Kehä ykköselle bussikaistat

7.9.2008 · Aihe: Oden vaaliohjelma 

Kehäteiden ruuhkautumista on valiteltu pitkään. Niiihin ollaan tunkemassa paljon rahaa, mutta ruuhkat eivät sillä kyllä katoa. Rahaa sen sijaan menee. Kun Yhdyskuntarakenne hajoaa vauhdilla kohti Vanhasen himmeliä, kehäteiden voi olettaa ruuhkautuvan aivan toivottomasti kymmenessöä vuodessxa,eivätkä siihen lisäkaistatkaan auta, koska ongelma on siinä, ettei katuverkko vedöä kehältä pursuvaa liikennettä.

Entä, jos homma korjattaisiin kerralla.

1) Ostetaan paljon busseja ja palkataan kuljettajia.

2) Laitetaan Kehä ykköselle bussikaista koko matkalle ottamalla toinen kaista pois henkilöautoilta samalla kun bussiliikenteen tarjontaa lisätään olennaisesti.

3) Koska bussit eivät tarvitse aivan kokonaista kaistaa yksin, sallitaan pienelle määrällä kiireisimpiä autoilijoita bussikaistan käyttö. Sen arvioiminen, kuinka monelle autoilijalle tämä bussikaistan käyttö kannataa sallia, kuuluu liikenneinsinöörien osaamisalueelle. Tuo oikeus huutokaupataan. Niihin autoihin, joilla tämä oikeus on, kiinnitetään jokin elektroninen vempain, joka liikenteen valvonnan on helppo havaita.

4) Koska joskus muillekin voi tulla ylivoimainen houkutus käyttää bussikaistaa, sallitaan se esimerkiksi 10 euron kertamaksua vastaan. Maksusta vastaa auton haltija jotta liikennettä ei tarvitse pysäyttää maksun keräämistä varten, vaan laskutus tapahtuu postitse.

Joku voisi kuvitella, että kaistan ottaminen pois henkilöautoilta aiheuttaisi ruuhkia, mutta tie välityskyky kyllä kasvaa. Aluksi varmaankin autokaistoilla voi olla vähän jonoja, mutta nokkela autoilija varmaankin huomaa, että bussi menee nopeammin ja vaihtaa bussiin.

Bussikaistojen avulla poistettiin aikanaan ruuhkat Itäväylältä. Niin ne saadaan Kehä ykköseltäkin

Kommentit

25 Vastausta artikkeliin “Kehä ykköselle bussikaistat”

  1. Traveller kirjoitti 7.9.2008 kello 11:30

    Häkellyttävän erilaiset näkemykset teillä poliittisen asteikon ääripäitä edustavilla huippupoliitikoilla kyllä asioista on.. 😀

    Matti kertoo meille tänään päivän pravdassa mm. että bensaan tullaan lisäämään 1. sukupolven erittäinkin food-pohjaista pontikkaa 5,75 % ja Eikä maksa valtiolle käytännössä yhtään mitään Ei varmaan maksakaan, hölmöt autoilijathan sen maksavat. Poliitikot nostavat vain jälleen palkojaan ja ‘kehittyvät puutarhakaupungit’ kartellihintojaan ja siinähän se onkin, ratkaisu ongelmaan. Sinänsä koko tämä 1. sukupolven biohöpö on ajakaavähemmän-veronkorotus a’la jyrki katainen, eikä mitään muuta. Tai no, ehkä pieni ilimastoane sentään..

    Osmo taas pelastaa mailmaa omalla tavallaan asennuttamalla pienen osmottimen joka autoon, jotain ylimääräistä veroa keräämään. Eikä tämäkään maksa valtiolle yhtään mitään..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ano Nyymi kirjoitti 7.9.2008 kello 11:54

    Siellä kehä 1:llä on liikkeellä se joukko, joka katsoo verojen kautta jo maksavansa väylästään. Eivätkä he tietenkään ihan aina väärässä ole, vaikka autolla ajavatkin. Joskus jopa silloin, kun vieressä huristaa bussi, jolla olisi päässyt osan matkasta. Vaikka he olisivat väärässä, eivät he ole ilman oikeuksia ja siis vapaata riistaa neuvotavaksi ja jota kuullaan jos kuullaan.

    Joillakin saattaa olla jopa asialinen syy autonkäyttöönsä, yksi hieman hukassa ollut näkökulma sekin. Siitä asiallisesta syystä ei nimenomaan tarvitsisi mielestäni joutua maksamaan. Syiden kotrolloimisenkin kanssa on niin ja näin jo ihan periaatteesta.

    Kehä 1:n liikenne ei myöskään ole autoilijoille niin suuri kärsimys kuin syntyneestä äänenkäytöstä voisi kuvitella. Jos olisi, se vähenisi luontojaan. Eli jos liikennettä rajoitettaisiin, se kärsimys päin vastoin lisääntyisi. Se toisten kärsimys, niiden syyllisten ja oikeudettomien. Ei liene tarkoitus kumminkaan?

    Tieverkolla ei myöskään ole taipumusta täytyä sitä mukaa kuin sitä parannetaan. Se päin vastoin tyhjenee elleivät muut tekijät muutu. Kenties Kehä 1:lle pitäisi rakentaa mahdollisuuksien mukaan yksi kaista lisää?

    Tai sitten olisi siis puututtava autokantaan. Hinta olisi ainoa keino. Nostetaan hintaa verotuksella ja todetaan 5 vuoden päästä, että kotitalouksien muuhun kuin liikenteeseen käytettävissä olevat tulot ovat pienenneet vastaavasti ja autokantamme on saastuttavaa ja iältään sekä kunnoltaan kuin se olisi tuotu käytettynä Albaniasta. (Nyt Saksasta…) Hinta ei siis nykyisellä tulotasolla vaikuta kuin autojen ikään, ei lukumäärään.

    Ehkä nostamme polttoaineveroja? Se eittämättä tehoaisi. Eikö sitä olisi hyvä ehdottaa?

    Tai siten olisi tehtävä joukkoliikenne vetovoimaiseksi ja kilpailukykyiseksi omaa autoaan käyttävän näkökulmasta.

    Nythän se näkökulma on unohtunut: ohjeita jakavat ne, jotka eivät tarvitse tai käytä autoa – periaatteesta, vielä tai usein. Kaikilla ei ole kumminkaan haluaja tai mahdollisuuksia alkaa elämäntapaintiaaneiksi, jota joukkoliikenteen käyttö nyt vaatii. (Merkittävä osa inkkareistakin luopuu elämäntavastaan sitten isona kun saa omaa rahaa.)

    Jos kerran henkilöautoliikenne ei saa vetää kuin kiusallakaan, tehdään palkkioksi joukkoliikenteestä kilpailukykyistä. Mielestäni se on nykyisen autonkäyttäjän näkökulmasta kilpailukyistä silloin, kun se on nykyisellä palvelutasollaan ilmaista ainakin sikäli, ettei lippua tarvitse ostaa.

    Lopuksi kikkakutonen. Muut laskekoot kaikki ulkois-, sisäis-, liikenne-, aluerakenne-, terveys-, kansantalous-, kaavoitus-, vaihtoehtoiskustannus- ja hyvinvointivaikutukset. Minä otan ja optimoin sitte.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Elina kirjoitti 7.9.2008 kello 13:50

    Elina ihmettelee:

    1, Mistä saadaan kuljettajia lisää, kun nytkin jätetään vuorovälejä ajamatta kuljettajapulan takia? Tähän malliin pitäisi kustannustekijänä lisätä siis tuntuvat palkankorotukset linja-autonkuljettajille.

    2, Miten sitä elektronista vempainta (osmontinta, kuten Traveller kirjoitti) oikein sitten seurataan?

    Jos lukulaitteita on aika harvakseltaan, niin sittenhän voi vain vaihdella kaistaa. En usko, että on sellaista tekniikkaa, joka erottaisi osmottimella varustetut autot kovin kaukaa muista, kun tie mutkittelee. Eli lukulaitteita pitäisi olla joka lyhtypylväässä..?

    Minusta olisi väärin, että huutokauppa ratkaisisi oikeuden käyttää vähemmän ruuhkaista kaistaa. Oikeus pitäisi olla tarveharkintainen etuus, joka anottaisiin erikseen ja myönnettäisiin tiukoin perustein. Esim. vammaisen lapsen kouluun kuljetus pitkän matkan päähän voisi olla tällainen erityisperuste.

    3, Miten tämä kymmenen euron kertamaksu toteutettaisiin tilapäisesti kiireellisille? Kameravalvontanako ja jälkikäteen lasku kotiin vai etukäteen tilauksena ja kuitti mukaan pistotarkastusta varten? Järjestelmä tuntuu kalliimmalta kuin kuin mitä kympin kertamaksu toisi. Jo laskutus maksaa sen siinä viisi euroa. Entä niiden henkilöiden palkat, työtilat ym. jotka tihrustelevat rekisterinumeroita videolta työkseen, etsivät henkilöitä autorekisterikeskuksista jne…

    En nyt oikein lämmennyt tälle idealle. Se on toki villi ja rohkea kuten Osmo itsekin, mutta haiskahtaa toteuttamiskelvottomalta ja todennäköisesti sitä vastustettaisiin verissä päin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. PePe kirjoitti 7.9.2008 kello 14:12

    Kehä 1:llä on muutenkin yksi kaista liian vähän ja yksi niistä pitäisi antaa vielä bussiliikeenteelle? Ei hyvää päivää, Osmo, tervetuloa joskus ruuhkassa sinne ajamaan! Bussikuskeista on muutenkin puute, niin ei muutakuin vuoroja lisäämään! Keksitään busseihin vaikka joku vekotin, niin simpanssit voi niitä ajaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Antti K kirjoitti 7.9.2008 kello 14:20

    Eikös (raide-) Jokeri I ja Jokeri II ole ne ratkaisut tähän kehäteiden ruuhkaongelmaan? Ihmisethän eivät asu tai työskentele kehätiellä, vaan niillä alueilla mitkä ovat kehien välissä, ja joiden kautta jokerien linjauksia on suunniteltu.

    Painostetaan vain päättäjiä kiirehtimään raide-jokerin rakentamista ja jokeri II:n perustamista. Tietysti voisi olla myös joitain bussilinjoja lisääkin kehällä. Mutta niitä bussilinjoja tarvitaan valtava määrä, jos halutaan yhdistää toisiinsa eri aluekeskukset kehien varrella, ja samaan aikaan ylläpitää jonkinlaista linjanopeutta => valtavat kustannukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. spottu kirjoitti 7.9.2008 kello 14:30

    Osmotin toimii jos näin halutaan, mutta kai ihan perinteinen bussikaista lisättynä vaikka car pool -ominaisuudella olisi paria kertaluokkaa yksinkertaisempi ratkaisu, niin teknisesti kuin poliitisestikin.

    “Tai siten olisi tehtävä joukkoliikenne vetovoimaiseksi ja kilpailukykyiseksi omaa autoaan käyttävän näkökulmasta.”

    Näinhän se pitäisi mennä, ja tämä kai olisi myös bussikaistojen idea.

    Sekin pitää paikkansa että autoilijat maksavat liikkumisestaan paljon jo verojen kautta. Sitä en ymmärrä etteivät kehien vaikutuspiirissä asuvat autoilijat ole kilvan vaatimassa alueen julkisen liikenteen kehittämistä maksamillaan verovaroilla jotta kehille saataisiin tilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Pate Jäperi kirjoitti 7.9.2008 kello 14:33

    Suomenkin liikenteeseen omat oligarkit! Vielä kun saataisiin poliisisaattueet kiirrellisemmille arvokulkijoille. Ralli siirtyy asuntoaluelille tarvittaessa (vrt. taksit Tukholmassa)?
    No, vaalit on tulossa ja näitä huumoriuutisia riittää joka lähtöön ja joka päivälle ja aina joku tietää toisen tarpeet ja kulkemiset paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Bussikuski kirjoitti 7.9.2008 kello 14:57

    Missä kohtaa Itäväylällä on bussikaista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.9.2008 kello 14:59

    Itäväylällä ei ole enää bussikaistaa, koska on metro. Ennen metron käyttöönottoa Itäväylälle laitettiin bussikaistat ja sekä autojen että bussien kulku nopeutui.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Traveller kirjoitti 7.9.2008 kello 15:22

    Keksitään busseihin vaikka joku vekotin, niin simpanssit voi niitä ajaa.

    Tuosta lauseesta tulikin jostain syystä mieleeni ajatus osmottimien (R) laajennetusta käytöstä. Miksei niitä laitettaisi jonnekin aivan muualle kuin töihin menevien köyhien ihmisten autoihin?

    Ensimmäinen mainio kohde osmottimelle olisi ns. taikaseinä, sosiaalitoimiston asiakkaan nostamasta hillosta valuisi suoraan haluttu % osmottimen pohjattomaan nieluun. Asiaa voitaisiin perustella mainiosti sillä että asiakas ostaa rahalla kuitenkin wiinaa joten juokoon vähemmän niin terveyskin kohenee. Näinhän valtionvarainministeri Jyrki Katainen kehotti reagoimaan bensaveron korotukseen. Tai sitten asiakas ostaa niillä savukkeita jolloin ilimasto se vasta muuttuukin ja siitä hesan subwaysta tulee submarine.. Kuka näin meille kertoo, sitä ei varmaan tarvitse mainita.

    Toisen paremman kohteen osmottimille löysin samasta pravdasta; töhryille alttiita kohteita pitäisi suojata enemmän osmottimilla ja kerrankin kärynneen töhrijän päähän tulisi asentaa erityinen osmotin joka todentaa 24/7 mahdollista töhrintää, rikoksia, varastelua ym. katutilan haltuunottoa. Korvaukset perittäisiin sitten taikaseinän osmottimella täysimääräisenä toimeentulo- ja työmarkkkinatuesta, eläkkeestä ja etenkin perinnöistä. Korkotasona voisi olla se sama n. 25 % / vuosi mitä käytetään konkurssin tehneisiin rehellisiin yrittäjiin ja muuhun ei niin hallituksen suosiossa oleviin ryhmiin.

    Jne.

    Keksikää ihmeessä lisää kohteita osmottimille!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tuomo Permikangas kirjoitti 7.9.2008 kello 15:35

    Paljon olet kansantalouden osalta puhunut järkeviä, mutta tässä asiassa vaikutat olevan kovin ulkona kovin monen asian osalta.

    Nykyisillekään linjoille ei saada bussinkuljettajia, joten bussimäärän lisäys ei taida onnistua tämänkään takia. Lisääntyä.

    Toisaalta, etkö tiedä bussijokeria, joka kulkee nykyisin varsin lähelllä Kehää ja jolla on hyvin taaja bussitiheys ja paljon käyttäjiä. EI taida olla järkevää toteuttaa uutta järjestelmää muutaman kilometrin etäisyydelle.

    Toisaalta Kehä ei sijoitu kovinkaan hyvin asuntoalueiden painopisteisiin nähden. Kehä on rakennettu asutusten ja työpaikka-alueiden väliin ja tarvittaisiin yhteydet, jotka syöttäisivät ihmisiä Kehän runkolinjalle. Tämän takiahan bussijokeri toteutettiin juuri niinkuin se on nyt toteutettu.

    Et taida tuntea kovin hyvin myöskään liikenteen ohjailujärjestelmiä.Asia ei todellankaan ole yksinkertainen tekniikaltaan ja oikeutusjärjestelmän rakentamisen osalta. Kannattaa tälläisiin asioiden todella perehtyä hiukan syvällisemmin, ennenkuin niitä käyttää perusteina.

    Itäväylän ruuhkat vähenivät siitä syystä, että rakennettiin Metro. Metro tehokkaana julkisen liikenteen järjestelmänä on ihan eri asia kuin bussikaistat.

    Ylipäätään pitääkö yhteiskunta rakentaa joidenkin ajatusmallien totalitarismille vai olisiko syytä huomioida kansalaisten erilaiset tarpeet ja toiveet?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Työsuhdeauto kirjoitti 7.9.2008 kello 15:58

    Itse ajan työmatkani työsuhdeautolla joka on työssäni minulle määrätty. Maksan tuosta aivan tarpeeksi jo nyt joten tuon päälle vielä ylimääräiset bussikaista tms. maksut niin johan naurattaa. Pitäisi asioista purnaajien muistaa myös joskus, että ei se autoetu ole aina “etu”.

    Eiköhän tällainen kirjoitus omassa blogissa ole muutenkin lähinnä populismia jolla vedotaan tiettyyn äänestäjäsegmenttiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Jukka Jonninen kirjoitti 7.9.2008 kello 16:52

    En ole täysin vakuuttunut tämän idean järkevyydestä. Suurin ongelma on se, etteivät bussit nähdäkseni oikein vastaa kysyntään menemällä vain kehää. Autoilijathan aloittavat matkansa yleensä kaukaa kehältä, menevät sitä pitkin jonkin matkaa ja jatkavat sitten määränpäähänsä, joka on yleensä kaukana kehältä. Toisaalta bussitkin saastuttavat varsin paljon ja – kuten tällä on jo mainittu – niihin on jo nyt vaikea saada kuljettajia. Raidejokeri lienee parempi ratkaisu.

    Mutta sen sijaan osmotin on hyvä ja tarpeellinen väline! Ainakin itse näkisin, että satelliittipaikannukseen perustuva valtakunnallinen liikennejärjestelmä olisi oiva keino jouhevoittaa autoilua ja vähentää ruuhkia taloudellisesti tehokkaalla ja oikeudenmukaisella tavalla. Osmotin olisi se vehje, joka antaisi signaalia paikasta ja jonka kautta ajaja voisi ostaa erilaisia oikeuksia teillä ja saada muuta tarpeellista informaatiota.

    Ruuhka-aikaan tiellä ajosta maksettaisiin sen mukaan, miten pitkä matka sillä ajetaan. Osmottimesta autoilija näkisi sen hetkisen hinnan, arvion hinnan tulevasta muutoksesta sekä perustietoa esim. autojen määrästä tiellä sekä arvioiduista matka-ajoista haluamallaan välillä. Osmottimella autoilija voisi myös ostaa väliaikaiset oikeudet esim. nopeamman kaistan käyttöön kehäteillä. Toinen kaista olisi koko ajan kalliimpi ja mitä enemmän tiellä olisi ruuhkaa, sitä enemmän nopeasta kaistasta tulisi maksaa.

    Osmottimeen ladattaisiin rahaa (jos haluaa nopeasti, vaikka kännykällä), jonka kulumista voisi koko ajan seurata. Tietyt erityisryhmät (taksit jne.) saisivat erilaisia ilmaisia oikeuksia osmottimeensa. Eri määriä saastuttaville autoille voisi olla vielä omat maksukertoimensa, mikä lisäisi insentiiviä ostaa ekologisempia menopelejä. Kehäteillä olisi vähän väliä jonkinlaiset tarkastuspisteet, jotka pitävät huolen siitä, että nopealla kaistalla autoilevan osmottimessa on tarvittavat luvat ostettuna. Tämä voisi toki hoitua satelliitillakin, mutta kun kyse on metreistä, eivät ne taida olla vielä tarpeeksi tarkkoja.

    Veikkaan, että kymmenen vuoden sisällä joka autossa Suomessa on osmotin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Elina kirjoitti 7.9.2008 kello 18:43

    Blogia jatkuvasti (24/7) seuraavana tiedostavana kansalaisena en voi olla kiinnittämättä huomioita tiettyihin perusristiriitoihin, joita Soininvaaralla esiintyy tavan takaa kirjoituksissaan.

    Eli:

    Selvä siis on, että maaseutu ja muu haja-asutus tulee ajaa alas ja kasvukeskusten paisuminen on vääjäämätön tosiasia, jota vastaan taisteleminen on kuin haroisi kengännauhalla tuulimyllyä.. Vanhanen sentään yrittää.

    Toisaalta tällainen tulevaisuuden visio toteutuessaan moninkertaistaa liikenteen pääkaupunkiseudulla. Se ei voi hoitua vähentämällä kehätieltä kaistoja. Ajatus on kertakaikkisen mahdoton. Kehäteitä voidaan leventää bussikaistoin ja raideliikennettä kehittää, mutta ei yksityisautoilusta voi päästä eroon tällä rakennemallilla.

    Autoilu pääkaupunkiseudulla tulee lisääntymään absoluuttisesti, mutta suhteellisesti se voi toki vähetä oikein yhdyskuntapoliittisin ratkaisuin.

    En siis oikein vielä ole päässyt perille kokonaisuudesta, mutta onhan tässä puolitoista kuukautta aikaa tehdä valintansa….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Ano Nyymi kirjoitti 7.9.2008 kello 18:51

    Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen on jo puhunut noista satelliittiosmottimista. Liikennettä hinnoiteltaisiin vuorokaudenajan ja/tai ruuhkan mukaan. Jos ei pelitä tai riitä, tehdään Pursiaisen mukaan teitä vasta sitten.

    Osmottimen ei tarvitse olla metrien tarkka, riittää kunhan se tietää, onko auto kehällä tms. maksullisella väylällä. Tähän riittää GPS-tarkkuus (tai miksei Glonas, muuten?). Ennen kehiä tms. sopivassa vaihtoehtoisen reitin (tai aseman!) edellä olisi taulu, joka kertoo liikennetilanteen ja taksan, jos survot sekaan.

    Älykkäimmät osmottimet voisivat jutella Osmon äänellä odotettavissa olevan tietaksan. Kansanmallissa olisi vain Salovaara- ja sveduille Klaude-Kopteri -moodi: “Hejsan, grabbarna, det är Klaude här igen” ja “Salovaara täsä ite, voe mahoton! Mahoton maksu oottaa sinuva! Käännykkö nää asemalle seuraavan maitolaiturin kohalta ja meet onnikalla vai maksakko nää lissää, mitä hä?”

    Raskaan liikenteen ajojärjestelijöille voisi tehdä systeemin, jonka avulla reitin voisi suunnitella liikennetilasto- sää- ym. tietojen nojalla osmotinmaksuineen. Sitten vain ratkaisemaan se nk. kauppamatkustajan ongelma ja kuski matkaan.

    Parempi ratkaisu kuin bussikaista, jossa osmotus tapahtuu liian myöhään. Parempi uhata osmotuksella vielä silloin, kun on vaihtoehtoja, vaikka se liityntäpysäköinti ja joukkoliikenteellä eteenpäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Ano Nyymi kirjoitti 7.9.2008 kello 19:42

    Elina sanoo: “Vanhanen sentään yrittää.” Ja jatkuu; päästä kepuineen kaupunkiin. Erittäin vastustettava ja inha ajatus, että Helsingin ja ympäristökuntien valtuustossa olisi vielä nykyistäkin enemmän lypsyjakkaroita. Tämä kaikella kunnioituksella niitä tärkeitä jakkaroita kohtaan.

    Vanhanenhan ajaa kepun ohella maanomistajien asiaa täysin vastuuttomasti ja vailla mielenkiintoa himmeliensä vaikutuksista.

    Tämä sama Himmeli-Matti, jos muistat, oli Vihdin Ideaparkin puolella ja ilmeisesti siinä KMS-poikien hillopurkki auttoi. Tietenkään tapahtumien samanaikaisuus ja se, että rahaa tuli Matille ja Matin avulla Merikukalle ja että Matti sitten vähän kirjoitteli Ideaparkin puolesta, ei osoita yhtään mitään, eihän.

    Ja tämä sama mies ja tämän sama KMS-puolue pitäisi päästää kaupunkisuunnitteluun käsiksi? Ehei, älä hullu ole, olethan jo kuullut mitä on taas suustaan loikannut.

    Vielä kerran: kepulla ei ole mitään aitoa kiinnostusta pääkaupunkiseutua kohtaan. No, on sen verran, että jotain täältä pitäisi päästä nyppimään maakuntiin: Lääkelaitos, Mavi, Poliisin tietohallinto, Ase- ja arpajaisyksikkö, ihan sama mitä ja millä hintaa. Senhän maksavat ne muut kuin aidot maaseudun keskustalaiset, jotka eivät maksa mistään mitään jo nytkään.

    Milläs maksavat: maatalous tuottaa 0,5% BKT:sta (netto, Maailmanpankin luku), mutta vie 3% työvoimasta ja tukineen luokkaa 7% valtion menoarviosta. Viljelijän tuloista puolet on tukia. Kyllä se nyt riittää heille, että saavat väestökeskuksista puolen leipäänsä kotiinkannettuna. Syökööt sitä siellä ja me omaamme täällä ja pysytään niin erillään kuin voidaan. Ostetaan se lähiruoka vaikka Virosta, jos alkavat ruoasta kiukuttelemaan: Viroon 90 km, Seinäjoelle 350 km.

    Suunnitelkoot he vaan sitä lannoitusta ja tilusjakoa. Jätetään kaupunkisuunnittelu kaupunkilaisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Jyri kirjoitti 7.9.2008 kello 19:51

    Jos ja kun kehän kaistojen yläpuolella on tunnetusti vapaata tilaa rakentaa ja käyttää niin miksi taas heti ensimmäisenä ehdotuksena on se että autoilijoita yritettäisiin patistaa huonosti palveleviin busseihin silkan periaatteelisen kiusanteon ja keksityn pakon kautta kun ykköskehän varaamaa kaupunkitilaa voisi melko helposti uusiokäyttää sillä että kaistojen päälle sijoitettaisiin 2. kerrokseen nostettu poikittaissuunna pikaraitiotie jolla linkitettäisiin tärkeimmät kehänvarren pituussuuntaiset liikenteelliset solmukohdat hyvällä ja nopealla palvelulla…

    Hitaasti etenevillä ja taajaan pysähtelevillä jokeri I:llä ja 2:lla katetaan varmasti aluekohtaiset jakeluliikennetarpeet mutta uskoisin että tilausta olisi myös pikavuoroyhteydelle jolla pääsisi rantaradalta muutamalla stopilla itäkeskukseen metron jakeluyhteyden päähän tai toisinpäin..

    Ei tuolla kehällä kukaan jonota silkasta jonottamisen riemusta tai siksi että periaatteen nimissä yksityisautoillaan vaan siksi että pääkaupunkiseudulla siirryttäessä poikittaissuunnassa paikasta a paikkaan b on oma auto kaikkine ruuhkineenkin senverran YTV:n “palveluita” nopeampi väline ettei lähinnä vironniemen syöttöliikenteeksi rakennettua joukkoliikennettä ole mieltä käyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. tpyyluoma kirjoitti 7.9.2008 kello 19:53

    Ellu hyvä, autoilun määrä riippuu käytettävissä olevasta tiekapasiteetista, ei väkimäärästä. Kun motari muuttuu parkkipaikaksi niin auto jää kotiin. Osmottamalla asia voidaan hoitaa silleen sivistyneesti rahalla että autotkin liikkuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Sitä odotellessa kirjoitti 7.9.2008 kello 19:53

    Jos liikennettä voidaan rajoittaa/rahastaa tehokkaasti ja taloudellisesti oikeissa suurkaupungeissakin, niin miksei se olisi muka mahdollista täällä pohjan perukoilla sijaitsevassa wannabe suurkaupungissakin?

    Autojen valvontaan tarkoitettujen “osmottimien” yksikköhinta ei ole enää mikään kynnyskysymys jos tällaisia järjestelmiä halutaan ottaa käyttöön. Niiden seurantajärjestelmien sen sijaan on.

    Suurin kynnys kuitenkin on poliittinen tahto toteuttaa muutoksia. Poliittinen tahto tulee kuitenkin lisääntymään sitten, kun pääkaupunkiseudulle saadaan oikeita ruuhkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Muutama kysymys kirjoitti 8.9.2008 kello 0:29

    Ensinnäkin, Osmo, millähän ihmeen vempaimilla voidaan seurata samanaikaisesti koko Kehä I:n liikennettä? Minkälaisista määristä tunnistimia tiensivussa puhutaan? Olisiko niitä esimerkiksi 100 metrin välein? Kuinka valtava kapasiteetti ja suorituskyky tällaisella järjestelmällä olisi? Onko tämän kaltainen tietojärjestelmä nykypäivän teknologialla edes teknisesti katsoen mahdollinen tai millään muotoa toteuttamiskelpoinen?

    Toiseksi, bussikaistat ovat aina tien oikeassa laidassa, siellä pysäkitkin ovat. Hitaampaa liikennettä esiintyy teillä aina. Tähän mennessä maailma ei ole tuntenut sellaista tietä, jolla olisi lain mukaan mahdoton ohittaa maksutta. Jos henkilöautokaista olisi jatkuvasti tukossa, eikö sujuvasti ja kovaa vauhtia soljuva bussiliikenne ohittaisi autoja koko ajan oikealta. Mistä lähtien tällainen ohittaminen on ylipäänsä ollut sallittua? Oikean kaistan pyhittäminen linja-autoille käytännössä tukkisi koko pääkaupunkiseudun tiejärjestelmän. Onko ylipäätään perusteltua yrittää, edes jalon ja tavoiteltavan päämäärän edistämiseksi, lyödä kapuloita satojen tuhansien ihmisten vanteiden väliin – ruuhkauttaa tieliikennettä tahallaan?

    Kolmantena kysyn: minkälaisia vaikutuksia hankkeella olisi pääkaupunkiseudulle ja alueelta pois virtaavaan raskaaseen liikenteeseen ja tavaratoimituksiin? Kehä I:llä kulkiessani olen usein havainnut niinkin kauhistuttavan ja valtavan suuren ihmeen kuin tuhansia kiloja painavan rekka-auton.

    Järjestelmä aiheuttaisi aivan valtavia kustannuksia koko pääkaupunkiseudun liikenteelle ja kaikille sen käyttäjille. Jokaiseen bussiinkinhan olisi asennettava tämä “elektroninen vempain”. Vai tunnistaisiko järjestelmä autoja busseiksi niiden korkeuden perusteella? Lämpökamerallako katsottaisiin ajoneuvon sisälle ja laskettaisiin lämpimien kehojen yhteissummia? Entäpä tyhjemmän bussin kohdalle sattuessa? Vai tuntisiko järjestelmä mahdollisesti jokaisen liikenteessä olevan linja-auton rekisteritunnuksen?

    Hanke lisäisi valtavasti eriarvoisuutta. Määrittelisivätkö liikenneinsinöörit esimerkiksi kansanedustajien työn sellaiseksi työksi joka vaatii erioikeutetun nopeaa liikkumistapaa. Entäs kirurgit? Heillähän voi tulla keskellä päivää kutsu kiireiseen operaatioon – tai rapukutsuille Espoon Westendiin. Työsuhdeautolla liikkujatko kuittaisivat erivapautensa laskun työnantajallaan? Eivätkö kovassa kiireessä olevat henkilöt voisi asentaa ihonsakin alle vempaimia, joiden avulla voisi kiilata joutilaammat esim. kaupanjonossa tai hammaslääkäriaikaa varatessa.

    Mihin järjestelmästä kerätyt varat voitaisiin legitiimisti sijoittaa? Kaistojen kavennukseen muillakin teillä? Bussinpenkkien pehmusteiden hankkimiseen? Tolkuttoman kalliin “vempainjärjestelmän” rahoittamiseen?

    Koko Soininvaaran ajatus on ehdotomasti villeimpiä ja suoraan sanottuna järjettömimpiä ideoita, joita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on uudelle vuosituhannelle tullessa esitetty. Se antaa hyvää kuvaa siitä, kuinka epätoivoisella vyöhykkeellä ilmastokeskustelussa aletaan jopa päivänpolitiikassa näinä päivinä liikehtiä. Ilmastonmuutoksesta tuntuisi ja näyttäisi pikkuhiljaa kehittyvän tärkeämpi kysymys kuin vaikkapa yhteiskuntaryhmien välisestä tasa-arvosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. J. Värälä kirjoitti 8.9.2008 kello 15:47

    Muutama kysymys: “Ilmastonmuutoksesta tuntuisi ja näyttäisi pikkuhiljaa kehittyvän tärkeämpi kysymys kuin vaikkapa yhteiskuntaryhmien välisestä tasa-arvosta.”

    “Autoilijat” eivät ole yhteiskuntaryhmä vaan sekalainen joukko ihmisiä, jotka sattuvat käyttämään tiettyä kulkuvälinettä kuka mistäkin syystä. Miksei liikenneongelmia voisi ratkoa siten, että joidenkin kohdalla auton käyttöön johtava syy poistuisi esim. uuden joukkoliikenneyhteyden myötä? Tällöinhän jäisi enemmän tilaa niille, jotka autoa oikeasti tarvitsevat. Miksi pitäisi ajatella, että autoilu on joku pyhä perusoikeus, jonka helpottamiseen yhteiskunnan on ammennettava rahaa jostain pohjattomasta kassasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Muutama kysymys kirjoitti 8.9.2008 kello 19:23

    Tarkoitan edellisessä kommentissani nimenomaan autoilijoiden välille muodostuvaa eriarvoisuutta. Mikä taho voi määritellä keillä on liikenteessä oikeus nopeampaan liikkumiseen kuin toisilla? Soininvaara jättäisi vastuun päätöksestä liikenneinsinööreille. Kysymys on kuitenkin ennen kaikkea sosiaalisesta, ei teknisestä ongelmasta.

    Joukkoliikennettä on ehdottomasti syytä parantaa. Järjettömät liikenneratkaisut eivät kuitenkaan edistä mitään tavoiteltavaa päämäärää. Joukkoliikenteen osuuden kasvattamiseksi on syytä jakaa porkkanoita, eikä suinkaan edellä mainittuja kapuloita. Tällaisia houkuttimia ovat lippujen hinnan laskeminen esimerkiksi tukitoimilla tai vaikkapa joukkoliikenteen viihtyvyyden lisääminen. Kehittämisestä on viime vuosina käyty paljon keskustelua ja käyttökelpoisia ideoita on jo esitetty moneen otteeseen. Nyt näitä ideoita on syytä laittaa käytäntöön eikä vain esittää uusia villejä ajatuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Kari kirjoitti 8.9.2008 kello 20:31

    “Tarkoitan edellisessä kommentissani nimenomaan autoilijoiden välille muodostuvaa eriarvoisuutta. Mikä taho voi määritellä keillä on liikenteessä oikeus nopeampaan liikkumiseen kuin toisilla? Soininvaara jättäisi vastuun päätöksestä liikenneinsinööreille. Kysymys on kuitenkin ennen kaikkea sosiaalisesta, ei teknisestä ongelmasta.”

    Käsittääkseni Soininvaara on esittänyt ratkaisua, jossa oikeus nopeampaan liikkumiseen jätettäisiin “markkinoille”, eli ne jotka eniten maksavat saavat myös liikkua. Tämähän on ruuhkamaksujen ja tietullien idea. Toinen osmon viljelemä ajatus (esim. näiden bussikaistojen suhteen) on se, että joukkoliikennettä tulisi suosia, koska sen avulla väylien välityskyvystä on saatavissa paljon enemmän irti kuin pelkästään henkilöautoihin pohjautuvalla liikenteellä.

    En minä näe näissä tavotteissa sinänsä mitään sosiaalista epäarvoisuutta.

    “Joukkoliikennettä on ehdottomasti syytä parantaa. Järjettömät liikenneratkaisut eivät kuitenkaan edistä mitään tavoiteltavaa päämäärää. Joukkoliikenteen osuuden kasvattamiseksi on syytä jakaa porkkanoita, eikä suinkaan edellä mainittuja kapuloita. Tällaisia houkuttimia ovat lippujen hinnan laskeminen esimerkiksi tukitoimilla tai vaikkapa joukkoliikenteen viihtyvyyden lisääminen.”

    Joukkoliikenteen subventoinnilla on sinänsä perusteensa. Subventoimalla joukkoliikenteen käyttäjämääriä saadaan kasvatettua, mikä johtaa yhteiskuntataloudellisesti parempaan tilanteeseen. Minä en tosin pidä ideaa lähtökohtaisesti hyvänä ajatuksena, koska ongelma on meillä pikemminkin se, että liikennettä on liikaa, jolloin ei tunnu oikealta ratkaisulta alkaa subventoimaan sitä, kun oikeasti liikenteen määrää pitäisi pyrkiä vähentämään.

    Kari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Muutama kysymys kirjoitti 8.9.2008 kello 22:31

    Jos rajallisia bussikaistan käyttöoikeuksia lähdetään huutokauppaamaan, eikö se johda perinteisen talousajattelun mukaan – kysynnän ollessa korkeampi kuin tarjonnan – siihen, että oikeuksia myydään korkeimpaan mahdolliseen hintaan? Tällöin on loogista ajatella, että oikeuksien ostamiseen olisi paremmat mahdollisuudet, mitä korkeampiin tuloluokkiin siirrytään.

    Asianlaita olisi toinen, jos ennalta määräämätön määrä oikeuksia myytäisiin kiinteään hintaan. Tällöin olisi kuitenkin huomattavasti yksinkertaisempaa hinnoitella koko tie, eli puhuisimmekin Kehä I:n tietullista/-tulleista. Tämäntyyppisessä mallissa alkaisi olla jo huomattavan paljon enemmän järkiperää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Arho Toikka kirjoitti 9.9.2008 kello 20:54

    “Jos rajallisia bussikaistan käyttöoikeuksia lähdetään huutokauppaamaan, eikö se johda perinteisen talousajattelun mukaan – kysynnän ollessa korkeampi kuin tarjonnan – siihen, että oikeuksia myydään korkeimpaan mahdolliseen hintaan? Tällöin on loogista ajatella, että oikeuksien ostamiseen olisi paremmat mahdollisuudet, mitä korkeampiin tuloluokkiin siirrytään.”

    Kyllä. Tästä seuraa se, että kaupunki saa suurimman mahdollisimman summan rahaa. Jos ohituskaistan käyttöoikeus on tärkein tuloerojen muoto, niin silloin tasoittamista kannattaa tehdä hinnoittelemalla muuten. Jos taas tuloeroja voi tasoittaa tehokkaammin jossain muualla, niin kannattaa ottaa kaistarahat pois ja käyttää ne siihen muuhun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus