Lentoliikenteen syntitaakka, mistä se tulee?

Helsin­gin Sanomis­sa ver­tailti­in lauan­taina taas lentoli­iken­teen ja laivali­iken­teen päästöjä. Asiantun­ti­jat pani­vat ne keskenään eri järjestyk­seen. Yhteistä asiantun­ti­ja-arvioille kuitenkin oli, että lentokoneesta tule­vaa hiilid­iok­sidia pidet­ti­in syn­tisem­pänä kuin laivas­ta tule­vaa, kos­ka se on yläil­make­hässä tehokkaam­paa. Kun mielel­lään ymmärtäisi, mis­tä puhuu, eikä vain tois­telisi muual­ta kuule­maansa, toivoisin asiantun­te­val­ta blogiy­hteisöltä vinkkiä, mis­tä tämä tarve ker­toa lentoli­iken­teen päästöt kolmel­la tai kuudel­la oikein tulee? Täy­tyy­hän siinä jokin perä olla, kun niin moni sitä korostaa.

Aluk­si: minus­ta lentoli­iken­teen “syn­ti” on kulut­tamisen help­pous. Vaik­ka olisi parem­pi men­nä Thaimaa­han lentäen kuin autol­la, har­va läh­tee sinne autol­la. Mut­ta Tukhol­maan: laival­la vai lentäen?

Min­un ymmärtääk­seni kasvi­huonepäästön haitallisu­us pitää laskea ker­toma­l­la kasvi­huonevaiku­tus sen odotet­tavis­sa ole­val­la eli­na­jal­la. Vah­vakin kasvi­huonekaa­su on läh­es har­mi­ton, jos se hajoaa muu­ta­mas­sa viikossa.

Mikä siis on kymme­nen kilo­metrin korkeu­teen sijoite­tun hiilid­iok­sidin elinkaari? Ei kai se voi pysyä siel­lä kovin pitkään? Onhan meil­lä jatku­vasti pysty­suo­ria ilmavir­tauk­sia, joiden luulisi sekoit­ta­van hiilid­iok­sidipäästön nopeasti.

Ehkä kyse ei olekaan hiilid­iok­sidista, vaan vesi­höyrys­tä? Val­ti­oti­eteil­i­jä ihmettelee edelleen: pystyykö ihmi­nen lisäämään vesi­höyryn määrää ilmake­hässä muuten kuin läm­mit­tämäl­lä ilmake­hää. Sama sekoit­tumi­nen var­maankin tuo myös sen vesi­höyryn alas, ellei se ymmär­rä sataa pisaroina.

Vai onko kyse jostain ihan muus­ta vahin­gos­ta kuin kasvi­huonepäästöistä, joka vain halu­taan niput­taa yhteis­mi­tallisek­si syn­niksi? Eikö sitä otsonike­hää puhkoak­seen pidä nous­ta vielä korkeammalle?

Täl­lä on merk­i­tys­tä myös siinä, että jos tuo­hon lentoko­rkeu­teen liit­tyy jokin eri­tyi­nen ker­roin, sil­loin kai kan­nat­taisi lentää mata­lam­mal­la, vaik­ka polt­toainet­ta kuluukin enem­män? Pro­pel­likoneet tuli­si­vat entistäkin edullisem­mik­si suihkukoneisi­in näh­den. Suihkukonekin kulut­taa eniten polt­toainet­ta noustes­saan. Tämä ei siis olisikaan niin merkit­tävää, kos­ka noustes­sa ei vielä olla korkealla.

Jos lentoli­ikenne on niin syn­tistä kuin väitetään, eikä sil­loin Lapin matkailuin­vestoin­nit pitäisi pan­na jäi­hin? Nehän nojaa­vat läh­es täysin lentoliikenteeseen.

63 vastausta artikkeliin “Lentoliikenteen syntitaakka, mistä se tulee?”

  1. Onko mukaan las­ket­tu laivo­jen jätevesi- ja pilssivesipäästöjä mereen? Lentoli­iken­teessä jätevesiä ei tipute­ta mereen, kuten laivoil­la ilmeis­es­ti edelleen tapah­tuu valitet­ta­van usein.

  2. Netis­sä liikkuu urbaani leg­en­da, että pari päivää 9/11 jäl­keen kun Yhdys­val­to­jen lentoli­ikenne oli mais­sa niin maa­pal­lon läm­pöti­la olisi nous­sut “läh­es asteel­la” kos­ka ilmas­sa ei ollut suihku­vano­ja blokkaa­mas­sa auringon­säteitä. Totu­us on kuitenkin toinen.

    http://www.csmonitor.com/2005/0210/p14s02-sten.html

    “Air­lin­ers are spe­cial because even though their total emis­sions are rel­a­tive­ly small, com­pared to oth­er sources, they’re putting their emis­sions direct­ly into the upper tro­pos­phere,” says Joyce Pen­ner, a Uni­ver­si­ty of Michi­gan pro­fes­sor of atmos­pher­ic sci­ence and lead author of a land­mark report on avi­a­tion and the atmos­phere. “It’s a spe­cial location.”

  3. Tästä pais­taa jo sanavalin­noista (syn­ti­nen jne.) se tosi­seik­ka että itse lennät paljon. Etsit sille puolustusta. 

    Ei olisi mah­dol­lista nähdä sin­ua pohti­mas­sa: onko se autoli­ikenne Suomen olois­sa nyt niin syn­tistä. Eikös se otsonike­hä ole niin kaukana, että miten nyt auto­jen päästöt siihen vaikut­ta­va blaa, blaa.. 

  4. Lentoli­iken­teen suurem­pi ilmas­to­vaiku­tus ei johdu siitä mis­sä korkeudessa hiilid­iok­sidipäästöt tapah­tu­vat. Ymmärtääk­seni suurin huoli kohdis­tuu lentokonei­den taakse jäävi­in tiivistysjuovi­in (ks. Con­trail wikipedi­as­sa). Näi­den läm­mit­tävä vaiku­tus riip­puu päivä­na­jas­ta, ilmeis­es­ti niin että yöl­lä lentämi­nen on selvästi vahin­gol­lisem­paa kuin päiväl­lä. Syysku­un 11. Amerikas­sa tar­josi mie­lenki­in­toisen koemah­dol­lisu­u­den kun lentoli­ikenne oli pysäytet­ty muu­ta­mak­si päiväk­si. Täl­löin ilmeis­es­ti läm­pöti­lan vai­hte­lut oli­vat suurem­pia, ken­ties kos­ka tiivistysjuo­vat eivät läm­mit­täneet öitä ja viilen­täneet päiviä.

    Mata­lam­mal­la lentämistä on ehdot­tanut mm. Ris­to Isomä­ki. Täl­löin polt­toainet­ta kuluisi enem­män, mut­ta liikenne saat­taisi olla ilmas­ton puoles­ta tehokkaampaa.

  5. Taitaisi olla Osmon viisaampi pysyä siel­lä eduskun­nas­sa, työ­paikkaa esimerkik­si Green­pea­cen tuotepääl­likkönä tai jonkun ili­mas­toanekau­pan maa­jo­hta­jana tuskin heruu noil­la tiedoil­la ja asenteilla 😀

    Niin, mik­si ili­mas­tovä­ki ei vas­tus­ta Kiinan hiilikaivospalo­ja tai vaikka­pa itä­naa­purimme hert­taista tapaa tyh­jen­tää jäteas­t­i­at pistämäl­lä ne yksinker­tais­es­ti ben­sal­la tuleen? Tai 100000000 muu­ta älyt­tömyyt­tä mitä esim. 3. maail­mas­sa yleis­es­ti harjoitetaan.

    Vas­tauk­sen luulisi ole­van aivan selvä kaikille asi­aa edes hie­man tun­teville, eihän ym. tahoil­ta ole puris­tet­tavis­sa sit­ten punaista_puu_kopeekkaa itse ili­mastopa­pis­tolle ja hei­dän palveli­joilleen. Sen sijaan hyväuskoinen loma­lainen on saatu val­taisal­la 24/7 pro­pa­gan­dal­la usko­maan se että lentolip­pu­un kohdis­te­tut ylimääräiset verot jotenkin pelas­ta­vat maail­man vaik­ka todel­lisu­udessa ne lähin­nä elät­tävät alati paisu­vaa kuh­nuri­joukkoa, joka noin ohi­men­nen sanoen tuot­taa itsessään jo val­taisas­ti niitä päästöjä.. 

    Min­un mielestäni aikamme absur­dis­mia edus­taa ehkäpä juuri parhait­en henkilö joka vihaa val­lit­se­vaa demokraat­tista ja kap­i­tal­is­tista jär­jestelmäämme ja jota kuitenkin kiitok­se­na kaiken­lais­es­ta tuho­lais­toimin­nas­ta elätetään todel­la lev­eästi verovaroil­la ja kus­tan­netaan vielä päälle niitä syn­nil­lisiä lentomatko­ja jot­ka ko. henkilö sit­ten kuit­taa anteek­si anne­tuik­si äiti maan tai leninin silmis­sä osta­mal­la sel­l­aisen lentomatka-aneen. 

    No mikäli jo tämä lama kään­tyy täy­dek­si katas­trofik­si koit­ta­nee hie­man ankeam­mat ajat niin huu­ta­van työvoima­pul­lan pois­taneille poli­itikoille kuin näille anekaup­pi­aillekin. Jos emme sit­ten ole jo siir­tyneet lop­ullis­es­ti NL muo­toiseen ns. korkeam­paan demokra­ti­aan , sel­l­aiseen jos­sa vääriä puoluei­ta kiel­letään ja sen­su­uria kiristetään.

  6. Jos min­ua huolestut­taa maa­pal­lon tila vuon­na 2040, nuo tiivistysjuo­vat eivät voi olla kovin merkit­tävä asia. Kyl­lä vuo­den 2008 lentokonei­den jät­tävät juo­vat ovat sil­loin jo haihtuneet.

  7. “Jos min­ua huolestut­taa maa­pal­lon tila vuon­na 2040, nuo tiivistysjuo­vat eivät voi olla kovin merkit­tävä asia. Kyl­lä vuo­den 2008 lentokonei­den jät­tävät juo­vat ovat sil­loin jo haihtuneet.”

    Ongelma­han on ilmake­hän läm­pen­e­m­i­nen. Vaik­ka tiivistymisjuo­vat häviävät nopeasti, ne vähen­tävät läm­mön pois­tu­mista ilmake­hästä. Tämä läm­pöhän voi säi­lyä vuo­teen 2040 vaik­ka juo­vat katoavat.

  8. En usko, että säi­lyy. Kyl­lä se ylimääräi­nen läm­pö on säteil­lyt pois samal­la taval­la kun ympäristöään lämpimämpi kap­pale pikkuhil­jaa jäähtyy. Vuo­den 2040 maa­pal­loa läm­mit­tävät vuo­den 2040 tiivistymisjuo­vat, jos niitä sil­loin vielä synnytetään.

