Katajanokan hotellihankkeesta

Kata­janokalle suun­nitel­laan hotel­lik­si sveit­siläisen sankari­arkkite­htien Her­zog ja Meu­ron suun­nit­tele­maa Tuomiokir­jon kokoista lasilu­o­mus­ta. Samat kaver­it ovat suun­nitelleet Pekingin olympias­ta­dion­in, joten mainet­ta siis on. Niin suvereeneista arkkite­hdeista on kyse, että he pystyvät suun­nit­tele­maan raken­nuk­sen Helsin­gin keskus­taan käymät­tä ker­taakaan Helsingissä.

Sil­lä uhal­lakin, että tulen leimatuk­si van­hak­si kalkkik­sek­si, minus­ta härväke ei sovi empire-keskus­tan peitok­si. On vaikea ymmärtää, mil­lä ihmeel­lä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta on saatu innos­tu­maan moi­ses­ta. On kuulemme “vau-arkkite­htu­uria”.


Oheinen kuva on kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton viral­lis­es­ta havainneaineistosta. 

Tuol­lainen kapis­tus sopisi kyl­lä jon­nekin Helsin­gin ran­noille, mut­ta ei juuri tuo­hon paikkaan.

Kun nyt alan kiviä heit­el­lä, sanon senkin, että en ymmär­rä han­ket­ta suo­jel­la Enso Gutzeitin toimis­to­ta­lo oikein raken­nus­suo­jelu­lail­la. Jos talo olisi täs­mälleen saman­lainen, mut­ta sen olisi suun­nitel­lut joku Hakan toimis­toarkkite­hti virkatyönään, kukaan ei esit­täisi sen suo­jelua. Raken­nuk­sia tulisi suo­jel­la sik­si, että ne raken­nuksi­na ovat suo­jelun arvoisia, ei henkilökultin perusteella.

31 vastausta artikkeliin “Katajanokan hotellihankkeesta”

  1. Mil­lä ilveel­lä me pääsemme eroon noista kaupun­gin arkkite­hdeistä? Tulis oikeen kun­non lama ja säästöku­uri jot­ta jen­gin saisi vai­h­toon. Aal­lon per­il­liset on tuhon­neet Helsin­gin keskus­taa jo 50 vuot­ta. Vai tuleeko jollekulle mieleen joku mullis­ta­van toisen­lainen arvo­raken­nus, joka olisi raken­net­tu tuona aikana?

  2. En ymmär­rä Alvar Aal­toon liimat­tua kult­ti­etiket­tiä. Mah­dot­toman epäkäytän­nöl­liset raken­nuk­set, niiden vuo­ta­vat katot, ves­sakop­per­on­sa, tip­puil­e­vat julk­i­sivut. Kolmi­jalkaiset, kaa­tu­il­e­vat jakkarat. Japani­laiset tur­is­tit Aal­to-museossa kiipeilemässä pitkin seiniä saadak­seen lähiku­via ylänurkista.
    Kau­ni­ita raken­nuk­sia kum­minkin. Vain Välimeri puuttuu.

  3. Sanomat­a­lo vis­si­in haisee niin lähel­lä meitä kaikkia, että emme huo­maa haukkua?

    Oli­si­vat tehneet sen hirvi­tyk­sen­sä edes syr­jem­mälle. Vaan kun ei. 

    Tuo hotel­li­hanke on kanssa. Ei ihme, ettei suo­ma­laisil­la ole mitään his­to­ri­anäkökul­maa ja pysyvyy­den luo­maa tur­val­lisu­u­den tun­net­ta, kun raken­net­tu ympäristökin on aina jostain tule­vaisu­ud­es­ta, jota ei koskaan sit­ten tule.

  4. Tai pitäiskö raken­nuk­set jät­tää suo­jelemat­ta? Jos ne on oikeasti arvokkai­ta, (eli siis kansa pitää niitä arvokkaina eikä pelkästään kaupun­gin päät­täjät) niin ne säi­lyvät ilman suojeluakin.

    Mä oon kyl­lä samaa mieltä Osmo sin­un kanssa tuon raken­nuk­sen sopimis­es­ta paikalleen. Veikkaan, että jos joku olisi tuo­hon paikalle halun­nut rak­en­taa uus­van­han empire­tyylisen raken­nuk­sen, niin se ei ainakaan olisi men­nyt läpi raken­nus­valvon­nas­ta… Olis mie­lenki­in­toista tietää, että minkälainen raken­nus tuo­hon pykät­täisi­in, jos markki­nat saisi­vat päättää.

  5. Heh, Osmo on tääl­lä vaat­in­ut muun muas­sa Tal­in ulkoilu­alueen ja San­ta­ham­i­nan umpeen rakentamista… 

    Sit­ten, kun ihan pikkasen raken­net­taisi­in “tiivistä” Kata­janokalle, niin johan on mielip­i­teet ihan toiset. 

    BTW huo­masin vaa­likoneesta, että Osmo kan­nat­taa lail­lisia graf­fi­ti­paikko­ja. Sel­l­ainen­han sopisi maan main­iosti Kata­janokalle. Siel­lähän on kaiken­laista hyödytön­tä muuria ja jugend-talo­jen kivi­jalko­ja niille, joi­ta lail­lisu­u­den sivu­tuot­teena kiin­nos­taa myös laittomuus.. 

    Lail­lis­ten töhrim­i­s­paikko­jen läheisyy­dessä asu­vathan sai­vat tuta koko har­ras­tuk­sen kir­jon kotitaloissaan.

  6. Eli­na on taas kiukut­te­lu­tu­ulel­la. Tuo paik­ka on hyvä hotellille, mut­ta ulkonäöl­läkin on merk­i­tys­tä. Kata­janok­ka on kyl­lä Munkkivuoreen ver­rat­tuna aika tiivi­isti rakennettu.

  7. Nykyään on oikein muo­tia haukkua 60- ja 70-luku­jen arkkite­htu­uria. Monil­ta osin tämä onkin jopa aiheel­lista, mut­ta minus­ta tun­tuu oudol­ta, että yksi kri­ti­soiduim­mista raken­nuk­sista on nimeno­maan Enson pääkont­tori. Raken­nus on mielestäni varsin onnis­tunut: raken­nuk­sen mit­takaa­va on sopi­va ja se eroaa selvästi aikansa massa-arkkitehtuurista.

    Mielestäni paikalle, johon uut­ta hotel­lia suun­nitel­laan sopii hyvin rak­en­taa, sil­lä paikalla ei ole täl­lä het­kel­lä oikein mitään järkevää käyt­töä. Tuol­laisille paikoille nimeno­maan kuu­luu rak­en­taa rohkeasti. Mielestäni Kias­ma on hyvä esimerk­ki tästä. Töölön­lahdelle on viimeiaikoinoina raken­net­tu Kaisman lisäk­si Sanoma-talo sekä hotel­li. Nämä molem­mat kär­sivät selvästi rohkeu­den puut­teesta ja keskinker­taisu­ud­es­ta. Uskon, että ne tule­vat saa­maan huo­mat­tavasti suurem­man his­to­ri­al­lisen tuomion, kuin Kiasma.

    Oman ajan arkkite­htu­uria on usein pidet­ty rumana. Täy­tyy muis­taa, että Ateneu­mi­akin pidet­ti­in rumiluk­se­na, kun se valmis­tui. Raken­nuk­set löytävät paikkansa ympäristöstään vas­tan kym­me­nien vuosien päästä valmistumisesta.

    Kun joidenkin kym­me­nien vuosien päästä tul­laan ihaile­maan vuosi­tuhan­nen vai­h­teen arkkite­htu­uria, ei todel­lakaan tul­la Helsinki­in. Huo­mat­tavasti parem­paa arkkite­htu­uria löy­tyy Tallinnas­ta, sil­lä siel­lä on uskallet­tu rak­en­taa (ja tosin samal­la valitet­tavasti puret­tu — kyl­läkin varsin rau­nioitunei­ta — van­ho­ja rakennuksia).

    Itse nimeno­maan toivoisin rohkeut­ta Helsin­gin keskus­taa raken­net­taes­sa. Mielestäni keskus­taa ei saa uhra­ta visiot­to­muu­teen ja rohkeu­den puutteeseen.

  8. AP:n kanssa tismall­een samaa mieltä! Mielestäni jokaisen uusia han­kkei­ta vas­tu­van kan­nat­taisi kat­soa itseään peili­in. Tämän hotellin vas­tus­t­a­mi­nen kun nim­by­i­lyä koko kaupun­gin skaalas­sa. Kyseiselle paikalle on jo kauan sit­ten suun­nitel­tu raken­net­tavak­si saman kokoinen ARMI-keskus, jos­ta ei muista sys­tä tul­lut mitään. Mielestäni täysin uut­ta lasiarkkite­htu­uria edus­ta kak­sois­risti sum­maa hienos­ti Helsin­gin kaaval­lisen lähtöko­hdan, kah­den koor­di­naatis­ton kohtaamisen. Myös mitä tiede­tään suun­nit­telijoiden arkkite­htu­urista, tulee hotel­lista ehkä Helsin­gin viimeis­tel­lyin raken­nus. Kaup­pa­torin ympäristöä on täy­den­net­ty vuosikym­men vuosikymmeneltä, eikä nyt ole mitään järkeä pysäyt­tää tätä kehi­tys­tä. Viimek­si naa­puri­in on taidet­tu rak­en­taa 80-luvul­la se rahoi­tus­laitok­sen talo siihen Enson viereen. Mik­si suo­jel­la joku jo konkkaan men­neen Nordic­jetin pölyi­nen ter­mi­naali, kun ker­rankin olisi mah­dol­lisu­ut­ta saa­da kan­sain­välistä arkkite­htu­uria Helsin­gin ummen­tuneille suun­nit­telumarkki­noille. Eikö vihrei­den pitänyt juuri Uskaltaa näis­sä vaaleissa?

  9. Rohkeu­den puut­teesta tässä arkkite­hte­jä juuri pilkataankin! Enso-talo näyt­ti kohtu­ullisen mod­ernil­ta kun se oli raken­net­tu. Vas­ta vuosikym­men myöhem­min kaik­ki bon­ja­si­vat, että kyse oli vain mah­dol­lisim­man hal­vas­ta ele­ment­ti­laatikos­ta kansakun­nan hienoim­mal­la paikalla.

    Me halu­aisimme nimeno­maan jotain “rohkeaa” tuon hotellilaatikon sijas­ta. Vaikka­pa jotain joka kopi­oi tai pilkkaa Uspen­skin kat­e­draalia. Tai vaik­ka sel­l­asen, joka saisi muo­tok­ie­len­sä jään­mur­ta­jas­ta, rantasaunas­ta ja uuni­makkararas­ta. Siis vit­tu ihan mitä tahansa, mut­ta ei Enson laatikon kopioita.

  10. “Tämän hotellin vas­tus­t­a­mi­nen kun nim­by­i­lyä koko kaupun­gin skaalassa. ”
    Tästähän ei ole kyse, vaan siitä onko voit­tanut ehdo­tus hyvän­näköi­nen siinä. Kuten Enson talokin, se voi olla raken­nuk­se­na näyt­tävä, mut­ta istuuko se suun­nitel­lulle paikalle? Pölyisen ter­mi­naalin perään en ole kuul­lut kenenkään haikail­e­van. Ihan erik­seen ja yleisel­lä tasol­la: Onko muu­tos itseis­ar­vo? Kehi­tys kehit­tyy, mut­ta kai sisältökin jotakin painaa?

  11. En minä ainakaan kuvien perus­teel­la hah­mo­ta miten ristin muo­toinen laatikko edus­taisi jotenkin uut­ta arkkite­htu­uria. Alak­er­ran ori­en­taa­tio­jip­po ei katu­ta­sol­ta käsin aukene, pikem­minkin lop­putu­lok­se­na on var­joisaa ja epämiel­lyt­tävää tilaa. Toden­näköistä on ettei havain­neku­vis­sa esitet­tyä elävää elo­ho­pea­maista mate­ri­aalia ole ole­mas­sakaan, vaan julk­i­sivu olisi oleel­lis­es­ti tummempi.

    Osas­sa havain­neku­vista mit­ta­suh­teet vaikut­taisi­vat hilli­ty­iltä, osas­sa taas räys­täsko­rkeus nousee reip­paasti yli Enso-laatikon, joka nyt vaan on liikaa.

    Paik­ka on sikäli arvokas että se selkeästi ansait­see (kan­sain­välisen) arkkitehtikilpailun.

  12. AP, olen var­maan yhden ihmisen vähem­mistö, mut­ta minus­ta Sanomat­a­lo ei ole has­sumpi. Perus­ratkaisuna kort­telin läpi kul­mas­ta kul­maan kulke­va väylä on hyvä ja pääsee parem­min oikeuk­si­in­sa jah­ka Musi­i­ikki­ta­lo ja Ruo­ho­lah­den käve­lyväylä valmis­tu­vat, nyt se on vähän katu ei mihinkään. Kias­mas­sa taas mät­tää se että se on täysin sul­jet­tu toiselta puolelta mikä tekee Postiku­jas­ta takapihan.

    Julk­i­sivun mate­ri­aali on sit­ten jut­tu sinän­sä, arkkite­htu­uri on niin laa­ja käsite että kinasteli­jat usein puhu­vat eri asioista. Kaupun­gin­su­un­nitelul­la on nykyään pääpe­ri­aate että kan­takaupungis­sa tehdään rap­at­tu tiil­i­julk­i­sivu, eikä noista kolkoista lasi­fakadeista muutenkaan juuri kukaan pidä, joten en oikein ymmär­rä mik­si niitä sit­ten pitäisi tehdä?

    On ongel­mallista, että poli­itikot puut­tuu arkkite­htu­uri­in ja täl­lä on ollut usein kam­mot­tavia tulok­sia. Toisaal­ta, minus­ta kansa val­it­see edus­ta­jia nimeno­maan tuo­maan esille miel­tymyk­siään, eli vaik­ka val­tu­ute­tun pitää voi­da vas­tus­taa ihan esteet­tisin perustein rak­en­tamista jos siltä tuntuu.

  13. Onhan tämä aika kolos­saalisen näköi­nen, varsinkin mereltä katsottuna.

    Yksi asia, jos­ta isäni muis­taa aina muis­tut­taa, on että miltä tämä näyt­tää 10, 20 ja 50 vuo­den kulut­tua? Kun mate­ri­aalit ovat menet­täneet lois­ton­sa ja muo­tok­ieli uutuutensa?

    Minus­ta täl­laista voisi hyvin rak­en­taa Helsinki­in, mut­ta samal­la alueel­la pitäisi olla muitakin saman­laisia raken­nuk­sia ja mielel­lään paljon korkeampia. Kaik­ki nämä mata­lik­si pakote­tut raken­nuk­set saa­vat Helsin­gin näyt­tämään niin keskinker­taiselta. Mik­si meil­lä ei voisi olla his­to­ri­al­lista keskus­taa ja pil­ven­pi­irtäjiä vaik­ka Pasilassa?

    Mitäpä, jos tähän paikkaan olisi raken­net­tu hotel­li vaikka­pa puuele­menteistä? Käsit­tääk­seni se on muo­tia nyt ja toisi enem­män esille suo­ma­laista omi­nais­laat­ua kuin tämä “lasi­palat­si”.

  14. Suo­raan sanoen, en jak­sanut kaikkia edel­läni ole­via koment­te­jä läpi lukemaan.

    Täl­lä het­kel­lä emme Nordbergin(?)linnaa enää takaisin saa. Finnjet­tikin on jo puret­tu, joten kult­tuu­rit­to­muutemme on jälleen ker­ran todennettu.

    Jäl­jel­lä on enää Aal­lon aikoinaan jon­nekin, ilmeis­es­ti Ital­i­aan, suun­nitel­tu hotel­li. Olen siinä muu­ta­man vuo­den elämästäni elänyt ja matkailus­sa nuoruuteni tuhlannut.

    Nykyi­nen suun­nitel­ma muut­tuu osak­si kaupunkiku­vaa vain toteu­tuk­sen kaut­ta. Mielum­min ottaisin siihen nyt vaik­ka jonkin Ket­shup-Linen laivan yhdis­tet­tynä Kuseitin entiseen pääkont­tori­in. Tämä lasiristi on osoi­tus nyt jo men­neestä Me, Me, Me (edel­liset kolme sanaa englan­tia) maailmasta.

    Mitä me, ihan oikeasti haluamme?

  15. Käsit­tääk­seni hotel­lia ajaa raken­nut­ta­ja eikä julk­ista kil­pailua ole käy­ty. Bil­bao-efek­tin perässä laukkaami­nen näin epä­toivoisel­la vim­mal­la on aika noloa (en kyl­lä tiedä oliko Bil­baon museosta kil­pailu vai kut­sut­ti­inko Gehry sinne oikopäätä), varsinkin kun Helsingis­sä on jo maail­manku­u­lu­ja raken­nuk­sia ennestäänkin.

    Olen ihail­lut useitakin Her­zog & de Meu­ronin tekeleitä, mut­ta tuo Kata­janokan loo­ta on kyl­lä totaa­li­nen huti heiltä. Liekö anta­neet hom­man ensim­mäiselle toimis­ton­sa käytäväl­lä vas­taan tulleelle avus­ta­jalle. Raken­nu­s­paikalla käymisen luulisi ole­van tuol­laises­sa kil­pailut­tomas­sa tilaustyössä alkeel­lisin min­imi­vaa­timus, varsinkin näin haas­teel­lisel­la ton­til­la. Jos tarkoi­tus oli saa­da Helsinki­in super­staran suun­nit­tele­ma vet­onaula, niin ilmi­selvästi sen ajatuk­sen saa uno­htaa. Huonos­ti paikalleen sopivia laatikoi­ta ovat näh­neet kaik­ki, mon­et koti-ikkunastaan.

    Uut­ta hotel­lia on vis­si­in tarkoi­tus markki­noi­da Aal­lon nimel­lä ja huonekaluil­la. Siinä lie­nee osut­tu jonkun sortin iro­ni­a­suoneen, noin niin kuin kun­ni­anosoituk­se­na yhdeltä ympäristöstään piit­taa­mat­toma­l­ta super­staral­ta toiselle. (Olen Aal­lon töi­den suuri ihail­i­ja, mut­ta luval­la sanoen hän ajoit­tain viis veisasi raken­nusten­sa naa­pu­rus­tos­ta. Enson kont­tori lie­nee tästä kuu­luisin esimerkki.)

  16. Sep­po Ryväs:
    “Mil­lä ilveel­lä me pääsemme eroon noista kaupun­gin arkkitehdeista?”

    Onko heistä kiin­ni, mitä kaupunki­in raken­netaan? Olen kyl­lä ihme­tel­lyt samaa, heil­lä on liian nopeat suun­nit­telu­o­hjel­mat, niin että ehtivät suoltaa suun­nitel­man toisen­sa perään mon­en kauhis­tuk­sek­si. Heitä pitäisi olla vähemmän.

    Minus­ta kaik­ki arvokkaam­mat ympäristöt pitäisi pan­na raken­nuskiel­toon yhden tai use­am­man sukupol­ven ajak­si. Osa suun­nit­telijoista ja päät­täjistä on oletet­tavasti siinä määrin novi­ise­ja kaupunkikult­tuurin suh­teen, että mitä tahansa melkein voi odottaa.

    Raken­net­tu­jen ympäristö­jen ymmärtämistä ei saa­da syn­nyn­näisenä lah­jana, sitä ei saa edes Helsingis­sä syn­tynyt, jos ei nimeno­maan ole aiheesta kiinnostunut.

    Minus­ta ihmiset pitäisi kas­vat­taa kiin­nos­tu­maan ympäristöistään, uskoisin, että kyseinen kiin­nos­tu­mi­nen hei­jas­tu­isi mon­elle muulle elämä­nalueelle, kaupunkiym­päristö­jen tarkkailu on ekologistakin.

    Miten paljon päät­täjil­lä on sanansa san­ot­ta­vanaan, ihmette­len ihmettelemästä päästyäni mon­en muun kanssa asun­to­laiva­hanket­ta Kaisaniemen­lahdelle. Kyseessä on keskisor­men nos­t­a­mi­nen ja helsinkiläis­ten häpäisem­i­nen, jol­laista ei käsitä mil­lään ilveellä. 

    Esteti­ikan taju on haus­sa, his­to­ri­an taju on haus­sa, kyseiseen paikkaan eivät kuu­lu raken­nel­mat, jot­ka vääjäämät­tä yhdis­tetään huumeisi­in sanovat kan­nat­ta­jat mitä sanovat.

    “Vai tuleeko jollekin mieleen joku mullis­ta­va toisen­lainen arvorakennus…”

    Minus­ta opiske­li­jakir­jas­ton suun­nitel­man voit­tanut alus­ta­va suun­nit­teluhanke AVAUS on hyvä, se tulee Kodin Antti­lan julk­i­sivuk­si, pieno­is­malli on esil­lä opiske­li­jakir­jas­ton aulassa.

    Malli käytää upeasti hyväk­seen kadulle avau­tu­vaa katunäkymää.

    Olen lähdössä Firen­zeen, olen käynyt siel­lä joskus, on kiin­nos­tavaa nähdä, miten rene­sanssin kehdos­sa on raken­net­tu, onko raha ratkaissut vai onko pysyt­ty uskol­lise­na per­in­teikkäälle ympäristölle. — Taita­mat­to­muu­teen en usko ital­ialais­ten syyllistyvän.

    Kata­janokan hotel­li­hanke on käsit­tämätön, kaupungilla usko­taan, että joku tai jotkut tahot saa­vat lahjus­ra­haa. Huh, huh.

    Välil­läå tulee mieleen, että suun­nitel­laanko Helsinkiä jonkin­laisen uhman tai tuhovi­etin val­las­sa vai onko Axerl Oxen­stier­nan sana tätä päivää: “Poikani, kun­pa tietäisit, kuin­ka vähäl­lä jär­jel­lä tätä maail­maa hallitaan.”

  17. Minus­ta mei­dän pitäisi vaalia perin­neym­päristöjä, niitä meil­lä Suomes­sa on vähän, olisi ollut enem­mänkin, mut­ta tun­tuu, että joitakin ympäristöjä on tuhot­tu suo­ras­taan tuhoamisvim­man val­las­sa, tai rahan­hi­mon. Sym­bol­i­ikan taju ei tai­da olla nuoren kansan parhaimpia avu­ja, hyö­ty (maitoli­trat) ratkaisevat.

    Yksi tuhot­tu ympäristö on Vehoniemen auto­museo Kan­gasalal­la, paikkaa ei ollut tun­tea entiseksi.
    Että auto­museo Vehoniemen kar­tanoraken­nuk­sen yhtey­dessä, käsit­tämätön­tä ja rahasasm­po hotel­li Kata­janokan kupeeseen.

    Per­in­teet lisäävät tur­val­lisu­u­den tun­net­ta, joka ainakin monien taval­lis­ten kansalais­ten kohdal­la on puut­tu­va luon­non­va­ra. Päät­täjät eivät tai­da taju­ta, että moni ihmi­nen kaipaa ympärilleen rauhaa ja pysyvyyt­tä, mitä edus­taa myös perin­neym­päristö­jen ja ‑raken­nusten kunnioittaminen.

    Mitä tämä rohkeus ja rohkeat avauk­set mah­taa pitää sisäl­lään? Kaik­ki uusi ja eri­lainen ei ole rohkeut­ta, rohkeus voi sisältää kokemattomuutta,uhmaa ja mon­ta muu­ta asiaa.

    Rohkeu­teen suo­ma­laisit­tain liit­tyy mielestäni usein uhma, kum­mallisu­us, merkil­lisyys, arvo­jen päälael­laan olem­i­nen ym.

  18. Aivan väärä paik­ka ja mit­takaa­va. Vierailin syksyl­lä Torunis­sa Puo­las­sa. Siel­lä oli osat­tu rak­en­taa uut­ta keski­aikaiseen keskus­taan aivan upeasti. Samat mate­ri­aalit kuin van­has­sa (esim. tiili) ja sama mit­takaa­va, ei uus­van­haa kuitenkaan, vaan nöyrästi ja hienos­tuneesti ympäristöön­sä sopeutuvaa.

  19. Enso-talo: upea (ja sopii Uspen­skin kainaloon kuin nenä päähän).
    Kias­ma: upea.
    Sanomat­a­lo: tyylikäs.
    Uusi ris­ti­hotel­li: kaamea.

  20. Helsingis­sä on tapana liian usein keskist­tyä puhu­maan vain yksit­täi­sistä raken­nuk­sista ja uno­hde­taan kokon­aisu­us. Kaupunki­maisemia ei arvoste­ta vaan tuho­taan niitä surut­ta. Meil­lä on val­lal­la kirkonkyläkult­tuuri, jos­sa kaik­ki pitää rak­en­taa tälle yhdelle niemennokalle.
    Kaupungista tekee mie­lenki­in­toisen eri­laiset alueet, joil­la on eri­lainen hen­ki. Se, että raken­netaan sikin sokin uut­ta ja van­haa, ei luo kuin kaaos­ta. Tämä ei tarkoi­ta sitä, ettei uut­ta voisi rak­en­taa, mut­ta kyl­lä sen pitäisi edes jotenkin istua jo ole­mas­saol­e­vaan arkkitehtuuriin.
    Havain­neku­vat ovatkin sit­ten jo aivan toinen asia. Mit­ta­suh­teet ja kuvakul­mat ovat sel­l­aisia, että tek­i­jöitä voisi jo syyt­tää suo­ranais­es­ta vale­htelus­ta ja harhaanjohtamisesta.

  21. Uut­ta 13.5.2009:

    “Raken­nusvi­ras­to esit­tää, että hotellille etsitään paikkaa esimerkik­si Län­siter­mi­naalin läheltä tai Her­ne­saares­ta, jos­sa ympäristön vaa­timuk­set ovat lievem­piä ja anta­vat suun­nit­telulle vapaam­mat lähtökohdat.”

    No nyt on enem­män järkeä. Her­ne­saaren lähtöko­h­ta on 32 hehtaaria tasaista täyt­tö­maa­ta jonne suurisu­un­tainen muo­tok­ieli parem­min sopii.

    1. Toimii paljon parem­min kaupunkiku­val­lis­es­ti, mut­ta toimi­iko noin syr­ji­nen paik­ka kau­pal­lis­es­ti. Siis onko yrit­täjä kiinnostunut.

  22. Helsin­gin Sanomien Han­nu Pöp­pö­nen kir­joit­ti Guggen­heimia käsit­televässä artikke­lis­saan yhtey­dessä 21.1.2011:

    Kata­janokan hotel­li­hanket­ta vas­tustet­ti­in muun muas­sa sil­lä perus­teel­la, että sen myötä tuhou­tu­isi kansallismaisema.

    Jos paikalle ei sopin­ut melko hillit­ty sveit­siläis­arkkite­htien ehdo­tus,… tuskin sinne kel­paa ulko­maalais­ten museohankekaan.

    HÖPÖNPÖPÖN, Pöp­pö­nen! Kata­janokan hotel­li oli KAAMEAN RUMA. Joku Met­so tai Pra­han Danc­ing House oli­si­vat saa­neet min­un hyväksyn­täni heti. Ja mik­sei Bil­baon Guggenheimkin.

    Pöp­pö­nen ei tajua mikä on wau-raken­nus. Se ei ole enää vuosikym­meni­in ollut lasi­laatikko, ei edes hirviömäisen iso lasi­laatikko. Tai no, ehkä hirviömäisen iso, joku Mount Ever­estin kokoinen olisi kieltämät­tä wau.

  23. Täysi komp­paus Anna-Liisalle.

    Minä vas­tustin huonos­ti suun­nitel­tua lasipytinkiä, mut­ta hyvin suun­nitel­lun Guggen­heim-museon ottaisin ilol­la vas­taan (siis sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä että se todel­la edus­taisi hyvää suun­nit­telua, kuten Bil­baon museo). Lisäk­si hotel­li on kaupunkiku­val­lis­es­ti tyh­mää sijoit­taa keskeiselle paikalle, kos­ka sen toimin­not eivät ole kaupunki­laisille olen­naisia — museo taas on aivan eri asia. Kun kuulin Guggen­heim-selvi­tyk­ses­tä, rin­nas­sa liikahti ilosta, ettei se hirviöhotel­li­hanke men­nyt läpi. Nyt on tilaa mah­dol­liselle tule­valle huippumuseolle!

    Minus­ta on häpeäl­listä, että maamme suurim­man sanomale­hden kult­tuu­ri­toim­i­tus on niin asiantun­tem­aton­ta ja ammat­ti­taido­ton­ta kuin on (tämä kom­ment­ti ei perus­tu ain­oas­taan tuo­hon yksit­täiseen kir­joituk­seen). Vaik­ka kaipa senkin alen­nusti­la vain hei­jastelee luk­i­jakun­nan mie­len­laat­ua: net­ti­h­e­sarin kysyessä, olisiko hienoa saa­da Helsinki­in uusi maail­man­lu­okan taide­museo, 41% luk­i­joista vas­taa “Ei”. 😀

  24. Saara,

    Net­tiky­se­lyn vas­taa­jat var­masti arvioi­vat kus­tan­nuk­sia eivätkä vain yksioikois­es­ti vas­tus­ta taidet­ta. Pelkkään selvi­tystyöhön Helsin­ki on lait­ta­mas­sa yli puoli­toista miljoon­aa euroa. 

    Eli mikä toim­into nyt kellekin on olennaista. 

    Jonkin Guggen­heim-museon toim­intaa epäolen­naisem­paa min­ulle ei voisi helsinkiläisenä juurikaan olla. Paljon mielu­um­min näk­isin näil­lä rahoil­la pyöritet­tävän vaikka­pa lakkau­tusuhan alla ole­vien nuorisotilo­jen toimintaa. 

    Asioiden ei-saara­mainen arvot­ta­mi­nen ei siis mielestäni ker­ro mis­tään kansakun­nan alennustilasta.

    Itse­tun­noltaan ter­ve kansakun­ta ei ehkä näe mitään mieltä puolen miljoo­nan asukkaan kaupun­gin öky-pöm­pöösi ‑han­kkeis­sa ja “maail­man­lu­okan” maineen tavoittelussa.

  25. Suh­tau­tu­miseni Gug­gik­seen viileni, kun luin Bil­baon Guggen­heimista että Gug­gis-säätiö ei mak­sa latin latia koko hom­mas­ta, päin­vas­toin sille pitää mak­saa rojal­te­ja brän­din­i­men käytöstä. Toiv­ot­tavasti Osmo kir­joit­taa blogimerkin­nön tästä niin kuin muis­takin HS-raatikysymyk­sistä niin pääsen kir­joit­ta­maan pitemmästi.

  26. Toivon Osmo, että otat saman kri­it­tisen lin­jan Punavuoren Meriko­rt­telin tul­lessa käsit­te­lyyn kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­taan. Mielestäni Skat­tan hotellil­la ja koh­ta käsit­te­lyyn tule­val­la Meriko­rt­telin han­kkeel­la on paljon yhteistä — van­ha kau­nis miljöö halu­taan muut­taa radikaal­isti uudel­la lasir­aken­nel­mal­la. Toivon että blogi­isi tulee vielä ennen vaale­ja kan­tasi tästä asiasta.

  27. Bil­baon Guggemheim-museon kokoinen raken­nus ei mah­du Kata­janokan ton­tille — täy­tyy purkaa Enson talo ja ulkoasian­min­is­ter­iön raken­nus että saadaan tilaa tarpeeksi…
    Meriko­rt­telin osalta olen lukenut vain HS:sta jutun siitä — onko han­kkeel­la jonkin­lainen kaupun­gin puolelta annet­tu hil­jainen hyväksyn­tä, vai onko se vain devel­op­perin ehdotus?

  28. Tuuli: “Mielestäni Skat­tan hotellil­la ja koh­ta käsit­te­lyyn tule­val­la Meriko­rt­telin han­kkeel­la on paljon yhteistä – van­ha kau­nis miljöö halu­taan muut­taa radikaal­isti uudel­la lasirakennelmalla.”

    Minus­ta se Meriko­rt­telin härveli on hieno, tosin var­jostaa pilalle viereisen kort­telin sisäpi­han ilta-auringon joten asukkaat tuskin tykkäävät. Välit­tömään katu­ti­laan se ei juurikaan vaiku­ta, Meriko­rt­teli on niin mas­si­ivi­nen että Perämiehenkatu ja Pur­simiehenkatu ovat tun­nel­mal­taan läpikulkukuilu­ja joka tapauksessa.

  29. Meriko­rt­telin han­kkeen main­os­sivu­ja vaivaa sama vika kuin yleisem­minkin raken­nut­ta­jien ja suun­nit­telijoiden selostuk­sia töistään, eli ylisanat ja liioit­telu käyvät jo naurettaviksi… 

    Ja itse suun­nitel­ma on vähän vaisu, vaik­ka siinä hie­man per­in­teisen amerikkalaisen pil­ven­pi­irtäjän hah­moa ais­tii — Meriko­rt­teli itsessään on mitoil­taan kuin perus-pil­ven­pi­irtäjän alaosa, jol­lai­sista keskiosa nousee kuin pil­vi­in asti; jos pil­ven­pi­irtäjiä on syytet­ty fal­lis­tis­es­ta muo­tok­ielestä, Meriko­rt­telin suun­nitel­mas­ta tulee mieleen pien­imu­naisu­us… Hups.

  30. Tämän tarkem­min Guggen­heim-kuse­tus­ta liip­paavaa blogimerk­in­töä tai kom­ment­te­ja en Oden blo­gista löytänyt. Lisään Guggen­heim-kom­ment­ti­ni tähän.

    Talous­sanomat kir­joit­ti jutus­saan Helsin­ki avasi piikin Guggen­heimille 29.1.2011:

    Kaupung­in­jo­hta­ja Jus­si Pajunen sanoo, että Helsin­ki ei vielä ole neu­votel­lut Guggen­heimin kanssa lisenssi­mak­sun suu­ru­ud­es­ta. Hän ei myöskään tiedä, mil­laisia lisensse­jä Guggen­heim on muil­ta kaupungeil­ta pyytänyt.

    – Meille ei ole viestitet­ty Guggen­heimin puolelta (lisenssi­mak­sus­ta), emmekä ole sitä kysyneet, Pajunen sanoo.

    Usei­den kan­sain­välis­ten lähtei­den mukaan lisenssi­mak­su on 20–30 miljoon­aa euroa.

    New York Timesin mukaan uudet museot sitoutu­vat myös osta­maan joka vuosi taidet­ta tietyl­lä sum­mal­la (esimerkik­si Bil­baos­sa 10 miljoon­al­la dol­lar­il­la) sekä kat­ta­maan museon toimin­nan mah­dol­lisen ali­jäämän. Pajunen sanoo, että hän “ei tunne ole­mas­saol­e­vaa mallia”, jol­la Guggen­heim-museoita ylläpidetään.

    Tun­tuu pelot­tavasti siltä, että on oltu suo­ma­laiskansal­liseen tyyli­in onnel­lisia ja otet­tu­ja siitä että ”hei ne haluu olla meiän kaa”, että ei ole ilet­ty edes hin­taa kysyä vaan annetaan lelut lahjaksi.

    Bil­baos­sa tur­is­tivir­ta on jät­tänyt muhkeat sum­mat Bil­baoon. Käsi sydämel­lä: uskot­teko että Helsinki­in vir­taa saman­lainen tur­is­tivyöry? Muis­takaa talvi ja muis­takaa Espan­jan yleinen vetovoima. Venäläiset lienevät mei­dän ain­oa toivomme, hehän eivät säikähdä talveakaan. Mut­ta ei kai heitäkään nyt niin paljon ole?

    Beat­riz Plaza julka­isi vuon­na 2007 Baski­maan yliopis­ton talousti­eteel­lisessä tiedekun­nas­sa tutkimuk­sen Bil­bao-efek­tistä (tarkoit­taa hur­jan wow-raken­nuk­sen vetovoimaa): The Bil­bao Effect. Sen mukaan muual­la Bil­bao on innoit­tanut muitakin tavoit­tele­maan samaa efek­tiä, mut­ta efek­ti ei ole toimin­ut. Tutkimuk­ses­sa jopa maini­taan Kias­ma esimerkkinä epäonnistumisesta.

    Paljonko Helsin­gin kaupungille jää taide­muse­o­ra­haa Guggen­heim-lisenssi­mak­su­jen ja uuden museon tap­pi­oiden jälkeen?

Vastaa käyttäjälle Ville Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.