Nauha vai kolmio

20.9.2008 · Aihe: _ 

Paavo Ojala kysyi “Asfalttikepulaiset” viestiketjussa, miksi nauha on parempi kuin kolmio.Koska en näköjään pysty liittämään kuvia kommenttiin, vastaan omalla aloituksella.

Oheisessa kuvassa oletetaan, että kylät A ja C ovat jo olemassa ja joudumme päättämään, mihin sijoitamme B:n?

Jos se sijoitetaan väliin, kaupunki muodostaa nauhan, jos se sijoitetaan kolmion kolmanneksi kärjeksi, nämä kylät eivät muodosta nauhaa. Niiden välille tarvitaan kolme joukkoliikenneyhteyttä, kun nauhassa tarvittaisiin yksi. Jos nauhassa vuoroväli olisi kymmenen minuuttia, kolmiossa se olisi yli puoli tuntia, koska pitkät välit vähentävät joukkoliikenteen käyttöä. Nuo kylät eivät voisi käyttää ristiin toistensa palveluja eivätkä muodostaisi yhtä työssäkäyntialuetta, eikä niihin siksi tulisi työpaikkoja, elokuvateattereita, ei ravintoloita niin kuin ei Suurpeltoonkaan tule.

Tämä kuva vastauksena myös Elinalle, joka väitti, että nauhakaupungissa tarvitaan yhtä paljon teitä kuin himmelissä. Jo tässä kolmiossa tarvitaan kolme kertaa enemmän teitä kilometreinä laskettuna ja koska kaikki joutuvat käyttämään henkilöautoa joukkoliikenteen puuttuessa, teitä ja parkkipaikkoja tarvitaan vielä enemmän asfaltoitavina neliöinä laskettuna.

Kommentit

26 Vastausta artikkeliin “Nauha vai kolmio”

  1. Elina kirjoitti 20.9.2008 kello 10:19

    Öh, väitinkö noin? Olenpa fiksu.

    Tarkoitin, että joka tapauksessa asfalttitiet tarvitaan joka paikkaan, vaikka raiteet olisivat olemassa.

    Nauhan vierellä on kuljettava ohitustie, koska ei voi ajatella, että autolla kulkeva autoilisi jokaisen keskuksen läpi ajaakseen pallukasta A pallkukkaan Ö. Eiväthän pallukoissa asuvat sellaista suvaitsisi. Sen lisäksi jokaisesta keskuksesta pitää päästä ohitustielle ja päinvastoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Elina kirjoitti 20.9.2008 kello 10:30

    Haluan vähän puolustaa mun järjenjuoksua..

    Laitoin alun perin näin:

    “Kyllähän asfaltoituja teitä tarvittaisiin ihan yhtä lailla nauhassakin. Ihmiset autoilisivat joka tapauksessa, vaikka ne raiteet olisivat olemassa. ”

    Eli tarkoitan tässä juuri sitä, että kuitenkin joka paikkaan on päästävä autolla. Kyllä sen verran omaan avaruudellista hahmottamiskykyä ja muita loogis-matemaattisia ominaisuuksia, että ymmärrän että himmelissä kilometrejä tulisi enemmän.

    Käytän myöhemmin kyllä myös sanamuotoa “yhtä paljon”, joka on tietysti huono tai suorastaan väärä, koska se viittaa metrimäärään. Olin huolimaton.. hyvä saada siitä aina palautetta. Kiitti Osmo!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Juhana Harju kirjoitti 20.9.2008 kello 12:45

    Agraariyhteiskunnassa asutuksen asettumista ohjasi liikenteen optimoinnin lisäksi myös luonnonympäristö. Talon paikkaa valittaessa tarkasteltiin alueen luonnonympäristöä, sen kauneutta, soveltuvuutta viljelyyn, ilmansuuntia joihin rinteet viettivät ja niin edelleen. Tällaiset ympäristöesteettiset näkökohdat tulisi mielestäni nykyisinkin ottaa huomioon kaavoituksessa, mitä ei mielestäni riittävästi tehdä.

