Ympäristökeskus Kajaaniin

15.9.2008 · Aihe: _ 

Viikon alueellistamissuunnitelma on siirtää Suomen Ympäristökeskus Kajaaniin. Kun lääkelaitoksen kohdalkla ongelmana on, etteivät kokeneet asiantuntijat siirry mukana, tässä tapauksessa se saattaa olla jopa koko toimenpiteen tarkoitus.

Kommentit

30 Vastausta artikkeliin “Ympäristökeskus Kajaaniin”

  1. Ano Nyymi kirjoitti 15.9.2008 kello 9:33

    “tässä tapauksessa se saattaa olla jopa koko toimenpiteen tarkoitus.”

    Kummastuttaa tuo kepun alueellistamisvimma myös siitä itsestäänselvästä näkökulmasta, että väki kuitenkin siirtyy etelän asutuskeskuksiin – ja laitokset siis pois sieltä, missä niitä tarvitaan.

    Ps. Kepu on siirtänyt YM:n Jouni Särkijärven dispoon. Kirjoitti asiasta itse Sanomien Rakennuslehdessä. Kepulistit ovat siis ottamassa ympäristöasioista vahvan niskalenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Teemu Kemppainen kirjoitti 15.9.2008 kello 9:47

    Toisessa kirjoituksessa esitit Santahaminan sotilasalueen siirtämistä asuinkäyttöön. Minne siirtäisit tämän sotilasalueen? Eikö tässä tilanteessa huoleta, että parhaat maanpuolustusasiantuntijat ja lupaavimmat varusmiehet jättäisivät tehtävänsä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Elina kirjoitti 15.9.2008 kello 10:12

    Ei se mikään luonnonlaki ole, että väki jotenkin mystisesti siirtyy ilmavirran mukana etelään.

    Oikealla politiikalla voidaan muu Suomi pitää elävänä ja vireänä. Etenkin Kainuu tarvitsee piristysruisketta. Laitosten mukana tulevat ihmiset tarvitsevat palveluita ja näin yrityksiäkin tulee paikkakunnille. Tarvitaan toimivat koulut ja päivähoito ym.

    Osmo näsäviisasteli Iltalehdessä toimittajalle Vanhasen puutarhavision yhteydessä, josko himmelistä löytyisi iltapäivälehden toimittajan pesti. Minulle tuli kyllä mieleen, ettei ole olemassa ammattitaitoa rajattuna iltapäivälehtiin. Toimittaja osaa kirjoittaa ja voi toimia missä tahansa toimituksessa tai monessa muussakin työssä. Toimitustyötä voi tehdä etätyönä paljolti. Oikeastaan ainoa, joka vaatii paikanpäällä oloa on kuvaaminen. Moniin juttuihin ei kuitenkaan kuvata, vaan käytetään esim. arkistokuvia tai joku muu voi kuvata. Isoissa lehdissä nyt tietysti onkin kuvaajat erikseen.

    On ihmisiä, joiden ammattitaito on hyvin spesifi, mutta on paljon niitä, joiden koulutus antaa mahdollisuuden laaja-alaisuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. ruso kirjoitti 15.9.2008 kello 10:53

    Hölmöläisten hommaa. Osaa valtion byroista keskitetään (esim armeija, jolla sentäs edes teoriassa alueellinen funktio), osaa hajautetaan (ara, lääkelaitos, syke). Koittaisivat päättää…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Janne kirjoitti 15.9.2008 kello 11:30

    “tässä tapauksessa se saattaa olla jopa koko toimenpiteen tarkoitus.”

    Hyvin sivallettu! … Mutta voiko kukaan oikeasti olla noin kiero?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. tpyyluoma kirjoitti 15.9.2008 kello 11:54

    Erityistä hilpeyttä herättä Valtiosihteeri Terttu Savolaisen lakoninen kommentti, että: “Hallitus on linjannut, että alueellistamisen pääpaino on Itä- ja Pohjois-Suomessa.”
    (HS Mielipide 3.9. http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/L%C3%A4%C3%A4kealan+keskus+vahvistaa+osaamista/HS20080903SI1MP02bd9)

    Jos hallitus kysyisi Tilastokeskukselta, niin se kuulisi että valtion työpaikkojen osuus on Pääkaupunkiseudulla käytännössä sama kuin maassa keskimäärin. Erityisen suuri tuo osuus on Itä- ja Pohjois-Suomessa. Moisesta kerettiläisyydestä Tilastokeskusta onkin syytä rankaista pakkomuutolla.

    Radiohupailussa Knalli ja Sateenvarjo alivaltiosihteeri Sir Henry Pitkin uhkailee Ministeriön Erikoisosaston virkamiehiä Lamm ja Hamilton-Jones siirrolla Ulko-Hebriideille jos he tyrivät. Ero britti-fiktion ja suomalaisen todellisuuden välillä on että ei tarvitse edes tyriä, eikä tämä edes naurata.

    Vakavasti, tämä peli pitää viheltää poikki. Jos verovirasto siirtää paperinkäsittelyä syrjäsuomeen niin mikäs siinä, tämä voi olla jopa veronmaksajien etu. Se että asetetaan joku määrällinen tavoite siirrettävistä työpaikoista, johon ei vaikuta mikään kustannus- tai järkiargumentti, ja sen nimissä tuhotaan toimivia asiantuntijaorganisaatioita on edesvastuutonta, kallista, työntekijöiden mielivaltaista kiusaamista, ja koko yhteiskunnalle vahingollista, eli yksinkertaisesti väärin.

    Kun puolueista ei kerran ole mihinkään muuhun kuin hokemaan samaa aivotonta “koko maa asutetaan virkamiehillä” -mantraa, niin josko AY-liike edes tekisi jotain muutakin kuin julkilausumia? Ei muuta kuin malliin TEHY joukkoirtisanoutumiset kehiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Timo kirjoitti 15.9.2008 kello 11:57

    En ymmärrä miksi jaksat kirjoitella näistä hajasijoitteluista negatiiviseen sävyyn ja epäillä että niiden takana olisi joku salaliitto.

    Mielestäni on päivänselvää maalaisjärkeä että paikkakunnalla on oikeus saada osuutensa valtion työpaikkoja jos kyseiseen työpaikkaan riittää paikkakunnalta pätevyysvaatimukset täyttäviä hakijoita.

    Ympäristökeskuksen sijoittaminen Kajaaniin kuulostaa asiasta mitään tietämättömän korvassa paljon fiksummalta kuin sen sijoittaminen Helsingin keskustaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Petri M. kirjoitti 15.9.2008 kello 12:21

    http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Lehtom%C3%A4ki+torjuu+ymp%C3%A4rist%C3%B6keskuksen+siirron+Kainuuseen/1135239442340

    Idea tuskin lähtee enempää elämään kun kepulainen ja vieäpä kainuulainen ympäristöministeri (joka muuten on kepulaiseksi varsin edistyksellinen poliitikko) tyrmäsi sen.

    Valtionhallinnon siirtäminen maakuntiin vaurastuttaa lähinnä Helsinkiä, jonne jää tyhjää toimitilaa tuottavan yritystoiminnan käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Ano Nyymi kirjoitti 15.9.2008 kello 12:22

    Ja siirroista ei saisi edes puhua tai kirjoittaa, KL ja Katja Boxberg:

    “Keskustasta soitettiin. Tarkemmin sanottuna elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen valtiosihteeri Mikko Alkio soitti. Asia oli, että jutussani (KL 12.9.) esitetty arvio aluepolitiikan kustannuksista – seitsemän miljardia vuodessa – on täyttä potaskaa.

    Ensinnäkin: koska yritystuet eivät ole aluepolitiikkaa vaan elinkeinopolitiikkaa. Toiseksi: koska kuntien valtionosuuksien laskeminen mukaan aluetukipottiin on – no, väärin.

    Mikäli valtiosihteeri uskoisi kampanjoihin, mitä hän ei siis todellakaan tee, hän olisi sitä mieltä, että olen jo aiemmin syyllistynyt keskustavastaiseen kampanjointiin.

    Anteeksi? Aluepolitiikan, tässä laajasti ymmärrettynä, kustannusarvio perustuu Tilastokeskuksen lukuihin. Jutussa oli nimenomaan laskettu hintaa sille, että köyhät kunnat eivät pysty kattamaan omia menojaan, vaan saavat apua rikkaammilta. Ja sille, että maatalous ei tule toimeen ilman tukia ja sille, että yritystukia maksetaan erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomeen.

    Jutussa ei – tietenkään – ehdotettu tukien alasajoa kertaheitoilla. Siinä vain haettiin hintaa harjoitetulle politiikalle. Ja kyllä, olen sitä mieltä, että kaupungistumista on vuosikymmeniä keinotekoisesti hidastettu aluepolitiikalla – ja se on maksanut hirvittävän paljon veronmaksajien rahaa. Kaupungistumisaste on Suomessa edelleen järisyttävän paljon matalampi kuin muissa teollisuusmaissa, esimerkiksi Ruotsissa.

    Mutta vika ei ole pelkästään kepun vaan yhtä lailla demareiden ja kokoomuksen. Ne kun ovat nätissä konsensushengessä hyväksyneet aluepolitiikan rahoittamisen.”

    http://uutisblogi.blogit.kauppalehti.fi/author/katja/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.9.2008 kello 12:49

    Timolle:
    Onko Kainuussa valtion työpaikkoja suhteessa työllisten määrään vähemmän kuin Uudellamaalla?
    Minun on hyvin vaikea kuvitella, että Kainuu rekrytoisi hetkessä 300 huippuosaajaa ympäristökeskukseen. Kun myös Paula Lehtomäki on samalla kannalla, en nyt osaa pitää asennettani kovin maakuntavihamielisenä.
    Ympäristökeskuksen työpaikoista 300 on pääkaupunkiseudulla ja 1300 maakunnissa. Pääkaupunkiseudun osuus on siis pienempi kuin osuus väestöstä.
    Lehtomäki sanoo viisaasti, että tehtävien siirto on parempi kuin kokonaisten yksiköiden siirto.
    Itse siirsin aikanaan alkoholivalvonnan Helsingistä lääninhallituksiin, eikä se aiheuttanut mitään porua, paitsi valvottavien keskuudessa, jotka pelkäsivät, että läheltä näkee paremmin. Kainuuseen on siirretty valtion hallinnonpuhelinkeskuksia ja muistaakseni joitain kelan toimintoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. P. Uusilmä kirjoitti 15.9.2008 kello 12:58

    Laitoksia ei siirretä, ne lopetetaan ja perustetaan muualle uudestaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Tiedemies kirjoitti 15.9.2008 kello 13:03

    Mikä tämä “Suomi elinvoimaisena” juttu on? En tajua sitä, en ole ymmärtänyt sitä ikinä. Jos ihmiset eivät halua asua Itä- ja Pohjois-Suomessa, niin mikä pakko niitä on siellä pidätellä? Jos Kainuussa ei vaan ole töitä, niin miksi ihmiset eivät saisi muuttaa Helsinkiin, Tampeereelle, Ouluun tms, ihan vapaasti?

    Aluepolitiikka tulee tavattoman kalliiksi nyt, kun ihmisiä on vielä aika paljon näissä näivettyvissä kunnissa. Sitten, kun halukkaat ovat lähteneet, jäljelle jääneiden tukeminen on tavattoman paljon halvempaa. Palkataan muutaman vuoden keikkahommiin riittävällä liksalla terveyskeskuslääkärit jne tarvittavat palvelut, ja ne riittävät kun populaatio on tarpeeksi pieni.

    Ongelmaksi muodostuvat uponneet kustannukset: eräänkin suomalaisen teollisuuden haaran tehtaat ovat tyypillisesti isoja ja sijaitsevat syrjäisillä paikkakunnilla. Kun tällaiseen haalitaan työntekijöitä, ne rakentelevat omakotitaloja ja muuta sellaista, joka muuttuu nopeasti täysin arvottomaksi, kun tehdas suljetaan. Tähän liittyy se todellinen tragedia, joka maaseudun alasajosta aiheutuu. Riskit, joita yksittäiset ihmiset joutuvat kantamaan, ovat liian suuret. Mutta aluepolitiikka ei auta tähän, vaan se pahentaa tilannetta, koska sen mukana uponneita kustannuksia tulee lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. tpyyluoma kirjoitti 15.9.2008 kello 13:33

    Osmo kysyy: “Onko Kainuussa valtion työpaikkoja suhteessa työllisten määrään vähemmän kuin Uudellamaalla?”

    Ei ole. Olen joskus nähnyt tästä paremmankin luvun, mutta jos approksimoi julkishallinnon työpaikkojen kautta jotka löytyy helposti:
    Uusimaa: 52 150 julkishallinnon työpaikkaa / yhteensä 752 081 työpaikkaa, n. 7% työllisistä työskentelee julkishallinnossa.

    Kainuu 5784 / 34 441 , n. 17%.

    Koko maa 171 800 / 2 439 997, n. 7%

    Luvut 2006
    http://www.tilastokeskus.fi/til/atutyo/index.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Päristin kirjoitti 15.9.2008 kello 14:03

    Monasti niillä seuduilla, jossa KEPU on vahva, tehdään paljon itsemurhia ja jonkin verran muita alueita — siis lähinnä “Ruuhka-Suomea” — ennemmän henkirikoksia. Kepulaiset päättelevät niin, että heitä juuri siksi tarvitaan. Oikeampi johtopäätös lienee, että erilaiset aluetuet kärjistävät ongelmia.

    Sanotaan vaikka näin: Kepun tukemat juopporetkueet jatkavat itsetuhoista käyttäytymistään vailla toivoa paremmasta, kun suureen kaupunkiin lähteneet pääsevät aika suurella todennäköisyydellä eroon juopporemmistä ja saattavat löytää toivon kipinän työpaikan ja ehkä jopa tyttöystävän muodossa.

    Hiukan meni liioittelun puolelle, mutta kyllä tietty väki pitäisi saada syrjäseuduilta isompiin kaupunkeihin, kun ei kerran isompia kaupunkeja voi saada syrjäseuduille. Eli päinvastoin, kepulaiset!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. turkkalo kirjoitti 15.9.2008 kello 14:36

    Tiedemies: “Mikä tämä “Suomi elinvoimaisena” juttu on?”

    Urbaanin vuokra-asujan versio:

    Pohjoiseen ja itään täytyy järjestää töitä, koska etelässä on rajallisesti asuntoja ja infraa. Ja vaikka rakentamistahti maksimoitaisiin, siitä olisi apua vasta hyvin pitkällä aikavälillä.

    Ei ehkä ole mitään kohtuullisen kokoista potentiaalisten muuttajien joukkoa, jonka muutettua paineet tasaantuisivat, vaan maakuntien tyhjentyminen saattaa olla ketjureaktio.

    Eri asia on, pitääkö syrjäseuduille tehdä jätti-investointeja. Mielestäni ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Timo kirjoitti 15.9.2008 kello 14:39

    Aluepolitiikka on juuri sitä millaiseksi me sen haluamme tehdä. Ajamasi ajattelumalli on tulkintani mukaan sijoittaa työtä sinne missä on ihmisiä koska ihmiset ovat tulleet tekemään sinne työtä. Mielestäni tämä ajattelu johtaa kierteeseen jossa ihmiset pakotetaan muuttamaan Helsinkiin koska siellä on töitä minkä vuoksi sinne laitetaan taas lisää töitä sieltä mistä ihmiset sinne muuttivat.

    Mielestäni tämä ei ole kestävää kehitystä / aluepolitiikkaa.

    Yhteiskunta muodostuu sellaiseksi kuin me sen rakennamme. Itse kannatan ajatusta että Valtio tarjoaa töitä ensisijaisesti maantieteellisen jaon perusteella. Kutsuttakoon teoriaani vaikka shakkiruututeoriaksi, eli jaetaan Suomi sopivankokoisiin ruutuihin ja valtion virastot sijoitetaan mahdollisimman tasaisesti/tasapuolisesti näiden ruutujen sisällä oleviin keskuksiin.

    Ps. Jos minun pitäisi valita työni Helsingin ja Kajaanin välillä valitsisin hetkeäkään epäröimättä Kajaanin (mukava pikkukaupunki jolla on henkeäsalpaava luonto).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. spottu kirjoitti 15.9.2008 kello 15:12

    “Riskit, joita yksittäiset ihmiset joutuvat kantamaan, ovat liian suuret. Mutta aluepolitiikka ei auta tähän, vaan se pahentaa tilannetta, koska sen mukana uponneita kustannuksia tulee lisää.”

    Niin, ja jälkeenpäin syrjäseudulla asunut huomaa että lopputulos onkin yllättäen sama kuin jos yrittäjäriski olisi realisoitunut vaikka onkin ollut työsuhteessa ilman yrittäjäriskin antamaa mahdollisuutta vaurastumiseen.

    Tätä taustaa vasten ei työttömäksi jääneen riskien minimointi ja muuttohaluttomuus ole kovin yllättävää. Muutto kasvukeskukseen edellyttää riskinottohalukkuutta johon harvalla juuri omaisuutensa ja tulevaisuutensa menettäneellä kantti riittää. Vuokra-asuntoon muuttaminen omistusasunnon jälkeen edellyttää vielä vahvempaa ihmistä.

    Entäpä jos kehitysalueelta pois muuttava irtisanottu saisikin apua riskinkantoon asuntolainojen takauksen ja jonkinlaisen hintatakuun muodossa ? Tämänkaltaista takausta on muistaakseni Osmo joskus ideoinutkin kaupungin rekrytointikeinona.

    Malli tuntuisi äkkisältään järkevämmältä kuin rahan ja julkisen sektorin virkojen lapiointi syrjäkylille 70-luvun laajan aluepolitiikan tyyliin. Tuki kohdentuisi suoraan rakennemuutoksen jalkoihin jääneille ihmisille rakenteiden sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Artturi Björk kirjoitti 15.9.2008 kello 15:13

    turkkalo:

    “Pohjoiseen ja itään täytyy järjestää töitä, koska etelässä on rajallisesti asuntoja ja infraa.”

    Tämä näkyy jo hinnoissta, eli sitä ei tarvitse ottaa huomioon.

    “Eri asia on, pitääkö syrjäseuduille tehdä jätti-investointeja. Mielestäni ei.”

    Tarkoitatko, että yksityisiltä kiellettäisiin investoiminen syrjäisille alueille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Elina kirjoitti 15.9.2008 kello 15:45

    Mitä ihmeen hyötyä meillä on suuresta maasta ja upeasta luonnosta, jos kaikki asuvat saasteiden keskellä Helsingin loskassa. Myydään sitten koko paska venäläisille ja pakkaudutaan kaikki Uudellemaalle.

    Ei kaikki yhteiskunnallinen kehitys tarkoita sitä, että ihmiset HALUAISIVAT toimia niin. Monet asiat tapahtuvat spiraalimaisesti kumuloituen ja loppujen lopuksi ihmisille ei jää vaihtoehtoja.

    Ja kuten Timokin, minä asuisin ihan mielelläni vaikkapa juuri Kajaanissa. Pääsisi talvisin hiihtämään! Helsingissä on muuten Suomen kamalin ilmasto. Kesällä sataa vettä ja tuulee ja talvella sataa vettä ja tuulee…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Traveller kirjoitti 15.9.2008 kello 17:13

    Ympäristöministeriön hallinnonalalla korostuvat toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja muutokseen sopeutumiseksi. Rakentamisen energiatehokkuuden parantaminen ja yhdyskuntarakenteen eheytyminen ovat keskeisiä välineitä tässä työssä.

    Tämä kun oli etusivulla ja vieläpä ensimmäinen asia niin eipä enää hämmästytä Osmon syvä huoli näiden epäilemättä todellisten Huipuasiantuntijain työpaikkojen mahdollisesta joutumisesta johonkin vi*un pöndelle paskanhajuun degeneraattien joukkoon en vi**u kestä enää! Mutta kuten Osmo on meille todistanut jo monet kerrat; tämä joukko on kyllä haluttua työvoimaa siellä Helsinkissä, joten kuitenkin todellinen win-win-case..

    Ympäristöministeriön hallinnonalan vuoden 2008 talousarvio on 329,3 miljoonaa euroa .

    Tästä faktasta ei köyhä veronmaksaja voi varmaan tuumata muuta kuin liito-oravanpaskan laskennalla ja kaikenlaisen hyödyllisen, usein jopa välttämättömän, rakentamisen jarruttelulla on hintansa.. Tuo on siis pelkän pierunpidättelyn suorat kulut, epäsuorat ovat tietenkin moninkertaisia ellei monikymmenkertaisia.

    Ajatelkaapa hiukan: yhden tätivihreän ja joukon punavihreitä takuuäänestäjiä pitäminen tofussa, nepalincurryssa ja niilinahvenessa maksaa parissa vuodessa saman kuin se vuosikymmeniä riitelyä aiheuttanut länsimetro!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. tcrown kirjoitti 15.9.2008 kello 17:58

    “Ja kuten Timokin, minä asuisin ihan mielelläni vaikkapa juuri Kajaanissa. ”

    Sallinet, että olen eri mieltä. Asut helsingissä suhteellisen arvokkaalla alueella, joten asut mieluummin helsingissä suhteellisen arvokkaalla alueella kuin Kajaanissa.

    Tässä ei tietenkään ole sinänsä mitään väärää, mutta älä yritä antaa ymmärtää, että asuisit mieluummin Kajaanissa. Se kun tekojesi perusteella ei yksinkertaisesti pidä paikkansa. Se “vaihtoehdottomuus” ei tarkoita mitään muuta kuin että on joitakin syitä miksi nyt sitten haluat asua helsingissä enemmän kuin Kajaanissa. Niin kuin vanha kansa sanoo, niin pakko ei ole kuin kuolla ja veroja maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Timo K. kirjoitti 15.9.2008 kello 18:59

    Viraston siirto Kajaaniin ei vaikuta kovin fiksulta idealta, vaikka Kaajaanikin on varmaan ihan viihtyisä kaupunki.

    Tiedemiehelle:
    Kyllä kai ne, jotka ovat halunneet pohjoisesta lähteä,ovat niin tehneet riippumatta aluepolitiikasta. Minäkin lähdin. En ainakaan usko, että ketään olisi pakotettu jäämään. Tässä on kuitenkin hyvä muistaa, että pohjoisessa ja muualla syrjäisillä paikkakunnilla asuu ihmisiä, jotka siellä viihtyvät ja haluavat siellä asua ja tehdä työtä. Huono työllisyystilanne kyllä pakottaa lähtemään muualle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.9.2008 kello 19:06

    Vaikka jotkut haluavat asua pohjoisessa, toiset taas eivät. Hyvä osoitus tästä on, että Keskustassa vaaditaan nyt valtiota maksamaan syrjäseutulisiä kuntien työntekijöille, jotta kuhnnat syrjäseudulla ylipäänsä saisivat työvoimaa. Siis edes varma työpaikka ei houkuttele kaikkia pohjoiseen. Siksi vähän ihmetyttää kuvitelma,että maailma tulisi paremmaksi sillä, että pakotetaan ihmisiä, jotka haluaisivat asua etelässä muuttamaan pohjoiseen, vaikka pitäisi ymmärtää, että tämä synnyttää vastavirtana muuttoliikkeen pohjoisesta etelään ja lopputulos on vain,että yhä useampi asuu siellä, missä ei haluaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Artturi Björk kirjoitti 15.9.2008 kello 20:33

    heh… vanha kansa oli väärässä:

    pakko ei ole muuta kuin syntyä ja kuulua kuntaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Artturi Björk kirjoitti 15.9.2008 kello 20:43

    Timo K: Ihmiset eivät toimi noin. Päätökseen vaikuttaa aina moni seikka, joista osaan vaikutetaan aluepolitiikalla. Jotta tämä politiikka on oikeutettua meidän täytyy perustella miksi laajasti asuttu suomi on itsessään päämäärä, eli arvokasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Timo K. kirjoitti 15.9.2008 kello 20:59

    Joo, ei pidä pakottaa muuttamaan ei. Ei, vaikka siellä jotkut viihtyvätkin. Eikä maailma parane.

    Allu-Ellu-hanke on sekava ja tämäkin viraston siirtosuunnitelma vahvistaa kuvaa. Vihreiltä ei kommentteja tuosta hankkeesta vielä ole pahemmin näkynyt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. turkkalo kirjoitti 16.9.2008 kello 1:04

    Artturi Björk, en halua elää ei-vielä-taloudessa, jossa puolet Suomesta kärsii työttömyydestä ja toinen puoli kalliista asumisesta. Ei-vielä-taloutta voidaan puolustella sillä, että sen dynaamiset vaikutukset ovat oikeansuuntaiset: se tosiaankin kannustaa muuttamaan ja rakentamaan järkeviin paikkoihin. Mutta se tie on kivinen enkä näe millaiseen päätepisteeseen, tasapainotilaan, se voisi johtaa.

    Maakunnat tarvitsevat vähintäänkin kivunlievitystä, ja se saattaa olla myös helsinkiläisen vuokra-asujan edun mukaista.

    Kuitenkin maakuntien isoissa rakennusprojekteissa arveluttaa, onko niiden työllistävä vaikutus pitkäaikainen (yleensä ei) ja ovatko ne ekokatastrofeja (yleensä ovat).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Artturi Björk kirjoitti 16.9.2008 kello 9:50

    turkkalo: Ei oo mitään tasapainotilaa, sehän se koko jutun pointti onkin. Ihmisten arvostukset muuttuu ajassa. Siksi valtio ei onnistu lisäämään hyvinvointia tekemällä sääntöjä ja estämällä sopeutumista. Vaikka et haluakkaan “elää ei-vielä-taloudessa” niin sinulla ei ole vaihtoehtoa, maailmasta ei tule valmista.

    Miksi maakunnat tarvistevat kivunlievitystä? Miksi se on helsinkiläisten vuokra-asujien edun mukaista? Miksi helsinkiläisten vuokra-asujien etu on tärkeämpi kuin muiden suomalaisten etu? Mitä väliä onko työllisyysvaikutus pitkäaikainen, jos ne silti kannattaa? Mitä väliä onko ne ekokatastrofeja, jos aiheuttaja kantaa kustannukset?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Ano Nyymi kirjoitti 16.9.2008 kello 10:08

    “Kuitenkin maakuntien isoissa rakennusprojekteissa arveluttaa, onko niiden työllistävä vaikutus pitkäaikainen (yleensä ei) ja ovatko ne ekokatastrofeja (yleensä ovat).”

    Ja tehottomia: tässä yksi professorinäkemys:”Asiantuntija: Lopetetaan maaseudun tekohengitys

    – Ilman aluepolitiikkaa kaikki toiminta keskittyisi kaupunkeihin ja niitä ympäröiviin taajamiin. Se olisi edullista, koska kaupungit ovat tehokkaita, hän sanoo Huomenta Suomen haastattelussa.

    Aluetuet ovat hänen mielestään lyhytnäköistä politiikkaa. Toki alueille täytyy suunnata tukea välittömästi irtisanomisten jälkeen, mutta pitemmmän päälle ne ovat pelkkää tekohengitystä.

    – Ne aiheuttavat yhteiskuntaan tehottomuutta, jonka me kaikki yhdessä joudumme maksamaan.”

    http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/09/712525

    Yksi pointti lisää: Alueellistamisen kannatukseen maakunnissa asuvien parissa vaikuttaa tietenkin se kummallinen asia kuin kotiseuturakkaus. Suomeksi siis tietämättömyys ja ennakkoluulot.

    Kerronpa näistä vallitsevista kansanuskomuksista (joita hälventääkseen kenenkään ei ole vielä tarvinnut tehdä mitään):

    1) Itä- ja pohjois-suomalainen työvoima kuvittelee erittäin suuria omasta osaamisestaan. He katsovat siellä kotitanhuvilla olevansa moniosaajia ja hallitsevansa etelänmiestä paremmin monta ammattia, sellaistakin, joihin se aina patalaiska ja rapajuoppo etelänmies on erikoistunut ja koulutettu. Ikävä totuus paljastuu sitten työkeikan tai muuton jälkeen. Parhaat osaajat (tutkitustikin) löytyvät muista kuin niistä, jotka ovat jääneet pirtteihin pienoisiin. Kasvukeskuksissa on erikoistumisen tuomia osaamishyötyjä ja paras aines. Tätä on vaikea uskoa öljylampun ja pärepihdin valossa.

    2) “Etelässä joutuu kivierämaahan”. Ei tietenkään pidä paikkaansa. Luulo on voinut syntyä siitä, kun on käyty vierailulla etelässä opiskelevan tyttären luona (ja tuotu tuliaisiksi leili piimää ja kapallinen pottuja sekä poronlapa siinä lähtemättömässä luulossa, että etelässä kaikki maksaa nelinkertaisesti.)

    3) “Ee voi harrastaa lähellä yhtään mittään”. Ja sitten hypätään maasturiin ja kaahataan 50-100 km parin tunturin taa kalaan.

    4) Kalaan, koska muuta ei voi harrastaa (lisääntymistä ja viettiliikkeitä lukuunotamatta, joka on joillekin sitä paitsi työtä). Sitä ainoaa harrastusta – pohjoisen asumisen etua – on pakko sitten pitää arvokkaana ja sitä ei ole varaa menettää muutossa “etehlään”. Ei vaikka tulisi sata muuta parempaa mahdollisuutta kalastuksen ja kansantanssin tilalle.

    5) “Ei riistaa, kalaa, marjoja, sieniä, niisk!” Riekot ja rautu tosiaan puutuvat Lappiin verrattuna, kun pakastimeeni katsoo. Villisika ja järvitaimen vaivoin lohduttaa. Siis ihan tosi.

    6) “Ei voi edes pyöräillä.” Ei voi – pohjoisessa. Sen reunaviivan ja ojan välissä on 8-10 senttiä tilaa, jossa saa harrastaa 30 km sinne ja samaa tietä takaisin. Etelän teillä ja taajamissa on pyörämies otettu paremmin huomioon. On ollut varaa. Nimim. 1 x 542 km, 2 x n. 800 km ja 1 x Odemaiset 4427 km reissuja takana. Työmatkapyöräilyä yli 5000 km jo.

    7) “Eteläläiset on leuhkia, joo!” Kun eivät ole. Ei tarvi, ei ole varaa: täällä on se “nakkarinjono” niin pitkä, että siitä löytyy aina joku parempi ja vahvempi. Niinpä on ollut opittava kunnioitusta muita kohtaan eikä nokkimajärjestyksiä laadita. Kirkonkylissä ja maaseutukaupungeissa aika kuluu nokkimajärjestyksen ylläpitoon ja kaunojen kerryttämiseen.

    8) “Liikenne etelässä on yhtä ajallista helevettiä!” Älkää, pohjoisen ihmiset, lukeko Osmoa ihan kirjaimellisesti. Kyllä täällä liikenne sujuu melko sutjakkaasti, paremmin kuin Oulusa ja Kemisä ja Torniosa sekä Kuopijosa. Sen minkä liikennemäärässä pohjoiselle haviää, välimatkoissa tai joukkoliikenteessä sekä pyöräreiteissä voittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Annukka Karonen kirjoitti 18.9.2008 kello 0:08

    Tpyyluoma,
    Rantarata ja päärata ovat jo olemassa. Jos tosissaan aletaan rakentaa asuntoja niiden varteen, raiteita tarvittaneen lisää. Perusrakenne on kuitenkin jo olemassa.
    Katselin tänään Katanajokan terminaalin rannasta Olympialaituriin päin ja huomasin, että siirtämällä risteiljät hieman kauemmas voisimme rakentaa meren päälle runsaasti kerrostaloja. Asukkailla olisi merinäköala ja kävelyetäisyys keskustaan. Raitiovaunutkin jo kulkevat molemmilla rannoilla.
    Katajanokan terminaalihan on täyttömaalla, sitä voisi laajentaa, ehkä täyttää koko lahti. Tai voisi rakentaa kannen lahden yli. Väliaikaisena ratkaisuna voisimme käyttää asuntolaivoja. Nyt rannat ovat täynnä kerrostalon kokoisia uivia viihdekeskuksia – niille rakennetaan uusi modernimpi satama paikkaan, johon ei tarvitse taiteilla kapeiden salmien kautta. Jos visioimme, että maan parhaimmisto asuu Helsingin ydinkeskustan tuntumassa, meidän on uskallettava tehdä kauaskantoisia ratkaisuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus