Mihin tarvitaan ulkomaista työvoimaa, kun kotimaassakin on työttömiä? Tähän on määrällinen ja laadullinen vastaus. Kirjoitan tässä postauksessa määrällisestä, seuraavassa laadullisesta. Hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysymisen kannalta olennaista on niin sanottu elatussuhde: kuinka monta on yhtä työllistä kohden sellaisia, jotka eivät ole ansiotyössä vaan elävät työssä olevien ”kustannuksella”. Tätä toisen kustannuksella elämistä ei pidä ottaa moitteena. Joukossa on syli-ikäisiä lapsia ja täyden työurakan…

Jatka lukemista→

Elokuussa 1945 Uudessa Suomessa oli uutinen, joka kertoi amerikkalaisten pudottaneen atomipommin Hiroshimaan. Uutinen oli arvioitu yhden palstan arvoiseksi. Tämä Uuden Suomen toimituksen ratkaisu tuli mieleeni, kun luin uutista ilmakehän metaanipitoisuuden nopeasta ja yllättävästä noususta. Tämä voi olla Hiroshiman pommia huomattavasti merkittävämpi ja hirvittävämpi uutinen. Jos kyse on siitä, mistä Risto Isomäki on alituisesti varoittanut – Siperian ikiroudan sulamisesta ja valtavien…

Jatka lukemista→

Kun suhdanteiden heikkeneminen ja reagointi öljyn korkeaan hintaan on alentanut öljyn kysyntää lähinnä marginaalisesti, öljyn hinta on pudonnut puoleen. Tämä minusta todistaa väitteeni, että öljyn tarjonta on jäykkää. Kun kysyntä- ja tarjonta joutuvat epätasapainoon, kysynnän on mukauduttava. Kysynnän ohjaamiseksi hinta nousee tai laskee rajusti. Tästä seuraa useita johtopäätöksiä

Ajatelkaapa, jos Venäjällä puhkeaisi sisäisiä levottomuuksia ja kolmemiljoonaa venäläistä pakenisi Suomeen. Kaikki varmaankin ovat sitä mieltä, että heidät on paras asuttaa pakolaisleireille Suomeen sen sijaan, että heitä kuljetettaisiin edemmäs Eurooppaan.

Jos leikimme ajatuksella avata rajat kaikille, jotka haluavat tulla Suomeen töihin samoilla ehdoilla kuin EU-kansalaisille, lopputulos riippuu ratkaisevasti siitä, vaadimmeko ulkomaalaisille maksettavaksi samaa palkkaa kuin suomalaisille.

Miten käy kehitysmaiden, jos koulutettua väkeä niistä houkutellaan töihin – yleensä vielä koulutustaan vastaamattomaan työhön – rikkaisiin maihin? Pääsääntöisesti tämä aivovuoto hyödyttää molempia päitä. Kehitysmaiden omat hallitukset laskevat, että muuttoliike on niille kannattavaa. Teollisuusmaihin muuttaneiden rahalähetykset kotimaihinsa on paljon merkittävämpi rahavirta kuin virallinen kehitysapu. Yhden koulutetun kotiin lähettämillä rahoilla voidaan kouluttaa monta uutta. Näiden ihmisten tuottavuus on teollisuusmaissa suurempi, joten…

Jatka lukemista→

Ajatus, että kuka tahansa voisi tulla Suomeen ja olisi maahan tultuaan oikeutettu suomalaiseen sosiaaliturvaan, ei toimi. Tuskin tarvitsee perustella miksi. Entä jos kuka tahansa saisi tulla Suomeen töihin samoilla ehdoilla kuin EU-kansalaisetkin? Työtä saisi hakea, mutta suomalaisen sosiaaliturvan piiriin pääsisi vasta, kun on ollut riittävän kauan töissä. Viimekesäisten kokemusten perusteella järjestyslakiin pitäisi kirjoittaa määräys, joka oli aikanaan kaupunkien järjestyssäännöissä: kerjäämien…

Jatka lukemista→

Varsinaisia turvapaikkoja myönnettiin vuonna 2007 vain 67 kappaletta. Ne ovat niin rankkoja tapauksia, että jos pääsisivät niihin lähemmin tutustumaan, edes kiihkomielisimmät maahanmuuttokriittiset eivät kehtaisi esittää, että nämä pitäisi lähettää kotimaihinsa tapettaviksi.

Jokaisen maan velvollisuus – ja tähän minäkin yhdyn – on tarjota turvapaikka ihmisille, jotka ovat kotimaassaan vainon kohteena. Tätä koskevat kansainväliset sopimukset on tehty suuren kollektiivisen häpeän vallitessa, kun nähtiin, miten kävi Saksasta pois pyrkineille juutalaisille, joita muut maat kieltäytyivät ottamasta vastaan.

Yleisön innokkaasta yllytyksestä suuresta vaatimuksesta ja Perussuomalaisten vaalivoitosta johtuen kirjoitan muutaman postauksen ulkomaalaispolitiikasta. Tämä ei ole alaani. Siksi faktatiedot voivat olla väärin ja ennen kaikkea terminologia, joka tällä alalla on kovin hankalaa. Näitä kirjoituksia tulee useampi, mutta blogiteknisistä syistä pilkon ne moneen lyhyeen. Toivoisinkin, että kommentoijat kommentoisivat vain kirjoituksessa esitettyä asiaa, eivätkä laajentaisi keskustelua muihin asioihin. Tällä blogilla ei yleensä…

Jatka lukemista→