Kehä ykköselle bussikaistat

Kehätei­den ruuhkau­tu­mista on valitel­tu pitkään. Nii­ihin ollaan tunke­mas­sa paljon rahaa, mut­ta ruuhkat eivät sil­lä kyl­lä katoa. Rahaa sen sijaan menee. Kun Yhdyskun­tarakenne hajoaa vauhdil­la kohti Van­hasen him­meliä, kehätei­den voi olet­taa ruuhkau­tu­van aivan toiv­ot­tomasti kymme­nessöä vuodessxa,eivätkä siihen lisäkaistatkaan auta, kos­ka ongel­ma on siinä, ettei katu­verkko vedöä kehältä pur­su­vaa liikennettä.

Entä, jos hom­ma kor­jat­taisi­in kerralla.

1) Oste­taan paljon busse­ja ja palkataan kuljettajia.

2) Laite­taan Kehä ykköselle bus­sikaista koko matkalle otta­mal­la toinen kaista pois henkilöau­toil­ta samal­la kun bus­sili­iken­teen tar­jon­taa lisätään olennaisesti. 

3) Kos­ka bus­sit eivät tarvitse aivan kokon­aista kaistaa yksin, sal­li­taan pienelle määräl­lä kiireisimpiä autoil­i­joi­ta bus­sikaistan käyt­tö. Sen arvioimi­nen, kuin­ka mon­elle autoil­i­jalle tämä bus­sikaistan käyt­tö kan­nataa sal­lia, kuu­luu liiken­neinsinöörien osaamisalueelle. Tuo oikeus huu­tokau­pataan. Niihin autoi­hin, joil­la tämä oikeus on, kiin­nitetään jokin elek­tron­i­nen vem­pain, joka liiken­teen valvon­nan on help­po havaita.

4) Kos­ka joskus muillekin voi tul­la ylivoimainen houku­tus käyt­tää bus­sikaistaa, sal­li­taan se esimerkik­si 10 euron ker­ta­mak­sua vas­taan. Mak­sus­ta vas­taa auton halti­ja jot­ta liiken­net­tä ei tarvitse pysäyt­tää mak­sun keräämistä varten, vaan lasku­tus tapah­tuu postitse.

Joku voisi kuvitel­la, että kaistan otta­mi­nen pois henkilöau­toil­ta aiheut­taisi ruuhkia, mut­ta tie väl­i­tyskyky kyl­lä kas­vaa. Aluk­si var­maankin autokaistoil­la voi olla vähän jono­ja, mut­ta nokkela autoil­i­ja var­maankin huo­maa, että bus­si menee nopeam­min ja vai­h­taa bussiin.

Bus­sikaisto­jen avul­la pois­tet­ti­in aikanaan ruuhkat Itäväylältä. Niin ne saadaan Kehä ykköseltäkin

25 vastausta artikkeliin “Kehä ykköselle bussikaistat”

  1. Häkel­lyt­tävän eri­laiset näke­myk­set teil­lä poli­it­tisen asteikon ääripäitä edus­tavil­la huip­pupoli­itikoil­la kyl­lä asioista on.. 😀

    Mat­ti ker­too meille tänään päivän prav­das­sa mm. että ben­saan tul­laan lisäämään 1. sukupol­ven erit­täinkin food-poh­jaista pon­tikkaa 5,75 % ja Eikä mak­sa val­ti­olle käytän­nössä yhtään mitään Ei var­maan mak­sakaan, hölmöt autoil­i­jathan sen mak­sa­vat. Poli­itikot nos­ta­vat vain jälleen palko­jaan ja ‘kehit­tyvät puu­tarhakaupun­git’ kartel­li­hin­to­jaan ja siinähän se onkin, ratkaisu ongel­maan. Sinän­sä koko tämä 1. sukupol­ven bio­höpö on ajakaavähem­män-veronko­ro­tus a’la jyr­ki katainen, eikä mitään muu­ta. Tai no, ehkä pieni ili­mas­toane sentään..

    Osmo taas pelas­taa mail­maa oma­l­la taval­laan asen­nut­ta­mal­la pienen osmot­ti­men joka autoon, jotain ylimääräistä veroa keräämään. Eikä tämäkään mak­sa val­ti­olle yhtään mitään..

  2. Siel­lä kehä 1:llä on liik­keel­lä se joukko, joka kat­soo vero­jen kaut­ta jo mak­sa­vansa väylästään. Eivätkä he tietenkään ihan aina väärässä ole, vaik­ka autol­la aja­vatkin. Joskus jopa sil­loin, kun vier­essä huris­taa bus­si, jol­la olisi päässyt osan matkas­ta. Vaik­ka he oli­si­vat väärässä, eivät he ole ilman oikeuk­sia ja siis vapaa­ta riis­taa neu­votavak­si ja jota kuul­laan jos kuullaan.

    Joil­lakin saat­taa olla jopa asia­li­nen syy autonkäyt­töön­sä, yksi hie­man hukas­sa ollut näkökul­ma sekin. Siitä asial­lis­es­ta syys­tä ei nimeno­maan tarvit­sisi mielestäni joutua mak­samaan. Syi­den kotrol­loimisenkin kanssa on niin ja näin jo ihan periaatteesta. 

    Kehä 1:n liikenne ei myöskään ole autoil­i­joille niin suuri kär­simys kuin syn­tyneestä äänenkäytöstä voisi kuvitel­la. Jos olisi, se vähenisi luon­to­jaan. Eli jos liiken­net­tä rajoitet­taisi­in, se kär­simys päin vas­toin lisään­ty­isi. Se tois­t­en kär­simys, niiden syyl­lis­ten ja oikeudet­tomien. Ei liene tarkoi­tus kumminkaan?

    Tiev­erkol­la ei myöskään ole taipumus­ta täy­tyä sitä mukaa kuin sitä paran­netaan. Se päin vas­toin tyh­je­nee elleivät muut tek­i­jät muu­tu. Ken­ties Kehä 1:lle pitäisi rak­en­taa mah­dol­lisuuk­sien mukaan yksi kaista lisää?

    Tai sit­ten olisi siis puu­tut­ta­va autokan­taan. Hin­ta olisi ain­oa keino. Nos­te­taan hin­taa vero­tuk­sel­la ja tode­taan 5 vuo­den päästä, että koti­talouk­sien muuhun kuin liiken­teeseen käytet­tävis­sä ole­vat tulot ovat pienen­neet vas­taavasti ja autokan­tamme on saas­tut­tavaa ja iältään sekä kun­noltaan kuin se olisi tuo­tu käytet­tynä Alba­ni­as­ta. (Nyt Sak­sas­ta…) Hin­ta ei siis nykyisel­lä tulota­sol­la vaiku­ta kuin auto­jen ikään, ei lukumäärään.

    Ehkä nos­tamme polt­toain­evero­ja? Se eit­tämät­tä tehoaisi. Eikö sitä olisi hyvä ehdottaa? 

    Tai siten olisi tehtävä joukkoli­ikenne vetovoimaisek­si ja kil­pailukykyisek­si omaa autoaan käyt­tävän näkökulmasta. 

    Nythän se näkökul­ma on uno­htunut: ohjei­ta jaka­vat ne, jot­ka eivät tarvitse tai käytä autoa — peri­aat­teesta, vielä tai usein. Kaikil­la ei ole kum­minkaan halu­a­ja tai mah­dol­lisuuk­sia alkaa elämän­ta­painti­aaneik­si, jota joukkoli­iken­teen käyt­tö nyt vaatii. (Merkit­tävä osa inkkareis­takin luop­uu elämän­tavas­taan sit­ten isona kun saa omaa rahaa.)

    Jos ker­ran henkilöau­toli­ikenne ei saa vetää kuin kiusal­lakaan, tehdään palkkiok­si joukkoli­iken­teestä kil­pailukyky­istä. Mielestäni se on nykyisen autonkäyt­täjän näkökul­mas­ta kil­pailuky­istä sil­loin, kun se on nykyisel­lä palve­lu­ta­sol­laan ilmaista ainakin sikäli, ettei lip­pua tarvitse ostaa.

    Lopuk­si kikkaku­to­nen. Muut laskekoot kaik­ki ulkois‑, sisäis‑, liikenne‑, aluerakenne‑, terveys‑, kansantalous‑, kaavoitus‑, vai­h­toe­htoiskus­tan­nus- ja hyv­in­voin­ti­vaiku­tuk­set. Minä otan ja opti­moin sitte.

  3. Eli­na ihmettelee: 

    1, Mis­tä saadaan kul­jet­ta­jia lisää, kun nytkin jätetään vuoroväle­jä aja­mat­ta kul­jet­ta­japu­lan takia? Tähän malli­in pitäisi kus­tan­nustek­i­jänä lisätä siis tun­tu­vat palkanko­ro­tuk­set linja-autonkuljettajille. 

    2, Miten sitä elek­tro­n­ista vem­painta (osmon­tin­ta, kuten Trav­eller kir­joit­ti) oikein sit­ten seurataan? 

    Jos luku­lait­tei­ta on aika har­vak­seltaan, niin sit­ten­hän voi vain vai­hdel­la kaistaa. En usko, että on sel­l­aista tekni­ikkaa, joka erot­taisi osmot­timel­la varuste­tut autot kovin kaukaa muista, kun tie mutkit­telee. Eli luku­lait­tei­ta pitäisi olla joka lyhtypylväässä..?

    Minus­ta olisi väärin, että huu­tokaup­pa ratkai­sisi oikeu­den käyt­tää vähem­män ruuhkaista kaistaa. Oikeus pitäisi olla tarve­hark­in­tainen etu­us, joka anot­taisi­in erik­seen ja myön­net­täisi­in tiukoin perustein. Esim. vam­maisen lapsen koulu­un kul­je­tus pitkän matkan päähän voisi olla täl­lainen erityisperuste. 

    3, Miten tämä kymme­nen euron ker­ta­mak­su toteutet­taisi­in tilapäis­es­ti kiireel­lisille? Kam­er­avalvon­tanako ja jälkikä­teen lasku koti­in vai etukä­teen tilauk­se­na ja kuit­ti mukaan pis­to­tarkas­tus­ta varten? Jär­jestelmä tun­tuu kalli­im­mal­ta kuin kuin mitä kympin ker­ta­mak­su toisi. Jo lasku­tus mak­saa sen siinä viisi euroa. Entä niiden henkilöi­den palkat, työti­lat ym. jot­ka tihrustel­e­vat rek­ister­inu­meroi­ta vide­ol­ta työk­seen, etsivät henkilöitä autorek­isterikeskuk­sista jne… 

    En nyt oikein läm­men­nyt tälle ide­alle. Se on toki vil­li ja rohkea kuten Osmo itsekin, mut­ta haiskah­taa toteut­tamiskelvot­toma­l­ta ja toden­näköis­es­ti sitä vas­tustet­taisi­in veris­sä päin.

  4. Kehä 1:llä on muutenkin yksi kaista liian vähän ja yksi niistä pitäisi antaa vielä bus­sili­ikeen­teelle? Ei hyvää päivää, Osmo, ter­ve­tu­loa joskus ruuhkas­sa sinne aja­maan! Bus­sikuskeista on muutenkin puute, niin ei muu­takuin vuoro­ja lisäämään! Kek­sitään bus­sei­hin vaik­ka joku vekotin, niin sim­panssit voi niitä ajaa.

  5. Eikös (raide-) Jok­eri I ja Jok­eri II ole ne ratkaisut tähän kehätei­den ruuhkaon­gel­maan? Ihmisethän eivät asu tai työsken­tele kehätiel­lä, vaan niil­lä alueil­la mitkä ovat kehien välis­sä, ja joiden kaut­ta jok­e­rien lin­jauk­sia on suunniteltu.

    Pain­os­te­taan vain päät­täjiä kiire­htimään raide-jok­erin rak­en­tamista ja jok­eri II:n perus­tamista. Tietysti voisi olla myös joitain bus­sil­in­jo­ja lisääkin kehäl­lä. Mut­ta niitä bus­sil­in­jo­ja tarvi­taan val­ta­va määrä, jos halu­taan yhdis­tää toisi­in­sa eri aluekeskuk­set kehien var­rel­la, ja samaan aikaan ylläpitää jonkin­laista lin­janopeut­ta => val­ta­vat kustannukset.

  6. Osmotin toimii jos näin halu­taan, mut­ta kai ihan per­in­teinen bus­sikaista lisät­tynä vaik­ka car pool ‑omi­naisu­udel­la olisi paria ker­talu­okkaa yksinker­taisem­pi ratkaisu, niin teknis­es­ti kuin poliitisestikin.

    “Tai siten olisi tehtävä joukkoli­ikenne vetovoimaisek­si ja kil­pailukykyisek­si omaa autoaan käyt­tävän näkökulmasta.”

    Näin­hän se pitäisi men­nä, ja tämä kai olisi myös bus­sikaisto­jen idea.

    Sekin pitää paikkansa että autoil­i­jat mak­sa­vat liikku­mis­es­taan paljon jo vero­jen kaut­ta. Sitä en ymmär­rä etteivät kehien vaiku­tus­pi­iris­sä asu­vat autoil­i­jat ole kil­van vaa­ti­mas­sa alueen julkisen liiken­teen kehit­tämistä mak­samil­laan verovaroil­la jot­ta kehille saataisi­in tilaa.

  7. Suomenkin liiken­teeseen omat oli­gark­it! Vielä kun saataisi­in poli­i­sisaattueet kiir­rel­lisem­mille arvokulk­i­joille. Ral­li siir­tyy asun­toaluelille tarvit­taes­sa (vrt. tak­sit Tukholmassa)?
    No, vaalit on tulos­sa ja näitä huumo­ri­uutisia riit­tää joka lähtöön ja joka päivälle ja aina joku tietää toisen tarpeet ja kulkemiset paremmin.

  8. Itäväyläl­lä ei ole enää bus­sikaistaa, kos­ka on metro. Ennen metron käyt­töönot­toa Itäväylälle laitet­ti­in bus­sikai­stat ja sekä auto­jen että bussien kulku nopeutui.

  9. Kek­sitään bus­sei­hin vaik­ka joku vekotin, niin sim­panssit voi niitä ajaa. 

    Tuos­ta lauseesta tulikin jostain syys­tä mieleeni aja­tus osmot­timien ® laa­jen­netus­ta käytöstä. Mik­sei niitä laitet­taisi jon­nekin aivan muualle kuin töi­hin menevien köy­hien ihmis­ten autoihin? 

    Ensim­mäi­nen mainio kohde osmot­timelle olisi ns. taika­seinä, sosi­aal­i­toimis­ton asi­akkaan nos­ta­mas­ta hillosta valuisi suo­raan halut­tu % osmot­ti­men poh­jat­tomaan nielu­un. Asi­aa voitaisi­in perustel­la main­iosti sil­lä että asi­akas ostaa rahal­la kuitenkin wiinaa joten juokoon vähem­män niin ter­veyskin kohe­nee. Näin­hän val­tion­va­rain­min­is­teri Jyr­ki Katainen kehot­ti reagoimaan ben­saveron koro­tuk­seen. Tai sit­ten asi­akas ostaa niil­lä savukkei­ta jol­loin ili­mas­to se vas­ta muut­tuukin ja siitä hesan sub­waysta tulee sub­ma­rine.. Kuka näin meille ker­too, sitä ei var­maan tarvitse mainita.

    Toisen parem­man kohteen osmot­timille löysin samas­ta prav­das­ta; töhry­ille alt­ti­ita kohtei­ta pitäisi suo­ja­ta enem­män osmot­timil­la ja ker­rankin käryn­neen töhri­jän päähän tulisi asen­taa eri­tyi­nen osmotin joka toden­taa 24/7 mah­dol­lista töhrin­tää, rikok­sia, varastelua ym. katu­ti­lan hal­tu­unot­toa. Kor­vauk­set perit­täisi­in sit­ten taika­seinän osmot­timel­la täysimääräisenä toimeen­tu­lo- ja työ­markkki­nat­ues­ta, eläk­keestä ja etenkin perin­nöistä. Korko­ta­sona voisi olla se sama n. 25 % / vuosi mitä käytetään konkurssin tehneisi­in rehellisi­in yrit­täji­in ja muuhun ei niin hal­li­tuk­sen suo­sios­sa ole­vi­in ryhmiin.

    Jne.

    Kek­sikää ihmeessä lisää kohtei­ta osmottimille!

  10. Paljon olet kansan­talouden osalta puhunut järke­viä, mut­ta tässä asi­as­sa vaiku­tat ole­van kovin ulkona kovin mon­en asian osalta.

    Nyky­isillekään lin­joille ei saa­da bussinkul­jet­ta­jia, joten bus­simäärän lisäys ei tai­da onnis­tua tämänkään takia. Lisääntyä.

    Toisaal­ta, etkö tiedä bus­si­jok­e­ria, joka kul­kee nyky­isin varsin lähel­l­lä Kehää ja jol­la on hyvin taa­ja bus­si­ti­heys ja paljon käyt­täjiä. EI tai­da olla järkevää toteut­taa uut­ta jär­jestelmää muu­ta­man kilo­metrin etäisyydelle.

    Toisaal­ta Kehä ei sijoitu kovinkaan hyvin asun­toaluei­den pain­opis­teisi­in näh­den. Kehä on raken­net­tu asu­tusten ja työ­paik­ka-aluei­den väli­in ja tarvit­taisi­in yhtey­det, jot­ka syöt­täi­sivät ihmisiä Kehän runk­olin­jalle. Tämän taki­a­han bus­si­jok­eri toteutet­ti­in juuri niinkuin se on nyt toteutettu.

    Et tai­da tun­tea kovin hyvin myöskään liiken­teen ohjailujärjestelmiä.Asia ei todel­lankaan ole yksinker­tainen tekni­ikaltaan ja oikeu­tusjär­jestelmän rak­en­tamisen osalta. Kan­nat­taa täl­läisi­in asioiden todel­la pere­htyä hiukan syväl­lisem­min, ennenkuin niitä käyt­tää perusteina.

    Itäväylän ruuhkat vähenivät siitä syys­tä, että raken­net­ti­in Metro. Metro tehokkaana julkisen liiken­teen jär­jestelmänä on ihan eri asia kuin bussikaistat.

    Ylipäätään pitääkö yhteiskun­ta rak­en­taa joidenkin aja­tus­mall­ien total­i­taris­mille vai olisiko syytä huomioi­da kansalais­ten eri­laiset tarpeet ja toiveet?

  11. Itse ajan työ­matkani työ­suhdeau­tol­la joka on työssäni min­ulle määrät­ty. Mak­san tuos­ta aivan tarpeek­si jo nyt joten tuon päälle vielä ylimääräiset bus­sikaista tms. mak­sut niin johan nau­rat­taa. Pitäisi asioista pur­naa­jien muis­taa myös joskus, että ei se autoe­tu ole aina “etu”.

    Eiköhän täl­lainen kir­joi­tus omas­sa blo­gis­sa ole muutenkin lähin­nä pop­ulis­mia jol­la vedo­taan tiet­tyyn äänestäjäsegmenttiin?

  12. En ole täysin vaku­ut­tunut tämän idean järkevyy­destä. Suurin ongel­ma on se, etteivät bus­sit nähdäk­seni oikein vas­taa kysyn­tään men­emäl­lä vain kehää. Autoil­i­jathan aloit­ta­vat matkansa yleen­sä kaukaa kehältä, menevät sitä pitkin jonkin matkaa ja jatka­vat sit­ten määrän­päähän­sä, joka on yleen­sä kaukana kehältä. Toisaal­ta bus­sitkin saas­tut­ta­vat varsin paljon ja – kuten täl­lä on jo mainit­tu – niihin on jo nyt vaikea saa­da kul­jet­ta­jia. Raide­jok­eri lie­nee parem­pi ratkaisu.

    Mut­ta sen sijaan osmotin on hyvä ja tarpeelli­nen väline! Ainakin itse näk­isin, että satel­li­it­ti­paikan­nuk­seen perus­tu­va val­takun­nalli­nen liiken­nejär­jestelmä olisi oiva keino jouhevoit­taa autoilua ja vähen­tää ruuhkia taloudel­lis­es­ti tehokkaal­la ja oikeu­den­mukaisel­la taval­la. Osmotin olisi se vehje, joka antaisi sig­naalia paikas­ta ja jon­ka kaut­ta aja­ja voisi ostaa eri­laisia oikeuk­sia teil­lä ja saa­da muu­ta tarpeel­lista informaatiota.

    Ruuh­ka-aikaan tiel­lä ajos­ta mak­set­taisi­in sen mukaan, miten pitkä mat­ka sil­lä aje­taan. Osmot­times­ta autoil­i­ja näk­isi sen het­kisen hin­nan, arvion hin­nan tulev­as­ta muu­tok­ses­ta sekä perusti­etoa esim. auto­jen määrästä tiel­lä sekä arvioiduista mat­ka-ajoista halu­a­mal­laan välil­lä. Osmot­timel­la autoil­i­ja voisi myös ostaa väli­aikaiset oikeudet esim. nopeam­man kaistan käyt­töön kehäteil­lä. Toinen kaista olisi koko ajan kalli­impi ja mitä enem­män tiel­lä olisi ruuhkaa, sitä enem­män nopeas­ta kaistas­ta tulisi maksaa.

    Osmot­timeen ladat­taisi­in rahaa (jos halu­aa nopeasti, vaik­ka kän­nykäl­lä), jon­ka kulu­mista voisi koko ajan seu­ra­ta. Tietyt eri­ty­is­ryh­mät (tak­sit jne.) saisi­vat eri­laisia ilmaisia oikeuk­sia osmot­timeen­sa. Eri määriä saas­tut­taville autoille voisi olla vielä omat mak­suk­er­toimen­sa, mikä lisäisi insen­ti­iviä ostaa ekol­o­gisem­pia menopele­jä. Kehäteil­lä olisi vähän väliä jonkin­laiset tarkas­tus­pis­teet, jot­ka pitävät huolen siitä, että nopeal­la kaistal­la autoil­e­van osmot­times­sa on tarvit­ta­vat luvat ostet­tuna. Tämä voisi toki hoitua satel­li­it­il­lakin, mut­ta kun kyse on metreistä, eivät ne tai­da olla vielä tarpeek­si tarkkoja.

    Veikkaan, että kymme­nen vuo­den sisäl­lä joka autossa Suomes­sa on osmotin.

  13. Blo­gia jatku­vasti (24/7) seu­raa­vana tiedosta­vana kansalaise­na en voi olla kiin­nit­tämät­tä huomioi­ta tiet­ty­i­hin perus­ri­s­tiri­itoi­hin, joi­ta Soin­in­vaar­al­la esi­in­tyy tavan takaa kirjoituksissaan. 

    Eli:

    Selvä siis on, että maaseu­tu ja muu haja-asu­tus tulee ajaa alas ja kasvukeskusten paisum­i­nen on vääjäämätön tosi­a­sia, jota vas­taan tais­telem­i­nen on kuin haroisi kengän­nauhal­la tuulimyl­lyä.. Van­hanen sen­tään yrittää.

    Toisaal­ta täl­lainen tule­vaisu­u­den visio toteutues­saan moninker­tais­taa liiken­teen pääkaupunkiseudul­la. Se ei voi hoitua vähen­tämäl­lä kehätieltä kaisto­ja. Aja­tus on ker­takaikkisen mah­do­ton. Kehäteitä voidaan lev­en­tää bus­sikaistoin ja raideli­iken­net­tä kehit­tää, mut­ta ei yksi­ty­isautoilus­ta voi päästä eroon täl­lä rakennemallilla. 

    Autoilu pääkaupunkiseudul­la tulee lisään­tymään absolu­ut­tis­es­ti, mut­ta suh­teel­lis­es­ti se voi toki vähetä oikein yhdyskun­tapoli­it­tisin ratkaisuin. 

    En siis oikein vielä ole päässyt per­ille kokon­aisu­ud­es­ta, mut­ta onhan tässä puoli­toista kuukaut­ta aikaa tehdä valintansa.…

  14. Liikenne- ja viestin­tämin­is­ter­iön kansli­apääl­likkö Har­ri Pur­si­ainen on jo puhunut noista satel­li­it­tios­mot­timista. Liiken­net­tä hin­noiteltaisi­in vuorokau­de­na­jan ja/tai ruuhkan mukaan. Jos ei pelitä tai riitä, tehdään Pur­si­aisen mukaan teitä vas­ta sitten.

    Osmot­ti­men ei tarvitse olla metrien tark­ka, riit­tää kun­han se tietää, onko auto kehäl­lä tms. mak­sullisel­la väyläl­lä. Tähän riit­tää GPS-tarkku­us (tai mik­sei Glonas, muuten?). Ennen kehiä tms. sopi­vas­sa vai­h­toe­htoisen reitin (tai ase­man!) edel­lä olisi taulu, joka ker­too liiken­neti­lanteen ja tak­san, jos sur­vot sekaan.

    Älykkäim­mät osmot­timet voisi­vat jutel­la Osmon äänel­lä odotet­tavis­sa ole­van tietak­san. Kansan­mallis­sa olisi vain Salo­vaara- ja sve­duille Klaude-Kopteri ‑moo­di: “Hejsan, grab­bar­na, det är Klaude här igen” ja “Salo­vaara täsä ite, voe maho­ton! Maho­ton mak­su oot­taa sin­u­va! Kään­nykkö nää ase­malle seu­raa­van maito­lai­turin kohal­ta ja meet onnikalla vai mak­sakko nää lis­sää, mitä hä?”

    Raskaan liiken­teen ajo­jär­jestelijöille voisi tehdä sys­teemin, jon­ka avul­la reitin voisi suun­nitel­la liiken­neti­las­to- sää- ym. tieto­jen nojal­la osmot­in­mak­suineen. Sit­ten vain ratkaise­maan se nk. kaup­pa­matkus­ta­jan ongel­ma ja kus­ki matkaan. 

    Parem­pi ratkaisu kuin bus­sikaista, jos­sa osmo­tus tapah­tuu liian myöhään. Parem­pi uha­ta osmo­tuk­sel­la vielä sil­loin, kun on vai­h­toe­hto­ja, vaik­ka se liityn­täpysäköin­ti ja joukkoli­iken­teel­lä eteenpäin.

  15. Eli­na sanoo: “Van­hanen sen­tään yrit­tää.” Ja jatkuu; päästä kepuineen kaupunki­in. Erit­täin vas­tustet­ta­va ja inha aja­tus, että Helsin­gin ja ympäristökun­tien val­tu­us­tossa olisi vielä nyky­istäkin enem­män lyp­sy­jakkaroi­ta. Tämä kaikel­la kun­nioituk­sel­la niitä tärkeitä jakkaroi­ta kohtaan. 

    Van­hanen­han ajaa kepun ohel­la maan­omis­ta­jien asi­aa täysin vas­tu­ut­tomasti ja vail­la mie­lenki­in­toa him­melien­sä vaikutuksista. 

    Tämä sama Him­meli-Mat­ti, jos mui­s­tat, oli Vihdin Idea­parkin puolel­la ja ilmeis­es­ti siinä KMS-poikien hillop­urk­ki aut­toi. Tietenkään tapah­tu­mien samanaikaisu­us ja se, että rahaa tuli Matille ja Matin avul­la Merikukalle ja että Mat­ti sit­ten vähän kir­joit­teli Idea­parkin puoles­ta, ei osoi­ta yhtään mitään, eihän.

    Ja tämä sama mies ja tämän sama KMS-puolue pitäisi päästää kaupunkisu­un­nit­telu­un käsik­si? Ehei, älä hul­lu ole, olethan jo kuul­lut mitä on taas suus­taan loikannut.

    Vielä ker­ran: kepul­la ei ole mitään aitoa kiin­nos­tus­ta pääkaupunkiseu­tua kohtaan. No, on sen ver­ran, että jotain täältä pitäisi päästä nyppimään maakun­ti­in: Lääke­laitos, Mavi, Poli­isin tieto­hallinto, Ase- ja arpa­jaisyk­sikkö, ihan sama mitä ja mil­lä hin­taa. Sen­hän mak­sa­vat ne muut kuin aidot maaseudun keskusta­laiset, jot­ka eivät mak­sa mis­tään mitään jo nytkään.

    Mil­läs mak­sa­vat: maat­alous tuot­taa 0,5% BKT:sta (net­to, Maail­man­pankin luku), mut­ta vie 3% työvoimas­ta ja tuki­neen luokkaa 7% val­tion menoarvios­ta. Vil­jeli­jän tuloista puo­let on tukia. Kyl­lä se nyt riit­tää heille, että saa­vat väestökeskuk­sista puolen leipään­sä koti­inkan­net­tuna. Syökööt sitä siel­lä ja me omaamme tääl­lä ja pysytään niin eril­lään kuin voidaan. Oste­taan se lähiruo­ka vaik­ka Viros­ta, jos alka­vat ruoas­ta kiukut­tele­maan: Viroon 90 km, Seinäjoelle 350 km.

    Suun­nitelkoot he vaan sitä lan­noi­tus­ta ja tilus­jakoa. Jätetään kaupunkisu­un­nit­telu kaupunkilaisille.

  16. Jos ja kun kehän kaisto­jen yläpuolel­la on tun­netusti vapaa­ta tilaa rak­en­taa ja käyt­tää niin mik­si taas heti ensim­mäisenä ehdo­tuk­se­na on se että autoil­i­joi­ta yritet­täisi­in patis­taa huonos­ti palvele­vi­in bus­sei­hin silkan peri­aat­teelisen kiu­san­teon ja kek­si­tyn pakon kaut­ta kun ykköske­hän varaa­maa kaupunki­ti­laa voisi melko hel­posti uusiokäyt­tää sil­lä että kaisto­jen päälle sijoitet­taisi­in 2. ker­rokseen nos­tet­tu poikit­tais­su­un­na pikaraiti­otie jol­la linkitet­täisi­in tärkeim­mät kehän­var­ren pitu­us­su­un­taiset liiken­teel­liset sol­muko­h­dat hyväl­lä ja nopeal­la palvelulla… 

    Hitaasti etenevil­lä ja taa­jaan pysähtelevil­lä jok­eri I:llä ja 2:lla kate­taan var­masti alueko­htaiset jakeluli­iken­netarpeet mut­ta uskoisin että tilaus­ta olisi myös pikavuoroy­htey­delle jol­la pää­sisi rantaradal­ta muu­ta­mal­la stopil­la itäkeskuk­seen metron jakeluy­htey­den päähän tai toisinpäin..

    Ei tuol­la kehäl­lä kukaan jono­ta silka­s­ta jonot­tamisen riemus­ta tai sik­si että peri­aat­teen nimis­sä yksi­ty­isautoil­laan vaan sik­si että pääkaupunkiseudul­la siir­ryt­täessä poikit­tais­su­un­nas­sa paikas­ta a paikkaan b on oma auto kaikkine ruuhki­neenkin sen­ver­ran YTV:n “palvelui­ta” nopeampi väline ettei lähin­nä viron­niemen syöt­töli­iken­teek­si raken­net­tua joukkoli­iken­net­tä ole mieltä käyttää.

  17. Ellu hyvä, autoilun määrä riip­puu käytet­tävis­sä olev­as­ta tieka­p­a­siteetista, ei väkimäärästä. Kun motari muut­tuu parkkipaikak­si niin auto jää koti­in. Osmot­ta­mal­la asia voidaan hoitaa silleen sivistyneesti rahal­la että autotkin liikkuu.

  18. Jos liiken­net­tä voidaan rajoittaa/rahastaa tehokkaasti ja taloudel­lis­es­ti oikeis­sa suurkaupungeis­sakin, niin mik­sei se olisi muka mah­dol­lista tääl­lä poh­jan perukoil­la sijait­sevas­sa wannabe suurkaupungissakin?

    Auto­jen valvon­taan tarkoitet­tu­jen “osmot­timien” yksikköhin­ta ei ole enää mikään kyn­nyskysymys jos täl­laisia jär­jestelmiä halu­taan ottaa käyt­töön. Niiden seu­ran­ta­jär­jestelmien sen sijaan on.

    Suurin kyn­nys kuitenkin on poli­it­ti­nen tah­to toteut­taa muu­tok­sia. Poli­it­ti­nen tah­to tulee kuitenkin lisään­tymään sit­ten, kun pääkaupunkiseudulle saadaan oikei­ta ruuhkia.

  19. Ensin­näkin, Osmo, mil­lähän ihmeen vem­paimil­la voidaan seu­ra­ta samanaikaises­ti koko Kehä I:n liiken­net­tä? Minkälai­sista määristä tun­nis­timia tien­sivus­sa puhutaan? Olisiko niitä esimerkik­si 100 metrin välein? Kuin­ka val­ta­va kap­a­siteet­ti ja suori­tuskyky täl­laisel­la jär­jestelmäl­lä olisi? Onko tämän kaltainen tieto­jär­jestelmä nykypäivän teknolo­gial­la edes teknis­es­ti kat­soen mah­dolli­nen tai mil­lään muo­toa toteuttamiskelpoinen? 

    Toisek­si, bus­sikai­stat ovat aina tien oike­as­sa laidas­sa, siel­lä pysäk­itkin ovat. Hitaam­paa liiken­net­tä esi­in­tyy teil­lä aina. Tähän men­nessä maail­ma ei ole tun­tenut sel­l­aista tietä, jol­la olisi lain mukaan mah­do­ton ohit­taa mak­sut­ta. Jos henkilöau­tokaista olisi jatku­vasti tukos­sa, eikö suju­vasti ja kovaa vauh­tia solju­va bus­sili­ikenne ohit­taisi auto­ja koko ajan oikeal­ta. Mis­tä läh­tien täl­lainen ohit­ta­mi­nen on ylipään­sä ollut sal­lit­tua? Oikean kaistan pyhit­tämi­nen lin­ja-autoille käytän­nössä tukkisi koko pääkaupunkiseudun tiejär­jestelmän. Onko ylipäätään perustel­tua yrit­tää, edes jalon ja tavoitelta­van päämäärän edis­tämisek­si, lyödä kapu­loi­ta sato­jen tuhan­sien ihmis­ten van­tei­den väli­in — ruuhkaut­taa tieli­iken­net­tä tahallaan?

    Kol­man­te­na kysyn: minkälaisia vaiku­tuk­sia han­kkeel­la olisi pääkaupunkiseudulle ja alueelta pois vir­taavaan raskaaseen liiken­teeseen ja tavara­toim­i­tuk­si­in? Kehä I:llä kulkies­sani olen usein havain­nut niinkin kauhis­tut­ta­van ja val­ta­van suuren ihmeen kuin tuhan­sia kilo­ja paina­van rekka-auton.

    Jär­jestelmä aiheut­taisi aivan val­tavia kus­tan­nuk­sia koko pääkaupunkiseudun liiken­teelle ja kaikille sen käyt­täjille. Jokaiseen bus­si­ink­in­han olisi asen­net­ta­va tämä “elek­tron­i­nen vem­pain”. Vai tun­nistaisiko jär­jestelmä auto­ja bus­seik­si niiden korkeu­den perus­teel­la? Läm­pökam­er­al­lako kat­sot­taisi­in ajoneu­von sisälle ja las­ket­taisi­in lämpimien keho­jen yhteis­sum­mia? Entäpä tyh­jem­män bussin kohdalle sattues­sa? Vai tun­tisiko jär­jestelmä mah­dol­lis­es­ti jokaisen liiken­teessä ole­van lin­ja-auton rekisteritunnuksen?

    Han­ke lisäisi val­tavasti eri­ar­voisu­ut­ta. Määrit­telisivätkö liiken­neinsinöörit esimerkik­si kansane­dus­ta­jien työn sel­l­aisek­si työk­si joka vaatii eri­oikeutetun nopeaa liikku­mistapaa. Entäs kirur­git? Heil­lähän voi tul­la keskel­lä päivää kut­su kiireiseen oper­aa­tioon — tai rapukut­suille Espoon Wes­t­endi­in. Työ­suhdeau­tol­la liikku­jatko kuit­taisi­vat eriva­paut­en­sa laskun työ­nan­ta­jal­laan? Eivätkö kovas­sa kiireessä ole­vat henkilöt voisi asen­taa ihon­sakin alle vem­paimia, joiden avul­la voisi kiila­ta jouti­laam­mat esim. kau­pan­jonos­sa tai ham­maslääkäri­aikaa varatessa.

    Mihin jär­jestelmästä kerä­tyt varat voitaisi­in legi­t­i­imisti sijoit­taa? Kaisto­jen kaven­nuk­seen muil­lakin teil­lä? Buss­in­penkkien pehmustei­den han­kkimiseen? Tolkut­toman kalli­in “vem­painjär­jestelmän” rahoittamiseen?

    Koko Soin­in­vaaran aja­tus on ehdo­tomasti villeimpiä ja suo­raan san­ot­tuna jär­jet­tömimpiä ideoita, joi­ta ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­semisek­si on uudelle vuosi­tuhan­nelle tul­lessa esitet­ty. Se antaa hyvää kuvaa siitä, kuin­ka epä­toivoisel­la vyöhyk­keel­lä ilmas­tokeskustelus­sa ale­taan jopa päivän­poli­ti­ikas­sa näinä päiv­inä liike­htiä. Ilmas­ton­muu­tok­ses­ta tun­tu­isi ja näyt­täisi pikkuhil­jaa kehit­tyvän tärkeämpi kysymys kuin vaikka­pa yhteiskun­taryh­mien välis­es­tä tasa-arvosta.

  20. Muu­ta­ma kysymys: “Ilmas­ton­muu­tok­ses­ta tun­tu­isi ja näyt­täisi pikkuhil­jaa kehit­tyvän tärkeämpi kysymys kuin vaikka­pa yhteiskun­taryh­mien välis­es­tä tasa-arvosta.”

    “Autoil­i­jat” eivät ole yhteiskun­taryh­mä vaan sekalainen joukko ihmisiä, jot­ka sat­tuvat käyt­tämään tiet­tyä kulku­vä­linet­tä kuka mis­täkin syys­tä. Mik­sei liiken­neon­gelmia voisi ratkoa siten, että joidenkin kohdal­la auton käyt­töön johta­va syy pois­tu­isi esim. uuden joukkoli­iken­ney­htey­den myötä? Täl­löin­hän jäisi enem­män tilaa niille, jot­ka autoa oikeasti tarvit­se­vat. Mik­si pitäisi ajatel­la, että autoilu on joku pyhä peru­soikeus, jon­ka helpot­tamiseen yhteiskun­nan on ammen­net­ta­va rahaa jostain poh­jat­tomas­ta kassasta?

  21. Tarkoi­tan edel­lisessä kom­men­tis­sani nimeno­maan autoil­i­joiden välille muo­dos­tu­vaa eri­ar­voisu­ut­ta. Mikä taho voi määritel­lä keil­lä on liiken­teessä oikeus nopeam­paan liikku­miseen kuin toisil­la? Soin­in­vaara jät­täisi vas­tu­un päätök­ses­tä liiken­neinsinööreille. Kysymys on kuitenkin ennen kaikkea sosi­aalis­es­ta, ei teknis­es­tä ongelmasta. 

    Joukkoli­iken­net­tä on ehdot­tomasti syytä paran­taa. Jär­jet­tömät liiken­ner­atkaisut eivät kuitenkaan edis­tä mitään tavoiteltavaa päämäärää. Joukkoli­iken­teen osu­u­den kas­vat­tamisek­si on syytä jakaa porkkanoi­ta, eikä suinkaan edel­lä mainit­tu­ja kapu­loi­ta. Täl­laisia houkut­timia ovat lip­pu­jen hin­nan laskem­i­nen esimerkik­si tuk­i­toimil­la tai vaikka­pa joukkoli­iken­teen viihtyvyy­den lisäämi­nen. Kehit­tämis­es­tä on viime vuosi­na käy­ty paljon keskustelua ja käyt­tökelpoisia ideoita on jo esitet­ty mon­een otteeseen. Nyt näitä ideoita on syytä lait­taa käytän­töön eikä vain esit­tää uusia ville­jä ajatuksia.

  22. “Tarkoi­tan edel­lisessä kom­men­tis­sani nimeno­maan autoil­i­joiden välille muo­dos­tu­vaa eri­ar­voisu­ut­ta. Mikä taho voi määritel­lä keil­lä on liiken­teessä oikeus nopeam­paan liikku­miseen kuin toisil­la? Soin­in­vaara jät­täisi vas­tu­un päätök­ses­tä liiken­neinsinööreille. Kysymys on kuitenkin ennen kaikkea sosi­aalis­es­ta, ei teknis­es­tä ongelmasta.”

    Käsit­tääk­seni Soin­in­vaara on esit­tänyt ratkaisua, jos­sa oikeus nopeam­paan liikku­miseen jätet­täisi­in “markki­noille”, eli ne jot­ka eniten mak­sa­vat saa­vat myös liikkua. Tämähän on ruuhka­mak­su­jen ja tietul­lien idea. Toinen osmon vil­jelemä aja­tus (esim. näi­den bus­sikaisto­jen suh­teen) on se, että joukkoli­iken­net­tä tulisi suosia, kos­ka sen avul­la väylien väl­i­tyskyvys­tä on saatavis­sa paljon enem­män irti kuin pelkästään henkilöau­toi­hin poh­jau­tu­val­la liikenteellä.

    En minä näe näis­sä tavot­teis­sa sinän­sä mitään sosi­aal­ista epäarvoisuutta.

    “Joukkoli­iken­net­tä on ehdot­tomasti syytä paran­taa. Jär­jet­tömät liiken­ner­atkaisut eivät kuitenkaan edis­tä mitään tavoiteltavaa päämäärää. Joukkoli­iken­teen osu­u­den kas­vat­tamisek­si on syytä jakaa porkkanoi­ta, eikä suinkaan edel­lä mainit­tu­ja kapu­loi­ta. Täl­laisia houkut­timia ovat lip­pu­jen hin­nan laskem­i­nen esimerkik­si tuk­i­toimil­la tai vaikka­pa joukkoli­iken­teen viihtyvyy­den lisääminen.”

    Joukkoli­iken­teen sub­ven­toin­nil­la on sinän­sä perus­teen­sa. Sub­ven­toimal­la joukkoli­iken­teen käyt­täjämääriä saadaan kas­vatet­tua, mikä johtaa yhteiskun­tat­aloudel­lis­es­ti parem­paan tilanteeseen. Minä en tosin pidä ideaa lähtöko­htais­es­ti hyvänä ajatuk­se­na, kos­ka ongel­ma on meil­lä pikem­minkin se, että liiken­net­tä on liikaa, jol­loin ei tun­nu oikeal­ta ratkaisul­ta alkaa sub­ven­toimaan sitä, kun oikeasti liiken­teen määrää pitäisi pyrk­iä vähentämään.

    Kari

  23. Jos rajal­lisia bus­sikaistan käyt­töoikeuk­sia lähde­tään huu­tokaup­paa­maan, eikö se joh­da per­in­teisen talousa­jat­telun mukaan — kysyn­nän ollessa korkeampi kuin tar­jon­nan — siihen, että oikeuk­sia myy­dään korkeim­paan mah­dol­liseen hin­taan? Täl­löin on loogista ajatel­la, että oikeuk­sien ostamiseen olisi parem­mat mah­dol­lisu­udet, mitä korkeampi­in tulolu­okki­in siirrytään.

    Asian­lai­ta olisi toinen, jos ennal­ta määräämätön määrä oikeuk­sia myytäisi­in kiin­teään hin­taan. Täl­löin olisi kuitenkin huo­mat­tavasti yksinker­taisem­paa hin­noitel­la koko tie, eli puhuisim­mekin Kehä I:n tietullis­ta/-tulleista. Tämän­tyyp­pisessä mallis­sa alka­isi olla jo huo­mat­ta­van paljon enem­män järkiperää.

  24. “Jos rajal­lisia bus­sikaistan käyt­töoikeuk­sia lähde­tään huu­tokaup­paa­maan, eikö se joh­da per­in­teisen talousa­jat­telun mukaan — kysyn­nän ollessa korkeampi kuin tar­jon­nan — siihen, että oikeuk­sia myy­dään korkeim­paan mah­dol­liseen hin­taan? Täl­löin on loogista ajatel­la, että oikeuk­sien ostamiseen olisi parem­mat mah­dol­lisu­udet, mitä korkeampi­in tulolu­okki­in siirrytään.”

    Kyl­lä. Tästä seu­raa se, että kaupun­ki saa suurim­man mah­dol­lisim­man sum­man rahaa. Jos ohi­tuskaistan käyt­töoikeus on tärkein tulo­ero­jen muo­to, niin sil­loin tasoit­tamista kan­nat­taa tehdä hin­noit­tele­mal­la muuten. Jos taas tulo­ero­ja voi tasoit­taa tehokkaam­min jos­sain muual­la, niin kan­nat­taa ottaa kaistara­hat pois ja käyt­tää ne siihen muuhun.

Vastaa käyttäjälle Tuomo Permikangas Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.