    Pelkäänpä, että Osmon nauhamalli on hieman liian mekaaninen ja yksioikoinen kaavoituksen lähtökohdaksi. Se saattaa synnyttää helposti lisää tylsiä Puistolan tapaisia tasapelloille rakennettuja lähiöitä, joissa ei ole otettu huomioon paikan henkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Lakosi kirjoitti 20.9.2008 kello 19:32

    Miten tämän tehtävän ratkaisu muuttuu, kun ongelmaan lisätään neljäs pallo? Pätkä ja pitkä vihreä mies pyörittävät erästä klassista päätöksentekomallia, jolle on kehitetty ensimmäiset ratkaisualgoritmit niinkin myöhään kuin 1965! P.S. Juhana Harjulle, kerrostalolähiö on Tapulikaupunki, ei Puistola.
    Puistola on se Mattimainen pientaloalue radan itäpuolella, radan länsipuolella on Osmomainen Lasnamäkinen lähiö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Tapio Laakso kirjoitti 20.9.2008 kello 20:04

    Menin eilen junalla Oriveden ohi. Aseman ympäristössä oli lähinnä metsää. Sama tilanne edelleen monessa paikassa Espoossa. Ei ole kovin järkevää kaavoitusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.9.2008 kello 20:34

    Mikähän saa Lakosin uskomaan, että kannatan Tapulikaupungin kaltaista kaavoitusta. Itse asiassa olen herättänyt kysymyksen, kannattaisiko se purkaa, mutta vastaus ei ollut kovin suopea. Aloitin koko kunnallispolitiikan urani taistelemalla betonibrutalismia vastaan.
    Minusta kerrostaloja kannattaa rakentaa vain keskustan tuntumaan – ratikka-Helsinkiin – ja Tikkurilan kaltaisiin paikkoihin. Muuten olen tiiviiden pientaloalueiden kannalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Annukka Karonen kirjoitti 20.9.2008 kello 21:09

    Tapio Laakso:
    “Menin eilen junalla Oriveden ohi. Aseman ympäristössä oli lähinnä metsää. Sama tilanne edelleen monessa paikassa Espoossa. Ei ole kovin järkevää kaavoitusta.”

    Minulla on löysä suhde molempiin em. kaupunkeihin. Yhdyn näkemykseesi. Orivedellä oli vuosikymmeniä sitten useampi elävä taajama tehtaiden ja asemien ympärillä. Asemanseudulla oli palveluita ja elämää. Keskustahan ei ole aivan radan varressa ja molemmat lähellä olevat pysäkit/asemat on aikoja sitten lakkautettu.
    Siellä on kaavoitettu suuria omakotialueita, osa keskelle metsää osa keskelle peltoja. Palvelut ovat keskittyneet vanhaan keskustaan – onkohan asemanseudulla enää edes kauppoja. Asukkaat ovat riippuvaisia autoista, paikallisliikenne on lähes kuollut. Eivätkä ihmiset enää jättäydy jalkojensa tai fillarin varaan sielläkään mistä ennen oli ihan luonnollista kulkea niillä. Keskustaan on rakennettu muutama kerrostalo, nekin roiskien. Kaikki muu on omakotia tai rivaria, joita lapsuudessani kutsuttiin minkkitarhoiksi.
    Ongelma siellä ei ole vain kaavoituksessa, vaan myös rautatieliikenteen kuihduttamisessa, tai julkisen liikenteen kuihtumisessa ylipäätään. Kaavoituksella olisi voitu torjua palvelujen häviämistä ja rakentamisen hajautumista, mutta siinä näytetään lähteneen autoistumisesta itsestään selvyytenä.
    Espoon kaavoitus näyttää olevan sitä samaa isommassa mittakaavassa. Eikä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Paavo Ojala kirjoitti 20.9.2008 kello 21:41

    jos taas oletamme että vasemmanpuoleisen kuvan A ja B ovat olemassa, niin se se C kannattaa rakentaa kolmion kärjeksi, eikä nauhaan. kaikki voittavat, jos bussilinjalle ei riitä A-C suoralle välille asiakkaita, niin voi se bussi yhä kiertää joka kerta B:n kautta.

    Asia siis hoituu himmelissäkin, paitsi, ettei kaupunginosia yhdistellä ja bussit pistetään kulkemaan tiheästi, mutta jokaisen kaupungiosan kautta. toki ensimmäiseltä pysäkiltä viimeiselle kestää pitkään niin himmelissä tai kolmiossa kuin nauhassakin, mutta nauhakaupungissa kävelymatka on vaan niin pitkä että tunti bussissa kannattaa istua.

    mutta ymmärsin siis oikein, että mitä vastustetaan, on suorien teiden ja bussiyhteyksien meneminen A-C ,niin tarvitaan vähemmän bussiyhteyksiä ja teitä.

