Aluepolitiikan sortuvat rakenteet

17 vastausta artikkeliin “Aluepolitiikan sortuvat rakenteet”

1. “Minäkään en irti­sanoudu peri­aate­ta­sol­la — olisi ihan kiva jos tähän pystyttäisiin — ”

   Mik­si se olisi kiva edes periaatetasolla?

   Vastaa

2. Hei Ode,
   van­ha toimit­ta­jan ohje kuu­luu: tark­ista, tark­ista ja tark­ista. Se kos­kee tek­ste­jäsi, jot­ka pitäisi oikolukea kir­joi­tus- ja kieliop­pivirhei­den kar­simisek­si. Asi­a­sisältö ei kär­sisi, vaan luotet­tavu­us kohenisi.

   yst.terv.
   Unto Tikkanen
   päätoimittaja

   Vastaa

3. “Mikä se sel­l­ainen kun­ta on, jon­ka koko väestö on van­hainkodeis­sa joko asi­akkaina tai työntekijöinä?”

   Hyvä kysymys, mut­ta mitä niille van­huk­sille sit­ten pitäisi tehdä? Eihän heitä voi jät­tää sinne syr­jäseudulle yksinään kuole­maan. Tyh­jenevässä kun­nas­sa sijait­se­vaa asun­toa on han­kala myy­dä, eikä van­huk­sil­la ole vält­tämät­tä varaa muut­taa isom­pi­in kun­ti­in, kalli­im­min asumaan.

   Vastaa

4. Van­huk­set halu­aa olla mukana elämässä. Van­huk­set tah­too kokea ole­vansa tarpeel­lisia. Van­huk­set on eris­tet­ty lokeroi­hin­sa, samoin lapset, nuoret… oikeas­t­aan kaikki.

   Van­huk­sil­la olisi annet­tavaa (aikaansa) lap­sille ja nuo­rille, jos he vain jotenkin pää­si­sivät kohtaa­maan toisen­sa. Ihanne olisi yhteis­tarha niin van­huk­sille kuin lap­sille sekä nuorille.

   Vastaa

5. Unto Tikka­nen pyysi Odelta kielel­lis­es­ti viimeis­tel­lym­pää ilmaisua. Ehkä siinä on mak­se­tun kolumnin ja pro bono ‑blo­gia­jatel­man ero.

   Vaik­ka osa Soin­in­vaaran tek­steistä on var­masti kom­mu­nikaat­to­ril­la naputel­tu­ja, juuri tässä tek­stis­sä ei silmääni osunut moni­akaan kieliop­pi- tai oikeinkir­joi­tusvirheitä — saati mon­en poli­itikon blo­geille tyyp­il­lisiä yhdys sana virheitä.

   Vastaa

6. Ehkäpä pahim­mille muut­to­tap­piokun­nille pitäisi laa­tia hal­lit­tu alasajo­su­un­nitel­ma esimerkik­si kol­menkymme­nen vuo­den aika­jän­teel­lä. Viimeinen sam­mut­taa valot.

   “Mikä se sel­l­ainen kun­ta on, jon­ka koko väestö on van­hainkodeis­sa joko asi­akkaina tai työntekijöinä?”

   Kun­ta joka pro­filoituu eläkeläis­palvelui­hin ja van­hus­ten­huoltoon ei olisi ollenkaan huono aja­tus jos mak­sa­ja löytyy.

   Vastaa

7. Ongel­maan löy­tyy aina ratkaisu. Eikö? Kas­vate­taan kun­tien kokoa. 😉

   Mut­ta ei tai­da ratkaista peru­songel­maa? Se on kuitenkin ratkastava.

   Jos poli­itikot nos­ta­vat käten­sä, olisi mielestäni aika vai­h­taa poli­tikot. Tyhjiöil­lä kun on taipumus täyttyä.
   http://kirkkovene.blogit.kauppalehti.fi/2008/10/03/kirkkovene-valtuustoon/

   Vastaa

8. Anteek­si vaan, mut­ta eikö ole sivistymätön­tä puut­tua toisen, etenkin vähäpätöisi­in virheisi­in, kuten kieliop­pi- ja kir­joi­tusvirheisi­in? Eikö asian sisältö ratkaisekaan? Eli ihan sama mitä pup­pua kir­joite­taan kun­han on virheetön­tä suomen kieltä, niinkö? Sil­loinko pup­pukin on uskot­tavaa? Minä tiedän kir­joit­ta­vani paljon kieliop­pi- sekä kir­joi­tusvirheitä. Mon­esti huo­maan asian heti lähetet­tyäni viestin. Has­suin­ta mielestäni on lähet­tää tuol­laisen viestin jäl­keen uusi viesti ilmot­ta­mal­la edel­lis­es­tä viestistä puut­tuvan pilkun tai muun vas­taa­van kieliopil­lisen seikan!

   Vastaa

9. Hyvä spot­tu, mieti­hän vähän kuin­ka köy­hää olisi jos olisi vain samanikäisiä seu­ralaisia. Etenkin van­huk­set kaipaa­vat seu­raa, naut­ti­vat las­ten ja nuorten kanssa keskusteluista. Mitäpä jos vireät ja elämänkoke­mus­ta omaa­vat van­huk­set vapautet­taisi­in peteistään las­ten ja nuorten joukkoon. Siinähän saat­taisi hoitua moni ongel­ma samalla.

   Ihanne van­hushoito­laitos olisi yhdis­tet­ty las­ten­tarha, nuoriso­ta­lo sekä van­hainkoti. Siis eril­liset raken­nuk­set joil­la olisi yhteisiä seu­ruste­lu­tilo­ja sel­l­ainen erään­lainen van­hanaikainen monien raken­nusten suo­jaisa maalaispiha. 

   Idean saa vapaasti käyttää!

   Vastaa

10. On ihan tot­ta, että pienet kun­nat Suomes­sa var­maan kuol­e­vat pois pikkuhil­jaa. Maa- ja met­sä­talous ei nykyään kan­na­ta. Mui­ta elinkeino­ja on vähän. Väki har­maan­tuu hyvää vauhtia.…

    Eipä tuo­ta kehi­tys­tä voi mitenkään pysäyt­tää. Elinkei­noelämä menee sinne, mis­tä ansain­tamah­dol­lisuuk­sia löytyy.

    Mut­ta tätä taus­taa vas­ten on kyl­lä ihan oikein, että edes val­tion toim­into­ja pyritään sijoit­ta­maan maakuntiin.

    Vastaa

11. Nopean päässälaskun perus­teel­la suurten ikälu­okkien “laitos­tu­mi­nen” alkaa painaa päälle tuos­sa 2025–30 — riip­puen siitäkin, kuin­ka kauan ne pir­u­laiset aiko­vat elää. Että ei tässä sen suh­teen mikään hirveä hop­pu liene. 

    Toisen päässälaskun mukaan huolto­suhde alkaa tosi­aan muut­tua epäedullisek­si juuri näi­hin aikoi­hin (1945 syn­tyneistä elä­keelle jäävät kuuskolmoset). 

    Useim­mis­sa kaupungeis­sa ongel­ma ratkeaa siir­to­lais­ten avul­la. Vetovoimaa riit­tää, kun­han pienet palkat ovat jatkos­sakin huippuluokkaa. 

    Mut­ta kos­ka perus­si­ir­to­lainen ei halua muut­taa kovin syvälle kor­peen, kauas Pietarin-radas­ta, heimoveljistä tai yleen­sä vain kaupun­gin val­oista, pitänee eläkeläi­sistä tehdä kaupunki­laisia. Se onnis­tuu joko siirtämäl­lä ihmisiä tai kun­tien rajoja.

    Tule­vaisu­udessa eläkeläi­nen asuu korves­sa, jos halu­aa, mut­ta suures­sa PARAS-kun­nas­sa. Kun hän van­hetes­saan alkaa kus­tan­taa liikaa veroeu­ro­ja, hän muut­takoon kaupunki­in, jos­sa työvoimaa riit­tää. Eikös sen näin ole tarkoi­tus mennä?

    Vastaa

12. “Tämän isku­lauseen allekir­joit­taa jokainen suo­ma­lainen puolue eikä edes yksit­täi­sistä poli­itikoista löy­dy mon­ta sellaista,jotka tästä tavoit­teesta irtisanoutuisivat.”

    Suomes­ta löy­tyy onnek­si ihmisiä, jot­ka ymmärtävät tämän ide­olo­gian älyt­tömyy­den. Toiv­ot­tavasti heistä mah­dol­lisim­man moni jät­tää äänestämät­tä. Pien­im­män pahan val­in­ta vain legit­i­moi toim­i­ma­ton­ta järjestelmää.

    Vastaa

13. Se riip­puu aika paljon siitä, mitä ko. lausah­duk­sel­la tarkoite­taan. Väen vähen­e­mistä haja-asu­tusalueil­la on mah­do­ton estää, mut­ta se on kuitenkin inhimil­lisel­lä tasol­la iso asia, muute­taanko vaikka­pa Siil­in­järveltä työn perässä Kuo­pi­oon, Tam­pereelle vai Helsinki­in. Kuo­pios­ta kun on vielä kohtuu help­po piipah­taa las­ten kanssa Siil­in­järvel­lä mum­mo­las­sa, mut­ta Tam­pereelta (Helsingistä nyt puhu­mat­takaan) alkaa mat­ka olla jo melkoisen pitkä.

    Sik­si minus­ta on tärkeää huole­htia, että mah­dol­lisim­man mon­en­laista ja mon­en­ta­soista osaamista vaa­ti­vaa työtä olisi maakun­tien isom­mis­sa kaupungeis­sa tar­jol­la. Eivät kaik­ki maakun­nis­sa syn­tyneet ja kas­va­neet halua tehdä työk­seen tuk­i­toimia helsinkiläisille fir­moille ja laitoksille.

    Vastaa

14. En muista, onko viime vuosien hal­li­tuk­sil­la ollut “alue­poli­ti­ikkaa” mut­ta pahaa pelkään, että siel­lä on tuo “Koko Suo­mi on pidet­tävä asut­tuna” ‑slo­gan.

    Voisiko ajatel­la, että mei­dän alue­poli­ti­ik­ka olisi sitä, että
    1. Pääkaupunkiseu­tu vaatii oman poli­ti­ikkansa — mut­ta ei juurikaan tukitoimia.

    2. Päkaupunkiseudulle voisi tuk­i­toimin syn­tyä pari vai­h­toe­htoa: Tam­pere ja Turku. (Ehkä myös Oulu.)

    3. Maakun­tien keskuk­set oli­si­vat se viimeinen alue, jota akti­ivis­es­ti pyritään pitämään hengis­sä. Eli ymmärtääk­seni olen tässä Riitan linjoilla.

    Onko tämä kolmi­por­taisu­us nyt sit­ten kovin radikaalia? Tuskin — voisi kuvitel­la, että ain­oa ero nyky­isin toteutet­tuun poli­ti­ikkaan on se, että haet­taisi­in aitoa vastapainoa/ vai­h­toe­htoa pääkaupunkiseudulle — mut­ta ei joka mikke­listä ja seinäjoesta. 

    Tämä vastapaino-vai­h­toe­hto kyl­lä edel­lyt­täisi jo akti­ivis­takin Helsin­gin diskrim­i­noin­tia, mikä on tietysti aika han­kala käytän­nössä toteuttaa. 

    Touko Met­ti­nen
    (Osmo, se nim­imerk­ki ei ole Touko Miet­ti­nen vaan Met­ti­nen. Tiedäthän van­hana orni­tologi­na toukomettisen?)

    Vastaa

15. Esimerkik­si Tam­pereen ja Oulun seu­tu kas­va­vat ihan hyvin ilman tuk­i­toimi­akin. Ei kaupungis­tu­mises­sa ole kyse helsingistymisestä.

    Vastaa

16. Tam­pere kas­vai­sisi toden­näköis­es­ti vielä enem­män jos nämä tuk­i­toimet lopetet­taisi­in. Helsin­ki ja pääkaupunkiseu­tu eivät kas­vaisi ehkä edes yhtä voimakkaasti, Oulu saat­taisi alkaa kutistua. 

    Tässä alue­poli­ti­ikas­sa on vähän sel­l­ainen “hyvää rahaa pahan rahan perään”- men­tal­i­teet­ti, eli kun on jo sat­sat­tu niinkin paljon, ei voi­da myön­tää, että on tehty joku vir­hearvioin­ti. Sik­si negati­ivista sal­doa vain kas­vate­taan entis­es­tään. Jo nyt pääkaupunkiseudun asukkaat mak­sa­vat “maakun­ti­in” asukas­ta kohden val­tavasti. Absolu­ut­tis­es­ti sum­ma piene­nee onnek­si sitä mukaa kun maakun­nat pikkuhil­jaa tyh­jenevät. Suh­teel­lis­es­ti tuet (per capi­ta maakun­nis­sa) kas­va­vat koko ajan.

    Vastaa

17. Sanop­pas nyt rehellis­es­ti Osmo hyvä, että onko tämä huolto­suh­teen muu­tos tul­lut sin­ulle suure­nakin yllä­tyk­senä? Kun olit jo 80-luvun lopus­sa mukana val­takun­nan­poli­ti­ikas­sa, en voi kuin ihme­tel­lä nyt syn­tynyt­tä pani­ikki­asi. Itse muis­tan jo 70-luvul­ta, kun meille koul­u­laisille esitelti­in väestöpyra­midia, joka Suomes­sa näyt­ti miltä näytti.

    Jos teil­lä poli­itikoil­la siis on ollut aikaa vähin­tään 20 vuot­ta varautua asi­aan, en voi kuin ääneen kum­mas­tel­la, mik­si julk­ista sek­to­ria on jatku­vasti tuet­tu, paisutet­tu ja korostet­tu (jot­tet syytä kepua ja demare­i­ta, muis­tu­tan, että Vihrei­den edus­ta­jat ovat MELKEIN kaik­ki töis­sä julkisel­la puolel­la tuke­mas­sa omi­aan). Kun siis viimeistään 90-luvul­la on tul­lut selväk­si, että taloudelli­nen kasvu perus­tuu ain­oas­taan tehokku­u­den mah­dol­liseen lisään­tymiseen, niin mitäs te poli­itikot päätitte tehdä?

    Hesaris­sa ja mon­es­sa muus­sa medi­as­sa, tämä sin­un blo­gisi mukaan­lukien, höpistään näin kun­tavaalien alla pop­ulis­mista. Onko mielestäsi ole­mas­sa pahem­man laa­tu­ista pop­ulis­mia kuin se, että jät­tää ratko­mat­ta ongelmia sil­loin, kun on itse vallassa?

    Mitäs mieltä sinä olet tuos­ta Töölöön kaavail­lus­ta alko­holistien tai minkä lie hoitokodista, jota puoluekump­panisi Björs vas­tus­taa? Mihin nämä ihmiset pitää lait­taa, jos ei niihin tiivi­isti asut­tui­hin kaupunkikom­plek­sei­hin, joi­ta te haikailette ilmas­ton­muu­tok­sen edessä? Onko ääni sin­ulle siis samal­la ääni suvait­se­mat­to­muu­den lin­jalle Töölössä?

    Vastaa