Terveisiä Kempeleeltä Helsinkiin

20.9.2008 · Aihe: _ 

Kempeleläinen isä lähettää aamun Hesarissa terveisiä Helsinkiin, että valtion pitää määrätä luokkakoolle yläraja. Minustakin on tärkeätä, että lapset saavat kunnon opetusta, mutta yksi periaatteellinen kysymys tähän sisältyy, jolla on aika laajoja implikaatioita. Miksi kempeleäinen isä lähettää terveiset Helsinkiin eikä Kempeleen valtuustolle?

Minä ihmettelin aina eduskunnassa, miksi kunnat vaativat, että valtio kahlitsee niiden päätöksentekoaan. Miksi eivät kahlitse itse itseään? Kepulaiset esimerkiksi olivat kovia vaatimaan, että valtio määräisi kuntia maksamaan korkeampaa kotihoidon tukea. Nythän valtio on määrännyt tuelle tietyn minimikoon, jonka kunta saa ylittää ja aika moni kunta ylittääkin. Paradoksaalisinta on, että tuota lain sallimaa miniä sovelletaan yleensä keskustajohtoisissa kunnissa, ja sama Keskusta vaatii, että valtio käskisi heidän tehdä parantaa tapansa. Yhtä kalliiksihan se kunnalle tulee, että tukea nostetaan valtion käskemänä kuin itse päätettynä. Tässä hallituksessa keskustalaiset onnistuivat saamaan valtion komentamaan heitä itseään, mikä varmaankin oli lasten kannalta hyvä ratkaisu. Joskus 1990-luvun alussa kuntien normitusta purettiin voimakkaasti, koska “paikallisesti tiedetään paremmin kuin Arkadianmäellä, mihin rahaa kannattaa panna”. Miksi paikallisesti ei tiedetä paremmin ja jopa paikalliset itse vaativat , että valtio komentaa paikallisia?

Ymmärrän sen, että valtion on suojeltava ryhmiä, jotka jäisivät kunnallisessa demokratiassa eli enemmistövallassa osattomiksi tai joita kunnat yrittäisivät karkottaa naapurikunnan vastuulle – liikuntavammaiset esimerkiksi – mutta melko ylivoimainen enemmistö ihmisistä käy jossain elämänsä vaiheessa koulua,joten syrjityksi vähemmistöksi ei heistä oikein ole.

Tämä “valtio sitokoon meidän kätemme” -vaatimus on oikeastaan aika periaatteellinen ajatellen vallan hajautusta.

Kommentit

14 Vastausta artikkeliin “Terveisiä Kempeleeltä Helsinkiin”

  1. Pete M. kirjoitti 20.9.2008 kello 12:12

    Suomalaiset ovat sääntelyä ja ohjausta rakastavaa kansaa (paitsi silloin jos ne tulevat maan rajojen ulkopuolelta). “Yhteiskuntaa” vaaditaan laittamaan kuntoon asiat, jotka voitaisiin saada nopeasti tehtyä talkootyöllä naapurien kesken. Ja mitä kauempaa Suomessa siitä “asioiden kuntoon laittamisesta” käsketään sitä tärkeämmäksi se koetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. spottu kirjoitti 20.9.2008 kello 12:42

    Jospa Kempeleellä kunta ei ole ottanut vanhempia riittävän vakavasti:

    “Kuntalaisaloite: Ei yli 24 oppilaan luokka- ja ryhmäkokoja Kempeleen kouluihin. Nimien keräys on nyt päättynyt. Aloite luovutetaan 19.5. kunnan hallitukselle. KIITOS KAIKILLE OSALLISTUJILLE!”

    http://www.adressit.com/luokkakoot

    Välillisesti jokseenkin samaa olen ollut mukana tekemässä kantakaupungissa, täällä onneksi kunnan luottamushenkilöiltä löytyi tukea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Arho Toikka kirjoitti 20.9.2008 kello 12:46

    Vähemmistö ei tässä tapauksessa ole koulua käyvät, vaan ne jotka kokevat rahojen käyttämisen luokkakoon pienentämisen tehokkaimmaksi rahojen käyttökohteeksi.

    Puolueiden paikallisosastojen ja eduskunnan toimijoiden preferenssit eivät ole välttämättä samoja. Jotta tässä olisi jotain ihmeteltävää, pitäisi kokonaisen kunnanvaltuuston pyytää valtiota apuun rajoittamaan toimiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Hanna kirjoitti 20.9.2008 kello 12:55

    KempeleeSTÄ. (Anteeksi pilkunviilaus.) Opettajana äänestäisin sellaista kunnallisvaaliehdokasta, joka tuollaisen rajan uskaltaisi vaatia kunnan sisällä. Tämänhetkisessä työpaikassani yläkoulun luokassa on maksimissaan 20 oppilasta, mikä on hienoa. Olen opettanut aiemmin yläkoulussa 25-27 oppilaan luokkia. Silloin ei enää ole todellista mahdollisuutta ottaa jokaista oppilasta huomioon ja suoda hänelle aikaa esim. tehtävissä auttamisessa.

    Usein valtuutetut muistelevat omia kouluaikojaan vuosikymmeniä sitten, ja julistavat oman totuutensa: “Meidänkin luokalla oli 40 oppilasta, ja hyvin opittiin. Ja kurikin säilyi.” Siihen ei auta selittää, että maailma, koulu ja oppilaat muuttuvat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Tapio Laakso kirjoitti 20.9.2008 kello 15:01

    Taitaa olla aika yleistä vaatia säätelyn tason vaihtamista tilanteessa, jossa haluttua muutosta ei saada aikaan poliittisten voimasuhteiden vuoksi. Samalla ongelmia vain lykätään yhdestä paikasta toiseen. Tämähän tuntuu aiheuttavan vähän sellaista instituutioiden hengittävää liikettä: hajautetaan, keskitetään, hajautetaan…

    Jos kunta X rakentaa mieluummin jäähallin kuin panostaa terveydenhuoltoon niin kyllä sen pitää olla kunnan oikeus. Asukkaat voivat sitten joko 1) äänestää vaaleissa jotain muuta linjaa tai 2) äänestää jaloillaan.

    Tietysti meidän on myös koko ajan mietittävä, että mikä on oikea säätelyn taso millekin asialle. Toisaalta pitää sitten muistaa, että ei tällaisista muutoksista välttämättä ole ihme tempuiksi. Tältä kannalta voi miettiä myös pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä. Suhtaudun asiaan positiivisvoittoisesti, mutta jos yhteistä tahtoa asioiden hoitamiseen ja suunnitteluun yhteisesti ei ole ollut tähän mennessä niin, miksi sitä olisi yhteisvaltuustossa sen enempää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Abso Luutti kirjoitti 20.9.2008 kello 20:34

    Linkistä
    http://www.adressit.com/luokkakoot
    ote :


    2)Uuteen koulustrategiaan määritellään yleisopetuksen keskiryhmäkooksi:
    1-2 luokilla 18 oppilasta
    3-6 luokilla 22 oppilasta
    7-9 luokilla 18 oppilasta
    Lisäksi määritellään enimmäisryhmäkooksi:
    1-2 luokilla 20 oppilasta
    3-6 luokilla 24 oppilasta
    7-9 luokilla 20 oppilasta

    Olisipa kiva tietää millä perusteella esim. yleiskooksi 1-2 luokilla 18 oppilasta on muuttunut 3-6 luokilla 22 oppilaaksi.

    Jos paikkakunnalla on 26 kpl 1-2 luokan ikäistä oppilasta, niin tulisiko kouluun perustaa uusi luokka. Näin saataisiin kaiketi 2 luokkaa per 13 oppilasta.

    Ei tällaisia absoluuttisia oppilaiden lukumääräisiä rajoja ymmärrä Erkkikään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ongelmista nimettä kirjoitti 20.9.2008 kello 21:32

    Luokkakoot voivat olla yksi ongelma, mutta käytän tässä tilaisuuden törkeäasti hyväkseni esittelemällä muutaman muun.

    1. Meillä täällä on tilanne, jossa 40 lasta laitetaan joka päivä yhteen saliin nukkumaan jumppapatjoille. Paino sanalla laitetaan, sillä nukkuminen taitaa jäädä. Tilanne on “normaali” eikä mikään väliaikaisratkaisu.

    2. Päiväkotien pihoilla olleista talonmiesten asunnoista on tehty ryhmiksiä. Ilmanvaihdot on suunniteltu yhdelle perheelle.

    3. Tästä saa normaali kolmelapsinen perhe maksaa 550 euroa kuussa. 230+210+50+60. Viimeinen kuusikymppiä tulee pyrvin-matollääkkeestä, jota joutuu lapsiaan päiväkodissa pitävät syömään säännöllisen epäsäännöllisesti. Tässä on ainakin sen luokan ongelma, että siihen soisi jonkun puuttuvan. Todennäköisesti aina löytyy se joku, jolla ei ole varaa matolääkkeeseen, sillä jatkuva riesa se on. Matolääke saisi olla kela korvattava tai sitten sen tulisi kuulua päivähoidon hintaan. Hyvin hoidettuna ongelma myös poistuisi.

    Maksuton päivähoito olisi katastrofi, sillä maksuttomuus poistaisi todennäköisesti myös oikeuden vittuilla ja valittaa silloin, kun aihetta on. Tosin sillä nytkään mitään väliä ole, sillä kilpailua ei ole ja lapset on laitettava sinne, minne sanotaan.

    hmm…

    Pitäisikö laittaa nykyinen järjestelmä kuntoon vai järjestää maksukykyisille madottomat ja päikkärikelpoiset hoitopaikat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jzz kirjoitti 20.9.2008 kello 23:22

    Aina kuntavaalien alla tuntuu unohtuvan varmaankin tarkoituksellisesti tuo kuntien itsehallinto, joka taitaa olla ihan kuntalakiin kirjattu. Eli kunnille ei tehtäviä osoiteta muuten kuin lailla. Nyt pikkuhiljaa alkavat vaalikeskustelut, joissa valtakunnan politiikan ykkössarjalaiset kertovat tv-keskusteluissa siitä millaisia palveluita kuntien pitäisi tarjota ja kuinka ryhmäkoot ynnä muut ovat liian isot. Samalla annetaan ymmärtää, että jos meidän puolue voittaa, niin rahaa tulee valtiolta siihen ja siihen tarkoitukseen.
    Lupaukset jäävät kyllä lupauksiksi, sillä valtion rahoitusta ei voida pääsääntöisesti korvamerkitä mihinkään käyttötarkoitukseen. Eli vaikka valtakunnallisissa vaalikeskusteluissa puhutaan, että vanhusten hoitoon valtio lupaa rahoitusta, tulee se kuitenkin kunnassa yhteiseen kassaan, jonkä käytöstä valtuusto päättää. Ja tekee sillä mitä tykkää…Kaikesta ei kuitenkaan voida lakia säätää, jossa määrätään palvelu, sen sisältö ja taso. Jos näin tehtäisiin voitaisiinkin koko kunnallinen itsehallinto lakkauttaa tarpeettomana.
    Kun kuntavaalit ovat muuttuneet valtakunnallisiksi vaaleiksi, ei kukaan jaksa oikein olla kiinnostunut siitä ketä sinne omaan valtuustoon valitaan. Valtuustot kuitenkin tosiasiassa tekevät paikallisia palveluita koskevat päätökset sillä kakulla mitä kunnallisveroilla ja valtionosuuksilla kunnalle kerätään, ei Katainen, Vanhanen tai Urpilainen. Jos jossain kunnassa palvelu prakaa, ollaan heti kysymässä vastaavalta ministeriltä vastausta miksi näin on voinut käydä, vaikka asiaa pitäisi kysyä paikallispäättäjiltä.
    En usko Tuota Osmon väitettä, että laajemmasti paikalliset poliitikot vaativat, että valtio määrää kuntia. Kyllä kuntalaiset noita vaatimuksia esittävät. Paikalliset päättäjät ovat varmasti vaan tyytyväisiä siitä, että jos tulee huono päätös tehtyä ei heitä siitä tilille vaadita, vaan kenties joku ministeri.
    Näin ei vallan ja vastuun tasapaino oikein toteudu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Elina kirjoitti 21.9.2008 kello 4:16

    “Olisipa kiva tietää millä perusteella esim. yleiskooksi 1-2 luokilla 18 oppilasta on muuttunut 3-6 luokilla 22 oppilaaksi.”

    Tietysti siksi, että tässä vaiheessa normaali lapsi ei tarvitse opettajalta niin paljon yksilöllistä huomiota ja lasten erot ovat huomattavasti tasaantuneet koulun alkutaipaleelta. Myös tyttöjen ja poikien erot ovat tässä vaiheessa paljolti tasaantuneet. Tytöthän ovat usein koulun alussa kypsempiä sekä kognitiivisilta että sosiaalisilta taidoiltaan.

    Minun kolmasluokkalaiseni on luokassa, jossa on 34 oppilasta, joten aika luksukselta tuo 22 tuntuu. Asiaa on ratkottu kouluavustajin ja jakamalla mahdollisimman moni tunti kahteen ryhmään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. eagles fly singly kirjoitti 21.9.2008 kello 8:20

    Mielenkiintoinen alustus ja keskustelu. Johtopäätöksenäni, että kunnallinen demokratia ei keskustelijoitten mielestä toimi tai, että kunnalliset päättäjät eivät hoida hommiaan valitsijoittensa edun mukaisesti. Se, että he kanavoivat valitukset valtion piikkiin lienee aika inhimillistä?

    Mutta siitä päästään kysymykseen: miksi kunnallinen päätöksenteko sitten ei toimi?

    Minun vastaukseni siihen on: puolueet. Eikä siksi, että ne organisaationa olisivat jonkinlainen pahan ruummiillistuma vaan siksi, että kuntalaisten enemmistön kanta ei välttämättä ole sama kuin valtuustossa edustettujen puolueitten (ryhmien) kanta.

    Kunnallisen demokratian nykyversio aiheuttaa matemaattisesti samaan tilanteeseen kuin prosenttien laskeminen prosenteista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Elina kirjoitti 21.9.2008 kello 10:58

    Ongelmista nimettä,

    Jos kunnallinen laitoshoito ei miellytä, niin miksi ette palkkaisi kotiin hoitajaa esim. jonkun toisen perheen kanssa kimpassa, jos toisen vanhemman kotiin jäänti on teillä poissuljettu mahdollisuus? Saisitte siihen yksityisen hoidon tuen, joka kolmesta lapsesta on sen verran, että nettohinta tulisi varmasti suunnilleen saman suuruiseksi.

    Vaikuttaa muuten, että kihomadot tulevat teiltä kotoa. Munathan elävät kodin tekstiileissä kaksikin viikkoa. Todennäköisesti olette siinä ikävässä tilanteessa, että niitä on jatkuvasti joka puolella verhoja ja sohvan selkänojia myöten. En usko, että ryhmästä voi saada kovin tiheästi tartuntoja. Kihomato ei tartu loppujen lopuksi kauhean helposti, vaikka sellainen maine sillä on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Ongelmista nimettä kirjoitti 21.9.2008 kello 20:52

    Elina;

    Meillä oli hoitaja kotona viime kesään saakka. Nyt kun vanhin meni esikouluun, niin päätimme samalla laittaa pienemmät sisarukset hoitoon. Suosittelen kaikkia ottamaan lastenhoitajan kotiin, jos se on mitenkään mahdollista.

    Tartunnoista itsessään koen mielekkäämmäksi keskustella jonkun asiantuntijan kanssa. Vaikka vaimoni. Ja voin taata, että Elinan käsitys uusintainfektion lähteestä on virheellinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. spottu kirjoitti 22.9.2008 kello 1:22

    “Pitäisikö laittaa nykyinen järjestelmä kuntoon vai järjestää maksukykyisille madottomat ja päikkärikelpoiset hoitopaikat?”

    Juurikin nappasin taas pyrvinit toisen kerran puolen vuoden sisään vaikka ympäristö on niin elitistinen että köyhempää kylmää. Keväällä oli täitä. Lapsiperheen elämä nyt vaan on tätä. Ihan kaikkea ei kannata laittaa toimimattoman kunnallisdemokratian syyksi tai huutaa valtiota apuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. riku kirjoitti 22.9.2008 kello 13:49

    Olisiko logiikka se, että kun valtio esittää rajoja niin valtiolta on sitten kivampi penätä lisää rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus