Sanoma- ja aikakausilehdet kannattaa painaa hieno- eli kopiopaperille, joka valmistetaan kemiallisesta sellusta. Tämä vähentäisi ydinsähkön tarvetta Suomessa erittäin merkittävästi, koska energiaintensiivistä hierreprosessia ei enää tarvittaisi painopapereiden valmistuksessa.

Paperiteollisuus siis tällöin toimisi pitkälti kotimaisen uusiutuvan energian varassa. Ja tämä sähkö tuotettaisiin suurelta osin bioenergiasta puuta (eli mustalipeää) polttamalla. Ei olisi tarvetta uusille ydinvoimaloille.

Eihän siinä näin käy, monestakin syystä, mutta periaatteessa…

Suosittele: 0

Puuta on säästetty myös ohentamalla paperia. Se on etenkin lehdenkustantajien intressissä. Itella nimittäin rokottaa jakelusta todella suolaisen hinnan ja lehden painolla on vuositasolla kohtalaisen suuri merkitys etenkin sellaisille, joilla ei ole omaa jakelua.

Itellan sivuilla on laskuri. Joku Press Pro 2- tai 3-malli sopii hyvin paperin painon vaikutuksen fundeerailuun. Tabloid kuten Kauppalehti painaa 120-150 g kpl. Sen paperi lienee nyt ~45 grammaista. Tarvinneeko mennä kauaskaan kun se on ollut ~60 grammaista ja siitä yli.

Tästä ohentamisesta on sitten tullut muita murheita: opasiteetti ja lujuus ja sen sellaiset. Paperin tuotekehittely on siis ihan tärkeää puuhaa, jolla saadaan kuljetuskuluja sekä metsää säästymään jos kohta kulumaankin.

Suosittele: 0

Tuotannossa käytettävien sekä energia että työvoimapanosten hintakehitys on tuskin ollut näin “armollinen”.

Tosin kun puhutaan puun hinnasta, on syytä tarkistaa mistä puhutaan, nimittäin halvin “puulaatu” maksaa vain neljäsosan siitä kaikkein kalliimmasta. Kuitu vs.tukki

Suosittele: 0

“Suomalaisella metsäteollisuudella on ollut jo pitkään suuri motivaatio säästää puuta johtuen siitä, että puuta ei ole saatavillla halpaan hintaan toisin kuin väität.”

Sinivihreä:

No joo. Minusta mersu on kallis auto, mutta se johtuu lähinnä omasta maksukyvystäni. Suomalaista puuta ei kai ole saatavissa esimerkiksi Venezuelasta, joten näiden maiden vertaaminen ei ole kovin mielekästä. Jopa Venäjän halpa puu on osoittautunut varsin kalliiksi, Pohjois-Amerikan puusta puhumattakaan.

Halpaa sanoin puun olevan myös siksi, että metsäteollisuus saa suomalaisen puun käyttöönsä alle tuotantokustannusten.

Suosittele: 0

Puun erikoisin ominaisuus on sen lujuus ja sitkeys, erityisesti pohjoisen puun. Muitakin poikkeuksellisia ominaisuuksia puulla ja sen solu – ja molekyylirakenteilla on. Siis muita kuin sellaisia, jotka innostava puun polttamiseen tai perinteisen paperin tekemiseen.

Antaa markkinoiden päättää. Suojelun tarvetta ei kai enää ole. Antaa kuolla pois. Suomen kansantalous, osaaminen ja niin pois päin, on jo tarpeeksi vahva.

Suosittele: 0

Suomalaisella metsäteollisuudella on ollut jo pitkään suuri motivaatio säästää puuta johtuen siitä, että puuta ei ole saatavillla halpaan hintaan toisin kuin väität.

Etsipä huviksesi tilastot puun hinnasta Suomessa ja muissa paperia tuottavissa kilpailijamaissa. Suomessa puun hinta on korkea.

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Suomalaisella metsäteollisuudella ei oikein ole ollut motiivia puun ja sähkön säästöön, kun sen näiden tuotantopanosten saanti halpaan hintaan, on ollut, ja näyttää yhä olevan, valtion erityisessä suojeluksessa.

Nyt kuitenkin alkaa olla viitteitä siitä, että valtion ja metsäteollisuuden erityissuhde on vähitellen päättymässä. Olisiko tämä puolivillainen metsäveropäätös ollut pitkän ja läheisen suhteen lopun alku…?

Suosittele: 0

Hierteen suuri sähkönkulutus ei ole jäänyt suomalaiselta teollisuudelta huomaamatta. Monet firmat kuluttivat aikoinaan vuosia ja vuosia miettiessään keinoja vähentää sähkönkulutusta hierreprosessissa. Merkittäviä parannuksia ei löytynyt. Luulen, että tämä epäonnistuminen osaltaan masensi metsäteollisuutta ja vähensi halukkuutta panostaa tutkimukseen.

Entsyymejä on odotettu. Pienimuotoista käyttöä on joillain tehtailla. Mutta odotetaan edelleen suuria läpimurtoja. Käsittääkseni ei ole mitään läpimurtoa tai merkittävää sovellusta hiertämiseen

Lisäksi mekaanisen massan ja siitä valmistettavien painopapereiden (hesari, suomen kuvalehti jne) valmistus Suomessa ei näytä kannattavalta. Viimeksi menivät Summa ja Kajaani nurin. Keski-Eurooppalaiset painopapereiden valmistajat taas korvaavat energiaintensiivisen hierteen kierrätyskuidulla, jota siellä riittää. Lisäksi nykyään venäläiset tunkevat jopa Suomen markkinoille halvalla sanomalehtipaperilla. Heillä on alhaisempi kustannustaso (energian hinta, palkat jne) ja yhtä hyvä paperi.

Summa summarum: hierreprosessin kehitys ja alhaisemmat tuotantokustannukset energian säästön kautta olisivat suomalaiselle teollisuudelle erittäin tervetulleita, jotta kilpailussa pärjätään eikä lisää tehtaita suljeta. Keinoja energian säästöön hierreprosessissa vain ei ole löytynyt. Harmi.

Ihan hyvä idea sinänsä tuo puun polttaminen hierreprosessia varten. Sillä voitaisiin periaatteessa korvata ydinsähköä, jota nykyään käytetään. Sähkön hinta (eli polttopuun hinta) ja saatavuus ovat avainasemassa tuota mahdollisuutta arvioitaessa. Veikkaanpa, että joku on huvikseen jo laskenutkin. Mutta luulenpa, että nykyään puupulasta puhuttaessa ideasi ei lennä. Näppituntuma on, että puun hinta on liian korkea tuohon malliin.

Suosittele: 0

Jos paperikombinaatti valitsee paperimassan tuotantoratkaisuksi kuumahierteen, ovat alkuinvestoinnit edulliset, mutta käyttökustannukset suuret, rakentamalla sellutehtaan, ovat alkuinvestoinnit suuret, mutta käyttökulut pienet. Vähän sama tilanne on valinnassa ydinvoimala vs. maakaasu.

Päivän metsäuutinen oli tietenkin M-Realin toiminnan loppuminen de facto, vaikka sitä ei suoraan myyntiuutisessa kerrota. (Omistan tätä puupääyritystä, valitettavasti)

Suosittele: 0