Asfalttikepulaiset

30 vastausta artikkeliin “Asfalttikepulaiset”

1. Toinen samaan aihep­i­iri­in liit­tyvä, ilmeisen tarkoituk­selli­nen väärinymmär­rys on se, että Van­hanen mainit­see joka yhtey­dessä idea­parkkien ja automar­ket­tien ain­oak­si vai­h­toe­hdok­si asioimisen kaupun­gin ydinkeskus­tas­sa. Täl­lä veruk­keel­la hän sit­ten kut­suu noi­ta moot­toritei­den var­si­in roiskit­tu­ja suuryk­siköitä lähipalveluiksi.

   Vastaa

2. Höp­sis,

   Kyl­lähän asfal­toitu­ja teitä tarvit­taisi­in ihan yhtä lail­la nauhas­sakin. Ihmiset autoil­i­si­vat joka tapauk­ses­sa, vaik­ka ne raiteet oli­si­vat olemassa. 

   Nap­pu­loiden ohi pitäisi men­nä tie ja sit­ten jokaiseen nap­pu­laan oma tien­sä. Tai nap­pu­loiden välil­lä olisi tiet ja joka välistä pää­sisi ohi­tustielle. Aika paljon asfalt­tia betonin välissä..

   Vastaa

3. Heh! Juuri näin! Mielikuvil­la­han tässä ollaankin jo pitkään pelattu.

   Vastaa

4. No ei ne kyl­lä autoile, kun 1) luo­daan oikeasti toimi­vat vai­h­toe­hdot 2) rajoite­taan autoilua ja tehdään siitä riit­tävän kallista. 

   Helsin­gin niemellä:
   ‑ruuhka­mak­sut
   ‑käve­lykeskus­ta
   ‑vähem­män parkkipaikko­ja ja parkkipaikat tarvit­se­vien kustannettavaksi
   ‑kun­non etu­a­jo-oikeudet joukkoliikenteelle
   ‑pyöräti­et pitää erot­taa ajoväylistä

   Vastaa

5. Plus­sana voisi sanoa, että ainakin kansa on ollut jok­seenkin kiinnostunutta/aktiivista tämän asian suh­teen. Mielestäni tämän tyyliset kaavoitusasi­at eivät aina ihan Teu­vo Tal­lukalle asti kerkeä.

   Vastaa

6. Olen tähän saak­ka pitänyt itseäni rauhan miehenä, mut­ta nyt mit­tani on tul­lut pikku hil­jaa täy­teen. Tar­josin maanan­taina Hesarin sun­nun­taide­bat­ti­in vasti­neeni, jos­sa ker­ron, mitä puu­tarhakaupun­ki on ja mihin ihanteisi­in se perustuu.

   Vastaa

7. Olen aina yhdis­tänyt betonin lap­su­u­den­maisemi­i­ni Espooseen, jon­ka elementti/betonilähiöt on sirotel­tu haulikol­la juuri Van­hasen him­melilogi­ikalla — en koskaan Helsinkiin. 

   Kun viikon­lop­puna istuske­lin Lin­nun­laulun kahvi­las­sa puu­talon pihal­la, yritin löytää horison­tista beto­nia. Silmi­i­ni osui kuitenkin vain valkoista mar­mo­ria, pari grani­it­tista kansal­lis­raken­nus­ta ja yksi teräs­lasikuu­tio. Näin “kivierä­maas­sa”.

   Siinä Lin­nun­laulus­sa­han on myös ne Suomen ain­oat neljä asun­toa, jot­ka vas­taa­vat suo­ma­laista unel­maa: omakoti­ta­lo ran­nal­la suurkaupun­gin keskus­tas­sa. Kun siitä lähde­tään tin­kimään, useim­mat näköjään tin­kivät siitä omas­ta pihas­ta asuak­seen ihmis­ten ilmoil­la eikä jos­sain Nur­mi­jär­ven kaltaises­sa apeas­sa pajukossa.

   Henkilöko­htainen vaa­likoneeni on seu­raa­va: äänestän sitä ehdokas­ta, joka on valmis asut­ta­maan eniten ihmisiä Helsinki­in. Se, joka hyväksyy seu­raavas­ta lis­tas­ta eniten kohtia, saa ääneni. Ode voisi aloittaa.

   - Malmin kent­tä on rakennettava
   — Kes­ki-Pasi­laan ja muuallekin voi rak­en­taa pil­ven­pi­irtäjiä (siis ihan oikeasti korkei­ta asuin­talo­ja eikä jotain 16-ker­roksisia “pil­ven­pi­irtäjiä”)
   — Täyt­tö­maalle saa rak­en­taa (Koivusaaren eteläosa asutet­ta­va ja eiköhän Jätkäsaares­ta ja Munkkisaares­ta voisi pitem­piäkin sormia lähteä merelle ilman että ne hait­taa­vat merenkulkua tai Pih­la­jasaaren virkistyskäyttöä)
   — Asun­tove­neet sopi­vat Helsinkiin

   Jo nämä neljä kohtaa taita­vat ikävä kyl­lä kar­sia ison osan ehdokkaista pois.

   Vastaa

8. “Ihmiset autoil­i­si­vat joka tapauk­ses­sa, vaik­ka ne raiteet oli­si­vat olemassa.”

   Tämä väite ei pidä paikkaansa. Se on kuitenkin varsin yleinen Suomes­sa, kos­ka tääl­lä on tähän asti halut­tu suun­nitel­la alueet autoilua suosien, ja joukkoli­iken­ney­htey­det on toteutet­tu lähin­nä vält­tämät­tömän pahan peri­aat­teel­la. Autoilu vähe­nee huo­mat­tavasti, jos rak­en­t­a­mi­nen on tiivistä, joukkoli­iken­teen pysäk­ki on lähel­lä ja joukkoli­iken­nepalvelu on ollut saatavil­la alueen rak­en­tamis­es­ta lähtien.

   Vastaa

9. Oletko sinä Osmo ajatel­lut, kuin­ka hoi­dat jokaisen puu­tarhakaupunkisi ton­tille pelas­tustien? Entä muut­tokuor­mat ja invatak­sit? Päällystetäänkö ne asfaltil­la vai jätetäänkö ihan hiekkateik­si, vai kulke­vatko palo­laitos ja ambu­lanssit helikopter­il­la paikalle? Saako Vihre­itä kut­sua siis soratei­den rubinsteineiksi?

   Ris­tus miten type­r­ää unelmointia.

   Vastaa

10. Kuten Markus sanoi, teitä tarvit­taisi­in ihan yhtä paljon nauhassa.. 

    Joka paikkaan on joka tapauk­ses­sa on päästävä autol­la. Näitä teitä sit­ten käytet­täisi­in hie­man vähem­män, jos olisi toimi­va raideli­ikenne, mut­ta sitä asfalt­tia tarvit­taisi­in ihan tai ainakin melkein yhtä paljon. 

    Pyöräti­etkin muuten ovat asfalttia.

    Vastaa

11. MIKÄ BUSSEISSA ON VIKANA?

    Asun tietyssä milessä nauhakaupungis­sa, sil­lä asu­tus jatkuu aika yhtämit­taies­na Helsingistä radan­vart­ta Kirkkon­um­melle. (Välil­lä saat­ta näyt­tä auti­ol­ta, kuten Mankissa kos­ka asu­tus on yhdel­lä suun­nal­la ja met­sän peitossa.)

    Kävin tänään illal­la kaupungis­sa. Menin bus­sil­la, kos­ka aikataalu sopi parem­min ja pysäk­ki oli lähempänä.Tulin junal­la, kos­ka aikataulu sopi parem­min enkä viitsinyt kävel­lä Aikat­alosta lin­ja-autoase­malle vaan kävelin mielu­um­min Tol­san pysäk­iltä n. 15 min. Kumpikin mat­ka kesti liki­main yhtä kauan. (Bus­si K:nummelta olisi nopeampi jos se voisi ajaa tun­nelia myöten län­sili­iken­teen terminaaliin)

    Juna vie matkus­ta­japaikkak­ilo­metriä kohti kol­man­nek­sen sähköen­er­giaa bussin polt­toainekul­tuk­seen ver­rat­tuna. Mut­ta sen sähvön tuot­tamien vaatii kutakin kWH.ta kohti 3 KWh primääriener­giaa, joten tasois­sa ollaan.

    Raideli­i­iken­teen vahvu­us, suuri kul­je­tuskyky on samal­la sen heikkous. Ollak­seen taloudelli­nen puh­das kaupunki­ra­ta vaatii suur­ta väestöpo­h­jaa. On vähän huonoa ver­ra­ta Kes­ki-Euroop­paan, jos­sa sopi­vaan paikkaan piir­re­tyn 20 kilo­metrin säteisen ympyrän sisälle mah­tuu koko Suomen väk­iluku. Ja eletään vielä aika ilmavasti.

    Jos taas juna käyt­tö edel­lyt­tä syöt­töli­iken­net­tä, ei voite­ta mitään mat­ka-ajas­sa, päinvastoin.

    Niin. Nauhakaupunkissa pääsee nauhaa myöten nopeasti, mut­ta jos suun­ta onkin poikit­tain… Kort­teerasin Ruskea­suol­la tuos­sa kevääl­lä ja kävin Kumpu­lan laitok­sil­lal luen­noil­la. Huo­masin ole­van kätev­in­tä kävel­lä 3 km mat­ka Keskus­puis­ton poik­ki. Sain liikun­taa ja mat­ka-aika oli sama.

    Kirkkon­um­mi muuten onhyvin paljon raken­net­tu toimi­van junay­hety­den varaan. Samoin Kor­so, Ker­a­va ja Jär­ven­pää. Se toimii sil­loin, kun on töis­söä radan varressa.

    Vastaa

12. Ei Eli­na tietrenkään tarvi­ta yhtä paljon teitä jos on raiteet. Tiev­erkko mitoiteen mak­sim­ili­iken­teen mukaan. Jos nauhan var­res­sa asuu 60 000 ihmistä, niin näistä on ruuhkatun­nil­la liiken­teessä 6000.

    Jos kaik­ki aja­vat autol­la, tämä on noin 5000 autoa. Eli kahdek­sankaistainen motari. Jos puo­let liikkuu junal­la, niin tarvi­taan kymme­nen min­uutin vuorovälein liikku­va juna, jota voi liiken­nöidä vaik­ka yhdel­lä raiteellm ja nelikaistaine motari. Ja niin edelleen. Tuo kahdek­san ja neljän kaistan ero raken­nuskus­tan­nuk­sis­sa on huo­mat­tavasti enem­män kuin mitä rata mak­saa (jos se ei ole metro, ja ehkä siltikin.) Ja niin edelleen.

    Hard­core autoli­joi­ta jot­ka ajaa joka tapauk­ses­sa on 15 — 20% väestöstä.

    Vastaa

13. Tei­den rakennus‑, huolto‑, korjaus‑, uudelleen­pin­noi­tus- ja ylläpi­toku­lut ovat aivan eri luokkaa riip­puen siitä tehdäänkö nelikaistaista moot­tori­ti­etä vai väylää hälytysajoneuvoille. 

    Prav­das­sa (Hesari) on ollut debat­tia siitä, tarvi­taanko pyörille asfalt­tip­in­noite. Oma koke­muk­seni on, ettei asfalt­ti ole mitenkään vält­tämätön: hyvä tasainen sorap­in­noite sopii ihan hyvin vaikkei käytössä olisikaan lev­eärenkainen maastopyörä. 

    Koen ongel­mallisem­mak­si katukiveyk­set ja reunuk­set, joil­la Helsin­gin pyöräre­it­te­jä on sabotoitu. Ne hait­taa­vat pyöräil­i­jää suh­teessa enem­män kuin ns. hidastetöyssyt autoilijaa.

    Vastaa

14. Tänään kuu­lui Radio peilis­sä Sakari Sirkkasen toimit­ta­ma Päivän kansane­dus­ta­ja ‑sar­jan jak­so. Haas­tatelta­vana oli Sep­po Kääriäi­nen. Mielestäni yllät­täen hän ei antanut Van­hasen läm­päreille tukeaan. Muo­toili kan­natuk­sen­sa “perus­muo­dos­saan kyl­lä” — sanoin, mut­ta kiemurtelun­sa takaa kuul­si selvästi varauk­selli­nen suh­tau­tu­mi­nen, jopa “ei h***ssä” — asenne.

    Kumpaanko lie antipa­tiansa kohdis­tanut: Van­hasen tahal­liseen ja samal­la noloon vääris­te­lyyn kaupunki­a­sumis­es­ta ja ‑rak­en­tamis­es­ta vai Van­haseen itseen­sä. Molem­mat toki kel­paa­vat minulle.

    Vastaa

15. Pieni fil­larikom­ment­ti:

    “Prav­das­sa (Hesari) on ollut debat­tia siitä, tarvi­taanko pyörille asfalt­tip­in­noite. Oma koke­muk­seni on, ettei asfalt­ti ole mitenkään vält­tämätön: hyvä tasainen sorap­in­noite sopii ihan hyvin vaikkei käytössä olisikaan lev­eärenkainen maastopyörä. ”

    Asfalt­ti on kuitenkin melkoinen mukavu­ustek­i­jä — hiekkatiel­lä pyöräil­lessä joutuu ketjut puhdis­ta­maan ja vai­h­ta­maan monin ver­roin tiheäm­min. Sadeke­lil­lä olen laiskana ihmisenä valmis hyvinkin kiertämään pidem­män matkan rap­ateitä vält­tääk­seni.. Puhu­mat­takaan siitä, miten paljon parem­min asfalt­ti kestää säitä..

    Vastaa

16. “hyvä tasainen sorap­in­noite sopii ihan hyvin vaikkei käytössä olisikaan lev­eärenkainen maastopyörä. ”

    Savip­in­tainen ja polkeu­tunut soratie on kovaa kuin asfalt­ti ja kel­paa kyl­lä kapei­denkin pyörien alle. Irtoso­ral­la nap­pu­lal­liset maa­s­torenkaat ovat mielestäni huonom­mat kuin kapeat ja läh­es kuviot­tomat maantierenkaat. Sama kos­kee murs­ket­ta: joskus jouduin laukku­jen kanssa “mot­ti­in”, jos­ta pääsi läpi vain 50-kilo­metrisen tietyön kaut­ta. Sitä jyrätessä irtosi paikatkin ham­paista. Lev­eä maa­s­toren­gas näet kol­hi nap­pu­loil­laan jokaisen murikkaan, joka tar­jol­la oli. Muu­ta­ma oli.

    Voi tietenkin olla, että liioit­telin asi­aa mielessäni ja ankeus joh­tuikin läh­es viikon kestäneestä tihkusateesta, neitokaiseni tylystä eroil­moituk­ses­ta ja siitä, että lom­pakos­sani ja tilil­läni oli jäl­jel­lä yhteen­sä 1 mk ja 60 p — näin viestiketjun aiheessa pysyäkseni…

    Vastaa

17. Marko H: “Henkilöko­htainen vaa­likoneeni on seu­raa­va: äänestän sitä ehdokas­ta, joka on valmis asut­ta­maan eniten ihmisiä Helsinki­in. Se, joka hyväksyy seu­raavas­ta lis­tas­ta eniten kohtia, saa ääneni. Ode voisi aloittaa.”
    Kun en ole ehdokas, en joudu otta­maan tässä kan­taa teeseihisi.
    Mut­ta eikö olisi hyvä, jos Espootakin alet­taisi­in rak­en­taa kaupunki­maisek­si? Mon­ta hyvää kaupunkia kai olisi parem­pi kuin yksi hyvä kaupun­ki. Emme hel­posti voi pyyhk­iä Espoo­ta tai Van­taa olemat­tomik­si. Niis­sä asuu ihmisiä, joista osa sin­un lail­lasi viihty­isi kaupunki­maisem­mas­sa miljöössä. Meren­ran­taakin Espoos­sa riit­tää ja siel­läkin on vielä jokunen van­ha huvi­la. Jugend­ker­rostalo­ja ei ehkä ole, mut­ta uudet raken­nuk­set ja alueet voisi­vat olla kaupunki­maisem­pia — jos niin halut­taisi­in ja päätettäisiin.

    Vastaa

18. Tpyy­lu­o­ma,

    Tietysti kaisto­ja ja siinä mielessä asfalt­tia tarvi­taan enem­män, jos on enem­män liiken­net­tä. Mut­ta se ei muu­ta sitä, että joka tapauk­ses­sa tie tarvi­taan joka paikkaan. 

    Eivätkä kaik­ki koskan rupea käyt­tämään raitei­ta. Minä tun­nen pil­vin pimein ihmisiä, jot­ka eivät astu jalal­laan joukkop­ut­keen kul­ki se sit­ten raiteil­la tai ei. Nämä ihmiset mak­sa­vat myös ruuhka­mak­sun­sa kuten juop­po pul­lon­sa: mak­soi mitä maksoi. 

    Tapio Laak­so,

    Ei hyvä yhteyskään takaa, että joukkoli­iken­net­tä käytet­täisi­in. Se on ikävä totu­us. 9‑vuotiaalla tytöl­läni on uutuute­na kori­pal­lotreen­it Haa­gas­sa ja useim­mat tytöt tule­vat 52:n reitin var­relta, joka menee mil­tei ovelta ovelle. Yritin saa­da tytölle ekalle bus­si­matkalle kave­ria, kun reit­ti on uusi. 

    Eipä löy­tynyt, autokyyte­jä kyl­lä löy­tyi tälle kah­den kilo­metrin matkalle, joka siis olisi ihan käveltävis­sä tai pyöräiltävis­sä. Ihmiset ovat aivan usko­mat­toman laisko­ja ja opet­ta­vat lapsen­sakin sel­l­aisik­si. Sähkö­postis­sa kiertää koko ajan kyytipyyn­töjä tytöille kilo­metrin päähän Munkkiniemeen harkkoi­hin. Sairasta!

    Ja useim­mat tytöt joukkueessa ovat vielä vuot­ta van­hempia kuin omani, joten tur­val­lisu­ussyytkin alka­vat olla aika kaukaa haet­tu­ja. Tur­val­lisu­us­riskin aiheut­ta­vat lähin­nä van­hempi­en maas­tu­rit, jot­ka kur­vail­e­vat ja peru­ut­tel­e­vat koulu­jen pihoil­la las­ten seassa.

    Vastaa

19. Annuk­ka,

    Olar­i­han yritet­ti­in aikoinaan rak­en­taa tiivi­ik­si ja kaupunki­maisek­si. Keskel­lä van­haa Olar­ia on Olar­in rait­ti, joka on käve­lykatu. 70-luvul­la rait­il­la oli eri­laisia kivi­jal­ka­li­ikkeitä, rav­in­to­la ja keskel­lä talvipu­u­tarha ja pieni uimahalli. 

    Pyöräilin kesäl­lä Olar­in läpi ja mitään van­has­ta ideas­ta ei ollut jäl­jel­lä, ei mitään. Joku rähjäsen näköi­nen juot­to­la löytyi. 

    Mik­si sit­ten hyvää tarkoit­ta­va kon­sep­ti ei men­estynyt, en tiedä?

    Vastaa

20. Ihmisel­lä ei liene mitään perin­nöl­listä into­hi­moa henkilöau­tol­la ajamiseen, mut­ta elämän­ta­pari­ip­pu­vu­us siihen syn­tyy nopeasti ja on aika syväkin pahimmillaan.
    Välil­lä kokee todel­la has­su­ja ilmen­e­mis­muo­to­ja tämän riip­pu­vu­u­den ja asen­teel­lisen jääräpäisyy­den yhdis­telmästä, jos­sa autoa on pakko käyt­tää ham­paat irvessä jopa tilanteis­sa, jois­sa se on kaikkein han­kalin tapa siir­tyä paikas­ta toiseen kaikkine moot­torin läm­mit­tämisi­neen ja pysäköin­tipaikko­jen etsimisineen.
    Myön­nän itsekin pari vuosikym­men­tä sit­ten käyt­täneeni henkilöau­toa jopa noin 1,5 kilo­metrin työ­matkan tait­tamiseen. Nyky­isin ihmette­len syvästi tuol­laista höperyyt­tä, en tosin viit­si hävetä kauheasti, kos­ka olen onnis­tunut järkiperäistämään kulkemisiani ratkaisevasti.
    Nyky­isin olen jopa jonkin­lainen julkisen liiken­teen ja jalanku­lun ihanu­u­den vapaae­htoisjulis­ta­ja. Ne ovat hieno­ja liikku­mis­muo­to­ja myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
    Olen huo­man­nut, että liiken­nekeskusteluis­sa ei kan­na­ta koskaan lähteä liik­keelle pohti­mal­la henkilöau­to­ja ja niit­ten käyttäjiä.
    Parhaaseen lop­putu­lok­seen pääsee, kun aloit­taa kri­ti­soimal­la koko liiken­nejär­jestelmää, joka johtaa ylim­i­toitet­tuun henkilöau­tokan­taan ja sen aiheut­tami­in lukuisi­in ongelmiin.
    Tässäkin on tosin se omi­tu­inen ongel­ma, että monikaan ei nyky­isin halua tai voi tai osaa ymmärtää, että liiken­nejä­jestelmä on eri asia, kuin ne lukuisat syyt, joil­la henkilöau­toilua innokkaasti puolustetaan.

    Vastaa

21. Rakennus‑, kaavoitus‑, ja liiken­nekysymyk­set ovat olleet blo­gis­sa paljon esil­lä. Ehkä olen mis­san­nut blog­gauk­sen, jos­sa on esitet­ty selkeät pre­mis­sit r. k. ja l. ‑poli­ti­ikalle, sel­l­ainen selkeyt­täisi käy­dyn keskustelun jäsentämistä.

    ts. Mis­tä tek­i­jöistä esite­tyt ratkaisumallit juon­tu­vat? Olen näkev­inäni co2-vähäpäästöisyy­den merkit­tävim­pänä ohjen­uo­rana, mut­ta tämä tulk­in­ta on var­mas­tikin osin vaillinainen.

    Toinen kysymys joka on jäänyt osin epä­selväk­si on r. k. ja l. ‑poli­ti­ikan kon­tek­sti. Mil­laisin keinoin asum­is­markki­noi­ta ja liiken­net­tä pyrit­täisi­in ohjaa­maan poli­it­tisen val­lankäytön rajoissa?
    Tämän osalta toivoisi eri­tyis­es­ti yksilö­ta­son halu­jen (moni ihmi­nen halu­aa asua omakoti­talos­sa lapsi­neen, käy­dä autol­la töis­sä ja hoitaa ostok­set ker­ral­la automar­ketis­sa) ja ideaalin (sel­l­ainen on ilmastopoli­it­tis­es­ti kestämätön­tä tms. syy?) välisen ris­tiri­idan käsittelyä.

    Vastaa

22. az, se että liikenne kan­nat­taa kaavoituk­ses­sa min­i­moi­da on itses­tään­selvyy­dessään ääneen lausuma­ton pre­mis­si. Näin sik­si että liikenne on hait­ta, se mak­saa rahaa, aikaa ja ener­giaa, ja henkilöau­toille toteutet­tuna lisäk­si vie tilaa, tuot­taa meluhait­to­ja ja paikallisia ilmansaastei­ta. En epäile etteikö löy­ty­isi ihmisiä jot­ka naut­ti­vat ajamis­es­ta niin paljon etteivät koe sitä minään hait­tana, mut­ta pitäisin tätä aika marginaaliryhmänä

    Hajat­aloalueis­sa ongel­ma ei ole edes se että ne on suun­nitel­tu huonos­ti, vaan se että niitä ei ole suun­nitel­tu lainkaan. Siis on tehty talo sinne, toinen tänne, liikenne ja palve­lut var­maan hoituu jotenkin ‑men­tal­i­teetil­la.

    Vastaa

23. Itses­tään­selvyy­det eivät ole aina itses­tään­selviä. Liiken­teen (päästö­jen) min­i­moimi­nen ei ole yksiselit­teinen mit­ta, vaan spe­si­fi yhteiskun­nalli­nen ja yksilölli­nen pref­er­enssi. Piin­tyneim­mäl­läkin tiivistäjäl­lä on rajapiste, jos­sa mm. asum­is­mukavu­us ja ulkoilu­aluei­den säi­lyt­tämi­nen torp­paa­vat viimeis­ten säästö­jen kiristämisen.
    Jos Hen­ri per­hei­neen halu­aa asua omakoti­talos­sa, niin hän löytää em. omakoti­talon helpom­min ja halvem­mal­la “lam­pa­reesta” kuin “metronauhan solmusta”.
    Omakoti­talos­sa asumises­sa on monia plus­sia, jot­ka ovat yksilö­ta­sol­la mon­elle ihmiselle tärkeitä. Seu­raavas­sa niistä joitakin:

    -Oma rauha ja hiljaisuus
    ‑Helpom­min ja halvem­mal­la jokaiselle lapselle oma huone, enem­män neliöitä samal­la hin­nal­la (mah­tuuko kak­si mur­rosikäistä nyky­maail­mas­sa enää samaan huoneeseen?)
    ‑Oma piha ja nur­mikko, jol­la istua päivän­var­jos­sa kesäisin vaikka­pa luke­mas­sa, tai jol­la jär­jestää gril­li­juh­lat kavereille tai vain oman per­heen kesken
    ‑Helpom­pi pitää lemmikkejä
    ‑Enem­män tilaa remontoida/korjata/huoltaa (esim. autoaan, venet­tä tms.)
    ‑Enem­män varastotilaa
    ‑Omakoti­taloalue on yleis­es­ti rauhal­lisem­pi ja tur­val­lisem­pi — ja tur­val­lisem­mal­ta tun­tu­va, mikä on mon­elle tärkeää — kuin kerrostalolähiö
    ‑Ulkoilumah­dol­lisu­udet ovat yleis­es­ti ottaen parem­mat, met­sälenkit ym. ovat hie­man syr­jem­pänä asut­taes­sa lähempänä omaa kotiovea

    Monille nämä ovat tärkeitä asioi­ta ja pääkaupunkiseudul­la ja sen läheisyy­dessä ne voi yhdis­tää oma­l­la autol­la tapah­tu­vaan n. puolen tun­nin työ­matkaan. Mat­ka ker­rostalolähiöstä bus­sil­la ja metrol­la kestää hel­posti ihan yhtä kauan. Työ­matkan var­rel­la voi kahdesti viikos­sa pysähtyä automar­ketis­sa hoita­mas­sa koko per­heen talousos­tok­set, eikä siihenkään kulu yhtään sen kauem­paa kuin “pyöräl­lä lähi­mar­ketis­sa asiointiin”.

    Kär­jistäen: Onko usei­den ehdotet­tu­jen kaavoitusratkaisujen/liikenneratkaisujen/maksujen/verojen/????? oheis­tarkoituk­se­na tehdä em. elämisen muo­dos­ta nyky­istä han­kalam­paa, kalli­im­paa ja niukem­min markki­noil­ta löytyvää?

    Ts. ihmisiä pitää ohja­ta ymmärtämään “suurem­pi hyvä” joka ajaa ohitse hei­dän omien preferenssiensä?

    Jos täl­laiselle tielle lähde­tään, niin perustelu­jen tulee olla erit­täin vahvat.
    Sik­si olisi käy­tyä keskustelua jäsen­tävää kuul­la näistä perusteista enemmän.

    Mainit­takoon vielä, että itse en autoa omista, enkä ole edes ajoko­rt­tia han­kkin­ut. Tarkaste­len kysymys­tä siitä näkökul­mas­ta, että yksilön vapaus resurssien­sa mukaan muoka­ta elämisen­sä ympäristöstään halu­a­mansa lainen (ei tietenkään vail­la rajo­jaan, mut­ta hyvin suures­sa määrin) on perus­ta­van­laa­tu­inen arvo vapaas­sa sivistyneessä yhteiskunnassa.
    Kysymys, johon olisi muka­va saa­da sel­ven­nys on, kuin­ka vah­va pre­mis­si ilmastopelko on näis­sä rakennus‑, kaavoitus‑, ja liiken­nekysymyk­sis­sä. Merkit­tävin premissi?

    Tiivi­it ja täy­teen raken­netut kaupunki­ratkaisut eivät vält­tämät­tä tun­nu enää niin fik­suil­ta 20 vuo­den päästä, kun ilmas­to on kieltäy­tynyt lämpiämästä, eikä ener­giakri­isiäkään näy horison­tis­sa. Jos Koivusaar­ta, San­ta­ham­i­naa, Golf-kent­tää ym. ruve­taan muut­ta­maan vihreästä har­maak­si niin kyl­lä kaupunkiku­va ankeutuu.

    Ener­gian­säästö ei ole itseis­ar­vo vaan vain yksi arvon­sa monien muiden joukossa.

    Vastaa

24. Talous­tutkimuk­sen teet­tämän kyse­lyn perus­teel­la enem­mistö suo­ma­lai­sista kan­nat­taa Van­hasen (laa­jalti omakoti­taloa­sumiseen perus­tavaa) “him­meliä” http://www.yle.fi/uutiset/24h/id102071.html

    Luke­mat ovat aika kovaa luet­tavaa tiivim­män rak­en­tamisen kan­nat­ta­jille. Tiivi­im­pää kaupunki­rak­en­tamista kan­nat­taa vain 10% kyse­lyyn vas­tan­neista. Van­hasen lähiölam­pare-mallin kan­na­tus on 55%. Vain 22% kyse­lyyn vas­tan­neista ei läm­pene Van­hasen ehdotukselle.

    Ihmiset eivät ymmärrä

    a) asi­aa

    b) omaa parastaan

    ?

    Vastaa

25. en tyh­mänä ole oikein ymmärtänyt Soin­in­vaaran nauhakaupunki­hanket­ta. Nauhakaupungis­sa asuinalueet on yhdis­tet­ty pitkit­täin, että 1, 2, 3 ja nelo­nen ovat peräkkäin. him­melis­sä 1 ja kol­mo­nen eivät ole yksi­u­lot­teis­es­ti vaan kak­si­u­lot­teis­es­ti, että 1 ja 3:n väli­nen mat­ka on lyhyem­pi kuin 1:stä 2:een + 2:sta kol­moseen ja näi­den välille on raken­net­tu tie. him­meli olisi siis nauhakaupun­ki mut­ta nauha kiemurtelisi, eikä yhdestä asuinalueesta saisi olla tietä kuin kah­teen muuhun asuinalueeseen. 

    liiken­nemäärät toki kas­vaa jos kakkos­aluet­ta ei voi ohit­taa kätevästi, kuten kak­si­u­lot­teises­sa kolmioma­llis­sa, mut­ta miten se kaupunki­raken­net­ta paran­taa jos raken­netaan yksi­u­lot­teis­es­ti. kehäteitä tarvi­taan silti. ja him­melis­sä kehät ei ehkä ole kau­ni­ita ympyröitä, mut­ta saman asian ajavat. 

    pish posh. bus­sili­iken­net­tä ja kaupungi­nosat kak­si­u­lot­teis­es­ti (jopa kolmi­u­lot­teis­es­ti, kun osa­taan niitä ker­roksi­akin rak­en­taa) ja tiet raken­netaan niille väleille kun on kätevää ja on mak­savaa liikennettä.

    Vastaa

26. Kan­nat­taa huo­ma­ta että YLEn teet­tämässä tutkimuk­ses­sa haas­tateltavil­ta ei kysyt­ty miten he itse halu­aisi­vat asua, tai minkä ver­ran oli­si­vat kus­takin asum­is­muo­dos­ta valmi­ita omil­la rahoil­laan maksamaan.

    Ylen uuti­sis­sa asi­aa oli väritet­ty vähän lisää: “Väljästä maaseu­tukodista haaveil­e­vat sekä sinkut että lap­siper­heet”. Tämä on aika mie­lenki­in­toinen tulk­in­ta ottaen huomioon markki­nahin­nat ja tutkimuk­sen kysymyk­se­naset­telun “Minkälaista asum­ista Suomes­sa pitäisi mielestänne suosia?

    Vastaa

27. Yritin vas­ta­ta Paa­vo Ojalalle, mut­ta kos­ka kom­ment­ti­in en ainakaan minä osaa liit­tää kuvaa, vas­tasin oma­l­la avauksella. 

    Vastaa

28. az:n asial­liseen kir­joituk­seen sanois­in etten ole oikeas­t­aan eri mieltä. Jos omakoti­taloista tykkää niin mikäs siinä, olen 20 vuot­ta sel­l­aises­sa asunut eikä enää kiin­nos­ta, mut­ta kukin tyylil­lään. Mut­ta jos ja kun niitä omakoti­talo­ja tehdään, niin niidenkin alueet kan­nat­taa suun­nitel­la kun­nol­la, ja tämä sisältää jonkin sortin raideliikenneyhteyden.

    Ymmär­rän että osa ihmistä kam­moaa ker­rostalo­ja, mut­ta min­un on hyvin vaikea ymmärtää mik­si jonkun mielestä vaik­ka Land­bo jos­sa on moot­tori­tieli­it­tymä, on parem­pi asuinalue kuin vaik­ka vas­taavaal­la etäisyy­del­lä sijait­se­va Reko­la, jos­sa on ase­ma. Sem­minkin kun se moot­tori­tie liit­tym­i­neen mak­saa huo­mat­tavasti enem­män kuin junara­ta. Tästä on kyse. Reko­las­sa muuten talo­jen hin­nat nou­se­vat ase­maa kohti mentäessä.

    Henkilöko­htais­es­ti min­ulle tämä on sinän­sä yhden­tekevää, käve­len jatkos­sakin junalle pien­taloalueelta ja olen töis­sä tai muuten vaan keskus­tas­sa 20 min­uutis­sa. Asian voi ns. jät­tää markki­noille, motar­it ovat jo niin lähel­lä mak­simiväl­i­tyskykyään että pienikin lisäys automääris­sä muut­taa ne parkkipaikoik­si. Uusien tekem­i­nen on käytän­nössä mah­do­ton­ta. Eli käytän­nössä ihmiset vai­h­ta­vat julk­isi­in pakos­ta, pitkien muu­ta­man vai­h­don matko­jen kaut­ta. Sama efek­ti saavute­taan hajasi­joit­ta­mal­la työ­paikko­ja ihan ilman asukas­määrän lisäystäkin.

    Tai sit­ten voidaan suun­nitel­la kaupun­ki niin että julki­nen liikenne toimii, ja vai­h­to­jen määrä pysyy min­imis­sään. Täl­löin myös ne jot­ka kulke­vat autol­la pää­sevät helpom­min per­ille. Mut­ta tämä taas edel­lyt­tää kajoamista siihen pyhään vapau­teen rak­en­taa joka niemen notkon ja saarelmaan.

    Vastaa

29. Joukkoli­iken­nen sopii virkamiehille, jot­ka lähtevät töistä aina samal­la kellonlyömällä.

    Mut­ta me, joil­la työa­jat ovat epäsään­nöl­liset, tarvit­semme omaa autoa. Kuvit­tele, että lähdet töistä, käyt kau­pas­sa, haet lapset tarhas­ta kassien kanssa ja menet vielä las­ten ja kaup­pakassien kanssa bus­sil­la koti­in!!! Eihän tämä enää onnis­tu julk­isil­la. Oma auto on nimeno­maan lap­siper­hei­den juttu.

    Vastaa

30. Min­ul­la työa­jat ovat epäsään­nöl­liset, käve­len kau­pan kaut­ta bus­si­in, mut­ta olen valin­nut tarkoituk­sel­la asun­toni tarhan vierestä. 

    Kyl­lä auto silti helpot­taa paljon lap­siper­heen elämää, ellei asu keskus­tas­sa ja keskitä har­ras­tuk­si­aan, töitään ja tarho­jaan sinne. Hyvä joukkoli­ikenne ja/tai ruuhka­mak­sut kuitenkin vähen­tävät auton käyt­töä ja panevat use­am­mat val­it­se­maan asuin‑, työ- ja har­ras­tu­s­paikko­jaan fik­susti. Minä olen jopa vai­hdel­lut töitä, asun­toa ja har­ras­tuk­sia tois­t­en­sa mukaan. Jos­sain määrin se onnis­tuu jopa kah­den työssäkäyvän taloudessa, etenkin pitkäl­lä aikavälillä.

    Pitää silti muis­taa, ettei joukkoli­iken­nekään ole ilmaista tai saas­tee­ton­ta. Sitä ei pidä tukea liikaa kevyen liiken­teen ja matko­jen vält­te­lyn kustannuksella.

    Vastaa