Nuorten kannustamista elämässä eteenpäin

Miten yhteiskun­ta kan­nus­taa koulun päät­täviä nuo­ria valin­nois­saan? Kan­nat­taako jatkaa opiskelua vai tyy­tyä perusk­oulun päästö­todis­tuk­seen? Ville menee opiskele­maan, Kalle päät­tää tyy­tyä perusk­oulun päästö­todis­tuk­seen ja jää koti­in makoilemaan.

Ville saa opin­to­tukea ja Kalle korkeam­paa työ­markki­natukea. Yhteiskun­nan neu­vo: jos ei eri­ty­istä syytä ole, älä opiskele.

Vil­lel­lä on tiukkaa rahas­ta eikä Kallekaan niin lev­eästi elä. Molem­mille tar­joutuu tilaisu­us men­nä mäkkärille viikon­lop­putöi­hin. Siitä saa 500 euroa. Vil­lel­lä se ei vaiku­ta opin­to­tu­keen, joten tuos­ta 500 eurosta pitää mak­saa vain 1230 euroa veroa ja lop­ut 380 euroa on Villen. Sil­lä voi tehdä vaik­ka jonkun matkan. Kallelle käy huonom­min. Tuos­ta 500 eurosta 250 euroa menee työ­markki­nat­uen alen­e­miseen ja 60 euroa veroi­hin. Käteen jää 190 euroa eli puo­let vähem­män kuin Vil­lel­lä. Kun tätä ihmetteli Kelan virkail­i­jalle, tälle tuli kauhis­tunut ilme ja hän huu­dahti: lope­ta heti tuol­lainen keikkatyö tai alen­namme myös asum­is­tukeasi! Tämä yksi ker­ta annetaan anteek­si, mut­ta kat­so, ettei tuo tule tavaksi!

Yhteiskun­nal­la on siis selvä neu­vo: jos et opiskele, et tee myöskään työtä.

Ei se tietenkään näin älyt­tömästi voi olla vaan vielä älyt­tömäm­min. Päätet­ti­in, että jos perusk­oulun jäl­keen ei jat­ka opin­to­ja, on työ­markki­natu­ki vai­hdet­ta­va yhtä korkeaan toimeen­tu­lo­tu­keen. Olen­nainen ero ei ole siinä, että että työ­markki­natu­ki haetaan kelas­ta ja toimeen­tu­lo­tu­ki fat­tas­ta. Lain­muu­tos estää Kal­lea tekemästä työtä. Jos Kalle olisi taas men­nyt mäkkäri­in pais­ta­maan ham­puri­laisia, siitä olisi jäänyt hänelle käteen 87 euroa, ja sekin vuo­den mit­taisen poikkeuslain takia, mut­ta niin tyh­mä Kalle ei ollut. Yhteiskun­ta on siis tiuken­tanut otet­taan: jos ei opiskele, ei ole ker­ras­saan mitään asi­aa töihin!

Yht­enä viikon­lop­puna Ville ja Kalle iskivät molem­mat söpöt sairaan­hoita­jat, Annan ja Liisan, jot­ka oli­vat töis­sä HUS:ssa. Anna muut­ti Villen kämp­pään ja Liisa oli muut­taa Kallen kämp­pään, mut­ta van­hoista koke­muk­sista vihas­tuneena Kalle päät­ti kysyä sos­sus­ta neu­voa. Vas­taus oli tyly: jos Liisa muut­taa kämp­pääsi, lakkau­tamme kaik­ki avus­tuk­sesi, kos­ka Liisa kyl­lä pystyy elät­tämään sin­ut, vaik­ka sairaan­hoita­jien palkat eivät niin korkeat olekaan. Opin­to­tukea tai opiske­li­jan asum­is­tukea samas­sa käm­pässä asu­va ei enää alen­na, joten Annal­la ja Vil­lel­lä menee ihan mukavasti.  Kalle ja  Liisa tapail­e­vat  vuorotellen tois­t­en­sa käm­pässä. Epäkäytän­nöl­listä se on ja kah­den vuokran mak­sami­nen tulee kalli­ik­si, mut­ta ei heil­lä ole varaa muut­taa yhteen.

Joskus tun­tuu siltä, että opin­to­tu­ki olisi nuorisoikälu­okalle parem­pi tulon­si­ir­to­muo­to, vaik­ka ei opiskelisikaan.

51 vastausta artikkeliin “Nuorten kannustamista elämässä eteenpäin”

  1. Puoli­son tulot vaikut­ta­vat opiske­li­jan asum­is­lisään jos tien­aa yli 15000 ja asum­is­lisä lop­puu kokon­aan jos toinen tien­aa yli 22000

  2. Ter­veessä sys­tee­mis­sä pitäisi olla kaikille päivän selvää se että kaik­ki elät­tävät itse itsen­sä. Poikeuk­se­na sään­nöstä olisi ain­oas­taan opiskelu joka myös edis­tyy tai esimerkik­si eläket­tä edel­lyt­tävä vam­maisu­us. Mikäli joku itse val­it­see sen koti­in jäämisen vai­h­toe­hdon, pitäisi myös veron­mak­sajil­la olla mak­samat­ta jät­tämisen vai­h­toe­hto. Elät­täköön ne laiska­jaakkon­sa ja ‑jaanansa jot­ka niin halu­a­vat tehdä. Esimerkik­si minä en halua niitä elät­tää ja arve­len että moni muukin veron­mak­sa­ja ajat­telee näin.

    Monille ihmisille on valitet­tavasti aivan luon­nol­lista se ettei mitään tarvitse itse tehdä ja tämä onkin pitkän koulu­tuk­sen tulosta. Kiitos tästä kuu­luu tietenkin punaiselle medi­alle ja parasi­it­tiselle eli­it­ille, siis tälle val­taisalle suo­jatöistä itsekin elan­ton­sa ammen­ta­van kuhnurijoukolle.

    No, seu­raa­va isom­pi lama sitten..

  3. Esimerk­ki on teo­reet­ti­nen, sil­lä Kalle ei saa työmarkkinatukea.

    “Jos 17-vuo­ti­aal­la hak­i­jal­la ei ole ammatil­lista koulu­tus­ta, hänelle voidaan mak­saa työ­markki­natukea vain, jos hän on työvoimak­oulu­tuk­ses­sa tai työharjoittelussa.

    18 — 24-vuo­ti­aalle hak­i­jalle, jol­la ei ole ammatil­lista koulu­tus­ta, voidaan mak­saa työ­markki­natukea edel­lisen lisäk­si myös, jos hän ei ole kieltäy­tynyt työvoima­toimis­ton tar­joa­mas­ta työstä tai koulu­tuk­ses­ta eikä ole jät­tänyt hakeu­tu­mat­ta hänelle sovel­tuvaan ammatil­liseen koulutukseen.”
    http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/200701124346EH?openDocument

    Eli Kallen kotona makoilut saa mak­saa van­hem­mat siihen saak­ka, kun Kalle täyt­tää 25 vuot­ta. Valitet­tavasti moni niin tekeekin…

  4. Hal­li­tus päät­ti, ettei puoli­son tulot enää ensi vuon­na vaiku­ta asum­is­lisään, joten laitoin sen jo tähän.

    Kari Rajala ei lukenut esi­tys­tä loppuun,koska siinä ker­roin, että työ­markki­nat­uen sijas­ta pitää nos­taa asum­is­tukea, jos alle 25-vuo­tias ei hakeudu töi­hin eikä koulu­tuk­seen. Ne ovat Helsingis­sä saman­su­u­ruiset, maaseudul­la voi tul­la jotain eroa ja eri­tyis­es­ti tulee, jos asuu van­hempi­en­sa kodissa.

  5. Ozmol­ta uno­htuu se, että karenssipäätök­siä lätkäistään 50 tuhat­ta vuosit­tain. Siis työ­markki­natu­ki katkeaa joka toiselta vuosit­tain. EIkä tässä välis­säkään ole kyse ollut mis­tään makoilus­ta, vaan ihmi­nen ei vaan jak­sa enää men­nä kol­mat­ta ker­taa samalle hyödyt­tömälle “näin haemme työtä”-kurssille.

    Nyky­muo­toinen opin­to­tu­ki olisi kyl­lä syytä lopet­taa. RIkkaas­sa Nor­jas­sakin tuki perus­tuu laina- ja stipendil­in­jalle. Kun opiskelu ja elämi­nen on täysin ilmaista, niin nuori ei juurikaan oival­la opiskelun sijoi­tus­lu­on­net­ta, siis sitä, että tarkoi­tus olisi oppia jotain sel­l­aista joka elät­tää. Nyt meil­lä on jo tuhan­sit­tain eloku­va-ohjaa­jia ja ties mitä taiteen mais­tere­i­ta, joiden lop­puelämän ura ei edes teo­ri­as­sa voi olla muu­ta kuin apu­ra­ha-anomusten laadintaa.

  6. Tätä lukies­sa herää vain kysymys, kuka täl­laisen jär­jestelmän on oikein luonut. Lykkyä pyt­tyyn sen uud­is­tamisen kanssa!

  7. joo. tälle tart­tis tehdä jotain. Vastik­keet­tomat tulon­si­ir­rot tai ei tulon­si­ir­to­ja ollenkaan. Opiskelus­ta vois vaik­ka mak­saa palkkaa, tai sit­ten jät­tää opiske­li­jat selviy­tymään omillaan.

  8. Karenssin voi saa­da työ­markki­nat­ues­ta, jota Kalle ei saa ollenkaan, kos­ka ei hakeu­tunut koulu­tuk­seen, mut­ta sitä ei voi saa­da toimeen­tu­lotues­ta. Toimeen­tu­lo­tukea voidaan alen­taa 20 pros­en­til­la ja jos on oikein tuh­ma, 40 pros­en­til­la, mut­ta sitä tapah­tuu aika har­voin eikä alen­nus voi olla kuin kah­den kuukau­den mittainen.

  9. Kyl­lä, tätä lokerointihelv..tiä olen kokeil­lut itsekin.
    Sosi­aal­i­tur­va on tän­nä epälo­ogisuuk­sia, erikoista lokeroin­tia ja väärän­laisia kan­nus­timia. Lisäk­si se aiheut­taa turhaa paper­in­pyöri­tys­tä ja vaivaa kaikille osa­puo­lille, ja kan­nus­taa usein kokon­aisu­u­den kannal­ta jär­jet­tömi­in ratkaisuihin. 

    Kun nyt kuitenkin selkeästi halu­taan, että yhteiskun­nan tulee tukea niitä jot­ka eivät omil­laan pär­jää, niin perus­tu­lo-peri­aat­teinen “kaikille saman ver­ran” ‑tyyp­pinen tuki on ain­oa järkevä ratkaisu. Läh­es kaiken­lainen nyky­tukimuodoille omi­nainen “tarpeeseen perus­tu­vu­us” on pois­tet­ta­va, sil­lä se nimeno­maan se aiheut­taa näitä omi­tu­isia tilantei­ta. Tuen tulee olla riit­tävän suuri, että sil­lä pysyy hengis­sä, mut­ta tarpeek­si pieni, jot­ta kan­nuste tehdä töitä (tai esim elää säästeliäästi) on vahva.

  10. Kun ei tässä yksinker­tais­es­ti ole sel­l­aista mah­dol­lisu­ut­ta, että “jätetään ne tule­maan toimeen omil­laan”. Kun 18-vuo­tias nuori ei saa kohtu­ullista toimeen­tu­loa jol­lain kohtu­ullisen mukaval­la taval­la, se ottaa kohtu­ut­toman toimeen­tu­lon jol­lain vähem­män mukaval­la taval­la, jon­ka kus­tan­nuk­set per lärvi ovat kym­menker­taisia, kun ajatel­laan uhrien sairaalaku­lu­ja ja vanki­lakier­teen kustannuksia. 

    “Rahat on opit­tu han­kki­maan muil­la keinoille”, kuten YLE toimit­ta­ja tässä ilois­es­ti lausuu: http://www.hear.fi/~kukko/ha/tilanne_saksassa.mp3

  11. Näitä on aina haus­ka selit­tää Amerikan repu­p­likaneille, ne aina kysyy että onko tuo “sus­tain­able”, eli voiko tuo jär­jestelmä todel­lakin kestää, en itse osaa siihen vas­ta­ta, ilmeis­es­ti suurin osa Suo­ma­lai­sista ei viihdy kotona kos­ka jär­jestelmä ollenkaan toimii, tun­tuu että amerikan nuorista kyl­lä aika moni viihtyis jos tuol­lainen tar­jous olisi ole­mas­sa, no Iraq on tietysti “suoja“työpaikka joka aina löy­tyy Amerikassa.
    Demokraateille taas sama “sus­tain­able” taas tarkoit­taa jotakuin samaa kuin Suomen vihreille, eli jotain ben­saan liittyvää.

  12. Jotenkin tun­tuu surulliselta, että meil­lä on käsis­sämme joku täysin ter­ve ja kykenevä ihmis­ryh­mä, joka ei vain voi han­kkia itse omaa elan­toaan, tehdä itse omia valintojaan.

    Jotenkin minus­ta kuul­lostaa aika epäuskot­taval­ta, että joku nuori tekis val­in­to­ja opiskelun ja rikol­lisu­u­den välil­lä. Kuitenkin suurin osa var­maan tas­apain­oilee enem­mänkin työn ja koulun välillä.

    Onko muuten hyvää näyt­töä siitä, että kun 40 vuot­ta sit­ten ei ollu opin­to­tukea, niin nuoret han­k­ki elon­ton­sa enem­män rikol­lisin keinoin?

  13. “Jotenkin minus­ta kuul­lostaa aika epäuskot­taval­ta, että joku nuori tekis val­in­to­ja opiskelun ja rikol­lisu­u­den välil­lä. Kuitenkin suurin osa var­maan tas­apain­oilee enem­mänkin työn ja koulun välillä.”

    Kyl­lä Gangs­ta on ihan asialli­nen uraval­in­ta varsinkin etnon­uorelle, voihan sitä pää­tyä vaik­ka räp­pärik­si ja kun­non kansalaisek­si Hol­ly­wood­i­in. Varsinkin kun se ura­vai­h­toe­hto olisi se sama paska­hom­ma, mitä siir­to­työläis­van­hem­mil­la oli.
    http://www.hear.fi/~kukko/ha/tilanne_saksassa.mp3

  14. “Nyt meil­lä on jo tuhan­sit­tain eloku­va-ohjaa­jia ja ties mitä taiteen mais­tere­i­ta, joiden lop­puelämän ura ei edes teo­ri­as­sa voi olla muu­ta kuin apu­ra­ha-anomusten laadintaa.”

    Tämä ei nyt ole oikeasti niiden nuorten vika, jot­ka moi­seen koulu­tuk­seen ovat hak­e­neet ja päässeet. Kyl­lä niitä näyt­telijöitä yms. joka vuosi jokunen uusikin tarvi­taan eläköi­tyvien tilalle. Se on yhteiskun­nan asia huole­htia, että veron­mak­sajille kallista, mut­ta opiske­li­joille ilmaista, koulu­tus­ta ei ole tar­jol­la enem­pää kuin mitä töitäkin on tarjolla.

  15. Jos Kalle jää perusk­oulun jäl­keen koti­in­sa makoile­maan, voisin olet­taa, että tämän henkilön tule­vat ongel­mati­lanteet juur­ta­vat itsen­sä kas­va­tus­puolen virheistä. Olisiko asi­aa yrit­tää puut­tua siihen, ettei näitä nuo­ria jäisi makoile­maan kotiansa? Vai onko yliop­ti­mista ajatel­la, että jokainen meistä on lop­pu­jen lopuk­si kiin­nos­tunut jostain ammatil­lis­es­ta alas­ta taik­ka lukios­ta perusk­oulun jälkeen?

    Mik­si hoitaa oire­i­ta kun voisi hoitaa sairaut­ta. On kyl­lä tot­ta, että yhteiskun­tamme avus­tus-rak­en­teet ovat varsin mutkalla, varsinkin opiske­li­jaikäis­ten kanssa.

  16. “Molem­mille tar­joutuu tilaisu­us men­nä mäkkärille viikon­lop­putöi­hin. Siitä saa 500 euroa [kuus­sa].”

    Onnek­si heil­lä on mah­dol­lisuuk­sia myös paljon parem­paan, ainakin jos asu­vat isos­sa kaupungissa.

  17. Jos Kalle, Ville ja sen kaima pystyvät nykysään­nök­sil­lä opti­moimaan tulon­sa, ottaen huomioon palkat ja edut, he var­maan ovat riit­tävän älykkäitä myös elät­tämään itsen­sä ilman etuja?

    Jos me taval­liset tossunku­lut­ta­jat mak­samme edus­ta­jillemme vuosikau­sia siitä, että he mei­dän edus­ta­ji­na ratkaisi­vat vaikeim­mat asi­at puolestamme, eikä mitään posi­ti­ivista siitä huoli­mat­ta tapah­du, niin voisiko olla, että jos­sain on perus­tavaa laat­ua ole­va valuvirhe?

    Mitä hit­toa varten me val­it­semme edus­ta­ja ties minne?

  18. Sep­po Oksa­nen: “Nyt meil­lä on jo tuhan­sit­tain eloku­va-ohjaa­jia ja ties mitä taiteen mais­tere­i­ta, joiden lop­puelämän ura ei edes teo­ri­as­sa voi olla muu­ta kuin apu­ra­ha-anomusten laadintaa.”

    Tuoreena taiteen mais­te­ri­na koen kom­ment­tisi melkoisen loukkaa­vana. Käytän­nössä lop­puelämäni (ja opiske­lu­toverei­deni) työu­ra on kovaa työn­tekoa, ei mitään hai­hat­telua kukkaispel­loil­la kitaraa näpytellen. Halu­aisin vielä huo­maut­taa, että suuren osan (ainakin musi­ikin) apu­ra­hoista jaka­vat yksi­tyiset säätiöt, jot­ka eivät mil­lään taval­la rasita veron­mak­sa­jan kukkaroa.

  19. Lisäämäl­lä byrokra­ti­aan knippe­jä ja knoppe­ja ei näistä ongelmista päästä koskaan eroon, joten jär­jestelmän muut­ta­mi­nen perus­tu­lo­ma­llik­si lie­nee ain­oa ratkaisu joka aut­taa. Mut­ta halu­taanko tähän ratkaisua? Tääl­lä keskustele­vista mon­elle jär­jestelmä on mieletön, mut­ta samal­la se vähen­tää osa-aikaisen työn tek­i­jöi­den määrää ja luk­it­see jär­jestelmää kokoaikaisi­in, pysyvi­in työ­sopimuk­si­in perustuvaksi. 

    Ammat­tiy­hdis­tys­li­ike ja sitä lähel­lä ole­vat tahot voivat hyvin olla tästä vain riemuis­saan. Kallelta­han se on tietysti pois, mut­ta ei kai kukaan ajat­telekaan, että ay-liik­keen tavoit­teena on aut­taa niitä, jot­ka eivät ole töis­sä, vaan päin­vas­toin jäseniään eli nyky­isiä, jo pysyvil­lä työ­sopimuk­sil­la työskenteleviä.

  20. Ennen muinoin oli ammat­ti nimeltään sekatyömies. Se takasi työ­paikan mon­elle kallelle ja vil­lelle, joi­ta lukuhom­mat eivät kiin­nos­ta­neet. Nyt kaik­ista koulute­taan vähin­tään pikkuherroja.
    Ennen oli­vat asi­at paremmin 🙂 🙂

  21. Juu­so Koisiti­nen on oikeassa,

    Aika lail­la van­hempi­en vika, jos annetaan kat­to pään päälle hyyp­iölle, joka ei käy töis­sä eikä opiskele. Helsin­gin hin­noil­la kum­masti alkaa veri vetää johonkin suun­taan työn­tekoon, kun juo­tuu omas­ta pus­sis­taan mak­samaan elämisen­sä. Kyl­lähän opiske­li­jatkin käyvät pääsään­töis­es­ti töissä. 

    Ihmette­len sitäkin, jos täysi-ikäi­nen korkeak­oulu­opiske­li­ja on van­hempi­en­sa elät­tinä valmi­iden liha­p­a­to­jen ja pesty­jen pyykkipinkko­jen ääressä lap­su­u­den kodis­saan. Van­hempi­en tehtävä on tukea itsenäistymistä vaikka­pa tarvit­taes­sa sil­lä van­hal­la kun­non “potku per­si­iseen” ‑menetelmäl­lä.

  22. Tässä esimerkissä Kalle oli siis muut­tanut pois kotoa — potku perseeseen oli siis jo toteutet­tu — ja asui vuokra-asun­nos­sa. Toisin kuin Eli­na kuvit­telee, korkea vuokra ei ei vedä töi­hin vaan estää työn­teon. Tämä on helsinkiläis­ten nuorten syr­jäy­tymisen ja kaupungis­sa val­lit­se­van samanaikaisen työt­tömyy­den ja työvoima­pu­lan olen­nainen syy.

    Jos Kallen vuokra on 560 euroa, hän saa fat­tas­ta vuokran kokon­aan ja 400 euroa elämiseen, siis yhteen­sä 960 euroa.
    Kos­ka Kallelta jäivät opin­not väli­in, hän ei voi odot­taa mitään kovin ruusu­ista työ­paikkaa. Jos ensim­mäis­es­tä työ­paikas­ta saa palkkaa 1300 euroa kuus­sa, jää siitä käteen noin 1110 euroa, eli 150 euroa enem­män kuin sohvas­sa makaa­mal­la. Siitä pitää mak­saa työ­vaat­teet, työ­matkat ja työpaikkaruokailu. 

    Jos hän asu­isi jos­sain, jos­sa käm­pän saa 300 eurol­la, työstä jäisi käteen sen­tään neljäsa­taa euroa.

  23. Esimerk­ki oli sit­ten sin­ul­ta vähän epä­selvä. Ensinäkin lie­nee harv­inaista, että perusk­oulun jäl­keen 15–16 ‑vuo­tias heti muut­taisi pois kotoa, jos ei lähde opiskele­maan toiselle paikkakun­nalle. Käytät sana­muo­toa “jää koti­in makoilemaan”. 

    Tuo 560 vuokraa nyt on jo aika luk­susasum­ista kyl­lä eli keskus­tayk­siö. Kallen pitää men­nä syr­jem­mälle ja asua vaik­ka kim­pas­sa jonkun kanssa alka­jaisik­si. Näin sum­ma putoaa jopa alle kah­teen sataan. Ja ei kai nyt mis­tään kokopäivä­työstä Kalle jää noin pienelle pal­ka­lle. Varas­tomiehek­si vain, niin käteen jää ainakin tuo 1300–1500.

    Edelleen olen sitä mieltä, että on kas­va­tusvirhe eikä yhteiskun­nan­jär­jestelmien vika, jos 16-vuo­tias ei halua opiskel­la tai tehdä töitä. Ter­veen nuoren mieli tarvit­see muu­takin viriket­tä kuin tietokone­pelit ja keskikaljan. 

    Tietysti kan­nus­tavu­ut­ta pitäisi sys­tee­mis­sä olla oikeaan suun­taan, en sitä kiistä.

  24. Riit­ta: Miks se on yhteiskun­nan asia? Mik­si ei oo jokaisen nuoren vas­tu­ul­la opiskel­la alaa, jol­la voi elät­tää itsensä?

  25. “Ihmette­len sitäkin, jos täysi-ikäi­nen korkeak­oulu­opiske­li­ja on van­hempi­en­sa elät­tinä valmi­iden liha­p­a­to­jen ja pesty­jen pyykkipinkko­jen ääressä lap­su­u­den kodissaan.”

    Siinähän ihmettelet. Itse muutin pois lap­su­u­denkodista päälle parikymp­pisenä valmis­tu­misen jo häämöt­täessä (valmis­tu­in viidessä vuodessa ja olen viimei­sistä opiskelu­vu­o­sista läh­tien tehnyt koulu­tus­tani vas­taavaa työtä). Opin­to­tu­ki on lap­su­u­denkodis­sa asu­val­la toki pienem­pi, mut­ta en minä oikein pidä sitä “itsenäistymisenä”, että elan­to tulee yhteiskun­nan yhteis­es­tä pussista.

  26. Ital­ian mallis­sa­han asu­taan kolmevi­tosik­si pas­ta-mam­man luona eli Suomes­sa­han nyt vielä ollaan yleen­sä ter­veel­lä pohjalla. 

    Itsenäistymi­nen van­hem­mista on kehi­tys­te­htävä, jon­ka viivästymi­nen ei yleen­sä havain­to­jeni mukaan ole kenellekään hyvää tehnyt. 

    Minus­ta on esimerkik­si outoa, jos 20-vuo­ti­aal­la ei ole sek­sielämää tai sitä har­joite­taan van­hempi­en nukkues­sa viereisessä huoneessa. Myös omista raha-asiois­taan huole­htimi­nen on hyvä oppia ajois­sa, so. sopimusten tekem­i­nen, lasku­jen mak­sami­nen. Tätä varten meil­lä on opin­to­tuk­i­jär­jestelmä, ei se mitään yhteiskun­nan siiv­el­lä elämistä ole. 

    Mut­ta jokainen toki tyylil­lään. Se, että ihmette­len tarkoit­taa vain että ihmette­len eikä siitä pidä vetää nyt mitään yli­t­ulk­in­to­ja. Ihmette­len sekä van­hempia, että nuo­ria, yleen­sä tulee tarvekin tietyn­laiseen irtiot­toon molem­min puolin, ellei ole epäter­veitä riippuvuussuhteita.

  27. hihi­hi­hi­hi­hi­hi­hi­hih… ihmettelet, siis pidät perverssinä!?

  28. Monel­la nyt menee sekaisin, mis­tä tässä keskustel­laan: Tot­takai on jotain vial­la, jos nuori ei luon­nos­taan halua lähteä opiskele­maan tai töi­hin. Mut­ta se ei tarkoi­ta sitä etteikö yhteiskun­nan tukien pitäisi osaltaan kan­nus­taa oikeaan suun­taan. Ja siitä mielestäni tässä avauk­ses­sa oli kyse.
    Kyl­lä se ainakin vähän moti­vaa­tioon vaikut­taa, minkä viestin ja tuen yhteiskun­ta antaa…Ja varsinkin, jos viesti on hyvin mon­imutkainen ja suur­ta paper­in­pyöri­tys­tä vaativa…

    Ja Eli­na, aika mon­es­ta kokopäivä­työstä jää noin ton­ni käteen jopa allekin.

  29. Ennen van­haan nuoret vas­ta todel­la saa­mat­to­mia oli­vat. He saat­toi­vat asua pait­si omien van­hempi­en­sa vieläpä iso­van­hempi­en­sa kanssa samas­sa taloudessa!!!

  30. Mil­lainen osu­us ikälu­okas­ta (Helsingis­sä, muual­la maas­sa) todel­la jää makoile­maan? Use­asta kir­joituk­ses­ta pais­taa olet­ta­mus, että kyseessä olisi huo­mat­ta­va osa…

  31. Art­turi hihit­telee, kun mainit­ti­in sana seksi. 😉

    Kysymys oli pidänkö asetel­maa perverssinä: 

    Vas­taus on kyl­lä! Pidän per­verss­inä aikamiespoikaa mas­tur­boimas­sa van­hempi­en­sa asun­nos­sa peräka­maris­sa. Tai myös naimas­sa tyttö/poikaystääväänsä, joskin se tietysti on parem­pi vaihtoehto. 

    Sukupolvien liian läheinen kanssakäymi­nen aikuisiäl­lä on min­ulle vas­ten­mieli­nen aja­tus. Vihon­vi­imeinen kaik­ista vihe­liäisim­mistä vai­h­toe­hdoista olisi, että joskus asu­isin hoidokki­na las­teni perheessä. 

    Aina kouhkataan jostain “hyvästä van­hu­ud­es­ta” koti­hoi­dos­sa, mut­ta kyl­lä minä sanon, että yhtä hel­vettiähän sel­l­ainen on joka osa­puolelle… Nap­pia vaan kie­len alle laitok­ses­sa, jos ei ole ajois­sa onnis­tunut pääsemään maan lep­oon tupakoimal­la, ras­varu­ual­la tai viinaa kippaamalla.

  32. “Ihmette­len sekä van­hempia, että nuo­ria, yleen­sä tulee tarvekin tietyn­laiseen irtiot­toon molem­min puolin, ellei ole epäter­veitä riippuvuussuhteita.”

    Noh, omas­sa lähipi­iris­säni kotona ovat pisim­pään asuneet ne, joiden van­hem­mat osaa­vat suh­tau­tua täysi-ikäisi­in lap­si­in­sa aikuisi­na — eivät esimerkik­si kyt­tää, mihin aikaan ja mis­sä kun­nos­sa opiske­li­ja­bileistä kotiutuu.

    En nyt pääse mihinkään siitä, että minus­ta esimerkik­si hal­vat opiske­li­ja-asun­not on tarkoitet­tu ensisi­jais­es­ti muual­ta tulleille, ei siihen, että 18-vuo­tias pääsee kotikaupungis­saan leikkimään kotia.

  33. Vai että on meil­lä opin­to­tuk­i­jär­jestelmä sik­si, että parikymp­piset pää­sevät rauhas­sa vehtaile­maan. En oikein osaa päätel­lä, onko nyt kyseessä ns. “won’t some­body think of the chil­dren?” ‑argu­ment­ti, vai ns. “won’t some­body think of mak­ing the chil­dren?” ‑argu­ment­ti.

  34. “Minus­ta on esimerkik­si outoa, jos 20-vuo­ti­aal­la ei ole sek­sielämää tai sitä har­joite­taan van­hempi­en nukkues­sa viereisessä huoneessa. ”

    Tämä sit­ten lie­nee aivan sin­un oma ongel­masi, jon­ka kanssa sin­un pitää pär­jätä. Min­un on hip­pasen ver­ran vaikea hah­mot­taa miten parikymp­pis­ten ihmis­ten sek­sielämä kuu­luu keskustelu­un yhteiskun­nan tukimuodoista. 

    Olen Riit­tan kanssa samoil­la lin­joil­la; tärkein­tä on että kaik­ki voivat asua josain. Jos joku saa ahdis­tusko­htauk­sia opiske­li­joiden sek­sielämästä niin sit­ten pitää tietysti sopia pelisäännöistä. 

    Itseäni on ihme­tyt­tänyt ris­tiri­itaiset viestit joi­ta poli­it­tisel­la ohjauk­sel­la lähetetään. Jos vapaan tulon rajaa nos­te­taan niinkin paljon kuin sitä nyt nos­tet­ti­in niin hitaampikin ymmärtää sen viestik­si men­nä töi­hin ja yrit­tää elät­tää itsen­sä työtä tekemäl­lä. Samanaikaises­ti meuhkataan valmis­tu­saiko­jen lyhen­tämis­es­tä ja nuorem­pana kouluttautumisesta.

    Jos kädet tekee eri asioi­ta kuin suu puhuu, niin kumpaa pitää uskoa?

  35. Stadis­sa toki eletään äidin hoteis­sa 50-vuo­ti­aak­si asti. Sil­lon vauhti hidas­tuu ja ale­taan perus­taa per­het­tä niinkun vaik­ka Ozmo.

    Munkin mutsi­ni sanoi kuolin­vuo­teel­laan, jot­ta “minä niin toivoin, että sinä joskus aikuis­tu­isit”. Olin tuo­hon aikaan 54-vuo­tias. Hiuk­ka hämäräk­si jäi mitä aikuis­tu­mi­nen mah­taa tarkoittaa.

  36. Tuo­mas,

    Näil­lä selvästi keskimääräistä korkeata­soisim­mil­la pal­stoil­la toivoisi säästyvän Suoli24-tyyp­pisiltä vuodatuksilta.. 

    -olet katk­era ja kateelilnen
    ‑oma­pa­han on ongelmasi..
    ‑tms.

    Siis mikähän nyt oli min­un oma ongelmani?

    Ei min­ul­la kude teinit pitkin nurkkia… Eli ei ainakaan se ole ongelma. 

    Ihmettelet, miten nuorten sek­sielämä kuu­luu keskustelu­un nuorten elämän alku­taipaleesta. Kuu­lu­u­pa hyvinkin!

    Uskon että hyvin vah­va moti­ivi muut­taa van­hempi­en maku­uhuoneen vier­estä omaan kämp­pään on nuoren sek­sielämä. Jos kaik­ki on eden­nyt nor­maal­isti, niin sel­l­ainen kauhis­tut­ta­va syn­ti­nen asia on ole­mas­sa ja yleen­sä niitä ääniä ja mui­ta efek­te­jä ei halu­ta omien van­hempi­en tietoon. 

    Tietysti on Ker­a­van ja Joke­lan tyyp­it, jot­ka tykkä­sivät asua kotona. 

    Ja ehkä teil­läkin, Tuo­mas, on eri­lail­la ja kyl­lähän eri­laisia elämän­tapo­ja maail­maan mah­tuu. En minä sanele kenenkään asum­is­muo­to­ja. Ker­roin vain oman mielipiteeni.

  37. “Helsin­gin hin­noil­la kum­masti alkaa veri vetää johonkin suun­taan työn­tekoon, kun juo­tuu omas­ta pus­sis­taan mak­samaan elämisen­sä. Kyl­lähän opiske­li­jatkin käyvät pääsään­töis­es­ti töissä.”

    Tähän­hän on pakko lisätä, ihan noin sivuhuo­mau­tuk­se­na, ettei joka puolel­la Suomea edes korkeak­oulu­opiske­li­ja saa töitä. Ks. Hesarin tuoreehko uuti­nen nuoriso­työt­tömyy­destä Oulus­sa. Pääkaupunkiseudun asukeil­la on usein vaikeaa käsit­tää, ettei paska­hom­mia saa yhtä hel­posti joka paikas­ta. Joku voisi jo siel­lä Arka­di­an­mäel­lä huomata!

    Esimerkik­si itse tah­toisin kovasti tehdä töitä ekonomiopin­to­jeni ohes­sa, mut­ta kukaan ei min­ua ota. Kau­pan kas­sa tai varas­to olisi mah­ta­va työ­paik­ka! Tilanne on var­masti vielä paljon tuskaisem­pi joil­lain kult­tuuri­antropolo­gian (tai vas­taa­van) opiske­li­joil­la, joil­la ei ole juurikaan työkoke­mus­ta tai suhteita.

  38. “Uskon että hyvin vah­va moti­ivi muut­taa van­hempi­en maku­uhuoneen vier­estä omaan kämp­pään on nuoren sek­sielämä. Jos kaik­ki on eden­nyt nor­maal­isti, niin sel­l­ainen kauhis­tut­ta­va syn­ti­nen asia on ole­mas­sa ja yleen­sä niitä ääniä ja mui­ta efek­te­jä ei halu­ta omien van­hempi­en tietoon.”

    Ikään kuin van­hem­mil­la ei olisi ollenkaan sek­sielämää, jota piilotel­la per­heen lap­sil­ta ja nuo­ril­ta… Ai niin, jokainen sukupolvi kuvit­telee ole­vansa se ensimmäinen 😉

  39. Osmol­la oli jokin aika sit­ten saman­tyyp­pinen aloi­tus, jos­sa Kalle oli kes­ki-ikäi­nen Mai­ja. Yhtä kaik­ki Kalle tai Mai­ja, sanoma on se, että yhteiskun­ta takaa yksin elävälle ihmiselle suun­nilleen samat tulot, teki tämä sit­ten pieni­palkkaista duu­nia tai loikoilee toimeen­tu­lotuen varas­sa kotona. 

    Olete­taan, että työssä käyvä hep­pu saa käteen­sä 1200 euroa, siitä menee Helsingis­sä ainakin 600 euroa vuokraan, sähköön ja suositeltavaan koti­vaku­u­tuk­seen. Työssäkäyn­ti kan­nat­taa tässä vai­heessa 200 euroa ver­rat­tuna fat­tan antimi­in, mut­ta kuten Osmo tote­si työssäkäyn­ti ei ole ilmaista. Kyl­lä vaat­tei­ta kuluu eri tavoin, aina ei viit­si kärvis­tel­lä ilman kahvia ja pul­laa työ­toverei­den mus­su­tus­ta kat­sel­lessa ja työ­matkat lohkai­se­vat ihan kivasti nekin varsinkin jos ylit­tää vyöhykkeitä. 

    Eli lop­putule­ma hel­posti on, että työssä käyn­nistä jää noin 50 euroa käteen ver­rat­tuna täy­del­liseen toimet­to­muu­teen. Jos täy­delli­nen toimet­to­muus on vielä rikastet­tavis­sa pimeäl­lä työl­lä, nin eipä ole vaikea arva­ta miten hom­ma menee. 

    Yksin­huolta­jan tilanne on vielä huo­mat­tavasti syvem­pi loukku. Aikoinaan Mai­ja-ketju­un laskeske­lin, etteipä alle kol­men ton­nin palkan kan­na­ta juurikaan kol­men lapsen yksin­huolta­jan töis­sä käy­dä, mikäli asuu vuokral­la ja etenkin jos lapset ovat kun­nal­lises­sa päivähoidossa. 

    Sata­nen pari jää ehkä enem­män käteen, kun vai­h­taa lokoisat päivät aamuku­u­den herä­tyk­si­in ja rän­täsateessa tar­pomiseen tui­jot­ta­maan näyt­töru­u­tua ja teesken­telemään akti­ivista type­r­ien työ“tovereiden” sekaan. 

    Opiske­li­jan tilanne ei ole tosi­aan parempi. 

    Opin­to­tuk­i­jär­jestelmähän koos­t­uu opin­totues­ta, asum­is­lisästä ja opin­to­lainas­ta. Monikaan ei halua opin­to­lainaa ottaa epä­var­mo­jen työ­markki­noiden takia, ja asum­is­lisä on pääkaupunkiseudul­la ihan vit­si. Eli käytän­nössä opiske­li­ja käy töis­sä, elleivät van­hem­mat tue opiskelua. 

    Ikävämpi jut­tu on Mintun tapaus, jos­sa ei saa töitä.

  40. Riit­ta,

    Kyl­lä minä uskon, että par­i­u­tu­misen tarve on yksi iso syy siihen, että nuoret muut­ta­vat pois kotoa. Ja par­i­u­tu­misen perusa­sia on seksi. 

    Pois muut­to lap­su­u­den kodista tapah­tu­isi siis useimpi­en kohdal­la joka tapauk­ses­sa, vaik­ka yhteiskun­ta ei lait­taisi siihen likoon sentin sent­tiä tai van­hanaikaisem­min pen­nin pyöryläistä. 

    Kyl­lä var­masti van­hem­matkin hoita­vat sukupuolielämän­sä siten, etteivät teinit ole pahvi­seinän takana kuu­lostele­mas­sa. Usein­han tyhjän pesän ensi­vai­heessa pariskun­nille voikin tul­la piik­ki tähän har­ras­tuk­seen, kun ei tarvitse olla hienotunteinen.… 

    En muuten ymmär­rä mik­si 18-vuo­tias leikkisi kotia niinkuin san­ot. Mik­sei hänel­lä voi olla ihan oikea koti? Mik­si nuoru­ut­ta on venytet­ty niin, että täysi-ikäisenkin ihmisen kohdal­la tulee tuol­laisia fiilik­siä jostain leikkimisestä?

    Enem­män kotileikkinä minä pidän sitä, että viral­lis­es­ti aikuise­na nau­ti­taan van­hempi­en täyshoi­dos­ta ja saadaan tasku­ra­haa omil­ta vanhemmilta.

  41. “Enem­män kotileikkinä minä pidän sitä, että viral­lis­es­ti aikuise­na nau­ti­taan van­hempi­en täyshoi­dos­ta ja saadaan tasku­ra­haa omil­ta vanhemmilta.”

    Niin, se tasku­ra­ha (ja asun­to myös) piti saa­da yhteiskunnal­ta? Täysi­hoitoa yhteiskunnal­ta ei sen­tään saa, mut­ta ainakin meil­lä tekee jo parivuo­tias oman osansa kotitöistä (toki vielä leikin varjolla). 

    Kahdek­san­tois­tavuo­tias on kyl­lä täysi-ikäi­nen, mut­ta ei hän vielä aikuinen ole, vaan elää myöhäistä nuoru­ut­ta. Psyykki­nen aikuisu­us saavute­taan nykykäsi­tyk­sen mukaan jos­sain siinä 22–23 ‑vuo­ti­aana.

  42. Kalle ja Ville ‑esimerkin viesti oli selvä. Tietääköhän kukaan kuin­ka mon­ta Kal­lea asuu esim. tääl­lä pääkaupunkiseudul­la (% nuorista). Ja onko­han kel­lään aav­is­tus­ta, kuin­ka mon­en Kallek­si jäämisen takana voisi olla esimerkin kuvaa­ma “lan­nistin­jär­jestelmä”? Jokainen tapaus on ilman muu­ta liikaa, ja jo siten peruste muut­taa rak­en­tei­ta. Mut­ta min­ua kiin­nos­taisi silti ymmärtää ongel­man suu­ru­us­lu­ok­ka mei­dän yhteiskunnassa.

  43. Psyykki­nen aikuisu­us on saavutet­tu sil­loin, kun ihmi­nen toimii aikuis­mais­es­ti ottaen vas­tu­u­ta itses­tään ja muis­takin. Olen­pa onnis­tunut ohit­ta­maan tämän “nykykäsi­tyk­sen”, että aikuisu­us putkah­taisi esi­in juuri 23-vuotiaana. 

    Aikuis­mais­es­ti voi toimia ja asen­noitua 16-vuo­tias tai vas­ta 35-vuo­ti­aana, jos sil­loinkaan. Enpä ole tuol­lal­isi­in tiukkoi­hin määräaikoi­hin psyykkisen aikuisu­u­den kohdal­ta tör­män­nyt kas­va­tusti­eteen tai psykolo­gian kirjallisuudessa. 

    Täysi-ikäisen ihmisen opin­to­tu­ki ei ole mitään tasku­ra­haa yhtään sen enem­pää kuin nelikymmp­pisen työ­markki­natukikaan. En nyt käsitä Riitan aja­tus­mall­ia ollenkaan. 

    Jos joku halu­aa rahoit­taa las­ten­sa elämistä vaik­ka hau­taan asti, niin saa­han hän sen toki tehdä. En minä ole kieltämässä. 

    Mut­ta lap­su­u­den ja nuoru­u­den venyt­tämisel­lä on saavutet­tu yhteiskun­nas­sa tila, jos­sa vinon ikäpyra­midin takia itketään van­hus­ten pyl­lyn­pyyhk­i­jöi­den perään

    Eli olkoon hil­jaa ainakin ne, joiden mielestä yli parikymp­pisen paik­ka on kotona mam­man lait­ta­man kar­jalan­paistin vier­essä. Kyl­lä täl­lainen venyt­tää muitakin ikä­vai­heta vas­taavasti. Kak­siv­i­tose­na alka­vat omae­htoiset sinkku­vuodet omas­sa käm­pässä ja kolmikymp­pisenä ale­taan miet­tiä vaki­in­tu­mista. Seu­raavak­si ollaan hedelmöit­tämishoito­jonos­sa. Ja ne hoidot eivät sit­ten olekaan mitään taskurahaa.…

  44. Mikko,

    Helsingis­sä 12,5 pros­ent­tia 18–24 ‑vuo­ti­aista sai vuon­na 2006 toimeentulotukea. 

    Näistä noin puo­let kuitenkin kävi töis­sä tai opiske­li. Eli tt-tuki oli väli­aikaisten ongelmien ratkomista. 

    Noin kuusi pros­ent­tia siis lon­nii ilman töitä tai opiskelua. Tämäkin lie­nee useim­mille kuitenkin lyhyt väli­vai­he. Helsingis­sä luvut eivät siis ole (ainkaan min­un mielestäni) hälyyttävät. 

    Mut­ta esim. Kain­u­us­sa luvut ovat paljon korkeampia. En nyt äkkipäätä löytänyt kuin­ka hur­jia, mut­ta uskallan väit­tää näin.

  45. Eli­na, en väit­tänyt, että aikuisu­us putkah­taisi esi­in jos­sain tietyssä iässä, ei sen enem­pää 18-vuo­ti­aana kuin vaik­ka 22-vuo­ti­aana. Oikea het­ki muut­taa omilleen riip­puu ihan muus­ta kuin jonkun tietyn maagisen iän saavuttamisesta.

    Se, että asuu lap­su­u­denkodis­sa pari ensim­mäistä opiskelu­vuot­ta ei mil­lään aja ihmisiä hedelmöi­tyshoitoi­hin, se saat­taa vain lyhen­tää sinkku­vu­osia ja joil­lakin ne jäävät kokon­aan väli­in. Kyl­lä nuoru­usikää piden­tää ennen kaikkea opin­to­jen venymi­nen ja liian varhainen omilleen muut­ta­mi­nen on siihen yksi riskitek­i­jä. Useim­mat kun kai edelleen halu­a­vat valmis­tua ennen per­heen perustamista.

  46. “Se, että asuu lap­su­u­denkodis­sa pari ensim­mäistä opiskelu­vuot­ta ei mil­lään aja ihmisiä hedelmöityshoitoihin..”

    Mut­ta siitä se läh­tee… Parin opiskelu­vuo­den jäl­keen asu­taan vielä pari ja valmistues­sa ollaankin kak­siv­i­tosia. Sit­ten ale­taankin hakea vak­i­tu­ista työ­paikkaa, jot­ta voisi alkaa lisään­tyä suun­nitel­man mukaises­ti. Tyt­tö, poi­ka ja poika.. 

    Muu­ta­man määräaikaisu­u­den jäl­keen tärp­pää ja unel­madu­u­ni on todel­lisu­ut­ta. Ihan heti ei kehtaa ruve­ta äitiys­lo­ma­lle kuitenkaan, jos ei ole maail­man röyhkein luone. Pitäähän sitä nyt vähän ajaa itsen­sä sisään ja olla lojaali työnantajalle. 

    Hups, sitä ollaankin jo kolmikymmppisiä. 

    Kolmikymmp­pisille joudut­taan tekemään tahat­toman lapset­to­muu­den takia paljon enem­män hedelmöi­tyshoito­ja ver­rat­tuna kak­siv­i­tosi­in. Ymmärtänet, että yhteiskun­nan tasol­la tämä tun­tuu? Hedelmäl­lisyys naisel­la las­kee keskimäärin 50 pros­ent­tia 20-vuo­ti­aas­ta 35-vuotiaaseen. 

    Muis­taak­seni Osmol­la oli jokin sel­l­ainen aloi­tus, että lapset olisi hyvä tehdä opiskelu­aikana ja tässä olen tismall­een samaa mieltä. Kyl­lä vau­vat ja pikku­lapset on paljon helpom­pi sovit­taa luen­to­jen lomaan kuin valmis­tu­misen jälkeisen työelämän alkutaipalelle. 

    Opiske­li­japariskun­ta vie lapsen­sa ilmaiseen kokopäivähoitoon, pyörii yliopis­tol­la, lukee tent­tei­hin ja naut­tii samal­la ihan kaik­ista yhteiskun­nan tuista. Ne ovat aikamoi­set ver­rat­tuna lapset­tomaan opiskelijaan. 

    Lapsel­liset ovat mm. yleisen asum­istuen piiris­sä, joka on merkit­tävä osa toimeen­tu­loa vuokral­la asujalle. 

    Että siitä vain omaan koti­in kutemaan…

  47. Liit­tyen las­ten saamiseen, niin mikä pakot­taa naiset valmis­tu­maan vas­ta kol­menkympin lähel­lä? Naiset eivät edes (yleen­sä) käy armei­jaa. Ja eikös kuitenkin yleen­sä ole (näin het­ero­nor­mati­ivi­sis­sa merkeis­sä) niin, että lapsen tekemiseen tarvi­taan kak­si, mies ja nainen. Mikä pakko sen miehen on olla alle kolmekymp­pinen? Miesten hedelmäl­lisyys ei laske iän myötä yhtä nopeasti.

    Ns. per­in­tei­sis­sä yhteiskun­nis­sa on paljon viko­ja, ja peri­aate, jon­ka mukaan miehen pitää elät­tää per­heen­sä, ei istu mei­dän yhteiskun­taan kovin hyvin. Mut­ta tämän nimeno­maisen ongel­man se ratkaisee ihan tyydyttävästi.

  48. Kiitos luvuista Elina,

    Eli jos Helsingis­sä olisi 18–24 vuo­ti­ai­ta 10% asukkaista eli 50 000, niin ilman työtä ja opiskelua olisi 6% eli 3 000 nuor­ta. Jos useim­mille tämä olisi lyhyt väli­vai­he niin san­o­taan vaik­ka että 30% eli 1 000 olisi syys­tä tai tois­es­ta valin­nut tämän elämän­tavak­si. Suomen mit­takaavas­sa luku voisi siten olla 10 000, kos­ka Helsin­ki on 10% Suomen väk­ilu­vus­ta. (aika paljon ole­tuk­sia, mut­ta suu­ru­us­lu­ok­ka saat­taisi ehkä olla oikein?)

    Kuin­ka moni nuori sit­ten lähtisi opiskele­maan tai töi­hin, jos tuki­raken­net­ta muutet­taisi­in kan­nus­tavam­mak­si? Tun­nen vain yhden Kallen tyyp­pisen nuoren, mut­ta tuen muut­tamisel­la ei olisi ollut vaiku­tus­ta hänen ratkaisu­un­sa (tai ajau­tu­miseen­sa). Jos tuen kan­nus­tavam­mak­si muut­ta­mi­nen vaikut­taisi vaikka­pa 10% näistä nuorista eli 100 helsinkiläiseen ja 1000 suo­ma­laiseen, sitä kan­nat­taa ilman muu­ta muut­taa. Etenkin kun tuki ei esimerkin val­os­sa näytä toimi­van teoriassakaan.

    Luulen vähän kerettiläis­es­ti, että kepil­lä olisi porkkanaa suurem­pi vaiku­tus opiskelu- tai työhalukku­u­teen. Eli mikäli tuen saami­nen vähenisi entis­es­tään ne Kallet, jot­ka pysty­i­sivät, oli­si­vat pakoitet­tu­ja men­emään töi­hin tai opiskele­maan. Kos­ka suuri osa Kalleista ei pysty­isi töi­hin kepil­läkään, olisimme tietenkin seu­raa­van ongel­man äärel­lä ja palaisimme var­maan tuki-ajat­telun alkuun.…

    Kain­u­us­sa ei nyt valitet­tavasti tai­da autaa kep­pi eikä porkkana:(

  49. Eli­na: “Opiske­li­japariskun­ta vie lapsen­sa ilmaiseen kokopäivähoitoon, pyörii yliopis­tol­la, lukee tent­tei­hin ja naut­tii samal­la ihan kaik­ista yhteiskun­nan tuista. Ne ovat aikamoi­set ver­rat­tuna lapset­tomaan opiskelijaan.

    Lapsel­liset ovat mm. yleisen asum­istuen piiris­sä, joka on merkit­tävä osa toimeen­tu­loa vuokral­la asujalle. ”

    En tiedä puhutko koke­muk­sen äänel­lä näistä tuista ja elämän help­poud­es­ta. Olen samaa mieltä siitä, että lap­sia kan­nat­taa alkaa tehdä jo opiskelu­aikoina, mut­ta helpok­si lapsel­lisen opiskeluelämää en sanoisi. En tiedä minkälaisia tukia opiskel­e­vat äid­it saa­vat, mut­ta isät eivät ainakaan saa mitään. Jos olete­taan, että tule­va äiti on jo vak­i­tuis­es­ti työelämässä ja tule­va isä on opiske­li­ja käy niin, että lapsen syn­nyt­tyä isä putoaa aiem­min mah­dol­lis­es­ti saata­van asum­is­lisän piiristä ja siir­tyy yleisen asum­istuen piiri­in. Täl­löin laskuop­pi onkin eri­lainen. Hel­posti käy niin, että asum­is­tu­ki jääkin mon­en ihme­tyk­sek­si saa­mat­ta, eli tulot pienenevät, vaik­ka menot kas­va­vat. Joku tietenkin viisas­telee, että kyl­lä toisen tuloil­la pitäisi elää, mut­ta entä elleivät työ- ja opiskelu­paik­ka ole samal­la paikkakun­nal­la ja työn luon­teen vuok­si opiske­li­ja saa kulut­taa vähäiset opin­totuet pelkästään matkaku­lui­hin? Junal­la kulkem­i­nenkin on nykyään opiske­li­jallekin kalli­im­paa kuin oma­l­la autol­la yksin köröt­telem­i­nen. Junaa puo­lus­taa tois­taisek­si hyvät työsken­te­lymah­dol­lisu­udet. Myöskään päivähoito ei ole ilmaista. Isyys­va­paa opiskel­e­valle isälle on vit­si. Käytän­nössähän opiske­li­ja ei voi pitää lomaa, jos halu­aa suorit­taa kurssit, jot­ka isyys­lo­man aikana menevät oma­l­la pain­ol­laan eteen­päin. Ain­oat tulot isyy­den myötä ovatkin vähäiset isyysrahat.

  50. Mäkkäriltä ei saa 500 euroa viikon­lo­pus­ta, pitäis kansane­dus­ta­jan lukea vähän lisää TES-lap­pu­sia… Poli­itikko ehkä saa sen ver­ran viikon­lo­pus­ta, vaik­ka istuu himassa.

Vastaa käyttäjälle Harri Paavola Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.