Tikkurilan ja Klaukkalan työpaikat

25.9.2008 · Aihe: _ 

Ketjussa “yksi Vanhaselta puuttuu ja sen mukana kaikki” nimimerkit Elina ja Riitta ihmettelivät, aionko siirtää Klaukkalan koulut ja kaupat Mikkeliin. Ehkä siis pitää vääntää rautalangasta, millaisia työpaikkoja voi olla Klaukkalassa, jonne työntekijät pääsevät käytännössä vain Klaukkalasta ja minkälaisia pääradan nauhakaupungissa, jonne pääsee mistä vain.

Jokainen paikkakunta synnyttää asukkaita suoraan palvellevat työpaikat, jotka eivät voi olla missään muualla: siis ala-asteen koulun, päiväkodit, R-kioskin, huoltoyhtiön ja muuta sellaista. Pelkästään näillä ei kuitenkaan yksikään paikkakunta tule toimeen. Tarvitaan myös sellaisia työpaikkoja,jotka tuovat rahaa alueen ulkopuolelta.

Yksinkertainen tuotantolaitos voi olla työvoiman perusteella missä tahansa, koska se ei vaadi erikoistunutta työvoimaa. Tehtaista nyt ei kannata juuri puhua, koska ne kuuluvat työllistäjinä viime vuosituhannelle. Esimerkiksi kirjanpitotoimisto voi olla hyvin Klaukkalassa, koska asiakkaiden ei tarvitse käydä fyysisesti paikalla, eikä toimistossa vaadita monen eri alan osaajien yhteistyötä. Yritys voi luottaa siihen, että se saa riittävän hyvää työvoimaa paikan päältä. Mutta tällaiset työpaikat voivat sijaita myös Mikkelissä, ja se on niille myös edullisempaa, sillä sijainti Helsingin seudulla on kalliimpaa.

Tikkurilassa voi olla sellaisia työpaikkoja kuin metsähallitus ja metsäntutkimuslaitos, jotka eivät suin surminkaan voi kuvitella olevansa Klaukkalassa. Pääkaupunkiseudulle ominaiset työpaikat ovat näitä metsäntutkimuslaitoksen kaltaisia työpaikkoja, jotka hakeutuvat tänne monipuolisten työmarkkinoiden houkuttelem,ina. Tämä etu niillä on Tikkurilassa, mutta ei Klaukkalassa.

Kommentit

30 Vastausta artikkeliin “Tikkurilan ja Klaukkalan työpaikat”

  1. tpyyluoma kirjoitti 25.9.2008 kello 10:23

    Ensinnäkin, tämä keskustelu saisi vähän rotia jos olisi jotain termejä. Ehdotan paikalliset ja alueelliset työpaikat. Paikalliset työpaikat ovat noita R-kioskeja ja päiväkoteja, alueelliset taas metsäntutkimuslaitoksia ja iltalehtien toimituksia. Erottava tekijä on erikoistumisate eli työssäkäyntialueen koko.

    Inisen vielä sen verran, että Tikkurilan saavutettavuus Espoosta, Länsi- tai Itä-Helsingistä ei ole kovin hääppöinen, kulkuneuvosta riippumatta. Näissä nyt kuitenkin asuu puolet suurin osa alueen väestöstä. Suhtaudun jokseenkin nihkeästi Aviapolikseen nimenomaan tästä syystä. Kaikki työpaikat eivät voi olla keskustassa, mutta eikö sitä toimistomaata ole ihan tarpeeksi Kehä I tuntumassa jotta ei tarviste karata Kehä III saakka? Lisätään listaan erilliskaupunkien haitat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Teemu Kemppainen kirjoitti 25.9.2008 kello 11:07

    On hyvä, että kaavoituksesta keskustellaan, vaikka sen vaikutukset alkavat näkyä vasta aikaisintaan ehkä 5 vuoden päästä.

    Toimistotyöntekijöiden pendelöintiliikennettä saadaan 20% leikattua vaikka ensi viikosta alkaen seuraavasti:

    – Järjestetään työntekijälle matkamikro ja kännykkä (useimmiten nämä on jo)
    – Valitaan joukosta maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai jokin päivä P
    – Järjestetään paikallaoloa vaativat kokoukset ym. pois tietyltä viikonpäivältä P
    – Annetaan työntekijän tehdä etätyötä kotona päivänä P

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Petri M. kirjoitti 25.9.2008 kello 12:06

    Jossakin vaiheessa esitettiin näkemyksiä että uusi teknologia saa ihmiset tekemään sankoin joukoin etätöitä. Näin olisi enää väliä sillä missä työpaikka sijaitsee mikä johtaisi väen siirtymiseen sankoin joukoin luonnonläheisemmille asuinaluielle.

    Käytännössä kehitys on ollut täsmälleen päinvastaista. Keskittyminen lisää keskittymistä. Se että keskusalueella sijaitsee tiettyjä firmoja synnyttää tarpeen muillekin firmoille sijoittua lähelle koska heillä on tarve olla tekemisissä keskenään – ja nimenomaan face to face – ei sähköpostein, ei puhelimin eikä edes videoneuvotteluin. Sosiaalisten kontaktien merkitystä työelämässä ei korvaa mikään teknologia. Valtion virastojen elämässä vastaava näkyy siinä, että hajasijoitettujen virkamiesten työ on jatkuvaa Helsinkiin kokoustamaan matkustamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Markku af Heurlin kirjoitti 25.9.2008 kello 12:07

    Tämä tosiaan on vähän juupas-eipäs keskustelua. Tietenkin Klaukkalassa asuu ja on asanut pitkään erikoisalan ihmisiä, joiden työpaikka on Helsingissä, esim. edemennyt hiuskaksfysiikan professori K.V. Laurikainen.

    Sitten on aloja jotka varsinaisesti eivät ole kovin eriytynetitä, ja joissa koulutustaso on yleensä amk, mutta joissa vaaditaan suurta ammattitaitoa ja laajan tietoaluen hallintaa. Esimerkkinä isännöitisjätoimisto. Karkeasti ottaen alalla puolet isännöitsijöistä on yo-merkonomeja ja toinen puoli rakennusmestareita.

    Mietimme juuri yhdessä töölöläistalossa, palkkaisimmeko klaukkalaisen toimiston, pienen perheyrityksen. Toim.joht. kertoi heillä olevan useita taloja Hesingissä ja käyvänsä yleensä kerran viikossa Hesassa. Muuten asiat hoituvat toimistosta käsin.

    Isännöitsijällä on kohtalainen palkka, käsittääkseni 3 -3.500 e/kk ja pitkät työajat. Kuten useimmat muutkin ammatit , sen merkityksen huomaa vain silloin, kun joku hoitaa sen huonosti.

    Klaukkalassa taisi olla ja ehkä on edelleen G.W. Sohlbergin pieni tehdas. Pieniä tehdasyhteisöjä Uudellamaalla on pilvin pimein.

    Ja Klaukkalasta on nopea bussiyhteys Helsinkiin. Laskin, että pysäkkejä on matkalla keskim. kilometrin välein, ja Klaukkalasta on helppoa käydä Meilahdessa töissä.

    Pääkaupunkiseutu muodostuu useista “nauhakaupungeista”. Näiden solmukohta on Rautatientori ja Kamppi.

    Keski-Eurooppaan on huonoa verrata, kun piirtämällä sopivaan paikkaan, esim Kölniin 25 km säteellä ympyrä, saadaan koko Suomen väestö siihen mahtumaan. On hyvät rautatieyhteydet, mutta on myös käsittämättömästi moottoriteitä. Niin, että ne peittävät toisensa normaalilla maantiekartalla.

    Pelkään vain pahoin, että yhden aseman ympärille ei kovin kummoista omakotitaajamaa saa. Muodollissti laskemalla 1 km:n säteellä on 314 ha maata, jolle mahtuu kohttuullisen väljästi rakentaen (tiet ja yhteismaat huomioonottaen) 1500 omakotitaloa. eli 3000 aikauista, 3000 lasta, 1500 koiraa ja 1200 kissaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. tpyyluoma kirjoitti 25.9.2008 kello 12:53

    Tämä on itseasiassa päivänselvää, jos asiaa vähän aikaa ajattelee asiaa:
    “Etätyö ei juurikaan vähennä työmatkoja

    Etätyön vaikutusta työmatkoihin on selvitetty laajassa Suomen ympäristökeskuksen johtamassa tutkimuksessa, johon haastateltiin noin 19 000 työllistä Suomessa. Sen mukaan etätyöntekijöitä oli vuonna 2001 noin 5 % työllisistä. Laajaan haastatteluaineistoon ja useisiin eri tietolähteisiin perustuvan tutkimuksen mukaan etätyö ei ennakkokäsityksistä poiketen kuitenkaan juurikaan vähennä työmatkoja, sillä työpaikalla käydään etätyöstä riippumatta lähes jokaisena työpäivänä viikossa. Ainoastaan alle prosentti työllisistä, joiden työpaikka ei sijaitse kodin yhteydessä työskenteli vähintään yhden päivän viikon aikana kotona. Etätyö oli haastateltujen mielestä pikemminkin satunnaista ja osapäiväistä.

    (…)

    Etätyötä tekevät erityisesti hyvin koulutetut ja ylemmät toimihenkilöt. Etätyötä tekeviä asuu keskimääräistä enemmän suurimpien kaupunkien keskustoissa. Suurimmalla osalla etätyötä tekevistä on lyhyt, alle 20 kilometrin työmatka. Valtakunnallisesti etätyötä tehdään suhteellisesti eniten Helsingin ja Tampereen työssäkäyntialueilla.

    Pitkä työmatka oli merkittävin syy tehdä etätyötä vasta kun työmatkan pituus on yli 50 kilometriä. Työmatkan pituus lisää merkittävästi etätyön viikoittaista määrää vasta kun työmatka ylittää 80 kilometriä tai kestää yli 1,5 tuntia. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vielä Riihimäeltä Helsingissä työssäkäyvät tekevät työmatkansa lähes yhtä usein kuin Helsingissä asuvat ja siellä työtä tekevät.”
    http://www.environment.fi/default.asp?contentid=41286&lan=fi

    Lisäksi, jos etätyö mahdollistaa vaikka työskentelyn junassa tai jossain määrin kotona, niin se käytännössä johtaa siihen että yhä pidemmältä käydään töissä Helsingissä. Tyyliin Lappeenrannasta. Ei sinänsä että etätyön yleistymistä olisi mitään perusteita odottaa, mutta kuitenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Teemu Kemppainen kirjoitti 25.9.2008 kello 13:56

    Työehtosopimukset, työaikakäytännöt, tottumukset ja tavat eivät millään tavoin kannusta etätyöhön vaan päinvastoin. Lisäksi täytyy muistaa, että suuri osa työikäisistä Suomessa on viime vuosituhannen muinaismuistoja. Ensimmäinen teknologian keskellä varttunut sukupolvi on vasta aloitellut työelämässä.

    Lisäksi vasta viime vuosina tekniikka on todella alkanut laajemmassakin mittakaavassa tehdä etätyön tekemisen mahdolliseksi.

    Suuri osa toimistotyöstä on puhelimessa puhumista ja sähköpostin kirjoittelua. Kun vielä esimerkiksi videoneuvottelu ylittää kriittisen massan – mikä tapahtuu viimeistään suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, jolloin myös työtottumukset muuttuvat – ja tes:t, vakuutusasiat ja lainsäädäntö saadaan ajan tasalle, etätyö lyö läpi.

    Silloin myös kiinteistöjen arvot isoissa kaupungeissa romahtavat kun ihmiset muuttavat maaseudulle pienempiin kyläyhteisöihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Juha kirjoitti 25.9.2008 kello 13:56

    Klaukkala on muuten 20 min ajomatkan päässä Helsinki-Vantaan lentokentältä. Tämäkö on se ratkaiseva välimatka?

    Eihän Klaukkala itse asiassa eroa mitenkään lukuisista muista asuinalueista, jotka sattuvat olemaan Espoon tai Vantaan rajojen sisälpuolella. Jos Vantaa ulottuisi 5 km pidemmälle Klaukkkalan suuntaan, Klaukkala olisikin iloisesti pääkaupunkiseutua, eikä tätä koko keskustelua olisi olemassakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. KariV kirjoitti 25.9.2008 kello 14:24

    Joskus toivoisi Osmon hiukan tutkivan karttaa. Katajanokan seudulla 5 -7 km on pitkä matka, muttei muualla.

    Klaukkalan ja Tikkurilan etäisyys rautatieasemasta (helsingin) on käytännössä sama. Tikkurilaan 20 km ja Klaukkalaan 27 km. Eli asuttaessa jo Korson Mikkolassa etäisyys rautatieasemasta on sama 26 – 30 km.

    Ehkä pk-seutulaisen ajatuksen juoksua kuvaa parhaiten se, että ihmetellään miksi yhden johtavan kaiutinvalmistajan pääkonttori (Genelec) voi olla Iisalmessa puhtaan luonnon ympäröimänä.

    Miksei voisi olla. Käytännössä se on yhtä kaukana keskieuroopasta kuin Helsinkikin.

    Etätyötä hidastaa ainakin minun alalla organisoimattumuus ja monien työnantajien vanhakantaiset ajatukset. Arvostetaan työhön käytettyä aikaa eikä tuotosta. Palaverit yms. ripotellaan pitkin viikkoa ja oletetaan että tuotosta syntyy vain työpaikalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Markku af Heurlin kirjoitti 25.9.2008 kello 14:36

    “Klaukkala on muuten 20 min ajomatkan päässä Helsinki-Vantaan lentokentältä. Tämäkö on se ratkaiseva välimatka?”

    Tämä on ajallisetsi sama matka kuin Munkkinimestä Kolmen sepän patsaalle. Matkat ovat 5 km ja 14 km, osapuilleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Petri M. kirjoitti 25.9.2008 kello 14:38

    Teemu Kemppainen toisti sen väittämän jonka jo aiemmin tyrmäsin: eli että uusi tekniikka vähentäisi ihmisten tarvetta pitää lounaspalavereja, lyödä kättä päälle, viettää saunailtoja ja mitä nyt normaaliiin toisten ihmisten tapaamiseen kuuluu. Tekniikan kehittyminen on tuonut mukanaan väestön keskittymistä, ei hajautumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kari kirjoitti 25.9.2008 kello 15:01

    Tämä keskustelu näyttää ikävästi vaipuvan kohti lillukanvarsia.

    Ensinnäkin olisi hyvä ymmärtää, että mistä se kaupunkien kasvu johtuu. Syyt ovat pääosin taloudellisia. Markkina-alueen koon kasvattaminen tuo mukanaan erittäin suuria etuja, minkä vuoksi markkina-alueet “luonnostaan” kasvavat. Tämä kasvu toteutuu yhtäältä kaupunkien kasvuna ja toisaalta liikenneyhteyksien paranemisena (hypesanana “globalisaatio” on juuri saman ilmiön ilmentymä).

    Mitä ne edut sitten ovat?

    Nähdäkseni tärkeimmät edut ovat:
    – skaalaedut
    – erikoistuminen
    – kilpailun lisääntyminen
    – suhteellisen edun periaate
    – tiedonvälitys

    Skaalaeduilla tarkoitan sitä, että monissa tapauksissa on niin, että suuremmat yksiköt johtavat taloudellisen tehokkuuden kasvuun. Jos tehdas valmistaa nippeleitä miljoona kappaletta vuodessa, se pystyy pienempään yksikkökustannukseen kuin tehdas joka toimittaa niitä ainoastaan 10 000 kappaletta. Tämä on erityisen totta toiminnassa, joka perustuu suuriin investointeihin (suuri kiinteä kustannus, mutta pienet yksikkökustannukset). Suuremmilla markkinoilla toimiva yritys saa suuria etuja pienemmillä markkinoilla toimivaan verrattuna, siksi tällaiset yritykset pyrkivät sijoittumaan lähemmäs suurempia markkinoita, vähintäänkin hyvien liikenneyhteyksien päähän – ei Koffin tehdas sattumalta ole Keravalla.

    Erikoistumisella tarkoitan sitä, että esimerkiksi erikoisviinejä saattaa ostaa yksi kymmenestätuhannesta ihmisestä, jolloin sellaista liikettä ei voi pyörittää paikassa, jossa asukkaita on vaikkpa 50 000, koska asiakkaita on vain viisi. Sen sijaan kymmenen miljoonan kaupungissa liike voi hyvinkin menestyä, kun asiakkaita on ehkä tuhat (ja ne eivät oletettavasti ole ihan persaukisimmasta päästä).

    Kilpailun lisääntymisellä tarkoitan sitä, että kun asiakkaita on paljon, samoille markkinoille on enemmän tunkua, ja ihmisillä enemmän valinnanvaraa. Tällöin yritysten on pakko tehostaa toimintaansa, koska muuten asiakkaat vaihtavat liikettä. Pienemmillä markkinoilla tällaiseen ei ole tarvetta, koska asiakkailla ei oikein ole vaihtoehtoja (maksat maidosta kaksi euroa tai ajat 100 kilometriä Sodankylään on usein realiteetti Lapissa)

    Suhteellisen edun periaate on vähän sukua erikoistumiselle. Isossa kaupungissa (=isommilla markkinoilla) yritykset voivat keskittyä siihen, mitä ne tekevät parhaiten. Kauppa voi keskittyä vaikka vain vaatteisiin ja jättää elintarvikemyynnin jollekin toiselle, jolloin molemmat hyötyvät. Tämä on keskeisimpiä syitä kaupankäyntiin ylipätään [1].

    Tiedonvälityksellä tarkoitan sitä, että kun ihmisiä on enemmän, näiden välinen kommunikaatio lisääntyy ja ihmisillä on mahdollisuus muodostaa vertaisryhmiä. Pienemmällä paikkakunnalla näitä vertaisryhmiä ei muodostu, koska populaatiota ei ole riittävästi. Vaikkapa tilastotieteen asiantuntijoita ei Tyrnävältä montaa löydy, mutta Helsingissä niitä kyllä roikkuu vähintään kymmeniä ellei satoja. Tämän vuoksi merkittävimmät keksinnöt ja innovaatiot syntyvät kaupungeissa.

    Kun yllä olevat realiteetit huomaa, on helppo nähdä, miksi kaupungit kasvavat. Toki noita etuja voidaan saavuttaa myös esimerkiksi liikenneyhteyksien ja tietoliikenteen parantamisen avulla tai vaikka “keräämällä” asiantuntijat samaan yliopistoon (vaikka Oxfordiin tai Lappeenrantaan), mutta kaikkia suuruuden etuja ei voida häivyttää. Ei millään.

    Tämän vuoksi hajasijoittaminen ja kaupungin kasvun estämiseksi tehdyt toimenpiteet on tuomittu epäonnistumaan. Ja täsmälleen samasta syystä talouskasvu ja liikenteen kasvu kulkevat käsikädessä, olkoon se kuinka tuhoisaa ympäristölle tahansa.

    Jos me nyt kasvatamme Helsinkiä Klaukkalaan, niin hyödymme kyllä markkinoiden kasvusta, mutta pomminvarmasti myös liikenne lisääntyy, koska sen Klaukkalan _täytyy_ kytkeytyä samaan markkinaan saadakseen mitään etua.

    Kari

    [1] http://www.taloustieto.fi/lukiotext/5text609.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Teemu Kemppainen kirjoitti 25.9.2008 kello 15:33

    Ne joiden päivittäinen toimenkuva työpaikalla koostuu kättelemisestä, saunomisesta ja lounaalla istumisesta eivät tosiaan voi siirtyä merkittävässä määrin etätyöhön, myönnetään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Traveller kirjoitti 25.9.2008 kello 21:19

    Ne joiden päivittäinen toimenkuva työpaikalla koostuu kättelemisestä, saunomisesta ja lounaalla istumisesta eivät tosiaan voi siirtyä merkittävässä määrin etätyöhön, myönnetään.

    Ei pidä myöskään unohtaa tarmokkaan näköistä kulkemista A4 nippu tai läppäri kädessä, kollegan mollaamista takanapäin käyttämällä hienoisia mutta älymystöpiirissä äärimmäisen merkitseviä äänenpainon vivahteita ja taidokasta kehonkieltä, kilometrikorvausten määrän maksimointia, kokousten ym. järjestämistä niin että saadaan myös laatuaikaa hotellissa sivusuhteen kanssa, pakkopullapuheluita esim. äidille ja muuta tylsää mutta välttämättöntä asioiden hoitoa työaikana ja työpaikan puhelimella, pientarvikkeiden varastelemista, sanomalehtien lukemista ja arvokkaampien aikauslehtien varastelua, sähköpostispämmin lähettämistä kavereille ja muuta nettiviihdettä päivän tappamiseksi, uuuh kyllähän näitä riittää, etenkin virastoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Shakeem kirjoitti 25.9.2008 kello 21:33

    Vaikka meneekin ohi otsikon aiheen, on kommentoitava ensimmäisessä huomautuksessa esitettyä: “ettei kaikki työpaikat voi sijaita keskustassa”.

    Olen viime aikoina joutunut usein matkustamaan ruuhka-aikoina keskustaan pohjoisen suunnasta (tuusulantie-mäkelänkatu-sörnäinen-jne). Ihan omina havaintoina yllätyksenä tuli, miten täydellä bussilla tullaan vielä mäkelänkadun alkupäässä, mutta jo mäkelänrinteen uimahallin kohdalla alkaa bussin tyhjeneminen. Keskustaan tullaankin jo hyvin väljällä kuormalla. Lopputulemana on, että harva ainakin meidän suunnalta tulee ihan ydinkeskustaan asti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.9.2008 kello 22:41

    Kari V:lle:

    EtäisyysHelsingin rautatieasemalta Tikkurilaan on 15 minuuttia ja vuoroväli hyvin tiheä. Klaukkalaan taitaa kestää kolme varttia (en jaksa tarkastaa tietoa) ja busseja menee hyvin harvakseltaan.

    Olennaista ei kuitenkaan ole tämä, sillä eivät potentiaaliset työntekijät Helsingin keskustassa asu. . Niiden ihmisten lukumäärä, jotka pääsevät käteväksi Tikkurilaan on moninkertainen niiden lukumäärään, jotka pääsevät kotoaan kätevästi Klaukkalaan. Siksi työnantajan on paljon turvallisempaa perustaa toimisto Tikkurilaan kuin Klaukkalaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.9.2008 kello 22:44

    Juhalle:

    Kyse ei nyt ollut Klaukkalasta asuinalueena vaan työpaikka-alueena. Vaikka se kuuluisi Vantaaseen, sinne ei perustettaisi sen enempää työpaikkoja. Ei niitä saada kaikkialle Espooseenkaan eikä edes kaikkialle Helsinkiin.

    Kyse oli siitä, että Vanhasen himmelimalli ei toimi, koska sen keskeinen edellytys oli,että noihin “puutarhakaupunkeihin” saataisiin myös työpaikkoja. Ei saada, jos liikennettä ei järjestetä järkevästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Markku af Heurlin kirjoitti 26.9.2008 kello 0:09

    Ode:

    “EtäisyysHelsingin rautatieasemalta Tikkurilaan on 15 minuuttia ja vuoroväli hyvin tiheä. Klaukkalaan taitaa kestää kolme varttia (en jaksa tarkastaa tietoa) ja busseja menee hyvin harvakseltaan.”

    Busseja Klaukkalaan menee 7- 9:n aikoihin kerran 20 minuutissa ja päiväsaikaan n kerran 40 minuutissa. Matka-aika 40 – 60 minuuttia(sama vuoroväli kuin mitä oli 70-luvun alussa Länsi-Hämeenkylään, jossa silloin asuin)
    Olettaisin, että Vihdintieltä Haagasta pääsee nopeammin Klaukkalaan kuin Tikkurilaan. Se ei silti poista sitä, että Tikkurila on keskeisemmällä paikalla.

    Tuntuu siltä, että Klaukkalasta on tullut maailman äären symboli – siis tällä palstalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.9.2008 kello 4:39

    Ei, Klaukkala ei ole maailman äären symboli, vaan kohtalaisenlähellä oleva paikka verrattuna nyt vaikkapa Pornaisiin, joka on yksi seudun nopeiten kasvavia kuntia. Se nyt sattui olemaan yksi pääministerin mainitsemista ideaaleista. Hänen mallinsa edellytti (ehdottomasti) että noihin “puutarhakaupunkeihin” saadaan myös työpaikkoja. Vasta-argumenttini oli, että ei tulla saamaan, koska tuollaisen paikkakunnan työpaikkojen potentiaalinen väestöpohja on niin pieni, ettei sillä ole pääkaupunkiseudun etuja, eivätkä työpaikat siksi tule sinne rynnimään. Eivät ole rynnineet tähän mennessä, eivätkä tämän jälkeenkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Markku af Heurlin kirjoitti 26.9.2008 kello 10:18

    Olisi hyvä tietää, mikä on Klaukkalaan työpaikakomavaraisuus nyt. Sinnehän on tullut mm. neovalojen, pienien kaivinkoneiden ja moottorpyörien erikoisliikkeet, joiden asiakaspohja on koko pk-seutu. Mutta mitään suurta erikoisalan osaamista Klaukkalaan ei tietenkään voi keskittyä, eikä kai kukaan ole sellaista väittänytkään.

    Minulla oli kiinteistö Keravalla, jonka hankittiin 1973.Silloin se oli vähän uneliaan tuntuinen olikohan 17.000 asukkaan kauppala. Nyt kyseessä on valtakunnallinen oluenpanon keskus.

    Tapiola perustui sekä Helsingin läheisyyteen että Otaniemeen samoihin aikoihin rakennettuun TKK:n kampukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Mikko R kirjoitti 26.9.2008 kello 11:01

    Teemu ja Petri puhuivat etätyöstä ja tekniikan vaikutuksista sen tekemiseen. Tekniikan kehittyessä jokainen ihminen pystyy omaamaan kapeamman alueen työstään. Tästä syystä tarvitaan suurempi kirjo ihmisiä ja etenkin heidän päivittäistä yhteistyötään. Tämä vähentää radikaalisti mahdollisuuksia etätyöhön ja suosii työpaikkojen keskittymistä. Kunnon välitöntä yhteyttä ja vuorovaikutusta ihmisten välille ei saada videopuhelimella.

    Ennen konepajassa riitti hitsari nyt täytyy olla hitsari, asentaja, cnc-koneistaja atk-tukihenkilö, toiminnanohjausjärjestelmäguru ym. Puhumattakaan kuinka kännyköiden suunnittelu on muuttunut yhden radio-piirin ympäriltä täysin vailla rajoja olevaksi muotoilun, tekniikan ja sisällön suunnittelun “sekamelskaksi”. Tästä syystä yritykset hakeutuvat suuriin keskuskiin joista saa kaikki tarvittavat osaajat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Kari kirjoitti 26.9.2008 kello 14:18

    “Vasta-argumenttini oli, että ei tulla saamaan, koska tuollaisen paikkakunnan työpaikkojen potentiaalinen väestöpohja on niin pieni, ettei sillä ole pääkaupunkiseudun etuja, eivätkä työpaikat siksi tule sinne rynnimään. Eivät ole rynnineet tähän mennessä, eivätkä tämän jälkeenkään.”

    Voi nyt ehkä mennä hieman pilkun viilaamiseksi, mutta kuten aiemmassa postauksessani totesin, olennaista on markkinan koko ei sinänsä alueen koko (vaikka toki nämä ovat jossain määrin yhteydessä). Esimerkiksi Klaukkalaan voi tulla paljonkin työpaikkoja, mikäli paikan saavutettavuus (vaikka henkilöautolla) on riittävän hyvä. Sen sijaan sinne _ei_ voi syntyä paljon työpaikkoja, jotka ovat asikkaiden ja työntekijöiden kannalta kävelyetäisyydellä (kuten Vanhanen virheellisesti väitti), koska kävelyetäisyydellä ei ole riittäviä markkinoita eikä väestöpohjaa.

    Itseasiassa on jo nähtävissä kehitystä, jossa kauppaliikkeitä syntyy Kehä III:n varrelle kuin sieniä sateella (Kehä III taitaa olla myynnillä mitattuna Suomen suurin “kauppakatu”), vaikka siellä ei varsinaisesti asu juuri ketään. Syy on tietenkin se, että markkina-alue on keskellä peltoakin suuri, koska noin pari miljoonaa ihmistä asuu alle tunnin automatkan päässä.

    Osmo on, mielestäni täysin aiheellisesti, kristisoinut tuota Vanhasen himmelimallia, koska se tuottaa tolkuttoman määrän autoliikennettä (tämä on ympäristöhaittojen lisäksi myös erinomaisen kallista). Mutta pitää huomata, että Vanhanen kuvasi sitä, mitä todellisuudessa on tapahtunut ja mitä tulee tapahtumaan myös jatkossa. Tämä johtuu siitä, että alueen liikeneinfrastruktuuri on rakennettu sellaiseksi kun se on rakennettu. Toisin sanoen on rakennettu tehokas ja toimiva autoliikenteen verkko (säteittäiset valtaväylät ja kehätiet), eikä kohonnutkaan polttoaineen hinta poista sen tuomia etuja “kaukana” ydinkeskustasta oleville alueille.

    Nähdäkseni kehityksen pysäyttäminen vaatisi todella rankkoja toimenpiteitä joko lainsäädännössä, investoinneissa tai kaavoituksessa. Ja minä en usko, että riittäviin toimenpiteisiin löytyisi poliittista tahtoa.

    Mitä taas tulee tuohon Osmon helminauhamalliin, niin sekään ei ole ongelmaton. Sitähän on kohtuullisen tarkasti noudatettu PK-seudun joukkoliikenteen järjestämisessä. Keskustasta lähtee viisi sormea tai “nauhaa” eri suuntiin. Nämä nauhat on toteutettu raskaalla raideliikenteellä (metro, Martinlaakson rata, Päärata ja Rantarata) poislukien Länsisuunta, joka toistaiseksi on hoidettu tehokkaalla bussijärjestelmällä.

    Homma ei kuitenkaan toimi, vaan joukkoliikenteen kulkutapaosuus laskee kuin lehmän häntä ja autoilu lisääntyy, koska tuollainen yksiulotteinen malli ei huomioi niitä etuja, mitä “verkkomaisella” rakenteella saadaan aikaan pelkkään nauhaan verrattuna.

    Pikaratikkamiehet tietenkin syyttävät asiantilasta, osin aiheellisesti, väärin valittua teknistä ratkaisua (raskasraide), Helsinki syyttää siitä Espoon kaavoitusta, Espoo Helsingin valtapeliä ja YTV/HKL rahojen vähyyttä, mutta perusvika on lopulta väärissä malleissa ja vanhentuneissa käsityksissä. Autoilun kasvun hyväksymisestä tulevia epäsuoria kustannuksia ei ymmärretä, eikä hyväksytä sitä tosiasiaa, että Helsingin kokoinen kaupunki ei voi enää olla yksikeskustainen. Joukkoliikenteen toteutukseen ei riitä pelkkä nopea yhteys ydinkeskustaan.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Teemu Kemppainen kirjoitti 26.9.2008 kello 15:54

    Ken elää, hän näkee. Niin paljon on tottumuksista kiinni. Itse pidän älyttömänä sitä, että sadat tuhannet suomalaiset jonottavat aamu- ja iltapäiväruuhkassa vain päästäkseen toimistolle lukemaan sähköpostia ja puhumaan matkapuhelimessa.

    Suuri osa suomalaisista toimistotyöntekijöistä todella tekee tätä. Olisi täysin mahdollista tehdä ainakin 1-2 työpäivää viikossa etätyönä. Se vähentäisi pendelöinnin aiheuttamia saasteita 20 tai 40 prosenttia. Tämä olisi toteutettavissa vaikka ensi viikosta alkaen, ja muutokseen pitäisi kannustaa ylhäältä päin esim. verohelpotuksen kaltaisin kannustimin.

    Mikko R sanoi, että tekniikan tähden yritykset hakeutuvat keskuksiin josta saa kaikki tarvittavat erityisosaajat. Toinen näkee suunnan olevan sellainen, että yritys sijaitsee vaikka siellä Klaukkalassa ja tilaa muotoilun Nevadasta ja koodaamistyön Intiasta – missä ikinä parhaat ja halvimmat osaajat sijaitsevatkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. KariV kirjoitti 26.9.2008 kello 16:16

    Osmon vastauksista kuultaa lähes koko ajan läpi se, että elämää ei saa olla pk- seudun ulkopuolella.

    Kymmenen minuutin fillarimatka Hämeenlinnassa on kohtuuton, Klaukkala tai Pornainen on maan äärissä jne.

    Esimerkiksi Tikkurila on kyllä keskeisemmällä paikalla kuin moottoritien varressa oleva Klaukkala, johon pääsee julkisilla noin neljästi tunnissa 35- 40 minuutin matka-ajalla.

    Mutta onko Tikkurila sitten enään niin keskeinen kun katsellaan mihin toimistotilat on siellä aseteltu. Vanhan väritehtaan paikalla on yksi toimistokompleksi, kylällä on pienempiä toimistotiloja ja vanha polliisilaitos. Rikospoliisinkin talo on pienen kävelymatkan päässä keskustasta.

    Kukkaketo ja muut asuin alueet ovat vallanneet Tikkurilan keskustan ja Hiekkaharjussa on vanhaa asuntotuotantoa pilvin pimein. Ja toimitilarakentamiseen sopiva golf-kenttä.

    Mistä sitten löytyy toimisto ja liiketilat. Jumboa kohti käy matka. Sieltä löytyy toimistohotellia, lentokenttää, Retailparkkia jne. Mutta ne eivät ole ihan saavutetavissa junalla.

    Kartalla Tikkurila on varmaankin ideaalinen paikka skattalta katsottuna, mutta ei sinne oikein sovi kauhiasti uusia isoja toimistotiloja. Onhan siellä jotain, vanhassa autotalossa yksi hyvin hyvin menestyvä firma ja toisaalla taitaa olla Shellinkin toimitiloja jne.

    Emmää tiedä. Joskus soisi pk- seutulaistenkin ottavan läpät pois silmiltä ja ymmärtävän, että elämää on muuallakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Helsingistä kajahtaa kirjoitti 26.9.2008 kello 18:25

    “Osmon vastauksista kuultaa lähes koko ajan läpi se, että elämää ei saa olla pk- seudun ulkopuolella”

    Tuo on melko jyrkkä tulkinta, mutta olisi perin outoa, jos Osmo Helsingin piirin entisenä kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna ajattelisi vastoin kotikaupunkinsa etua. Eihän sellainen ole sallittua kepulaisillekaan. Miksi siis ei helsinkiläiset eivät saisi ajaa oman alueensa parasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Artturi Björk kirjoitti 26.9.2008 kello 18:32

    Karin kirjoitus on jämpti, mutta haluaisin lisätä sen, että ei myöskään hyväksytä sitä, että nämä asiat on niin monimutkaisia, että virkamiehet eivät osaa niitä paperilla ratkaista.

    Minusta ei voida sanoa, että Helsinki tarvitsee toisen keskustan tai että Helsingin liikennettä ei voida hoitaa tehokkaasti metrolla/pikaraitiovaunuilla/junalla/henkilöautoilla. Voi olla, että tullaan toimeen yhdellä keskustalla tai voi olla, että tehokasta olisi olla niitä vaikka kymmenen. Tämän ratkaisee parhaiten markkinat eikä mikään spekulaatio julkisella sektorilla. Siksi on erityisen tärkeää lakata tukemasta mitään liikkumismuotoja ja antaa kaupungin ja sen liikenneratkaisuiden kehittyä markkinaperusteisesti, eli että käytetyistä resursseista maksetaan itse.

    Jos tuloksena on vaikka yksityisautoilulle perustuva kaupunki, niin olkoon. Ei mikään liikennemuoto ole itsessään toista pahempi vaan kyse on siitä mistä saadaan paras tulos käytettyihin resursseihin nähden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Sampo Teikari kirjoitti 26.9.2008 kello 22:23

    “Tämän ratkaisee parhaiten markkinat eikä mikään spekulaatio julkisella sektorilla. Siksi on erityisen tärkeää lakata tukemasta mitään liikkumismuotoja ja antaa kaupungin ja sen liikenneratkaisuiden kehittyä markkinaperusteisesti, eli että käytetyistä resursseista maksetaan itse.”

    Jokseenkin huvittavasti tämä “antaminen kehittyä markkinaperusteisesti” johtaisi itse nopeasti normaalin länsimaisen markkinatalouden lähes täydelliseen romahdukseen Helsingissä. Erittäin merkittävä osa pääkaupunkiseudun asukkaista asuu ja/tai tekee työtä paikoissa, jonne markkinoiden ei olisi kannattavaa järjestää nykyisellä tasolla toimivia liikenneyhteyksiä, joten nämä ihmiset eivät pääsisi enää tekemään omia työmatkojaan eivätkä näin ollen tekemään työtä niillä samoilla markkinoilla, joiden nimissä heiltä olisi riistetty liikkumismahdollisuus.

    “Jos tuloksena on vaikka yksityisautoilulle perustuva kaupunki, niin olkoon.”

    Helsinki ei yksinkertaisesti voi olla yksityisautoilulle perustuva kaupunki, koska täällä ei yksinkertaisesti mahtuisi enää liikkumaan yksityisautolla, jos kaikki – tai edes nykyistä merkittävästi useammat – tekisivät niin. Täällä on onneksi niinkin vanhoja helsinkiläisiä, kuten minä, että he muistavat esimerkiksi HKL:n kuljettajien viikon mittaisen lakon helmikuussa 1998. Tuon viikon aikana melkein kaikki kävelymatkaa pitempi jokapäiväinen liikkuminen Helsingissä oli yhtä helvettiä – yhtä lailla auton omistajille kuin julkisen liikenteen varassa olleillekin. Kun kaikki auton omistajat olivat samaan aikaan liikkeellä vaihtoehtoisen liikkumistavan puuttuessa, siitä ei tullut kerrassaan mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Juha kirjoitti 26.9.2008 kello 22:49

    Minusta myös on aivan kohtuutonta ajatella, että Helsinkiin mahtuu vain yksi keskus. Keskustaan on täältä laitamilta liian pitkä matka! Kuka jaksaa istua 50-60 min bussissa yhteensuuntaan vain päästäkseen keskustaan.

    Vantaalle kehä III:n varteen tarvitaan toinen keskusta. Ja eiköhän sen pikku hiljaa siihen ole syntymässäkin. Flamingo ja Jumbo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Artturi Björk kirjoitti 27.9.2008 kello 2:14

    Sampo Teikari: Ymmärsit hienosti edellisen kommenttini pointin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Juha kirjoitti 27.9.2008 kello 20:21

    Vielä yksi pointti: jos Klaukkalaan tulisi paljon työpaikkoja, niin nousisivatko silloin myös asuntojen hinnat?

    Tällöinhän koko idea Klaukkalaan muuttamisesta romuttuisi, koska edullisia ja tilavia asuntoja ei enää olisi tarjolla kohtuullisen matkan päässä kauppakeskuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Markku af Heurlin kirjoitti 28.9.2008 kello 23:29

    “Vielä yksi pointti: jos Klaukkalaan tulisi paljon työpaikkoja, niin nousisivatko silloin myös asuntojen hinnat? ”

    Käsittääkseni kyllä.

    Oileskelen nyt vanhan saksalaistuttavaniluona 10.000asukkaanpikkukylässäReininvarrella.6kmbonnisat, 25kmKölnistä.SuorabussiyhteysBonniin (20min ?),Kölniin vaihdolla.Junakemiantehtaalle.vain tavarakauljetuksia. Tontiti 300, m2(5000 m2,sehän oliisjoluksusta). Tämäonjokusollut aivanpieni malaiskylä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus