Verottajalta kohtuutta matalaenergiataloille!

Insinöörien tuoteke­hi­tys on syn­nyt­tänyt talo­ja, jot­ka pär­jäävät melkein ilman ulkoista ener­giaa. Jotkut näistä tuot­ta­vat tarvit­se­mansa sähkön tai ainakin osan siitä aurinkopa­neeleil­la. Aurinko pais­taa vähän eri tahti­in, kun sähkö talos­sa kuluu. Sik­si välil­lä vir­ta kul­kee talosta ulos ja välil­lä sisään.

Jos vuo­den mit­taan talo on toimit­tanut verkkoon 10 000 kWh ja ottanut sieltä 25 000 kWh, luulisi ole­van yksinker­tais­es­ti niin, että taloa mak­saa 15 000 kilo­wat­ti­tun­nista. Näin yksinker­taista se olisi myös sähköy­htiön puoles­ta, mut­ta verot­ta­jan mielestä taloy­htiö on myynyt 10 000 Kwh sähköä, jota on verotet­ta­va liike­toim­intana. Verot eivät ole tässä edes se pahin asia vaan vero­tuk­sen työläys. Moni onkin päät­tynyt lahjoit­ta­maan yli­jäämäsähkön verkkoon. Onnek­si eivät sen­tään ohjaa sitä läm­pö­vas­tusten kaut­ta mereen.

Kaa­tu­isiko val­tion­talous, jos asia tulkit­taisi­in toisin?

PS.

Verot­ta­jalle tiedok­si, että myös hissi syöt­tää ajoit­tain sähköä verkkoon. Kun se menee tyhjänä ylös tai tulee täytenä alas, sähkö­moot­tori jar­rut­taa liiket­tä ja tuot­taa sähköä.

18 vastausta artikkeliin “Verottajalta kohtuutta matalaenergiataloille!”

  1. Juu ei var­maan kaa­tu­isi ja minä kyl­lä kan­natan tätäkin asi­aa. Tästä vain tulikin vain mieleeni toinen Osmon vas­tus­ta­ma asia eli sähkön huip­puku­lu­tus; siis se että mil­loin se insinöörien tuoteke­hi­tyk­sen huip­puta­lo sit­ten kulut­taa eniten sähköä ja mil­loin toisaal­ta taas tuot­taa sitä sähköä verkkoon eniten?

    Ettei vain täl­laisen eco­talon kulu­tus ole suur­in­ta joulu­aat­tona kun sauna nap­sah­taa päälle, jos ei isän­tävä­ki ole niin tiedostavaa että ovat sil­loin paos­sa kau­pal­lista joulua Maledi­iveil­la, mut­ta kuitenkin se on toisek­si suur­in­ta muuten vaan pimeässä tam­miku­us­sa jol­loin kaik­ki muutkin tarvit­se­vat sitä sähköä.. Ja eikös juuri se ollut se Paha Asia ® joka aiheut­taa niitä rajahin­taisia kivi­hi­ili Päästöjä.

    Yhtä kaik­ki, tämä on Hyvä Asia ® ja Osmokin voi ajaa hyväl­lä oma­l­latun­nol­l­la eri­laisia käytän­nössä muiden sähkölaitok­sen asi­akaiden lisähin­nois­sa mak­samia syöt­tö­tar­if­fe­ja ja verovapauksia.

    Mut­ta jos minä esimerkik­si keit­täisin itse kas­vat­tamis­tani perunoista etano­lia ja autol­la ajel­lisin sil­lä, syyl­listy­isin äärim­mäisen vakavaan rikok­seen enkä luul­tavim­min saisi armoa Osmoltakaan. 

    Niil­lä seikoil­la että olisin itse kas­vat­tanut perunat ilman EU maat­alous­tuki­aisia ja jalostanut sen etano­lik­si ilman mitään investoin­ti­tukia ei olisi merk­i­tys­tä kos­ka asi­aan liit­ty­isi Auto, tuo kaiken Pahan ilmen­tymä. Asia ei tietenkään muut­tuisi sen enem­pää toisek­si vaik­ka keräisin omani ja naa­purienkin paskat suureen pyt­tyyn jos­ta sit­ten ottaisin metaanin tal­teen ja ajaisin sit­ten sil­lä, yllä maini­tu­ista syistä.

    Huvit­tavaa että Osmon esimerkki­ta­lo tarvit­see vuodessa enem­män sähköä kuin omani jos­sa ei ole mitään hajoavia keräim­iä. En tiedä mil­lainen noiden sähköä tuot­tavien aurinkok­erääjien ekologi­nen jalan­jäl­ki on mut­ta vähin­tään keräin­te­htaan­jo­hta­ja ajaa haaramoot­tori Lexuk­sel­la. Ja hymy­ilee silleen aasialais­es­ti vähän vinoon.

  2. Monel­lako­han koti­taloudel­la on varaa han­kkia koti­in­sa oma “voimalaitos”. Aurinkopan­eli­jär­jestelmä ja maaläm­pö- eivät ole ilmaisia. Ne vaa­ti­vat myös huoltoa ja eivätkä ne ole ikuisia.

  3. Ihan kivo­ja nuo matomata­laen­er­giat­alot. Olisi vaan kiva tietää mil­laisia home- ym. paat­tisia ongelmia niis­sä on esim. 17 vuo­den kulut­tua. Voisi kuvitel­la että kesäl­lä niis­sä on jumalat­toman kuuma, ja pikkuhil­jaa alkaa itiöt elää omaa elämäänsä…

  4. Nyt tipuin täysin kär­ry­iltä? Olisi nyt kiva tietää mis­tä nämä luvut ovat peräisin. Ainakaan omakoti­taloon nuo luvut eivät stemmaa.

  5. Aika iso tuo esimerkkinä mainit­se­masi mata­laen­er­giat­alon sähkön kulu­tus. Näppisvirhe/sopivan pyöreät luvut? Pitäis var­maan olla ainakin alle 10 000 kWh. Läm­mi­tyk­seen menee kai öpaut 120 kWh/m2 vuodessa.

    Val­tion­talous ei var­maan kaa­tu­isi eikä edes kär­sisi merkit­tävästi. Kan­natet­ta­va ajatus.

  6. Ongel­ma kos­kee asun­to-osakey­htiöitä, jot­ka joutu­vat muut­ta­maan koko kir­jan­piton­sa toisen­laisek­si mak­saak­seen veroa noin 1ooo euron tulosta. Omakoti­ta­lo pääsee tuskin koskaan myyn­nin puolelle.

  7. Saman­lainen idi­o­tia on tässäkin: eräs tut­tu yrit­täjä, jon­ka yri­tys käyt­tää suuren määrän sähköä tuotan­toon­sa, osti oman tuotan­to­laitok­sen­sa pihaan die­selvoimalaitok­sen. Käy­dessäni vierailul­la totesinkin, että tuo­han on kätevää, että pystyt tuol­la kuit­taa­maan kulu­tushuiput kun ne sat­tuvat talvi­saikaan jol­loin sähkön kulu­tus on muutenkin suur­ta. Ja näin pystyt osta­maan ener­giasi edullisem­mal­la hinnalla.

    Saa­mani vas­taus olikin yllät­tävä. Hänen peruskuor­mansa käyt­tää OMALLA die­selvoimalal­la tuotet­tua sähköä kos­ka se on kokon­aiskus­tan­nuk­sil­taan HALVEMPAA kuin isoil­ta ener­giay­htiöiltä ostet­tu sähkö. Seli­tyskin oli yksinker­tainen: vaik­ka tuotan­tokus­tan­nuk­set oli­vat paljon kalli­im­mat kuin isoil­la ener­giay­htiöil­lä kil­pailute­tut niin hin­nas­sa ei ollut minkään­laisia siir­tokus­tan­nuk­sia kun se tuotet­ti­in omas­sa pihas­sa. Ja kaikki­han tietävät että siir­tokus­tan­nuk­sia ei edes pysty kil­pailut­ta­maan. Vaik­ka siir­to­hin­to­ja ollaan valvov­inaan niin niis­sä mitä ilmeisim­min on edelleen monop­o­li- tai kartel­li­hin­nat. Huvit­tavaa oli lisäk­si, että kun kulu­tus oli päivän mit­taankin ajoit­taista hän pystyi myymään vuorokau­den hukkatun­nit tukus­sa valtakunnanverkkoon.

    Kus­tan­nus­lasken­taa ymmärtävät tietävät että sel­l­aisen tuot­teen hin­noit­telu on aika jän­nää jon­ka kus­tan­nuk­set ovat pitkälti kiin­teät. Käsit­tääk­seni sähkön siir­toverkon kus­tan­nuk­set ovat aika kiin­teät verkon siir­tomäärästä riip­pumat­ta. Eli olisi kyl­lä kiva tietää miten tuo hin­to­jen valvon­ta toimii oikeasti. Vai onko se vain jonkin­laista silmälumetta.

  8. Juu, ker­rostalos­sa tämä myyn­ti­vai­h­toe­hto on mah­dolli­nen ske­naario, mut­ta tämän voi tietenkin kiertää rak­en­ta­mal­la läm­pöen­er­giaa varas­toi­va akku­jär­jestelmä. (Varaa­va “kallioakku” on muis­taak­seni For­tu­min Hyvinkään yksikössä) 

    Tämä mata­laen­er­giat­a­lo on ilmeis­es­ti vaki­in­tunut ter­mi, mut­ta itse pidän sitä harhaan­jo­hta­vana. Kysymys on kuitenkin ensisi­jas­sa läm­mi­tys­ratkais­us­ta, ei siitä kuin­ka talos­sa käytetään jääkaappia,valaisimia, pesukonet­ta, hel­laa, tietokonei­ta sekä mui­ta sähkölait­tei­ta. Har­va ihmi­nen suos­tuu palele­maan, mut­ta sähkölait­tei­den kanssa on luon­nol­lis­es­ti suurem­pi liikkumavara. 

    Mata­laläm­pö­ta­lo syn­nyt­tää ilmeis­es­ti vääriä mieliku­via osta­jae­hdokkaille. Myyjien onnek­si löy­tyy osta­jia, jot­ka ovat kuitenkin valmi­it lait­ta­maan omaisuuten­sa tähän raken­nekokeilu­un, jon­ka lop­putu­lok­ses­ta Suomen olo­suhteis­sa kukaan ei tiedä vielä var­masti mitään. Toiv­ot­tavasti osta­jat eivät ole taivasal­la vuon­na 2030.

  9. “Olisi vaan kiva tietää mil­laisia home- ym. paat­tisia ongelmia niis­sä on esim. 17 vuo­den kuluttua. ”

    Ongel­mana on tosi­aan kos­teus. Kastepiste syn­tyy jon­nekin rak­en­teeseen ja jos tiivistynyt, sisältä tule­va asumiskos­teus ei tuule­tu vah­van tai tiivi­in rak­en­teen läpi ulos, syn­tyy niitä kos­teu­songelmia. Tästä ovat prof­fa­ta­son asiantun­ti­jat varoitelleet ihan vakavis­saan ja mielestäni aiheesta. Seinän U‑arvo, käytän­nössä eris­tepak­su­us, on siis vain osa energiaratkaisua. 

    “Pul­lon” tekem­i­nen ei ole raken­nusteknis­es­ti vaikeaakaan jos kos­teustekni­ikkaa ei tarvitse huomioi­da eikä hin­taa rakennushetkellä. 

    Muun osan ratkaisua muo­dosta­vat (asumis)kosteudenhallinta, läm­mön tal­teenot­to ja tiivi­it ovet ja ikku­nat sekä ennen kaikkea oikean­lainen asum­i­nen. Mut­ta Suomen olois­sa tarvi­taan myös (lämpö)energiaa, jot­ta päästään eroon siitä pahim­mas­ta kos­teusriskistä. Sil­lä loiton­netaan sitä kastepis­tet­tä rak­en­teessa ulommaksi.

    (Sen oikean­laisen asumisen pitää olla mah­dol­lista myös taval­lisille per­heille, jos­sa pari-kolme kakaraa kul­kee ovis­sa ja tuot­taa pyyk­iä. On väärin ottaa ver­tailuko­hdak­si saati stan­dard­ik­si ekotiedosta­va yliopis­to­hi­iri, joka pujah­taa pos­tiluukus­ta kämp­pään­sä syömään itu­ja päähar­ras­tuksi­naan med­i­toin­ti, kier­rä­tys ja virransäästäminen.) 

    Sanoin edel­lä, että se “pul­lota­lo” voidaan rak­en­taa jos hin­nas­ta viis. Kos­ka ei ole, syn­tyy ris­ki, että kos­teut­ta vuo­taa liitok­sista ja saumoista sekä työvirhei­den vuok­si. Sen reiän sisältä rak­en­teeseen ei tarvitse olla mikään val­ta­va “vent­ti” (<- rak­sami­esten slan­gia, tiijät­tähän työ…), vaan joku naulan­reän kokoinenkin riit­tää ajan kanssa. 

    Olen muun ohel­la kuul­lut “jätkien jut­tu­ja” joiden mukaan yläpo­h­jan reiän läheltä on löy­tynyt ajan kanssa ker­tyneitä litro­jen irtovesilammikoita. 

    Elikäs joko uskotte, ettei Suomes­sa päästä läm­mi­tyk­ses­tä ja ener­giaa vaa­ti­vas­ta tuule­tuk­ses­ta eroon, mitäh? Ener­giaa pitää siis tuo­da taloon sen ulkop­uolelta ja sit­ten syn­tyy niitä Osmon mainit­semia verohommeleita. 

    Verot­ta­jan logi­ik­ka poh­jan­nee sel­l­aiselle ajatuk­selle, että siinähän vain kak­si yhtiötä tekee tavarakaup­paa keskenään. Toinen myy 25 000 kWh ja toinen 10 000 kWh. “Veropo­h­jaa” on 35 000 kWh. 

    Jos ora­van­nahkakaup­pa sal­lit­taisi­in, KOY ei mak­saisi veroa lainkaan ja Sähkö Oy net­ton eli 15 000 kWh:n poh­jal­ta tavar­ali­iken­teen pysyessä verot­ta­jas­ta kat­soen edelleenkin alku­peräis­sä 35 000 kWh:ssa. Verot­ta­jan näkökul­mas­ta vero­tuk­sen parista katoaa pitkä pen­nonen, ei vain se KOY:n 10 000 kWh:n poh­jal­ta jyvitet­tävä vero vaan — kääk!- 20 000 kWh.

  10. Juu, nyt selvisi vähän lisää mis­tä se kenkä puris­taa, nimit­täin ensi ajat­telin vain näitä nor­maale­ja tulovero­ja, mut­ta ener­gias­sa on myös valmis­tevero “Laki sähkön ja eräi­den polt­toainei­den valmis­teveros­ta 30.12.1996/1260”

  11. Olisiko ratkaisu jonkin­lainen tekni­nen verova­paus vaikka­pa sel­l­aisille sähkön “oheispi­en­tuot­ta­jille”, jot­ka keskimäärin vuosi­ta­sol­la käyt­tävät sähkön han­k­in­taan suurem­man sum­man kuin mitä sähköy­htiöltä saa­vat hyvityksenä.

    Veropo­h­ja ei kai katoaisi min­nekään jos sähköy­htiö mak­saisi veroa edelleen nor­maal­isti kaikesta myymästään sähköstä, ja asi­akkaal­ta ostet­tua sähköä kohdeltaisi­in sähkön­tuot­ta­jay­htiössä vero­tuk­sel­lis­es­ti kuten vuokrat­tua tuotan­toka­p­a­siteet­tia jon­ka tuot­ta­mas­ta sähköstä sähkön­tuot­ta­ja mak­saa (?) valmis­teverot nor­maali­in tapaan.

    Verova­paus olisi aika suh­teel­lista, kos­ka sähköy­htiö jou­tu­isi mak­samaan valmis­teveron asi­akkaan tuotan­nos­ta mikä tietysti alen­taisi tämän saa­maa hyvi­tys­tä, mut­ta eipähän asi­akkaan kir­jan­pidon rak­en­teessa tarvit­taisi muutoksia.

  12. Ano nyy­mi: Ei mitään läm­pöen­er­giaa tarvi­ta kastepis­teen vuok­si. Kastepiste riip­puu ain­oas­taan ilman kos­teud­es­ta ja läm­pöti­laeros­ta. Se on ihan sama mil­lä tämä läm­pöti­laero on saatu aikaan. Sen lisäk­si kastepiste on tuskin kovin suuri ongel­ma nol­laen­er­giat­alois­sa, kun se ei ole sen suurem­pi ongel­ma nyky­isinkään. Olen­naista on seinärakenne, joka har­ve­nee ulospäin, eli että sisäpuolel­la on tiivis höyryn­sulku ja eris­teen pin­nas­sa ei ole liian tiivistä tuu­len­suo­jaa. (Ja eriste itse pitää tietysti olla hengittävä…)

  13. “Veropo­h­ja ei kai katoaisi min­nekään jos sähköy­htiö mak­saisi veroa edelleen nor­maal­isti kaikesta myymästään sähköstä,”

    Kyl­lä se veropo­h­ja kapenisi, ks. yllä. Voitaisi­in tietenkin päät­tää, että niin saa käy­dä tietyis­sä tapauksissa.

    “Verot­ta­jalle tiedok­si, että myös hissi syöt­tää ajoit­tain sähköä verkkoon. Kun se menee tyhjänä ylös tai tulee täytenä alas, sähkö­moot­tori jar­rut­taa liiket­tä ja tuot­taa sähköä.”

    Heh! Taloy­htiöt voisi­vat kieltää sään­nöis­sään hissin käytön ylä­su­un­taan. Samal­la taval­la ves­san huuhtelus­ta syn­tyvä nes­teen ja muun kansan­tuot­teen liike-ener­gia voitaisi­in van­gi­ta kel­lar­in pienoises­sa kak­ka-pis­sa ‑käyt­töisessä tur­bi­inivoimalas­sa! Kakkaakaan ei saa jäädä nyt kään­tämät­tä, jot­ta maail­ma pelastuisi 🙂

  14. “Ano nyy­mi: Ei mitään läm­pöen­er­giaa tarvi­ta kastepis­teen vuok­si. Kastepiste riip­puu ain­oas­taan ilman kos­teud­es­ta ja läm­pöti­laeros­ta. Se on ihan sama mil­lä tämä läm­pöti­laero on saatu aikaan.

    Niin­hän se on. Ja entäs sitten? 

    “Sen lisäk­si kastepiste on tuskin kovin suuri ongel­ma nol­laen­er­giat­alois­sa, kun se ei ole sen suurem­pi ongel­ma nykyisinkään.”

    Eh, nykyis­sä ei, kos­ka se ei ole syväl­lä rak­en­teessa. Jostakin syys­tä tästä kos­teud­es­ta on oltu parhaiden asiantun­ti­joiden paris­sa huolis­saan. Kait luit, mitä kir­joitin kos­teud­es­ta rakenteessa? 

    “Olen­naista on seinärakenne, joka har­ve­nee ulospäin, eli että sisäpuolel­la on tiivis höyryn­sulku ja eris­teen pin­nas­sa ei ole liian tiivistä tuu­len­suo­jaa. (Ja eriste itse pitää tietysti olla hengittävä…)”

    Kyl­lä tuokin on olen­naista. Kos­teu­den pitää voi­da tuulet­tua. Mut­ta jos se on kovin syväl­lä, se vaatii aikaa (jol­loin syn­tyy tuho­ja) tai tuulet­tuvu­ut­ta (jol­loin menetään ener­giaa). Pitää etsiä kom­pro­mis­si näi­den välil­lä ja ottaa huomioon kaik­ki muutkin kus­tan­nuk­set. Tästä ja sanomas­tasi kir­joitin edel­lä pitkät rimpsut.

  15. Granpaig­or,

    Sähkön­si­ir­ron hin­noit­telus­ta kuulee usein saman­laista ihmette­lyä, eikä ihme, sil­lä tar­jot­tu palvelu on käyt­täjälle paljon näkymät­tömäm­pää kuin sen oste­tun ener­gian polt­ta­mi­nen kotona.

    Hin­noit­telun valvon­ta toimii mielestäni oikein hyvin. Toisaal­ta en ole ihan puoluee­ton, sil­lä olen ener­gia-alal­la töis­sä, ja avus­tan sat­un­nais­es­ti suurehkoa siir­toy­htiöitä noiden hin­noit­telu­laskelmien tekemisessä.

    Hin­noit­telu menee yksinker­tais­tet­tuna seu­raavasti: kat­so­taan siir­toy­htiön verkon arvo ja määrä (mon­tako km mitäkin kaapeli­tyyp­piä, mon­tako sähköase­maa…) Tästä voidaan laskea verkkoon sidot­tu pääo­ma, ja jonkin­laiset lasken­nal­liset käyt­tökus­tan­nuk­set. Verkon­halti­ja saa sit­ten kerätä käyt­tökus­tan­nuk­set ja pääo­ma­lle pienen (n. 5%) tuo­ton. Tämä taas jae­taan melko tasais­es­ti kaikkien sähkönkäyt­täjien kesken.

    Em. käyt­tökus­tan­nuk­si­in kuu­lu­vat mm. uuden verkon suun­nit­telu ja rak­en­t­a­mi­nen, van­han kor­jaus ja kap­a­siteetin lisäys, johtolin­jo­jen raivaus (puunok­sat pois johdoil­ta), verkon toimin­nan ympärivuorokau­ti­nen valvon­ta ja siihen käytet­tävät kalli­it tieto- ja ohjausjär­jestelmät, ympärivuorokau­ti­nen huoltopäivystys, kaape­likar­tan ylläpi­to… Lisäk­si esim. mittarei­den lukemiseen tarvi­taan vielä nykyään paljon jalkatyötä. Edel­lä­mainit­tui­hin tietysti palkko­jen lisäk­si nor­maalit sosiaali‑, toimitila‑, tieto­jär­jestelmä- ja muut kulut.

    Siir­tomak­su­is­sa mak­se­taan myös kan­taverkko­mak­sut, joista kate­taan mm. val­takun­nal­liset var­avoima­jär­jeste­lyt. Nämä ovat niitä kus­tan­nuk­sia, joiden pelotel­laan nou­se­van, jos tuulivoimaa lisätään.

    Siir­toy­htiö mak­saa myös siir­to­häviönä katoa­vat sähköt; jos tun­temasi yrit­täjä kulut­taa 1000e edestä sähköä, tulee siitä esim. 7% häviöl­lä las­ket­tuna 70e suo­ria ener­giakus­tan­nuk­sia siirtoyhtiölle.

    Siir­toy­htiö voi tietysti ulkois­taa ja kil­pailut­taa joitakin toim­into­jaan, kuten esim. verkon raken­nusurakat, mit­tarien lukemisen, toimistopalvelu­ja ja sel­l­aista. Asi­akkaan näkökul­mas­ta siir­topalvelun kil­pailut­ta­mi­nen on kuitenkin mah­do­ton­ta, sil­lä “siir­to” tarkoit­taa juuri em. palvelu­iden hoita­mista, paikallisen siir­toy­htiön verkos­sa, tilois­sa ja laitteilla.

    Verkkoy­htiöi­den tilin­päätösti­eto­ja löy­tyy netistä, jos halu­at tarkastel­la tarkem­pia lukuja.

  16. Ano nyy­mi:

    “Mut­ta Suomen olois­sa tarvi­taan myös (lämpö)energiaa, jot­ta päästään eroon siitä pahim­mas­ta kos­teusriskistä. Sil­lä loiton­netaan sitä kastepis­tet­tä rak­en­teessa ulommaksi.”

    Eli mitä sit­ten? Sitä sit­ten, että tämä ei pidä paikkaansa. Läm­pöen­er­gial­la ei päästä eroon kosteusriskistä.

    Mitä tiivi­impi sisä­seinän hyöryn­sulku on, niin sitä vähem­män sitä koskeut­ta menee sinne seini­in, eli kom­pro­mis­si ei tehdä pelkästään noiden mainit­simiesi asioiden välil­lä. Eris­teen pak­su­us on kuitenkin ver­ran­nolli­nen kastepis­teen paikkaan suh­teessa x/2, eli kun eris­tepak­su­us tuplataan, niin kastepiste siir­tyy puolen ver­ran syvem­mälle. On run­saasti mate­ri­aale­ja, jot­ka kul­jet­ta­vat kos­teut­ta ilman, että ne “tuulet­tuu” esim. massiivitiiliseinä.

  17. Teemu selvi­tys oli laa­ja. Var­maan niin on enkä puu­tu sen yksi­tyisko­hti­in. Tiedän vain miten kus­tan­nus­lasken­nas­sa asioi­ta silti voidaan esit­tää kovin monel­la taval­la. Eikä silti voi­da sanoa, että niistä mikään lasku­ta­pa olisi suo­ranais­es­ti väärä. Min­ua vain silti ihme­tyt­ti, että esimerkki­ta­pauk­ses­sa paikalla kalli­isti tuotet­tu ener­gia oli kokon­aiskus­tan­nuk­sil­taan halvem­paa kuin isoil­ta tuot­ta­jil­ta ostettu.

    Tuo alku­peräi­nen esimerk­ki mata­laen­er­giat­alosta pani miet­timään vielä yhtä tulk­in­taa: mitäpä jos ener­gian “myyn­ti” takaisin tulk­i­taisi­inkin että siinä vain palaute­taan liikaa ostet­tua ener­giaa? Eli myyn­ti sit­tenkin koos­t­u­isi vain siitä net­to­erästä eli ero­tuk­ses­ta? Kaukaa­han esimerk­ki on haet­tu mut­ta ei mitenkään mahdoton.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.