lä mielestäni ver­tailet peri­aat­teessa kah­ta ihan samaa asi­aa keskenään ja vieläpä pidät niitä toisen­sa pois­sulkev­ina. No, onhan se tietenkin melko tot­ta, että usein voi kulut­taa vain autoon tai esteet­tistä mieli­hyvää tuot­tavaan pyra­midi­in. Tosin täl­lä ker­taa pääsi käymään niin, että pyra­mi­di on kestävämpi ja vähem­män “tuh­laus­ta”.

    “Kyl­lä. Myös tule­vien vero­jen ja sik­si se ei ole syömistä las­ten kuor­mas­ta. ” Mitä tarkoi­tat täl­lä? Jos nyky­hetkessä elävät ihmiset mak­sa­vat investoin­nin itse, niin vero­ja ei tarvitse lisätä hamaan tule­vaisu­u­teen asti.”

    Yritin jo selit­tää, että tänään kan­nat­taa investoi­da jopa velak­si kos­ka se on usein edullisem­paa kuin sit­ten myöhem­min. Yksi esimerk­ki: Tänään kan­nat­taa ostaa Van­taal­ta tont­ti velak­si ja ryhtyä mak­samaan sitä velkaa, ottaa tont­ti käyt­töön (vaik­ka vuokra­ta) ja luovut­taa myöhem­min tont­ti ja lop­pu­vel­ka lap­sille. Velkaa on jo paljon mak­set­tu ton­tin­vuokral­la, inflaa­tiokin on ken­ties jyrsinyt sitä ja ympäril­lä on maa kallis­tunut niin, että lap­si ei saisi siinä tule­vaisu­udessa sitä tont­tia oste­t­ua. Arvaa onko hän kiitolli­nen isukille ja äitiliinille?

    Ei tässä sen kum­mem­mas­ta ole kyse. 

    Tänään kan­nat­taa rak­en­taa ter­veyskeskus velak­si jos ei ole muuten rahaa (tuskin yhdessäkään kun­nas­sa on TK:n hin­nan ver­ran vuosikatet­ta) ja hoitaa pen­sko­jen kor­vasäryt ja muut kuntoon. 

    Sit­ten myöhem­min meil­lä on ter­ve aikuinen mak­samaan sitä jo lyhen­net­tyä lop­pu­velkaa. Ja niin edelleen. Eihän tässä ole mitään mys­tistä. Tai pitäisi olla. Tuos­ta julkises­ta velas­ta vain on tehty “liper­taalien” käsit­telyssä myyt­ti­nen taak­ka vaan ei investoin­ti. Valitet­ta­van moni on lentänyt tuo­hon lankaan. 

    “Tuo sin­un ad hominem-heit­to on kyl­lä ihan ala-arvoinen, jos itse san­ot ekana “Tiedät­tekö, en joskus voi olla huvit­tumat­ta näistä “klopaaleista kap­i­tal­is­teista” ja “liper­taaleista”, jot­ka perusasioi­ta tun­tem­at­ta kin­u­a­vat sitä pien­tä valtiota.”

    Nooh, Art­turi, meille­hän tulee kop­pikomen­nus koh­ta kum­mallekin! Tuos­sa­han on sitä pait­si jo fil­maamisen makua. Itse­hän aloit kah­vaa­maan ihan sään­tö­jen­mukaisen tak­lauk­sen jäl­keen näin: “Tähän keskustelu­un ei tule mitään arvokas­ta lisää siitä, että sinä väität muit­ten tieto­ja taloud­es­ta huonoiksi. ”

  26. Tässä menee jo niin moni asia sekaisin, että täy­tyy vähän nyt selvit­tää. Käytän tässä ter­miä “val­tio”, vaik­ka sen paikalla voi olla myös kun­ta, EU tms.

    Val­tio ei ole mikään voit­toa tavoit­tel­e­va taho. Sil­lä voi toki olla tuot­tavia omis­tuk­sia kuten Alko tms, mut­ta nämä muo­dosta­vat melkein aina vain pienen osan tuloista (jois­sain luon­non­va­rat kansal­lis­ta­neessa maas­sa tilanne voi olla toinen). Val­tio kerää kuitenkin suurim­man osan rahois­taan ihmisiltä veroina ja vieläpä niin, että veron mak­su ei ole mitenkään suo­ras­sa yhtey­dessä val­ti­ol­ta saatu­un palvelu­un. Palveluitahan on laidas­ta laitaan, oikeuslaitos, poli­isi, armei­ja, infra, koulu­tus, ter­vey­den­huolto jne, riip­puen siitä, kuin­ka “sosial­isti­nen” val­tio on. Sivu­men­nen­sa­noen, itse kyl­lä kan­natan ver­rat­tain “sosial­is­tista” val­tio­ta, mut­ta tämä on sivuseikka.

    Yri­tys puolestaan tekee liike­toim­intaa; se saa rahaa siitä, että se toimit­taa asi­akkaille sitä mitä asi­akkaat halu­a­vat. Tähän se käyt­tää pääo­maa. Pääo­maa voi han­kkia kahdel­la taval­la: omis­ta­jien oma­l­la rahal­la tai velak­si. Yri­tyk­sen velka­an­tu­misen tehtävänä on keven­tää omis­ta­jien pääo­man osu­ut­ta. Tämä on usein kan­nat­tavaa, kos­ka velka­pääo­mas­ta mak­se­taan kiin­teä kus­tan­nus ja jos koneet tms. tuot­ta­vat tätä kus­tan­nus­ta parem­min, niitä kan­nat­taa ostaa velak­si. Velan ottamisen ideana on siis paran­taa yri­tyk­sen tuot­tavu­ut­ta omis­ta­jan näkökul­mas­ta. Omis­ta­ja, lainanan­ta­ja ja jopa asi­akas hyö­tyvät tästä järjestelystä. 

    Sen­si­jaan val­tion ottaes­sa velkaa, sil­lä velal­la paikataan tulo­ja, ei omis­tu­so­su­ut­ta. Velal­la voi olla järkevää rak­en­taa jotain sel­l­aista, joka tuot­taa (laa­jasti ymmär­ret­tynä), kuten vaik­ka teitä tai koulu­ja, kos­ka täl­laiset asi­at ovat investoin­te­ja tule­vaan hyv­in­voin­ti­in. Velkaa ottaes­saan val­tio kuitenkin muis­tut­taa enem­män kulut­ta­jaa kuin yritystä.

  27. Sanoi­vat talous­te­o­reetikot mitä tahansa, markki­nat toimi­vat lop­ul­ta inhimil­lis­ten sijoit­ta­jien ehdoil­la. Kun pani­iki­no­mainen myyn­tikierre ker­ran pääsee alku­un, on sitä läh­es mah­do­ton­ta pitää jär­jel­li­sis­sä rajois­sa. Sama psykolo­gia toimii myös itseään ruokki­van noususuh­dan­teen suhteen.

    Ei kai kukaan tosis­saan usko, että koko maail­man yri­tys­ten reaaliar­vo olisi todel­la laskenut 50 % vuodessa?

  28. Vai on Osmokin uuden talouden miehiä, päästötön kaa­su vaan on auki ja vasem­mal­la vaan vas­tu­ullis­es­ti vähän jar­rutel­laan kun klob­al­iza­a­tio vetää yhteiskun­taa kohti punav­ihreää monikult­tuurista ja ‑arvoista parati­isia 🙂 Tämä oli kyl­lä mulle pet­tymys. Kyl­lähän minä sen tiesin että esimerkik­si Siil­in­jär­ven biznez­maail­man huip­ul­ta tulleet tai kesKus­tan aivan teräv­in­tä kärkeä edus­ta­vat huipupoli­itikkomme ovat taus­taryh­m­i­neen tätä mieltä, mut­ta että vielä Osmokin.

    Keskiver­to tele­vi­sionkat­seli­ja tullee mak­samaan vielä kovan hin­nan siitä ettei poli­ti­ikan tai edes oman talouden seu­raami­nen niin­qu kiin­nos­tanut pätkääkään. Suo­mi ja suo­ma­laiset ovat korvi­aan myöten velois­sa joten viimek­er­tainen pelas­tus­malli jos­sa niin älykkäät ja vas­tu­ulliset poli­itikot otti­vat tähti­ti­eteel­lisiä lain­o­ja lastemme ja las­ten­lastemme orjan ikeek­si ei enää onnis­tu. Ei onnis­tu kun kukaan, siis lähin­nä aasialaiset, eivät enää lainaa rahaa meille kos­ka kuka­pa nyt omia työl­lä ja vaival­la tien­aami­aan raho­ja per­saukiselle ja laiskalle pölkkypäälle antaisi.

    Euroop­palainen (äärivasemmistolainen)älymystömme hir­nuu USAn vaikeuk­sille, mikä onkin ymmär­ret­tävää kos­ka tähän euroä­lymys­töön pääsemisek­si ei juuri älyä tarvi­ta. Siihen pääsemisek­si riit­tää se että tun­tee oikei­ta henkilöitä, tois­taa papukai­jana mitä kaik­ki muutkin ja vihaa USAa. Hymy kyl­lä hyy­tynee niis­säkin piireis­sä lähi­aikoina, amerikkalaiset voivat hyvinkin pystyä säi­lyt­tämään hie­man 3. maail­maa korkeam­man elin­ta­son myymäl­lä toisilleen ham­puri­laisia ym. ja kos­ka yhteiskunnnan dynaamisu­us kyke­nee luo­maan ehkä jopa jotain uut­ta niin mah­dol­lis­es­ti he pystyvät pienessä määrin tuo­maan kiinalaista roskaakin maslovin por­tais­sa jo hie­man ylem­mille askelmille kiiven­nei­den kansalais­ten käyttöön.

    Euroopan tilanne ei ole yhtä auvoinen. Kun tuon­tire­hui­hin ja ‑lan­noit­teisi­in ei enää riitä pätäkkää, koit­taa tääl­läkin mit­ta­va nälän­hätä. Taika­seinä kyl­lä työn­tänee rahaa, jos ei ole sähkökatko, mut­ta ei niil­lä evroil­la saa enää mitään. Mitä tekee sil­loin koko täysin turha monikym­men­miljoon­ainen paperin­si­irtelijävä­ki? Löy­tyykö kom­mu­nis­mista apu­ja P‑Korean malli­in? Aut­taako vale­htelu ja peit­te­ly kuten se on aut­tanut aina aiem­minkin? Entä huu­ta­va työvoima­pul­la? Visaisia kysymyksiä.

  29. Trav­eller: “Euroop­palainen (äärivasemmistolainen)älymystömme hir­nuu USAn vaikeuk­sille, mikä onkin ymmär­ret­tävää kos­ka tähän euroä­lymys­töön pääsemisek­si ei juuri älyä tarvita.”

    Aivan kuten omas­ta näp­pik­ses­täni olisi läht­enyt — eli siis hienos­ti todettu!

    Min­ua ihme­tyt­tää tässä anti-Amerikkalaisu­udessa, että kun ker­ran EU:ssa on noin puo­let alem­pi elin­ta­so, niin miten ihmeessä meil­lä voi olla parem­mat poli­itikot? Vai onko meil­lä vaan tyh­mem­pi kansa, jos poli­itikot ovat parem­pia? En tiedä, kum­ma jut­tu silti.

  30. Min­un on joskus vaikea päät­tää, kumpi­en argu­men­tit ovat säälit­tävämpiä, anti­amerikkavasem­mis­to­lais­ten vai näi­den markusten ja trav­el­le­rien. Mitään oikei­ta arku­ment­te­ja sieltä ei ainakaan näytä tule­van, pelkkää hal­paa ilkkumista.

    EU:ssa ei ole “puo­let alem­pi elin­ta­so”. Ostovoimako­r­jat­tu BKT on EU-27 mais­sa 34 pros­ent­tia alhaisem­pi, mut­ta siihen kuu­luu sel­l­aisia mai­ta kuten Puo­la ja Roma­nia. Euroalueen ostovoimako­r­jat­tu BKT on kyl­lä alhaisem­pi kuin USA:ssa mut­tei ihan noin paljon, käsit­tääk­seni se on noin 20 pros­ent­tia alhaisempi.

    Kuva muut­tuu, jos kat­so­taan tuot­tavu­ut­ta. Euroalueel­la tuot­tavu­us on suurem­pi kuin USA:ssa. Se tarkoit­taa, että tääl­lä saadaan enem­män elin­ta­soa mar­gin­aalis­es­ta tun­nista. Tämä ei ole yllät­tävää per­in­teisen talousti­eteen näkökul­mas­ta, kos­ka työn vero­tus on EU:ssa korkeam­paa, joten sitä tehdään vähem­män. Kos­ka työn rajatuot­tavu­us on laske­va, tääl­lä keskimääräi­nen tuot­tavu­us jää väk­isin suuremmaksi.

    En tiedä kuka tääl­lä on jotain änkyrä­va­sure­i­ta ja pro-venäjäpölkkypäitä luku­unot­ta­mat­ta olisi mitenkään iloin­nut USA:n talousongelmista. 

    Näi­den vas­taran­nanki­iskien kan­nat­taisi vähän han­kkia ryhtiä siihen “kri­ti­ikki­in­sä”. Ainakin tämä nim­imerk­ki Trav­eller edus­taa eri keskusteluis­sa täysin päin­vas­taisia mielip­iteitä, tärkein­tä näyt­täisi ole­van lähin­nä se, että saa ker­toa kuin­ka tyh­miä muut ovat.

  31. Tiedemies oot kyl­lä hellyyt­tävä, kun aina välil­lä vähän toim­it blo­gi-poli­isi­na. <3

  32. Ainakin tämä nim­imerk­ki Trav­eller edus­taa eri keskusteluis­sa täysin päin­vas­taisia mielipiteitä, 

    Ensin ajat­telin sanoa että tämä on pelkkää pa**aa mut­ta sit­ten muis­telin itse het­ken kir­joituk­siani. Myön­nän että pin­ta­puolis­es­ti postauk­siani lukenut voi näin ajatel­la, mut­ta se on kuitenkin väärin: ei niis­sä mitään ris­tiri­itaisuuk­sia ole. 

    Postauk­sis­sani on kyl­lä kak­si näen­näistä ris­tiri­itaa: ilmas­toasi­at jois­sa lukeudun ns. skep­tikkoi­hin MUTTA SIITÄ HUOLIMATTA kan­natan ener­gian säästämistä, bio‑, aurinko- jne-ener­giaa, järkevää kaavoitus­ta ja hyvää rak­en­tamista yleisem­minkin ym. monia Hyviä Asioi­ta. Olen jopa lait­tanut melko mojo­van sum­man omaa rahaa esimerkik­si ener­gian säästämiseen ja bioen­er­giaan sekä tehnyt muutenkin koko joukon melko vihreiltä vaikut­tavia val­in­to­ja. En kuitenkaan kan­na­ta teknis­es­ti tai taloudel­liseti mielet­tömiä han­kkei­ta kuten .. monet.

    Toinen ris­tiri­itaiselta vaikut­ta­va asia saat­taa olla oikeis­to-vasem­mis­to akselin määrit­te­ly. Mul­la on aivan selkeä ja johdon­mukainen lin­ja asi­aan; olen omis­tusasiois­sa hyvin vasem­mal­la ja tulovero­tus- ja verovaro­jen käyt­töa­siois­sa hyvin oikeal­la näin tämän­hetkisessä suo­ma­laises­sa poli­it­tises­sa todel­lisu­udessa. Jos­sain toises­sa maas­sa edus­taisin luul­tavasti val­tavir­taista käsi­tys­tä asioista. Min­ul­la on myös peruste­lut olla omaa mieltäni asioista ja kepu­laisil­la ei ole vielä tähän men­nessä ollut argu­ment­te­ja muut­taa käsi­ityk­siäni. Kepu­lainen on rikas kun omis­taa kaupun­gin liepeil­lä pajukon jos­sa on ruos­tu­va Ladan raa­to tai jonkin­lainen rom­ah­tamispis­teessä ole­va raken­nel­ma, onhan se nyt arvokas kun kaa­pun­ti halu­vaa ostoo sen mut miepä en myökkään.. Mun käsi­tys asi­as­ta on nyt vain toinen.

    tärkein­tä näyt­täisi ole­van lähin­nä se, että saa ker­toa kuin­ka tyh­miä muut ovat. 

    Öhöm.. Kuin­ka vaikeaa onkaan hu..

Vastaa käyttäjälle Markus Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.