Verottajalta kohtuutta matalaenergiataloille!

26.9.2008 · Aihe: _ 

Insinöörien tuotekehitys on synnyttänyt taloja, jotka pärjäävät melkein ilman ulkoista energiaa. Jotkut näistä tuottavat tarvitsemansa sähkön tai ainakin osan siitä aurinkopaneeleilla. Aurinko paistaa vähän eri tahtiin, kun sähkö talossa kuluu. Siksi välillä virta kulkee talosta ulos ja välillä sisään.

Jos vuoden mittaan talo on toimittanut verkkoon 10 000 kWh ja ottanut sieltä 25 000 kWh, luulisi olevan yksinkertaisesti niin, että taloa maksaa 15 000 kilowattitunnista. Näin yksinkertaista se olisi myös sähköyhtiön puolesta, mutta verottajan mielestä taloyhtiö on myynyt 10 000 Kwh sähköä, jota on verotettava liiketoimintana. Verot eivät ole tässä edes se pahin asia vaan verotuksen työläys. Moni onkin päättynyt lahjoittamaan ylijäämäsähkön verkkoon. Onneksi eivät sentään ohjaa sitä lämpövastusten kautta mereen.

Kaatuisiko valtiontalous, jos asia tulkittaisiin toisin?

PS.

Verottajalle tiedoksi, että myös hissi syöttää ajoittain sähköä verkkoon. Kun se menee tyhjänä ylös tai tulee täytenä alas, sähkömoottori jarruttaa liikettä ja tuottaa sähköä.

Kommentit

18 Vastausta artikkeliin “Verottajalta kohtuutta matalaenergiataloille!”

  1. Traveller kirjoitti 26.9.2008 kello 18:37

    Juu ei varmaan kaatuisi ja minä kyllä kannatan tätäkin asiaa. Tästä vain tulikin vain mieleeni toinen Osmon vastustama asia eli sähkön huippukulutus; siis se että milloin se insinöörien tuotekehityksen huipputalo sitten kuluttaa eniten sähköä ja milloin toisaalta taas tuottaa sitä sähköä verkkoon eniten?

    Ettei vain tällaisen ecotalon kulutus ole suurinta jouluaattona kun sauna napsahtaa päälle, jos ei isäntäväki ole niin tiedostavaa että ovat silloin paossa kaupallista joulua Malediiveilla, mutta kuitenkin se on toiseksi suurinta muuten vaan pimeässä tammikuussa jolloin kaikki muutkin tarvitsevat sitä sähköä.. Ja eikös juuri se ollut se Paha Asia (R) joka aiheuttaa niitä rajahintaisia kivihiili Päästöjä.

    Yhtä kaikki, tämä on Hyvä Asia (R) ja Osmokin voi ajaa hyvällä omallatunnollla erilaisia käytännössä muiden sähkölaitoksen asiakaiden lisähinnoissa maksamia syöttötariffeja ja verovapauksia.

    Mutta jos minä esimerkiksi keittäisin itse kasvattamistani perunoista etanolia ja autolla ajellisin sillä, syyllistyisin äärimmäisen vakavaan rikokseen enkä luultavimmin saisi armoa Osmoltakaan.

    Niillä seikoilla että olisin itse kasvattanut perunat ilman EU maataloustukiaisia ja jalostanut sen etanoliksi ilman mitään investointitukia ei olisi merkitystä koska asiaan liittyisi Auto, tuo kaiken Pahan ilmentymä. Asia ei tietenkään muuttuisi sen enempää toiseksi vaikka keräisin omani ja naapurienkin paskat suureen pyttyyn josta sitten ottaisin metaanin talteen ja ajaisin sitten sillä, yllä mainituista syistä.

    Huvittavaa että Osmon esimerkkitalo tarvitsee vuodessa enemmän sähköä kuin omani jossa ei ole mitään hajoavia keräimiä. En tiedä millainen noiden sähköä tuottavien aurinkokerääjien ekologinen jalanjälki on mutta vähintään keräintehtaanjohtaja ajaa haaramoottori Lexuksella. Ja hymyilee silleen aasialaisesti vähän vinoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Tauno Teknikko kirjoitti 26.9.2008 kello 19:26

    Monellakohan kotitaloudella on varaa hankkia kotiinsa oma “voimalaitos”. Aurinkopanelijärjestelmä ja maalämpö- eivät ole ilmaisia. Ne vaativat myös huoltoa ja eivätkä ne ole ikuisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. kameli kirjoitti 26.9.2008 kello 20:38

    Ihan kivoja nuo matomatalaenergiatalot. Olisi vaan kiva tietää millaisia home- ym. paattisia ongelmia niissä on esim. 17 vuoden kuluttua. Voisi kuvitella että kesällä niissä on jumalattoman kuuma, ja pikkuhiljaa alkaa itiöt elää omaa elämäänsä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Lakosi kirjoitti 26.9.2008 kello 21:42

    Nyt tipuin täysin kärryiltä? Olisi nyt kiva tietää mistä nämä luvut ovat peräisin. Ainakaan omakotitaloon nuo luvut eivät stemmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Timo K. kirjoitti 26.9.2008 kello 21:46

    Aika iso tuo esimerkkinä mainitsemasi matalaenergiatalon sähkön kulutus. Näppisvirhe/sopivan pyöreät luvut? Pitäis varmaan olla ainakin alle 10 000 kWh. Lämmitykseen menee kai öpaut 120 kWh/m2 vuodessa.

    Valtiontalous ei varmaan kaatuisi eikä edes kärsisi merkittävästi. Kannatettava ajatus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.9.2008 kello 22:02

    Ongelma koskee asunto-osakeyhtiöitä, jotka joutuvat muuttamaan koko kirjanpitonsa toisenlaiseksi maksaakseen veroa noin 1ooo euron tulosta. Omakotitalo pääsee tuskin koskaan myynnin puolelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Granpaigor kirjoitti 26.9.2008 kello 22:23

    Samanlainen idiotia on tässäkin: eräs tuttu yrittäjä, jonka yritys käyttää suuren määrän sähköä tuotantoonsa, osti oman tuotantolaitoksensa pihaan dieselvoimalaitoksen. Käydessäni vierailulla totesinkin, että tuohan on kätevää, että pystyt tuolla kuittaamaan kulutushuiput kun ne sattuvat talvisaikaan jolloin sähkön kulutus on muutenkin suurta. Ja näin pystyt ostamaan energiasi edullisemmalla hinnalla.

    Saamani vastaus olikin yllättävä. Hänen peruskuormansa käyttää OMALLA dieselvoimalalla tuotettua sähköä koska se on kokonaiskustannuksiltaan HALVEMPAA kuin isoilta energiayhtiöiltä ostettu sähkö. Selityskin oli yksinkertainen: vaikka tuotantokustannukset olivat paljon kalliimmat kuin isoilla energiayhtiöillä kilpailutetut niin hinnassa ei ollut minkäänlaisia siirtokustannuksia kun se tuotettiin omassa pihassa. Ja kaikkihan tietävät että siirtokustannuksia ei edes pysty kilpailuttamaan. Vaikka siirtohintoja ollaan valvovinaan niin niissä mitä ilmeisimmin on edelleen monopoli- tai kartellihinnat. Huvittavaa oli lisäksi, että kun kulutus oli päivän mittaankin ajoittaista hän pystyi myymään vuorokauden hukkatunnit tukussa valtakunnanverkkoon.

    Kustannuslaskentaa ymmärtävät tietävät että sellaisen tuotteen hinnoittelu on aika jännää jonka kustannukset ovat pitkälti kiinteät. Käsittääkseni sähkön siirtoverkon kustannukset ovat aika kiinteät verkon siirtomäärästä riippumatta. Eli olisi kyllä kiva tietää miten tuo hintojen valvonta toimii oikeasti. Vai onko se vain jonkinlaista silmälumetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Lakosi kirjoitti 26.9.2008 kello 22:36

    Juu, kerrostalossa tämä myyntivaihtoehto on mahdollinen skenaario, mutta tämän voi tietenkin kiertää rakentamalla lämpöenergiaa varastoiva akkujärjestelmä. (Varaava “kallioakku” on muistaakseni Fortumin Hyvinkään yksikössä)

    Tämä matalaenergiatalo on ilmeisesti vakiintunut termi, mutta itse pidän sitä harhaanjohtavana. Kysymys on kuitenkin ensisijassa lämmitysratkaisusta, ei siitä kuinka talossa käytetään jääkaappia,valaisimia, pesukonetta, hellaa, tietokoneita sekä muita sähkölaitteita. Harva ihminen suostuu palelemaan, mutta sähkölaitteiden kanssa on luonnollisesti suurempi liikkumavara.

    Matalalämpötalo synnyttää ilmeisesti vääriä mielikuvia ostajaehdokkaille. Myyjien onneksi löytyy ostajia, jotka ovat kuitenkin valmiit laittamaan omaisuutensa tähän rakennekokeiluun, jonka lopputuloksesta Suomen olosuhteissa kukaan ei tiedä vielä varmasti mitään. Toivottavasti ostajat eivät ole taivasalla vuonna 2030.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Ano Nyymi kirjoitti 26.9.2008 kello 22:47

    “Olisi vaan kiva tietää millaisia home- ym. paattisia ongelmia niissä on esim. 17 vuoden kuluttua. ”

    Ongelmana on tosiaan kosteus. Kastepiste syntyy jonnekin rakenteeseen ja jos tiivistynyt, sisältä tuleva asumiskosteus ei tuuletu vahvan tai tiiviin rakenteen läpi ulos, syntyy niitä kosteusongelmia. Tästä ovat proffatason asiantuntijat varoitelleet ihan vakavissaan ja mielestäni aiheesta. Seinän U-arvo, käytännössä eristepaksuus, on siis vain osa energiaratkaisua.

    “Pullon” tekeminen ei ole rakennusteknisesti vaikeaakaan jos kosteustekniikkaa ei tarvitse huomioida eikä hintaa rakennushetkellä.

    Muun osan ratkaisua muodostavat (asumis)kosteudenhallinta, lämmön talteenotto ja tiiviit ovet ja ikkunat sekä ennen kaikkea oikeanlainen asuminen. Mutta Suomen oloissa tarvitaan myös (lämpö)energiaa, jotta päästään eroon siitä pahimmasta kosteusriskistä. Sillä loitonnetaan sitä kastepistettä rakenteessa ulommaksi.

    (Sen oikeanlaisen asumisen pitää olla mahdollista myös tavallisille perheille, jossa pari-kolme kakaraa kulkee ovissa ja tuottaa pyykiä. On väärin ottaa vertailukohdaksi saati standardiksi ekotiedostava yliopistohiiri, joka pujahtaa postiluukusta kämppäänsä syömään ituja pääharrastuksinaan meditointi, kierrätys ja virransäästäminen.)

    Sanoin edellä, että se “pullotalo” voidaan rakentaa jos hinnasta viis. Koska ei ole, syntyy riski, että kosteutta vuotaa liitoksista ja saumoista sekä työvirheiden vuoksi. Sen reiän sisältä rakenteeseen ei tarvitse olla mikään valtava “ventti” (<- raksamiesten slangia, tiijättähän työ…), vaan joku naulanreän kokoinenkin riittää ajan kanssa.

    Olen muun ohella kuullut “jätkien juttuja” joiden mukaan yläpohjan reiän läheltä on löytynyt ajan kanssa kertyneitä litrojen irtovesilammikoita.

    Elikäs joko uskotte, ettei Suomessa päästä lämmityksestä ja energiaa vaativasta tuuletuksesta eroon, mitäh? Energiaa pitää siis tuoda taloon sen ulkopuolelta ja sitten syntyy niitä Osmon mainitsemia verohommeleita.

    Verottajan logiikka pohjannee sellaiselle ajatukselle, että siinähän vain kaksi yhtiötä tekee tavarakauppaa keskenään. Toinen myy 25 000 kWh ja toinen 10 000 kWh. “Veropohjaa” on 35 000 kWh.

    Jos oravannahkakauppa sallittaisiin, KOY ei maksaisi veroa lainkaan ja Sähkö Oy netton eli 15 000 kWh:n pohjalta tavaraliikenteen pysyessä verottajasta katsoen edelleenkin alkuperäissä 35 000 kWh:ssa. Verottajan näkökulmasta verotuksen parista katoaa pitkä pennonen, ei vain se KOY:n 10 000 kWh:n pohjalta jyvitettävä vero vaan – kääk!- 20 000 kWh.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Lakosi kirjoitti 26.9.2008 kello 23:21

    Juu, nyt selvisi vähän lisää mistä se kenkä puristaa, nimittäin ensi ajattelin vain näitä normaaleja tuloveroja, mutta energiassa on myös valmistevero “Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 30.12.1996/1260”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. spottu kirjoitti 27.9.2008 kello 0:36

    Olisiko ratkaisu jonkinlainen tekninen verovapaus vaikkapa sellaisille sähkön “oheispientuottajille”, jotka keskimäärin vuositasolla käyttävät sähkön hankintaan suuremman summan kuin mitä sähköyhtiöltä saavat hyvityksenä.

    Veropohja ei kai katoaisi minnekään jos sähköyhtiö maksaisi veroa edelleen normaalisti kaikesta myymästään sähköstä, ja asiakkaalta ostettua sähköä kohdeltaisiin sähköntuottajayhtiössä verotuksellisesti kuten vuokrattua tuotantokapasiteettia jonka tuottamasta sähköstä sähköntuottaja maksaa (?) valmisteverot normaaliin tapaan.

    Verovapaus olisi aika suhteellista, koska sähköyhtiö joutuisi maksamaan valmisteveron asiakkaan tuotannosta mikä tietysti alentaisi tämän saamaa hyvitystä, mutta eipähän asiakkaan kirjanpidon rakenteessa tarvittaisi muutoksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Artturi Björk kirjoitti 27.9.2008 kello 10:19

    Ano nyymi: Ei mitään lämpöenergiaa tarvita kastepisteen vuoksi. Kastepiste riippuu ainoastaan ilman kosteudesta ja lämpötilaerosta. Se on ihan sama millä tämä lämpötilaero on saatu aikaan. Sen lisäksi kastepiste on tuskin kovin suuri ongelma nollaenergiataloissa, kun se ei ole sen suurempi ongelma nykyisinkään. Olennaista on seinärakenne, joka harvenee ulospäin, eli että sisäpuolella on tiivis höyrynsulku ja eristeen pinnassa ei ole liian tiivistä tuulensuojaa. (Ja eriste itse pitää tietysti olla hengittävä…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Ano Nyymi kirjoitti 27.9.2008 kello 10:26

    “Veropohja ei kai katoaisi minnekään jos sähköyhtiö maksaisi veroa edelleen normaalisti kaikesta myymästään sähköstä,”

    Kyllä se veropohja kapenisi, ks. yllä. Voitaisiin tietenkin päättää, että niin saa käydä tietyissä tapauksissa.

    “Verottajalle tiedoksi, että myös hissi syöttää ajoittain sähköä verkkoon. Kun se menee tyhjänä ylös tai tulee täytenä alas, sähkömoottori jarruttaa liikettä ja tuottaa sähköä.”

    Heh! Taloyhtiöt voisivat kieltää säännöissään hissin käytön yläsuuntaan. Samalla tavalla vessan huuhtelusta syntyvä nesteen ja muun kansantuotteen liike-energia voitaisiin vangita kellarin pienoisessa kakka-pissa -käyttöisessä turbiinivoimalassa! Kakkaakaan ei saa jäädä nyt kääntämättä, jotta maailma pelastuisi 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Ano Nyymi kirjoitti 27.9.2008 kello 12:11

    “Ano nyymi: Ei mitään lämpöenergiaa tarvita kastepisteen vuoksi. Kastepiste riippuu ainoastaan ilman kosteudesta ja lämpötilaerosta. Se on ihan sama millä tämä lämpötilaero on saatu aikaan.

    Niinhän se on. Ja entäs sitten?

    “Sen lisäksi kastepiste on tuskin kovin suuri ongelma nollaenergiataloissa, kun se ei ole sen suurempi ongelma nykyisinkään.”

    Eh, nykyissä ei, koska se ei ole syvällä rakenteessa. Jostakin syystä tästä kosteudesta on oltu parhaiden asiantuntijoiden parissa huolissaan. Kait luit, mitä kirjoitin kosteudesta rakenteessa?

    “Olennaista on seinärakenne, joka harvenee ulospäin, eli että sisäpuolella on tiivis höyrynsulku ja eristeen pinnassa ei ole liian tiivistä tuulensuojaa. (Ja eriste itse pitää tietysti olla hengittävä…)”

    Kyllä tuokin on olennaista. Kosteuden pitää voida tuulettua. Mutta jos se on kovin syvällä, se vaatii aikaa (jolloin syntyy tuhoja) tai tuulettuvuutta (jolloin menetään energiaa). Pitää etsiä kompromissi näiden välillä ja ottaa huomioon kaikki muutkin kustannukset. Tästä ja sanomastasi kirjoitin edellä pitkät rimpsut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Teemu kirjoitti 27.9.2008 kello 13:39

    Granpaigor,

    Sähkönsiirron hinnoittelusta kuulee usein samanlaista ihmettelyä, eikä ihme, sillä tarjottu palvelu on käyttäjälle paljon näkymättömämpää kuin sen ostetun energian polttaminen kotona.

    Hinnoittelun valvonta toimii mielestäni oikein hyvin. Toisaalta en ole ihan puolueeton, sillä olen energia-alalla töissä, ja avustan satunnaisesti suurehkoa siirtoyhtiöitä noiden hinnoittelulaskelmien tekemisessä.

    Hinnoittelu menee yksinkertaistettuna seuraavasti: katsotaan siirtoyhtiön verkon arvo ja määrä (montako km mitäkin kaapelityyppiä, montako sähköasemaa…) Tästä voidaan laskea verkkoon sidottu pääoma, ja jonkinlaiset laskennalliset käyttökustannukset. Verkonhaltija saa sitten kerätä käyttökustannukset ja pääomalle pienen (n. 5%) tuoton. Tämä taas jaetaan melko tasaisesti kaikkien sähkönkäyttäjien kesken.

    Em. käyttökustannuksiin kuuluvat mm. uuden verkon suunnittelu ja rakentaminen, vanhan korjaus ja kapasiteetin lisäys, johtolinjojen raivaus (puunoksat pois johdoilta), verkon toiminnan ympärivuorokautinen valvonta ja siihen käytettävät kalliit tieto- ja ohjausjärjestelmät, ympärivuorokautinen huoltopäivystys, kaapelikartan ylläpito… Lisäksi esim. mittareiden lukemiseen tarvitaan vielä nykyään paljon jalkatyötä. Edellämainittuihin tietysti palkkojen lisäksi normaalit sosiaali-, toimitila-, tietojärjestelmä- ja muut kulut.

    Siirtomaksuissa maksetaan myös kantaverkkomaksut, joista katetaan mm. valtakunnalliset varavoimajärjestelyt. Nämä ovat niitä kustannuksia, joiden pelotellaan nousevan, jos tuulivoimaa lisätään.

    Siirtoyhtiö maksaa myös siirtohäviönä katoavat sähköt; jos tuntemasi yrittäjä kuluttaa 1000e edestä sähköä, tulee siitä esim. 7% häviöllä laskettuna 70e suoria energiakustannuksia siirtoyhtiölle.

    Siirtoyhtiö voi tietysti ulkoistaa ja kilpailuttaa joitakin toimintojaan, kuten esim. verkon rakennusurakat, mittarien lukemisen, toimistopalveluja ja sellaista. Asiakkaan näkökulmasta siirtopalvelun kilpailuttaminen on kuitenkin mahdotonta, sillä “siirto” tarkoittaa juuri em. palveluiden hoitamista, paikallisen siirtoyhtiön verkossa, tiloissa ja laitteilla.

    Verkkoyhtiöiden tilinpäätöstietoja löytyy netistä, jos haluat tarkastella tarkempia lukuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Artturi Björk kirjoitti 27.9.2008 kello 13:42

    Ano nyymi:

    “Mutta Suomen oloissa tarvitaan myös (lämpö)energiaa, jotta päästään eroon siitä pahimmasta kosteusriskistä. Sillä loitonnetaan sitä kastepistettä rakenteessa ulommaksi.”

    Eli mitä sitten? Sitä sitten, että tämä ei pidä paikkaansa. Lämpöenergialla ei päästä eroon kosteusriskistä.

    Mitä tiiviimpi sisäseinän hyörynsulku on, niin sitä vähemmän sitä koskeutta menee sinne seiniin, eli kompromissi ei tehdä pelkästään noiden mainitsimiesi asioiden välillä. Eristeen paksuus on kuitenkin verrannollinen kastepisteen paikkaan suhteessa x/2, eli kun eristepaksuus tuplataan, niin kastepiste siirtyy puolen verran syvemmälle. On runsaasti materiaaleja, jotka kuljettavat kosteutta ilman, että ne “tuulettuu” esim. massiivitiiliseinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Lakosi kirjoitti 27.9.2008 kello 16:39

    Teemulta ansiokas kirjoitus sähkön siirtohinnoittelusta, eipä tuohon ole juuri lisättävää kuin tämä linkki.
    http://www.energiamarkkinavirasto.fi/data.asp?articleid=1267&pgid=228

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Granpaigor kirjoitti 27.9.2008 kello 19:30

    Teemu selvitys oli laaja. Varmaan niin on enkä puutu sen yksityiskohtiin. Tiedän vain miten kustannuslaskennassa asioita silti voidaan esittää kovin monella tavalla. Eikä silti voida sanoa, että niistä mikään laskutapa olisi suoranaisesti väärä. Minua vain silti ihmetytti, että esimerkkitapauksessa paikalla kalliisti tuotettu energia oli kokonaiskustannuksiltaan halvempaa kuin isoilta tuottajilta ostettu.

    Tuo alkuperäinen esimerkki matalaenergiatalosta pani miettimään vielä yhtä tulkintaa: mitäpä jos energian “myynti” takaisin tulkitaisiinkin että siinä vain palautetaan liikaa ostettua energiaa? Eli myynti sittenkin koostuisi vain siitä nettoerästä eli erotuksesta? Kaukaahan esimerkki on haettu mutta ei mitenkään mahdoton.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus