Vaattovaara ja Kortteinen

Kak­si pro­fes­so­ria kir­joit­ti tänään Hesarin alak­er­ras­sa, että metropoli kas­vaa reunoil­taan. Hei­dän mukaansa  Hesari on ollut kir­joit­telus­sa liian Helsin­ki- ja kerrostalopainotteinen.Heidän mukaansa metropoli kas­vaa laidoil­ta. Myös Helsin­gin seudun kasvus­ta tulee 80 pros­ent­tia tapah­tu­maan Helsin­gin ulkop­uolel­la. Ker­rostalot ovat arvokkai­ta vain Helsin­gin niemel­lä, muual­la Helsingis­sä ne ovat aika halpo­ja. Esimerkik­si he otti­vat Müchenin, joka on alka­nut laa­je­ta noin 50 000 asukkaan satel­lit­tikaupunkei­hin. hei­dän mukaansa noin 50 000 asukas­ta ja raidey­hteys tun­tu­vat ole­van opti­maal­isin järjestely.

Pro­fes­sorit ovat kyl­lä paljon radikaalimpia kuin minä.

Aloite­taan siitä Emo-Mün­henistä, jos­sa asuu 1,2 miljoon­aa asukas­ta noin 300 neliök­ilo­metrin alueel­la. Münchenin tehokku­udel­la Helsinki­in mah­tu­isi kol­mannes lisää asukkai­ta. Uuden­maan asu­jaimis­to mah­tu­isi YTV-kun­ti­in, jol­loin mukana olisi jo muu­ta­ma tuol­lainen 50 000 asukkaan satellittikaupunki.

On selvä, että Helsin­gin ratik­ka- ja hissi ‑rak­en­t­a­mi­nen saavut­taa joskus rajansa raken­nus­maan lop­pues­sa, mut­ta rak­en­taa se kan­nat­taa, kos­ka asum­i­nen ker­rostalos­sa kan­takaupungis­sa on hyvin halut­tua, mikä näkyy hin­nois­sa. Ei myöskään ole tot­ta, että ker­rosta­lo-Helsingis­sä vetäisi vain Helsin­gin nie­mi. Munkkinie­mi, Haa­ga, Käpylä ja Tapi­o­la esimerkik­si ovat hin­to­jen perus­teel­la halu­tumpia kuin omakoti­ta­lo Kirkkon­um­mel­la . Seit­semänkym­men­tälu­vun betoni­bru­tal­is­mi ei ole vetovoimaista mis­sään, Mer­i­hakaa ehkä luku­un ottamatta.

On selvä, että rak­en­t­a­mi­nen ohjau­tuu paljolti Helsin­gin ulkop­uolelle ja juuri tuon rak­en­tamisen ohjaami­nen järkevästi on keskeistä.  Minä rohkenin esit­tää, että se keskitet­täisi­in nyky­is­ten ja tule­vien juna- metro- tai ratikkalin­jo­jen var­teen 4000 — 20000 asukkaan kylik­si. Van­hanenkin kan­nat­ti nykyiseen ver­rat­tuna keskit­tämistä, mut­ta jäsen­tymät­tömästi ja liiken­nemuodok­si kumipyöräli­iken­net­tä. Vaat­to­vaaran ja Kort­teisen aja­tus junaradan var­teen raken­net­tavista 50 000 asukkaan keskenään verkot­tuvista kylistä on kovin saman suun­tainen kuin omani, mut­ta menee paljon pitemmälle.

16 vastausta artikkeliin “Vaattovaara ja Kortteinen”

  1. Helsin­gin niemen täy­den­nys­rak­en­tamisen esteet olis kyl­lä hetimiten pois­tet­ta­va. Siel­lä lisärak­en­tamis­es­ta saadaan luul­tavasti suurin hyö­ty. Minä en muuten ymmär­rä, mik­si Osmo et uskalla antaa omaa malliasi markki­noiden päätet­täväk­si, kun pidät sitä tehokkaana.

  2. V&K on veikeä pari kuten yleen­sä. Kokolu­ok­ka on oikea jos halu­taan edes jotenkin itsenäisiä pikkukaupunkeja.Kaksi ongel­maa ajatuksessa:

    Ensin­näkin se 50 000 asukkaan taa­ja­ma tulisi käytän­nössä rak­en­taa ker­ral­la, mikä kuu­lostaa han­kalal­ta. Jos rak­en­t­a­mi­nen kestää vuosikymme­nen tai kak­si, niin palve­lut totu­taan hake­maan jostain muual­ta ja yleen­sä vie autolla.

    Toisek­si, suo­ma­laisel­la omakoti­talote­hokku­udel­la ei asute­ta 50 000 ihmistä käve­lyetäisyy­del­lä ase­mas­ta, eikä edes saksalaisella.

    Olisi parem­pi rak­en­ta niin että syn­tyvä kaupungi­nosa voi tukeu­tua viereiseen, ja näin ne myös tuke­vat jatkos­sa toisi­aan. Tämä on myös nauhakaupun­gin perusheikkous.

  3. (Lyhyesti ja vihais­es­ti vaan)
    — Mynchen on ihan kauhea. yritäp­pä tava­ta kol­le­ga tai ystävä joka asuu siel­lä satel­lit­tin laidal­la, (ja itse mah­dol­lis­es­ti toisel­la). matkus­t­a­mi­nen on hidas­ta ja työlästä. onko tämä taas keino­ja pakot­taa äid­it koti­in jumit­ta­maan las­ten kanssa, sil­lä jos siel­lä käy keskus­tas­sa töis­sä niin koko päivähän siinä menee.

    - helsingis­sä ei noi­ta ker­rostalo­ja ole kauh­esti vielä nähtykään. tyyp­il­isin taloko­rkeus on kai 3–5 uusis­sa ker­rostaloisa. Eihän se riitä mihinkään. Ainakin 8–12, thank you! Helsinkiä pitää rak­en­taa ylöspäin eikä sivuille.

  4. Tek­isi ihan mieli kysyä pro­fes­sor­eil­ta itseltään, että mitä he oikein tarkoit­ti­vat keskus­tan lähel­lä olevil­la betonilähiöillä. 

    Eihän sel­l­aisia ole ole­mas­sa. Itä-Pasi­laa voi sel­l­aisek­si luon­nehtia, ehkä Kan­nelmäen uut­ta puoltakin, mut­ta kyl­lä seu­raa­vat betonilähiöt ovat sit­ten Van­taan ja Espoon puolel­la. Ei Kan­nelmäkeäkään voi sanoa keskus­tan lähel­lä ole­vak­si, vaik­ka juna menee sinne vain 12 minuuttia. 

    Sen sijaan ymmär­rän kri­ti­ikin siitä, että kovasti toitote­taan, mitä ihmiset halu­a­vat, kun tosi­aan kyse­ly­tutkimuk­set osoit­ta­vat toista. Keskus­tan liepei­denkin hin­nat ovat kovat kulkuy­hteyk­sien takia, ei sen takia, että ne koos­t­u­vat ker­rostaloista. Asun­to val­i­taan mon­en seikan perus­teel­la. Omakoti­talot ovat suosi­tumpia kuin ker­rostalot, mut­ta palvelu­iden ja yhteyk­sien takia hakeudu­taan paljon myös kerrostaloihin. 

    Kyl­lä keskus­tan liepei­den omakoti­talot ovat val­ta­van halut­tu­ja, paljon halu­tumpia kuin kerrostaloasunnot.

  5. Asun­to­jen tarve vähe­nee Suomes­sa radikaal­isti tulev­ina vuosi­na, jos ei jostain käsit­tämät­tömästi syys­tä Suomeen suun­taudu ulko­mail­ta val­taisa kansan­joukko­jen vyöry. Siitä ei ole mitään merkkiä. Toisaal­ta asun­to­lainan jakami­nen pankeista 0,30%:n korko­mar­gin­aalil­la jokaiselle joka vaan vaivau­tuu marssi­maan pankin oves­ta sisään lopp­puu. Nyt kun on Amerikas­sakin kaikille selvin­nyt, että asun­to­jen hin­nat ei nousekkaan maail­man tap­pi­in asti, merk­it­see se sitä että asun­to­lainaan on hin­noitelta­va lisää riskiä. Tarkoit­taa korkeam­paa korkoa, eikä asun­to kel­paa lainan vaku­u­udek­si enään 100% osu­udel­la vaan tarvi­taan taas osa omaa säästet­tyä rahaa niinkuin ennen van­haan. Kym­me­nien-jopa sato­jen tuhan­sien asun­to­jen visioin­ti on ihan turhaa. Maail­ma muut­tui nopeasti toiseksi.

  6. “Asun­to­jen tarve vähe­nee Suomes­sa radikaal­isti tulev­ina vuosi­na, jos ei jostain käsit­tämät­tömästi syys­tä Suomeen suun­taudu ulko­mail­ta val­taisa kansan­joukko­jen vyöry. Siitä ei ole mitään merkkiä.”

    Luemme luul­tavasti ihan eri tilastoja:

    http://www.etla.fi/index.php?action=column&id=54

    Tilas­tokeskuk­sen 2004 ennus­teessa net­tomaa­han­muu­tok­si arvioiti­in 6000/vuosi, 2007 se kor­jat­ti­in 10000/vuosi, toteu­tunut 13600/vuosi.

    Lisäk­si tuo­hon nyt voimas­sa ole­vaan “2030 alka­en väestö vähe­nee” ‑ennus­teeseen kan­nat­taa suh­tau­tua suurin varauksin, syy täällä:

    http://www.stat.fi/til/vaenn/vaenn_2005-05–11_laa_001.html

  7. “Omakoti­talot ovat suosi­tumpia kuin ker­rostalot, mut­ta palvelu­iden ja yhteyk­sien takia hakeudu­taan paljon myös kerrostaloihin.”

    Eli se mitä ihmiset oikeasti halu­a­vat on “tiivis, mut­ta mata­la”. Eli omakoti­talo­ja hyvien kulkuy­hteyk­sien päähän, ei johonkin Nur­mi­järvelle… MOT

  8. Kan­takaupun­gin uusille alueille eli Her­ne­saari ja Jätkän­saari, Her­man­nin-Sörnäis­ten­ran­ta ja Kes­ki-Pasi­la voitaisi­in muuten vetäistä ihan reilusti taloi­hin muu­tamia ker­roksia lisää. Pasi­laan samantien pil­ven­pi­irtäjiä. Ei tek­isi pahaa yhtään.

  9. Kun­nol­liset ker­rostalot oli­si­vat todel­la toiv­ot­tavia Helsingis­sä ja muis­sakin isohkois­sa kaupungeis­sa. Kun­not­to­mia meil­lä on sotien jäl­keen raken­net­tu enem­män kuin sielu sietää. Kun­nol­lises­sa ker­rostalos­sa ei tarvitse vas­ten­tah­tois­es­ti osal­lis­tua naa­purei­den per­he- ja muuhun elämään. Sel­l­aises­sa voi myös olla var­ma siitä, että tuli­palon syt­tyessä reaaliset pelas­tu­mis­mah­dol­lisu­udet ovat ole­mas­sa myös kuu­den­nes­sa ker­rokses­sa ja korkeam­mal­la asuville. Unelmieni talos­sa ei myöskään ast­maatikon eikä muidenkaan tarvitse hais­tel­la naa­purei­den tupakoin­nista ja muus­ta toimin­nas­ta syn­tyviä käryjä.

  10. “Kan­takaupun­gin uusille alueille eli Her­ne­saari ja Jätkän­saari, Her­man­nin-Sörnäis­ten­ran­ta ja Kes­ki-Pasi­la voitaisi­in muuten vetäistä ihan reilusti taloi­hin muu­tamia ker­roksia lisää.”

    Helsingis­sä on betoni­bru­tal­is­min kul­ta-aikana ja myöhem­minkin “vetäisty” aivan tarpeek­si niin että ker­rosta­lo- ja kaupunki­a­sumisen maine on syys­täkin kärsinyt, ja toiv­ot­tavasti ei “vetäistä” yhtään enem­pää vaan pikem­minkin ale­taan tosis­saan panos­taa arkkite­htu­uri­in ja suunnitteluun. 

    Helsin­gin kan­takaupun­gin asuinaluei­den mata­lahko räys­täs­lin­ja (6–7 ker­rosta) jota on sit­tem­min jatket­tu esimerkik­si Jätkäsaa­res­sa madaltuen lounaaseen ei ole sat­tumaa eikä tyl­sää maalaisu­ut­ta vaan yksinker­tais­es­ti seu­raus­ta auringonva­l­on mata­las­ta tulokul­mas­ta näil­lä lev­eysasteil­la. Kuusi ker­rosta riit­tää jo var­josta­maan kadun, ja jos seinät vielä var­jos­tu­vat, on lop­putu­los kolkko. Katukuilut kuu­lu­vat toimis­toalueille jois­sa katu­ti­lan viihty­isyys on tois­ar­voista tehokku­u­teen nähden.

    Eilen oli mielipi­desivul­la kir­joi­tus jos­sa mielestäni pää­point­ti­na oli arkkite­htu­urin heikko ase­ma tai sen läh­es täy­delli­nen puut­tumi­nen keskustelus­sa ja suun­nit­telus­sa ja sen väistämät­tömät seu­rauk­set. Häm­mästyt­tävää onkin että tilanne näyt­tää Helsingis­sä jatku­van vuodes­ta toiseen samanlaisena.

    Todel­lakin toivon että kaupun­gin päät­tävi­in elimi­in valikoi­tu­isi ihmisiä joille kaupunkisu­un­nit­telu ei ole vain markki­naide­al­is­min tai jonkun muun ide­olo­gian jatke vaan keino kaik­ki sidos­ryh­mät hyö­dyn­täen luo­da inhimil­listä ja viihty­isää kaupunkiympäristöä.

  11. Mik­si päät­täjine pitäsi luo­da inhimil­listä ja viihty­isää kaupunkiym­päristöä? Eikö tuo pitäs jät­tää arkkite­htien huoleks?
    Minus­takin Helsin­ki ansait­sis parem­paa arkkite­htu­uria, mut­ta näyt­tää siltä, että suurin osa väestöstä ei ole samaa mieltä, kun ker­ta arkkite­htu­uri­in ei kan­na­ta panos­taa. Siihen kulute­tut rahat eivät näy hin­nois­sa. Mik­si meil­lä olis oikeus sanel­la muulle väestölle mitä hei­dän kuu­luu arvostaa?

  12. “Kan­takaupun­gin uusille alueille eli Her­ne­saari ja Jätkän­saari, Her­man­nin-Sörnäis­ten­ran­ta ja Kes­ki-Pasi­la voitaisi­in muuten vetäistä ihan reilusti taloi­hin muu­tamia ker­roksia lisää. Pasi­laan samantien pil­ven­pi­irtäjiä. Ei tek­isi pahaa yhtään.”

    Kadun var­jos­tus jo tulikin aiem­min ketjus­sa esi­in, mut­ta on tuol­laises­sa korke­as­sa rak­en­tamises­sa muitakin ongelmia, kuten esimerkik­si se, että korkeat raken­nuk­set tup­paa­vat tekemään kaduista tuuli­tun­nelei­ta, kos­ka raken­nuk­set tup­paa­vat “keräämään” tuul­ta koko poikkip­in­ta-alal­taan. Kun­nol­lisel­la suun­nit­telul­la näitäkin hait­to­ja toki voidaan vält­tää ainakin, jos korkei­ta raken­nuk­sia on vain muutamia.

    Help­po­han näitä “patent­ti­ratkaisu­ja” on esit­tää, mut­ta olisi hyvä huomioi­da, että mata­la raken­nuskan­ta tekee ympäristöstä usein selvästi viihty­isäm­män. Mielestäni ero on nähtävis­sä jo Tukhol­maan ver­rat­taes­sa — Helsin­gin eduk­si, siis.

    Kari

  13. Miten muiden tulisi asua, että min­un olisi mak­si­maalisen hyvä olla?

  14. spot­tu Says: 

    “Helsingis­sä on betoni­bru­tal­is­min kul­ta-aikana ja myöhem­minkin “vetäisty” aivan tarpeek­si niin että ker­rosta­lo- ja kaupunki­a­sumisen maine on syys­täkin kärsinyt, ja toiv­ot­tavasti ei “vetäistä” yhtään enem­pää vaan pikem­minkin ale­taan tosis­saan panos­taa arkkite­htu­uri­in ja suunnitteluun.”

    Jos Mai­ja Antti­la on kaupun­gin­su­un­nit­telun puikois­sa vielä jatkos­sakin, esteet­ti­sistä näkökul­mista ei taide­ta piita­ta eikä myöskään suh­teesta naa­purei­hin, mihin joku viit­tasi viestis­sään. Toiv­ot­tavasti ei tarvitse kuitenkaan muut­taa kuuhun.

    HTY:n hotel­li­raken­nuk­sen sisäpi­ha on huip­pu eri­tyis­es­ti naa­pu­ri­talon var­jostamisen suh­teen. Demar­it ovat tuoneet läänityslaitoksen/ feo­dal­is­min muun­net­tuna Hakaniemi-Siltasaareen.

    Voima­hah­mo Mai­ja Antti­la on esteet­ti­nen uhka Helsingille, saamme pahim­mil­laan hänen kotikaupunk­in­sa Porin tuon­ti­na asun­to­lai­vat esteet­tismon­u­men­tal­is­tisen Pitkän­sil­lan kupeelle. Kyseessä olisi läh­es ympäristörikos.

    Toiv­ot­tavasti väki alkaa vähitellen ymmärtää, että kaupunkiym­päristö on esteet­ti­nen luon­non­va­ra, jos­ta naut­timi­nen ei kulu­ta ympäristöä.

    Tsekeis­sä esteti­ikas­ta naut­timi­nen on jokapäiväistä ruisleipää, toiv­ot­tavasti niin on joskus Suomessakin.

Vastaa käyttäjälle Tapio Laakso Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.