Maanmittareiden pakkohimmelöinti

2.10.2008 · Aihe: _ 

Kepu näyttää toteuttavan himmelimalliaan päättäväisesti. Nyt on vuorossa Uudenmaan maanmittaustoimiston Helsingin toimipisteen hajottaminen Lohjalle, Porvooseen, Lahteen ja Hämeenlinnaan. Koska himmelimallin ”puutarhakaupunkeihin” ei luonnostaan siirry työpaikkoja, ne siirretään sinne pakolla.

Toisin kuin Lääkelaitoksen kohdalla nyt ei ole ongelmana, että toimiston työ halvaantuisi, koska henkilökunta ei muuta perässä. Ei muuta nytkään, mutta uudet työpaikat ovat mahdollisuuksien rajoissa pysyvän automatkan päässä. Toimistossa on kysytty muuttoaikeita 60 henkilöltä. Näistä neljä on muutenkin muuttamassa noille alueille ja kuusi asuu siellä ennestään. Muiden osalta edessä on pitkä ajomatka ensin kotoa työpaikalle ja sitten takaisin työmaalle tai asiakkaan luo. Työmaat ja asiakkaat ovat pääkaupunkiseudulla tai sen tuntumassa. Julkista liikennettä juuri kukaan ei pystyisi työmatkallaan käyttämään. Kukaan ei ilmoittanut vaihtavansa puolisoaan voidakseen muuttaa työn perässä.

Ymmärsin, että puutarhakaupunkimallissa piti hajottaa työpaikkoja puutarhakaupunkeihin, jotta asukkaiden työmatkat lyhenisivät. Nyt ne pitenevät, koska työntekijät eivät asu siellä, minne työpaikat siirretään.

Mitä hyötyä vaikkapa Porvoolle on siitä, että se saa valtion työpaikkoja, joiden työntekijät asuvat pääkaupunkiseudulla? Näin menee toimistotilaa, johon teoriassa voisi tulla työpaikkoja porvoolaisille. Valtio ei maksa yhteisöveroa.

Jos tästä yrittäisi vängällä jotain järkeä etsiä, niin ehkä joku ajattelee, että sitten joskus, kun nykyinen työntekijä jää eläkkeelle, virka täytetään jollain paikallisella. Eikö sitä virkaa voisi siirtää vasta silloin sen sijaan, että pannaan sen nykyinen työntekijä ajamaan monta kertaa maapallon ympäri ylimääräisiä työmatkoja?

Koska kepulaisten mielestä työtiimit voidaan joka tapauksessa hajottaa, eikä voisi ajatella, että tässä vaiheessa siirretään ne kymmenen työpaikkaa, joihin löytyy vapaaehtoinen siirtyjä ja loput sitä mukaa, kun pääkaupunkiseudulla asuva työntekijä jää eläkkeelle tai siirtyy muuten pois.

Kommentit

34 Vastausta artikkeliin “Maanmittareiden pakkohimmelöinti”

  1. Teemu Kemppainen kirjoitti 2.10.2008 kello 20:21

    Kun Kustaa Vaasa vuonna 1550 perusti Helsingin, ei täällä juuri ollut asukkaita. Asukkaat saatiin määräämällä lähipitäjien porvarit muuttamaan vastaperustettuun kaupunkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Elina kirjoitti 2.10.2008 kello 20:51

    Miksi ylipäänsä pitäisi mennä töiden takia työpaikalle?

    Itse olen ollut pääsääntöisesti työpaikoissa, joissa ainoa syy saapua paikalle on ollut armoton kellokortti. Suurin osa päivistä olisi hoitunut tietokoneen ja puhelimen ääressä kotona.

    Joskus on ihan hyvä nähdä ihmisiä nokakkain kaikenlaisissa puuhapalavereissa pulla suussa ja tyhy-päivillä teeskentelemässä yhteishenkeä, se on psyyken kannalta varmasti myönteistä, mutta ihan liikaa ylipäänsä ravataan työpaikalla.

    Uimahallivalvojan on oltava paikalla, opettajankin on vaikea hoitaa meluavaa luokkaa kotoa käsin, mutta nyky-yhteiskunta on täynnä töitä, joiden vuoksi mennään työpaikalle vain koska se on tapana.

    Perinne on jäänne ennen sähkpostin ja kännyköiden aikakautta, mutta kovin sitkeästi elää edelleenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kommentoin kirjoitti 2.10.2008 kello 21:08

    Teemulla on nyt väärä tieto. Helsinkiin määrättiin porvareita mm. Tammisaaresta, Raumalta ja Ulvilasta. Ei siis ihan läheltä. Lähipitäjissä edes ollut porvareita, se kun on kaupunkilaisten hommaa. Lopputulos oli kuitenkin sama kuin monessa nykyalueellistamisessa. Jengi käy kääntymässä esim. Revaniemellä ja huomaa, että homma ei toimi ja palaa takaisin. Näin kävi tammisaarelaisille, raumalaisille ja ulvilalaisille myös.

    Helsingin kasvu perustuu vapaaehtoiselle muuttamiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Elina kirjoitti 2.10.2008 kello 21:37

    Täällä Munkkivuoressa on kadut tuon ajan mukaan nimetty. Kuriositeettina niille jotka eivät tienneet:

    Täältä löytyy Ulvilantie, Raumantie, Naantalintie, Uudenkaupungintie ja Porintie. Siinä onkin Teljäntietä lukuun ottamatta kaikki Munkkivuoren kadut.

    Aikoinaan ihmettelinkin nimivalintoja kunnes kuulin tämän historian, jonka Kommentoin tässä kertoi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. tpyyluoma kirjoitti 2.10.2008 kello 22:12

    Toi viimeinen kappale on jo ilkeä, mutta harvinaisen osuva. Todettakoon jälleen kerran, että poliittinen jakolinja Suomessa ei kulje oikean ja vasemman vaan kaupungin ja haja-asutuksen välillä. Mutta voiko tästä maanmittaus jutusta oikeasti syyttää kepua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Riitta kirjoitti 2.10.2008 kello 22:26

    Elinalla on hassu käsitys yhteistyöstä…

    … vaikka teenkin enimmän osan työstäni koneella ja olen pitkin päivää yhteyksissä ihmisiin maailmalla, niin kyllä vain ne epäviralliset keskustelut työkaverin huoneen ovella sekä kahvi- ja ruokapöydässä ovat töiden sujumisen kannalta mahdottoman tärkeitä. Sen huomasi, kun toisessa rakennuksessa oleva ryhmä tuli meidän kanssamme samalle käytävälle. Asiat alkoivat edistyä ihan eri malliin kuin silloin, kun tavattiin vain palavereissa.

    Tosi ikävää, jos alueellistamisen yhteydessä toimivat tiimit hajotetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Granpaigor kirjoitti 2.10.2008 kello 22:26

    Elina kirjoittaa että työpaikalle mennään vain koska siellä on leimattava kellokortti ja työt sujuisivat. Kyllä kellokorttikin voidaan toteutta tietokoneitse.

    Kyllä suurimman esteen käsittääkseni muodostavat konservatiiviset työnantaja-asenteet. Miten epäluuloinen työnantaja uskoo voivansa valvoa että hänen palkollisensa tekee työnsä ellei hän tai hänen edustajansa kykene sitä valvomaan. Pelätään että työntekijät ‘lintsaavat’. Ja niin ne muuten tekevätkin ellei työ- ja työilmapiiri ole kunnossa. Eli yritykset joita johdetaan kauhulla ja pelolla eivät sovellu etätyöhön elleivät pysty tekemään töistä urakoita työntekijöille. Tai kokonaan ulkoistamaan työntekijät alihankkijoiksi. Siinä taas verottajan tulkinnnat asettavat omat rajoituksensa.

    Minä väitän että suurimman esteen etätyölle muodostavat siihen sopimattomat työnantaja-asenteet.

    Toisaalta jatkuva etätyö esimerkiksi kotoa käsin ei välttämättä ole pelkästään hyvä juttu. On siinä omat huonot puolensakin. Työ- ja kotielämän rajat voivat hämärtyä ja työpaikan sosiaaliset kontaktit voivat heiketä ellei asiaan kiinnitetä huomiota.

    Muuten olen samaa mieltä Elinan kanssa että nykyään on paljon työtä joka voitaisiin tehdä vaivattomasti työpaikalle menemättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. KariV kirjoitti 2.10.2008 kello 23:39

    Onhan se masentavaa, että toimisto joka tekee maanmittaustoimituksia kaupunkien asemakaava-alueen ulkopuolella hajasijoitetaan.

    3/4 toimituksista on lohkomisia. Ja jotenkin tuntuu päättömältä lähteä Helsinkiin asioimaan maanmittaustoimistoon, jos vaikka sattuu asumaan Hangossa.

    Maanmittaustoimiston palveluihin kuitenkin kuuluu luonnossa tapahtuvan mittaamisen lisäksi erilaisia myynti- ja rekisteripalveluita. Esim. arkistopalveluita saa konttoreista.

    Ja eikös ole aika kummallista, että toimisto jonka palveluksia normaali ihminen tarvitsee sijaitsee paikassa jossa normaali ihminen ei tarvitse sen palveluksia 🙂

    Sama uudelleen: Helsinkiläinen ei tarvitse kaava-alueella maanmittaustoimiston palveluja, mutta haja-asutusalueella tarvitsee. Ja Uusimaa ei ole ihan Helsinki, vaan hiukan laajempi alue.

    Voisin kysyä, että miksi himmelimallin maassa ei saisi saada esim. maanmittauspalveluita omalta alueelta vaan pitäisi matkustaa pahimmillaan helsinkiin hoitelemaan paperiasioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Ano Nyymi kirjoitti 3.10.2008 kello 0:40

    “Miksi ylipäänsä pitäisi mennä töiden takia työpaikalle?”

    Vastaus on kysymyksessäsi, yhdyssanassa työpaikka.

    Elinan kannattaa lukea myös seuraava ja miettiä, millaiset fasiliteetit nykyajan maanmittarille tarvitaan.

    KariV: Maanmittarit taitavat ammattikuntana tehdä nykyään aivan enimmäkseen muita kuin kenttätöitä tikun ja 1500-luvulla keksityn teodoliitin kanssa. Maanmittauslaitoshan jalostaa paikkatietoja esimerkiksi kaupan ja kaavoituksen käyttöön. Myös se autosi GPS pelittää nykyajan maanmittareiden tekemän alkujalostuksen ansiosta.

    Luulosi lienee varsin analoginen sen havainnon kanssa, etteivät junan ikkunasta katsoen ratatyömiehet tee koskaan muuta kuin nojaavat rautakankeen ja lapioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Elina kirjoitti 3.10.2008 kello 8:50

    Riitta,

    Minusta en nyt oikeastaan sanonut yhteistyöstä mitään.. en sen kummemmin hassua kuin vähemmänkään hassua.

    Ei läheskään kaikissa ammteissa tarvita käytönnössä mitään yhteistyötä. Esim. yritysten talousosastoilla on kasapäin kirjanpidon kanssa työskenteleviä, jotka eivät tee sellaista yhteistyötä että pärstä pitäisi olla kenenkään näkyvissä.

    Olet ilmeisesti jonkin sortin tutkija, jolloin keskustelut muiden tutkijoiden kanssa ovatkin varmasti hyödyllisiä, joskaan ei kai niitäkään joka päivä tarvita ja puhelimessakin voi puhua.

    Mese on muuten oiva keskustelun väline, mikäli kymmensormijärjestelmä on hallussa. Itse olen niin nopea kirjoittamaan, että se on melkein sama kuin puhuisin.

    Asiassa on tietysti yksilöllisiä eroja. Tiedän tutkijoita, jotka valittavat, että työpaikalla ei saa mitään tehtyä, kun koko ajan on joku oven suussa kahvikupin kanssa roikkumassa. Työt tehdään sitten paljolti kotona ja perhe-elämä kärsii. Etätyöluvat ovat joissain laitoksissa kiven alla. Ilmeisesti luullaan, että ihmiset lintsaavat töistään kotona. Lienee kyllä asiantuntija-ammateissa ainakin turha pelko.

    Toinen juttu sitten tosiaan on, että monet ihmiset kaipaavat päivittäisiä kontakteja nimenomaan ihmisten fyysistä läsnäoloa ja siten ihan pelkkä etätyö varmasti pidemmän päälle ei ole hyväksi. Joitain välimuotoja voisi varmasti olla enemmän jo ekologisten ja ajankäytöllisten pointtien vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. KariV kirjoitti 3.10.2008 kello 9:04

    Anonyymille:

    Jos ihan oikeisti ajatellaan tuota asiaa, niin ns. savuverhon taakse saa piilotettua paljon asioita. digitalisointi yms. jutut ei taida niin kuulua yhden konttorin toimiin.

    Jotenkin voisin vain edelleen kuvitella, että maanmittaustoimistot on tarkoitettu asiakaspalveluihin. Samaten edelleenkin yksi suuri osuus paikaillisten maanmittaustoimistojen töistä on niitä lohkomisia sekä rekisteritietojen toimittamisia jne.

    Tietojen jalostaminen voidaan tehdä missä tahansa paikalla, muttei asiakaspalvelua. Haluan nähdä kuinka rajapyykki etsitään luonnosta digitalisoidun kartan avulla CSI:n malliin.

    Voisiko anonyymi kertoa kuinka yksityistietoimitus tehdään Hangossa siten, että asiat hoidetaan Helsingissä. Siirretäänkö tarvittaessa Hangosta koko alue johonkin suureen tilaan Helsinkiin, jossa toimitusinsinööri käy asianomaisten kanssa ja tarvittaessa uskottujen miestenkin kanssa asian läpi.

    Näen että maanmittaustoimistojen hajasijoituksella parannetaan palvelutasoa, koska yhden alueen koko on aika suuri.

    Ja muutoinhan tietojen jälkikäsittely (tai jalostaminen) voidaan tehdä vaikka Utsjoella.

    Jotenkin aina unohtuu se, että maanmittaustoimitot toimitusinsinööreineen ovat palvelualalla. Ja palvelu taitaa olla kirosana Helsinkikeskeisessä elämässä.

    P.S. Yksi tuttu kertoi, että pk- seutulainen on ainoa ihminen joka olettaa numerotiedustelussa, että haettavat numerot haetaan automaattisesti pk- seudulta. Muut kuulemma ilmoittavat mistä alueelta Ville Virtasta etsitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Sylvesteri kirjoitti 3.10.2008 kello 9:21

    Elina:
    “Miksi ylipäänsä pitäisi mennä töiden takia työpaikalle?”

    Ei kotona töiden tekemistä tule mitään. Olen aivan varma, että 90% työntekijöistä tekee vähemmän ja tehottomammin töitä kotona, kuin työpaikalla.

    Työpaikalla virittäydytään työn tekemiseen, siellä on kollegat joiden kanssa voi porsita ongelmista ja ennenkaikkea siellä on pomo, jonka pelkkä läsnäolo vaikuttaa positiivisesti työtahtiin. Olen tehnyt itse pitkiä pätkiä töitä kotona sekä jutellut asiasta muutamien yksinyrittäjien kanssa. Se, että joltakin yksittäiseltä tarmonpesältä työskentely kotona onnistuu erityisen hyvin, ei muuta asiaa siltä osin että 90%:lla homma ei vain toimi näin.

    Etätyö ei siis ratkaise mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Sylvesteri kirjoitti 3.10.2008 kello 9:23

    Lisäystä edelliseen: yksinyrittäjien kanssa käydyistä keskusteluista minulle on jäänyt käteen, että heidänkin mielestään heidän OMa työteho on korkeampi asiakkaan tiloissa kuin kotitoimistossa. Syynä asiakkaan edustajien läsnäolo (=pomo) ja häiriötekijöiden puuttuminen. Kotona on niin helppo vetäissä sohvalle tai käydä jääkaapilla kokkailemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Mittari kirjoitti 3.10.2008 kello 10:43

    Alueellistamisessa voisi katsoa myös koulutuspaikkojen sijaintia. Ainut yliopisto, jossa maanmittareita koulutetaan, sijaitsee pääkaupunkiseudulla Otaniemessä.

    Tuntuu mahdottomalta ajatukselta siirtää suurin yliopistokoulutuksen saaneiden maanmittarien työpaikka pois koulutuspaikkakunnalta. Yritäppä sirkkaliisa siirtää lääkehuolto paikkakunnalle, jossa ei kouluteta lääkäreitä.

    Ei meitä maanmittareita niin paljon kouluteta, että jokaiseen tuppukylään riittäisi asiantuntijoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Tero kirjoitti 3.10.2008 kello 12:01

    Olen Sylvesterin kanssa samoilla linjoilla. Lisäisin tuohon vielä, että todella monet taiteen ammattilaiset, esimerkiksi kirjailijat, vuokraavat itselleen erityisen työhuoneen, koska ei ole työnantajaa joka sellaisen tarjoaisi. Ymmärtääkseni ainakin useimmilla heistä on kotikin. Työfiilikseen orientoituminen on aika tärkeä asia työpäivässä, sen olen omasta kokemuksestanikin huomannut. Kotona se ei oikein tahdo onnistua.

    Se sitten onkin toinen juttu, miten paljon etätyötä voisi tehdä niin, että työnantaja on toisella paikkakunnalla, mutta tarjoaa pienen työhuoneen etätyötä varten työntekijän asuinpaikkakunnalta. Ainakin isommissa firmoissa voisi olla harkinnan arvoinen asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Anne Mattila kirjoitti 3.10.2008 kello 12:03

    Ottamatta kantaa itse ko. hajautukseen:

    Helsingin pätevän käräjätuomarin suusta, hän viittasi lautamiesjärjestelmän lopettamiseen sanoin, “ministeriön pojat sutaisevat tekstejä ja hyvä järjestelmä lopetetaan”. Järjestelmän kehittelyyn oli kuulemma mennyt 20 vuotta, …

    Minusta kaikkea muutakin SUTAISTAAN, yhteiskunta on pitkälti ekonomi-insinöörivetoinen, inhimillisen tekijän huomioonottaminen ko. ajattelutyylissä ja ihmiskuvassa on liian vaikeaa.

    Terapeutit ja taluttajat ja muut hyysääjät hoitavat jäköjäännöksen: Myyrmannin, Jokelan ja Kauhajoen ym. yksittäisten hirmutapausten myötä lienee ainakin joillakin silmät avautuneet, eli ihminen on enemmän kuin koneenosa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. T.Sipilä kirjoitti 3.10.2008 kello 12:42

    Olen vankasti sitä mieltä, ettei tällainen jo olemassa olevien toimintojen hajasijoittaminen yleensä ole viisasta. En vastusta asutuksen keskittymistä jo olemassa oleviin kaupunkeihin.
    Sen sijaan ihan varma en ole siitä, kuinka luonnollisesti nykyiset keskittymät ovat syntyneet.
    Esimerkiksi Tampere kyllä syntyi sananmukaisesti luonnollisesti, koska sen taustalla on koskessa pauhaava valtava luonnonvoima.
    Helsingin paisumiselle on vaikeampi nähdä samoja luonnollisia taustoja.
    Helsingin puolesta ovat toimineet noitten porvariväestön pakkosiirtojen jälkeen monet hallinnolliset päätökset, joitten luonnollisuutta ei nykytilanteessa tietysti ole mitään järkeä kyseenalaistaa enää.
    Enimmäkseen ihmiset ovat Suomessa joutuneet siirtymään paikkakunnalta toiselle markkinavoimien sysäämänä: helpompia toimeentulon hankkimistapoja on löytynyt maalta lähdön jälkeen ensin lähistön teollisuuspaikkakunnilla ja sittemmin suurista väestökeskittymistä.
    Paradoksaalista onkin, että keskittymisen seurauksena ihmisten liikkumisen tarpeen sanotaan koko ajan kasvaneen.
    Tuosta etätyökysymyksestä vielä sen verran, että eri keskustelujen perusteella voisi päätellä sen sopivan toisille mutta toisille ei (niin työnantajat kuin työntekijätkin).
    Mitään yleistä oppirakennelmaa teemasta ei pidä rakentaa, mutta etätyöhön kannattaisi kuitenkin kannustaa, koska sen kautta saavutetaan todella monia etuja esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ajatellen niin liikenteessä kuin asumisessakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Jeebo kirjoitti 3.10.2008 kello 13:06

    Kummaa etätyöstä puhumisessa on aina se, että se tarkoittaa aina kotona työskentelyä (joka ei kyllä minunkaan mielestäni suju samalla tavalla kuin töissä). Kaupungeissa voisi mieluummin olla työskentely konttoreita joissa olisi eri firmojen väkeä hommissa etäyhteydellä. Konttori tarjoaisi vain paikan istua ja nettiyhteyden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Pjootre kirjoitti 3.10.2008 kello 13:20

    KariV:lle:

    Alueellistamisen tavoite ei tässä tapauksessa ole “haja-asutusalueen” palvelun parantaminen, koska Uudenmaan maanmittaustoimistolla on tähänkin asti ollut toimipisteet Lohjalla ja Porvoossa. Niinpä Hankolaiset ovat asioineet yksityistoimitusasioissa tähän asti ja jatkossakin asioivat Lohjalla.

    Mutta satoja toimituksia tehdään myös Espoossa, Vantaalla, Nurmijärvellä, Tuusulassa jne. Luulenpa, että asiakkaat näistä kunnista asioivat mieluummin Helsingissä (kuten ovat tähän asti tehneet) kuin Lohjalla tai Porvoossa. Pasilaan pääsee helposti julkisilla kulkuneuvoilla mistä tahansa, mutta kuinka on Lohjan tai Porvoon laita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Lauri Ojala kirjoitti 3.10.2008 kello 13:38

    Offtopic Elinalle: Tiedoksi, että Teljä on paikannimi Porin seudulla. Porissa on edelleen Teljä-niminen kaupunginosa Ulvilan rajalla ja nimi viittaa käsittääkseni muinaiseen lähiseudun pitäjään. Se viimeinenkin Munkkivuoren kaduista on siis saanut nimensä samalla periaatteella kuin muutkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Vesku kirjoitti 3.10.2008 kello 15:13

    Oiotaan nyt muutama väärinkäsitys aluksi.

    Uudenmaan maanmittaustoimistolla on nyt kolme toimipistettä, Lohja, Helsinki(Pasila) ja Porvoo. Lisäksi on asiakaspalvelupiste pääpostitalossa Helsingin keskustassa. Maanmittaustoimituksia tehdään kaikista kolmesta toimipisteestä käsin. Hangon toimitukset siis Lohjalta käsin.

    Olisi varmaan mukavaa asiakkkaitten kannalta että Hangossa ja muillakin paikkakunnallakin olisi oma maanmittaustoimistonsa, tähän ei kuitenkaan resurssit riitä ja kuka maksaisi näin hyvän palvelun kustannukset? Tämänhetkinen tilanne palvelee melko tasapuolisesti Länsi- ja Itäuuttamaata sekä pääkaupunkiseutua.

    Kun puhutaan Uudenmaan maanmittaustoiston alueellistamisesta, puhutaan niiden toimintojen siirtämisestä Lohjalle, Porvooseen ja Hämeenlinnaan (ehkä Lahteenkin) jotka tähän asti on hoidettu Helsingistä käsin.

    Maanmittaustoimitukset ovat yksi melko iso osa Uudenmaan maanmittaustoimiston tehväkenttää, toinen isohko ryhmä työskentelee karttatuotannon parissa ja sitten on vielä esim. rekisterienpitoon ja myyntiin sekä asiakaspalveluun liittyviä tehtäviä.

    Helsingin toimipisteestä on hoidettu maanmittaustoimitukset siten että läntisin paikkakunta on Kirkkonummi, pohjoisin Hyvinkää ja itäisin Sipoo. Näiden paikkakuntien sisäpuolelle jäävät asukkaat ovat selkeästi suuntautuneet mm. työpaikkojen ja palveluiden osalta pääkaupunkiseudulle, jonne on myös näiltä paikkakunnilta hyvät joukkoliikenneyhteydet. Tosiasia on että tuon alueen sisällä olevasta maa-alasta suurin osa on asemakaavoittamatonta aluetta, jolla maanmittaustoisto tekee toimitukset. Kun seuraavan kerran nousette Vantaan lentoasemalta ilmaan on helppo havaita käytännössä kuinka maaseutua pääkaupunkiseutukin on.

    Karttatuotannon tehtävät ovat keskitetty yhteen paikkaan Helsinkiin, käytönnön syistä ei ole katsottu tehokkaaksi hajauttaa karttatuotantoa joka toimipisteeseen, eikä ko. tehtävissä ole myöskään kovin paljon asiakaskontakteja. Pääkaupunkiseudulla maastotiedon muutokset tapahtuvat nopeimmin ja karttojen päivitysväli on täten tihein juuri pääkaupunkiseudella. Edelleenkin korostan sitä että pääkaupunkiseuden maa-alasta suurin osa on maaseutua, jossa myös karttatuotannon hoitaa maanmittautoimisto.

    Työntekijät Helsingin toimipisteisiin ovat valikoituneet suurelta osin samalta alueelta jossa, Helsingin toimipisteen työtkin ovat. Työpaikalle on hyvät julkiset kulkuyhteydet niin lännestä, (läntiset junaradat ja linja-autoverkosto), pohjoisesta, (päärata ja Lahden oikorata plus linja-autoverkosto) kuin idästäkin, (tiheä linja-autoverkosto). Toimipisteen työntekijöistä hyvin suuri osa käyttää julkisia liikennevälineitä silloin kun se on mahdollista.

    Jos Helsinkiin jää vain asiakaspalvelu ja Helsingin toimipisteen toiminnot siirretään Lohjalle, Porvooseen Hämeenlinnaan tai Lahteen, merkitsee se sitä että työntekijät siirtyvät joko yksityisautoiluun (jossa yksityisautoilla tehdyt työmatkat pitenevät merkitsevästi) tai esim. poikittaisliikenteen olemattomuuden vuoksi helposti 3-4 tunnin työmatkoihin (ensin esim. Tuusulasta Helsinkiin ja sieltä edelleen vaikkapa Lohjalle tai Porvooseen). Työpäivän alettua samat henkilöt saattavat taas lähteä omiin tulosuuntiinsa tekemään toimituksia tai kartoitustöitä.

    Jos Helsingin toimipiste pitää lakkauttaa paras sijainti sille on Vantaan Tikkurila, johonka on vielä kohtuullisen hyvä julkinen liikenne ja se sijaitsee Helsingin toimipisteen toimintoja ajatellen keskeisellä paikalla. Pasila on kuitenkin rautatieliikenteen solmukohtana työmatkojen osalta ylivertainen sijainniltaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. KariV kirjoitti 3.10.2008 kello 16:09

    Kiitän Veskun tarkennusta. Se avaa silmät erilailla katsomaan alueellistamista.

    Etätyöstäkin hiukan. Esim. kotona pystyy tekemään tehokkaasti töitä parilla menetelmällä. Itse käytän erillistä työtilaa. Eli kun menen työhuoneeseen, niin se on pyhitetty töille ja muilla ei ole sinne asiaa työpäivän aikana.

    Sieltä löytyy työssä tarvittavat välineet, kommunikointitavat sekä myöskin lukollinen paloturvakaappi dokumenttejä varten. Työpisteen koneet eivät ole lasten pelikoneita tai muita surffailuun tarvittavia välineitä.

    Silloin kun tarvitsee jutella muiden kanssa niin kommunikointi onnistuu myös maililla, skypellä, mesellä tai yhteisen projektialueen kautta.

    Yleensä saan etätyöpisteessä enemmän aikaiseeksi kuin työmaalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Vesku kirjoitti 3.10.2008 kello 19:48

    Alueellistamisesta ei taida kovin paljon olla onnistuneita esimerkkejä. Jos alueellistamiselle löytyy hyvät perusteet ei minulla ole mitään sitä vastaan. Tässä, (ja varmaan useimmissa muissakin) tapauksessa taustalla on pelkästään keskustavetoinen puoluepolitiikka. Hallitusohjelmaan on kirjattu tietty määrä henkilötyövuosia, jotka ohjelman mukaan on tarkoitus alueellistaa. Viime keväänä sitten ministeriöitä patistettiin etsimään lisää alueellistettavia kohteita, koska hallitusohjelman mukaisesta tavoitteesta oltiin reilusti jäljessä. Syykin on aika aika selvä, harvassa tapauksessa alueellistamiselle löytyi järkiperusteita. Kun sitten näitä puuttuvia “henkilötyövuosia” raavittiin kokoon maa- ja metsätalousministeriö keksi yhtenä kohteena Uudenmaan maanmittaustoimiston. Perusteet esitykselle oli varsin heikot, ne oli samantapaiset kuin KariV:n alussa esittämät, mikä osoittaa ministeriön täydellistä tietämättömyyttä tai välinpitämättömyyttä oman toimialueensa asioista. Taloudellista hyötyä ei alueellistamisen perusteluissa edes esitetty, (eikä ihme koska niitä olisi vaikea osoittaa, alueellistamisesta aiheutuu pikemminkin kustannuksia). Sitä paitsi toimintojen alueellistaminen pääkaupunkiseudun kehyskuntiin ei ole edes oikeaa alueellistamista, se on numeroiden kaunistelua, jotta voidaan osoittaa kuinka hyvin hallitus ja ministeriöt ovat toteuttaneet alueellistamissuunnitelmaa. Kyllä näissä kehyskunnissa on muutoinkin vetovoimaa, ilman alueellistamistakin.

    Numeroina ministeriö tuntuu käsittelevän niitä ihmisiä joita alueellistaminen koskee. Välittömässä vaikutuspiirissä ei ole pelkästään ne ihmiset, joiden työpaikkaa ollaan siirtämässä vaan koko heidän perhe ja lähipiirinsä. Epäsuora vaikutus sitten on esim. tuo edellisessä kommentissani esiin tullut lisääntyvä matkustaminen ja sen johdosta kasvava ympäristökuormitus. Ei Suomi toki yhden työpaikan, (tässä tapauksessa ministeriö puhuu noin 80 henkilötyövuodesta) siirtämisestä aiheutuviin pakokaasupäästöjen lisääntymiseen tukehdu mutta suuntaus on täydellisen väärä. Mitkä ovat vaikutukset perheissä joiden vanhempien vapaa-ajasta yhä suurempi osa kuluu autossa istuen, kaikki se aika on perheeltä pois? Kyllä sekin näkyy pitkällä tähtäimellä varmasti yhteiskunnassa.

    Kyllä minusta on säälittävää että Suomessa ollaan valmiita hukkaamaan huomattavan suuri henkinen pääoma kun koulutetut ja ammattitaiset ihmiset sijoittuvat heidän ammattitaitoonsa nähden toisarvoisiin tehtäviin, kun heidän työpaikkansa alueellistetaan politikoinnin takia. Voi vain arvailla kuinka paljon yhden ihmisen kouluttaminen yhteiskunnalle maksaa? Tiedossahan on että näissä alueellistamisissa aika vähäinen osa työntekijöistä on valmis vaihtamaan asuinpaikkakuntaa.

    Palatakseni vielä Uudenmaan maanmittaustoimiston alueellistamisen totean että toimistossa on paljon sellaista osaamista esim. karttapuolella, jota ei kouluja käymällä edes saa, vaan oppi on syntynyt vuosien ja vuosikymmenten kokemuksen myötä ja siirtynyt sitä kautta edelleen uusille tekijöille. Jos nämä ihmiset menetetään alueellistamisen seurauksena, löytyykö yhtäkkiä Lohjalta tai Porvoosta esim. kokeneita maastokartan tarkastajia? Enpä usko.

    Kyllä hallitukselta kaivattaisiin nyt jotakin järkeä tähän alueellistamistouhuun. Kun yksityinen ihminen huomaa että pieleen menee, hän yleensä muuttaa suunnitelmaa, (ainakin jos hän toimii järkevästi) politiikassa ei taida päteä sama logiikka?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Mittaajanakin toiminut kirjoitti 3.10.2008 kello 21:18

    Eiköhän maanmittaustyöt ole just sitä toimintaa mitkä voitaisiin siirtää yksityisille yrityksille. Yksityiset yritykset kun eivät marmata työntekijöidensä työmatkan pituuksista yhtään mitään – eikä työntekijätkään. Ja näinhän on tapahtunutkin suurelta osin.

    Nyt kun näkee esim. Vantaalla maanmittareita käytännöntöissään, niin ei mittauspaikalla parveile enää lukuisia “joutomiehieä” kunnan autossa taikka kaupungin virkailijoita hästäämässä ympärilleen. On vain muutama tarpeellinen henkilö suoritamssa mittaustyötä ja muut “ookaajat” ovat sitten siellä missä heidän paikkansa kuuluukin olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Hiukan asian vierestä kirjoitti 3.10.2008 kello 22:12

    Anu Karlsson Says :

    Paljon tärkeämpi kansalaistaito hätätilanteessa on hyvä ensiaputaito.

    Hiukan otsikon vierestä.

    Oli armeijassa 1970-luvulla ja tupakaverinani oli SPR:n toimihenkilö. SPR:n toimihenkilö esitti varuskunnan päättäville upseereille, että eikö viestikomppaniassa ainakin voitausi käynnistää hänen ohjaamana ensiapukurssi. Ensiapukurssi niille jotka haluavat ns. varusmiehen vapaa-ajalla omatoimisesti osallistua koulutukseen.

    Eipä mennyt läpi tämä SPR:n toimihenkilön aloite. Hänelle vastaattiin, että viestikomppania ei kouluta ensiapumiehiä Oulussa.

    Että, varusmiesten oli parempi “levyttää” (=nukkua) punkallaan vapaa-ajallaan, kuin saada oppia kuinka siitä kanssaihmisiä voidaan pelastaa onnettomuuksien
    aikana hyvin pienillä mutta ennalta määrätyillä ja opetetuilla
    toimenpiteillä. Esim. tekohengitys ja arvioiminen, että voidaanko onnettomuuden uhria siirtää paikaltaan ennen kuin pätevä ensiapuhenkilökunta saapuu paikalle.

    Näin se vaan oli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Touko Mettinen kirjoitti 4.10.2008 kello 0:06

    Asia yksi: Minusta ei pitäisi pakkosiirtää maakuntiin sellaisia toimivia valtion laitoksia, joiden toiminta on hyvin vaativaa, kansainvälistä ja jatkuvia neuvotteluja pääkaupungissa vaativaa.

    Asia kaksi: Olen teidän helsinkiläisten kirjoittelusta ollut välillä huomaavinani, että olette joskus vähän itsekin sitä mieltä, että kaikkien ei pitäisi pakkautua Helsingin-niemelle. Eli onko teille tullut rajavartiolaitoksen (paitsi taatusti sen massiivinen esikunta ja joka hemmetin tukitoiminto) ohella mitään muuta toimintoa mieleen, mitä me muualla Suomessa asuvat ehkä osaisimme tehdä? Ja jonka te voisitte ehkä antaa muidenkin tehdä?

    Kun Piispa Henrikin värttinäluun hoitokin tuntui olevan sellainen asia, jota ei muualla Suomessa osata tehdä.

    Touko Mettinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Tom kirjoitti 4.10.2008 kello 2:45

    Etätyö taitaa kuulua samaan historian roskakoriin kuin lentoauto ja synteettistä proteiinia kasvava pelto. Teknisesti mahdollinen ja jopa viehättäväkin ajatus, mutta valitettavasti vastoin talouden realiteetteja.

    Mitä aineettomammaksi työ muuttuu, sitä tärkeämmäksi muuttuvat verkostot, markkinoiden haisteleminen eli teollisuusvakoilu, partneri- ja alihankintajärjestelyt ynnä vastaavat. Näitä ei valitettavasti edelleenkään löydy Googlesta, ne ovat siellä neuvotteluhuoneessa. Jo olemassaolevia asiakas- ja yhteistyösuhteita voi hetken aikaa hoitaa puhelimella ja mesellä, mutta ne suhteet on todennäköisesti alun perin luotu kasvokkain ja ne ovat parissa vuodessa entisiä suhteita, jos niitä ei ylläpidetä kasvokkain.

    Etätyö soveltuu hyvin esimerkiksi kirjailijoille ja taidemaalareille, jotka tekevät täysin subjektiivista työtä ja joiden tuottavuudelle on jopa eduksi päästä työskentelemään eristyksissä, ilman ulkomaailman hälinää. Suurin osa ihmisistä ei tee kirjailija- tai taidemaalarityyppistä työtä nyt eikä tulevaisuudessa.

    Jos edellä mainittu ei pidä paikkaansa, miksi himmelöinnin pääpeluri Keskusta edelleen pitää puoluetoimistoansa Helsingin Töölössä, muutaman sadan metrin päässä Eduskunnasta ja parin kilometrin päässä Eteläranta 10:stä? Eikö sen yhteydenpidon koti- ja ulkomaisiin talous- ja poliittisiin vaikuttajiin pitäisi hoitua yhtä hyvin vaikka Ypäjältä tai Pälkäneeltä käsin? Onhan nykyisin paitsi kännyköitä, myös ihan videopuheluitakin sun muita Facebookeja.

    Niin kauan kun Keskusta ei hajasijoita puoluetoimistoaan pois Helsingistä, kärsivät muun kuin alkeellisimman suorittavan työn hajasijoitushankkeet pienestä uskottavuusongelmasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Elina kirjoitti 4.10.2008 kello 10:17

    Kiitos Lauri Ojala!

    Itse asiassa kommenttini postittamisen jälkeen aloinkin miettiä, mikä on teljä. Ja tosiaan huomasin senkin olevan paikkakunta.

    Olin aikeissa korjata sen, mutta koska aihe tosiaan muutenkin oli pikkasen off-topic, niin jäi tekemättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Errki-merkki kirjoitti 4.10.2008 kello 10:36

    Mittaajanakin toiminut:
    “Eiköhän maanmittaustyöt ole just sitä toimintaa mitkä voitaisiin siirtää yksityisille yrityksille. Yksityiset yritykset kun eivät marmata työntekijöidensä työmatkan pituuksista yhtään mitään – eikä työntekijätkään. Ja näinhän on tapahtunutkin suurelta osin.”

    Totta. Yksityiset yritykset eivät myöskään kepulaisten mieliksi hajasijoittele työpaikkoja suurella rahalla pitkin maakuntia, vaan laittavat ne sinne, jossa on eniten tarjolla voittoa (=missä niitä eniten tarvitaan). Viimeaikoina suuret firmat ovat lahdanneet pieniä toimipisteitä ja siirtäneet niiden toiminnat suurempien yksiköiden yhteyteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Nimi (vaaditaan) kirjoitti 4.10.2008 kello 11:05

    Vielä enemmän otsikon vierestä:

    “Eipä mennyt läpi tämä SPR:n toimihenkilön aloite. Hänelle vastaattiin, että viestikomppania ei kouluta ensiapumiehiä Oulussa.”

    Toimihenkilösi oli ymmärtänyt varusmiespalveluksen koko tarkoituksen ja hengen aivan väärin ja siksi ehdotti tuollaista: ei armeija ylipäätään halua tukea oma-aloitteisuutta, vaan varusmieskoulutuksen ideana on opettaa luopumaan vähästäkin aloitekyvystä.

    Siksi kaikissa armeijoissa on niitä omia tapojaan tehdä kaikki asiat yhtä typerästi kuin aina ennenkin. Ne tavat ja myös niiden järjenvastaisuus ovat kaikkien armeijoiden kurin lähde ja tärkein perintöomaisuus.

    Varusmiehet johdetaan kuriin askel askeleelta. Ensin omaksutaan tervehtiminen, sitten takin napittaminen ja siihenkin on jo piilotettu idea, joka tukee tottelevaisuutta ja hierarkisuutta: alokkailla on takin ylänappi kiinni. Jokainen voi tunnistaa alokkaan tästä. Alokasta taas on “lupa” alistaa muiden varusmiesten toimesta, joten hän oppii äkkiä näkymättömäksi. Se tapahtuu vain mukautumalla.

    Varusmiehet pidetään tietoisesti myös toimeliaina ja tietyssä väsymyksessä koko ajan. Tämä viimeistään murtaa vahvankin. Jatkuva unen puute ja fyysinen väsymys ovatkin päällimmäiset asiat mitkä minä omalta varusmiesajaltani muistan. Näin vaikka omaan hyvät unenlahjat ja omasin kilpaurheilijan fysiikan.

    Lahjakkaampi ja soveliaampi osa ikäluokasta otetaan haltuun samoin keinoin, mutta heidän älyllisen vastarintansa murtamiseen tarvitaan pidempi aika ja ihmisen alhaisimpiin puoliin vetoavia houkuttimia: saa ripauksen täysin näennäistä valtaa ja luvan olla pikkusadisti, kunhan suuntaa sen armeijan kannalta tarkoituksenmukaisesti. RUK:sta voisikin puhua vaikka “sadisminsuuntaamiskurssina”.

    Kaiken tämän ulkopuolelta tuleva kuten ensiapukurssi on armeijoille turhaa ja hieman vaarallistakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Kyllästynyt kirjoitti 4.10.2008 kello 11:08

    Meillä oli työpaikalla vielä pari vuotta sitten käytössä lankapuhelimet. Yritysvaihteen ominaisuuksiin kuului mm. konferenssipuhelu, jossa jopa kymmeniä puhujia saattoi olla samassa puhelussa ja pitää kokousta. Tietääkseni tuota ominaisuutta ei koskaan käytetty vaan perinteiset palaverit jatkuivat ennallaan ja isompia tilaisuuksia varten vuokrattiin kalliilla rahalla ulkopuolelta kokoustila. Ominaisuudesta kyllä maksettiin osana vaihteen vuokraa jopa tuhansia euroja vuodessa.

    Liittyykö tämä asiaan ja miten? No sillä tavalla, että tekniikkaa on, mutta sitä ei käytetä vaikka maksetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Tapio Laakso kirjoitti 4.10.2008 kello 18:22

    Saapa nähdä, kuinka moni näistä esityksistä oikeasti kantaa vaalien jälkeisenä aikana mihinkään. Ilmeisesti Kepu on huolissaan, että Perussuomalaisten puheet kehnosta aluepolitiikasta tehoavat. Eikä kyllä ihme, että tehoavat, jos muita ajatuksia kuin tämä yksiköiden siirtely, ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. lurkki kirjoitti 4.10.2008 kello 19:43

    Tomin kommentti Keskustan puoluetoimiston sijainnista sai miettimään, että eikö Eduskuntakin voitaisi hajasijoittaa, kukin edustaja sinne kotipaikkakunnalleen ja kaikki yhteydenpito etänä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Mittari kirjoitti 1.4.2009 kello 20:52

    Nyt tämä maanmittarien pakkohimmelöinti on saanut ministerin siunauksen.
    http://www.maanmittauslaitos.fi/Uudenmaan_ja_Hameen_maanmittaustoimistot_yhdistyvat_2010.htm

    Henkilökunnalle ei kompensoida mitenkään tuhansien eurojen vuosittaisia lisääntyviä matkakuluja Helsingin “työssäkäyntialueelle” Lohjalle, Porvooseen ja Hämeenlinnaan.

    Perustuslain mukaan ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa. Toteutuuko tämä, jos virka siirretään paikkaan jossa ei halua asua eikä siellä ole varaa käydä hoitamassa virkaakaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus