Autot ja pysäköinti kaupungeissa

Suomes­sa on noin kak­si miljoon­aa autoa. Pysäköin­tipaikalla auto vie tilaa noin 30 neliömetriä, joten kah­den miljoo­nan auton parkki­in tarvit­taisi­in 60 neliök­ilo­metrin alue. Tämä on vain 0,16 promil­lea Suomen pin­ta-alas­ta. Maalle autoille riit­tää tilaa, mut­ta kaupungeis­sa tulee ahdas­ta. Helsin­gin 200 000 autoa veisivät maan­pääl­lisille parkkialueille sijoitet­tuna kuusi neliök­ilo­metriä. Jos nuo parkkialueet kaavoitet­taisi­in ykkösen tehokku­udel­la asun­noik­si, asun­to­ja saataisi­in 180 000 hengelle.
Pysäköin­ti vaikeut­taa suuresti viihty­isien asuinaluei­den muo­dostamista. Esimerkik­si Viikissä pysäköin­ti­in on käytet­ty paljon enem­män tilaa kuin las­ten leikkipaikkoi­hin. Koko alue näyt­tää auto­jen varas­toin­tipaikalta. Viikissä päätet­ti­in kus­tan­nusten säästämisek­si toteut­taa pysäköin­ti maan­ta­soise­na, mikä on mielestäni ollut suuri virhe. Jos pysäköin­ti olisi jär­jestet­ty toisin, olisi voitu kaavoit­taa enem­män talo­ja. Ken­ties niiden raken­nu­soikeudet myymäl­lä olisi voitu rahoit­taa maanalainen pysäköinti?

Viikkiläi­nen pihapi­iri (klikkaa suuremmaksi)

Kau­pan suuryk­siköi­den soisi ole­van kaupunkien keskus­tois­sa, mut­ta sen hin­tana usein koko keskus­taa hal­lit­see Pris­man parkkipaik­ka. Kaiken kotoisu­u­den nämä pysäköin­tiken­tät tuhoavat.
Pysäköin­ti­in on käytet­tävä riit­tävästi rahaa, jot­ta pysäköin­tipaikat eivät tuhoaisi yhdyskun­tia. Mis­sä maas­ta on niukku­ut­ta, pysäköin­ti on toteutet­ta­va maan alla tai vaikka­pa mar­ket­tien katoilla.
Bus­sil­lakaan ei pääse ihan oven eteen. Mik­si auto­jen säi­ly­tysaluei­den on olta­va keskel­lä asu­tuk­sen seassa? Jos jotain kan­net­tavaa on, autol­la voisi ajaa oven eteen, mut­ta ei sitä tarvitse siihen jät­tää. Ihmette­len edelleen Viikin kaavoitusta.
Kaupunkien keskus­tois­sa pysäköin­nin jär­jestämi­nen on kallista. Jos se jär­jestetään maan pin­nal­la, haaskataan kallista maa­ta ja jos se jär­jestetään maan alla tai laitok­sis­sa, paikan rak­en­t­a­mi­nen mak­saa. Vaik­ka maan­päälli­nen pysäköin­tikent­tä ei vaa­di kuin asfaltin vetämisen, se on usein kallein tapa jär­jestää pysäköin­ti, kos­ka menetetään kallista maa­ta. Minä kan­natan torin alle louhit­tavia halleja,kunhan ne perivät kus­tan­nuk­sen­sa pysäköintimaksuina.

Klaukkalan keskus­taa (klikkaa suuremmaksi)

Jos jokin on kallista valmis­taa, sitä ei pidä jakaa ilmaisek­si, kos­ka sil­loin sen kysyn­tä on liian suur­ta. Asukaspysäköin­ti mak­saa Helsingis­sä 36 euroa vuodessa eli kymme­nen sent­tiä päivältä. Asukaspysäköin­tipaikko­ja on “myy­ty” yli 30 000, mut­ta niitä on vain run­saan 19 000. Sik­si paikkaa ei tah­do löy­tyä. Jos asukaspysäköin­ti­tun­nus mak­saisi enem­män, vaikka­pa kym­menker­tais­es­ti, niitä olisi ostet­tu vähem­män ja paik­ka löy­ty­isi helpommin.
Jätkäsaaren tule­valle asuinalueille raken­net­ta­vat pysäköin­tipaikat mak­sa­vat 30 000 — 50 000 euroa kap­pale. Pysäköinti­normik­si on suun­nitel­tu lähiöille tyyp­il­listä yhtä paikkaa 115 asuin­neliötä kohden. Jos nämä myy­dään kytkykau­pal­la asun­non yhtey­dessä, asun­to­jen hin­ta nousee pysäköin­nin ansios­ta yli 300 eurol­la neliöltä. Jos paikat sen jäl­keen jae­taan käytän­nössä ilmaisek­si, on help­po ennus­taa, että paikoista tulee pulaa.
Jos pysäköin­ti sen sijaan jär­jestetään irral­lises­sa, omakus­tan­teises­sa yhtiössä, joka perii kus­tan­nuk­sia vas­taa­vat pysäköin­ti­mak­sut (250euroa/kk) on help­po ennus­taa, että pysäköin­tipaikko­ja tarvi­taan suun­nitel­tua vähemmän.
Kaupunki­laisen olisi järkev­in­tä käyt­tää City­Car­Clu­bin yhteiskäyt­töau­toa, kos­ka siinä säästetään pysäköin­ti­ti­laa. Kun tila on ilmaista, yhteiskäyt­tö ei kan­na­ta. Jos pysäköin­tipaikas­ta jou­tu­isi mak­samaan 250 euroa/kk, moni siir­ty­isi auton yhteiskäyt­töön, kos­ka pelkäl­lä pysäköin­ti­mak­sul­la ajaisi rutkasti.

30 vastausta artikkeliin “Autot ja pysäköinti kaupungeissa”

  1. Tässä olisi sin­ulle ihan pesti

    Kaupun­ki voisi oli akti­iv­nen ainakin yhdessä paikkaa parkkiy­htiön perus­tamises­sa: ara­biäaan Hämeen­tien lop­pupäähän. Siis maanalainen parkkilu­o­la Ara­bi­an uusien asuinaluei­den ja toim­i­talo­jen lähelle.

    Asun­to­je rak­en­t­a­mi­nen, ranta-aluei­den rak­en­t­a­mi­nen 8ihan järkevää) ja työ­maat ovat vie­neet parkkit­lanteen nopeasti hankalaksi.

    Lähei­sistä toimtist­potaloisat luul­tavasti löy­tyy hel­posti 1/3 tia ½ tarvit­tavista osakkaista. kauåpun­ki voisi merk­itä toisen puolen (ja vuokra­ta sit­ten kohtu­u­vuokraan tai vähitellen myy­dä osakkuuten­sa pois.)

    4 %:n tuot­to­vaa­timuk­sel­la 25.000 euron kustnnuk­sil­la (tämä on usein esitett­ty luku)omakustannusvuokra olisi arvioni mukaan 120 e /kk. (koko vuo­den läpi).

    Taka-Töölössä on saman­lainen asunoy­htiöi­den alle luon­nos­tel­tu han­ke kehit­teil­lä. Sekin vaatisi yhden ison “altru­is­tisen” osakkaan, joka tyy­tyy kohtu­u­tuot­toon. Myös kek­sit­tävä vapaalle tilalle muu­ta käyt­töä ennen kuin sille löy­tyy parkkitarvetta.

  2. Kaupun­gin ei tartte perus­taa mitään yhtiöitä, jos niille on tilaus markki­noil­la. Kun kaupun­ki lakkaa jamakas­ta ilmaisia paikko­ja, niin tämä tilaus syntyy.

    Siitä läh­tien, kun Helsin­ki luop­uu kokon­aan pysäköin­tipaikko­jen säätelystä asukasti­heys kas­vaa, syn­tyy autot­to­mia kaupungi­nosia, pysäköin­nin kus­tan­nuk­set nousee, joukkoli­ikenne saa lisää asi­akkai­ta, kadut rauhoit­tuvat ja ruuhkat helpot­tuvat. Markki­nat löytää oike­na tas­apain­on yksi­ty­isauto­jen, joukkoli­iken­teen sekä yhteiskäytössä ole­vien auto­jen välil­lä. Markki­nat myös jär­jestää pysäköin­nin parhait­en on se sit­ten maan alla, pysäköin­ti­talois­sa, kadun var­sil­la tai pysäköintikentillä.

  3. Kyl­lä Art­turin usko Markki­noi­hin on kova. Markki­nat pelas­taa, ota vain kop­pi. Markki­nat eivät tee mitään muu­ta kuin mak­si­moi tuot­toa. Jos siinä ohes­sa tapah­tuu jotain hyvääkin, niin kivaki­va, mut­ta mihinkään muuhun en markki­nois­sa luot­taisi (turha kai edes viita­ta meneil­lä ole­vaan finanssikri­isi­in). Toivos­sa on toki hyvä elää 😉

    Helsin­gin ei tarvitse luop­ua säätelystä, sil­lä se voi sääte­lyl­lä toteut­taa muu­tok­sen parkkipaikko­jen hallinnas­sa ja ohja­ta autoilua kestäväm­mälle poh­jalle. Julkisen tilan hallinta kuu­luu edus­tuk­sel­liselle hallinnolle, ei yksi­ty­isille yri­tyk­sille. Osmon ehdo­tus kuu­lostaa Espoolaisenkin kor­vaan hyvältä 😉

  4. Jus­si elät yleisessä harhalu­u­los­sa, että markki­nat ja ihmiset on jotenkin kak­si eri asiaa.

    Mos Defin sanoin:

    Ask not how hip hop is doing, ask how am i doing?
    If i’m smoked out hip hop is gonna be smoked out.

    Tot­takai Helsin­gin pitää luop­ua säätelystä, koskä sääte­ly estää autoilun ohjaan­tu­misen kestävälle poh­jalle. Helsin­gin har­joit­ta­ma sääte­ly lisää keinotekois­es­ti autoilua! Tosi­a­sioi­ta ei ole hyvä kieltää. 😉

    Osmon ehdo­tus kuul­lostaa toki hyvältä ja ainakin min­un kor­vaan nimen omaan sääte­lyn vähentämiseltä.

  5. Art­turi, ker­rop­pa mitenkä ne markki­nat edes teo­ri­as­sa voivat jär­jestää mitään vaik­ka parkkipaikko­jen säätelystä luovut­taisi­in, sil­lä kaik­ki muu rak­en­tamiseen liit­tyvä on edelleen täysin säädeltyä?

  6. Kokopäiväi­nen pysäköin­ti kadun var­sille pitäisi kieltää kokon­aan. Paljon keskus­tas­sa pyöräilevänä olen toden­nut, että se on suuri tur­val­lisu­us­ris­ki. Auko­ton auto­jono liiken­nekadun molem­min puolin hait­taa pahasti näkyvyyt­tä, ja pyöräil­i­jänä saan vielä koko ajan pelätä, että jostakin kär­rystä joku paiskaa etuoven suo­raan ohimooni.

    Parkkipaikat siis maan alle, ja tietysti autoil­i­joiden kustannuksella.

  7. En oikein koskaan ole ymmärtänyt Helsin­gin kaupun­gin ja yksit­täis­ten vihrei­den toim­i­joiden intoa edis­tää yhden yksit­täisen autovuokraa­mon liike­toim­intaa. CCC on autovuokraamok­si lisäk­si kalliinpuoleinen. 

    Onko tässä kyse vain sana­m­a­gias­ta, eli kun vuokraamista on kek­sit­ty nimit­tää yhteisautoiluk­si, fik­sutkin menevät halpaan?

  8. käist­tääk­snseni keskus­tan alueel­la on maks pysäköin­ti­ai­ka 2 — 4 tun­tia (lukkunot­ta­mat­ta asukai­spaikko­ja). Sit­ten tätyy lisätä rahaa, jos täy­tyy olla pidempään.

    Miel­lä eism. on asen­nus­mi­heiä, joiden tavarat ovat autossa ja aina jotain nip­peliä tarvitsee.

    ovien auakiem­i­nen kos­kee myös autoilijaa.

    1‑vyöhykkeellä psyäköin­ti mak­saa 3 e/ t so. 24 e / työpäivä.

  9. CCC on todel­lakin yksi­tyi­nen yri­tys, eikä mikään jäsen­ten­sä omis­ta­ma “clu­bi”. Tämä liike­toim­intakon­sep­ti sopii sat­uyn­naiseen ja lyhy­taikaiseen auton käyt­töön. Sil­lä tavoin se tekee tarpeet­tomak­si auton omis­tamisen Helsin­gin kan­takaupungis­sa asu­van kannal­ta. Jos halu­aa auton käyt­töön­sä kahdek­si viikok­si, on var­maan ole­mas­sa edullisem­piakin vaihtoehtoja.

    Itse toivoisin, että tuo varausjär­jestelmä avat­taisi­in muidenkin auton­vuokraa­jien käyt­töön. Sil­loin se voisi myös laa­jen­tua Helsin­gin ulkop­uolelle. Eniten­hän mah­dol­lisu­ud­es­ta olisi hyö­tyä muual­la kuin Helsingis­sä, kos­ka sil­loin voisi yhdis­tää toisi­in­sa juna­matkan ja autoilun.

  10. Sylvesteri: Noin teo­ri­as­sa, jos jokaiselle ton­tille saisi rak­en­taa sen ver­ran autopaikko­ja kuin halu­aa (esim. auto­hal­li­in, maan alle tai maan päälle) niin yleen­sä näi­den tont­tien omis­ta­jat raken­nut­taisi­vat niille autopaikko­ja, jos tuot­tavam­paa käyt­töä kyseiselle tilalle ei löy­ty­isi. Tuot­tavampi ei tässä kon­tek­stis­sa tarkoi­ta pelkästään rahaa vaan joku ton­tin omis­ta­ja voi arvostaa esim. autot­to­muud­es­ta syn­tyvää maise­maa, eikä sik­si raken­na ton­tilleen autopaikkoja.

    Tietysti jos ole­tat, että parkkipaikko­jen säätelystä luop­umi­nen tarkoit­taisi sitä, että kiel­letään paikko­jen rak­en­t­a­mi­nen, niin sit­ten ei mitenkään. Muun rak­en­tamisen sääte­ly vääristää tietysti ylipään­sä maankäyt­töä. Vääristyneessäkin maankäytön tilas­sa parkkipaikoille on ole­mas­sa kysyntää.

    Jos taas viit­t­a­sit tuol­la sääte­lykom­men­til­lasi siihen, että suurin osa autoilun kus­tan­nuk­sista määrit­tyy edelleen hyvin vah­vasti autoilun sub­ven­toimisen kaut­ta, niin olen kanssasi samaa mieltä.

    Toki täl­löin on mah­dol­lista nos­taa autopaikko­jen hin­ta keinotekoisen korkeak­si, että sil­lä saadaan kor­vat­tua autoilun negati­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia. Parem­pi olisi kuitenkin puut­tua suo­raan ongel­maan, eli hoitaa pysäköin­nin ongel­mat pysäköin­nin markki­nae­htois­tamisel­la ja autoilun ongel­mat ajamisen markki­nae­htois­tamisel­la. (Esim. tietul­lit, kor­vauk­set tei­den vierten tont­tien omis­ta­jille hiukkas- ja meluhaitoista, päästökauppa…)

  11. “Art­turi, ker­rop­pa mitenkä ne markki­nat edes teo­ri­as­sa voivat jär­jestää mitään vaik­ka parkkipaikko­jen säätelystä luovut­taisi­in, sil­lä kaik­ki muu rak­en­tamiseen liit­tyvä on edelleen täysin säädeltyä?”

    Säätelystä luop­umi­nen tarkot­taisi sitä, että raken­nut­ta­ja saisi päät­tää raken­netaanko ton­tille 80% asun­to­ja ja 20% parkkista vai 100% asun­to­ja. Ts. säätelijä suos­tu­isi ainakin vilkaise­maan esi­tyk­siä, jois­sa ei parkki­ti­laa ole entiseen malli­in varat­tu. Jos ihmiset mak­sa­vat mielum­min asuin­neliöistä kuin parkkineliöistä, niin niitä kai halu­taan rakentaa.

    Yhteisautoiluyri­tyk­siä syn­ty­isi var­maan paljon lisää, jos parkkipaikkatu­ki loppuisi. 

    Yhteisautoilun ja per­in­teis­ten vuokraamo­jen yhteisjär­jestelmän mah­dol­lisuuk­sista en tiedä, kun lasku­tusjär­jestelmä eroaa niin kovasti. Sen sijaan eri kaupunkien yhteisautoilun luulisi linkit­tyvän hel­posti. Ainakin yhden yri­tyk­sen osalta: CCCn auto­ja saa Ruot­sis­takin, ja jos toim­inta laa­jenisi Helsin­gin ulkop­uolelle niin sit­ten sieltäkin.

  12. Ankei­ta kuvia olet löytänyt. Että voi yhtäaikaa olla maankäytöl­lis­es­ti hajanaista ja epävi­ihty­isää. Kuten Suo­mi niin usein.

    Taa­jamien keskus­tois­sa ei juurikaan yksi­ty­isautoa tarvi­ta. Suurem­mis­sa kaupungeis­sa on paikallis­li­ikenne, pienem­mis­sä kävelee. Siis parkkipaikat reunoille. 

    Per­heemme pen­delöi Loh­jal­ta: Auto Munkkaan ja hyp­py ratikkaan. Help­poa kuin heinänteko.

  13. Art­turi, Markki­nois­sa on vain se huono puoli, että siinä ei edes etäis­es­ti ajatel­la yhteistä, vain omaa. Se mikä on yhdelle hyvä, ei sitä vält­tämät­tä ole muille. Ei sääte­lykään ratkaise kaikkea, mut­ta raha ei aina ohjaa kehi­tys­tä parhaaseen suun­taan ihmisen kannal­ta, vaan toim­inta ohjau­tu­isi siihen suun­taan, mis­sä siitä on eniten hyö­tyä markki­noille, ts. liike­toimin­nan hyötyjille.

    Poli­ti­ikan ei pitäisi olla markki­noiden käsikas­sara vaan tarvit­taes­sa myös vas­tavoima. Tämän­hetki­nen finanssikri­isi aika eri­no­mais­es­ti todis­taa sääte­lyn puut­teen huonot puolet.

    Jos pyritään autoilun vähen­tämiseen, niin parkkipaikko­jen tiuk­ka sääte­ly on erit­täin tehokas keino.

  14. CCC on kalli­in­puoleinen. Otaniemessä toimii pieni yri­tys Melkisedek (Jerusalemin ensim­mäi­nen pap­piskuningas tms.) samalal peri­aat­teel­la, mut­ta tekkareille sopivin autoin ja sopivin hinnoin.

  15. Björk: Ongel­ma tässä on kai se, että sään­te­ly­paket­ti on niin val­ta­van kom­pleksi­nen, että sen purkami­nen on aika vaikeaa. Kaikkea ei voi vapaut­taa ker­ral­la, kos­ka sil­loin riskeer­ataan, että joku rosvoaa tai tekee jotain muu­ta törkeää, kun purkamises­sa jätetään jokin asia huomiotta.

    Jos taas pure­taan yksi ker­ral­laan, täy­tyy tietää, mis­tä aloit­taa. On hyvin mah­dol­lista, että jos pysäköin­ti vapautet­taisi­in heti, niin sil­lä olisi jotain todel­la kum­mallisia ja ei-toiv­ot­tavia seu­rauk­sia. Ceteris paribus-tyyp­pinen tarkastelu on äärim­mäisen epälu­otet­tavaa täl­laises­sa tialnteessa.

    Peri­aat­teessa on kuitenkin niin, että jos ker­ran kaupun­ki vaatii tietyn määrän parkkipaikko­ja, niin tämä vaa­timuk­sen pois­tamisen pitäisi johtaa siihen, että parkkipaikko­ja tehtäisi­in vähemmän. 

    Pitäisi. En ole varma.

  16. Viikin Latokar­tanos­sa parkkipaikat ovatkin käytän­nössä las­ten leikkipaikko­ja eli alueel­la har­joite­taan varsin vihreää anarkiaa. 

    Pal­lo lentää ja pyörä pyörii pysäköi­ty­jen ja välil­lä liikku­vienkin auto­jen välis­sä. Vas­taavasti isuk­it ja äitylit kul­jet­ta­vat pikku­palleroitaan päiväkoti­in autol­la pyöräteitä pitkin ja pysäköivät nurmikolle.

  17. En ymmär­rä Vihreän liiton intoa tiivi­iseen rak­en­tamiseen ja ylipäätään rak­en­tamiseen. Tilas­to­ana­lyysien (Min­dali, 2004) perus­teel­la asukasti­hey­den ja liiken­teen ener­gianku­lu­tuk­sen väli­nen kor­re­laa­tio on heikko. Jos kor­re­laa­tio­ta havaitaan, on se seu­raus sosioekonomi­sista tek­i­jöistä (Golob, 2005) kuten elin­ta­so­eroista tai vähän autoile­vien ihmis­ten miel­tymyk­ses­tä asua keskuk­sis­sa, mitkä tek­i­jät sinäl­lään eivät ole peruste tiivi­ille rakentamiselle.

    Tiivistämi­nen johtaa sen sijaan kokon­aisen­er­gian käytön kasvu­un kulu­tuk­sen ja palvelu­iden lisään­tyessä asukas­ta kohden maankäytön keskit­tyessä. Tästä syys­tä Aasian metropoleis­sa kaupunkisu­un­nit­telun suun­ta on jo takaisin kohti hajautet­tua monikeskistä maankäyttöä.

    Mikä on vielä tärkeäm­pää, rak­en­t­a­mi­nen on suurin syypää ener­gianku­lu­tuk­sen ja päästö­jen kasvu­un. Pelkästään Helsingis­sä nyky­istä kaavoitus­ta vas­taa­va rak­en­t­a­mi­nen aiheut­taa sen koko elinkaa­res­sa (betonin valmis­tus etc) ton­nin (CO2-ekv) vuo­tuiset kasvi­huonepäästöt helsinkiläistä kohden (enem­män kuin koko tie- ja kat­uli­iken­teen lopet­ta­mi­nen vähen­täisi päästöjä!). Helsinki­in on 2000-luvul­la raken­net­tu jokaista väkimäärää lisän­nyt­tä asukas­ta kohden 100 m² asun­toti­laa. Tilaväljyy­den kasvus­ta seu­raa lisäk­si 2020 men­nessä uuden raken­nuskan­nan käytöstä toinen ton­nin vuo­tu­inen päästöerä jokaista helsinkiläsitä kohden. YTV:n päästö­tavoit­teisi­in ei tul­la pääsemään, ellei rak­en­tamista hidaste­ta radikaal­isti. Kiin­tiöit­täkää kaavarak­en­t­a­mi­nen kasvi­huonepäästöi­hin, niin ettei rak­en­tamis­es­ta tule enem­pää päästöjä kuin 10–20 % tie- ja kat­uli­iken­teen päästöistä. Jos ilmas­to on Vihreille todel­la tärkeä, puis­tot­takaa Jätkäsaari, Kalasa­ta­ma ja muut kaa­va-alueet, älkää rak­en­tako sinne. Radan­var­si- ja täy­den­nys­rak­en­tamisel­la vain pahen­netaan asioita.

  18. Minäkään en ymmär­rä mik­si koko ajan pitää rakentaa?

    Jos Osmon mukaan elin­ta­son pitäisi taan­tua parikym­men­tä vuot­ta tai edes jäädä ennalleen(vrt.Vauraus ja aika), niin mik­si sit­ten puoltaa uut­ta rumaa laatikkoa joka kul­malle. Koh­ta ei ole puun puu­ta eikä ruo­honko­rt­ta koko Stadis­sa. Kuka tääl­lä sit­ten halu­aa asua?

    Eikö jokainen yri­tys jo toi­mi jos­sain ja jokainen helsinkiläi­nen jo asu jos­sain? Helsin­gin väestönkasvu­un suh­taudu­taan kuin johonkin luon­non­voimaan, joka vain vääjäämät­tä tapahtuu.

  19. Onko nyt ajatel­tu lop­pu­un asti sekin, että kun suuret ikälu­okat tarvit­se­vat vain man­an majan, niin tyhjilleen jää val­ta­va määrä asuntoja. 

    Eikös nämä em. ikälu­okat ole lähempänä sataa tuhat­ta, kun 70-luvul­la ikälu­okat painui­v­at lähem­mäs 50 tuhat­ta. Eikö tästä ole syn­tymässä aivan tolku­ton epä­suh­ta asun­toi­hin. 90- ja meneväl­lä vuosikym­men­nel­lä on taas syn­tyvyys nous­sut, mut­ta nämä poikaset elelevät vielä pitkään kotona ja opiske­li­jabok­seis­sa ennen per­heen perustamista. 

    (En nyt kat­sonut mikä aloi­tus oli… oliko tämä edes rak­en­tamis­es­ta? Sori jos meni nyt ihan asian ohi)

  20. Jus­si: Markkonois­sa ajatel­laan juuri sen ver­ran omaa hyvää kuin ihmiset ajat­tel­e­vat omaa hyvää noin yleis­es­ti. Markki­nois­sa on kuitenkin se hieno puoli, että se ei ole nol­la­summapeliä, vaan kun markki­noil­la tapah­tuu vai­h­to niin hyv­in­voin­ti lisääntyy.

    Kun minä ostan kau­pas­ta litran maitoa, niin teen sen kos­ka arvostan maitoli­traa enem­män kuin sen hin­taa rahas­sa. Vas­taavasti taas kaup­pa arvostaa maid­on hin­taa rahas­sa enem­män kuin maitoli­traa. Molem­pi­en tilanne paran­tuu ver­rat­tuna tilanteeseen ennen vaihtoa.

    Ymmär­rän kuitenkin halusi lisätä sääte­lyä markki­noil­la. Jos tavoit­teena ei ole tehokas yhteiskun­ta vaan nimen omaan sin­un visiosi mukainen yhteiskun­ta, niin sääte­lyä tarvi­taan. Minus­ta auto­jen vähen­tämi­nen ei ole itse tarkoitus.

    Tiedemies: Joo. Sen ver­ran kyl­lä luotan järkeilyyn, että jos esim. autopaikko­jen hin­nat määräy­tyy markki­nape­rusteis­es­ti, niin niistä tulee kalli­impia, eli niitä käytetään vähem­män ja niitä on enem­män vapaina. Samal­la taval­la on kyl­lä “var­maa” että jos tont­tien min­imi­au­topaikkavaa­timus pois­te­taan, niin niiden määrä ei lisään­ny. Eihän nyt kai mikään estä rak­en­ta­mas­ta niitä määräys­tä enemmän.

  21. Art­turi, tavoite ei voi olla vain tehokas yhteiskun­ta vaan sen täy­tyy olla myös toimi­va ja oikeu­den­mukainen. Se vaatii tietyn määrän sääte­lyä. Sääte­ly ei pois­sul­je tehokku­ut­ta, sil­lä muuten pohjo­is­mai­sis­sa hyv­in­voin­ti­val­tiois­sa ei olisi näin hyvät olot, myös liike­toimin­nan kannalta.

  22. Käsit­tämätön­tä on myös se, että autot­tomat joutu­vat osal­lis­tu­maan asuin­talo­jen­sa kalli­iden autopaikko­jen kus­tan­nuk­si­in. Mielestäni autot­to­muus on sen ver­ran ekol­o­gista ja asuinympäristön viihty­isyyt­tä paran­tavaa, että sitä pitäisi rohkaista sil­lä, että ainakaan autopaikas­ta ei tarvit­sisi maksaa.

  23. Jus­si: niin… minus­ta toimi­va yhteiskun­ta on tehokkaan yhteiskun­nan edellytys.

    Pohjo­is­mais­sa asi­at ovat tosi­aan eri­no­mais­es­ti maail­man mit­takaavas­sa. Päät­telysi on kuitenkin virheellistä.
    Pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti ja sääte­ly kor­rel­loi­vat. Tämä ei tarkoi­ta, että ne oli­si­vat toisi­in­sa syy-seu­raus suh­teessa. Tämä syy-seu­raus suhde pitää pystyä myös loogis­es­ti perustele­maan. Muutenkin maail­man mit­takaavas­sa vapaat taloudet ovat selvästi säädel­tyjä talouk­sia hyv­in­voivem­pia, että jos halu­at käyt­tää pelkkää kor­rel­laa­tio­ta, niin todis­teet puhu­vat vah­vasti säätelemät­tömyy­den puolesta.

    Meil­lä menisi vielä parem­min, jos sääte­lyä purettaisiin.

    Esim. Helsin­gin niemel­lä on luul­tavasti auto­ja ja liiken­net­tä, joka ei ole kestäväl­lä poh­jal­la vaan aikaan saatu sääte­lyl­lä. Tämän sääte­lyn pois­t­a­mi­nen vähen­täisi autoilua ja paran­taisi mei­dän hyvinvointia.

    Oikeu­den­mukainen yhteiskun­ta onkin jo sit­ten han­kalampi jut­tu. Kenen mielestä oikeu­den­mukainen? Eikö olisi oikeu­den­mukaista, että jokainen saisi itse vali­ta mikä on oikeu­den­mukaista ja toimia sen mukaan, kun­han ei loukkaa tois­t­en oikeut­ta samaan val­in­taan? Minus­ta ei ole oikeu­den­mukaista, että minä voin enem­mistöön kuu­lues­sani pakot­taa vähem­mistön väki­val­lal­la tah­toni alle.

  24. Art­turi: Myön­netään, en pysty tar­joa­maan loogista todis­tus­ta sääte­lyn ja hyv­in­voin­nin korrelaatiolle.

    Mut­ta, hyv­in­voin­ti on reaal­i­maail­mas­sa niin mon­en osan sum­ma, että uskotko kenenkään voivan todis­taa syitä tietylle tapah­tu­maketjulle. Talouk­sien linki­tys toisi­in­sa on myös niin mon­imutkainen, että teo­ri­oiden aukot­to­muu­teen en usko. Niitä voidaan mallintaa uskot­tavasti, mut­ta loogis­es­ti aukot­tomaan todis­tuk­seen en usko (pain­o­tus sanal­la usko). Talous­teo­ri­at ovat vain niitä, teo­ri­oi­ta, kos­ka yhtälössä on mukana ihmi­nen, joka ei ole ratio­naa­li­nen olento.

    Kos­ka pohjo­is­mais­sa menee hyvin vaik­ka meil­lä on sääte­lyä, puhuu se mielestäni sen puoles­ta, että tiet­ty määrä sääte­lyä ei hait­taa toimi­vaa yhteiskun­taa ja vau­raus voi kas­vaa riit­täväl­lä nopeudella. 

    Ja väit­teesi, että meil­lä menisi vielä parem­min ilman sääte­lyä, vaatisi myös enem­män todis­telua. Nyt me molem­mat *uskomme* tiet­tyyn toim­intat­a­paan, jon­ka kumpuaa eri­lai­sista maail­manku­vista. USA:sta alka­nut finanssikri­isi on saanut alkun­sa Rea­ganin aloit­ta­mas­ta sääte­lyn vähentämisestä. 

    Ovatko pohjo­is­maat maail­man mit­takaavas­sa säädel­tyjä talouk­sia? Jos ovat, niin mitkä ovat ne maat, jois­sa on vähem­män sääte­lyä ja jois­sa menee parem­min? Ja “parem­mal­la” tarkoi­tan tässä muu­takin kuin BKT:ta. Parem­pi bruttokansantuote/ihminen ei kel­paa min­ulle, jos se tarkoit­taa kär­jistyneitä tulo­ero­ja, var­al­lisu­u­den yksipuolista keskit­tymistä ja suur­ta köy­hälistöä (esimerkkinä USA, jos­sa miljoonil­la ihmisil­lä ei ole varaa perusterveydenhuoltoon). 

    Minä näen, että ilman sääte­lyä yhteiskun­ta ei voi toimia, mut­ta en myöskään näe sääte­lyä taikasauvana, jol­la kaik­ki ongel­mat kor­jataan. Tas­apaino pitää löytää ja sitä aika moni etsii 🙂

    Ja vain teo­reet­ti­nen yövartijavaltio/sopimusyhteiskunta ei pako­ta ihmisiä väki­val­takoneis­to­jen (tai muiden yhteis­ten reunae­hto­jen) kautta. 

    Mitä tulee oikeu­den­mukaisu­u­teen, niin pitääkö suvait­se­mat­to­muut­ta suvai­ta 😉 Onko oikeu­den­mukaista antaa kiusaa­jan kiusa­ta (esimerkik­si haukku­mal­la toista, ilman fyy­sistä kiusaamista), jos se hänestä on oikeutet­tua vaik­ka suurin osa muista ihmi­sistä mieltäisi sen oman moraalin­sa perus­teel­la ei-toiv­o­tuk­si käytökseksi?

    Mut­ta, ei enem­pää viedä tätä Osmon blo­gia raiteil­ta. Minä tulen punav­ihreältä suunnal­ta ja sinä et. Toden­näköisyys sille, että kat­so­muk­semme kohtaisi­vat blo­gin kaut­ta käy­dyn keskustelun poh­jal­ta taitaa olla aika pieni 🙂

  25. Jus­si: Toisin kuin ehkä voisi luul­la minäkin tulen punav­ihreältä suunnal­ta, tosin oon tietysti nyt aika kaukana siitä. 😉

    Use­at talous­teo­ri­at ei muuten ole­ta, että ihmiset on ratio­naal­isia silleen miten sinä ymmär­rät sanan ratio­naa­li­nen, vaan ne otta­vat huomioon, että ihmi­nen on aina ihminen.

    Minä en oikein ymmär­rä mitä tarkoit­taa, että vau­raus voi kas­vaa riit­täväl­lä nopeudel­la. Mik­si hyv­in­voin­nin lisään­tymisel­lä olisi joku taso, mikä riit­täisi. Kai se nyt on sitä parem­pi mitä nopeam­min hyv­in­voin­ti lisääntyy.

    Minus­ta minä ainakin yritin tässä ketjus­sa perustel­la mik­si autoilun säätelystä pitäis luop­ua. Näitä perustelui­ta voi aina esit­tää yksit­täi­sistä tilanteista tai sit­ten yleisesti.

    Minä ajat­telin hyv­in­voival­la val­ti­ol­la absolu­ut­tista varakku­ut­ta, eli BKT:tä ja työt­tömien määrää, elin­iän odotet­ta yms. Minä en oikein hyväksy, että tulo­eroil­la on kovinkaan paljon väliä. Jos on maail­man rikkaim­mas­sa maas­sa köy­hin, mut­ta silti rikkaampi kuin kukaan muu maail­mas­sa, niin minus­ta on silti rikas.

    Minus­ta suvait­se­mat­to­muut­ta pitää suvai­ta, kun­han ne suvait­se­mat­tomat ei loukkaa muit­ten oikeut­ta suvai­ta mitä lystää. Esim. on ihan ok, jos joku Aamule­hden ukke­li ei tah­do suvai­ta homo­ja, kun­han ei estä min­ua suvait­se­mas­ta niitä.
    Väki­val­lan vois määritel­lä kyl­lä vähän laveam­min kuin pelkästään fyy­sisek­si väki­val­lak­si, mut­ta tas­apain­on löytämi­nen yksilön vapauk­sien ja tämän ei-fyy­sisen väki­val­lan välil­lä on var­masti hyvin vaikeaa, enkä pysty tästä suo­ral­ta kädeltä heit­tämään mikä olisi sal­lit­tavaa ja mikä rangaistavaa.

  26. Ode,

    Olen samaa mieltä siinä, että 36€/vuosi on asukaspysäköin­nistä aika vähän. Eikö näitäkin asioi­ta voisi por­ras­taa siten, että A‑alueella (ns. keskus­ta) se hin­ta oli yhdeltä autol­ta 108€/vuosi, B‑alueella (Kallion-Ruskea­suo-Meilahti alueel­la) 72€/vuosi ja muual­la C‑alueella 36€/vuosi. Samal­la nos­tet­taisi­in kadun var­teen pysäköin­nin hin­ta tuplak­si ja venytet­täisi­in aikaa 7–21 (ja luovut­taisi­in kokon­aan parkkikiekoista). Jos joku (niin kuin uskon) halu­aa, että per­heel­lä on 2 autoa, niin jälkim­mäisen auton asukaspysäköin­ti voisi olla tuplana.

    Toisaal­ta, mun mielestäni taitaa suurin ongel­ma parkkipaikko­jen löy­tymisessä olla se, että auto­jen koko on kas­vanut aiko­jen saatossa. Ennen keskilu­okka­nen auto oli 4,3m pitkä ja 1,67m lev­eä… nyt se on 4,7m pitkä ja 1,8m lev­eä. Kyl­lähän tässä on parkkipaikat vähen­tynyt kum­masti! Ja sit­ten ote­taan ihkut city-maas­tu­rit (BMW X‑5:ia ja vas­taavia löy­tyy monia), jot­ka ovat jo läh­es 5 metriä pitk­iä ja 2 metriä lev­eitä. Eli voisiko vai­h­toe­htona olla, että parkki­mak­su olisikin koon mukaan? Neljä metriä pitkä auto saisi paikan vaik­ka 72€/vuosi ja jokaises­ta yli menevästä 10cm jou­tu­isi mak­samaan 5% lisää tai jotain vastaavaa.

    Lop­pukom­ment­ti­na, mik­si auton omis­t­a­mi­nen keskus­tas­sa kuu­lostaa rikok­selta, mut­ta jos­sain kehä I:n ulko puolel­la nor­maalil­ta toiminnalta???

  27. “Ennen keskilu­okka­nen auto oli 4,3m pitkä ja 1,67m lev­eä… nyt se on 4,7m pitkä ja 1,8m lev­eä. Kyl­lähän tässä on parkkipaikat vähen­tynyt kum­masti! Ja sit­ten ote­taan ihkut city-maas­tu­rit (BMW X‑5:ia ja vas­taavia löy­tyy monia), jot­ka ovat jo läh­es 5 metriä pitk­iä ja 2 metriä leveitä.”

    BMW X5:n mitat ovat kyl­läkin hupaisas­ti 4,67 ja 1,87 metriä.

    “Lop­pukom­ment­ti­na, mik­si auton omis­t­a­mi­nen keskus­tas­sa kuu­lostaa rikok­selta, mut­ta jos­sain kehä I:n ulko puolel­la nor­maalil­ta toiminnalta???”

    Vihreät ovat Hesas­sa tiedostavien nuorten nais­ten suo­sios­sa. Tytöt eivät per­in­teis­es­ti ole niin paljon autoista perus­ta­neet kuin pojat, vaan jopa tykkäävät istua bus­seis­sa ja junis­sa vielä aikuisi­nakin. Ja rav­in­to­la­maail­mas­ta tutu­in käsit­tein: Mis­sä nuoret naiset, siel­lä nuoret miehet.

  28. “BMW X5:n mitat ovat kyl­läkin hupaisas­ti 4,67 ja 1
    ‚87 metriä.”

    Niin, taitaa­pa kuitenkin X5:n olla vähkä isom­pi eli mitat ovat 4,854m ja 1,933m… mut­ta reilusti isom­pi se on kuin esim 1‑sarjan bemari.

    “Vihreät ovat Hesas­sa tiedostavien nuorten nais­ten suo­sios­sa. Tytöt eivät per­in­teis­es­ti ole niin paljon autoista perus­ta­neet kuin pojat, vaan jopa tykkäävät istua bus­seis­sa ja junis­sa vielä aikuisi­nakin. Ja rav­in­to­la­maail­mas­ta tutu­in käsit­tein: Mis­sä nuoret naiset, siel­lä nuoret miehet.”

    Ai, mul­la sit­ten on erikoisem­pia tut­tu­ja (ei toki kaik­ki vihre­itä:)), kun naisil­la on ihan yhtä paljon auto­ja kuin miehilläkin. Ne vain tup­paa­vat ole­maan paaljon paljon pienempiä.

  29. Kun en oikein tiedä, mihin näitä ehdo­tuk­siani (Oden mietit­täväk­si) lait­taisin, niin lai­tan ne tähän ketjuun:)

    Tuli tässä mieleen, että tämä asukaspysäköin­nin hin­nan koro­tuk­sen (ml. pysäköin­ti­mak­su­jen pieni koro­tus ja mak­sullis­ten aiko­jen veny­tys) ja ruuhka­mak­sut voisi yhdis­tää main­ioisti. Kun kuitenkin keskus­tas­sa asuvil­la tulee olla (niin vihreästi kuin yritänkin ajatel­la aina sil­loin täl­löin) oikeus omaan autoon. Eli siis ote­taan käyt­töön ruuhka­mak­sut ja nos­te­taan asukaspysäköin­nin hin­taa (huomioidaan siinä ruuhka­mak­su jol­lakin tavalla).

    Toinen jut­tu on tuo pysäköin­ti­hal­lit tms. Tuli mieleen, että kun osal­la keskus­tas­sa asu­vista auto kuitenkin seisoo siel­lä kadun var­res­sa enem­pi tai vähempi. Olisiko mah­dol­lista rak­en­taa valvot­tu (mak­sulli­nen) pysäköin­ti­hal­li kauem­mas keskus­tas­ta, mut­ta kuitenkin sel­l­aiseen paikkaan, jos­ta sen auton­sa pysty­isi hel­posti tarvit­taes­sa hake­maan julk­isia kulku­vä­lineitä käyt­täen? Jos vaik­ka 20 pros­ent­tia autoista saataisi­in hal­li­in, niin tien var­sille jäisi tilaa. Ja kun sitä tilaa olisi, niin autoa tarvites­saan ja sen hal­lista hakies­saan (esim. matkatavaroiden pakkaamista varten) löy­tyi paik­ka inhim­mil­liseltä etäisyy­deltä. Toki tässä tapauk­ses­sa sit­ten asukaspysäköin­tiä kun ei ole mak­set­tu, jou­tu­isi tältä pakkaamisa­jal­ta mak­samaan jotain, jos autoa seisot­taisi kadun varressa.

    Sit­ten viimeinen ehdo­tus eli palu­u­ta tuo­hon aikaisem­min esille otta­maani. Voisiko sekä asukaspysäköin­tiä että ruuhka­mak­sua ajaa siten, että siinä hin­ta muo­dos­tu­isi auton koon/päästöjen mukaan? Eli suosit­taisi­in kaupun­gin keskus­tas­sa pien­ten ja vähäpäästöis­ten auto­jen käyttöä.

    Lopuk­si kysymys (laitoin sen tuol­la Mari Puoskarinkin sivuil­la jo, mut­ta ei ole vielä näkynyt siel­lä), mikä on kan­tasi (ja virhei­den kan­ta ylipäätään) tuon Kru­unuvuoren ratikkalin­jan vetämiseen Ter­vasaaren kaut­ta? Onko vihrei­den joukos­sa ollut vai­h­toe­hto­ja vetää se ratikkalin­ja muu­ta kaut­ta kuin Ter­vasaar­ta sivuten? Liisankadun päähän sen soisin toki menevän, mut­ta Ter­vasaaren kaut­ta men­e­m­i­nen arve­lut­taa ja miltä se iso sil­ta pienen saaren kupeesta läh­tien vaikuttaisi…

  30. Ja sit­ten annos real­is­mia peli­in täältä tosi­maail­mas­ta. Ensin­näkin Suomen kaik­ki henkilöau­tot (2,5 mio kpl) tuot­ta­vat hiilid­iok­sidia noin 8 % Suomen päästöistä. Kak­si suur­in­ta teol­lisu­u­den tuotan­to­laitos­ta tuot­ta­vat yhteen­sä noin 9 %. Henkilöau­toilua rajoit­ta­mal­la ei aiheuteta kuin kauheaa jälkeä BKT:hen. Nythän liikenne on vähen­tynyt ja päästöt vähen­tyneet, olet­teko tyy­tyväisiä? Pien­hiukkaset jne. ovat ihan todel­li­nen murhe, joka voisi jotenkin aue­ta, jos autoverol­la ei pakotet­taisi Suomen autokan­taa 11 vuo­den kes­ki-ikään kuten nyt. Suo­ma­laisen tutkimuk­sen mukaan muuten henkilöau­to kan­nat­taisi ympäristösy­istä pistää paalu­un kuu­den vuo­den ikäisenä. Suo­ma­laises­sa autokan­nas­sa katalysaat­tori puut­tuu edelleen noin 20 pros­en­tista, ja se här­päke tuli pakol­lisek­si 1993. 

    Auton merk­i­tys päästöi­hin on tasan nol­la. Yhdel­lä Euroopan-lennol­la hoituu koko vuo­den autoilun päästöt ker­ral­la. Ter­veiset vaan Oras Tynkky­selle, toiv­ot­tavasti oli hyvät bileet Maledi­iveil­la, Balil­la tai mis­sä Oras nyt sit­ten täl­lä ker­taa lomai­likaan joulu­na. Eikös sen tei­dän ilmas­toasiantun­ti­jan päähar­ras­tus ollut kauko­matkailu? Nykyään sekin on helpom­paa kun voi matkail­la työk­seen, muiden piikki­in, ja vielä nil­lit­tää että muiden pitäisi vähen­tää autoilua ja asua ahtaammin. 

    City­maas­turi muuten tuot­taa ehkä 20 gram­maa enem­män CO2:ta per kilo­metri kuin sama myl­ly henkilöau­tossa, kaupunki­a­jos­sa ei mitään. So what? Lisäk­si, tänäkin tal­ve­na ain­oat autot, joi­ta ei ole tarvin­nut työn­nel­lä kadun­var­si­paikoista pois, ovat neliv­e­toisia. Maas­turei­den ain­oat miinuk­set ovat korkea otsap­in­ta-ala, joka lisää ilman­vas­tus­ta moot­tori­tienopeuk­sis­sa, ja korkea pain­opiste joka tekee mut­ka-ajos­ta kiikkerää. Se par­jat­tu X5 muuten selvit­tää pain­opis­teon­gel­mankin aika miellyttävästi. 

    Asumme 100 metriä Kampin keskuk­ses­ta, kak­si pien­tä las­ta. En todel­lakaan halua kuul­la, että lähtisin hake­maan autoa Ruo­ho­lahdes­ta, tai että auton jät­tämi­nen oma­lle kadulle mak­saisi vielä ton­nin vuodessa enem­män vain sik­si, että asuu keskus­tas­sa. Onko teis­sä jotain vikaa? Eikö nimeno­maan ollut ongel­ma, että hyv­in­voivat lap­siper­heet hylkäävät Helsin­gin? Jos viesti on, että keskus­tas­sa sopii asua vain jos mah­tuu kaupun­gin vuokra-asun­non tulo­rajoi­hin tai jos on lapse­ton eikä tarvitse autoa ollenkaan, niin point tak­en. Ajan nyt alle 10 tkm vuodessa, sisältää mökki­matkat ja lomat kesäl­lä, Suomen keskiar­vo on 18 tkm. Selviämme yhdel­lä autol­la, kos­ka halu­amme selvitä. Se on se arvo­val­in­ta, joka johtuu nimeno­maan asumis­es­ta: tuo­tamme vähem­män päästöjä lähin­nä sik­si, että asumme ahtaam­min kuin voisimme, ja liikumme kävellen sil­loin kun se on järkevää. Aina ei ole.

    Esimerkik­si Ran­skas­ta saisimme hyviltäkin alueil­ta isom­man asun­non muu­ta­man satatuhat­ta halvem­mal­la, ja parem­mat palve­lut. Sit­ten tulisi hom­mat­tua toinen ja ehkä kol­maskin uusi auto, niitä kun saa ilman syr­jivää kartel­liv­eroa. Fak­ta on, että per­heet tarvit­se­vat auto­ja. Aina on sen ver­ran men­e­mistä, kan­tamista, noutamista, kyläi­lyä jne. että auto on hie­man enem­män kuin hyvä olla. Las­ten kanssa kun kau­pas­sa käyn­tikään ei ole aina ihan niin, että hakee kau­pas­ta yhden tam­men­le­hväsalaatin ja vähän vuo­hen­ju­us­toa, ja ehkä alkos­ta pikkolop­ul­lon möt­töstä. Ja pienen paketin guylian­in suklaata. 

    Älkää muuten pilatko Jätkäsaar­ta ja Kalasa­ta­maa sil­lä, että parkkipaikko­ja ei tehdä riit­tävästi tai ne myy­dään jollekin puo­livil­laiselle yhtiölle, joka ryhtyy niistä rokot­ta­maan. Edel­lyt­täkää mielu­um­min, että alueen alle raken­netaan riit­tävästi paikko­ja (yksi paik­ka per asun­to) hallei­hin, joi­ta omakus­tan­nus­pe­rusteis­es­ti oper­oivien yhtiöi­den omis­tus kuu­luu alueen asun­to-osakey­htiöille paikko­jen suh­teessa, ja yhtiöjärjestyk­seen sitoumus osal­lis­tua hallin kului­hin. Pasi­las­sa tästä on kohtu­ullisia koke­muk­sia, tosin siihenkin pääsi väli­in joku kor­rup­tion­poika­nen suuren isän­nöin­tiy­htiön muo­dos­sa. Huopalahti ja Ruo­ho­lahti ovat todel­la vaikei­ta paikko­ja työssäkäyvälle väestölle: sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to tuo mukanaan ongelmia, ja vähät parkkilu­o­lat ovat yli­hin­taisia, kun niitä ei tehty joka talon alle kerralla. 

    Vas­ta-argu­ment­ti var­maan on, että jos teil­lä on varaa asun­toon ja autoon, niin mak­sakaa nyt vielä tämäkin. Ja tämä. Ja tämä. Ja tämä. Ei se niin mene, jos­sain vai­heessa ei vaan kiin­nos­ta enää mak­saa kaiken­lais­ten piipertäjien kotko­tuk­sia. Sil­loin kut­suu sel­l­ainen kun­ta tai maa, jon­ka suvait­se­vaisu­us yltää myös niihin, jot­ka mak­sa­vat koko lystin. Virkamiehet, kansane­dus­ta­jat, sosi­aal­i­hyväksyjät, monikult­tuurisu­usym­märtäjät, liiken­netur­val­lisu­u­ship­it joiden taju liiken­teestä lop­puu 40 Km/h:n kohdalle, ja muut perässävedet­tävät saa­vat sit­ten jäädä ihmettelemään keskenään, kuka mak­saa kotoutet­tavien per­hei­den taide­ter­api­an ja työssä­pakoilun vaa­ti­man fysioterapian. 

    Tuliko­han tätä taas vähäk­si aikaa. Tästä eteen­päin tuleekin sit­ten vas­tauk­sia, kuin­ka totu­us ihan oikeasti löy­tyy kadun­val­taa­jil­ta ja voima-lehdestä, eikö mis­sään tapauk­ses­sa keltään sel­l­aiselta, jon­ka vero­pros­ent­ti on 50 tai yli.

Vastaa käyttäjälle Mirka Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.