Artikkelin Terveisiä Kempeleeltä Helsinkiin kommentit

Kirjoittaja: riku

riku — Mon, 22 Sep 2008 10:49:22 +0000

Olisiko logiikka se, että kun valtio esittää rajoja niin valtiolta on sitten kivampi penätä lisää rahaa.

Kirjoittaja: spottu

spottu — Sun, 21 Sep 2008 22:22:47 +0000

“Pitäisikö laittaa nykyinen järjestelmä kuntoon vai järjestää maksukykyisille madottomat ja päikkärikelpoiset hoitopaikat?”

Juurikin nappasin taas pyrvinit toisen kerran puolen vuoden sisään vaikka ympäristö on niin elitistinen että köyhempää kylmää. Keväällä oli täitä. Lapsiperheen elämä nyt vaan on tätä. Ihan kaikkea ei kannata laittaa toimimattoman kunnallisdemokratian syyksi tai huutaa valtiota apuun.

Kirjoittaja: Ongelmista nimettä

Ongelmista nimettä — Sun, 21 Sep 2008 17:52:08 +0000

Elina;

Meillä oli hoitaja kotona viime kesään saakka. Nyt kun vanhin meni esikouluun, niin päätimme samalla laittaa pienemmät sisarukset hoitoon. Suosittelen kaikkia ottamaan lastenhoitajan kotiin, jos se on mitenkään mahdollista.

Tartunnoista itsessään koen mielekkäämmäksi keskustella jonkun asiantuntijan kanssa. Vaikka vaimoni. Ja voin taata, että Elinan käsitys uusintainfektion lähteestä on virheellinen.

Kirjoittaja: Elina

Elina — Sun, 21 Sep 2008 07:58:46 +0000

Ongelmista nimettä,

Jos kunnallinen laitoshoito ei miellytä, niin miksi ette palkkaisi kotiin hoitajaa esim. jonkun toisen perheen kanssa kimpassa, jos toisen vanhemman kotiin jäänti on teillä poissuljettu mahdollisuus? Saisitte siihen yksityisen hoidon tuen, joka kolmesta lapsesta on sen verran, että nettohinta tulisi varmasti suunnilleen saman suuruiseksi.

Vaikuttaa muuten, että kihomadot tulevat teiltä kotoa. Munathan elävät kodin tekstiileissä kaksikin viikkoa. Todennäköisesti olette siinä ikävässä tilanteessa, että niitä on jatkuvasti joka puolella verhoja ja sohvan selkänojia myöten. En usko, että ryhmästä voi saada kovin tiheästi tartuntoja. Kihomato ei tartu loppujen lopuksi kauhean helposti, vaikka sellainen maine sillä on.

Kirjoittaja: eagles fly singly

eagles fly singly — Sun, 21 Sep 2008 05:20:38 +0000

Mielenkiintoinen alustus ja keskustelu. Johtopäätöksenäni, että kunnallinen demokratia ei keskustelijoitten mielestä toimi tai, että kunnalliset päättäjät eivät hoida hommiaan valitsijoittensa edun mukaisesti. Se, että he kanavoivat valitukset valtion piikkiin lienee aika inhimillistä?

Mutta siitä päästään kysymykseen: miksi kunnallinen päätöksenteko sitten ei toimi?

Minun vastaukseni siihen on: puolueet. Eikä siksi, että ne organisaationa olisivat jonkinlainen pahan ruummiillistuma vaan siksi, että kuntalaisten enemmistön kanta ei välttämättä ole sama kuin valtuustossa edustettujen puolueitten (ryhmien) kanta.

Kunnallisen demokratian nykyversio aiheuttaa matemaattisesti samaan tilanteeseen kuin prosenttien laskeminen prosenteista.

Kirjoittaja: Elina

Elina — Sun, 21 Sep 2008 01:16:26 +0000

“Olisipa kiva tietää millä perusteella esim. yleiskooksi 1-2 luokilla 18 oppilasta on muuttunut 3-6 luokilla 22 oppilaaksi.”

Tietysti siksi, että tässä vaiheessa normaali lapsi ei tarvitse opettajalta niin paljon yksilöllistä huomiota ja lasten erot ovat huomattavasti tasaantuneet koulun alkutaipaleelta. Myös tyttöjen ja poikien erot ovat tässä vaiheessa paljolti tasaantuneet. Tytöthän ovat usein koulun alussa kypsempiä sekä kognitiivisilta että sosiaalisilta taidoiltaan.

Minun kolmasluokkalaiseni on luokassa, jossa on 34 oppilasta, joten aika luksukselta tuo 22 tuntuu. Asiaa on ratkottu kouluavustajin ja jakamalla mahdollisimman moni tunti kahteen ryhmään.

Kirjoittaja: Jzz

Jzz — Sat, 20 Sep 2008 20:22:41 +0000

Aina kuntavaalien alla tuntuu unohtuvan varmaankin tarkoituksellisesti tuo kuntien itsehallinto, joka taitaa olla ihan kuntalakiin kirjattu. Eli kunnille ei tehtäviä osoiteta muuten kuin lailla. Nyt pikkuhiljaa alkavat vaalikeskustelut, joissa valtakunnan politiikan ykkössarjalaiset kertovat tv-keskusteluissa siitä millaisia palveluita kuntien pitäisi tarjota ja kuinka ryhmäkoot ynnä muut ovat liian isot. Samalla annetaan ymmärtää, että jos meidän puolue voittaa, niin rahaa tulee valtiolta siihen ja siihen tarkoitukseen.
Lupaukset jäävät kyllä lupauksiksi, sillä valtion rahoitusta ei voida pääsääntöisesti korvamerkitä mihinkään käyttötarkoitukseen. Eli vaikka valtakunnallisissa vaalikeskusteluissa puhutaan, että vanhusten hoitoon valtio lupaa rahoitusta, tulee se kuitenkin kunnassa yhteiseen kassaan, jonkä käytöstä valtuusto päättää. Ja tekee sillä mitä tykkää…Kaikesta ei kuitenkaan voida lakia säätää, jossa määrätään palvelu, sen sisältö ja taso. Jos näin tehtäisiin voitaisiinkin koko kunnallinen itsehallinto lakkauttaa tarpeettomana.
Kun kuntavaalit ovat muuttuneet valtakunnallisiksi vaaleiksi, ei kukaan jaksa oikein olla kiinnostunut siitä ketä sinne omaan valtuustoon valitaan. Valtuustot kuitenkin tosiasiassa tekevät paikallisia palveluita koskevat päätökset sillä kakulla mitä kunnallisveroilla ja valtionosuuksilla kunnalle kerätään, ei Katainen, Vanhanen tai Urpilainen. Jos jossain kunnassa palvelu prakaa, ollaan heti kysymässä vastaavalta ministeriltä vastausta miksi näin on voinut käydä, vaikka asiaa pitäisi kysyä paikallispäättäjiltä.
En usko Tuota Osmon väitettä, että laajemmasti paikalliset poliitikot vaativat, että valtio määrää kuntia. Kyllä kuntalaiset noita vaatimuksia esittävät. Paikalliset päättäjät ovat varmasti vaan tyytyväisiä siitä, että jos tulee huono päätös tehtyä ei heitä siitä tilille vaadita, vaan kenties joku ministeri.
Näin ei vallan ja vastuun tasapaino oikein toteudu.

Kirjoittaja: Ongelmista nimettä

Ongelmista nimettä — Sat, 20 Sep 2008 18:32:49 +0000

Luokkakoot voivat olla yksi ongelma, mutta käytän tässä tilaisuuden törkeäasti hyväkseni esittelemällä muutaman muun.

1. Meillä täällä on tilanne, jossa 40 lasta laitetaan joka päivä yhteen saliin nukkumaan jumppapatjoille. Paino sanalla laitetaan, sillä nukkuminen taitaa jäädä. Tilanne on “normaali” eikä mikään väliaikaisratkaisu.

2. Päiväkotien pihoilla olleista talonmiesten asunnoista on tehty ryhmiksiä. Ilmanvaihdot on suunniteltu yhdelle perheelle.

3. Tästä saa normaali kolmelapsinen perhe maksaa 550 euroa kuussa. 230+210+50+60. Viimeinen kuusikymppiä tulee pyrvin-matollääkkeestä, jota joutuu lapsiaan päiväkodissa pitävät syömään säännöllisen epäsäännöllisesti. Tässä on ainakin sen luokan ongelma, että siihen soisi jonkun puuttuvan. Todennäköisesti aina löytyy se joku, jolla ei ole varaa matolääkkeeseen, sillä jatkuva riesa se on. Matolääke saisi olla kela korvattava tai sitten sen tulisi kuulua päivähoidon hintaan. Hyvin hoidettuna ongelma myös poistuisi.

Maksuton päivähoito olisi katastrofi, sillä maksuttomuus poistaisi todennäköisesti myös oikeuden vittuilla ja valittaa silloin, kun aihetta on. Tosin sillä nytkään mitään väliä ole, sillä kilpailua ei ole ja lapset on laitettava sinne, minne sanotaan.

hmm…

Pitäisikö laittaa nykyinen järjestelmä kuntoon vai järjestää maksukykyisille madottomat ja päikkärikelpoiset hoitopaikat?

Kirjoittaja: Abso Luutti

Abso Luutti — Sat, 20 Sep 2008 17:34:49 +0000

Linkistä
http://www.adressit.com/luokkakoot
ote :

”
2)Uuteen koulustrategiaan määritellään yleisopetuksen keskiryhmäkooksi:
1-2 luokilla 18 oppilasta
3-6 luokilla 22 oppilasta
7-9 luokilla 18 oppilasta
Lisäksi määritellään enimmäisryhmäkooksi:
1-2 luokilla 20 oppilasta
3-6 luokilla 24 oppilasta
7-9 luokilla 20 oppilasta
”

Olisipa kiva tietää millä perusteella esim. yleiskooksi 1-2 luokilla 18 oppilasta on muuttunut 3-6 luokilla 22 oppilaaksi.

Jos paikkakunnalla on 26 kpl 1-2 luokan ikäistä oppilasta, niin tulisiko kouluun perustaa uusi luokka. Näin saataisiin kaiketi 2 luokkaa per 13 oppilasta.

Ei tällaisia absoluuttisia oppilaiden lukumääräisiä rajoja ymmärrä Erkkikään.

Kirjoittaja: Tapio Laakso

Tapio Laakso — Sat, 20 Sep 2008 12:01:48 +0000

Taitaa olla aika yleistä vaatia säätelyn tason vaihtamista tilanteessa, jossa haluttua muutosta ei saada aikaan poliittisten voimasuhteiden vuoksi. Samalla ongelmia vain lykätään yhdestä paikasta toiseen. Tämähän tuntuu aiheuttavan vähän sellaista instituutioiden hengittävää liikettä: hajautetaan, keskitetään, hajautetaan…

Jos kunta X rakentaa mieluummin jäähallin kuin panostaa terveydenhuoltoon niin kyllä sen pitää olla kunnan oikeus. Asukkaat voivat sitten joko 1) äänestää vaaleissa jotain muuta linjaa tai 2) äänestää jaloillaan.

Tietysti meidän on myös koko ajan mietittävä, että mikä on oikea säätelyn taso millekin asialle. Toisaalta pitää sitten muistaa, että ei tällaisista muutoksista välttämättä ole ihme tempuiksi. Tältä kannalta voi miettiä myös pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä. Suhtaudun asiaan positiivisvoittoisesti, mutta jos yhteistä tahtoa asioiden hoitamiseen ja suunnitteluun yhteisesti ei ole ollut tähän mennessä niin, miksi sitä olisi yhteisvaltuustossa sen enempää?