Helsingin ja Vantaan yhdistyminen viivytyksettä
21.9.2008 · Aihe: Oden vaaliohjelma
Aika moni varteenotettava taho on esittänyt viime aikoina Helsingin ja Vantaan kuntaliitosta. Olen ottanut asiaan kantaa aiemmissa kirjoituksissani sitä kannattaen minäkin. Nyt virkamieskunnassa uskotaan varsin yleisesti liitoksen joskus toteutuvan. Tällainen “kohta yhdistytään” vaihe on vaarallinen,koska virkamieskunta ja jotkut poliitikotkin alkavat varautua liitokseen esimerkiksi pyrkimällä toteuttamaan nyt investointeja, jotka yhdistyneessä kaupungissa eivät menisi läpi. Kauaskantoisten uudistusten valmistelu taas saattaa mennä jäihin. Odotusvaihe tulee kalliiksi. Siksi kuntaliitoksesta pitäisi tehdä päätös pikaisesti – tai sitten hylätä koko hanke.
Kommentit
17 Vastausta artikkeliin “Helsingin ja Vantaan yhdistyminen viivytyksettä”
Jätä vastaus
Kunnallisalan kehittämissäätiössä on julkaistu tutkimus, jonka mukaan verorahoille saa eniten vastinetta kasvatettaessa kunnan kokoa 10 000 asukkaaseen saakka. Sen jälkeen kustannustehokkuus ei enää kasva.
http://www.polemiikki.fi/files/library/attachments/Tutkimus50.pdf
Mistä siis hirveä into kasvattaa kuntakokoa entisestään? Keskittäminen ja kuntakoon kasvattaminen vain etäännyttää kuntalaisia päätöksenteosta ja vieraannuttaa politiikasta yhä pahemmin.
Jos ajatellaan palvelujen järjestämistä, 50 000 asukasta riittää vallan hyvin. Helsingin ja Vantaan osalta kyse on maankäytöstä, asuntopolitiikasta ja kaavoituksesta.
Siinähän sitten helsinkiläisinä järjestellään mm. täysin levällään olevat lasten ja nuorten asiat Vantaalla.
Erityisoppilaita eniten koko maassa ja kaikkia ei tietysti ole edes jonojen takia diagnosoitu tai muuten annettu erityisstatusta.
Mutta kai se sitten on hienoa olla Vansinki vai mikä siitä nyt tulee.. Helvantia.
Osmo kirjoitti: “…koska virkamieskunta ja jotkut poliitikotkin alkavat varautua liitokseen esimerkiksi pyrkimällä toteuttamaan nyt investointeja, jotka yhdistyneessä kaupungissa eivät menisi läpi.”
Eli, olisiko parempi, että virkamiehet eivät saisi asettua vaaleissa ehdolle, koska oma etu menee yhteisön edun edelle?
Kokemuksesta melkein jokainen osaa kertoa, kannattaako uskoa tunisialaisen torimyyjän vakuuttelut siitä, että kyse on vain hetken aikaa voimassa olevasta ja vain sinulle tarkoitetusta tarjouksesta. Totta ihmeessä asiat pitää huolella suunnitella ja selvittää, ei päätöksiä saa tehdä intuitiolla! Tai omassa elämässäsi saat, mutta toisten rahoilla se ei käy. Vaikka sama intuitiohan se oli sen surullisen kuuluisan kahden metrin tulvavallin kanssa…
En näköjään sanonut riittävän selkeästi, mitä sanoin. Jos kaksi kuntaa on yhdistymässä varoineen ja velkoineen, molempien kannattaa investoida korttelikouluihin ja urheilukenttiin omalla alueellaan ja velkaantua vaikka kuinka paljon, koska velat menevät sitten yhteiseen piikkiin,mutta investointi jää siihen paikkaan,mihin se on tehty. Tällaista on näkynyt eräissä aikaisemmissa kuntaliitoksissa.
Toinen ongelma liittyy virkamiesten asenteisiin uudistuksia kohtaan: mitään ei kannata suunnitella, koska tässä kuitenkin menee kaikki uusiksi.
Tällä ei ole tekemistä virkamies-valtuutettujen kanssa, joiden ongelmallisuus liittyyy valtuuston henkilöstöä koskeviin linjauksiin.
Mikä helkkarin into on tehdä pieneen maahan mammuttikuntia?!? Olen satavarma, että muitakin mahdollisuuksia ja keinoja on tiivistää ja järkevöittää yhteistyötä eri aloilla yli kuntarajojen.
Luotakoon metropolialueelle joku oma hallintomalli vaikkapa tyyliin Suur-Lontoo (Greater London). Ja eikös tuota Kainuun mallia voisi soveltaa muuallakin!?!
Ai mikä into?
Osmohan vastasi tähän jo aikaisemmin:
“Helsingin ja Vantaan osalta kyse on maankäytöstä, asuntopolitiikasta ja kaavoituksesta”
Osmo kirjoitti:
“Helsingin ja Vantaan osalta kyse on maankäytöstä, asuntopolitiikasta ja kaavoituksesta.”
Eikö siinä tapauksessa olisi järkevää sopia yhteistyöstä näissä asioissa ja olla keskittämättä päätöksentekoa sellaisissa asioissa, joista siitä on vain haittaa?
Luulenpa, että sinulla ja muilla politiikoilla on hieman erilainen näkökulma kunnalliseen päätöksentekoon kuin tavallisilla kansalaisilla. Poliitikoilla kanavat päätöksentekoon ovat auki, tavallisten kansalaisten kohdalla näin ei ole. Siksi poliitikot eivät oikein ymmärrä politiikasta vieraantumisen problematiikkaa. Ja puhun politiikasta vieraantumisesta tässä yhteydessä tietysti siksi, että katson kunnallisen päätöksenteon keskittämisen suurempiin yksiköihin johtavan päätöksenteon karkaamiseen yhä kauemmaksi tavallisista kuntalaisista.
Juhana Harju: “Ja puhun politiikasta vieraantumisesta tässä yhteydessä tietysti siksi, että katson kunnallisen päätöksenteon keskittämisen suurempiin yksiköihin johtavan päätöksenteon karkaamiseen yhä kauemmaksi tavallisista kuntalaisista.”
Kärjistän hieman, mutta kumpi on pahempi: Päätöksenteon karkaaminen piirun verran kauemmaksi vai sen luovuttaminen kasvottomille ylikunnallisille yhteistyöorganisaatioille?
Maankäyttö, asuminen ja liikenne ovat niin keskeisiä asioita valtuuston päätöksenteossa, että niiden delegoiminen “yhteistyössä hoidettaviksi”, on varsin epädemokraattista vallan siirtoa suorilla vaaleilla valituilta päättäjiltä.
Pääkaupunkiseudulla voisi toki hallintoa järjestää myös erillisellä metropolivaltuustolla, joka valittaisiin suorilla vaaleilla. Puolueista vain Vihreät ovat tätä kannattaneet, muut puolueet eivät halua uusia vaaleja. ja ilman vaaleja vallan siirtäminen on ongelmallista.
Helsinki ja Vantaa ovat molemmat urbaaneja samoihin arvoihin uskovia. Näiden yhteenliittymä olisi todella voittava yhdistelmä.
Minusta kaupunki tarvitsisi myös puistoalueita urbaanin cityn lisäksi. Joten ehdotan Helsingin, Vantaan ja Itäisen puistoalueen (Sipoo) yhdistämistä yhdeksi kaupungiksi.
J. Värälä kysyi:
“…kumpi on pahempi: Päätöksenteon karkaaminen piirun verran kauemmaksi vai sen luovuttaminen kasvottomille ylikunnallisille yhteistyöorganisaatioille?”
Helsingissä päätöksenteko on jo nyt liian kaukana tavallisista kuntalaisista. Valtuutetut eivät tälläkään hetkellä tunne kaupunginosien erityisongelmia ja -piirteitä (tiedän sen kokemuksesta). Siksi pidän päätöksenteon karkaamista vielä selvästi kauemmaksi pahempana asiana.
Kasvottomien yhteistyöelinten vaihtoehtona voisi kenties olla se, että Vantaan ja Helsingin valtuustot kokoontuisivat yhteiskokouksiin käsittelemään yhteistyötä vaativia asioita, esimerkiksi kaavoitusta ja asuntopolitiikkaa. Kaipa sellainen olisi teknisesti mahdollista, jos sitä vain halutaan.
Kaavoitusta voidaan tietysti tehdä “yhteistyöllä”, mikä tarkoittaa, että virkamiehet neuvottelevat sopimuksen ja luottamusmiesten on se pakko sellaisenaan hyväksyä (tai hylätä)
Valtuustot voivat tietysti tavata ja puhuakin keskenään. Tällaisia seremonioita YTV-kuntien kesken järjestetään jo nyt. Niissä ei voi äänestää, vaan jokaisen valtuuston on hyväksyttävä sama päätös erikseen täsmälleen saman sisältöisenä. On siinä valtuutetulla valtaa! Sellaista kokousta, jossa Helsingin ja Vantaan valtuustot muodostaisivat yhteisen kokouksen (85 helsinkiläistä ja 67 vantaalaista) jä voisivat äänestää, ei kunnallislaki tunne. Ja onhan siinä helsinkiläisen valtuutetun takana silloin myös yli kaksi kertaa enemmän äänestäjiä, mikä tekisi äänestämisestä vähän kummallisen.
Tässä päätöksenteossa ei kuitenkaan ole ongelman ydin.
1) Vantaalla ei ole varaa toteuttaa kaavoja, Helsingillä olisi. Jokainen uusi asukas maksaa kunnalle noin 10 000 euroa koulu- terveyskeskus-, päiväkoti ym. investointeina. Vantaalla on pantu kasvun rajaksi noin 1,5 prosenttia vuodessa, mikä on kunnalle suuri kasvunopeus, mutta Vantaan tapauksessa ihan liian vähän, koska rakentamiseen soveltuvaa maata kyllä olisi. Siksi Vantaan puoli Nurmijärven ja Vantaan rajasta on rakentamatonta, vaikka se sijaitsisi paljon paremmin.
2) Helsinki ja Vantaa kilpailevat yrityksistä ja veronmaksajista. Helsinki kaavoittaa nyt pientaloja aluille, jotka soveltuisivat paremmin kerrostaloille ja kilpailee Vantaan kanssa esimerkiksi SOK:n pääkonttorista.
Helsingin ja Vantaan yhdistäminen merkitsisi sitä, että valtuutetuilla on entistä vähemmän paikallistuntemusta. Esimerkiksi nykyisen Vantaan Riipilästä kotoisin oleva valtuutettu joutuisi käsittelemään asioita, jotka koskevat Helsingin Laajasaloa, ja päinvastoin. Kun paikallistuntemusta ei ole lainkaan, päätökset täytyy perustaa pelkkiin numeroihin. Se ei voi olla eduksi niiden kannalta, joita päätökset koskevat.
Helsingin ja Vantaan yhdistäminen ei ole mitenkään paras ratkaisu pääkaupunkiseudun ongelmiin, mutta kyllä se nykytilanteen voittaa.
Parasta olisi metropolihallinto kuten monissa yli miljoonan asukkaan kaupungeissa, toiseksi parasta fuusioida koko pääkaupunkiseutu yhteen kuntaan (ja ehkä lähikuntiakin) ja vasta kolmanneksi paras ratkaisu on tämä Vantaa-liitos. Realististesti ottaen tämä vaan on se mahdollinen vaihtoehto.
Täysin hajautetussa hallinnossa on äärimmäisen vaikea saada päätettyä yhtään msitään järkevästi, aj toisaalta kunnat alkavat kilpailla epäterveillä tavoilla (vrt. Espoon kermankuorintayritykset ja etenkin Sipoo).
Vapaaehtoinen yhteistyö rapauttaa demokratian ja valta luisuu yhteistyötä pyörittäville viranomaisille, kuten Osmo ja Minerva yllä kuvaavat.
Siksi vaihtoehtoina ovat ylikunnallinen demokraattinen elin, jolla on suuri osa kuntien keskeisestä vallasta (kaavoitus ja liikenne), tai yhdistellä kuntia.
Olin joitakin vuosia sitten vielä itsekin pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisen kannalla, mutta nähtyäni käytännössä joitakin esimerkkejä siitä, millaisiin lopputuloksiin riittämätön paikallistuntemus johtaa, en ole enää samalla kannalla. Yhtenä esimerkkinä viittaan Kumpulassa sijaitsevan Kumpulanmäen raiskaamiseen brutaalilla arkkitehtuurilla, joka ei ota huomioon ympäristöä, johon se on rakennettu. Olen täysin varma, että jos kaupunginvaltuutetuilla olisi ollut riittävää paikallistuntemusta, aluetta ei olisi kaavoitettu ja rakennettu tavalla, jolla se nyt on rakennettu. Pahinta Kumpulanmäellä on Ilmatieteen laitoksen järkyttävä lasikolossi, joka osittain pilaa Kumpulan kartanon hienon kulttuurimaiseman.
Olin ajatellut äänestää Vihreitä näissä kunnallisvaaleissa, mutta en voi hyväksyä Vihreiden aikeita keskittää kunnallista päätöksentekoa entisestään. Pidän subsidiariteettiperiaatetta sen verran tärkeänä, ja päättäjien on tunnettava paikalliset olot. Siksi valitsen toisen puolueen.
Jaa että Helsinki on nyt meidän Vantaan maa-alan perään kun noin on selvitellyt paljonko meillä on vapaata maata! Huh huh, Helsinki pysyköön kaukana Vantaasta!!!!!! Yhdistyminen on vihon viimeinen asia, toivon mukaan myös muut vantaalaiset tajuavat sen, sillä pitäisihän tästä järjestää kysely vantaalaisten keskuudessa, koskeehan tämä meitä niin paljon?