  9. Kasvi­huoneilmiö ja tiivistysjuo­vat ovat juuri ilmiöitä jot­ka muut­ta­vat sitä tapaa, jol­la läm­pöen­er­gia läh­tee (en tiedä onko säteily oikea sana tässä) maa­pal­lol­ta. Juuri kasvi­huoneilmiön takia maa­pal­lon ilmake­hä ottaa vas­taan enem­män läm­pöen­er­giaa kuin siitä läh­tee, eli läm­pe­nee pidem­mäl­lä aikavälil­lä. Vuo­den 2040 ilmas­toa läm­mit­tävät sil­loiset tiivistymisjuo­vat, mut­ta sitä ovat myös läm­mit­täneet aikaisem­mat tiivistymisjuovat.

  10. Osmo:

    “…nuo tiivistysjuo­vat eivät voi olla kovin merkit­tävä asia.”

    Sor­rut nyt kyl­lä siihen, jos­ta olet tääl­lä mui­ta syytel­lyt ilmas­toa­siois­sa eli asiantun­ti­joi­ta vähät­televään sävyyn. 

    Kan­sain­välisil­lä merkit­tävien tutkimus­laitosten sivuil­la kyl­lä ollaan varsin yksimielisiä, että vesi­höyryn jää­tymi­nen korkeuk­sis­sa jopa kym­menker­tais­taa lentoli­iken­teen hai­tat lähempänä maan­pin­taa tapah­tu­vi­in päästöihin. 

    Myös typen oksideil­la on jokin rooli, joka koros­tuu yläil­moissa, mut­ta en oikein ymmärtänyt mikä. 

    Ylipään­sä on tyh­mää vängätä täl­lai­sista asioista vail­la mitään asiantun­te­mus­ta mutu-meiningillä. Eli jos täl­laiset kysymyk­set askar­rut­ta­vat, on paljon hyödyl­lisem­piä kanavia tutkia asi­aa kuin blo­gin kaikenkir­ja­vat lukijat. 

    Mut­ta jos joku tääl­lä osaa selit­tää maal­likolle, mil­lä mekanis­mil­la vesi­höyry ja typ­piy­hdis­teet tuhoa­vat lentoko­rkeuk­sis­sa, niin luen toki mielel­läni ja mon­et muutkin varmasti.

  11. Ongelma­han on ilmake­hän läm­pen­e­m­i­nen. Vaik­ka tiivistymisjuo­vat häviävät nopeasti, ne vähen­tävät läm­mön pois­tu­mista ilmake­hästä. Tämä läm­pöhän voi säi­lyä vuo­teen 2040 vaik­ka juo­vat katoa­vat.

    Kyl­lä ja vaik­ka tätä läm­pöti­lan nousua ei voikaan mitenkään mita­ta esimerkik­si läm­pömittareil­la, niin silti se on kanssamme nyt, aina ja iankaikkisesti.

  12. Eihän ilmas­toti­eteel­lisessä ja ‑poli­it­tises­sa jar­gonis­sa ero­ta enää arvaus­ta hypo­teesista, hypo­teesia teo­ri­as­ta eikä teo­ri­aa fak­tas­ta. Ongel­ma on paljon laa­jem­pi kuin vain lentomatkus­tus­ta koskeva.

  13. Eli­nan vas­taus oli kyl­lä koroste­tun epä-älylli­nen. Jos minä halu­an tietää, mis­tä tämä moninker­tainen vaiku­tus johtuu, hän vas­taa, että älä kyse­le vaan usko sokeasti..
    Min­un on edelleen vaikea uskoa edes sokeasti, että ne tiivistysjuo­vat jäävät sinne sadoik­si vuosiksi.

  14. Osmo “kyse­lee” :

    “Kyl­lä vuo­den 2008 lentokonei­den jät­tävät juo­vat ovat sil­loin [2040] jo haihtuneet.”

    “En usko, että [läm­pö] säi­lyy. Kyl­lä se ylimääräi­nen läm­pö on säteil­lyt pois samal­la taval­la kun ympäristöään lämpimämpi kap­pale pikkuhil­jaa jäähtyy.”

    Miten nämä minus­ta vaikut­ta­vat sana­muodoil­taan väit­teiltä eivätkä kysymyk­siltä… ? Minus­ta et muutenkaan tässä aidosti kyse­le, vaan jotenkin haet oikeu­tus­ta lentämiselle. Jos aidosti kyselisit, niin taho kysel­lä olisi toinen. 

    Miten muuten on selvää, etteivät nämä juo­vat tee peru­ut­tam­a­ton­ta tuhoa elinkaaren­sa aikana, oli se kuin­ka lyhyt tahansa? Voihan VAIKUTUS olla sato­ja vuosia.. 

    Ne juo­vat mah­dol­lis­es­ti rikko­vat jotain sys­teemiä, joka jää rik­ki, vaik­ka itse juo­vat pois­tu­isi­vat. Ver­taa nyt vaik­ka puukkoon ja selkään.

  15. Eli­na esit­ti taas uuden teo­ri­an siitä, mis­tä tämä johtuu. Eikö se sil­loin ole aidosti älyl­lis­es­ti kiinnostava. 

    Kyse läm­mit­tävän vaiku­tuk­sen kestos­ta on kyl­lä aivan olen­nainen. Hiilid­iok­si­di ei ole mitenkään pahin kasvi­huonekaa­su, jos ajat­telemme sen eristävää vaiku­tus­ta. Pahak­si sen tekee pitkäikäisyys. 

    Jos valit­ta­vanamme on tuot­taa ener­giaa joko polt­ta­mal­la kivi­hi­iltä tai kaata­mal­la puu ja polt­ta­mal­la se, molem­mista vai­h­toe­hdoista tulee hiilid­iok­sidia ilmake­hään. Puus­ta taitaa tul­la ener­giayk­sikköä kohden jopa vähän enem­män. Kaade­tun puun tilalle kas­vaa kuitenkin muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä uusi puu, jol­loin hiilid­iok­sidin lisäys ilmake­hässä jää tilapäisek­si, vain joitain vuosikym­meniä kestäväk­si. Tätä pien­tä “lainaa” pidämme niin merk­i­tyk­set­tömänä, että laskemme uusi­u­tu­van ener­gian päästök­si nollan. 

    Samas­ta syys­tä, jos hiilid­iok­si­di- ja vesi­höyrypäästö­jen sijoit­ta­mi­nen yläil­make­hään on niin tuhoisaa, sen on olta­va myös pitkä­vaikut­teista. Mik­si se jää sinne, eikä sekoitu ilmake­hän kanssa, oli siis alku­peräi­nen kysymykseni.

  16. Useim­mat tulivuoripurkauk­set samoin kuin esimerkik­si Irakin sodan aiheut­ta­mat öljylähtei­den tuli­palot eivät vaiku­ta ilmas­toon merkit­tävästi. Niiden savu­pat­saat eivät ole riit­tävän korkeita.Tulivuoren purkauk­sen on olta­va niin voimakas, että sen päästöt yltävät stratos­fääri­in asti. Jos se vielä tuot­taa sopi­van laa­tu­isia hiukka­sia, jäävät nämä lei­ju­maan stratos­fääri­in him­men­täen auringon säteilyä ja siten jäähdyt­täen alailmakehää. 

    Yksit­täisen purkauk­sen viilen­tävä vaiku­tus kestää n. 2 vuot­ta. Stratos­fäärin ja sen ala­puolel­la ole­van tro­pos­fäärin välil­lä on ikäänkuin kat­to, jon­ka läpi sekoit­tumi­nen on hidas­ta. Siinä on “reik­iä” useista eri syistä, esimerkik­si ukkosen yhteydessä. 

    Samal­la tavoin lentokonei­den päästöt voivat jäädä stratos­fääri­in ja sekoit­tua keskimäärin hitaam­min alem­paan ilmake­hään. Seu­rauk­set voivat tietysti olla toisen­laiset kuin tulivuorilla. 

    Stratos­fäärin ja tro­pos­fäärin rajap­in­nan, tropopausin, korkeus vai­htelee. Talvel­la ja pohjoises­sa se on alem­pana, tyyp­il­lis­es­ti esim. 10 km. Tropi­ikissa korkeus voi olla esim. 13 km. Joskus rajap­in­ta on niin epä­selvä, että korkeut­ta on mah­do­ton määrittää.

    Tropopaus­si jakaa ilmake­hän muutenkin. Sen yläpuolel­la on otsoniker­ros, jos­sa on ns. hyvää otso­nia, ala­puolel­la ole­va otsoni on taas “pahaa”. Tro­pos­fääri on se, jos­sa me elämme.

    Ilmake­hän ilmiöi­den kuvaami­nen vaatii pelk­istämistä. Ehkä sik­si on paras tehdä vielä seu­raa­va lisäys, jot­ta ei syn­ty­isi väärää vaikutel­maa kaiken yksinker­taisu­ud­es­ta. Tulivuorten purkausten vaiku­tus Suomes­sa on keskimäärin lämmittävä.

  17. Tässä oli kaipaa­mani seli­tys. Stratos­fäärin ala­puolel­la on kilpi, minkä vuok­si päästöt jäävät yläil­make­hään pidem­mäk­si aikaa kuin muuten olettaisi. 

    Mut­ta mutta,…
    Tähän asti olen ajatel­lut, että pahimpia ovat lyhyet matkat, kos­ka nousu­un kuluu paljon polt­toainet­ta. Tämän mukaan pahin­ta olisikin se vaaka­len­to, kos­ka nousu tapah­tuu pääosin troposfäärissä.

  18. Ehkä läm­pöti­lan ker­ran­nais­vaiku­tuk­sil­la on jotain tekemistä asian kanssa. Suurem­mat läm­pöti­lat vuon­na 2008 pitävät suurem­man osan Maan pin­ta-alas­ta lumet­tomana, vapaut­ta­vat enem­män metaa­nia ja merten hiilid­iok­sidia jne…?

  19. Kaik­ki olemme huolis­samme ilmas­ton muu­tok­ses­ta. Kaikil­la meil­lä on siitä mielip­iteitä. Kukaan meistä ei siitä kai todel­la paljonkaan TIEDÄ. 

    Sik­si ehdotan, että yritetään vain elää ihmisik­si. Ainakin siihen asti kun alkaa olla edes jol­lakin­laisel­la tasol­la selvä, mikä mitäkin vaikuttaa.

  20. Tutkiske­lin asiaa: 

    Tiivistysjuo­vat (con­trails) muo­dosta­vat cir­rus-pil­viä, jot­ka koos­t­u­vat jääkiteistä. Ylim­män ker­roksen pil­vet estävät tehokkaasti läm­mön hai­h­tu­mista ilmakehästä. 

    Eli vaiku­tus kai kestää sit­ten niin kauan kuin pil­vi on ole­mas­sa… ? WTC:n jäl­keen, kun lentoli­ikenne oli Yhdys­val­lois­sa poik­ki muu­ta­man päivän, havait­ti­in piiki­no­mainen muu­tos lämpötiloissa. 

    Asia olisi luke­mani artikke­lin mukaan ratkaistavis­sa lentoko­rkeuk­sien madal­tamisel­la. Tämä nos­taisi kuitenkin puolestaan hiilidioksiidipäästöjä.

  21. Luepa Eli­na lop­pu­un saak­ka nuo WTC-lentok­iel­lon vaiku­tuk­set: läm­pöti­la las­ki päivisin suun­nilleen saman ver­ran kuin se yöl­lä nousi, eli vaiku­tus oli vuorokautisia läm­pöti­laero­ja tasaa­va — ei siis kokon­aisu­udessaan sen enem­pää nos­ta­va kuin laskevakaan.

  22. Tiivistymisjuovien kier­toai­ka ympäristössä on nyky­muo­toisen lentoli­iken­teen eli­nai­ka, niiden aiheut­tamien pil­vien eli­nai­ka on irrel­e­vant­tia niin kauan kun niitä syn­tyy joka päivä lisää.

  23. Vielä lyhytkestoi­sista läm­mit­tävistä vaiku­tuk­sista. Peri­aat­teessa jokaisel­la ilmas­ton koos­t­u­mus määrää kuin­ka paljon siihen auringos­ta saa­pu­vaa läm­pöä siir­tyy pois. Kos­ka läm­pen­e­m­i­nen puolestaan lisää tätä pois­tu­mista, on jokaiselle koos­t­u­muk­selle myös jokin tas­apain­oläm­pöti­la, johon läm­pen­e­m­i­nen pysähtyy. Tämän tas­apain­on saavut­ta­mi­nen kuitenkin kestää; sik­si myös maa­pal­lon läm­pöti­la kas­vaisi vielä puolisen astet­ta vaik­ka kaik­ki kasvi­huonepäästöt pysäytet­täisi­in nyt.

    Hyvin lyhy­taikaiset läm­mit­tävät vaiku­tuk­set (kuten ilmeis­es­ti tiivistysjuo­vat, jäi vielä epä­selväk­si), siis vaikut­ta­vat vain siihen kuin­ka nopeasti kyseinen läm­pöti­latas­apaino saavute­taan. Ne ovat siis tosi­aan aika eri­lainen huoli kuin esimerkik­si hiilid­iok­si­di, mut­ta eivät epäolennaisiakaan.

  24. Kuin­ka korkeal­la ne koneet sit­ten lentävät? Jos stratos­fäärin ala­puolel­la eli noin 15 kilo­metris­sä on “kilpi” ja lentoko­rkeus nor­maal­isti 10 700 – 11 300 ja korkeim­mil­laan 12,5km, niin joku mättää…

  25. Tässähän alet­taisi­in kaipaa­maan jonkin­laista jokamiehen ilmas­tosim­u­laa­tio-ohjel­maa, vähän Sim­C­i­tyn tapaan.

  26. tpyy­lu­o­ma:
    Tiivistymisjuovien kier­toai­ka ympäristössä on nyky­muo­toisen lentoli­iken­teen eli­nai­ka, niiden aiheut­tamien pil­vien eli­nai­ka on irrel­e­vant­tia niin kauan kun niitä syn­tyy joka päivä lisää.

    Vaik­ka en mete­o­rolo­gias­ta paljon ymmär­rä, tämä päät­te­ly on minus­ta väärä — tai siis väärä esitet­tyyn kysymyk­seen ver­rat­tuna. Se, että ihmiset lentävät lentokoneil­la ympäri­in­sä läm­mit­tää maa­pal­loa tiivistymisjuovien vuok­si ja jos koneil­la lennetään jatku­vasti, läm­mi­tys on jatku­vaa. Tässä tpyy­lu­o­ma on oikeassa.

    Sen sijaan, jos minä ja riit­tävän mon­ta min­un kave­ri­ani päätämme, että emme lennä ja yksi lento jää lentämät­tä, lyhyen ajan yksi tiivistymisjuo­va vähem­män läm­mit­tää maa­pal­loa, mut­ta tämä efek­ti siir­tyy nopeasti his­to­ri­aan. Sen sijaan se, että emme päästäneet ilmake­hään hiilid­iok­sidia, vaikut­taa ilmake­hässä ole­van hiilid­iok­sidin määrään sato­ja vuosia. Hiilid­iok­sidimäärään lentämi­nen vaikut­taa kumu­lati­ivis­es­ti, mut­ta ei tiivistymisjuoviin.

    Juhani Rin­teen vas­taus selvit­ti min­un pääni. Kos­ka lentokone ainakin sil­loin täl­löin tuup­paa hiilid­iok­sidia ja vet­tä stratos­fääri­in, tämä päästö on haitallisem­pi kuin laivas­ta tule­va yhtä suuri hiilid­iok­sidipäästö. Välis­sä ole­va kilpi estää ilma­mas­so­ja sekoit­tumas­ta, joten vaiku­tus on pitkäaikainen. Kos­ka kilpi myös vuo­taa, vaiku­tus vaime­nee kuitenkin nopeam­min kuin hiilid­iok­sidin kokon­ais­määrä ilmake­hässä. Sik­si tuo hait­tak­er­roin riip­puu siitä, kuin­ka pitkäl­lä aikavälil­lä asi­aa tarkastelee. Lyhyem­mäl­lä aikavälil­lä ker­roin on suurem­pi ja pitkälläpienempi.

  27. Isomäen esit­tämäl­lä logi­ikalla tiivistymisjuovien ongel­ma oli siinä, että ne läm­mit­tävät etenkin pohjoista napa-aluet­ta, jol­loin val­oa hei­jas­ta­van lumen ja jään määrä vähe­nee, mikä lisää ener­gian jäämistä maan pin­nalle ja siten kiihdyt­tää lämpenemistä.

    On tot­ta, että tiivistymisjuo­vat eivät toki kumu­loidu hiilid­iok­si­idipäästö­jen tapaan, mut­ta nopeut­ta­mal­la pohjoisen jääpeit­teen katoamista ne kuitenkin saat­ta­vat nopeut­taa ilmas­ton läm­pen­e­mistä merkittävästi.

    Tämäkin efek­ti on toki geol­o­gises­sa mit­takaavas­sa het­kelli­nen, kos­ka kyl­lä se jää sieltä läh­tee lop­ul­ta kuitenkin, mut­ta täl­lä het­kel­lä melko lyhy­taikaisetkin (vuosikym­me­nien) vaiku­tuk­set voivat olla merkit­täviä. Jos hiilid­iok­sidin tuotan­to on saavut­ta­mas­sa lakip­is­teen­sä ja kään­tymässä lasku­un (kuten voidaan toivoa), olisi hyvä, että juuri niik­si ajoik­si saataisi­in muut ilmake­hää läm­mit­tävät vaiku­tuk­set min­i­moitua, ettei läm­pen­e­miske­hi­tys lähde täysin lapas­es­ta. Kos­ka siinä kai se merkit­tävä ris­ki on, eikä niinkään hal­li­tus­sa 1–2 asteen muu­tok­ses­sa joka sit­ten jää siihen.

    Tämä siis oma maal­likon ymmär­ryk­seni tuos­ta tiivistymisjuo­vakysymyk­ses­tä. Kasvi­huonekaa­su­jen juut­tumi­nen yläil­make­hään lie­nee se toinen syy mik­si korkeal­la lentämistä sakote­taan laskelmis­sa rankem­min. Sinäkin pätee sama melko lähivu­osikym­menten vaiku­tusten aja­tus, kos­ka kyl­lä se hiilid­iok­si­di sieltä lop­ul­ta aina sekoittuu.

  28. Onko joku löytänyt selvi­tys­tä laivo­jen päästöistä, jos­sa lai­vatyyp­it olisi eritel­ty? Paras löytämäni on ympäristömin­is­ter­iön MIPS-laskel­ma. Lähin­nä nuo matkus­ta­jalaivo­jen kulu­tuk­set näyt­tävät pos­ket­toman suuril­ta, kun niitä ver­taa laivarahtiin.
    Onko laskuis­sa oikeasti otet­tu huomioon matkus­ta­jalaivo­jen mukana kulke­va rahti? Noi­ta luku­ja pyöritel­lessä ei pääse kovin pitkälle. 

    Jos luvut pitävät paikkansa niin mik­sei sit­ten jokaises­sa rahti­laivas­sa ole matkus­ta­japaikko­ja eikä päinvastoin. 🙂

  29. pkm sanaili: “Jos luvut pitävät paikkansa niin mik­sei sit­ten jokaises­sa rahti­laivas­sa ole matkus­ta­japaikko­ja eikä päinvastoin.”

    Itse asi­as­sa rahti­laivoil­la on matkus­ta­japaikko­ja, joi­hin ote­taan mak­savia asi­akkai­ta. Sil­lä tavoin voi matkus­taa käytän­nössä kaikille asu­tu­ille man­tereille hin­nal­la, joka vas­taa kohtu­ullista hotel­li­ma­joi­tus­ta. Google­ta esim haku­sanoil­la “freighter cruise” niin löy­tyy lisäti­eto­ja reit­eistä ja hinnoista.

    Matkus­ta­jalaivo­jen huono ekote­hokku­us ei häm­mästytä: niis­sähän rah­tia on vain muu­ta­mal­la kan­nel­la, ja suurin osa paatista on käytän­nössä tyhjää tilaa, jota nois­sa nykypäivän uivis­sa hotelleis­sa tarvi­taan matkus­tus­mukavu­u­den nimissä.

  30. az: Eihän ilmas­toti­eteel­lisessä ja ‑poli­it­tises­sa jar­gonis­sa ero­ta enää arvaus­ta hypo­teesista, hypo­teesia teo­ri­as­ta eikä teo­ri­aa faktasta. 

    Tämä ei näköjään ole suurikaan ongel­ma kun kat­soo tätäkin keskustelua 🙂 Ilmastopoli­it­tista keskustelu­a­han käy­dään nimeno­maan eri­laisi­in arvauk­si­in perustuen akselil­la maail­man­lop­pu tulee huomen­na / maail­man­lop­pu tulee tänään, mikä tietysti onkin ymmär­ret­tävää kos­ka mitään todel­lista dataa­han näi­den arvausten tuek­si ei tah­do löytyä.

    Nyt olisi poli­itikko­jen jo korkea aika vaa­tia ili­mas­touskon­non lop­ullista kanon­isoin­tia esimerkik­si YK alaiselta IPCC:tä tai muul­ta vas­taaval­ta siantun­ti­ja­joukol­ta, muuten on pelät­tävis­sä että mekin jakaan­numme 2 tai 3 pää­su­un­tauk­seen kristi­nuskon ja islamin tapaan. Kanon­isoin­tipros­essin tuo­tok­se­na pitää syn­tyä myöskin (pyhä) kir­ja, johon koko oppi on kuvat­tu yksiselit­teis­es­ti ja käte­vi­in jakeisi­in jaet­tuna vaikka­pa jotenkin näin: 

    Lentomatkus­tuk­sen suu­ra, 19 jae: city­car­il­la sin­un on loma­len­tosi hyvit­tämän sil­lä (GAIA?) on armah­tavainen ja lau­pias tai 21 jae: matkasi bis­nek­sessä Brys­seli­in on totis­es­ti ole­va täysin tiivistymisjuo­va­ton jne.

  31. Tyyp­il­listä ilmas­tokeskustelua, ref­er­ens­seinä Sci­Fi kir­jal­lisu­ut­ta ja auk­tori­teeteik­si uskot­tu­jen mielipiteitä.

    Jos ja kun tulivuorten purkauk­sien vaiku­tus ilmas­toon näkyy heti, vuo­den kah­den ajan, niin mik­si hiilid­iok­sidin vaikutrus näky­isi vas­ta vuosikym­me­nien tai sato­jen viiveellä?

    Mik­si yläil­make­hässä ole­va CO2 olisi sen vaikut­tavam­paa kuin alem­pana oleva?

  32. Oikea tapa laskea matkus­ta­jalaivo­jen päästöt matkus­ta­jaa kohden on pois­taa rahti käyt­tämäl­lä sitä kulu­tus­ta, jon­ka sama rahti tuot­taisi asial­lises­sa kont­ti- tai roro-aluk­ses­sa. Se on kel­lu­van hotellin päästöistä aika vähän. 

    Vas­taavasti oikea tapa laskea rahti­laivan mukana menevän matkus­ta­jan tuot­ta­ma päästö on arvioi­da hänen pain­on­sa ja kat­soa, paljonko ton­nikilo­metri rahti­laivas­sa tuot­taa päästöjä. Lop­putu­los on aika pyöreä nolla.

  33. Antti,

    Juhani Rinne vas­taa kyl­lä viimeiseen kysymykseesi.

    Rinne ei vaa­ti­mat­tomasti esitel­lyt itseään, mut­ta hän on Ilmati­eteen laitok­sen emeritusprofessori.

  34. Hei

    Erot­taisin kaiken tieteel­lisen tutkimuk­sen ja keskustelun kohdal­la tiedey­hteisön sisäisen keskustelun ja itsekri­it­tisen arvioin­nin maal­likoiden kesken medi­as­sa käymästä keskustelus­ta. Jälkim­mäisen perus­teel­la ei voine tehdä minkään­laisia päätelmiä edellisestä.

    Tiedey­hteisö on käytän­nössä yksimieli­nen ilmas­to­muu­tok­sen todel­lisu­ud­es­ta. Arviot sen vakavu­ud­es­ta ja tarkem­mista mekani­ikoista sekä kehi­tysku­luista vai­htel­e­vat, mikä ker­tonee minus­ta lähin­nä tieteel­lisen pros­essin eten­e­mis­es­tä eli eri­lais­ten mallien kehittämisestä.

    Jokainen voi toisaal­ta aivan vapaasti kri­ti­soi­da mitä tahansa tieteel­listä teo­ri­aa humpuukik­si ja hui­jauk­sek­si mil­lä tahansa foru­mil­la alka­en psyko­ana­ly­y­sista ja evoluu­tios­ta. Maal­likkoil­mas­toskep­tikot puhu­mat­takaan koko asian tykkänään kieltävistä kom­ment­tien heit­täjistä, eivät mun käsit­tääk­seni ole pere­htyneet asi­aan juuri ollenkaan. Mä ver­taisin näitä tyyppe­jä ihmisi­in, jot­ka eivät vain voi uskoa evoluu­tioon ja rak­en­tel­e­vat kaiken­laisia älykkään luomisen teo­ri­oi­ta selit­tääk­seen ole­mas­saol­e­van fakta-aineiston.

    Ja lopuk­si:
    Maal­likoil­la ei ole lop­ul­takaan mitään muu­ta keinoa tieteel­lis­ten argu­ment­tien arvioin­ti­in kuin uskoa val­it­semi­in­sa auk­tori­teet­tei­hin. Esim. min­un voimavarani eivät riitä alkuräjähdyk­sen tutkimiseen, on pakko muo­dostaa oma mielipi­de pop­u­lar­isoitua tieteel­listä kir­jal­lisu­ut­ta luke­mal­la eli uskoa noi­ta auktoriteetteja.

    PS
    En ole tiedeusko­va. On vain aika pirun vaikea lähteä kieltämään sel­l­aista minkä tiedey­hteisö yhteisönä toteaa olemassaolevaksi. 

    PS
    Voisi myös kysyä skep­tis­es­ti, että kenen etua ilmas­to­muu­toshui­jaus ajaisi? Ja kenen etua ajaisi ilmas­to­muu­tok­sen kieltämi­nen? Aivan …

  35. Juho hyvä, mielestäni kir­joituk­sesi oli rehellis­es­ti san­ot­tuna ala-arvoinen. En pidä keskustelus­ta, jos­sa poike­taan asi­ata­sol­ta keskustele­maan henkilöistä. Se ei osoi­ta hyviä tapo­ja, eikä ole hyvää keskustelukulttuuria.

    Oma pere­htymiseni ilmas­toti­eteeseen lähe­nee arvi­ol­ta paria tuhat­ta tun­tia (en ole pitänyt kir­jaa). Aloitin “alarmisti­na”, joka halusi tietää enem­män huoleenai­heestani. Liuku­miseni siihen posi­tioon, että en pidä ilmas­ton­muu­tos­ta var­teenotet­ta­vana ympäristöl­lisenä tai yhteiskun­nal­lise­na uhkana on tapah­tunut puh­taasti tieteel­lisen keskustelun ja todis­tu­saineis­ton arvioimisen pohjalta.

    On väärin sanoa, ettei “maal­likol­la” olisi mah­dol­lisu­ut­ta käy­tyä keskustelua arvioi­da. On myös virheelli­nen, vaikkakin julk­isu­udessa hel­lit­ty kuva, että kysymyk­ses­tä olisi ole­mas­sa konsensus.

    Maan­pin­nan läm­pötil­amit­tausten luotet­tavu­us, den­drokli­ma­tol­o­gis­ten (ja muiden his­to­ri­al­lis­ten) rekon­struk­tioiden luotet­tavu­us (ks. climateaudit.org ja kulu­ta muu­ta­ma sataa tun­tia, tämä ei ole edes mielipi­dekysymys) ja ilmas­tom­a­llien (GCM:t) sademäärien ja pil­vien muo­dostamisen ennus­tuskyky, nämä kaik­ki on jo osoitet­tu kyseenalaisiksi.

    Paljon riip­puu täl­lä het­kel­lä GCM:n para­metrisoin­nin ja luotet­tavu­u­den audi­toin­nista. Mikä on hyvin vaikeaa, jo siitäkin syys­tä että tarvit­tua dataa on niukalti saatavilla.

    Ilmas­ton­muu­tostiede on myös hyvin pitkälle poli­ti­soitunut­ta. Tätä olisin itsekin pitänyt alku­un nau­ret­ta­vana salali­it­to­teo­ri­ana, mut­ta asia on täysin aukot­tomasti todis­tet­tavis­sa IPCC:n raport­tien review-pros­esssin ana­lyysil­la. Halu­tut vas­tauk­set saadaan ja väärät sivu­ute­taan. Vaikei­ta kysymyk­siä jää vas­taa­mat­ta. Näin tapah­tui esim. maankäytön­muu­tok­sien selkeäm­mälle huomioimiselle (ihmi­nen on radikaal­isti muokan­nut yli 40%:a maa­pal­lon maap­in­ta-alas­ta, ilmas­to­vaiku­tus?) Tämän on osoit­tanut mm. Roger Pielke Sr.

    Kyse ei ole mis­tään “hui­jauk­ses­ta” vaan äärim­mäisen mon­imutkaises­ta vyy­hdis­tä, jos­sa mon­en­laiset iden­ti­teet­tiset sitou­tu­miset, intres­sikysymyk­set, ide­olo­giat, ver­tai­s­paine, uranäkymät, oman kan­tansa oikeak­si todis­t­a­mi­nen (näitä jakolin­jo­jen tap­pelu­ja löy­tyy his­to­ri­as­ta) jne. pelaa­vat osansa.

    Tähän lisään vielä sen, että ilmas­tokatas­trofi voi osoit­tau­tua todel­lisek­si, sitä ei ole myöskään todis­tet­tu olemat­tomak­si. Nykyi­nen todis­tu­saineis­to on kuitenkin hyvin kyseenalaista.

    Poli­it­tis­es­ti merkit­täväk­si tämän kysymyk­sen tekee se, että maail­mas­sa on luke­mat­to­mia ongelmia, jot­ka kipeästi kaipaa­vat rahoi­tus­ta, ohjelmia, toimia (…)

    Tuhan­net mil­jardit ongel­maan, joka ei vält­tämät­tä ole ollenkaan ongel­ma, kun samal­la toden­netut ongel­mat (liikakan­soi­tus, vesip­u­la, bio­di­ver­si­teetin kaven­tu­mi­nen jne.) ovat pitkälti pois­tuneet huomio­ken­tästämme (tämä on fak­ta), on erit­täin huolestut­ta­va kehityssuunta.

  36. Seu­raavas­sa viit­taus edel­liseen, uuti­nen 6.10. 2008

    http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/7651981.stm

    “At least 25% of the world’s mam­mal species are at risk of extinc­tion, accord­ing to the first assess­ment of their sta­tus for a decade.”

    “The biggest threat to mam­mals is loss of habi­tat, includ­ing deforestation. ”

    “the bio­di­ver­si­ty cri­sis is going to affect the entire world.”

    Mis­sä on bio­di­ver­si­teetin IPCC, tai Kööpen­ham­i­na 2009 tai edes Kioton sopimus?

    Väestö kas­vaa läh­es 80 miljoon­al­la vuodessa, kas­va­va väestö kas­vat­taa painet­ta laa­jen­taa vil­jelyaluei­ta ja hyö­dyn­tää luon­non­va­raisia aluei­ta taloudellisesti.

    Tämä on maail­man todel­li­nen ympäristökri­isi, ei ilmastonmuutos.

    Sik­si min­ua suo­raan sanoen inhot­taa ilmas­to­hys­te­ria ja sen saa­ma julk­isu­u­den määrä.

    Tämä on toki vain yksit­täi­nen mielipide.

  37. Voisi myös kysyä skep­tis­es­ti, että kenen etua ilmas­to­muu­toshui­jaus ajaisi? 

    Tähän ei tarvi­ta foliopipoa ja out­o­ja salali­it­to­te­o­ri­oi­ta vaan ihmisen käyt­täy­tymisen ymmärtämi­nen riit­tää. Kuka­pa meistä ei mielestään tek­isi äärim­mäisen tärkeää työtä jota ei kuitenkaan oikein rahoite­takaan kun­nol­la, omakin arvos­tus ja palkkauskin saisi olla paljon parem­pi. Ennenkuin ilmas­ton­tutk­i­jat huo­ma­si­vat että maa­pal­lo läm­pe­nee he ennuste­liv­at pika­puoli­in saa­pu­vaa jääkaut­ta mut­ta sit­ten alkoi tämä läm­pöti­lan nousu, joka jäi suu­ru­us­lu­okaltaan sit­ten 0,7 asteen, joten se jääkausi­teo­ria alkoi sit­ten sulaa.

    Mainit­sit myös että tiedey­hteisö on käytän­nössä yksimieli­nen ilmas­to­muu­tok­sen todel­lisu­ud­es­ta niin tämäkään ei pidä paikkaansa ja jos pika­puoi­in ei ala tul­la lisää todis­tei­ta lämpiämis­es­tä, luhis­tunee väistämät­tä tämäkin teo­ria maa keskeisen aurinkokun­ta­mallin, nais­ten sielut­to­muu­den, neu­lankär­jelle mah­tu­vien enke­lien lukumäärän ja maan littey­den kanssa samaan “tiedey­hteisön käytän­nössä yksimielis­ten” var­mo­jen tieto­jen joukkoon.

    Maal­likkokin osaa kri­ti­soi­da syys­tä teo­ri­aa joka lähti selit­tämään maa­pal­lon läm­pen­e­mistä CO2 päästöil­lä ja nyt CO2 taso­jen ja päästö­jen ollessa korkeim­mil­laan ties kuin­ka pitkään aikaan on lämpiämi­nen pysähtynyt ellei peräti ottanut jo taka­pakkia. Tässä pop­u­laar­i­ti­eteelli­nen doku­ment­ti asi­as­ta, vieläpä taa­tusti Virheä-puolueelle myön­teisen YLEn valitsemana:

    http://areena.yle.fi/toista?id=1555072

    Oli­han nuokin skep­tikot merkit­täviä tiedemiehiä, toinen oli saanut NASAlta prenikankin.

  38. Hei

    Anteek­si. Ei ollut tarkoi­tus mil­lään taval­la leima­ta ketään tääl­lä kir­joit­tavia henkilöitä. Tarkoitin viit­tauk­seni ilmas­toskep­tikoista luomis­teo­ri­an vas­tus­ta­jien kaltaisi­na henkilöinä yleiselle tasolle. 

    En ole itse pere­htynyt ilmas­tokysymyk­seen lähellekkään nim­imerkin AZ tasol­la. Lienen tässä suh­teessa aito maal­likko, joka lukee yleis­ta­juisia teok­sia ja seu­raa medi­aa pere­htymät­tä tarkem­min itse tutkimuk­si­in. Nim­imerkil­lä AZ on var­masti aito ja perustel­tu mah­dol­lisu­us arvioi­da itsenäis­es­ti ilmas­to­tutkimus­ta ja teo­reti­soin­tia pere­htyneisyyten­sä ansios­ta. Meille muille jää mielestäni lop­ul­takin ain­oak­si keinok­si joko uskoa tai jät­tää usko­mat­ta auk­torisoitu­ja tieteel­lisiä yhteisöjä ja niiden julkaisemia pop­u­laari­teok­sia sekä ‑artikkelei­ta.

    MOT-ohjel­maa en pitäisi kovin uskot­ta­vana läh­teenä, mitä tulee myr­i­adei­hin sidos­ryh­mien, tavoit­tei­den ja oman maineen kysymyk­si­in. Dokkaris­sa esi­in­tyneet tutk­i­jat itsekin tote­si­vat, etteivät he itse sen enem­pää kuin ilmas­ton­muu­tosmyön­teisetkään tutk­i­jat pysty todis­ta­maan omia malle­jaan. Minus­ta tässä oli se keskeinen ongel­ma. Kukaan ei pysty (onko näin AZ?) todis­ta­maan täl­lä het­kel­lä aukot­tomasti omaa ilmas­to­teo­ri­aansa, mikä ei tarkoi­ta sitä, että koko kysymyk­sen voisi sivu­ut­taa kunnes meil­lä on käsis­sämme kiis­tat­ta auko­ton teo­ria ja malli.

    AZ on minus­takin täysin oike­as­sa siinä, että ilmas­ton­muu­tos on val­lan­nut liikaa medi­ati­laa ja poli­ti­ikko­jen huomio­ta, kos­ka mui­ta (ja riip­pumat­ta mah­dol­lis­es­ta ilmas­ton­muu­tok­sen todel­lis­es­ta vakavu­ud­es­ta) kiireel­lisiä toimia vaa­tivia ympäristöon­gelmia riit­tää. Oikeas­t­aan­han koko sivil­isaa­tiomme on jo kri­i­sis­sä tai tule­vaisu­udessa kri­i­sis­sä jokaisel­la mah­dol­lisel­la sar­al­la juo­mavedestä lähtien.

    Ken­ties voisi koet­taa ajatel­la rak­en­tavasti, että minkä tahansa ympäristöon­gel­man (väestönkasvu kaiken takana) fik­su ratkaisuyri­tys tukee myös muiden ongelmien ratkaisuyri­tyk­siä. Näin­hän voisi ajatel­la esim. tule­van öljypi­ikin ja ilmas­ton­muu­tok­sen tor­ju­misen osalta.

    Lop­pu­jen lopuk­si kysymys on siitä osaam­meko arvioi­da oikein minkä tahansa maail­man­laa­juisen vakavaa huomio­ta vaa­ti­van ongel­mavyy­h­den todel­lista vakavu­ut­ta ja sitä myötä miten kalli­isi­in ratkaisuyri­tyk­si­in olisi viisas­ta ryhtyä.

    Itse lievästi yli­hyv­in­voin­tikri­it­tisenä ihmisenä en näe peri­aat­teel­lista ris­tiri­itaa var­muu­den var­al­ta valmis­tau­tu­mises­sa, kos­ka sel­l­ainen ei vähen­täisi merkit­tävästi kenenkään mate­ri­aal­ista elin­ta­soa. Olem­me­han valmi­ita sijoit­ta­maan run­saasti yhteiskun­nan varo­ja ja miesten eli­naikaa puo­lus­tusvoimi­in, vaik­ka sotaa ei ole näköpi­iris­säkään. Tässä on samas­ta kysymys maail­man­laa­juis­es­ti. Toki toimi­in ryhdyt­tyämme pää­sisi sadan vuo­den kulut­tua kri­ti­soimaan, ettei mitään ilmas­tokri­isiä tul­lutkaan ja koko voimavaro­jen uhraus oli tarpee­ton­ta. Niinpä.

  39. az ja Trav­eller kuva­si­vat riit­tävän tarkasti min­unkin ajatuk­seni ja halu­an lisätä ain­oas­taan sen, että Osmon kir­joituk­ses­sa itsessään on jo kak­si hyvin pal­jas­tavaa seikkaa.

    Ensik­si, Osmo käyt­tää noi­ta uskon­nol­lisia ter­me­jä “syn­tisyys” ja “kulut­tamisen help­pous”. Niitä voi perustel­lusti käyt­tää sen perustelemisek­si, että ihmisen aiheut­ta­ma maail­man­laa­juinen läm­pen­e­m­i­nen, eli tut­taval­lisem­min AGW, on new-ager ‑uskon­toon ver­rat­tavis­sa ole­va uskomusjärjestelmä.

    Toisek­si, kun euroop­palaisen ilmastopoli­ti­ikan keskeinen vaikut­ta­ja ja suo­ma­laisen ilmastopoli­ti­ikan kum­misetä joutuu omas­sa blo­gis­saan pal­jas­ta­maan, ettei tiedä, miten lentoli­ikenne vaikut­taa AGW-teo­ri­an mukaan, niin samal­la hän tule pal­jas­ta­neek­si, ettei ole pere­htynyt koko aiheeseen käytän­nöl­lis­es­ti kat­soen ollenkaan, peri­aat­teessa ehkä juuri ja juuri sen ver­ran, että hal­lit­see kyseisen jargonin.

  40. Hei

    Markus:
    “ihmisen aiheut­ta­ma maail­man­laa­juinen läm­pen­e­m­i­nen, eli tut­taval­lisem­min AGW, on new-ager ‑uskon­toon ver­rat­tavis­sa ole­va uskomusjärjestelmä.”

    Tämä on minus­ta vaka­va peri­aat­teelli­nen kysymys. Jos kan­sain­vä­li­nen tiedey­hteisö läh­tee näin hel­posti mukaan new age ‑uskon­non kaltaiseen humpuuki­in, niin mis­sä määrin voi sil­loin luot­taa mihinkään muuhunkaan tieteel­lisen kon­sen­suk­sen tuot­ta­maan tietoon. Tupakoin­nin yhteys syöpään, rav­in­to­su­osi­tuk­set ruokaympyröi­neen, koul­ulääketiede lääkekeskei­sine peri­aat­tei­neen, psykolo­gia ja siihen nojaa­va mas­si­ivi­nen ter­api­akoneis­to. Ja niin edelleen. 

    Noitakin kaikkia kri­ti­soidaan ja koete­taan osoit­taa kyseenalaisik­si. Jos ne osoit­tau­tu­isi­vat epä­tosik­si, lähin­nä eri­lais­ten taloudel­lis­ten etupi­irien ajamik­si “totuuk­sik­si”, niin eikö sil­loin tieteeltä kokon­aisuute­na murenisi uskot­tavu­us aikalailla? 

    Tieteeseen kuu­luu itsekri­it­ti­nen ja itseko­r­jaa­va jär­jestelmä, mut­ta ei kai tieteeseen sinän­sä voi suh­tau­tua laa­jem­min ikäänkuin se olisi jatku­vasti väärässä eli ei koskaan oikeassa.

    Kysy­isinkin Markuk­selta mikä tieteelli­nen teo­ria on oike­as­sa matem­ati­ikkaa lukuunottamatta?

    Tässä on sekin puoli, että poli­itikko taik­ka virkamiespäät­täjä joutuu luot­ta­maan hyvin mon­es­sa asi­as­sa sel­l­aiseen tietoon, jota hän ei itse hal­litse. Tulee mieleen mm. oikeusjär­jestelmän toimivu­us, joka herät­tää myös kiihkeitä tun­tei­ta, mut­ta mis­sä määrin mikään käsi­tys nojau­tuu kiis­tat­tomaan fak­tu­aaliseen tutkimuk­seen esim. ran­gais­tusten suh­teesta lainku­u­li­aisu­u­teen. En lähtisi sik­si vaa­ti­maan keneltäkään päät­tävältä ihmiseltä pere­htyneisyyt­tä jokaises­sa kan­nat­ta­mas­saan asiassa.

  41. Kyl­lä minus­takin ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­sista täy­tyy vaa­tia lisää todis­tei­ta. Ilmas­ton­muu­tosti­eteestä en tietysti ymmär­rä mitään, mut­ta käyte­ty­istä menetelmistä ja seu­rauk­sista ymmärrän.

    1- olen itsekin ollut vaa­ti­ma­ton tutk­i­ja ja ymmär­rän jonkin ver­ran matemaat­tis­es­ta mallintamis­es­ta. Maa­pal­lon koko ilmake­hän ja ilmas­ton mallint­a­mi­nen on vaa­ti­vaa.…… on ihan rel­e­vant­ti kysymys, että onko se oikeasti edes uskottavaa/mahdollista? Eivät ole vielä min­ua vakuuttaneet. 

    2- en oikein hyväksy sitä, että tutk­i­jat esit­tävät näinkin yksi­tyisko­htaisia kir­joituk­sia ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­sista. Nämä jututhan eivät mil­lään muo­toa ole enää tiedet­tä vaan puh­das­ta arvailua

    http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/vaikutuksia_8.html

  42. Juho: “Kysy­isinkin Markuk­selta mikä tieteelli­nen teo­ria on oike­as­sa matem­ati­ikkaa lukuunottamatta?”

    Onko matem­ati­ik­ka teo­ri­aa vai sopimusjärjestelmä?

    Havait­semme lasin hajoa­van, mut­ta emme koskaan rikkoutuneen lasin tule­van ehjäk­si, vaik­ka fysi­ikan lait eivät sitä estä. Fysi­ik­ka on help­poa omi­naisuuk­sien ääri­ra­joil­la — kun joku on absolu­ut­tisen kovaa tai täysin elastista. Sil­loin teo­ri­at tuot­ta­vat siis­te­jä tulok­sia. Asi­at mon­imutkaistu­vat vas­ta kun ede­tään “har­maille” alueille. Suurten lukumäärien käyt­täy­tymistä kuvaavia lake­ja kut­su­taan toden­näköisyys­lasken­naksi. Toden­näköisyy­den käsite kuu­luu kaikki­in havait­semi­imme ilmiöi­hin yhtä kiin­teästi kuin tila, aika, ener­gia ja liikemäärä. Toden­näköisin tila on vakain, kos­ka sen järjestys on pienin eli epäjärjestys on suurin.

    Oleel­lisem­paa kuin tuol­lainen metafyysi­nen pohdiskelu on ymmärtää, että osmosoin­in­vaarat yrit­tävät vakaval­la naa­mal­la ker­toa sin­ulle, että he osaa­vat laskea Maan läm­pöti­laa par­il­la asteel­la, vaik­ka he eivät osaa jär­jestää edes Helsin­gin ja Uuden­maan sairaan­hoitopi­irin asioi­ta kun­toon. Istu nyt het­kek­si alas, lue tuo uud­estaan ja poh­di sitä.

  43. Markuk­selle: Tuo “syn­ti­nen” oli peräisin alku­peräis­es­tä Hesarin artikkelista.

    En tiedä,ketä hän tarkoit­ti keskeisel­lä euroop­palaisen ilmastopoli­ti­ikan vaikuttajalla,koska minä en ainakaan sel­l­ainen ole. Minus­ta on hyvä sil­loin täl­löin paneu­tua ilmas­sa ole­vi­in väit­tämi­in ja kat­soa, mis­tä ne ovat kotoisin, kuten nyt juuri tämä väite, että lentoli­iken­teen hiilid­iok­sidipäästöt ovat korkean lentoko­rkei­den vuok­si mui­ta haitallisem­pia. Tästä asi­as­ta kun alkoi liikkua tieto­ja, jot­ka minus­ta oli­vat ris­tiri­idas­sa keskenään.

    Itse asi­as­sa soitin kysyäk­seni asi­aa par­illekin asiantun­ti­jalle, joiden olisi pitänyt tietää, mik­si he laske­vat asi­at niin kuin laske­vat, mut­ta eivät tien­neet. Eikä blogillakaan moni osan­nut täs­mäl­lis­es­ti vas­ta­ta, mis­tä asia on peräisin.

    Sen tästä ainakin oppi, ettei lentokoneen nousus­ta aiheutu­via suuria päästöjä voi ker­toa mil­lään ker­toimel­la, kos­ka ne päästöt eivät ulo­tu riit­tävän korkealle. 

    Aion menetel­lä näin jatkos­sakin, vaik­ka se kuin­ka pal­jas­taisi tietämättömyyteni.

    Ilmas­ton­muu­tok­sen hallinnan kannal­ta olisi paljon tärkeämpi osa­ta mallintaa maaperän päästöjä ja eri­tyis­es­ti soiden. Niihin ver­rat­tuna lentoli­ikenne on pikku juttu.

  44. Sin­ua minä tarkoitin sil­lä euroop­palaisel­la vaikuttajalla.

    Aivan hillitön tuo mitä kir­joitit yllä:
    “Itse asi­as­sa soitin kysyäk­seni asi­aa par­illekin asiantun­ti­jalle, joiden olisi pitänyt tietää, mik­si he laske­vat asi­at niin kuin laske­vat, mut­ta eivät tienneet.”

    ON SIINÄ ASIANTUNTEMUSTA KERRAKSEEN! Ja näi­den kaverei­den väit­teisi­inkö sinä peru­s­tat oman poli­it­tisen toimintasi?

    Ymmärsinkö nyt oikein, että oletit, että lentokoneen CO2-päästö­jen haitallisu­us liit­ty­isi jotenkin siihen, että ne joutu­vat ilmake­hään niin korkealla?

    Voin kuule vaku­ut­taa sin­ulle, että het­ero­geeni­nen kaa­suseos, kuten ilmake­hä, sekoit­tuu tasais­es­ti. On aivan se ja sama mil­lä korkeudel­la CO2-päästö tapah­tuu. Olen itsekin sin­ua aiem­min kiu­san­nut juuri näil­lä lentomatkoil­lasi ja maan­itel­lut sin­ua pal­jas­ta­maan lentämäsi kilo­metrit, mitä et kyl­lä koskaan uskaltanut tehdä.

    Voin nyt tässä kuitenkin pal­jas­taa, että halusin vain piikitel­lä, kos­ka elit toisin kuin kansalle opetet­ti­in — sinä mukaan lukien. Lentomatkailu ei vaiku­ta mil­lään taval­la ilmas­ton­muut­tumiseen. Konei­den jät­tämät pienet pil­vi­vanat ovat kanin kakkaa kokon­aisu­u­den rat­taan pyörien alla. Voit aivan huo­let­ta ja tui­ki tur­val­lis­es­ti ajel­la koneel­la, autol­la tai fil­lar­il­la, eikä sin­un tarvitse olla huolis­sasi siitä, että Maa lämpiäisi taki­asi. Ain­oa havait­tu läm­pen­e­m­i­nen on tapah­tunut maan­rak­en­tamisen (=kaupungis­tu­mi­nen) takia. Tiivi­isti asu­tus­sa Euroopas­sa läm­pen­e­m­i­nen on ollut voimakkain­ta ja asumat­tomil­la eteläisen pal­lon­puoliskon alueil­la mitään läm­pen­e­mistä ei ole tapahtunut.

    Lyhyesti — lennä niin paljon kuin rah­keesi kestävät, mut­ta muista myös kan­nus­taa taval­lisia suo­ma­laisia ole­maan huoles­tu­mat­ta CO2-päästöistä. Ja lope­ta perustele­mas­ta CO2-päästöil­lä ideaalia yhdyskuntarakentamistasi.

  45. “Voin kuule vaku­ut­taa sin­ulle, että het­ero­geeni­nen kaa­suseos, kuten ilmake­hä, sekoit­tuu tasais­es­ti. On aivan se ja sama mil­lä korkeudel­la CO2-päästö tapahtuu.”

    Non­i­in, tässäpä sit­ten varsi­nainen asiantun­ti­jan lausun­to. Vai vit­sikö tuo sit­tenkin on… Ilmake­hä on kyl­läkin kaikkea muu­ta kuin het­ero­geeni­nen rakenteeltaan.

  46. Piti sanoa samaa kuin Peksi. Juju, joka yllät­ti min­utkin on, ettei ilmake­hä sekoitu tasais­es­ti, vaan stratos­fäärin ja tro­pos­fäärin välis­sä on kohta­laisen pysyvä kilpi. Jos ei olisi, lentoli­iken­teen päästöjä ei pitäisi ker­toa mil­lään ykkös­es­tä poikkeaval­la luvul­la. Kat­so Juhani Rin­teen postaus 6.10 klo 13:55.

  47. Lähetin samal­la het­kel­lä vas­taus­ta kun Osmo julka­isi omansa, niin kir­joituk­seni katosi. Toiv­ot­tavasti ei nyt tule kahdesti, kun kir­joi­tan sen uudestaan:

    Peksi ja Osmo taita­vat nyt sekoit­taa kaa­sut ja (vesi)höyryn keskenään yhdek­si ja samak­si asiaksi? 

    Tois­tan vielä: riip­pumat­ta siitä, mil­lä korkeudel­la CO2-päästö tapah­tuu, se lev­iää tasais­es­ti ilmakehään.

  48. “Peksi ja Osmo taita­vat nyt sekoit­taa kaa­sut ja (vesi)höyryn keskenään yhdek­si ja samak­si asiaksi?”

    En suinkaan. On vaan hyvin yleis­es­ti tun­net­tu fak­ta, että ilmake­häl­lä on ker­roksit­tainen rakenne, ja eri ker­roksis­sa on eri­lainen kaa­su­jen koostumus. 

    “Tois­tan vielä: riip­pumat­ta siitä, mil­lä korkeudel­la CO2-päästö tapah­tuu, se lev­iää tasais­es­ti ilmakehään.”

    Tähän en osaa sanoa, mut­ta voisit hie­man perustel­la väitet­täsi tarkem­min. Ei ole mielestäni mitenkään itses­tään selvää että näin taphtuisi.

  49. Peksi sanoo “Tähän en osaa sanoa, mut­ta voisit hie­man perustel­la väitet­täsi tarkem­min. Ei ole mielestäni mitenkään itses­tään selvää että näin taphtuisi.”

    Perustele sinä ensin se, mik­si tro­pos­fääris­sä kaa­sut eivät mielestäsi sekoitu homogeenisesti.

  50. Hei

    Istu­in ja pohdin pari päivää. 🙂

    Kysyn kuriosi­teet­ti­na seuraavaa.

    Markus sanoi: Ain­oa havait­tu läm­pen­e­m­i­nen on tapah­tunut maan­rak­en­tamisen (=kaupungis­tu­mi­nen) takia.”

    Mis­tä napa- ja vuoris­to­jäätiköi­den sulami­nen johtuu, jollei ole tapah­tunut läm­pöti­lan nousua?

    Riit­tääkö pien­hiukkas­no­keen­tu­mi­nen tms. selit­tämään tätä ilmiötä?

    Vai onko tämäkin ilmeis­es­ti kiihtyvä sulami­nen vain ja ain­oas­taan virheel­listä tarkoi­tushakuista tutkimustietoa?

    En mah­da sille mitään, että mun mielestä luot­ta­mus tiedey­hteisöön mure­nee, jos se kyke­nee ere­htymään näin mas­si­ivis­es­ti näin laa­jas­sa asi­as­sa. Mis­sä kaikessa muus­sa se lie­neekään ere­htynyt yhtä mas­si­ivis­es­ti aiheut­taen yhteiskun­nille yhtä laa­jo­ja vääriä kus­tan­nuk­sia. Ymmärtääk­seni tiede luot­taa hyvin mon­es­sa asi­as­sa toden­näköisyyk­si­in läh­tien vaikka­pa tupakoin­nin ja syövän yhteydestä.

    Osmosoin­in­vaarat eivät väitä osaa­vansa laskea näitä asioi­ta, vaan luot­ta­vat tiedey­hteisön laskui­hin. Jollei niihinkään voi luot­taa niin mihin sit­ten. Suury­htiöi­den ja muiden edun­tavoit­telijoiden kon­sult­tei­hin pelkästään.

    Luot­taisin mielum­min tieteel­lisi­in insti­tuu­tioi­hin kuin vaikka­pa tupakkay­htiöi­hin, pikaruokaketjui­hin, öljy-yhtiöi­hin jne. tutkimustiedon tuot­ta­ji­na. Siitäkin huoli­mat­ta, etteivät nekään ole aidosti puh­taan sitoutumattomia.

  51. Juho pei­jakas, hyvää pohdintaa! 

    “Mis­tä napa- ja vuoris­to­jäätiköi­den sulami­nen johtuu, jollei ole tapah­tunut läm­pöti­lan nousua?”
    ja
    “Vai onko tämäkin ilmeis­es­ti kiihtyvä sulami­nen vain ja ain­oas­taan virheel­listä tarkoi­tushakuista tutkimustietoa?”

    Etelä­man­tereen jäätikkö ei ole sulanut, vaan kas­vanut. Pohjois­na­van mer­i­jää lie­nee hyvin syk­li­nen, ja tänä kesänä sen min­i­mi jäi suurem­mak­si kuin viime kesänä. Vuoris­to­jäätiköi­den pienen­e­m­i­nen johtuu pääasi­as­sa sademäärien muu­tok­sista. Esimerkik­si Kil­i­man­jaron jäätikkö on pakkasen puolel­la läh­es koko ajan, eikä siten sula vaan sub­limoituu (jäästä höyryk­si sula­mat­ta välil­lä). Int­ian val­tamer­estä puolestaan ei ole tul­lut riit­tävästi kor­vaavaa kos­teut­ta vuorelle, joskin nyt käänne olisi viimeis­ten tutkimusten mukaan tapahtunut.

    Jäätiköi­den sulami­nen puolestaan ei ole kiihtynyt, vaan merkit­tävin osa sulamis­es­ta on tapah­tunut ennen 70-lukua.

    “En mah­da sille mitään, että mun mielestä luot­ta­mus tiedey­hteisöön mure­nee, jos se kyke­nee ere­htymään näin mas­si­ivis­es­ti näin laa­jas­sa asiassa.”

    Yliopis­tot eivät ole puolueet­to­mia ja yksi­tu­umaisia insti­tuu­tioi­ta, vaan pro­fes­sor­ei­den yhteiskun­nal­liset arvos­tuk­set ja val­tion rahoi­tus ohjaa niidenkin toim­intaa. Ei sil­lä oikeasti ole mitään merk­i­tys­tä, mis­tä rahoi­tus tulee, JOS (ja kuten näyt­tää että on käynytkin) saatu tutkimus­tu­los on oikeasti tiedet­tä, eli avoin­ta ja tois­tet­tavis­sa olevaa.

    Ei sin­un kan­na­ta romaut­taa luot­ta­mus­tasi tiedey­hteisöön (tekevät arvokas­ta työtä), vaan muu­ta omaa asennettasi.

    En mielel­lään käytä tätä tutk­i­joiden määrää minkään asian oikeel­lisu­u­den perustelemiseen (Ein­stein­han tote­si että hänelle riit­tää jos yksikin osoit­taa hänen ole­van väärässä), mut­ta kos­ka IPCC-uko­vaiset nojaa­vat 2.500 tutk­i­jan auk­tori­teet­ti­in kas­vat­taak­seen uskot­tavu­ut­taan, niin minus­ta peti­tion project kan­nat­taa maini­ta tässä yhtey­dessä (http://www.petitionproject.org/); 31.000 amerikkalaista tiedemiestä (puo­let tohtor­e­i­ta) vas­tus­taa keskeisiltä osin AGW-teo­ri­aa. Tämän perus­teel­la voisi kysyä, val­lit­seeko asian suh­teen mielestäsi suurikin tieteelli­nen konsensus?

    “Ymmärtääk­seni tiede luot­taa hyvin mon­es­sa asi­as­sa toden­näköisyyk­si­in läh­tien vaikka­pa tupakoin­nin ja syövän yhteydestä.”

    Ei se ihan noin mene. Toden­näköisyys liit­tyy tutk­i­tun lop­putu­lok­sen luotet­tavu­u­den arvion­ti­in (olemme havain­neet, että 95%:n toden­näköisyy­del­lä veren­paine las­ki vähin­tään 10 mmHg tutk­i­tus­sa poti­las­ryh­mässä tästä lääk­keestä johtuen) — ei ennus­teen tekemiseen (tämä lääke ehkä alen­taa 95%:n toden­näköisyy­del­lä veren­painet­ta vähin­tään 10 mmHg myöhem­min arvot­tavas­sa poti­las­ryh­mässä). Teo­ria ja mitatut havain­toaineis­tot muo­dosta­vat yhdessä tieteen perus­tan. Täl­lä het­kel­lä AGW-teo­ri­as­sa on val­tavia aukko­ja ja vähitellen saatu havain­toaineis­to ei tue teo­ri­aa. Vielä 15 vuot­ta sit­ten havain­toaineis­toa ei ollut riit­tävästi kumoa­maan teo­ri­aa, mut­ta 2008 tilanne on muut­tunut. Ei siinä ole mitään ihmeel­listä. Nyt on vain tärkeää saa­da päät­täjille tiedok­si tämä muu­tos — yliopis­toil­la ei ole tätä intres­siä, kos­ka osa tutk­i­joista on sotkeu­tuneet aivan liian syvälle tähän sop­paan ja toisille tutk­i­joille AGW-teo­ria on kunniakysymys.

    “Osmosoin­in­vaarat eivät väitä osaa­vansa laskea näitä asioi­ta, vaan luot­ta­vat tiedey­hteisön laskui­hin. Jollei niihinkään voi luot­taa niin mihin sit­ten. Suury­htiöi­den ja muiden edun­tavoit­telijoiden kon­sult­tei­hin pelkästään.”

    Jos osmosoin­in­vaarat perustel­e­vat AGW:lla poli­it­tisia tavoit­teitaan, on vähin­tään kohtu­ullista että he tun­te­vat myös kyseisen teo­ri­an ja keskeisiltä osin myös saadut tulok­set. Minus­ta on pelot­ta­va aja­tus, että päätök­siä tehdään pere­htymät­tä asioi­hin, vaik­ka se sähköisen medi­an aikakaut­e­na aiheut­taa oman kiusauk­sen­sa olla pal­jas­ta­mat­ta itseään asi­aa tun­tem­at­tomak­si. Osmon poli­it­ti­nen kyvykkyys pal­jas­tuu vas­ta his­to­ri­ankir­joituk­ses­sa, mut­ta täl­lä het­kel­lä hän kul­kee kohti pop­ulis­tista keskiver­topoli­itikkoa, joka ei selvit­tänyt tosi­a­sioi­ta, vaik­ka niitä on hänelle täl­läkin areenal­la tar­jot­tu kul­taisel­la lau­tasel­la. On ymmär­ret­tävää että ihmi­nen halu­aa saa­da kehu­ja eli­naikanaan eikä vas­ta his­to­ri­ankir­joit­ta­jil­ta, ja sik­si kiusaus pop­ulis­mi­in on suur­ta. Toiv­ot­tavasti tilanne muut­tuu, kos­ka Osmol­la on keskeinen mielipi­de­vaikut­ta­jan rooli poli­ti­ikas­sa edelleen. Ongel­ma on osin siinä, että Osmo on vähitellen rak­en­tanut koko poli­it­tisen ohjel­mansa yti­men ilmas­ton­muu­tok­sen päälle, ja toki perus­tan muren­e­m­i­nen on siinä suh­teessa hiukan ongel­mallista, mut­ta ei vält­tämät­tä kohtalokasta.

    Joka tapauk­ses­sa; minus­ta Osmon blo­gi on erit­täin hyvä, kos­ka hän sal­lii keskustelun aiheista, jot­ka eivät ole poli­it­tis­es­ti kor­rek­te­ja ja käyt­tää muutenkin tähän val­tavasti omaa aikaansa.

  52. Lääkärit ovat ker­toneet min­ulle, että penisil­li­i­ni tap­paa monia bak­teere­ja ja ettei se tehoa viruk­si­in. Olen kat­sonut viisaak­si uskoa tähän tietoon, vaik­ka min­ul­la ei ole minkään­laista käsi­tys­tä siitä, mitä penisil­li­i­ni oikein tekee bak­teereille ja mik­si se ei nju­jer­ra samantien viruk­si­akin. Joku molekyyli­bi­olo­gi var­maankin osaisi ker­toa tähän seli­tyk­sen, mut­ta en ole kokenut tarpeel­lisek­si paneu­tua asi­aan. Jos ihmiset eivät voisi luot­taa muiden tietoi­hin vaan yrit­täi­sivät tark­istraa ja ymmärtää kaiken itse, jäisimme kivikaudelle.

  53. “Jos ihmiset eivät voisi luot­taa muiden tietoi­hin vaan yrit­täi­sivät tark­istraa ja ymmärtää kaiken itse, jäisimme kivikaudelle.”

    Niin, kyse on luot­ta­muk­ses­ta, ja minä olen tuonut esi­in seikko­ja, joiden pitäisi nor­maali-ihmisel­lä herät­tää epäi­lyk­siä siihen, onko hänelle totuute­na ker­rot­tu asia luotet­tavasti tot­ta. Sinä uskot sokeasti yhden tahon anta­maan tietoon — ei se ole kovin hyvä peruste ver­ra­ta AGW-teo­ri­aa penisil­li­ini­in. Penisil­li­inil­lä on pitkä näyt­tö hoidon tehosta.

    Nopein tie pala­ta takaisin kivikaudelle on pitää kiin­ni van­hoista uskomuksista.

  54. Osmo, vielä parem­pi on ver­ra­ta tuo­ta penisil­li­iniä siihen, että jos sinä tek­isit lääketi­eteel­lisiä päätök­siä ‑esimerkik­si penisil­li­inin kor­vat­tavu­ud­es­ta eri hoito­jen yhtey­dessä — minus­ta olisi anteek­siantam­a­ton­ta, jos et pere­hty­isi penisil­li­inin omi­naisuuk­si­in ja saa­tu­i­hin hoitotuloksiin.

    Nyt sinä kuitenkin teet kaupunki­rak­en­teeseen ja ener­gian hin­taan liit­tyviä päätök­siä ILMAN, että olet pere­htynyt teo­ri­aan ja saa­tu­i­hin tulok­si­in. Minus­ta se on pop­ulis­mia — ker­ro­taan mitä kansa halu­aa kuunnella.

  55. Hei

    Kiitok­set AZ:lle ja Markukselle.

    Pakko­han se on tun­nus­taa, etteivät kaik­ki tieteenalat ole ver­rat­tavis­sa toisi­in­sa, eikä yhden ilmas­to­teo­ri­an mah­dolli­nen kumou­tu­mi­nen tarkoi­ta kaiken tieteen kyseenalaistumista.

    Pin­nal­lisem­min kir­jo­ja ja artikkelei­ta luke­mal­la ilmas­to­muu­tok­seen tutus­tuneena maal­likkona, jon­ka asenne mon­een asi­aan perus­tuu tähän teo­ri­aan, olisi luon­nol­lis­es­ti jonkin ver­ran vaikeaa huo­ma­ta ole­vansa väärässä, kos­ka on luot­tanut sekä tähän mate­ri­aali­in että poli­itikoi­hin ja insti­tuu­tioi­hin, jot­ka tätä tietoa tuot­ta­vat. Uskoisin, etten ole tässä suh­teessa todel­lakaan ainoa.

    Sama pätee toki toisinkin päin, jos ilmas­ton­muu­tos pitää paikkansa.

    Suurin osa ystävistäni on tutk­i­joina human­is­tisil­la aloil­la, jos­ta syys­tä tiedän kuin­ka epä­to­tu­udel­lista tais­telu tutkimus­ra­hoituk­sista ja assis­ten­tu­ureista yms. pahim­mil­laan on. Olen vain ajatel­lut jotenkin naivisti(?), että luon­non­ti­eteel­lisil­lä aloil­la olisi riit­tävän help­poa osoit­taa jokin teo­ria virheel­lisek­si, joka pitäisi luon­non­ti­eteet jotenkin totu­udel­lisemp­ina. En usko tässäkään asi­as­sa ole­vani ainoa.

    Ei kai auta kuin lukea ilmas­to­muu­tos­ma­te­ri­aalia kri­it­tisem­min ja muo­dostaa perustel­lumpi oma mielipide.

    Mon­et ilmas­tosy­istä aje­tut päämäärät ovat sinän­sä toiv­ot­tavia myös muista syistä, joten ilmas­to­teo­ri­an mah­dolli­nen kaa­tu­mi­nen ei pitäisi kumo­ta myös kaikkia siihen liit­tyviä tavoit­tei­ta. Ja on toki huo­mat­ta­va, että AGW teo­ri­aa käytetään molem­pi­in suun­ti­in arvo­jen välisessä kamp­pailus­sa. Viit­tauk­sek­si riit­tää var­maankin pelkästään eri­laiset ideaa­likäsi­tyk­set yhdyskun­tien rak­en­teesta, mis­tä tääl­lä Osmon blo­gis­sa keskustel­laan toistuvasti. 

    PS
    Luulisin jokaisen aidosti ihmiskun­nan tule­vaisu­ud­es­ta huolestuneen ihmisen toivo­van, että ilmas­ton­muu­tos EI pitäisi paikkansa.

  56. Penisil­li­in­istä — seli­tys on ihan yksinker­tainen ja kuu­luisi minus­ta asioista päät­tävien yleissivistykseen.

    Lentomatkailus­ta — ainakin nyt näyt­täisi siltä että jo ben­san­hin­nan nousu lopet­taisi nykyisen laa­juisen matkailun. Ja onko se edes kivaa viet­tää niin paljon aikaa ahtais­sa tiloissa.

    Itse uskoisin että inter­net voi aika pitkälti kor­va­ta matkailun. Jo nyt on mah­dol­lista kävel­lä vir­tu­aalis­es­ti New Yorkin kaduil­la tai Bei­jin­gin kiel­letyssä kaupungis­sa. Ja hoitaa työa­sioi­ta tapaa­mat­ta ihmisiä use­am­min kuin ker­ran vuodessa.

  57. Mon­et ilmas­tosy­istä aje­tut päämäärät ovat sinän­sä toiv­ot­tavia myös muista syistä, joten ilmas­to­teo­ri­an mah­dolli­nen kaa­tu­mi­nen ei pitäisi kumo­ta myös kaikkia siihen liit­tyviä tavoitteita. 

    Jos olisin ns. vihreä poli­itikko siirtäisin jo kiireesti focus­ta tästä hyvinkin kyseenalais­es­ta ja ehkä piankin aivan huuhaak­si osoit­tau­tu­vas­ta CO2 kasvi­huone­teo­ri­as­ta luon­non­va­ro­jen rajal­lisu­u­teen. Kukaan ei var­masti kiel­lä sitä tosi­asi­aa että (halpa)öljy lop­puu ehkä piankin ja kivi­hi­ilikin lop­puu joskus. Lisäk­si ne näyt­tävä mität­tömiltä, mak­sa­vat ja hai­se­vatkin pahalle, kun taas mar­sut ja puput näyt­tävät söpöiltä niin­qu minkit­ki ja ne tal­iaset ja undu­laatit­ki jot­ka silleen lentää tiädät­tex ympäri­in­sä, joten Virheet de Röda puolueel­la on (äärim­mäisen valitet­tavasti) käytän­nöl­lis­es­ti kat­sot­tuna poten­ti­aa­li­nen 95% kan­na­tus äänestäjien paris­sa. Voi siitä pros­en­tista kan­na­tus­ta vaik­ka vähän val­u­akin sinivirheille, viher­a­pilavirheille ja punavirheille, ja silti min­is­ter­in­mer­sut ovat enää jakamista vaille odottamassa.

  58. Heip­pa!

    Eri­lai­sista ilmas­tom­a­lleista vänkäämi­nen on tiet­ty kivaa, mut­ta tätäkin asi­aa voi kyl­lä tarkastel­la ihan suo­raan fysi­ikan lakienkin näkökulmasta.

    Olete­taan nyt ensi alku­un, että maa­pal­lo kokon­aisuute­na, ilmake­hi­neen kaikki­neen, nou­dat­taa ter­mo­dy­nami­ikan lakeja. 

    Aurinko säteilee liki­main vakiote­hol­la, ympäröivä avaru­us kil­luu muu­ta­man kelv­inas­teen vaki­oläm­pöti­las­sa. Geot­er­mi­nen läm­mön­tuot­to on sekin vakio ja muut läm­mön­läh­teet (kuten ihmiskun­ta) ovat häviävän pieniä kokon­aisu­u­den kannal­ta. Pitkäl­lä aikavälil­lä maa­pal­lon läm­pöti­la pyrkii kohti ter­mistä tas­apain­oa, jol­loin se säteilee avaru­u­teen ener­giaa tasan yhtä paljon kuin sieltä saakin.

    Mis­sä läm­pöti­las­sa tas­apaino saavute­taan, riip­puu vain ja ain­oas­taan maa­pal­lon kokon­aise­mis­si­ivisyy­destä. Eli selkok­ielel­lä, mitä tum­mem­pi kiven­murik­ka, sitä kuumem­mak­si se auringos­sa paahtuu.

    Kasvi­huonekaa­sut vaikut­ta­vat osaltaan maa­pal­lon efek­ti­iviseen “tum­muusas­teeseen”. Kasvi­huonekaa­su toimii ylipäästö­suo­ti­me­na, joka päästää lävitse auringos­ta tule­van korkeaen­er­gisen säteilyn, mut­ta hei­jas­taa takaisin (osan) maa­pal­lon mata­laen­er­gis­es­tä lämpösäteilystä.

    Auringon säteilyn mak­simite­ho osuu n. 555 nanometrin aal­lon­pitu­udelle. Tämä vas­taa näkyvän val­on vihreää väriä (jolle myös ihmis­silmä on eri­tyisen herkkä, kas kum­maa). Kasvi­huonekaa­sut läpäi­sevät näitä lyhy­itä aal­lon­pituuk­sia hyvin.

    Saavut­tuaan maan pin­nalle, auringon säteily imey­tyy maaperään ja läm­mit­tää sitä. Yleen­sä maa-aines lämpiää korkein­taan muu­ta­man kymme­nen asteen läm­pöti­laan. Täl­laisen kap­paleen säteily­mak­si­mi on tukev­asti mikrome­tri­alueel­la, eli syväl­lä infra­punas­sa. Kasvi­huonekaa­sut hei­jas­ta­vat jonkin pros­ent­tio­su­u­den X infra­punasäteilystä takaisin, jol­loin ener­gia ei pääsekään takaisin avaru­u­teen niin kuin ennen. 

    Tämän seu­rauk­se­na maa­pal­lon keskiläm­pöti­lan on väistämät­tä nous­ta­va, kunnes uusi tas­apain­opiste on saavutet­tu. Eli kunnes läm­pösäteilyä on sen ver­ran enem­män, että hukkapros­ent­ti X on kompensoitu.

    Eri­laisil­la malleil­la voidaan toki yrit­tää ennus­taa kuin­ka nopeasti muu­tos tapah­tuu, mitä paikallisia ero­ja on, kuin­ka paljon esim meret, jäätiköt ja pil­vet vaikut­ta­vat asi­aan jne. Lop­ul­takin kyse on kuitenkin vain siitä että kuin­ka nopeasti ja kuin­ka korkealle.

Vastaa käyttäjälle Elina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.