Autojen varastointihyllykkö?

En tiedä, kehtaanko esit­tää aivan pro­pel­lipäistä aja­tus­ta, mut­ta auto­jen varas­toimisen (pysäköin­ti) vaa­ti­ma kallis tila herät­tää kysymyk­sen, voisiko autot paka­ta tiiviimmin.

Jos pysäköin­ti­talos­sa tarvi­taan lat­ti­ati­laa 30 neliötä autoa kohden ajo­ramppei­neen ja jos ker­rosko­rkeus on kolme metriä, yhden auton varas­toin­ti vie noin 90 kuu­tiometriä, mikä on noin kym­menker­tais­es­ti tarpeeseen näh­den. Voisiko autot varas­toi­da hyl­lykköön? Ne nos­tet­taisi­in oikealle tasolle pater­nos­terin kaltaisil­la his­seil­lä ja kul­jetet­taisi­in oikeaan väli­in kul­jet­timil­la kuin keskus­li­ikkei­den varas­tois­sa. Tämä vaatii erään­laista rubikinkuu­tiotekni­ikkaa. Kun pysäköin­ti­ta­lo mak­saa 15000 euroa/paikka, sadan auton pysäköin­ti­ta­lo mak­saa 1,5 miljoon­aa. Sil­lä rahal­la rak­en­taisi jo aika mieliku­vi­tuk­sel­lisen härvelin. Min­ul­la on muis­tiku­va, että olisin joskus näh­nyt kuvan täl­lais­es­ta laitteistosta.

22 vastausta artikkeliin “Autojen varastointihyllykkö?”

  1. “En tiedä, kehtaanko esit­tää aivan pro­pel­lipäistä ajatusta”

    Itse pidän rupeli­hat­tua tavan takaa. Viilen­tää kesäl­lä kärsää kuten Pahkasian kuvista voitte päätellä.

    Olen omas­ta puolestani miet­tinyt tuo­ta samaa juuri näi­den keskustelu­jen herät­tämänä. Eikö tosi­aan autot voisi “ark­istoi­da” jon­nekin jän­skään kaset­ti­in. Kaik­ki logi­ikathan on jo ammoin kehitet­ty, samoin rauta. Ain­oa mikä mieti­tyt­tää on palo­tur­val­lisu­us. Mut­ta jos tila olisi sel­l­ainen, johon ihmisil­lä (ja takapenkin Hupil­la) ei ole asi­aa, voitaisi­in käyt­tää vaik­ka jotain hap­pea syr­jäyt­täviä automaat­tisia sam­mu­tu­tustekni­ikoi­ta. (Jotain halo­nia vai mitähän se oli.)

    Kyl­lä tuo tulee jol­loinkin käyt­töön. Parkki­hal­lien tehokku­us on kum­minkin aika huono.

    Sel­l­ainenkin on käväis­syt mielessä, etteikö katu­jen var­teen tai päälle voisi sopivil­la alueil­la nos­taa parkki­ta­son. Auto­ja olisi siis kahdessa ker­rokses­sa vaik­ka vinoparkissa. Toiset kadul­la, toiset hyl­lyl­lä. Lie­neekö oikein hyvä idea?

  2. Eiköhän auto­jen hyv­in­voin­nin edis­tämiseen ole käytet­ty jo tarpeek­si voimavaro­ja Suomes­sa ilman kaiken maail­man nostimiakin.
    Henkilöau­to­jen aiheut­ta­mat ongel­mat ratkea­vat oikeasti vain niit­ten määrää rajoit­ta­mal­la. Siihen kel­paa­vat niin markki­namekanis­min kuin lain­säädän­nönkin keinot.
    Tavoit­teena voisi aluk­si olla (10 — 15 vuo­den tähtäimel­lä) puolit­ta­mi­nen ja sen jäl­keen toinen puolit­ta­mi­nen. Reilu 600 000 henkilöau­toa olisi määrä, jol­la pär­jät­täisi­in ihan mukavasti.

  3. Kom­ment­ti kunntsalle:

    Kun katosoo kuvaa, niin kyseesä on kaikesta päätellen 8ei reki­ter­is­lk­ilpiä) myyn­ti­au­to­jen varasto.

    idea sin­sänäs voi olla hyvä. Vält­tämt­tä sen kus­tan­nus-hyö­ty­suhde ei ole Suomes­sa riit­tävä. Autoaikan hin­ta (käyt­tökus­tan­nuk­set yms mukaan­lukien) voi olla korkemapi kuin taval­lises­sa hal­lis­sa. Tämä mm on hissitekni­ikkaa, jon­ka huolto ei tosianakaan oel halpaa.

    En eiwsm. saks lento­ken­til­lä ole näh­nyt täl­laista käytössä. Ja si

    Jos saan vali­ta, itse mielu­um­min park­keer­aan avoimel­la ken­tälle kuin halliin.

  4. Var­masti auto­jen varas­toin­ti “hyl­lykköön” olisi toimi­va aja­tus varas­toin­nin suh­teen. Toinen asia onkin se, kuin­ka nopeasti auton saisi nos­tet­tua taik­ka las­ket­tua hyllyköstä.

    Eikä täl­lainen hyl­lykköa­ja­tus olisi mitenkään toteut­tam­a­ton ker­rostaloa­sun­to­jenkaan suh­teen. Ker­rostaloa­sun­tokaset­te­ja voitaisi­in nos­taa asun­to­hyl­lykköön ja laskea hyl­lyköstä siir­ret­täväk­si esim. toisel­la paikkakun­nalle vas­taavaan hyl­lykköön. Kun­nal­lis­tekni­ikkakin olisi kaset­ti­a­sun­nos­sa jo paikallaan, että viemärit, vesi­jo­hdot ja sähköt vaan liiteit­täisi­in asun­to­hyl­lykön valmi­isi­in liitäntöihin.

  5. “Kun­nal­lis­tekni­ikkakin olisi kaset­ti­a­sun­nos­sa jo paikallaan, että viemärit, vesi­jo­hdot ja sähköt vaan liiteit­täisi­in asun­to­hyl­lykön valmi­isi­in liitäntöihin.”

    Pelkäsin jo, että kek­sit ker­rostaloa­sun­to­vaunut, mut­ta kek­sitkin uuden käyt­tö­ta­van tilaelementeille.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Tilaelementti

    Yleistymisen esteenä taitaa olla se, että muut­tokus­tan­nus voi olla korkeampi asun­non­va­i­h­dos­ta aiheutu­va kustannus?

    Ps. Ker­ran keksin ja rak­ensin tyhjästä kurkkupurk­ista, paper­ili­it­timestä ja pyykkipo­jan jous­es­ta elävältäpyytävän hiirenloukun. 

    Pyy­dystin sil­lä maalaistalos­sa asues­sani allaskaapista yhden ja saman hiiren-ryökäleen ainakin viisi ker­taa. En nimit­täin raask­in­ut nitistää sitä, vaan rav­is­telin ulos ja käskin pysyä pois­sa, van­notin mon­een ker­taan ja uhkailin vakav­il­la seuraamuksilla.

    Ei mitään vaiku­tus­ta kunnes otin syöt­tinä olleen ison leipä­palan pois pyy­dyk­ses­tä. Niin se hiirikin sit­ten lähti parem­mille eväsmaille.

  6. http://www.pid-parking.de/

    Tässä vielä yksi esimerk­ki automaat­tis­es­ta pysäköin­ti­laitok­ses­ta. Kos­ka ei ole real­is­tista, että autoista päästäisi­in kovin nopeasti kokon­aan eroon, ne voitaisi­in edes lait­taa maan alle. Jos muis­sa mais­sa täl­lainen onnisuu, mik­sei Suomessa?

  7. Japanis­sa on vas­taa­va laitos myös polkupyörille

    http://www.youtube.com/watch?v=wE4fvwTBtno&feature=related

    Vaikut­taa kyl­lä hie­man japani­laiselta jär­jeste­lyvim­mal­ta. Suo­ma­laiset yliopis­to-opiske­li­jat pää­sevät samaan pyörien pakkausti­hey­teen ihan ilman roboti­ikkaa, Ams­ter­damin asukkaista puhu­mat­takaan. Koti­maisen pyöräläjän esteet­tiset arvot ja käytet­tävyys ovat sit­ten kysymys erikseen.

    Sisäiselle eloku­vakäsikir­joit­ta­jalle tulee auto­jen automaat­ti­park­ista mieleen kohtaus, jos­sa laitok­sen sähköaiv­ot sekoa­vat ja härveli rusen­taa auton lyt­tyyn his­seis­sään. Via­ton asi­akas tulee per­imään autoaan, mut­ta saakin kuit­ti­aan vas­taan rom­mut­ta­moku­vista tutun metri ker­taa metri ker­taa metri ‑autop­uris­teen. Ok, myön­nän että olen liial­lisen kofei­inin vaiku­tuk­sen alaisena.

  8. Osmo kysyi paljonko nämä mak­sa­vat. Kom­ment­ti­ni hävisi bit­ti­avaruuten, mut­ta yhdessä yo. linkeis­sä maini­taan kuukausi­lasku­tuk­sek­si per paik­ka New Yorkissa $400. Ylläpi­toku­lut ovat pienet, mut­ta var­maan täl­lä yrit­täjä voit­toakin tekee, joten arvataan kus­tan­nuk­sek­si jotain $30 000. Eli samaa suu­ru­us­lu­okkaa kuin Helsingis­sä muutenkin (20 000 — 40 000 ke/paikka).

    Toisaal­ta, tuo on ihan perushissitekni­ikkaa ja tilankäytön tehokku­us on hel­posti kaksinker­tainen, joten en usko että tuo on yhtään sen kallimpaa kuin kallioon louhit­tu autopaik­ka. Meil­lä on vaan niis­sä liiken­na­siois­sa nämä “suomen eri­ty­isolo­suh­teet”, minkä takia kaik­ki pitää kek­siä itse.

  9. Olimme viime tal­ve­na Ital­ian Berg­amossa parisen kuukaut­ta. Siel­lä meil­lä oli käytössä maanalainen parkkipaik­ka, jonne auto las­ket­ti­in isol­la lavet­ti­hissil­lä. Se toi­mi kaset­tisys­teemil­lä eli jokaisel­la autol­la oli oma alus­ta, jon­ka hissi las­ki maan alle oma­lle paikalleen suureen hyl­lyjär­jestelmään. Se oli hyvä sys­tee­mi, kos­ka autoon saat­toi huo­let­ta jät­tää kaik­ki kamat yök­si pelkäämät­tä automurtoa.

  10. Kuten arva­ta voi, niin hissit tarvit­se­vat eri­ty­isas­iantun­ti­jaaa, joka niitä edes voisi kor­ja­ta. Kun laite sit­ten hajoaa, niin autot ovat pahim­mas­sa tapauk­ses­sa viikko­ja jumis­sa. Tässäko­htaaa yrit­täjä saa niin isot kor­vaus­vaa­timuk­set että lopet­taa toim­intansa suo­raan. Tämä ei siis aja kenenkään etuja.

    Tuol­laisia pitäisi olla kym­meniä, että ne työl­listäisi edes huoltofir­maa koskaan, kos­ka muuten se lopet­taisi toim­intansa. Jos meil­lä tosi­aan olisi osaamista tääl­lä tuol­laisi­in, niin niitähän olisi jo tehty. Mut­ta kun ei ole.

    Jos palat­taisi­in toteutet­tavis­sa ole­vi­in ratkaisui­hin? Maa­ta meil­lä riit­tää, mik­sei siis pätkää junarataa johonkin jät­ti­parkkipaikan viereen. Ei tarvit­sisi tul­la autol­la sil­loin kaupunki­in. Tosin juna on niin epä­var­ma talvisin ettei kukaan ottaisi riskiä sen toimivuudesta.

    Autoih­miset kun yleen­sä kaipaa­vat help­pout­ta, luotet­tavu­ut­ta ja ajan­säästöä. Metro toimisi parhait­en, mut­ta autot­tomat ihmiset eivät ole valmi­ita rahoit­ta­maan parkki-metroa.

  11. Tokios­sa, jos­sa tilaa on niukasti ei juuri näe pysäköi­tyjä auto­ja. Sen ver­ran havain­noin että todel­la tiheään asu­tu­il­la alueille, kuten Shin­juku on autot laitet­tu parkki­hallei­hin. Eli ei ole omia parkkipaikko­ja (niille ei ker­takaikki­aan olisi tilaa) Ilmeis­es­ti ko. hal­lit ovat kau­pal­lisia ja autoa käytetään esim. viikon­lop­pumatkoil­la, eikä joka päivä — tähän on syynä Tokion suht kaoot­ti­nen liikenne ja erit­täin hyvin toimi­va metro.

    Hiukan harvem­min asu­tu­il­la seuduil­la näkyi auto­hisse­jä joil­la on per­heen autot pis­tet­ty päällekkäin. Hissi on var­maan ihan kiva, mut­ta niinkuin tekni­ikas­sa aina — vikaan­tu­mis­ris­ki on ole­mas­sa ja parin viikon remont­ti hissis­sä voisi aiheut­taa pien­tä valitusta.

    Suo­ma­laises­sa perus­lähiössähän on taas niin
    että on perusker­rosta­lo, pieni piha. Älyttömän
    iso ja tur­va­ton parkkipaikka.(automankat katoaa, joskus autotkin — omako­htaisia koke­muk­sia molemmista ) 

    Suo­ma­lainen ratkaisu on joka suh­teessa tympeä.
    Ratkaisu on ruma, tur­va­ton, vie tolkut­tomasti kallista tont­ti­maa­ta jne.

    Parem­pi, vaikkakin vähän kalli­impi olisi 3–4 ker­roksi­nen parkki­hal­li, johon saisi isom­mas­sa taloy­htiössä suht järkevään hin­taan per osakas asial­lisen kulun­valvon­nan, tilaa säästy­isi ja siten pienem­mäl­lä ton­til­la pärjättäisiin.

    Tämä kor­jaisi ainakin tur­vat­to­muut­ta ja tilankäyttöä.

    Se, että mik­si täl­laisia ei näe kuin suht. iso­jen fir­mo­jen ton­teil­la, on min­ulle mys­teeri. Kus­tan­nuste­hokku­us on fir­moille tärkeää, joten parkki­hal­li on luul­tavasti halvem­pi kuin tuplas­ti isom­pi tont­ti. Liekkö niin että asun­toraken­nus­ta tue­taan jol­loin ton­tin hin­ta ei ole merkit­tävä ja tuh­lailu saa jatkua?

    Eli oma aja­tus olisi että kor­jataan tym­peät lähiöt ensin ja mietitään vas­ta sit­ten keskus­taan hissiä tai maanalainen ratkaisu.

  12. Tuos­ta tekni­ikana luotet­tavu­ud­es­ta: Ei nämä ole sen kum­mallisem­pia härveleitä kun ihan nor­maalit henkilöhissit, ja niiden huol­lon tulisi pienel­lä opet­telul­la onnis­tua hissien huoltofir­moil­ta. Aika moni parkki­hal­li on muuten henkilöhissin varas­sa, esim. Hakaniemi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.