    Mutta milloin halutaan vetää oikotie? vanhasen himmeli eroaa nauhakaupungista vain siten, että oikoteitä on vedetty rutkalti ja pisteet aseteltu siten, että oikoteitä voi tehdä.

    Tästä nauhakaupunkipuheesta saa vain käsityksen, että pitäisi kaavoittaa suoraan linjaan, ettei bussi joudu tekemään mutkia ajaessaan kaupunginosien välillä.

    kattavat joukkoliikennejärjestelyt toki kannattaa laittaa kehiksi ja nauhoiksi,mutta ei sellainen kerä nyt nauhakaupunkinimellä tule ymmärretyksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. JR kirjoitti 20.9.2008 kello 23:05

    Tapulikaupunkihan edustaa erittäin toimivaa ja tehokasta kaavoitusta. Asuntoja on paljon, luontoa ja liikuntamahdollisuuksia löytyy, palvelut ja joukkoliikenteen pysäkit ovat lähellä. Toinen asia on sitten se, että siellä on rumia ja huonosti rakennettuja taloja. Jotenkin toivoisi, että nämä asiat pystyttäisiin erottamaan, eikä juututtaisi ensimmäisiin mielikuviin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Juhana Harju kirjoitti 21.9.2008 kello 0:02

    Lakosille:

    Ainakin vielä 80-luvulla myös radan länsipuolta kutsuttiin yleisesti Puistolaksi, vaikka myös Tapulikaupunki-nimi oli tiedossa. En tunne nykyistä käytännön tilannetta.

    JR:lle:

    Kaupunginosan puutteet eivät ole aivan vähäpätöisiä, jos se on ruma, epäviihtyisä ja talot huonosti rakennettuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Mikko kirjoitti 21.9.2008 kello 1:06

    Olen samoilla linjoilla Paavon ja Elinan kanssa. Eli kolmen taajaman tapauksessa, jos nauhakuvan A ja B ovat olemassa, C voidaan yhtä hyvin rakentaa kolmion kärjeksi. Tietä ei tule paljon lisää, ja toisaalta ohitustietä ei tarvitse rakentaa.

    Mikäli taajamia olisi kolmen sijasta vaikkapa 30, en ole muodostanut mielipidettä, mikä rakenne olisi paras. Mikäli tehtäisiin 3 kpl 10 taajaman nauhaa, niin kokemus on osoittanut että poikittaisliikennettäkin tarvitaan. Eli joitain teitä ja liikennejärjestelyjä jouduttaisiin rakentamaan poikittainkin. Miten se sitten eroaa himmelistä, en tiedä. Varmaan jollain logistiikan tutkijalla tai suunnittelijalla on matemaattisia apuvälineitä, joilla voidaan tarkastella eri rakenteita ja optimoida niitä eri muuttujien suhteen. Eikö sellainen malli kannattaisi rakentaa, siinä oppisi varmaan uusiakin lainalaisuuksia, joita ei maalaisjärjellä pysty heti näkemään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Artturi Björk kirjoitti 21.9.2008 kello 9:41

    Osmolle ja muille kiinnostuneille: Kannattaa lukea Christopher Alexanderin “A Pattern Language”. Siinä käydään läpi rakentaminen kaupunkien sijoittelusta rakennusten pienimpiin yksityiskohtiin. Kirja on muistaakseni kirjoitettu 60-luvulla, jolloin sitä luettiin joissakin arkkitehtikouluissa kuin raamattua. Siinä osoitetaan minun mielestä aika hienosti, miten monimuotoista ja viihtyisää arkkitehtuuria voidaan rakentaa ottaen huomioon ympäristö sen maastonmuodot ja ihmisen “tarve” liikkua, käydä töissä, pyörittää tehtaita yms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Riitta kirjoitti 22.9.2008 kello 10:04

    “Minusta kerrostaloja kannattaa rakentaa vain keskustan tuntumaan – ratikka-Helsinkiin – ja Tikkurilan kaltaisiin paikkoihin. Muuten olen tiiviiden pientaloalueiden kannalla.”

    Kyllä kerrostaloille on tilausta muuallakin. Jossakin vaiheessa meistä itse kukin väsyy ja vanhenee: silloin olisi kiva päästä pakoon pihatöitä kerrostaloon (jo siis ennen kuin on tarvis muuttaa palvelutaloon) joutumatta muuttamaan kovin kauaksi. Olettaen tietenkin, että näillä tiiviillä pientaloaluiella ovat myös palvelut kunnossa ja kauppaa pääsee kävellen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Jami Ryyti kirjoitti 23.9.2008 kello 10:12

    Osaa Soininvaarakin kuvamanipuloinnin. Vasemmanpuoleisessa nauhakyläkuvassa C on sijoitettu paljon lähemmäksi A:ta ja B:tä kuin oikeanpuoleisessa kuvassa.

    Keskimäärin matkat eri keskusten välillä ei pitene oleellisesti vaikka kylät on kolmiona eikä nauhana. Kolmiossa minkään kylän väli ei ole niin pitkä kuin nauhakylien A:n ja C:n välimatka. Onhan tarkoitus että alueen kylien asukkaat tapaavat myös toisiaan. B-kylä nauhakylien välissä muodostaa esteen A:n ja C:n kylien väliselle kanssakäymiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Jami Ryyti kirjoitti 23.9.2008 kello 12:02

    Jatkoa edelliseen.Kai Soininvaarakin haluaa edistää yhteisöllisyyttä? Soininvaaran malli lisäksi lisää matkustuskustannuksia ja saastumista. Kysyin verkkoteorian asiantuntijalta:

    “Jos vertaillaan noita välejä tasapuolisesti eli oletetaan välin
    pituuden olevan aina se 10 minuuttia niin tottakai kolmiomalli on silloin edullisempi. Se on helppo todeta kun katsotaan mitä tapahtuu kun asukas kustakin kylästä A, B ja C vierailee toistensa luona.

    Nauhamallissa B:llä olisi matkaa 10 min naapureihinsa, mutta A:lla ja C:llä 20 min.

    Kolmiomallissa kaikilla on sama matka 10 min, joten yhteisaika on kolmiomallin eduksi 30 min vs 40 min.

    Kustannukset nousevat siis nauhamallissa 33% ja lisäksi nauhamalli johtaisi aikaa myöten keskimmäsen
    kylän eli B:n kasvuun toisten kustannuksella koska se olisi optimaalinen paikka businekselle ja kauppojen sijoittumiselle…”

    (lainaus Jorma Kyppö, Jyu)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.9.2008 kello 18:27

    Jami Ryytille:

    Verkkoteoreettikkosi antoi varmaan oikean vastauksen, mutta väärään kysymykseen. Lähtökohta oli, että A ja C ovat olemassa ja kyse on siitä, rakennetaanko B niiden väliin vai ulkopuolelle kolmion kärjeksi. Siis ja A-C on kymmenen minuuttia, A-B ja B-C on viisi minuuttia väliin rakennettuna ja kymmenen minuuttia syrjään rakennettuna. Vanhasen himmelissäetäisyydet ovat sen verran pitkiä, että väliin kyllä mahtuu.

    Sama väärinkäsitys sai Jamin syyttämään minua kuvamanipuloinnista. A ja C ovat molemmissa tapauksissa yhtä lähellä toisiaan, eivät yhtä lähellä naapurikylää eli B:tä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Jami Ryyti kirjoitti 23.9.2008 kello 19:52

    Pyydän anteeksi väärinkäsitystä ja virheellistä tulkintaani.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Jami Ryyti kirjoitti 24.9.2008 kello 19:25

    Pyydän anteeksi siksi, että en ymmärtänyt alun perin,että Soininvaara on ennen kaikkea poliitikko. Mikään ei estä rakentamsta kolmiossa kolmatta kylää yhtä lähelle kuin nauhamallissa.

    Soininvaaran nauhakaupungimallissa liikutaan yksisuuntaisesti A:sta C:hen, jolloin matkaksi tulee 10 km.

    Kolmiossa sama matka on 15 km. Näyttäisi siltä,että “puutarhakaupunki” (kolmio,himmeli) olisi epäekologisempi. Niin onkin jos nauhakaupungissa A:sta C:hen siirtyvät jäävät C:hen eivätkä palaa takaisin!

    Loppupelissä kaikki ihmiset ovat siirtyneet C:hen. Samoin kaikki maailman junat tai autot, koska nehän eivät palaa takaisin Soininvaaran teorian mukaan koskaan lähtöpisteeseen A:han. Nimittäin paluumatkakin on sama eli 10 km. Näin ollen Soininvaaran mallissa matka oikeasti onkin 20 km. Kolmiossa se on 15 km.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. BRG kirjoitti 25.9.2008 kello 8:11

    Hyvä huomio Jamilta. Lisäksi B:n sijoittaminen riippuu luonnollisesti A:n ja C:n välisestä etäisyydestä. Tuollaisia B pisteitä ei voi loputtomasti sijoittaa kahden pisteen väliin, tila yksinkertaisesti loppuu. Tällöin B:n sijoittaminen nauhan päähän tuottaa kolmiomalliin verrattuna kaksinkertaisen etäisyyden B:n ja nauhan toisen pään välille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.9.2008 kello 8:19

    En ymmärtänyt Jamin kirjoitusta lainkaan. Jos päivittäin matkustetaan A:sta C:hen töihin ja takaisin, miten se B:n kautta kiertämällä olisi matkana lyhyempi.

    BRG taas ajattelee asiaa vain yksityisauton kannalta. Jos julkinen liikenne lopeteteaan kokonaan, silloinpoistugvat tietystui myös argumentit nauhakaupungin puolesta. Mutta laittakaapa sata ihmistä siirtymään tunnissa kaikkien noiden välillä (yhteensä siis 300 henkeä) ja yrittäkää tehdä se täysillä 50 hengen busseilla.Miten laitatte aikataulun? Lähtökohtana tietysti on, että matkustaja suostuu tulemaan vain suoraan kulkevaan bussiin eikä kiertolinjaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Jami Ryyti kirjoitti 25.9.2008 kello 11:08

    Tavallaan rikoin pelin sääntöjä, koska Soininvaaran lähtöoletus perustuu olemassaolevien kylien väliin rakentamiseen vs. kauemmaksi kolmion kärjeksi.

    Oletetaan kuitenkin, että kylien A,B,C välimatka on sama
    5 km sekä nauhassa että kolmiossa.

    Tällöin:
    Nauhamallissa A:n ja C:n välimatka on 10 km ja matka menee B: n kautta. Kolmiossa mikään välimatka ei ole yli 5 km. A:sta C:hen matkaa on 5 km. Edestakaisin 10 km.
    Nauhassa A->C on edestakaisin 20 km.

    Koko kolmion kiertäminen on siis 15 km. Ja käikki pääsevät illaksi kotiin;)

    Lisäksi nauhamalli on riskialtis.(Riskiyhteiskuntakäsitys lienee tuttu?) Jos nauha katkeaa jostain kohtaa A:n,B:n tai C:n välistä joku kylä jää silloin eristyksiin.

    Kolmiossa ei ole haittaa jos yksi yhteys on poikki, koska sen voi kiertää kahden muun pisteen kautta.

    Tietenkin se ajatus mikä Soininvaaralla alun perin oli, että uusi kylä perustetaan olemassaolevien väliin on edullinen siinä mielessä,että on valmis infra olemassa. Jos rakennetaan uusi kylä sivuun ( tehdään kolmio) joudutaan rakentamaan uusi yhteys. Olemassaolevien kylien ulkopuolelle sivuun, kolmion kärjeksi rakentaminen näyttää siis tässä tapauksessa epäedulliselta.

    Sen sijaan jos tehdään 3 kpl aivan uusia asutuskeskuksia ei niitä kannata tehdän nuahaksi.

    Mitä pitempi nauha on sitä pitemmiksi välimatkat tulevat. Himmelissä joudutaan tekemään yhteyksiä enemmän eli infraa. Lopputuloksena kuitenkin kylien välimatkat on lyhyempiä.

    Pitäisi siis vielä erikseen laskea vielä liikennesuoritteiden pohjalta kumpi on parempi jos kyliä on 10 kpl ja vaihtoehtoina nauha vai 10 kolmiota. Jos pisteiden välimatkat on 5 km niin nauhassa 10 kylää on 45 km:n nauhana. Kolmiohimmelissä suurin matka kylien välillä olisi 30 km. (Jos laskin oikein)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. BRG kirjoitti 25.9.2008 kello 23:23

    Osmo says: “BRG taas ajattelee asiaa vain yksityisauton kannalta”.

    Niin tein, tunnustan.

    “Mutta laittakaapa sata ihmistä siirtymään tunnissa kaikkien noiden välillä (yhteensä siis 300 henkeä) ja yrittäkää tehdä se täysillä 50 hengen busseilla.Miten laitatte aikataulun? Lähtökohtana tietysti on, että matkustaja suostuu tulemaan vain suoraan kulkevaan bussiin eikä kiertolinjaan.”

    Tässä argumenttini pysyy samana: Osmon logiikka pätee jos A ja C ovat kaukana toisistaan, silloin B kannattaa luonnollisesti sijoittaa niiden väliin. Mutta jos ollaan ruuhkasuomessa ja tila loppuu, kolmio on ainakin yhtä hyvä kuin jatkettu nauha A-C-B, jolloin matka on siis yhtä pitkä kuin kolmion A-C-B. Tietenkin kolmiossa tulee houkutus oikaista autolla (tai pyörällä!) A-B mieluummin kuin käyttää nyt “kiertolinjaksi” muuttunutta bussireittiä. Jatkettu nauha vain maksimoisi etäisyyden A-B, tämä tietenkin voisi pakotettaa ihmisiä joukkoliikenteen käyttöön.

    Nauhakaupungissa on varmaan paljon hyviä puolia, mutta ne taitavat löytyä jostain muualta kuin tästä pallukat&viivat geometriasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.9.2008 kello 4:49

    Ruuhka-Suomessa ei tila lopu nauhoista, ellei tarkoituksena ole tyhjentää koko Suomea tänne. Otetaan nyt muutama potentiaalinen nauha ja niihin asutettu potentiaalinen asukasmäärä.

    1) Helsinki-Söderkulla 40 000
    2) Ristikytö Keravan ja Järvenpään rajalla + Jokela (40 000)
    3) Espoo-Lohja (100 000)
    4) Vantaa-Klaukkala (40 000)
    5) Marja-rata (30 000)
    6) Espoo-Kirkkonummi (50 000)
    Kun tämän lisäksi Helsingissä on kaavoissa tilaa noin sadalle tuhannelle asukkaalle, voidaan asutuksen levittämisessä nauhojen ulkopuolelle odotella pidempään. Tässä ei edes ollut Jokeri II:sta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. BRG kirjoitti 26.9.2008 kello 9:33

    Juu, tämä kolmio vs nauha keskustelu lienee järkevämpää realististen esimerkkien valossa, tuollainen ikäänkuin rakennettaisiin tyhjyyteen lähtökohta tuottaa pelkkää matemaattisloogista hömppää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Matti Keski-Korpela kirjoitti 26.9.2008 kello 15:42

    Käytännössä esimerkki A , B ja C on teoreettinen , koska todellisessa tilanteessa vaikuttaa myös kylä D eli Helsinki.

    A ja C ovat jo olemassa joten niissä on valmiiksi yhteys A – C – D (Helsinki). Nauhamallissa kaikista 3 pääsee suoraan Helsinkiin. Kolmiomallissa tarvitaan joko 2 eri linjaa : Helsinki – C – B ja Helsinki – C – A tai sitten erillisyhteys C – B. Näin siksi että saapuessaan asemalle C juna tai bussi ei voi lähteä yhtäaikaa sekä A:han että B:hen.

    Käytännössä kolmiomalli aiheuttaa yhden lisävuoron joko suoraan Helsingistä tai sitten C:stä.

    Jonkinlainen kiertovuoro joka lähtee Helsingistä ja ajaa C – B – A kuulostaa hyvältä , mutta siinä tapauksessa reitti on loogisesti nauhakaupungin reitti. Jäljelle jää tuolloin vain kysymys miksi B piti sijoittaa siten että rataan piti rakentaa mutka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Jami Ryyti kirjoitti 29.9.2008 kello 14:33

    Nauhan voi katkaista, jolloin siinä olevat kylät jäävät eri puolille ja eristyksiin toisistaan. Seuraus: Esimerkiksi kauppaan,sairaalaan, kyläilemään ei pääse. Kolmio voi katketa myös, mutta siinä olevien kylien keskinäinen yhteys ei katkea eikä kukaan jää mottiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus