Turvatoimet vai ennaltaehkäisy?

Pitäisikö ydin­voimaloiden ympärille rak­en­taa suo­jakuori siltä var­al­ta, että jonkin inhimil­lisen ere­hdyk­sen takia syn­ty­isi onnet­to­muus, vai olisiko parem­pi pureutua itse ongel­man syy­hyn ja vaikut­taa jo koulus­sa ihmis­ten kas­vatuk­seen niin, että heistä kehkey­ty­isi vas­tu­ullisia kansalaisia, jot­ka eivät lyö laimin velvol­lisuuk­si­aan ja tee virheitä? Kun kukaan ei tee virheitä, ei tarvi­ta sitä suojakuortakaan.

Myön­nän, että ver­taus on epäreilu, mut­ta kir­joitin sen osoit­taak­seni, mikä virhe on ajatuk­ses­sa, että Kauha­joen ja Joke­lan kaltaisil­ta tilanteil­ta väl­tyt­täisi­in, kun palkat­taisi­in 500 koulup­sykolo­gia lisää.

Näinä aikoina kuu­luu sanoa, että nuorisol­lamme menee joka vuosi vain huonom­min, eikä näin huonos­ti ole oikeas­t­aan men­nyt his­to­ri­amme aikana koskaan. Psyykkises­ti oire­htivia esimerkik­si on paljon enem­män kuin ennen. Psyki­a­trit ovat min­ulle kertoneet,ettei tämä pidä paikkaansa; siis joidenkin psyki­a­trien mielestä. Toisen mielestä taas pitää. Ongel­mana on, että meiltä puut­tuvat vakaat ja objeti­iviset mit­tar­it, eikä iltapäiväle­htien lööpeistä oikein ole sel­l­aisik­si. Ennen psyykkiseen oireilu­un ei vain kiin­nitet­ty huomiota (?)

Sen tiedämme, että skit­sofre­nia vähe­nee, mut­ta täl­lä ei ehkä ole mitään tekemistä henkisen ilmapi­irin kanssa. Syy saat­taa olla fyy­sisessä ympäristössä.

On kuitenkin kak­si aika vakaa­ta mit­taria, joiden luulisi pysyvän suun­nilleen saman­laisi­na vuodes­ta toiseen: itse­murhat ja huostaan­otot. Nämä menevät ihan eri suun­ti­in. Miesten itse­murhat ovat vuodes­ta 1990 alka­en vähen­tyneet voimakkaasti. Huostaan­otot taas ovat nopeasti lisääntymässä.

Nämä kak­si mit­taria ker­to­vat kovin eri asioista. Min­un amatööritun­te­muk­seni on, että itse­murhat ovat lähempänä sitä ongel­maa, jos­ta tässä on kyse. Huostaan­otot ker­to­vat enem­män kotiloista, eikä mis­sään näistä tapauk­sista ole oltu lähel­läkään tilan­net­ta, jos­sa huostaan­ot­toa olisi voitu edes harkita.

Hesarin mukaan Yhdys­val­lois­sa on selvitet­ty koulu­am­munto­jen taus­to­ja. Näi­den mukaan taustal­la ovat

1) Eristyk­si­in ja tulem­i­nen liit­tyneenä ehkä kiusatuk­si tulemiseen.

2) Depres­sio, joka vielä lisää eristyneisyy­den tuntua.

3) Maskuli­in­isu­ut­ta korosta­va kult­tuuri, jos­sa ongel­mat ratko­taan väkivallalla.

4) Asei­den help­po saatavuus

5) Lep­sut tur­va­toimet kouluissa

Yhteisöl­lisyy­destä he sanovat, että ongel­mana on pikem­minkin liian voimakas ja homogeeni­nen yhteisöl­lisyys. Kun sen ulkop­uolelle joutuu, joutuu täysin eris­te­tyk­si. Sik­si ammunnat tapah­tu­vat pie­nil­lä paikkakun­nil­la, eivät suuris­sa kaupungeissa.

Jos maskuli­in­isu­ut­ta korosta­van kult­tuurin sijalle tai rin­nalle pan­naan väki­val­tapelit, kaik­ki nuo viisi ehtoa — ja tuo kuude­skin — toteu­tu­vat näis­sä kahdessa tapauksessa.

63 vastausta artikkeliin “Turvatoimet vai ennaltaehkäisy?”

  1. Huostaan­otot eivät ole luotet­ta­va mit­tari, sil­lä huostaan­oton kri­teer­it, resurssit jne. muut­tuvat. Koko käsitet­tä ei nykymielessä var­maan ollut edes ole­mas­sa 50 vuot­ta sitten. 

    Vas­taa­va han­kalu­us on depres­sion, pani­ikki­häir­iön tai esimerkik­si kiusaamisen kanssa. Ongel­mat ovat todel­lisia enkä mis­sään nimessä väheksy niitä mut­ta niiden yleisyy­den mit­taami­nen on käytän­nössä mah­do­ton­ta. Tot­takai depres­sio yleistyy — sata vuot­ta sit­ten ei ollut kukaan työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä masen­nuk­sen takia…

  2. Mielestäni nimeno­maan vaikein ratkot­ta­va on maskuli­ini­nen kult­tuuri, jota on myös tutkit­tu liian vähän. Mies­tutkimus on vas­ta päässyt alku­un ver­rat­tuna nais­tutkimuk­seen, jol­la on jo pidem­mät per­in­teet. Syynä tähän on myös se, että (hetero)mieheys on tabu. Kult­tuuri­nen muu­tos saadaan pitkäl­lä aikavälil­lä eman­si­pa­torisen tutkimuk­sen avul­la. Täl­läkin foo­ru­mil­la mon­et ovat esit­täneet per­in­teisiä näke­myk­siä “oikeas­ta” maskuli­in­isu­ud­es­ta mm. asekeskustelus­sa. Jos nykyisen kult­tuurin vaal­imiseen tarvi­taan väki­val­lan hil­jaista hyväksymistä, olen muu­tok­sen kannalla.

  3. Point­te­ja:

    “3) Maskuli­in­isu­ut­ta korosta­va kult­tuuri, jos­sa ongel­mat ratko­taan väkivallalla.”

    - Eikös äsken havait­tu, että naiset kohdis­ta­vat lap­si­in enem­män väki­val­taa kuin miehet. Se voi vaikut­taa lapsen tule­vaan käytök­seen luodessaan väki­val­taan perus­tu­via ratkaisumalle­ja. Se, että naiset ovat enem­män teke­mis­sä las­ten kanssa ei ole syy olla puu­tu­mat­ta vaan syy puut­tua tähän väkivaltaan. 

    Miehet(kin) ovat nais­ten kas­vat­tamia. On perin kum­mallista, että viit­sivätkin nähdä paljon vaivaa tehdäk­seen miehistä aggres­si­ivisia sovin­is­te­ja. Ja yhtä kum­ma on se, että ei ole ilmestynyt naisjoukkoa otta­maan vas­tu­u­ta virheistään, vaan syytel­lään sanan­mukaises­tikin itse syn­nyt­tämiään tuloksia.

    Voidaan kyl­lä sanoa, että miehet ovat väki­val­taisia saa­mas­taan kas­vatuk­ses­ta riip­pumat­ta. Että kyse on geneti­ikas­ta. Sil­loin­han väki­val­lalle ei ole tehtävis­sä muu­ta kuin pois­taa asei­ta saa­puvil­ta kun goril­la saa raivarin. 

    Mut­ta het­ki­nen, kaik­ki viime­vu­osien viisi (Sil­lan­pää, Kuk­ka, Gerdt, Auvi­nen, Saari) sur­mat­a­paus­ta on toteutet­tu kaikkea muu­ta kuin pikas­tuk­sis­sa ja toden­näköis­es­ti saman­lais­es­ta syys­tä kuin San­na Sil­lan­pään ammuskelu ampumaradal­la, jos­sa kolme kuoli ja yksi vam­mau­tui elin­iäk­seen. Siis jonk­i­nasteis­es­ta sairaud­es­ta tai mielenhäiriöstä.

    “4) Asei­den help­po saatavuus”

    Kahdessa jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa on ilmeistä, aseet oli­vat liian hel­posti saatavil­la — ei sik­si, että se on käytän­tömme vaan sik­si, että lain­laati­jan tiukak­si tarkoita­maa sään­te­lyä ei toteutet­tu vira­nomai­sis­sa. Tämän päivän IS juuri vahvisti tämän tääl­läkin mon­een ker­taan mainit­se­mani asian.

    Saatavu­ut­ta ei tarvitse huonon­taa sil­lä, että tehdään uusi laki vaan sil­lä, että nou­date­taan entisiä. Eikös tuo ole ihan asialli­nen vaa­timus ja helpom­min toteutet­tavis­sa ja vietävis­sä käytän­töön kuin lain­muu­tos? Ellei, Osmo esimerkik­si voisi tul­la esit­tämään vas­takkaisia perustelu­ja. Siis jos hyviä edes on. Saa­nen epäil­lä, että ei ole kunnes muu­ta luen.

  4. “3) Maskuli­in­isu­ut­ta korosta­va kult­tuuri, jos­sa ongel­mat ratko­taan väkivallalla.”

    Suo­ma­lainen oikeuslaitos ei ainakaan tee mitään tämän ongel­man häl­ven­tämisek­si. Päivit­täin saa lukea, kuin­ka väki­val­tarikol­lisille langete­taan täysin nau­ret­tavia tuomioi­ta vaik­ka minkälai­sista teko­sista. Kaupungilla löy­tyneestä luvat­tomas­ta aseesta tuli päivän lehden mukaan 50 päivää ehdol­lista. Etnisen vähem­mistön edus­ta­jaa jalka­an keskel­lä kaupunkia ampunut toisen etnisen vähem­mistömme edus­ta­ja sai törkeästä pahoin­pitelystä ja parista muus­ta syyt­teestä yhteen­sä vähän yli vuo­den ehdo­ton­ta. Ellei takana ole rikok­sia, siitä selvin­nee reilun puolen vuo­den istu­misel­la, jos taas on, niin joutuu lusi­maan jotain 8kk. alta vuo­den kakku ei näille kavereille ole yhtikäs mitään.

    Kyl­lä taas lähetet­ti­in vah­va sig­naali siitä, että väki­val­lal­la voi ratkoa ongelmia.

  5. Tuos­ta maskuli­in­isu­ut­ta korostavas­ta pyrkimyk­ses­tä ratkaista asioi­ta väki­val­lan keinoin taitaa olla suo­ma­laises­sa elämän­muo­dos­sa hiukan liikaakin esimerkke­jä ja tun­tuu aika ihmeel­liseltä, että siihen kiin­nitetään har­voin kiel­teistä huomiota.
    Joskus vuosi sit­ten olin mukana seu­rueessa, joka hie­man seu­rustelu­juo­mia naut­ti­neena pohti tapaus­ta, jos­sa erään seu­rueen jäse­nen autoa oli naar­mutet­tu ja epäilty naar­mut­ta­jakin oli tiedossa.
    Olin aika järkyt­tynyt, kun moni seu­rueen miesjäsenistä ilmoit­ti, että jos hei­dän ajokki­aan naar­mutet­taisi­in, asia ratkaistaisi­in haulikol­la, jol­la “lasautet­taisi­in” päin naar­mut­ta­jaa surmaamistarkoituksessa.
    Pahin­ta oli, että näin puhut­ti­in aivan tosis­saan ja miehet yrit­tivät jopa tehdä vaiku­tus­ta seu­rueen naisi­in sil­lä, kuka jul­mim­mal­la mah­dol­lis­sel­la taval­la tekon­sa suorittaisi.
    Mukana “päin näköä lasaut­telijoit­ten” porukas­sa oli ihan taval­lisia kelvol­lisia veron­mak­sajia ja varmim­min tap­polin­jan takana oli ihmi­nen, joka on elämän­työn­sä tehnyt lainvartijana.
    Yksit­täi­nen tapaus olisi vain yksit­täi­nen tapaus, mut­ta kun sama ratkaisumalli tulee aina esille hiukan juop­uneit­ten tai selvienkin miesten keskusteluissa.
    Ihmisiä, jot­ka sys­temaat­tis­es­ti ja ehdot­tomasti vas­tus­ta­vat tap­pamista ja väki­val­taa muutenkin pide­tään meil­lä usein mamiksi­na ja sivar­it ovat maan­pet­ture­i­ta ja vetelyksiä.
    Toisen tyyp­pistä väki­val­lan ihailua edus­taa soti­laal­lisu­u­den ylikun­nioit­ta­mi­nen. Kun esimerkik­si äsket­täin rauhan­tur­vate­htävistä palan­nut henkilö syyl­listyy henkirikok­si­in asi­aa yritetään ymmärtää hänen sotaolois­sa olemiseen­sa liit­tyvil­lä henkisil­lä kärsimyksillä.
    Väki­val­lan käytön yhteyt­tä soti­laal­lisi­in hyveisi­in eli vihol­lisen tuhoamisa­jat­telu­un ei uskalla edes ääneen pohtia.
    Aina sil­loin täl­löin väki­val­tarikok­si­la on yhteyt­tä armei­jaan, mut­ta en muista ker­taakaan julkises­ti pohdi­tun näitä yhteyk­siä. Armei­jan ja soti­laal­lis­ten hyvei­den arvos­tus on liian korkealla.
    En siis edel­lä väitä, että väki­val­ta johtuu armei­jas­ta, mut­ta asioit­ten välisiä kytken­töjä ja niit­ten luo­maa arvo­maail­maa pitäisi uskaltaa pohtia.
    Onko pohjim­mil­taan ihan hul­lu aja­tus se, että jos vihol­lisen sur­maami­nen yhdessä tilanteessa, eli isän­maan vapau­den tur­vaamises­sa, on sal­lit­tua ja ihail­tua, voi halukas ihmi­nen julis­taa vihaa­mansa kohteen vihol­lisek­si, joka on oikeus tap­paa oli­pa hän auton naar­mut­ta­ja tai muus­ta syys­tä vas­ten­mieli­nen tapaus?

  6. Suurin osa murhaa­jista ovat olleet myös prozacin kaltais­ten psyyke/masennuslääkkeiden käyt­täjiä. Auvi­nen ainakin oli. Oliko Saari? Hänen kaverin­sa on medi­as­sa sanonut Saaren saa­neen täl­laisen lääk­i­tyk­sen, mut­ta enem­pää asi­as­ta ei ole mainit­tu. Tasoit­taes­saan huip­pu­ja ja lasku­ja, nämä lääk­keet voivat aiheut­taa myös tun­nekylmyyt­tä, kuten lukuisat käyt­täjät ovat todenneet.

    Kuin­ka hel­posti näitä lääkkeitä tulisi määrätä?

  7. T. Sip­ilä, kukaan niistä uhoa­jista ei todel­lisu­udessa menisi ampumaan haulikol­la auton­sa naarmuttajaa.

    Ano Nyy­mi jo kir­joit­tikin aiheesta suo­ma­lainen kasvatus.
    Jos joku, niin suo­ma­lainen nainen(yleistys) korostaa poikalas­ten kas­vatuk­ses­sa itkemät­tömyyt­tä ja kovuutta.
    Siihen tör­mää usein. Viimek­si vai­moni vel­jen vaimo lateli sel­l­aista tek­stiä 7 kk:n !!! ikäiselle pojalle, että hirvitti.

    Artolle ja T.Sipilälle sen ver­ran, että se on aika har­va suo­ma­lais­nainen, jon­ka pöksyt kas­tu­vat sen empaat­tisen ja runo­ja lausu­van miehen seuras­sa. Toki niitäkin naisia on, mut­ta paljon vähem­män kuin niitä “per­in­teisiä”.
    Ja empaat­tiset, runo­ja lausu­vat miehet tup­paa­vat avioi­tu­maan myöhem­min ja han­kki­vat vähem­män lap­sia kuin ne per­in­teiset, mikä sinän­sä ei ole huono asia.

    Ja ennen kuin Eli­na tulee esit­telemään nihilis­tistä luon­non­va­l­in­taansa, niin ei lap­sista pidä kas­vat­taa puo­lus­tuskyvyt­tömiä palleroi­ta. Sitä en tarkoittanut.

  8. Täysin yliampu­van ja asiantun­tem­at­toman meuhkaamisen ja moraali­pani­ikin jäl­keen — en nyt tarkoi­ta Soin­in­vaaraa 😉 — alkaa hah­mot­tua samat ongelmat/toimenpiteet kuin Joke­lan jälkeen: 

    1) asei­den yleisyys ja saatavuus,
    2) väki­val­tainen alakult­tuuri sekä
    3) psyki­a­tris­ten ongel­mat­a­pausten bon­gaami­nen ja heistä huolehtimenen.

    Nämähän suurin piirtein löy­tyvät siitä Hesarin amerikkalais­peräis­es­tä listastakin.

    Ykkösko­hdan osalta oli mil­tei kiusaan­nut­tavaa kuun­nel­la, miten Holm­lund kiemurteli Ykkösaa­mus­sa, kun toimit­ta­ja asi­as­ta tent­ti. Puo­lus­telu haet­ti­in niin kaukaa, että kut­su­isin sitä vale­hteluk­si: aselupi­en myön­tämiset ovat kuulem­ma selvästi oper­ati­ivi­nen tehtävä mut­ta lupi­en myön­tämistä ei voin­ut kiristää, kun odotet­ti­in direk­ti­iviä! … joka, öh, määrit­telee vain min­imin!! Ja mis­tä Holm­lund kuvit­teli eduskun­nas­sa tietävän­sä näi­den koulu­am­pjien kohdal­la, että “eivät aseet tapa vaan ihmiset”? Siis mis­tä muual­ta kuin NRA:n mainoslauseesta?

    Kakkosko­hdan eli väki­val­taisen alakult­tuurin osalta huomio alkaa ihan oikein siir­tyä “suo­ma­lais­ten yleis­es­tä väki­val­taisu­ud­es­ta” tai “nuorten huonovoin­tisu­ud­es­ta” sel­l­aisi­in spe­si­fisi­in alakult­tuureri­hin, joi­hin ampu­jat ilmeis­es­ti kuu­lui­v­at tai joi­ta dig­gaili­vat. Joke­lan jäl­keen tässäkään ei ole ilmeis­es­ti paljoa tapah­tunut. Poli­isil­ta on pääsään­töis­es­ti kiel­let­ty netis­sä surf­failu, ja siel­lä kuitenkin vaar­al­lisim­mat alakult­tuu­rit lymyävät (ei Kauha­joelta hel­posti löy­dy saman­mielis­ten porukkaa, jolle voisi rehvastel­la tule­vista murhistaan).

    Kol­mosko­hdan eli poten­ti­aal­is­ten mas­samurhaa­jien bon­gaamisen osalta on helpot­tavaa kuul­la, että sosi­ol­o­gisen profi­ilin lisäk­si on löy­tymässä psykologi­nen profi­ili. Sehän tarkoit­taa, että tek­i­jät voidaan ainakin hiukan suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä bon­ga­ta, kun­han nuorten miesten kanssa tekemi­sis­sä oleville henkilöille profi­ilista ker­ro­taan. Eri­tyis­es­ti niin pitäisi tehdä pienis­sä “puu­tarhakaupungeis­sa”, jos nimit­täin on tot­ta, että suuri kaupun­ki kar­sii tällaisen(kin) tuhoisan käyt­täy­tymisen. Mitään ei kuitenkaan ole tältäkään osin tapahtunut.

    Var­maan löy­ty­isi lisääkin kohtia, joi­hin resursse­ja nyt kan­nat­taisi kohden­taa. Eihän esim. riitä, että huo­maa oireet, pitää myös olla rahaa huole­htia oireile­vista ihmi­sistä. Niin tai näin, nykyi­nen hal­li­tus ei käsit­tääk­seni ole tehnyt oikein mitään, jos ei sit­ten hidastelua pide­tä tekemisenä. 

    Ehkä ei pitäisi vaa­tia Hom­lundin eroa vaan koko hallituksen.

    Lopuk­si voisi vienos­ti toivoa, että toiv­ot­tavasti täl­lä ker­taa asiantun­te­vat puheen­vuorot nou­se­vat vahvem­min pin­taan ja pitävät pin­tansa. Muuten taas ollaan yllät­tyneitä, kun jotain vas­taavaa ehkä tapah­tuu, ja ale­taan vaa­tia “yhteisöl­lisyy­den vahvis­tamista”, “asian tutkimista rikok­se­na” tai mitä kum­maa nyt “mielipi­de­vaikut­ta­jien” ja johtavien poli­itikko­jen päi­hin sat­tuu pul­pah­ta­maan. Ehdotankin Han­nu Lauer­malle omaa talk showta!

  9. Suo­ma­lainen kult­tuuri ja vuorovaiku­tus voi olla aika tylyä. Jos jäät ulkop­uolelle, kukaan tuskin tulee pyytämään mukaan.

    Niis­sä kult­tuureis­sa, jois­sa “pyy­de­tään mukaan”, val­lit­see käsit­tääk­seni kohteliaampi ja posi­ti­ivisem­pi yhteisöl­lisyys kuin meil­lä. Vaik­ka Ruot­si, Sak­sa, englan­ti ja USA. Vaik­ka onhan näis­säkin ongel­mansa ja joku voi aina joutua huonoon soisaaliseen asemaan.

    Mut­ta kuten Irwin laulaa, här­mäläi­nen on häi­jy ja itsepäinen.

  10. “Tuos­ta maskuli­in­isu­ut­ta korostavas­ta pyrkimyk­ses­tä ratkaista asioi­ta väki­val­lan keinoin taitaa olla suo­ma­laises­sa elämän­muo­dos­sa hiukan liikaakin esimerkke­jä ja tun­tuu aika ihmeel­liseltä, että siihen kiin­nitetään har­voin kiel­teistä huomiota.”

    Har­voin? Eikö tuo ole sekä nais- että mies­tutkimuk­sen yimessä ja myös lööp­pika­maa? Jos siihen kiin­nitetään huomio­ta myös tässä yhtey­dessä, mikäs siinä min­un puolestani. 

    Mut­ta asi­ay­hteyt­tä näi­den ampumis­ten ja miehisyy­den — mitä se kaikessa laa­ju­udessaan onkaan ja kuka tai mikä sen siten tuot­taakaan miehi­in — välil­lä ei oikein ole. 

    Nimit­täin nämä ampu­jat eivät ole maskuli­inisen kult­tuurin tyyp­il­lisiä edus­ta­jia: nainen, yläasteikäi­nen koulupoi­ka, kak­si lukiopoikaa ja nuori opiske­li­japoi­ka. Oikeas­t­aan he ovat joko oppo­si­tios­ta kuten Sil­lan­pää tun­netusti tai tietys­tä marginaalista.

    Jos kutis­tamme miehisyy­den vain väki­val­tataipumuk­sek­si niin vielä sil­loinkaan nuo ampumiset eivät ole maskuli­inisen kult­tuurin tuo­to­s­ta. Tämä sekä tek­i­jöistä että teko­jen lähtöko­hdas­ta johtuen, jot­ka ovat aivan muual­la (sairaudessa tmv.) olkootkin, että teot oli­vat samo­ja joi­hin myös miehet syyllistyvät.

    Riit­tääkö tämä rauta­lan­ka vai taivu­tanko lisää?

  11. Sik­si ammunnat tapah­tu­vat pie­nil­lä paikkakun­nil­la, eivät suuris­sa kaupungeis­sa.

    Eikös se Myyr­man­ni ole Van­taal­la ja se pom­mimie­skin, siis ihan liki sivistys­tä? Ai niin mut­ta sitä Myyr­man­nia ei pidä tietenkään sekoit­taa tähän kos­ka se pilaa kaik­ki selit­tävät teo­ri­at ja poli­itikoille sopi­vat ratkaisut kuten asei­den keräämisen kansalta. Päätös jota var­masti oikein brys­selis­säkin kiitel­lään, huu­ta­va työvoima­pul­la kun on lähdössä lapas­es­ta vähän maas­sa kuin maas­sa ja kansa äänestää sen mukaan.

    Suo­mi on nyt kiis­tat­ta jär­jet­tömien joukko­murhien super­val­ta asukasluku­un suh­teutet­tuna, siitä ei päästä mihinkään. Suo­ma­lainen tiekkarivä­ki pukkaa meille nyt infoa ähkyyn saak­ka siitä että tämä johtuu suo­ma­lais­ten miesten poikkeuk­sel­lis­es­ta väki­val­taisu­ud­es­ta, suo­ma­lainen mieshän raiskaa ja tap­paa ruti­ini­no­mais­es­ti kuten esimerkik­si helsin­gin sanomat meille ker­too.. Sil­lä seikalla että joukko­murhat ovat aivan uusi ilmiö meil­lä, päin vas­toin kuin suo­ma­laiset miehet, ei tietenkään ole merk­i­tys­tä, kuten mil­lään tosi­a­sioil­la ylipäätään.

    Min­un mielestäni pitäisi miet­tiä mikä on muut­tunut viime vuosi­na mikäli halu­taan jotain syytä muu­tok­seen hakea. Yksi ensim­mäisenä mieleen tule­va asia on yhteiskun­nan muut­tumi­nen käytän­nössä täysin fem­i­nistien johta­mak­si sosi­aal­itätiy­hteiskun­naksi, siis hol­houshel­vetik­si ja puo­likom­mu­nis­tisek­si suo­jatyökeskuk­sek­si, jos­sa juuri kenenkään ei ole hyvä olla. Oli jotenkin surkuhu­paisaa kat­soa kuin entisen rehellistä suo­ma­laista työväkeä edus­ta­neen puolueen taan­noises­sa puheen­jo­hta­jak­isas­sa KAIKKI osal­lis­tu­jat ilmoit­ti­vat ole­vansa fem­i­nis­te­jä 🙂 Koko kansan pre­si­ten­tistä nyt ei tarvinne sanoa mitään.

    Hal­li­tus­puolueet ovat koros­tuneesti brändän­neet miese­dus­ta­jansakin sukupuo­liasteikon fem­i­nis­tiseen päähän, ehkäpä väistyvää päämin­is­ter­iämme luku­unot­ta­mat­ta. Tilanne on var­masti pienen fem­i­nis­tik­likin toivo­ma, mut­ta kuitenkin täysin luon­no­ton. Tämä vaikut­taa yhteiskun­taamme väistämät­tä monil­la tasoil­la kos­ka enem­mistölle suuri osa päätök­sistä ajaa täysin luon­not­to­mia päämääriä. Esimerkkeinä vaikka­pa se ettei oikei­ta rikol­lisia enää ran­gaista mis­tään mut­ta pienistä ylinopeuk­sista saa täysin suh­teet­to­mia ran­gais­tuk­sia tai siitä että vale­htele­via nol­lia pide­tään suures­sa arvos­sa samaan aikaan kun työkansaa kyykytetään älyt­tömil­lä mak­suil­la ja määräyk­sil­lä. Olisi­han näitä esimerkkejä.

  12. T.Sipilä
    “Joskus vuosi sit­ten olin mukana seu­rueessa, joka hie­man seu­rustelu­juo­mia naut­ti­neena pohti tapaus­ta, jos­sa erään seu­rueen jäse­nen autoa oli naar­mutet­tu ja epäilty naar­mut­ta­jakin oli tiedossa.
    Olin aika järkyt­tynyt, kun moni seu­rueen miesjäsenistä ilmoit­ti, että jos hei­dän ajokki­aan naar­mutet­taisi­in, asia ratkaistaisi­in haulikol­la, jol­la “lasautet­taisi­in” päin naar­mut­ta­jaa surmaamistarkoituksessa.”

    Jos min­un autoani naar­mutet­taisi­in, asia todel­lakin ratkaistaisi­in tur­pakäräjil­lä. Mik­si? No sik­si, kuten ehdin jo totea­maan, tässä maas­sa oikeuslaitok­sen mielestä pikkurötök­sien pitää kan­nat­taa ja tur­paan­mätöstä ei tule mitään. Naar­mut­ta­jaa et mitenkään saa vas­tu­useen teko­sis­taan ja vaik­ka saisit, ran­gais­tus on luokkaa pelle — nau­ret­ta­va, etenkin jos kyseessä on vara­ton ja syr­jäyt­tynyt kaveri. Eli tur­paan vaan ja tuplat­en olisi min­unkin ratkaisumalli­ni. Täysin vas­taavasti jos joku lyö kaupungilla naa­maan, on ihan turha men­nä itkemään poli­isille, ei siitä minkään­laista tuomio­ta tule. Senkun lyö nenän lyt­tyyn ja sil­lä selvä. Tietenkin mikäli tämä ei ole fyy­sis­es­ti mah­dol­lista, poli­isi on ain­ut, joskin varsin lai­ha, vaihtoehto.

    Ei oikeut­ta saa, jos ei itse sitä han­ki. Esi­val­lan var­maan kan­nat­tas pikkuhil­jaa tehdä asialle jotakin?

  13. Arto:
    “Mies­tutkimus on vas­ta päässyt alkuun ”

    Hehheh, vai että oikein “tutkimus”? Mies­tutkimuk­sen koti­sivuil­la san­o­taan, että:

    “Kri­it­ti­nen mies­tutkimus on miehi­in ja maskuli­in­isuuk­si­in kohdis­tu­vaa moni­ti­eteel­listä ja sukupuoli­ti­etoista tutkimus­ta. Tutkimusala hyö­dyn­tää fem­i­nis­tisessä tutkimuk­ses­sa kehitet­tyjä sukupuolen teo­ri­oi­ta eri suuntauksista. “.

    Eli kahdel­la kolmel­la luon­nehtien puh­das­ta fem­i­nis­tistä paskaa. Sama kuin laitet­taisi­in tais­to­laiset tutki­maan markki­na­t­alout­ta ja odotet­taisi­in jär­jel­lisiä tulok­sia. Mies“tutkimus” on saman­laista huuhaa­ta kuin nais“tutkimus” eli käytän­nössä fem­i­nis­tistä pro­pa­gan­daa höys­tet­tynä pienel­lä siivul­la marxismia.

  14. Itse syytän tapah­tuneesta medi­aa. Sehän on per­in­teis­es­ti poli­itikko­jen syyt­te­lyn kohde. Nyt kun sitä voisi oikeasti syyt­tää, niin syyt­te­lyt jää vähemmälle. 

    Perustelu: Murhaa­jas­ta tulee maail­man­laa­juinen julkkis, jon­ka tekemää videopätkää näytetään tuhan­sia ker­to­ja kaikkien uutiskanavien lähetyk­sis­sä. Uskoisin, että täl­läi­nen sankarikuole­ma oli tapauk­sen pää­moti­ivi. Sehän on hiukan lapselli­nen läh­es BB-moti­ivi, eikä tosi sankar­i­tap­pa­ja sel­l­aista kuvaa anna julk­isu­u­teen, vaan jät­tää jonkin seka­van “vihaan ihmiskun­taa” viestin. 

    Tietenkin henkilö, joka tekee mas­samurhan on pahoin häiri­in­tynyt. Sitä en kiistä.

    Jos yhteiskun­nas­ta hakee syitä, niin ykkössyyni on yhteiskun­nan kylmyys. Jos Suomes­sa joku makaa maas­sa, niin har­va pysähtyy aut­ta­maan. Jos joku jää yksin ilman ystävää, niin muut seu­raa tilan­net­ta sivus­ta. Huostaan­ot­to­jen lisään­tymi­nen on yksi oire ongel­mas­ta. Uskoisin las­ten ja van­hempi­en tarvit­se­van toisi­aan. Minus­ta tämä suh­tau­tu­mi­nen ker­jäläis­ten lap­si­in ker­too paljon suo­ma­lais­ten epäempaattisuudesta.

    (Ylen julkaise­mas­ta uutisesta:)
    Kan­sain­väliset tiedo­tusvä­li­neet ovat kiin­nos­tuneet roma­nialais­ten ker­jäläis­ten ase­mas­ta Suomes­sa. Eri­tyis­es­ti ker­jäläis­lap­sia mah­dol­lis­es­ti uhkaa­va huostaan­ot­to on herät­tänyt huomiota.
    Reuters ker­too, että Suomeen saa­pu­vat romaniker­jäläiset saat­ta­vat menet­tää lapsen­sa. Uutisen mukaan Suo­mi pyrkii huostaan­otoil­la suo­jele­maan lap­sia. Reuters lainaa säh­keessään maa­han­muut­to­min­is­teri Astrid Thor­sia (r.), jon­ka mukaan vira­nomais­ten on reagoita­va, jos lapset ovat vaarassa.

    Ihmisoikeusjär­jestöt ovat kuvan­neet suo­ma­laista “kiristys­tä” yhdek­si kovim­mista roma­nialaisia vas­taan suun­na­tu­ista toimen­piteistä. Niiden mukaan huostaan­ot­to ei suo­jele vaan jakaa per­heitä. Reutersin mukaan Suo­mi ei ole ain­oa EU-maa, joka kohtelee roma­nialaisia kyseenalaisesti.

    Uutis­toimis­to Reutersin uutis­sähke on julka­istu muun muas­sa Inter­na­tion­al Her­ald Tri­bunen verkko­sivuil­la. IHT toimii New York Timesin kanssa yhteistyössä.

  15. “Ano Nyy­mi jo kir­joit­tikin aiheesta suo­ma­lainen kasvatus.
    Jos joku, niin suo­ma­lainen nainen(yleistys) korostaa poikalas­ten kas­vatuk­ses­sa itkemät­tömyyt­tä ja kovuutta.”

    Tältä pal­stal­ta Eli­na hyvänä ja tyyp­il­lisenä esimerkkinä, anteek­si vaan.

    Täy­tyy tosi­aankin ihme­tel­lä, että mik­si tämä aspek­ti ei koskaan nouse esi­in. Ja se, että naiset käyt­tävät väki­val­taa run­saasti ja kas­vat­ta­vat sil­lä pojista väki­val­taisia sovinistimiehiä. 

    Ja sit­ten he lähet­tävät poikansa armei­jaan — miesten koulu­un — ja sanovat, että lähet­tivät sinne miehen ja sai­vat sieltä pojan takaisin, jos­ta sit­ten joko itse tai miniän pitää tehdä mies jälleen. Pait­si että niin ei kat­so­ta käyvän, vaan vas­ta lap­si on miehen isä — jon­ka nainen miehelle sel­l­aisek­si syn­nyt­tää ja kasvattaa…

    Kyseessä on tabuai­he, muu­ta en kek­si. Näitä on ollut varsin paljon. Tässä yksi pelot­ta­va esimerk­ki Mikael Ned­er­strömin Dar­win-seu­ra ry ja Sta­tus ry:n seminaariesitelmästä:

    “Nyborg, kan­sain­välis­es­ti arvostet­tu tan­skalaisen Aarhusin yliopis­ton pro­fes­sori, sai 30-vuo­tises­sa pitkäaikaistutkimuk­ses­sa vuon­na 2001 tulok­sen, jon­ka mukaan miesten ja nais­ten välil­lä on keskimäärin 4 pis­teen keskiar­voinen ÄO-ero miesten hyväksi.

    Tutkimus­tu­los on sit­tem­min aiheut­tanut viral­liset nuh­teet, tutk­in­takomitean perus­tamisen ja Nybor­gin tutkimuk­sen jäädyt­tämisen. Lisäk­si hänen aineis­ton­sa on takavarikoitu. Tukikir­jeitä Nyborgille ovat lähet­täneet mm. pro­fes­sorit Richard Lynn, Doreen Kimu­ra, Lin­da S. Got­tfred­son, Kevin McDon­ald ja J. Philippe Rushton. 

    Nyborg ei edes tiedä, ketkä hänen jut­tuaan tutki­vaan komiteaan kuu­lu­vat. Ned­er­ström kysyi, olisiko vas­taa­va skan­daali ollut mah­dolli­nen jos Nyborg olisi saanut tulok­sen, jon­ka mukaan naiset ovat keskimäärin 4 pis­tet­tä älykkäämpiä kuin miehet.”

    http://www.skepsis.fi/lehti/2006/2006–2‑niemela3.html

    Em. aihe on tabu samas­ta syys­tä kuin Van­hasen ja Lyn­nin tutkimu­sai­heet ja tulok­set. (En allekir­joi­ta tulok­si­aan kuin osin.)

    Kum­minkin he oli­vat löytäv­inään eri kansakun­tien älykkyy­serot per­imästä. Se tyr­mät­ti­in aluk­si. Samoin nais­ten alem­pi ÄO. Mut­ta miehen geneti­ikas­ta saa löytää mitä tahansa. 

    Ja on löy­det­tykin: mm. kol­mannes valkoi­sista miehistä on laadukkaissa tutkimuk­sis­sa havait­tu koviksi riskinot­ta­jik­si. Lop­utkin valkoiset miehet otta­vat enem­män riske­jä kuin naiset tai muun­ro­tuiset. (Vähän tosin vieras­tan tuo­ta rodun käsitet­tä.) Tämän per­imästä kat­so­tun tek­i­jän seu­rauk­sia saa ja pitääkin pohtia otsa rypyssä ja syyt­tävä sor­mi valkoiseen mieheen osoit­taen. Näin vaik­ka hän ei voi — per­hana — mitään per­imälleen. Heh!

    Biolo­giaa siis saa olla kun­han löytö on kosher. Se ei ole, jos esimerkik­si nais­ten eri­ar­voisu­us yhteiskun­nas­sa voitaisi­in palaut­taa biolo­giaan. Sik­si kiusal­lisia löytöjä tutk­i­joi­neen on opit­tu heit­tämään ikku­nas­ta ulos kaikkien vahin­gok­si. Niin­pä esimerkik­si Van­hasen tulok­si­in vedoten on halut­tu oikeut­taa län­si­mainen ylem­myy­den­tun­to ja sen kään­töpuolel­la piileskelevä rasis­mi ja itsekkyys. Toisaal­ta kun Van­hasen tulok­sia ei viral­lis­es­ti ole ole­mas­sa, ei ole voitu selvit­tää rav­it­se­muk­sen merk­i­tys­tä älykkyy­seroille tmv.

    Kun Nybor­gin tulok­sia “ei ole”, ei ole voitu kehit­tää koulu­jär­jestelmää niin, että myös pojat ja miehet — siis ne vähän fik­sum­mat — viihty­i­sivät opin­tiel­lä. Tai että työelämä ottaisi huomioon naiset hie­man heikko­lah­jaisimp­ina. Ai niin, tuo­ta­han ei saanut sanoa. 

    Ja kun nais­ten väki­val­taa ei viral­lis­es­ti ole, ei saa­da selville, mis­tä se johtuu ja mitä se aiheut­taa myös naisille itselleen.

  16. Ano Nyy­mi, neljän pis­teen ero ÄO:ssa on niin mität­tömän pieni, ettei se aiheuta mitään toimen­piteitä, vaik­ka sen ole­mas­sao­lo olisi tottakin.

    Itse tutkimuk­sen kohta­lo taas on mallies­imerk­ki nykymenosta.
    Suo­ma­lainen naistutkija(en muista nimeä) sanoi, että nais­tutkimuk­sen ongel­ma on se miten tutkimuk­sel­la saadaan todis­tet­tua asia joka tiede­tään jo ennen tutkimus­ta. Voiko tuo­ta enää selvem­min sanoa. Luulisi, että päästet­tyään suus­taan tuol­laista “tutk­i­jaa” hävet­täisi”. Vaan eipä taida.

  17. OS:
    Sik­si ammunnat tapah­tu­vat pie­nil­lä paikkakun­nil­la, eivät suuris­sa kaupungeissa.

    Trav­eller:
    Eikös se Myyr­man­ni ole Van­taal­la ja se pom­mimie­skin, siis ihan liki sivistystä?

    Myyr­mäen tapaus ei ollut mukana yhdys­val­ta­laises­sa tutkimuk­ses­sa. En selostanut ana­lyysia Suomes­ta vaan Yhdysvalloista,eikä ana­lyysi ollut omani. 

    Myyr­mäen tapaus oli myös vähän erilainen.Nämä koulu­am­pumisethan ovat toi­sis­taan matkit­tu­ja ja siinämielessä samaa ilmiötä.

  18. Pienenä täs­men­nyk­senä.
    Huostaan­otot ovat hyvä mit­tari mit­taa­maan sitä, mitä on tapah­tunut viimeaikoina, kos­ka asi­aa koske­va lain­säädän­tö ja muut käytän­nöt ovat saman­laisia. Se, että huostaan­ot­to­ja on nyt paljon enem­män kuin kymme­nen vuot­ta sit­ten, ker­too vakavas­ta kehi­tyk­ses­tä. Sen sijaan viidenkymme­nen vuo­den päähän ver­tailua ei voi tehdä, kos­ka lain­säädän­tö oli sil­loin eri­lainen ja orpous domi­noi lastensuojelua.

  19. Huostaan­ot­to­jen määrän kasvu johtuu suurim­mak­si osak­si: 1) Alko­holi­in käytön lisään­tymis­es­tä, vastik­kee­ton löperö rahan­jako mah­dol­lis­taa tämän 2) Huumau­sainei­den käytön lisään­tymis­es­tä. Huumau­sainei­den käytöstä, ja ilmeis­es­ti pien­estä valmis­tuk­ses­ta ja kau­pustelus­takaan ei saa enää mitään ran­gais­tus­ta. Tämä on tietoisen huume­myön­teisen poli­ti­ikan tulosta, ei mikään luon­non­ilmiö. 3) Lap­sia tehdään heikoim­mis­sa väestöryh­mis­sä suurenta­maan sosi­aali­avus­tuk­sia kts. 1. ja sitt­ten niiden kanssa ei pärjätäkään..

    Näi­den ilmiöi­den kasvu taas johtuu paljolti huu­ta­van työvoima­pul­lan tuo­mas­ta toiv­ot­to­muud­es­ta ja tarkoituk­set­to­muu­den tun­teista jota edelleen ruokkii medi­an ja poli­itikko­jen luo­ma vääristynyt, sairas ja epäre­al­isti­nen kuva yhteiskun­nan toimin­nas­ta. Sosi­aal­itätipoli­itikot ratkai­se­vat kaik­ki ongel­mat niin meil­lä kuin koko maail­mas­sa jaka­mal­la rahaa, jon­ka han­kkimis­es­ta heil­lä ei ole ollut omako­htais­es­ti minkään­laista koke­mus­ta, kaikille jot­ka sitä haluavat.

  20. Uskon myös, että alko­holin käytön kasvu, etenkin per­heen äitien on syynä huostaan­ot­to­jen lisääntymiseen. 

    Äiti katoaa useik­si päiviksi ryyp­pyreis­suille jät­täen kym­men­vuo­ti­aan huole­hti­maan vau­vas­ta ja kak­sivuo­ti­aas­ta. Laimin­lyön­ti saa olla edelleenkin tosi räikeää, ennen kuin huostaan­ot­toon lähdetään. 

    Toden­näköis­es­ti ilmoi­tush­erkkyyskin on kas­vanut. Vielä oman lap­suuteni aikoina 70-luvul­la moni kaveri asui hakkaa­van isän tai äidin kanssa. Lapset oli­vat aivan yleis­es­ti pitk­iä aiko­ja kotona yksin 5–6 ‑vuo­ti­aina. Kukaan ei pitänyt tätä minään, joten en tiedä kuin­ka paljon pitää paikkansa tämä “yhteiskun­nan ilmapi­irin koveneminen”. 

    Oliko todel­la jotain naa­pureista välit­tämistä ennen enemmän?

  21. Ota Ano Nyy­mi huomioon, että tämä neljän pis­teen ero miesten hyväk­si kos­kee vain klas­sisia kuviotestejä

    Esim. muis­tia, ver­baal­ista ja sosi­aal­ista älykkyyt­tä mit­taavis­sa testeis­sä asia on päin­vas­toin. Koulus­sa men­estymi­nen on mon­en lah­jakku­ustek­i­jän sum­ma, jot­ka tosin kor­reloi­vat voimakkaasti tois­t­en­sa kanssa. 

    Mik­si koul­u­laitos­ta pitäisi muut­taa poikia suo­si­vak­si, jos ker­ran he alun perin ovat älykkäämpiä? Luulisi siis hei­dän pär­jäävän sen mukaises­ti. Eikö olisi reilumpaa antaa tyh­mille tytöille jotain tasoitusta? 

    Prins­es­sa­matem­ati­ikkaa?

  22. “Ota Ano Nyy­mi huomioon, että tämä neljän pis­teen ero miesten hyväk­si kos­kee vain klas­sisia kuviotestejä”

    Ja sit­ten lait­tanet läh­teen näkyvi­in. Etsi vaik­ka Nyborgilta aluksi.

    “Mik­si koul­u­laitos­ta pitäisi muut­taa poikia suo­si­vak­si, jos ker­ran he alun perin ovat älykkäämpiä?”

    Mis­tä luit sel­l­aista, että vaatisin nykyisen tyt­töjä suo­si­van koulu­jär­jestelmän muut­tamisen poikia suosivaksi? 

    Kir­joitin nimit­täin seu­raavasti: “Kun Nybor­gin tulok­sia “ei ole”, ei ole voitu kehit­tää koulu­jär­jestelmää niin, että myös pojat ja miehet — siis ne vähän fik­sum­mat — viihty­i­sivät opintiellä.

    Näytäpäs tuos­ta edel­lis­es­tä sel­l­ainen vaa­timus. Eikö tuos­sa sinus­takin jos yrität ajat­tel­la, ole ehdotet­tu tasa-arvoa? Jos et sitä pon­nis­teluis­tasi huoli­mat­ta havaitse, vinkkaan, että se piileskelee sanas­sa “myös”.

  23. Tuo, mitä Eli­na kir­joit­taa lap­su­ud­es­ta 70-luvul­la on täyt­tä tot­ta. Sil­loinkin lapset viet­tivät pitk­iä aiko­ja yksin. 7‑vuotias tyt­tö saat­toi joutua vah­ti­maan tun­tikau­sia pikkusisariaan.
    Muis­tan koulukaverei­deni kohdal­ta 70-luvun puo­livälistä sel­l­aista “lap­siper­heköy­hyyt­tä”, jol­laista ei enää taa­tusti esiinny.

  24. “Ota Ano Nyy­mi huomioon, että tämä neljän pis­teen ero miesten hyväk­si kos­kee vain klas­sisia kuviotestejä

    Esim. muis­tia, ver­baal­ista ja sosi­aal­ista älykkyyt­tä mit­taavis­sa testeis­sä asia on päinvastoin. ”

    Ero tuleekin siitä, että tuo­ta eroa saa tutkia rauhas­sa ain­oas­taan, mikäli ero on miehelle epäedulli­nen, tarken­net­tuna nimeno­maan valkoiselle heteromiehelle. 

    Mustien ja nais­ten älykkyyt­tä saa tutkia ilman vasta­lau­sei­ta, mikäi tutkimus osoit­taa hei­dän ole­van valkoisia miehiä viisaampia. Var­maan tämä sama koskeaa myös homosek­suaale­ja ja kaikkia mui­ta vähemim­stöjä. Mikäli jär­jestää älykkyys­testit jois­sa kaukaasialainen mies pär­jää, saa valmis­tau­tua vasta­lau­sei­den myrskyyn.

  25. Tur­va­toimet vai ennal­taehkäisy? Minus­ta molem­mat. Vähän sama kysymys kuin sairau­den paran­t­a­mi­nen vai oirei­den ehkäisy. 

    Minus­ta tutk­i­joiden lista voidaan jakaa sairau­den paran­tamiseen joi­ta ovat depres­sion hoit­a­mi­nen, eristyneisyy­den ja kiusaamisen ehkäisy, ja “murha ain­oana ratkaisuna ‑kult­tuurin” muut­ta­mi­nen. Oirei­den hoita­mista ovat taas asei­den saatavu­u­den vaikeut­ta­mi­nen ja tur­va­toimien lisääminen. 

    Tämä ei ole tyh­jen­tävä lista syistä, tai näil­lä syil­lä ei voi selit­tää mik­si kaik­ki vas­taavas­sa ase­mas­sa ole­vat henkilöt eivät tee murhia. Hesarin mukaan: “Tutk­i­joiden lop­ulli­nen viesti onkin se, että kun ei ole yhtä syytä, ei ole yhtä syyl­listä. Tule­vien koulu­am­pumis­ten estämisek­si ei tarvi­ta ensisi­jais­es­ti rahaa vaan välittämistä. ”

    Luulen että suurin ongel­ma löy­tyy sanan “välit­tämi­nen” ympäriltä — ellei syy sit­ten ole kemi­alli­nen, tyyp­piä “az“in mainit­se­ma depres­si­olääkei­den sivuvaikutus. 

    Minä tutk­isin yhteiskun­tamme las­ten perus­tur­vaa, kos­ka luulen että se on heiken­tynyt. Syynä voisi­vat olla per­hei­den hajoami­nen, alko­ho­lion­gel­mat, ja myös maail­man­lop­un fiilis­ten nos­tat­ta­mi­nen puhu­mal­la jatku­vasti lamas­ta, ydin­vuodoista, luon­non saas­tu­mis­es­ta, yms. Luulen että herkkä ja älykäs lap­si ahdis­tuu pahem­man kerran.

    Toisek­si elämä lie­nee nyky­isin tarkoituk­set­tomam­paa kuin enti­saikaan. Ei tarvitse pon­nis­tel­la elääk­seen tai elät­tääk­seen per­heen­sä, kos­ka se on onnek­si hoidet­tu yhteiskun­nan tahol­ta. Myöskään ei enää ole val­lal­la uskoa kuole­man­jälkeiseen elämään, tai rakas­tavaan jumalaan tms. joka toisi toivoa tai tarkoi­tus­ta elämään. 

    Hyviä arvauk­sia ongel­man syistä saisi var­maan helpoiten haas­tat­tele­mal­la muu­ta­maa ter­ve­järk­istä ja arvostet­tua las­ten ja nuorten ongelmien asiantun­ti­jaa. Minä en tiedä heistä kuin Tert­tu Arajärven.

  26. Jatkan Osmon alku­peräis­es­tä kysymyksenasettelusta:

    Kaik­ki kysyvät, miten Joke­lan ja Kauha­joen kaltaiset trage­di­at voitaisi­in ehkäistä ennal­ta. Minus­ta olisi yhtä tärkeää kysyä, mik­si täl­laisia kauheuk­sia sat­tuu sen­tään suh­teel­lisen har­voin. Nuori ihmi­nen, tuos­sa 18–25 vuo­den tienoil­la, on herkkä ja vaikut­teille altis, hyvin usein depres­si­ivi­nenkin. Sehän on aikaa, jol­loin omaa iden­ti­teet­tiä ja paikkaa yhteiskun­nas­sa etsitään. 

    Mik­si siis ylivoimais­es­ti suurin osa näistä aroista, yksinäi­sistä, koko maail­man murhei­ta harteil­laan kan­tavista nuorista sit­tenkin nousee murheen­sa alhos­ta ja löytää elämään­sä mielekkyyden?

    Yksi vas­taus on tietysti rakas­tu­mi­nen, toinen, nykyään ehkä mar­gin­aalisem­pi on uskoon tulo. Mut­ta tuskin nämä kaikkea selit­tävät. Tässä olisi psykolo­geille käytän­nöläheistä tutkimus­sarkaa, johon läheis­es­ti liit­tyvät myön­teiset uutiset toisaal­ta skit­sofren­ian, toisaal­ta miesten itse­murhien vähenemisestä.

  27. Niin, ter­veisiä Nor­jas­ta. Alku­vi­ikos­ta vielä olti­in kiin­nos­tunei­ta Pisas­ta jne, mut­ta tiis­tain jäl­keen pohjo­is­mainen seu­rueeni otti osaa.

    JOs min­ul­ta kysytään, ehdot­tomasti ennal­taehkäisyyn val­taosa voimavaroista. Koulu­am­pumi­sis­sa tur­va­toimik­si voitaisi­in lukea esimerkik­si tur­vami­esten ja met­allinpal­jas­timien tuon­ti koului­hin, tarkem­pi net­ti­valvon­ta ja vira­nomais­ten kiin­teämpi yhteistyö riskien seu­lon­nas­sa. Tosin, kaik­ki nuo edel­lä luetel­lutkin ovat itse asi­as­sa ennaltaehkäisyä.

    Varsi­naisel­la ennal­taehkäi­syl­lä tarkoita­mme var­maan sitä, että takaamme kaikille lap­sille sel­l­aiset kasvuolo­suh­teet, ettei täl­laisia kieroonkas­vamisia tapah­tu­isi. Siinä mielessä Osmon mainit­se­mat psykolog­itkin sijoit­tuvat tämän ehkäisy­janan puoleen väli­in: pie­nien luokkakoko­jen ja met­allinpal­jas­timien väliin.

    Vakaasti olen sitä mieltä, että on inhimil­lisem­pää ja jopa halvem­paa toimia niin, että syr­jäy­tymistä ei tapah­du kuin että yritetään palaut­taa syr­jäy­tyneet takaisin porukkaan psykolo­gien, kuraat­tor­ei­den, ja järeäm­män virkaval­lan avulla.

    Tässä on point­ti­ni: parhait­en jokaista las­ta aut­taa sosi­aal­is­tu­maan muut saman ikäiset — kun­han heitä ei ole liian paljon. Eli ei pidä inte­groi­da “han­kalia lap­sia” yli 20 lapsen ryh­mi­in ja yhden opet­ta­jan kon­tolle. Mut­ta inte­groi­da pitää! Se ei ole hal­paa, mut­ta ain­oa kestävä mahdollisuus.

    Tämä ei ole viisas­tenkivi, jol­la kaik­ki viimeaiko­jen murhenäytelmät olisi voitu estää, mut­ta uskon, että jos saisimme koko perusk­ouluikälu­okan taival­ta­maan koulu­tien­sä tosi pienis­sä ja aika kiin­teis­sä ryh­mis­sä, meil­lä olisi vähem­män sel­l­aisia nuo­ria aikuisia, jot­ka vihaa­vat ihmiskuntaa. 

    Vielä: Minä olen jotenkin virkavelvol­lisuute­nakin (ope) pitänyt sitä, että myös “ikävät, han­kalat ja vas­ten­mielisetkin” oppi­laat tekevät ryh­mätöitä muiden kanssa, kaveruk­sil­la ei ole mitään oikeut­ta hakeu­tua vierekkäin jne. kos­ka kat­son, että jos jumalau­ta ei perusk­oulus­sa suos­tu­ta ole­maan muu­ta kuin parhaan kaverin kanssa, sil­loin on kotikas­va­tus hakoteil­lä. Eniten näitä peri­aat­tei­tani kri­ti­soi­vat yleen­sä ne “reip­paat” oppi­laat. Syr­jään­vetäy­tyvät ja hil­jaiset ovat vaikut­ta­neet tyy­tyväisiltä jär­jeste­lyyni. ELi tämä on sin­ulle Eli­na: vaik­ka yksilön ei tarvit­sekaan olla kaveri jonkun toisen kanssa, kai sys­teemit sen­tään saa luo­da sel­l­aisik­si, että oppi­las kohtaa myös sel­l­aisia ihmisiä, joiden viereen ei vapaae­htois­es­ti istahtaisi?

    Touko Met­ti­nen

  28. Samuli:

    “Muis­tan koulukaverei­deni kohdal­ta 70-luvun puo­livälistä sel­l­aista “lap­siper­heköy­hyyt­tä”, jol­laista ei enää taa­tusti esiinny.”

    Näin on!.. Ole­tan että tarkoi­tat köy­hyy­del­lä kokon­ais­val­tais­tas­ta las­ten ase­maa, mut­ta myös ihan konkreet­tista köy­hyyt­tä oli aivan eri taval­la. Oli paljon lap­sia, joil­la ei ollut polkupyörää, luis­timia, ei edes uima­housu­ja, vaan jotkut uiv­at ran­nal­la alus­vaat­teis­sa. Oli rikkinäisiä vaat­tei­ta, hai­se­via sis­aruk­sil­ta perit­tyjä kenkiä ja sen mukana tuo­maa häpeää. 

    Valite­taan, että lapset nyt oli­si­vat ura­van­hempi­en takia yksin. Minä muis­tan olleeni lap­si­porukois­sa, jois­sa jo alle kouluikäis­inä hoidet­ti­in ihan omat asi­at avain kaulas­sa. Pyörit­ti­in kaveri­porukois­sa aamus­ta iltaan ilman mitään van­hempi­en perään katsomista. 

    Tietokonei­ta ja pleikkare­i­ta ei ollut ja per­heen ain­oas­ta mus­tavalkois­es­ta toosas­ta tuli 21.00 uutiset sekä ykköseltä että kakkoselta. Sitä ennen oli ehkä tul­lut Nop­pa. Maail­man tylsin 70-luvun tais­to­lais­paa­tok­ses­sa väsät­ty ope­tu­so­hjel­ma lap­sille, joka suo­ras­taan ajoi lapset ulos leikkimään. 

    Mut­ta ei ollut tiet­sikkaa eikä sairai­ta murhavideoita, ei kauhua telkkarista eikä väki­val­tapele­jä… Ja jos joku nyt sanoo, että leikit­ti­in rosvoo ja pold­ee kepit ojos­sa, niin minä sanon siihen, että se on IHAN ERI ASIA.

  29. Touko,

    Koulu on lapsen työ­paik­ka ja tun­neil­la pitää toimia kaikkien kanssa kuten työ­paikallakin tulee tehdä yhteistyötä riip­pumat­ta kenenkään per­soon­al­lisu­u­den piirteistä. 

    Jo väl­i­tun­nil­la mielestäni saa vali­ta seu­ransa kuten aikuinenkin tekee ruo­ka- ja kahvi­tun­nil­la men­nessään siihen pöytään, jos­sa viihtyy. Toki kohtelias ja ystävälli­nen ihmi­nen menee usein siihenkin pöytään, jos­sa esim. uusi työn­tek­i­jä istuu yksin. Uskokaa tai älkää, näin minä teen. En kuitenkaan kat­so että se on velvol­lisuuteni saati­ka ajat­telisin että se on muiden velvollisuus. 

    Min­ut nyt haaste­taan tässäkin ketjus­sa mon­een otteeseen edel­lisen ketjun teemoi­hin. En vält­tämät­tä jak­saisi enää, kos­ka sanoin jo san­ot­ta­vani niin selkeästi kuin pystyn.

  30. Tässä on taas kyse erään­lais­es­ta kään­teis­es­tä long tail ‑ilmiöstä. Joku tekee jotain todel­la type­r­ää ja sit­ten kaikkien pitää mak­saa vähän.

    Täl­lais­ten tapah­tu­mien yhtey­dessä ale­taan *aina* vaa­tia lisää rahaa yhteis­es­tä pus­sista. Rahaa, rahaa, lisää rahaa julkiselle sek­to­rille niin kaik­ki paranee.

    Kuvitel­laan, että joku kek­sisi 100% var­man keinon estää koulu­am­muske­lut tule­vaisu­udessa. Tämän keinon rahoi­tus vaatisi vero­tuk­sen kiristämistä kaut­ta lin­jan 10 pros­ent­tiyk­siköl­lä. Pitäisikö keino ottaa käyt­töön? Minus­ta ei. Jonkun mielestä ehkä kyllä.

    Samoin liiken­nekuolemat saataisi­in rom­ah­ta­maan säätämäl­lä 10 km/h yleis­ra­joi­tus koko maa­han. Näin ei kuitenkaan halu­ta tehdä.

    Johtopäätös jota ei halu­ta sanoa ääneen: ihmiselämä *ei ole* kor­vaa­mat­toman arvokas, vaan tiet­ty määrä kuolonuhre­ja voidaan hyväksyä jos hin­ta niiden estämisek­si on liian korkea. Mihin raja vede­tään ja menevätkö kulut omas­ta pus­sista vai yhteis­es­tä, onkin sit­ten toinen juttu.

    Ris­ki että itse tai joku läheinen kuolee koulu­am­muskelus­sa on minus­ta niin pieni, että en ole halukas mak­samaan sent­tiäkään lisää sen estämisek­si. Luokkaa sala­man­isku. Kyseessä kun ei ole maail­man ain­oa eikä edes vakavin epäko­h­ta. Vas­taavia paran­nushankkei­ta on niin paljon muitakin kehit­teil­lä. Jos ne kaik­ki toteutetaan päädymme vain mak­samaan itsemme kipeik­si näitä “vaku­u­tus­mak­su­ja”. Ihan kaiken varalta.

  31. Eli­nalle

    Tietysti on vaikea keskustel­la, jos toinen ei taho. 

    Mut­ta jos viimeisek­si “totu­udek­si” esim. ope­huonekeskustelus­sa jää jonkun tokaisu, että että “kiusatuk­si joutu­vat ovat epämiel­lyt­täviä tapauk­sia ikä­toverei­den näkökul­mas­ta jo alun perin. Kuka­pa reilua ja kivaa kave­ria kiu­saisi?” niin kyl­lä min­un ihan eti­ikkani takia pitää vielä yrit­tää nos­taa kissaa pöy­dälle, vaik­ka yks ei tahokkaa.

    Eli pitää ainakin yrit­tää miet­tiä, minkälaisia rak­en­teel­lisia uuden­nok­sia voisimme yrit­tää, jot­ta entistä harvem­pia pidet­täisi­in epämielyt­täv­inä. Kuten monis­sa tek­steis­sä täl­läkin blogilla ilmeni, eivät ne ikävät ihmiset alun perin ja oikeasti ole ikäviä — se on usein vaan niiden tapa selvitä jotenkin jär­jis­sään. Ja aina se ei onnistu. 

    Vai uskotko että Jam­mu jo 7‑vuotiaana oli vas­ten­mieli­nen pask­i­ainen? Entä 3‑vuotiaana?

    Touko Met­ti­nen

  32. Jari V:n pohd­in­ta on mie­lenki­in­toinen, tai siis herät­tää kysymyk­sen, johon en oikein osaa vas­ta­ta. Ovatko kaik­ki kuolemat samanarvoisia?

    Liikenne tap­paa kymme­nen ihmistä keskimäärin run­saas­sa viikos­sa ja loukkaan­tunei­ta tulee paljon enem­män kuin kolme. Jos halu­aisimme estää ihmishenkien mene­tyk­siä, panisimme liiken­netur­val­lisu­u­teen kaik­ki ne rahat, joi­ta on ajatel­tu koulu­am­munto­jen uhrien vält­tämisek­si. Kan­nat­taa myös muis­taa, että tupak­ka tap­paa läh­es 20 ihmistä päivässä.

    Näin eivät ihmiset ajat­tele, enkä minäkään oikein osaa niin tehdä. Suun­nitel­lun murhan uhrit tun­tu­vat aina isom­mal­ta vääryy­deltä kuin onnet­to­muuk­sis­sa kuolleet. Jos kuitenkin pidämme jokaista ihmistä yhtä arvokkaana, on löy­det­tävä jokin muu syy, mik­si koulu­murhien tor­ju­mi­nen on tärkeäm­pää kuin liiken­neon­net­to­muuk­sien tai tupakoin­nin. Var­maankin ajat­telemme enem­män näi­den tapah­tu­mien tuo­maa järky­tys­tä ja pahaa oloa meille kaikille ja halu­amme tor­jua sitä.

  33. Alem­paan otsikkoon nos­tona Elinalle:

    Satavar­masti yli 2/3 pyt­tyläi­sistä ei sairas­ta para­noidista skit­sofre­ni­aa. Pidän toden­näköisenä, että pyt­tyläi­sistä yksikään ei sairas­ta para­noidista skitsofreniaa.

    Pidän muuten ihan käytän­nön kannal­ta läh­es pakol­lise­na miet­tiä, mik­si jotaku­ta on kiusat­tu koulus­sa. Mikä on ehkä ollut se, jon­ka muut lapset ovat havin­neet? Saat­taa säästää paljon vaivaa ja tar­jo­ta ehkä konkreet­tista käytän­nön apua, mitä pelkkä affek­ti­latau­tunut keuhkoami­nen ei tee.

  34. Eli­na, tarkoitin ihan konkreet­tista aineel­lista köyhyyttä.

  35. Eli­na:
    “Mut­ta ei ollut tiet­sikkaa eikä sairai­ta murhavideoita, ei kauhua telkkarista eikä väki­val­tapele­jä… Ja jos joku nyt sanoo, että leikit­ti­in rosvoo ja pold­ee kepit ojos­sa, niin minä sanon siihen, että se on IHAN ERI ASIA.”

    Jees. Ja seu­raa­va näköko­h­ta on var­maan jo mon­een ker­taan tuo­tu esi­in, mut­ta san­o­taan nyt vielä: näis­sä koulusurmis­sa ei mielestäni ollut kyse kiusaamis­es­ta. Nuorten miesten itse­murhia on tapah­tunut aina; en osaa sanoa, ovatko ne yleistyneet vai vähen­tyneet, mut­ta niitä on. Ennen vain oli tapana päät­tää päivän­sä kaikessa hil­jaisu­udessa, nyt halu­taan viedä mah­dol­lisim­man mon­ta mukana. Kun päätök­sen itsen­sä sur­maamis­es­ta on tehnyt, saat­taa tul­la olo, että minä voin tässä nyt toimia yli­tuo­ma­ri­na ja päät­tää muiden elämäs­ta samal­la ker­taa. Heil­lä on mielestään siihen ikäänkuin oikeus. Esimerkin tähän tuo­vat muual­la tehdyt koulusurmat ja niiden esit­te­ly julk­isu­udessa sekä raa­ka telkkari- ja videope­liv­äki­val­ta. Joke­lan ja Kauha­joen sur­mien tun­tee­ton teko­ta­pa ja kave­r­ien murhaami­nen ker­to­vat tek­i­jöi­den ylipyöveliasen­teesta. Heikot paskat lis­titään. Päässä lie­nee pyörinyt mieliku­va Columbi­nen murhaa­jista, mart­tyyripo­jista nahkatakeis­saan, tuk­ka taakse suit­tuna ja makeet tor­rakat kädessään.
    Ja sit­ten on tämä eristäy­tymi­nen muista. Mut­ta mil­lä ihmeel­lä kenenkään eristäy­tymiseen nyt sit­ten voitaisi­in puut­tua? Tai kieltää ihmisvihaa?

  36. Osmon keho­tus:

    “Kan­nat­taa myös muis­taa, että tupak­ka tap­paa läh­es 20 ihmistä päivässä.”

    Niin ja entä transrasvat? 

    Tupakkarin­nas­tus nyt on absur­di ja jotenkin jopa epäin­himilli­nen tässä yhtey­dessä. Saari teurasti nuo­ria maas­sa makaavia tyt­töjä peräjäl­keen yksi ker­ral­laan. Ver­ta oli ollut lat­tial­la yli kolmekym­men­tä litraa. 

    Jos tätä tilan­net­ta ver­taa johonkin kuusikymp­pisenä keuhkosyöpään kuolleeseen niin jotain vinou­tu­maa on kyl­lä arvo­maail­mas­sa. Jokainen­han nyt johonkin kuolee.. jos nyt sairasvuo­teelle kuolee, niin mitä ihmeen väliä onko aiheut­ta­ja tupak­ka, van­hu­us vai transrasva. 

    Tapa kuol­la on todel­lakin merkit­tävä kuten myös ikä kuol­la. Jokainen voi miet­tiä sisim­mässään olisiko parem­pi kuol­la hul­lun teloit­ta­mana kak­sikymmp­pisenä vai kuusikymp­pisenä syöpään… Se joka vas­taa ensim­mäisen vai­h­toe­hdon pää­tynee ihan oman käden oikeu­teen tässä asi­as­sa eikä jää syöpiä odottelemaan.

  37. Catili­na,

    En tiedä viit­taatko min­u­un tässä “affek­ti­latau­tunei­du­udessa”, mut­ta minä olen ilman muu­ta sitä mieltä, että syr­jäyt­nyt lap­si pitää hoi­dat­taa psykologilla. 

    Tai tietysti mielel­lään jo ennen syr­jäy­tymistä. Van­hem­mat vain ovat usein sokei­ta sig­naaleille, jot­ka edeltävät eristäytymistä.

  38. “Toki kohtelias ja ystävälli­nen ihmi­nen menee usein siihenkin pöytään, jos­sa esim. uusi työn­tek­i­jä istuu yksin. Uskokaa tai älkää, näin minä teen. En kuitenkaan kat­so että se on velvol­lisuuteni saati­ka ajat­telisin että se on muiden velvollisuus.”

    Mei­dän työ­paikallamme uusille työn­tek­i­jöille määrätään tutorit ja hei­dät on ihan velvoitet­tu men­emään näi­den kanssa syömään, jot­ta uudet työn­tek­i­jät saadaan inte­groitua työ­porukkaan. Meil­lä ymmär­retään ruo­ka- ja kahvipöytäkeskustelu­jen ja yleen­säkin sosi­aal­is­ten suhtei­den merk­i­tys töi­den sujumiselle. 

    Vieläkö muuten kouluis­sa istuu koko luok­ka yhdessä syömässä?

  39. Sanon uudelleen saman kuin sanoin jo aiem­mas­sa keskustelus­sa: väki­val­tapelit eivät kel­paa seli­tys­tek­i­jäk­si, kos­ka niitä har­ras­taa näi­den ikälu­okkien enem­mistö. Se, että niitä siitä huoli­mat­ta sitkeästi tar­jo­taan seli­tys­tek­i­jäk­si keskustelus­ta toiseen, osoit­taa vain, miten vähän keskimääräi­nen suo­ma­lainen ei-nuori aikuinen lop­ul­ta todel­lakin tietää suo­ma­lais­ten nuorten ja nuorten aikuis­ten jokapäiväis­es­tä elämästä.

  40. “Myyr­mäen tapaus oli myös vähän erilainen.Nämä koulu­am­pumisethan ovat toi­sis­taan matkit­tu­ja ja siinämielessä samaa ilmiötä.”

    Onko siitä täyt­tä var­muut­ta, että räjäyt­tikö Gerdt pom­min­sa tahal­laan vai oliko räjäy­tys vahinko?

  41. Siinä on piirteitä, jot­ka viit­taa­vat tahal­lisu­u­teen ja piirteitä, jot­ka viit­taa­vat onnet­to­muu­teen. Jotain ikävää hän kuitenkin suun­nit­teli, kos­ka oli täyt­tänyt pom­min hauleil­la. Mut­ta eikö siinä ollut myös ajastin? Kysymyk­sen vas­tauk­sel­la ei kyl­lä ole merk­i­tys­tä kuin omaisille. Kuolleet ovat joka tapauk­ses­sa yhtä kuolleita.

  42. Riit­ta ker­too ter­veisä Ruotsista: 

    “Mei­dän työ­paikallamme uusille työn­tek­i­jöille määrätään tutorit ja hei­dät on ihan velvoitet­tu men­emään näi­den kanssa syömään, jot­ta uudet työn­tek­i­jät saadaan inte­groitua työporukkaan. ”

    Heh, Ruot­sis­sa­han on pakko perusk­oulun puolel­la myös kut­sua kaik­ki luokkalaiset synt­täreilleen, mikäli kut­sut jakaa koulus­sa. Tästä oli joku isä vähän protestoin­ut tässä hil­jat­tain, mikä ylit­ti uutiskyn­nyk­sen täälläkin. 

    Joku raja ihmis­ten hol­hoamiselle sen­tään… Voisiko ajatel­la, että uusi työn­tek­i­jä IHAN ITSE tek­isi tut­tavu­ut­ta ja kaik­ki menisi silti jouhev­asti. Min­ua ainakin nolot­taisi joku hel­vetin tuki-tutor ruokalassa.

  43. Psykolog­it mielel­lään esi­in­tyvät tehokkait­ten ja vaikut­tavien “hoito­jen” tar­joa­ji­na, mut­ta eivät sitä käytän­nössä juuri koskaan ole.

    Minus­ta muuten van­hat DOS-pelit oli­vat ylit­tämät­tömiä. Niistä hehkui tekemisen ja oival­tamisen riemu. Doom, Heretic, Hex­en, jopa Wolfen­stein, Duke Nukem on (oli) lois­ta­va, Blood samoin. Hereti­ciä ja Blood­ia pelaan vieläkin. Sit­ten tuli vielä Win­dows ja Unre­al, joka on kaunein FPS, mitä on koskaan tehty, ja jon­ka intro voi pyöriä lop­ut­tomi­in itsenäisenä taideteoksena:

    http://video.google.com/videoplay?docid=-3183055202584596752&hl=en

  44. Kiusauskeskustelus­ta vielä sen ver­ran, että kyl­lä Eli­na ja Catili­na ovat tietenkin siinä oike­as­sa, että kiusaamisen syyt täy­tyy selvit­tää ennakkolu­u­lot­tomasti ja myös kri­it­tis­es­ti kiusat­un omi­in väit­teisi­in suh­tautuen, eikä pitää kiusaa­jia itses­tään­selvästi pölvästeinä. 

    1) Eristyneisyys (kiusaamisen):

    Molem­mille voi tehdä paljon ilman rahaa asen­nemuu­tok­sil­la. Rehn sai paljon aikaan armei­jan sim­putuk­sen lopet­tamisek­si. Saman­lainen kehi­tys lie­nee mah­dolli­nen myös koulumaail­mas­sa, jos tah­toa löy­ty­isi riit­tävän arvo­val­taisen päät­täjän herättämänä.

    Ymmärtääk­seni kun­nat eivät tar­joa vieläkään joka kun­nas­sa lak­isääteisen määrän ver­ran kouluku­raat­tori- yms. palvelu­ja. Jos näin on, niin olisi kun­tien oma asia bud­je­toi­da rahaa eri taval­la, mitä keskustelua on tääl­lä foru­mil­la sekä yleen­sä Suomes­sa ryhdyt­ty onnek­si käymään.

    Kun­nal­lis­vaalit sopi­vasti tuloillaan …

    2) Depres­sio:

    Tähän puut­tumi­nen mak­saa rahaa, kos­ka pelkkä lääk­i­tys ei usein­miten tau­tia paran­na, eikä kahdesti vuodessa resep­tiä uusi­mas­sa tyyli ainakaan tuo esi­in hoito­henkilökun­nalle mah­dol­lisia tuhoa­jatuk­sia. Ter­apia valitet­tavasti mak­saa. Ilman ter­api­aa poten­ti­aaliset joukko­murhaa­jat eivät pääse irti tuhon ja vihan patou­tu­mis­taan, vaik­ka oikean­lainen lääk­i­tys saat­taisikin pitää hei­dät juuri ja juuri rajan oikeal­la puolel­la. Mikä selvit­tämisen arvoista, niin tiet­ty lääketyyp­pi saat­taa sam­mut­taa tunne-elämän, mikä mah­dol­lis­ta­nee(?) nämä kylmäveriset murhat mui­hin syi­hin yhdis­tet­tynä. Tuon lääk­keen epä­toiv­ot­tua vaiku­tus­ta kan­nat­taisi selvit­tää. Tiedän kiusaamisen vuok­si depres­sion ja lääkityksen/terapian läpikäyneistä ystävistä, että näin joidenkin lääkkei­den kohdal­la tosi­aan käy, jol­loin ihmi­nen saat­taa toimia varsin jär­jet­tömästi tun­teak­seen edes jotain erit. päi­htei­den kaut­ta, mik­sei sit­ten patoutuneen vihan täyt­tämä ihmi­nen murhan suun­nit­telun ja toteut­tamisen kautta. 

    Selvää lie­nee, että tässäkin pelkkä asen­nemuu­tos ter­veyskeskuk­sis­sa aut­taisi eli ei enää depres­si­olääket­tä 15 min­uutin pika­haas­tat­telun perusteella.

    5) Tur­va­toimet kouluissa:

    Vaikea kuvitel­la, että met­allinpal­jas­ta­jien ja var­tioiden tuomi­nen koului­hin toisi mitään hyö­tyä varsinkaan pelko­vaiku­tuk­seen­sa verrattuna.

    Kuvitelkaa Auvisen tai Saaren kaltaisen henkilön tule­van sen portin läpi ladat­tu ase valmi­ik­si taskus­sa. Mitä siinä hyödyt­tää turhau­tunut aseis­tam­a­ton var­ti­ja, joka tulee selvit­tämään päivän neljät­tä väärää avain­ketjuhäl­läriä. Var­ti­ja ain­oas­taan menet­tää henken­sä ensim­mäisenä, eikä kouluis­sa kai voi alkaa ase kädessä huu­ta­maan “Maa­han, maa­han!” jokaisen häly­tyk­sen kohdal­la, jos siinä lait­teen vier­essä seisoisi aseis­tet­tu var­ti­ja. Var­ti­jan voi ampua jo ovelta ja ikku­nas­takin pääsee sisään. Ja ei kai Suomes­sa saa edes nyky­lain mukaan olla tuliaseel­la varustet­tu­ja var­ti­joi­ta eli ei niistä olisi ilman lakimuu­tos­ta ja koulu­tus­ta mitään hyö­tyä. Niitä ovi­akin on kouluis­sa lukuisia.

    Nyt luulisi jo ole­van selvää kaikille, että koulusurmat ovat tulleet Suomeen jäädäk­seen, kos­ka eristäy­tynei­den (kiusat­tu­jen) ja depres­sivis­ten vihan­uorten per­in­teisen itse­murhan lisäk­si on uusi tapa saa­da edes viimeisel­lä teol­la ker­rankin huomio­ta & julk­isu­ut­ta sekä merk­i­tys­tä oma­lle ole­mas­saololleen / tuskalleen. Nyt on vain kysymys siitä mitä kus­tan­nuste­hokas­ta / ilmaista voimme tehdä pudot­taak­semme seu­raavien koulusurmien todennäköisyyttä. 

    Kos­ka täl­laisen ongel­man rantau­tu­mi­nen maa­hamme on sekä järkyt­tävää että epä­toiv­ot­tua tulisi yhteiskun­nan antaa myös vah­va sig­naali koulusurmien tuomit­tavu­ud­es­ta. Sik­si ei edes vält­tämät­tä tehokas, mut­ta riit­tävän merkit­tävä toi­mi olisi järkevää ajaa läpi pikavauh­tia. Esim. käsi­a­sei­den lupi­en merkit­tävä tiukennus.

    Tiedän budola­jia har­ras­ta­neena, että tuon vaar­al­lisen taidon paris­sa ei seu­ra­toimin­nas­sa kovin mon­taa viikkoa viihdy ne vinksah­ta­neet tyyp­it, jot­ka väärinkäyt­täi­sivät tule­vaa taitoaan. Ase­har­ras­tuk­sellekin olisi tehtävis­sä erit­täin paljon han­kaloit­ta­mat­ta lainkaan vakavien har­ras­ta­jien toimintaa …

    Näistä aseenkan­tolu­pa pienikaliberiseen pis­tooli­in käytän­nössä (rot­tien) ammuskelua varten olisi aika päästä kokon­aan eroon. Olkoon kuin­ka per­in­teinen oikeus tahansa maal­la ja taajamissa.

    Ja toki kouluk­isaamisen nollatoleranssi 🙂

  45. Jari V ja Osmo:
    “Ovatko kaik­ki kuolemat samanarvoisia?”

    Silmitön väki­val­ta rapaut­taa yhteiskun­taa. Jos väki­val­taan ei puu­tu­ta, epälu­ot­ta­mus ja tyy­tymät­tömyys yhteiskun­nan val­lan- ja järjestyk­sen­pitäji­in kas­vaa. Käytän­nössä ihmiset kat­soisi­vat oikeudek­seen ja velvol­lisu­udek­seen puo­lus­taa (kostaa) läheisiään oman käden oikeudella.
    Järjestyk­sen tas­apain­oa yhteiskun­nas­sa pide­tään yllä yhteiskun­nal­liseen perus­rauhaan perustuen. Silmitön veriteko on hyökkäys yhteisöä vas­taan, uhre­ja eivät ole vain kuolleet uhrit vaan myös laa­jen­net­tu yhteisö. Koulu ei ole neu­traali paik­ka, se on yhteiskun­nalli­nen insti­tuu­tio. Sur­matyö koulus­sa ei ole ohitet­tavis­sa “nor­maalien” liikenne- tai elämän­ta­pariskien ohel­la yht­enä väistämät­tömänä mas­so­jen lieveilmiönä.
    Selviy­tyäk­seen ja puo­lus­taak­seen arvo­jaan yhteisön on puu­tut­ta­va väki­val­taan. Arvo­ty­hjiöön meil­lä ei ole varaa, sitä on väl­tet­tävä hin­nal­la mil­lä hyvänsä.

  46. Trav­eller Says: 

    27. syysku­u­ta 2008 kel­lo 15.06

    Osmo Soin­in­vaara: Sik­si ammunnat tapah­tu­vat pie­nil­lä paikkakun­nil­la, eivät suuris­sa kaupungeissa. 

    Trav­eller Says: Eikös se Myyr­man­ni ole Van­taal­la ja se pom­mimie­skin, siis ihan liki sivistys­tä? Ai niin mut­ta sitä Myyr­man­nia ei pidä tietenkään sekoit­taa tähän kos­ka se pilaa kaik­ki selit­tävät teo­ri­at ja poli­itikoille sopi­vat ratkaisut kuten asei­den keräämisen kansalta.”

    Pienet paikkakun­nat ympäri Suomea ovat hyvin eri­laisia, kan­nat­taisi tutkia, mil­laisia ero­ja on onnel­lis­ten ja onnet­tomien paikkakun­tien välillä.

    Näp­pitun­tu­mani perus­teel­la onnel­liset ja onnet­tomat paikkakun­nat eroa­vat ainakin fyy­sisen (kaupunki)ympäristön perus­teel­la. Näkyykö tässä kaupungin­isien ja ‑äitien suh­tau­tu­mi­nen asukasalamaisiinsa.

    Onnel­lisil­la paikkakun­nil­la Poh­jan­maan ruotsinkielisel­lä ran­nikol­la kaupunkia näyt­täisi raken­netun niin, että kaupunkiym­päristön per­in­teinen ilme on säi­lynyt. Alueel­la on pikku Emmerdale­ja ja isom­piakin. Miehet elävät maail­man pisim­pään ja saat­ta­vat selvitä auton ratis­sa vielä 100 vuo­den kynnykselläkin.

    Suomenkieliset taa­ja­mat ympäri Suomen pakkaa­vat muis­tut­ta­maan toisi­aan kuin mar­jat. Ihmette­len, miten täl­laises­sa ympäristössä voi kehit­tyä kotiseu­tu­iden­ti­teet­tiä, joka on tarpeelli­nen niin yri­tys­ten sisäl­lä yri­tysi­den­ti­teet­tinä, myös kun­nis­sa niin, että asukasala­maiset tajuaisi­vat ainakin sen, että yhteistä omaisu­ut­ta ei kan­na­ta tärvel­lä yksi esimerk­ki mainitakseni.

    Viiva­suo­rat tiet halko­vat taa­jamia surut­tomasti, nopeusra­joituk­sia ei pahim­mil­laan huo­maa väsyneenä ajaes­saan ennen kuin on ajanut sakko­rysään tai nyky­isin ei ole vält­tämät­tä sakko­rysiäkään, vaan perästä kuuluu.

    Toinen vaio­htoe­hto on rikok­sis­taan kuu­luisa Karhu­la, jos­sa suo­ra tie kul­kee keskus­tan tun­tu­mas­sa mon­tus­sa ja jakaa yhteisön kah­tia. Karhu­la­han on kuu­luisa kum­malli­sista sur­ma­teois­taan. Mitä täl­lainen asukkaista piit­taam­a­ton lina­jus mah­taa vaikut­taa yhteisön sisäiseen ilmapiiriin.

    Monia Poh­jan­maan pieniä kaupunke­ja ja kyliä halkoo tie, jos­sa pahim­mat mutkat on oiot­tu, nopeusra­joituk­set tajuaa luon­nos­taan kaartei­den joh­dos­ta eikä muukalainen porhal­la taa­ja­man läpu tajua­mat­ta edes käyneen­sä taajamassa.

    Van­ho­ja raken­nuk­sia ei pure­ta läh­es hul­lun kiil­to silmis­sä, vaan niitä ehoste­taan ja pide­tään kun­nos­sa noin niin kuin pääsääntöisesti.

    Hyvin lähel­lä, Etelä-Poh­jan­maal­la asuu hyv­in­voin­ti­ti­las­to­jen perus­teel­la Suomen onnet­tomin väestö. Kauha­jo­ki sijoit­tuu kyseiselle alueelle.

    Epäilemät­tä osavas­tauk­sia löy­ty­isi kyseis­ten onnel­lisu­usääripäi­den ver­tailun avul­la. — Eli löy­tyneekö osavas­taus suomenkielis­ten nousukashenkisyydessä?

  47. Anne Mat­ti­la-Borg:

    “[…] Etelä-Poh­jan­maal­la asuu hyv­in­voin­ti­ti­las­to­jen perus­teel­la Suomen onnet­tomin väestö. Kauha­jo­ki sijoit­tuu kyseiselle alueelle.”

    Jaa, löy­ty­isikö lähdet­tä? Huostaan­ot­to­ja, kun tuos­sa aikasem­min tarkastelin, niin niitä ainakin on Poh­jan­maal­la kaikkein vähiten. (Stakes 2006).

    Gerdtistä:

    Poli­isi­tutkin­nan viimeinen sana on, että pom­mi oli tarkoi­tus räjäyt­tää Myyr­man­nis­sa. Siihen ei saatu vas­taus­ta, oliko Gerdtil­lä tarkoi­tus silpu­ta itsen­sä mukana. Itse­murhavi­estiä ei löy­tynyt eikä muu­takaan viitet­tä siihen.

  48. “Riit­ta ker­too ter­veisä Ruotsista:”

    No höh, kyl­lä minä olen ihan ison suo­ma­laisen fir­man palveluksessa.

  49. Touko,

    Ei nyt oikeas­t­aan ole siitä kysymys tahonko vai enkö taho. 

    Sanoin vain edel­lisessä ketjus­sa jo tosi­aan aiheesta ihan kaiken eli uut­ta ei nyt oikein ole. 

    Sit­ten ilmeis­es­ti joidenkin on niin vaikea pysyä asi­as­sa kuten Ano Nyymikin tässä ketjus­sa osoittaa: 

    “Jos joku, niin suo­ma­lainen nainen(yleistys) korostaa poikalas­ten kas­vatuk­ses­sa itkemät­tömyyt­tä ja kovuutta.”

    Tältä pal­stal­ta Eli­na hyvänä ja tyyp­il­lisenä esimerkkinä, anteek­si vaan.”

    Ihmi­nen, joka ei tiedä pojis­tani, kas­vatuk­ses­tani, kovu­ud­estamme ja itkemät­tömyy­destämme hevon v****a, tulee tänne esit­tämään tuol­laista, niin minä en nyt enää mukaan lähde. Tämä ei siis sin­ua Touko tietenkään koske. Ja mikäli uusia point­te­ja ilme­nee, niin tiet­ty keskuste­len mukana.

  50. Anni Mat­ti­la-Bor­gin kat­saus pien­ten paikkakun­tien arkkite­htu­uri­in on sinän­sä arvokas, ja uskon sen kuvaamien asioiden vaikut­ta­van suuresti ihmis­ten onnel­lisu­u­teen. Suurimpia kansal­lisia munauk­si­amme on ollut kirkonkylien ja pikkukaupunkien täy­delli­nen tuhoami­nen. Tulin tästä entistäkin vaku­ut­tuneem­mak­si polkies­sani tois­sa keväänä läpi Euroopan. Kon­trasti näkemieni kau­ni­iden kylien ja suo­ma­lais­ten Pris­man parkkipaikko­jen välil­lä oli räikeä.

    Silti en olisi varma,että täl­lä on mitään tekemistä otsikon aiheen kanssa. Kyseinen tutkimus, jon­ka mukaan koulu­murhat ovat pien­ten paikkakun­tien vit­saus, oli Yhdys­val­loista, jos­sa pikku­paikkakun­tien arkkite­htu­uri on kyl­lä hyvin suo­ma­laista, mut­ta tutkimus ei silti ole ehkä suo­raan Suomeen sovel­let­tavis­sa. Joka tapauk­ses­sa on kyse ääri-ilmiöstä, johon taval­lis­ten ihmis­ten hyvin-. tai pahoin­voin­nille ei vält­tämät­tä ole mitään yhteyt­tä; yhteys voi olla myös päin­vas­tainen. Tiedämme, että huonoina aikoina, kun kaikil­la menee huonos­ti, tehdään vähem­män itse­murhia kuin hyv­inä aikoina ja että eniten itse­murhia tehdään keväällä.

    Sel­l­aiseen pahoin­voin­ti­in, joka näkyy huostaan­ot­toina, rumuut­ta tuo­taval­la arkkite­htu­uril­la voi olla vaikutusta.

  51. Riit­ta,

    Se oli vit­si… Ruot­si sym­bol­oi min­ulle kaikkea mah­dol­lista hol­hoamista ja kädestä pitämistä, sel­l­aista kokon­ais­val­taista kypäräyhteiskuntaa. 

    Min­ua ihan aidosti nau­rat­ti, että aikuista ihmistä viedään kädestä pitäen otta­maan lisää porkka­naraastet­ta ja jut­tele­maan Pekan ja Jussin kanssa säästä.…“tuu nyt, ei ne pahaaa tee… ihan kiva toi Pekkakin on, vaik­ka sil­lä on vähän pelot­ta­va parta”

    Että joku vas­tuu nyt aikuisel­la ihmisel­lä itsel­lään voisi olla sopeu­tu­mis­es­taan työhyteisöön ilman tuk­i­henkilöitä. Koulumaail­mas­sa nämä tukiop­pi­laat voivatkin olla hyvä idea jois­sain tapauksissa.

  52. En nyt kyl­lä ymmär­rä Eli­nan pur­naus­ta työ­paikkaan pere­hdyt­tämisessä. Minus­ta on kyl­lä aika kätevää, että taloon tulleet opaste­taan talon tavoille ja esitel­lään uusille työ­tovereilleen. Se on kan­nat­tavaa jopa työte­hon mielessä, kos­ka näin uusi työn­tek­i­jä pääsee heti kiin­ni töihinsä.

  53. Juu, en minäkään tuo­ta Eli­nan vuo­da­tus­ta ymmär­rä. Jos työnä on kaivaa ojaa, niin ei siinä paljoa pere­hdy­tys­tä vaa­di­ta, mut­ta nämä mei­dän hom­mamme ovat koko lail­la mon­imutkaisem­pia ja vaa­ti­vat melkoista perehdytystä.

    Meil­lä men­nään porukalla syömään ja ensim­mäis­inä päiv­inä se on tutorin asia muis­taa, että sen uudenkin tyypin työhuoneen ovel­la joku käy huikkaa­mas­sa, että nyt ollaan menos­sa. Näis­sä hom­mis­sa kun hel­posti uppoaa niin työhön­sä eikä vält­tämät­tä huo­maa huonekaverinkaan lähtevän.

    Sitä pait­si, kun tietää miten mon­imutkainen tuo mei­dän työ­paikkaruokalamme lin­jas­to on, niin on ihan hyvä, jos ekalla ker­ral­la joku ker­too, mis­tä mitäkin saa. 😉

  54. Tot­ta kai joka paikas­sa uusi työn­tek­i­jä esitel­lään työ­tovereille, kier­rätetään talos­sa ja per­hedytetään työhön. Tämähän nyt on itses­tään selvää. 

    Vähän eri asial­ta minus­ta kuu­lostaa joku henkilöko­htainen Tutor, jon­ka tehtävi­in kuu­luu tulokkaan sosi­aal­i­sista suhteista huolehtiminen. 

    Mut­ta var­masti sel­l­ais­es­ta voi kieltäy­tyäkin, joten tuskin kyseessä on kenellekään mikään ongel­ma, joten se siitä. Täy­tyy myös muis­taa, että jokaisel­la on oikeus olla rauhas­sa tauoil­laan. Eivät kaik­ki halua jutel­la, sitäkin tulee kunnioittaa.

  55. Olin vis­si­in vähän epä­selvä: tutorin varsi­nainen tehtävä on tietenkin pere­hdyt­tää työhön­sä (yleen­sä on kyse jostakus­ta, jon­ka kanssa tehdään jatkos­sa läheistä yhteistyötä), mut­ta HR:n lis­tan viimeisenä on vielä, jot­ta muista pyytää uusi työn­tek­i­jä mukaan, kun menet syömään. Ja huu­tomerk­ki vielä perässä. 😉

    Pomo hoitaa esit­te­lyn työkavereille ja talos­sa kier­rät­tämisen, mut­ta varsi­nainen työhön pere­hdyt­tämi­nen (ja pyytämi­nen mukaan, kun men­nään syömään) kuu­luu siis tutorille.

  56. Ihmiselämäl­lä on hin­ta, mut­ta se hin­ta ei ole kaikissa tapauk­sis­sa sama. Osmon mainit­se­mas­sa liiken­teessä ver­sus koulu­am­muskeluis­sa tämä ei kuitenkaan ole olen­naista, hin­ta voi hyvinkin olla sama.

    Kysymys liiken­teestä ja koulu­am­muskeluista puhut­taes­sa pitäisi olla, mon­tako elämää sil­lä ylimääräisel­lä panos­tuk­sel­la säästetään. Jos eurol­la saadaan 10^-4 kuole­maa vähem­män, niin kan­nat­taa panos­taa aika paljon, keskimääräi­nen kuol­lut on var­masti arvokkaampi kuin 10 000 euroa. Jos eurol­la saadaan 10^-9 kuole­maa vähem­män, ei kan­na­ta lait­taa lant­ti­akaan, kos­ka yhden ihmisen pelas­t­a­mi­nen mak­saisi miljardin. 

    Näis­sä panos­tusko­hteis­sa on useim­miten laske­va rajahyö­ty suh­teessa panos­tuk­seen. Liiken­teen kohdal­la tätä ei näe hel­posti, kos­ka nopeusra­joi­tusten kus­tan­nuk­set eivät näy, eikä niitä osa­ta mita­ta rahas­sa kovin tarkkaan (ne voidaan kyl­lä mita­ta). Koulu­am­muskelu­jen kaltaiset harv­inaiset ja paljon julk­isu­ut­ta saa­vat tapauk­set ovat vielä vaikeampia. Jos 100 000 lisäeu­rol­la vuodessa voitaisi­in estää kaik­ki tule­vat tapauk­set, se olisi tuos­sa 10^-4- kat­e­go­ri­as­sa. Jos se mak­saisi 10 mil­jar­dia, niin se olisi siinä jälkimmäisessä. 

    Melkein var­masti todel­lisu­us on jotain tältä väliltä.

  57. En ryhdy kir­joit­ta­maan pitkää selostus­ta kiusaamisen uhri­u­den yhtey­destä aggres­si­ivisi­in ja tuhoavi­in ajat­telu- ja toim­inta­mallei­hin, enkä kiusat­un yhdestä tuho­tun itse­tun­non kor­jaus­mall­ista eli ylim­ielisen ja ihmisvi­hamielisen omaku­van rakentamisesta.

    Olen tul­lut siihen käsi­tyk­seen kulu­van viikon keskusteluis­sa, ettei ihmisel­lä, joka ei ole itse tai muu­toin läheltä tutus­tunut kiusaamishel­vetti­in ole minkään­laista käsi­tys­tä täl­laisen ihmisen mie­len­li­ikkeistä ja siitä kuin­ka yleisiä ja lop­pu­jen lopuk­si läheltä liip­paavia murha­su­un­nitel­mat ovatkaan. Jokainen vuodes­ta toiseen ankarasti kiusat­tu on kuin merelle eksynyt van­ha mer­im­i­ina. Valitettavasti. 

    1) Eristyk­si­in tuleminen

    Kun eristynyt / kiusat­tu tai muu­toin hukas­sa ole­va ihmi­nen jää riit­tävän yksin, vaik­ka hänel­lä olisikin muu­tamia kavere­i­ta ja ystäviä, niin liit­tyneenä ylim­ieliseen omaku­vaan ja tuhoa­jatuk­si­in hän saat­taa löytää henkisek­si kodik­seen ja ver­tais­ryh­mäk­seen netin ihmisvi­ha- ja koulusurmay­hteisöt löytäen sieltä ratkaisun koke­malleen tuskalle.

    Jot­tei näin pää­sisi käymään, niin olisi tehtävis­sä paljonkin yleisel­lä asen­nemuu­tok­sel­la ja kat­so­ma­l­la peili­in. Eräs nim­imerk­ki kir­joit­ti minus­ta perus­to­tu­u­den toisel­la foru­mil­la. Turha on huu­taa lop­pu­jen lopuk­si yhteiskun­taa apu­un, vaan ter­ve­htiä itse ensim­mäisen ker­ran sitä naa­puria, jota kukaan ei koskaan tervehdi.

    Tähän liit­tyen:

    Eli­na:
    “Että joku vas­tuu nyt aikuisel­la ihmisel­lä itsel­lään voisi olla sopeu­tu­mis­es­taan työhyteisöön ilman tuk­i­henkilöitä. Koulumaail­mas­sa nämä tukiop­pi­laat voivatkin olla hyvä idea jois­sain tapauksissa.”

    Kenel­läkään ei ole velvol­lisu­ut­ta toimia toisin, mut­ta mitä use­ampi ottaa huomioon myös ne hil­jaiset ja ilmeisen syr­jäy­tyneet, niin sitä toden­näköisem­min tule­vat Auviset ja Saaret pää­tyvät jonkin muun yhteisön kuin netin koulusurma­porukoiden pariin.

    Ja mitä use­ampi jät­tää ryh­mäy­tymisen aina ihmisen oma­lle vas­tu­ulle välit­tämät­tä itse lainkaan toi­sista, niin sitä toden­näköisem­min Auviset ja Saaret pää­tyvät joukkomurhaajiksi. 

    Ei tämä ole sen kummempaa. 

    Sik­si luulisin, että kouluis­sa tukiop­pi­laat ovat aina hin­tansa väärte­jä. Ja pelkästään muis­takin syistä.

    PS
    Asoi­ta ei tarvitse tehdä silti Ruotsin pakkoleikkimalliin.

  58. “Asioi­ta ei tarvitse tehdä silti Ruotsin pakkoleikkimalliin.”

    Siinä Ruotsin pakkoleikki­mallis­sa meil­läkin esil­lä ollut jut­tu oli läht­enyt siitä, että kouluk­iusat­tu poi­ka halusi kut­sua synt­täreilleen kaik­ki muut luokka­tover­it pait­si pahim­mat kiusaa­jansa — ei siitä, että joku syr­jit­ty olti­in taas jät­tämässä­porukan ulkopuolelle.

    Mitä tulee työy­hteisöön pere­hdyt­tämiseen, niin en usko oman työ­nan­ta­jani tuo­ta ohjet­ta pyytää uut­ta työn­tek­i­jää mukaan syömään hyvää hyvyyt­tään keksi­neen. Kyl­lä siinä on kyse ihan puh­taasti rahas­ta: uudet työn­tek­i­jät ovat kalli­ita ja mitä nopsem­min hei­dät saadaan sopeu­tu­maan työy­hteisöön, oppi­maan talon tavoille, sitä nopeam­min heistä on muu­takin kuin kuluja. 

    Julkisel­la sek­to­ril­la täl­laista ei tietenkään tapah­du: julkisel­la puolel­la työn­tek­i­jä on työ­nan­ta­jalleen aina vain pelkkä kuluerä. 😉

  59. Pienet paikkakun­nat ympäri Suomea ovat hyvin eri­laisia, kan­nat­taisi tutkia, mil­laisia ero­ja on onnel­lis­ten ja onnet­tomien paikkakun­tien välillä. 

    jne.

    Näin­hän se on, toiset palvo­vat ja toiset mak­sa­vat, toiset naut­ti­vat ja toiset palvel­e­vat, toiset pon­nis­tel­e­vat ja toisille riit­tää kiin­tiö, toiset rikas­tu­vat mus­tan­pörssin kau­pal­la ja toiset kuol­e­vat sodas­sa. Onnel­lisu­udel­la on todel­lakin tekijänsä.

    Vielä lop­pu­un yksi sana: Ahvenanmaa.

  60. Eli­na Says:
    29. syysku­u­ta 2008 kel­lo 8.33
    Anne Mattila-Borg: 

    “[…] Etelä-Poh­jan­maal­la asuu hyv­in­voin­ti­ti­las­to­jen perus­teel­la Suomen onnet­tomin väestö. Kauha­jo­ki sijoit­tuu kyseiselle alueelle.”

    Jaa, löy­ty­isikö lähdet­tä? Huostaan­ot­to­ja, kun tuos­sa aikasem­min tarkastelin, niin niitä ainakin on Poh­jan­maal­la kaikkein vähiten. (Stakes 2006).

    Se, että Etelä-Poh­jan­maal­la voidaan huonos­ti ter­veysti­las­to­jen mukaan, on tul­lut vas­taan mon­ta eri ker­taa. Viimeinen viit­taus ihmis­ten onnet­to­muu­teen muu­toinkin tuli vas­taan jos­sakin vies­timessä ja jäi mieleen yllät­tävyy­dessään. Etelä-Poh­jan­maa­ta ei per­in­teis­es­ti osaa ajatel­la onnet­tomien ihmis­ten alueena. Sehän on muis­taak­seni Antti Tuurin mukaan Suomen Texas. Voisin kuvitel­la, että eri­tyis­es­ti Etelä-Poh­jan­maan itsenäisiä talon­poikia jurp­pii se, että EU sanoo, miten tulee toimia, eli he ehkä koke­vat, että eivät ole isän­tiä talossaan.

    Poh­jalaista kult­tuuria tun­te­vana lap­sia hoide­taan Poh­jan­maal­la hyvin tosis­saan, voin kuvitel­la, että siel­lä tapah­tuu vähem­män huostaan­ot­to­ja kuin muualla. 

    Poh­jalainen kul­tu­uri (Maar­it Ylänkö) on per­hei­den sisältä epä­tasa-arvoista, yhteiskun­ta sen sijaan on Ylängön mukaan tasa-arvoinen. 

    Tähäån voisi lisätä Jari Ter­von sanoin, että jos hypätään his­to­ri­al­lis­ten vai­heit­ten yli, housut reppee. Liekö kult­tuurin muu­tos eri­tyis­es­ti Etelä-Poh­jan­maal­la ollut liian suuri.

  61. Osmo Soin­in­vaara Says:
    29. syysku­u­ta 2008 kel­lo 9.41
    “Anne Mat­ti­la-Bor­gin kat­saus pien­ten paikkakun­tien arkkite­htu­uri­in on sinän­sä arvokas, ja uskon sen kuvaamien asioiden vaikut­ta­van suuresti ihmis­ten onnellisuuteen.”

    Minus­ta kouluit­se­murhia sekä myös pienem­pimuo­toisia itseen tai ympäristön tut­tui­hin tai tun­tem­at­tomi­in kohdis­tu­via jär­jet­tömän oloisia väki­val­lanteko­ja pitäisi läh­estyä monitieteellisesti. 

    Ihmette­len, rajataanko täl­lainen suurimuo­toinen ammuskelu omak­si jutuk­seen. Pyhäjärvel­lä, ampu­jan kotiseudul­la, on ollut muu­ta­ma vuosi sit­ten itse­murhien aal­to, jotakin voitaisi­in selvit­tää kyseisen kun­nan eri tasoille kohdis­tu­vas­ta tutkimuk­ses­ta, jos väki uskaltaa lähteä mukaan ja kat­soa itseään peili­in. Ehkä tieto on jo saatavis­sa, Jouko Lön­nqvist on yksi alueen suo­ma­lai­sista guruista, Mat­ti Rimpelä on toinen, jol­la on var­maan paljonkin annettavaa.

    Ei arkkite­htu­uri tai sen puute tietenkään itsessään tapa, se voi olla välit­tävä tai selit­tävä tek­i­jä yht­enä stres­sitek­i­jänä muit­ten vaikut­tavien tek­i­jöit­ten joukossa.

    Kun­nan arkkite­htu­urin tila voi hei­jas­taa jotakin syvem­pää kyseisen kun­nan henkises­tä ilmapi­iristä, tätä olin aja­mas­sa takaa, eli kyseessä voisi olla yksi indikaat­tori muit­ten joukossa.

    Mik­si liiken­nejär­jeste­lyit­ten kauhukam­mio Karhu­la on otsikois­sa merkil­lis­ten väki­val­tais­ten teko­jen vuok­si ker­ta toisen­sa jäl­keen, voi ihme­tel­lä. Ainakin asia olisi selvit­tämisen arvoinen.

    Amerikkalaiset sisään­lämpiävät uskon­nol­liset yhteisöt ovat kam­mot­tavia, mon­et sisään­lämpiävät yhteisöt voivat olla sitä.

    Jotenkin kiusaa se, että Joke­lan ja Kauha­joen tapah­tu­mia tarkastel­laan ikään kuin kaapin päältä ja ulkop­uolisi­na ja me muut pesemme kätemme. — Pelkään­pä, että jos näin tapah­tuu, jatkoa seuraa.

  62. Amerikkalaiset sisään­lämpiävät uskon­nol­liset yhteisöt ovat kam­mot­tavia, mon­et sisään­lämpiävät yhteisöt voivat olla sitä. 

    Mik­si vain ja ain­oas­taan nämä amerikkalaiset sisään­lämpiävät uskon­nol­liset yhteisöt ovat Sinus­ta kammottavia?

  63. Trav­eller Says: 

    30. syysku­u­ta 2008 kel­lo 15.09

    “Amerikkalaiset sisään­lämpiävät uskon­nol­liset yhteisöt ovat kam­mot­tavia, mon­et sisään­lämpiävät yhteisöt voivat olla sitä.” 

    Trav­eller: Mik­si vain ja ain­oas­taan nämä amerikkalaiset sisään­lämpiävät uskon­nol­liset yhteisöt ovat Sinus­ta kammottavia?

    Kir­joitin epä­selvästi, yritän ava­ta, kaik­ki sisään­lämpiävät yhteisöt tah­to­vat olla kam­mot­tavia”. Sanon tosin kovin voimakkaasti, voisin raja­ta lop­un koske­maan niitä sisään­lämpiäviä yhteisöjä, joista min­ul­la on omako­htaisia havain­to­ja. Ryh­mäisyys sisä- ja ulko­ryh­mäa­jat­teluineen tah­too olla sekä vahvu­us että heikkous kaiken kaikkiaan.

    Amerikkalais­es­ta sisään­päin­lämpiävyy­destä esimerkkeinä tuli­vat mieleeni ennen kaikkea jotkut kat­so­mani TV-ohjel­mat, Amerikois­sa on taka­pa­ju­loi­ta, jol­laisia ei kuvit­telisi olevankaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.