Kylänauha parempi kuin Vanhasen himmeli

37 vastausta artikkeliin “Kylänauha parempi kuin Vanhasen himmeli”

1. Mon­et ihmiset ja per­heet halu­a­vat asua naa­pu­rus­tossa, joka vas­taa pitkälti hei­dän omaa sosi­aal­ista ase­maansa. Nois­sa Van­hasen läm­päreis­sä, jonne pääsee vaan autoil­la ja jois­sa ei ole palvelui­ta, on etu­na, ettei siel­lä ole metron mukanaan tuo­mia huumekaup­pi­ai­ta, monikult­tuurisia puukko­jenge­jä, ker­jäläisiä jne. Työssäkäyvälle lap­siper­heelle hyvä ja tur­valli­nen valinta.

   Vastaa

2. Käy oikein sää­lik­si ihmisiä Munkkiniemessä, kun sinne tulee se ratikka.

   Vastaa

3. Ja meille Kau­ni­aisi­inkin tulee se hirveä juop­po­ju­na per­jan­tain ja lauan­tain vas­taise­na yönä 😉

   Vastaa

4. Nytimes, 1991:
   “Par­ents who are try­ing to choose where to live speak of their cul­pa­bil­i­ty if some­thing hap­pened to their chil­dren. Those with the eco­nom­ic means to leave the city say that if their chil­dren died in an act of vio­lence, they would feel that they could have avert­ed it. But if their chil­dren died in a car acci­dent in the sub­urbs, they would feel that it was just that, an acci­dent; they would not feel that they should not have moved to the suburbs.”

   Vastaa

5. Noista moot­tori­ti­estä rön­sy­ile­vistä puista saa kivasti koke­mus­ta pyöräilemäl­lä amerikas­sa. Moot­tori­tiel­lä ei saa ajaa, mut­ta sivu­tiev­erkos­tokin on pätkit­ty, niin että se muo­dos­tu moot­tori­tien ylivuo­toväyläk­si. Kali­for­ni­as­sa kylien väli­in on pan­tu oikeen kun­non panssariverkkoa, ilmeis­es­ti sik­si, etteivät ker­jäläiset pääse nilkut­ta­maan kylästä toiseen.

   Vastaa

6. Sem­moinen huo­mau­tus, että bus­sili­iken­teessä puumallis­sa on puolen­sa: se on erit­täin nopeaa sen puun juures­sa ole­vaan keskuk­seen kos­ka se ei pysähdy matkalla. Saman voi tehdä raiteil­la nauhamallis­sa niin että osa ratikoista ei pysähdy kaikil­la pysäkeil­lä, ohi­tus­raiteil­la, tms. Pitkässä (+15km) nauhas­sa tämä on suo­tavaa, eikä edes syö olen­nais­es­ti vuoroväliä.

   Vastaa

7. Oli muuten pelot­tavaa lukea viime viikon Tekni­ikkaa ja Talout­ta, mis­sä perusinsinööri Vei­jo Miet­ti­nen vaati kaavoitus­ta joukkoli­iken­teen ehdoil­la. Kun noi­ta perusinsinöörin miet­teitä on vuosien mit­taan lukenut, niin täy­tyi tark­istaa, ettei ole siir­tynyt johonkin vaihtoehtotodellisuuteen.

   Vastaa

8. Osmon visio on tietysti hyvin kan­natet­ta­va ja aivan yliv­er­tainen Van­hasen sekoilui­hin verrattuna.

   Tämän Van­hasen mallin tekee mah­dol­lisek­si yksi­ty­isautoilun ja haja-asu­tuk­sen yhteiskunnal­ta saa­ma tuki. Jos jokainen jou­tu­isi mak­samaan liikku­mis­es­taan sekä kun­nal­lis­tekni­ikan rak­en­tamis­es­ta resurssien kulu­tuk­sen ver­ran, niin täl­lainen him­melia­sum­i­nen tulisi niin kalli­ik­si, että se vähenisi radikaal­isti. Jäl­jelle jäi­sivät ne, jot­ka arvosta­vat täl­laista asum­ista niin korkealle, että mei­dän kan­nat­taa antaa hei­dän asua halu­a­mal­laan tavalla.

   Meil­lä ei ole mitään syytä kieltää rak­en­tamista joil­takin alueil­ta. Jos aluei­ta arvoste­taan enem­män raken­net­tuina kuin rak­en­ta­mat­tom­i­na, niin mik­si meil­lä pitäisi olla val­ta päät­tää toisin? Eikö tämä ole elit­ismiä. Tiedämme mis­tä muiden kuu­luisi naut­tia parem­min kuin he itse.

   Lopete­taan siis elämän­ta­paval­in­to­jen sub­ven­toimi­nen ja annetaan ihmis­ten elää halu­a­mal­laan taval­la kun­han kan­ta­vat val­in­to­jen­sa kustannukset.

   Poli­it­tis­es­ti ongel­mana on tietysti nämä epäedullis­es­ti sijoit­tuneen maan omis­ta­jat. Hei­dän omis­tusten­sa arvo lask­isi huo­mat­tavasti, mut­ta fik­su sijoit­ta­ja on kyl­lä ottanut huomioon, että hei­dän omis­tuk­sen­sa arvoon sisäl­tyy suuri poli­it­tis­ten päätösten aiheut­ta­ma ris­ki. Hei­dän etu­jen­sa mukaista on toki pyrk­iä vaikut­ta­maan päät­täji­in näi­den päätösten estämiseksi.

   Vastaa

9. Kiitos havain­nol­lis­tavista kuvista! Asia menee niiden avul­la per­ille paljon parem­min kuin pelkkänä tek­stinä. Esimerkik­si “puumallia” on asi­aa tun­tem­at­toman vaikea hah­mot­taa, kos­ka siitä ei ole artikke­lis­sa kuvaa. Lyhyesti: käyt­täkäämme enem­män kuvia, jot­tei viesti mene ohi!

   Toisek­si: muun ohes­sa kyse on asuinaluei­den esteet­tömyy­destä. Tämän ymmärtää sel­l­aise­na aamu­na, jol­loin auto tekee tenät, eikä töi­hin tai kaup­paan pääse mil­lään muul­la taval­la kuin soit­ta­mal­la hin­aus­palvelu­un. Joulu­vi­ikol­la täysin liikun­takykyi­nen ihmi­nen, jon­ka auto hajoaa, saa pienen vih­jeen siitä, mil­laista on elämä invalidina.

   Koko ikän­sä esteel­lisil­lä alueil­la asuneista ihmi­sistä ei tai­da helpol­la saa­da joukkoli­iken­teeseen matkus­ta­jia. Halu­aako päämin­is­teri todel­la raken­nut­taa kehyskun­nista ajoko­r­tit­tomille (mm. kaikille alle 18-vuo­ti­aille) täysin esteel­lisiä asuinalueita?

   Vastaa

10. Se puumalli oli samas­sa kuvas­sa nauhan kanssa, sen oikalla puolella.

    Vastaa

11. En tiedä onko tääl­lä jo ollut esil­lä tois­sa sun­nun­taina Hesaris­sa ollut filosofi Tom­mi Uschanovin haas­tat­telu, jos­sa hän tote­si Osmo Soin­in­vaaran ole­van nyky­vasem­mis­ton merkit­tävin aloit­teen­tek­i­jä. Se oli Uschanovin mielestä merkit­tävää, kos­ka vasem­mis­to muuten on jäh­mettynyt ide­ol­o­gis­es­ti tois­tele­maan van­ho­ja latteuksia.

    Tämän päivän NYT-viikkoli­it­teessä toinen vasem­mis­toin­tellek­tuel­li (tai pitäisikö sanoa ‑cityak­tivisti) Riku Siivo­nen hehkut­taa samaa totemia:
    “Kan­natan asiantun­ti­javal­taa. Onhan se vähän naivia. Mut­ta niin on tiedeusko ylipäänsä.
    …
    Paras­ta olisi, jos kaik­ki poli­itikot oli­si­vat sel­l­aisia kuin Osmo Soin­in­vaara, joka myös kir­joit­taa Suomen Kuvale­hteen. Ihailu­ni kasvoi, kun luin hänen uut­ta asun­topoli­ti­ikkako­lum­ni­aan. Soin­in­vaara on todel­li­nen prag­maatikko. Ei sel­l­ainen pop­ulisti, jolle kel­paa kaik­ki, kos­ka omia mielip­iteitä ei ole.”

    Vetää sanat­tomak­si.

    Vastaa

12. hihi­hi­hih… kir­joitin Riku Siivoselle palautet­ta, että ter­ve­tu­loa keskustele­maan tänne blogi­in… Ei sil­lä. Oon kyl­lä kans sitä mieltä, että huo­mat­ta­va paran­nus nykyiseen olis jos kaik­ki poli­itikot olis sel­l­aisia kuin Osmo. Parhaas­ta se kyl­lä olis yhtä kaukana kuin kanttarel­lit tryffeleistä.

    Vastaa

13. Van­hasen jämähtämi­nen selvästikin monion­gel­maiseen him­meli-malli­in on perin kum­mallista. Perustelu­ja on pitänyt hakea niinkin utopis­ti­sista asioista kuin sähköau­toista. Van­hasen toinen outo peruste oli että jos polt­taa asum­is­läm­päreessään puu­ta läm­mön­tuotan­nos­sa niin se jotenkin antaisi oikeu­den ajaa autol­la pidem­piä matkoja.

    Toisaal­ta kun muis­taa, että Van­hasel­la on Nur­mi­järvel­lä tyhjänä ja myyn­nis­sä miljoo­nan euron arvoinen läm­päre, niin noin inhimil­lisel­lä tasol­la hänen kan­nan­ot­ton­sa voivat olla ymmärrettävissä.

    Val­tiomi­es­ta­sol­la ei. Ei todellakaan.

    Vastaa

14. Minus­ta kaupun­gin pitäisi näyt­tää ja tun­tua kaupungilta, ja Helsin­gin kil­pail­la kehyskun­tia vas­taan sen omil­la vahvuuk­sil­la, ei pien­taloaluekaavoituk­sel­la. Ruu­tukaa­va, suo­jaisat pihat isohko­jen umpiko­rt­telien sisässä, 6–7 ker­rosta, korkeam­mil­la paikoil­la kolme, välis­sä ihmisen kokoisia puis­to­ja ja silleen. Riit­tävä asukasti­heys jot­ta julkisen liiken­teen verkko toimii parem­min kuin nauhamalli. Esimerkke­jä: Kaartinkaupun­ki, Ullan­lin­na, Torkkelinmäki.

    Toimis­toalueet tiivi­itä ja eriytet­tyjä, juuri sel­l­aisia kuin Espoon suosi­tu­im­mat toimis­toge­tot tai vaik­ka nyt Ruo­ho­lah­den kolos­sit kuitenkin s.e. nopea joukkoli­ikenne tuo­daan alueen keskelle. Esimerkke­jä: Ruo­ho­lahti, Keilanie­mi, Spek­tri. Pitäjän­mäel­lä on jotain pielessä mut­ten kek­si mitä.

    Työ­paik­ka-yhteisö­jen rak­en­tamista kan­takaupunki­in tulee tietois­es­ti vält­tää, toimis­toalueet ovat tosi tyl­siä paikko­ja iltaisin ja viikon­lop­puisin. Yri­tys­ten joukkopako Helsin­gin keskus­tas­ta on ratio­naal­ista, eikä sitä tule estää.

    Kaup­pakeskus ei ole kirosana. Esimerkik­si Kamp­pi ja Itäkeskuk­sen uusi puoli ovat erit­täin onnis­tunei­ta ja sopi­vat hyvin Suomen ilmas­toon. Raideli­ikenne inte­groita­va kaup­pakeskusten sisään, ei Lep­pä­vaara­mais­es­ti s.e. ensim­mäisen luokan ihmiset kävelevät sisätilois­sa lämpimään autoon, toisen luokan edus­ta­jat ulos junaa odottelemaan.

    Roinan myyn­ti kivi­jalas­ta ei enää nyky­maail­mas­sa toi­mi, sen tur­vaami­nen ei voi olla kaupunkisu­un­nit­telus­sa argu­ment­ti. Palvelu­jen myyn­ti toimii kyl­lä. Ruokakaup­pa ratikkapysäkin vier­essä on oleel­lis­es­ti logis­ti­ikka­palvelu­jen myyn­tiä, sik­si se on toimi­va ratkaisu. Autoil­i­jalle Keskon/S‑ryhmän suuryk­sikkö on hyvää logis­tista palvelua, joukkoli­iken­teen käyt­täjälle ei. Kaavoitus sen mukaan.

    Varsi­naisen keskus­ta-alueen ulkop­uolel­la met­säläisyys toimii hyvin, mut­ta mik­si rak­en­taa omakoti­talo­ja mata­lahko­jen ker­rostalo­jen sijaan ? Lisää vaan munkkivuo­ria. Syr­jem­pänä nauhamalli on luon­nol­lis­es­ti verkkoa toimi­vampi, ja sitä kai Osmo tarkoittikin.

    Vastaa

15. Näi­den sor­mi- tai helminauhamallien heikkous on poikit­tais­li­ikenne, mut­ta se ei tosin keskus­tas­sa asu­vaa ja työssäkäyvää keskusjo­hdon edus­ta­jaa tietenkään haittaa.

    Vilkaise suurkaupunkien metrokart­to­ja, taitaa tul­la ennem­min him­meli mieleen, tai oikeas­t­aan keskus­tan him­meli mis­tä läh­tee eri puo­lille nauhoja.

    Vastaa

16. “Kun noi­ta perusinsinöörin miet­teitä on vuosien mit­taan lukenut, niin täy­tyi tark­istaa, ettei ole siir­tynyt johonkin vaihtoehtotodellisuuteen.”

    Saat­taa olla vähän para­noidia, mut­ta itse olen ollut jo pitkään sitä mieltä että EU:n ilmastopoli­ti­ikan piiloa­gen­da ja varsi­nainen pihvi on ulkoisen öljy- ja maakaa­suri­ip­pu­vu­u­den vähen­tämi­nen, ja tämä ilmas­ton­muu­tosaspek­ti lähin­nä tapa saa­da han­kkeelle kansalais­ten poli­it­ti­nen hyväksyntä.

    Edut ovat kiis­tat­tomat, ja sik­si mukaan talkoisi­in lähtevät kaik­ki täyspäiset (kuten nyt vaik­ka Vei­jo) riip­pumat­ta siitä nähdäänkö EU:n ilmastopoli­ti­ik­ka ilmas­ton suh­teen merkityksellisenä.

    Vastaa

17. Osmo ket­tuilee Teem­mu K:lle:

    “Käy oikein sää­lik­si ihmisiä Munkkiniemessä, kun sinne tulee se ratikka.”

    Tosi­a­sia kuitenkin on, että Munkkiniemessä on Län­si-Helsin­gin mit­ta­pu­ul­la paljon ilki- ja väki­val­taa.. Yksi­ty­i­sis­sä taloy­htiöis­sä on jär­jestään valvontakamerat.

    Huumekaup­pa kukois­taa ja esim. nuoriso­talon ovat val­lan­neet maa­han­muut­ta­ja­jen­git, jot­ka ilmestyvät puukkoi­neen munkkiniemeläis­ten nuorten harmik­si (kauhuksi)myös kotibileisi­in ja munkan ran­nan illan­vi­et­toi­hin. Pikku Huopalahdes­ta on varsin yksinker­taista hypätä ratikkaan. myös stadista pääsee kätevästi. 

    Sen sijaan kilo­metrin päässä Munkkivuores­sa ei näy edes töhryn töhryä. Mut­ta tänne kul­keekin bus­si illal­la pari ker­taa tun­nis­sa. Puolen­sa ja puolensa…

    Vastaa

18. Spot­tu, mik­sei ne toimis­tot voi olla samoissa talois­sa kuin asun­not? Silleen niinku kaupungis­sa on tapana.

    Kivi­jalkaa ei ole myöskään mikään pakko jakaa 30 neliön putki­in, vaan sinne saa uuteen taloon yhteen ker­rokseen ihan niin paljon tilaa kuin talon poh­jap­in­ta-ala on. Esim. Alek­sis Kivenkadun S‑Market (Ässäkeskus).

    Vastaa

19. Van­hanen näyt­tää tässä kyl­lä ole­van blo­gis­tia etevämpi. Kuvan perus­teel­la Van­hasen “him­melis­sä” näyt­täisi ole­van laitet­tu kak­si-kolme Soin­in­vaaran “puu­ta” ris­ti­in. Niin­pä Van­hasen him­melis­sä on moninker­taise­na Soin­in­vaaran puun edut.

    Vastaa

20. “Spot­tu, mik­sei ne toimis­tot voi olla samoissa talois­sa kuin asun­not? Silleen niinku kaupungis­sa on tapana.”

    On ollut tapana, mut­ta ei näytä ole­van enää.

    Yri­tyk­sen sidos­ryh­mien hyysäämi­nen edel­lyt­tää toimi­vaa logis­ti­ikkaa, samoin kaiken­lainen asioin­tili­ikenne. Keskus­tas­sa tämä ei vaan toi­mi, ja asu­tuk­sen keskelle tuo­tu­na lop­u­ton liikenne pilaa hyvin tehokkaasti alueen viihtyvyyden.

    Yri­tys­ten spon­taani käyt­täy­tymi­nen ja toimis­to­jen suh­teelli­nen vuokrata­so tukee myös tätä havain­toa. Vajaakäyt­tö syn­tyy keskus­taan (joka ei ole ongel­ma kun toimis­tot muute­taan asun­noik­si), Vallilaan, Pitäjämäelle (jos­sa on edelleenkin jotain vikaa), Espoon liian pieni­in toimis­toläm­päreisi­in jne ja keskit­tymät voit­ta­vat, vaik­ka niiden vuokrata­so on korkeampi. Tämähän ei ole huono jut­tu lainkaan, tiivi­iseen toimis­tokeskit­tymään saadaan helpom­min toimi­va joukkoli­ikenne ja tehokkaat yrityspalvelut.

    Pienet muu­ta­man hen­gen toimis­tot ja työhuoneet ovat sit­ten aivan eri jut­tu, mut­ta ne mah­tu­vat kivijalkoihin.

    Kivi­jalan ongel­ma tavarakau­pas­sa ei ole myymälän koko vaan liike­toim­intaym­päristön muu­tos. Inter­net ja kaup­pakeskuk­set ovat ylivoimaisia, kivi­jalkoi­hin jäävät niche-toimijat.

    Vastaa

21. “Kali­for­ni­as­sa kylien väli­in on pan­tu oikeen kun­non panssariverkkoa,”
    Kali­for­ni­as­sa työ­matkapyörai­lya vuosia har­ras­ta­neena, en kyl­lä ymmar­rä mista tal­laista olet saanet päähäsi, esim Irvi­nen kaupungis­sa etelä-kali­for­ni­as­sa on melkein 500km pyoräkaisto­ja eika mitään ongel­maa pyoräil­lä paikas­ta toiseen ole, aurinkokin pais­taa yli 300 päivää vuodessa.
    Tuo him­meli ongel­ma on, mut­ta pitää ottaa huomioon yli 20milj asukas­ta etelä Suomen kokoisel­la alueel­la, sekä tur­val­lisen ker­rosta­lo rak­en­tamisen kalleus maanjäristysalueella(sekä hal­pa läm­mi­tys vs Suo­mi, joka myoskin tekeen pien­taloista kokon­aiskus­tan­nuk­sil­la halvem­pia). Mut­ta mitään panssari aito­ja en ole nähnyt.

    Vastaa

22. spot­tu puhuu tapo­jen­sa vas­tais­es­ti aivan out­o­ja. Keskus­tan toim­i­ti­lat ovat erit­täin halut­tu­ja, mikä näkyy siinä että niistä mak­se­taan kovia vuokria ja että niitä ei ole käytän­nössä lainkaan tyhjil­lään. Samaa ei voi sanoa kehän­var­si­tiloista. Liiken­teel­lis­es­ti keskus­ta on myös opti­maa­li­nen, nimeno­maan sik­si että se on keskel­lä kaupunkia. Suosit­te­len kokeile­maan autoilua kehäteil­lä niin karisee ne illu­u­siot hyvistä liiken­ney­hteyk­sistä. Keskus­tan Stock­mann muuten myy tietääk­seni enem­män kuin koko muun maan stock­at yhteensä.

    Use­ampi toimit­ta­ja ja sit­ten luk­i­jakin on men­nyt sekaisin kasvu­luku­jen tulkin­nas­sa. On täysin tot­ta että esim. Työ­paikko­jen kasvu on ollut etääm­mäl­lä keskus­taa suurem­paa. Tämä ei kuitenkaan tarkoi­ta että yri­ty­set pak­e­nee kaupungista, vaan että kun keskus­taan ei yksinker­tais­es­ti ole ollut tilaa rak­en­taa niin toki suh­teelli­nen osu­us pienenee.

    Vastaa

23. spot­tu: tuo voi kyl­lä johtua myös siitä, että uudet toimis­tot on arvoste­tumpia kuin van­hat ja toimis­to­jen keskit­tymi­nen siitä, että kaavoit­ta­jat eivät kaavoita niin, että samas­sa raken­nuk­ses­sa vois olla sekä toimis­to­ja ja asun­to­ja. Tämä ei tietenkään ole tehokas­ta, kun alueelle jos­sa on sekä toimis­to­ja ja asun­to­ja tarvit­see rak­en­taa vaan yhdet tiet ver­rat­tuna kah­teen alueeseen, jos­sa toises­sa on toimis­to­ja (tiet käyt­tämät­tä illal­la) ja toises­sa asun­to­ja (tiet käyt­tämät­tä päiväl­lä). Noh tämä nyt on täl­laista ongel­man ratio­nal­isoin­tia. Olen var­ma, että tähänkin löy­tyy kyl­lä joku tun­teista kumpua­va reak­tio tyyli­in ÄKKIÄ LISÄÄ SÄÄTELYÄ! VASTUSTAJAT SIPERIAAN OPETTELEMAAN!

    Vastaa

24. Sinivihreä, eikö Osmo nimeno­maan moit­tin­ut puumallia huonok­si väären­nök­sek­si nauhamallista?

    Vastaa

25. Oli Van­hasen entisessä asumuk­ses­sa muu­ta­ma ylilyönti.
    Kuten helikopterikent­tä. Mut­ta olisiko ollut niin, että
    Van­hanen olisi ennakoin­ut jo tuol­loin muut­taes­saan Nur­mi­järvelle tule­vaa PM-virkaansa, että helikopterikent­tä raken­net­ti­in ton­tille. Han­kala­han on lähteä yks-kaks hom­mi­in min­is­ter­iöön esim. autolla.

    Vastaa

26. “Keskus­tan toim­i­ti­lat ovat erit­täin halut­tu­ja, mikä näkyy siinä että niistä mak­se­taan kovia vuokria ja että niitä ei ole käytän­nössä lainkaan tyhjillään.”

    Tämä asia vaatii selvästikin vähän laa­jem­paa selitystä.

    Keskus­tas­sa on paljon yri­tyk­siä jot­ka ovat keskus­tas­sa kos­ka niiden pitää olla keskus­tas­sa. Nämä ovat enim­mäk­seen pank­ki- ja rahoi­tusalan yri­tyk­siä, laki­asi­ain­toimis­to­ja yms. sidos­ryh­m­i­neen jot­ka sijoit­tuvat huip­pu­vuokrien alueelle Esplana­di­en ympäristöön ja Alek­san­terinkadulle. Suurim­malle osalle yri­tyk­sistä muut­to täl­lä alueelle ei toisi mitään lisäar­voa joten tämän alueen korkea hin­tata­so ei juuri vaiku­ta laajemmalle. 

    Kun aivan ydinkeskus­tas­ta men­nään sivum­malle, tilanne muut­tuu radikaal­isti. Toimis­tokäyt­tö ei enää ole ratio­naalisen omis­ta­jan val­in­ta. Tila ei jää tyhjilleen kos­ka sille löy­tyy vai­h­toe­htoista käyt­töä. Kyse ei siis ole siitä etteikö toimis­toti­la olisi sinän­sä halut­tua, asun­not ja hotel­lit vaan ovat vielä halu­tumpia, ja vajaakäyt­tö purkau­tuu nopeasti käyt­tö­tarkoituk­sen muu­tok­sen kautta.

    Pikaisel­la google­tuk­sel­la löy­tyy asuinkäyt­töön viime vuosi­na kon­ver­toitu­ja tai työn alla ole­via raken­nuk­sia Etelä-Helsingistä ainakin osoit­teet Iso Roobertinkatu 4–6, Jääkärinkatu 4, Uuden­maankatu 28, Eerikinkatu 41 (enti­nen Ilmarisen pääkont­tori), Hieta­lah­den­ran­ta 43, Neit­syt­polku 1b, Vuorim­iehenkatu 1, Munkkisaarenkatu 2 (enti­nen Wärt­silä Meri­te­ol­lisu­u­den pääkont­tori). Lisäk­si Var­man omis­ta­ma toimis­to­ta­lo Eerikinkatu 24 sekä Dividu­min omis­ta­ma enti­nen Veikkauk­sen pääkont­tori Albertinkatu 30 on kon­ver­toitu hotelleiksi. 

    Piilokont­torit lienevät hävin­neet kun asun­to­jen käyt­tö toimis­toina ei enää kan­na­ta. Ainakaan asi­as­ta ei enää puhuta.

    Voi olla että on väärin sanoa yri­tys­ten “pak­enevan” keskus­tas­ta, mut­ta kun halukku­ut­ta toim­i­ti­lain­vestoin­tei­hin ei tääl­läpäin ole niin sit­ten on kai hal­li­tusti väis­tet­tävä sivummalle.

    Kehät ovat tukkeu­tu­mas­sa, siinä olet oike­as­sa, ja sik­si tässä Osmon kaupun­ki-ihan­nethreadis­sa otinkin esille nopean ja tehokkaan joukkoli­iken­teen näi­den toimis­tokeskit­tymien välillä.

    Vastaa

27. Pitäisikö mihin vain voi­da rak­en­taa? Jos luon­non­suo­jelun ja kult­tuuri­maise­man sanelemia pakot­tavia esteitä ei ole ole­mas­sa, niin kyl­lä tietysti: kym­menistä tuhan­sista miljoon­aan kiin­teistöön sijoit­ta­va ihmi­nen on ipso fac­to kun­ni­alli­nen yhteisön jäsen. Mut­ta sen parem­min kun­nil­la kuin val­ti­ol­la ei pitäisi olla velvol­lisu­ut­ta tuo­da kun­nal­lis­tekni­ikkaa tai mui­ta palvelu­ja mihin hyvän­sä. Asia on tietysti han­kala: on (1) help­po hyväksyä val­tion kus­tan­ta­mat koulukyy­dit, taku­ut ter­vey­den­huol­losta jne. tasa-arvon nimis­sä. Mut­ta on vaikeampi (2) hyväksyä, että val­tion (veron­mak­sajien) on tuet­ta­va elämän­ta­paval­in­to­ja, jois­sa ei ole ekol­o­gista tai sosi­aalipoli­it­tista järkeä (“nur­mi­järveläisyys”).

    Näis­sä hel­posti hyväksyt­tävis­sä ideois­sa on vain ris­tiri­idan siemen, ja kuten logi­ikas­ta tiede­tään, ris­tiri­idas­ta seu­raa mitä vain. Hienoin­ta olisi sosi­aali- ja asum­is­poli­ti­ik­ka, joka tukee kansalais­ten reaal­isia mah­doil­lisuuk­sia toimia itsenäis­inä ja tuot­tavina yhteiskun­nan jäs­en­inä. Esimerkik­si asun­to­jen hin­nat Helsingis­sä käytän­nössä estävät työvoiman hakeu­tu­mista töitä kohti.

    Vastaa

28. Spo­tulle ja vähän muillekin. Maan käytön määrää viimekädessä maan arvo. Maan arvon määräy­tymisessä puolestaan ylivoimais­es­ti merkit­tävin määräävä tek­i­jä on saavutet­tavu­us, jol­la tarkoite­taan sitä, kuin­ka hel­posti ihmiset pää­sevät kyseiselle alueelle ja toisaal­ta kuin­ka hel­posti palve­lut ja muu toim­inta ovat saavutet­tavia kyseiseltä alueelta.

    Helsin­gin keskus­tas­sa ole­vien palvelu­jen määrä on jok­seenkin ylivoimainen kaikki­in Suomen mui­hin paikkoi­hin ver­rat­tuna. Siel­lä sijait­se­vat tärkeim­mät kansal­liset insti­tuu­tiot, siel­lä on laa­jin valikoima erikois­li­ikkei­ta ja siel­lä on maan tärkein kahvi­la ja rav­in­to­lakeskit­tymä. Toisaal­ta ydinkeskus­ta on myös hyvin saavutet­tavis­sa koko PK-seudul­ta (ja oikeas­t­aan koko Suomes­ta: tärkeim­mät moot­tori­ti­et lähtevät Helsingistä, lentoase­ma on koko Suomen tärkein hub ja bus­si- ja junali­iken­teen lähtö­jen määrä on ylivoimainen mui­hin paikkoi­hin verrattuna).

    Tästä syys­tä myös maan arvo on suurin Helsin­gin ydinkeskus­tas­sa. Tämä tarkoit­taa sitä, että sinne sijoit­tuu peri­aat­teessa lähin­nä sel­l­ainen toim­inta, joka hyö­tyy merkit­tävästi hyvästä saavutet­tavu­ud­es­ta. Esimerkik­si telakka­toim­inta ei ole täl­laista toim­intaa, mut­ta maan suurim­man tavarat­alon pyörit­tämi­nen var­masti on. Peri­aat­teessa myös asun­tokäyt­tö on “heikosti tuot­tavaa” siinä mielessä, että saavutet­tavu­us ei tar­joa niin suuria etu­ja että se pysty­isi kil­paile­maan esim. kau­pan tai hotel­li- ja rav­in­to­la­toimin­nan kanssa. Sik­si asu­tus keskit­tyy pikkuhil­jaa suburbiaan.

    Mut­ta mik­si sit­ten pääkont­torit (tai ainakin osa niistä) siir­tyvät pois keskus­tas­ta. Nähdäk­seni siihen vaikut­ta­vat seu­raa­vat syyt:
    — bis­nek­sen toim­intat­apo­jen muuttuminen
    — globalisaatio
    — kaupun­gin kasvaminen
    — saavutet­tavu­u­den parane­m­i­nen keskus­tan ulkop­uolel­la ja
    — Helsin­gin muut­tumi­nen (osit­tain) autokaupungiksi

    Bis­nek­sen toim­intat­apo­jen muu­tok­sel­la tarkoi­tan sitä, että kun ennen fir­mat hoisi­vat asioitaan siirtelemäl­lä papere­i­ta pankkien ja muiden pääkont­to­rien välil­lä ja asi­at hoidet­ti­in use­am­min kas­vokkain, oli tarpeen olla lähel­lä mui­ta pääkont­tor­e­i­ta, pankke­ja ja keskus­tan toim­into­ja. Nykyään asi­at hoide­taan yhä use­am­min tietoli­iken­net­tä hyödyt­täen, joten kyseisen keskit­tymisen edut ovat pienentyneet.

    Glob­al­isaa­tio tarkoit­taa sitä, että enää yri­tyk­set eivät toi­mi ain­oas­taan Suomes­sa suo­ma­lais­ten pankkien ja fir­mo­jen kanssa, vaan yhteyk­sien pitää toimia nyky­istä parem­min esimerkik­si Lon­tooseen tai Sin­ga­poreen. Täl­löin tietenkään ydinkeskus­ta ei ole vas­taa­va etu, kos­ka hom­mat hoide­taan sähköis­es­ti ja toisaal­ta esimerkik­si lento­ken­tän saavutet­tavu­us koros­tuu (sehän kun ei kuitenkaan ole ydinkeskustassa).

    Kaupun­gin kasvu on johtanut siihen, että yhä use­ampi asuu kaukana keskus­tas­ta, joten työn­tek­i­jöi­den kannal­takaan ei vält­tämät­tä ole niin tärkeää, että toimis­to on ydinkeskus­tas­sa. Keilanie­mi on Wes­t­endis­tä ja Tapi­o­las­ta kat­soen paljon parem­mal­la paikalla kuin ydinkeskus­ta. Tilanne oli tietenkin toinen sil­loin kuin koko bisnes-eli­it­ti asui Töölössä ja Eirassa.

    Keskus­ta on jos­sain määrin siir­tynyt pohjoisem­mak­si, jol­loin esimerkik­si Punavuori ei sijaitse enää niin keskeisel­lä paikalla kun joskus aiem­min. Tapi­o­las­ta pääsee “ydinkeskus­taan” suun­nilleen samas­sa ajas­sa kuin Punavuores­ta, vaik­ka jälkim­mäi­nen sijait­see selvästi lähempänä. Toisaal­ta Punavuori on liiken­teel­lis­es­ti “pussin peräl­lä”, joten sieltä ei ole niin hyvät yhtey­det keskus­tan ulkop­uolelle kuin vaik­ka Pasilasta.

    Helsingis­sä (PK-seudul­la) on nou­datet­tu vah­vasti autoli­iken­net­tä suo­si­vaa poli­ti­ikkaa, mikä näkyy mm. joukkoli­iken­teen kulku­muo­to-osu­u­den jatku­vana lasku­na. Kos­ka ydinkeskus­taan ei voi­da järkevin kus­tan­nuksin lisätä autoli­iken­net­tä, käy väistämät­tä niin, että keskus­tan saavutet­tavu­us ver­rat­tuna muuhun PK-seu­tu­un laskee.

    Helsin­ki on oma­l­la poli­ti­ikallaan pahen­tanut ongel­maa merkit­tävästi ja nyt sit­ten syytel­lään mm. Espoo­ta, mut­ta ei nähdä rikkaa omas­sa silmässä. Nähdäk­seni keskeisim­mät virheet ovat olleet siinä, että
    — autoli­iken­net­tä ei olla rajoitet­tu (esim. kave­lykeskus­taa ei olla toteutettu)
    — kaik­ki joukkoli­ikenne on pitänyt toteut­taa Helsin­ki-keskeis­es­ti, vaik­ka se ei tee siitä kil­pailukyky­istä (viit­taan täl­lä mm. raide-Jok­eri­in, joka on kaatunut Helsin­gin vastustukseen)
    — organ­isaa­tio­ta­sol­lakin joukkoli­iken­net­tä on kehitet­ty vain HKL:n lähtöko­hdista, esim. liiken­ney­hteyk­sien kannal­ta hyödytön Län­simetro on run­not­tu läpi, mut­ta Pis­ara-rata ei ole eden­nyt (kos­ka se ei ole HKL:n rata)
    — Helsin­gin ase­man pönkit­tämi­nen menee poikkeuk­set­ta val­takun­nan ja alueen edun edelle (viitat­en vaik­ka Vuosaaren sata­maan, jon­ka sijoi­tu­s­paik­ka oli jär­jetön tai siihen, että nyt TKK pitäisi “siirtää” Helsinki­in, vaik­ka Otanie­mi on sijoi­tu­s­paikkana paljon järkevämpi)

    Tähän kohtaan var­maan kuu­luisi sit­ten se osio, jos­sa hauku­taan Espoon ja Van­taan poli­ti­ik­ka, mut­ta jätän­pä nyt pois, kos­ka Osmo ja muut tekevät sen kuitenkin ja toisaal­ta se ei ole kokon­aisu­u­den kannal­ta merkit­tävää, kos­ka Helsin­ki tätä orkeste­ria johtaa.

    Kari

    Vastaa

29. Kari : “Esimerkik­si telakka­toim­inta ei ole täl­laista toim­intaa, mut­ta maan suurim­man tavarat­alon pyörit­tämi­nen var­masti on.”

    Tavarat­alon pyörit­tämisessä asi­akas mak­saa liiken­nekus­tan­nuk­set. On kan­nat­tavaa, että tavaraa ei viedä kulut­ta­jan luokse, vaan kulut­ta­ja ajaa oma­l­la autol­laan tavaran luo. Se on myös aivan eri­tyisen epä-ekologista.

    Vastaa

30. Ener­gian tuh­lauk­sen aika on ohitse ~ suo­ma­lainen ecocity
    19.05.2008 — 16:09

    Cc: paavo.vayrynen@formin.fi ; paula.lehtomaki@ymparisto.fi ; jan.vapaavuori@ymparisto.fi ; markku.luoma@sipoo.fi ; heikki.rinne@hel.fi ; virpi.mikkonen@tekes.fi ; aila.korpivaara@ymparisto.fi ; marja.salmela@hs.fi
    Sent: Tues­day, April 29, 2008 4:15 PM
    Sub­ject: Ecoc­i­ty (ympäristöhuomioinen yhdyskun­tarak­en­t­a­mi­nen) — sai syn­tysanansa jo 1.10.2005 —

    Ener­gian tuh­lauk­sen aika on ohitse ~ suo­ma­lainen ecocity

    (HS uuti­soi näyt­tävästi ti. 29.4. kaupunkio­sios­saan ekol­o­gis­es­ta rak­en­tamis­es­ta — jopa sipoolais­es­ta unel­mas­ta ekote­hokkaas­ta ja ihmis­läheis­es­tä pienkaupunki­a­sumis­es­ta — asun­to­min­is­teri Jan Vapaavuoren [kok.] suulla!)

    [ … yllät­tävää, mut­ta tot­ta — Kiina tar­josi suo­ma­laisille ecoc­i­ty-osaa­jille todel­lisen tuhan­nen juanin paikan jo 17.4.2007 — jol­loin pidet­ti­in Kiinan yksi suurim­mista kokon­ais­val­tai­sista ekote­knolo­gia-ajat­telun ecoc­i­ty-sem­i­naareista — yli 500 kiinalaiselle päät­täjälle 10 miljoo­nan asukkaan Tian­jinin kaupungis­sa — pro­jek­tin suun­nit­telu alkoi 1.10.2005 … ]

    Suomes­sa tuh­lataan ener­giaa — meil­lä on yksi maa­pal­lon suurim­mista ekol­o­gi­sista jalan­jäljistä. Vien­ti­te­ol­lisu­utemme nap­paa ison osan tuos­ta jäl­jestä, mut­ta suo­ma­laiset talotkaan eivät ole niin hyvin raken­net­tu­ja, että edes ruot­salaisille pär­jäisimme. Media on nyt herän­nyt, että “tart­tis teherä jotain…”

    Suo­ma­lainen, kokon­ais­val­taisem­pi asumisen, työn­teon ja vapaa-ajan ekote­knologi­nen ajat­telu syn­tyi jo yli 10 vuot­ta sit­ten, kun pro­fes­sori, TkT Eero Palo­heimo kir­joit­ti kir­jan syn­tymät­tömistä euroop­palai­sista. Kir­ja herät­ti enem­män mie­lenki­in­toa Kiinas­sa (kään­net­ty kiinaksi 2006), kuin Euroopas­sa, saati sit­ten Suomessa.

    Asun­to­min­is­teri, ja ehkä enem­män tun­netuk­si tulleena “Sipoon kaap­paa­jana” — oival­si, että Sipoon arve­lut­tavin menetelmin pakko-otet­tu — (KHO-päätös — edel­si Van­hanen II hal­li­tuk­sen päätök­sen Helsingille luvas­ta pakko-ottaa “yleis­ten syi­den vuok­si”) — osa-alue voidaan rak­en­taa ekote­k­nol­o­gis­es­ti mm. ener­giaa säästäen!

    Mainit­takoon, että jo ennen pakko-ottoa Sipoon johto tutus­tui tarkoin mitä suo­ma­lainen ecoc­i­ty-ajat­telu ja ‑osaami­nen tarkoit­ti. VTT jär­jesti ansiokkaasti viiden tohtorin luen­non “eco­town” (sovel­let­tu sipoolaisille) ajat­telus­ta — ener­gias­ta liiken­teeseen — kokon­ais­val­tais­es­ti. Kevääl­lä 2007 Sipoo eco­town tilaisu­udessa oli mukana — yllät­täen — Kiinan suurlähetys­tön ylin­tä johtoa, toiv­ot­taen sipoolaiset yhteistyöhön kiinalais­ten kanssa suun­niteltaes­sa ecocity/ecotown ajat­telua kaupunkirakentamiseen. —-
    Kiinan suurlähetys­tön kau­pal­lisen osas­ton jo eläk­keelle siir­tynyt kau­palli­nen neu­vos her­ra Li Guangyun — Suomen ystävänä tun­net­tu suomenkie­len taita­ja jär­jesti suo­ma­laisille ecoc­i­ty osaa­jille suuren mah­dol­lisu­u­den omaan maa­hansa — pal­lo jäi suo­ma­lais­ten haltuun.

    Käytämme liikaa ener­giaa lop­ut­tomi­in mater­ian muun­nok­si­in ja itsemme kuin tavaroidemme siirte­lyyn paikas­ta toiseen 

    Ener­gia on ollut liian hal­paa, sitä on tuh­lat­tu. Tuoteke­hi­tys on laa­han­nut perässä, kos­ka ei ole ollut pakkoa jär­jestelmien ja menetelmien laa­jaan sekä sys­temaat­tiseen kokonaiskehittämiseen. 

    Kiinalaiset ja nimen omaan her­ra Li Guangyun halusi suo­ma­laiset pitämään aiheesta sem­i­naarin kau­pal­lisin lähtöko­hdin. VTT kop­pasi pal­lon ja lähti uraa uur­taville lin­joille. mm. tohtorit Pasi Makko­nen ja Miimu Airaksi­nen tekivät suuren työn tuodessaan suo­ma­laista osaamista tun­netuk­si Kiinas­sa, myös sem­i­naarin jälkeenkin.

    Samas­sa Tian­jinin ecoc­i­ty-sem­i­naaris­sa oli­vat mukana myös sin­ga­pore­laiset. Pelipöytä oli raken­net­tu osaamisalustalle, jos­sa olisi kohdan­nut kah­den maan inno­vaa­tiot, suun­nit­telukyky ja toteu­tus. Myöhem­min mar­rasku­us­sa sin­ga­pore­lainen Kep­pel Cor­po­ra­tion allekir­joit­ti Kiinan ja Sin­ga­poren päämin­is­ter­i­ta­paamisen yhtey­dessä ehkä yhden maail­man suurim­mista ecoc­i­ty-puite­sopimuk­sista — arvok­si huhutaan jopa yli 100 mil­jar­dia US-dol­lar­ia. Suo­ma­laiset eivät ole tois­taisek­si han­kkeessa mukana.

    Suomes­sa on — jälleen yllät­täen — laa­jaa, mut­ta hajanaista osaamista ecoc­i­ty-ajat­telun mukaises­sa tehokkaan ja ympäristöys­täväl­lisen rak­en­tamisen kuin miljöö­su­un­nit­telun sar­al­la. Puut­tuu vain tehokas moot­tori, joka yhdis­tää tämän taidon ja osaamisen. Meil­lä on lisäk­si ainakin yksi riit­tävän suuri suo­ma­lainen, hyvin kan­sain­vä­li­nen yhtiö, joka kyke­nee suun­nit­tele­maan ecoc­i­ty kokon­aisuuk­sia, se pär­jää jopa em. sin­ga­pore­laiselle Kep­pel Corporation´lle.

    Uuti­soin­ti tuo jo viikot­tain esille vauhdit­tuvia ihmis­peräisiä ympäristö­muu­tok­sia — jäätiköt sulavat, rankkasateet piiskaa­vat — kuiv­u­us tap­paa sadot ja biodieselin sekä eteno­lin raa­ka-ainei­den tuotan­to biol­o­gisin menetelmin nos­taa ruoan raa­ka-ainei­den hin­to­ja “pil­vi­in” — sinän­sä oikeal­la tasolle — mut­ta tulee tap­paa­maan ilman eri­ty­is­toimen­piteitä sato­jatuhan­sia ihmisiä. Puheet on nyt puhut­tu — on pakko ryhtyä todel­lisi­in toimiin.

    Puhutaan, että ihmiskun­ta on parhaim­mil­laan suuren ulkoisen uhan edessä. Nyt tuo uhka on todel­lisu­ut­ta, se ei ole Suomelle Venäjä — vaan se on koko maa­pal­lolle me itse. Lop­u­ton ahneus kas­vat­taa maat­toman rahan val­lal­la tuo­tok­sia ja voit­to­ja on osin vienyt ihmiskun­nan kri­isin par­taalle, jos­ta vain yhteisel­lä ja yhdessä ymmär­retyl­lä päämääräl­lä mobil­isoidu­taan tekemään vas­ta­toimen­piteet alka­en nyt — ei huomenna. 

    Koko maa­pal­lon kat­tavaan ympäristö­op­er­aa­tioon tarvi­taan kaik­ki mukaan — ei ole enää blog­giu­tu­mia, on vain uhka meistä itses­tämme — lop­ut­toman kasvun tie on kul­jet­tu lop­pu­un — on “jar­rut­tamisen” aika. Niin vaikeal­ta kuin se tun­tuukaan, on juuri mei­dän pakko pienen­tää — eri­tyis­es­ti esimerkik­si muille — län­si­mais­samme kulu­tus­tamme ja päästöjämme… puolella.

    Aikaisem­pia aiheeseen liit­tyviä mielipidekirjoituksia —
    17.09.2006
    — http://tiede.kampanjat.net/keskustelut/viewtopic.php?f=13&t=10228 —
    29.02.2008
    — http://tiede.kampanjat.net/keskustelut/viewtopic.php?f=1&t=27589 —
    02.02.2007
    — http://tiede.kampanjat.net/keskustelut/viewtopic.php?f=13&t=14988 —
    25.11.2006
    — http://tiede.kampanjat.net/keskustelut/viewtopic.php?f=13&t=12045 —
    14.06.2007
    — http://tiede.kampanjat.net/keskustelut/viewtopic.php?f=13&t=20344 —
    16.09.2005
    — http://tiede.kampanjat.net/keskustelut/viewtopic.php?f=14&t=2829 —
    23.12.2006
    — http://tiede.kampanjat.net/keskustelut/viewtopic.php?f=1&t=13092 —
    23.12.2007
    — http://ilkkaluoma.vuodatus.net/blog/1011029 —

    Link­ki pro­fes­sori Eero Palo­hei­mon artikke­li­in Tieteessä tapah­tuu- lehdessä 2/2008:
    — http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/459 —

    Kuvalink­ki ~ esimerkkeinä kuvat Kiinas­ta, mis­sä päästö­jen määrä lisään­tyy huimasti, mut­ta mis­sä edelleen las­ke­taan mm. ilmaan vain 1/5 osa siitä, mitä esim. me ja amerikkalaiset aikaansaa­vat (per capi­ta) — Kiinal­la on suuri merk­i­tys mobil­isaa­tios­sa, sil­lä he tuot­ta­vat opinahjois­taan joka vuosi mm. 340.000 ahk­er­aa ja motivoitunut­ta insinööriä ratko­maan tämän päivän globaale­ja mm. ympäristöon­gelmia. Kiina on eri­tyisen kiin­nos­tunut ecoc­i­ty-pro­jek­teista — jos­sa voisi piil­lä meille eri­no­mainen vien­ti­toimin­nan kokon­aisalue, ja huomisen “Nokia-men­estys”…
    — http://www.panoramio.com/user/500685/tags/China%20~%20tolerance%20-%20reservedness -

    .….….…..

    Ilk­ka Luoma
    http://ilkkaluoma.vuodatus.net
    http://ilkkaluoma.blogspot.com

    Vastaa

31. “Tavarat­alon pyörit­tämisessä asi­akas mak­saa liiken­nekus­tan­nuk­set. On kan­nat­tavaa, että tavaraa ei viedä kulut­ta­jan luokse, vaan kulut­ta­ja ajaa oma­l­la autol­laan tavaran luo”

    Kyl­lä ja ei. Kokon­aisu­u­den kannal­ta yksi­ty­isautoil­la hoidet­tu logis­ti­ik­ka on kalli­im­paa ja tehot­tomam­paa kuin jakelun hoit­a­mi­nen tavar­ali­iken­teen jakelu­na. Eli toisin sanoen, autoilun kus­tan­nuk­set ovat peri­aat­teessa pois myynnistä.

    Vika on vain siinä, että yksit­täisen kaup­pali­ik­keen kannal­ta automar­ket­ti voi olla hyvä bisnes, kos­ka tiet mak­saa val­tio, autoilun mak­saa asi­akas ja liiken­teen hai­tat kohdis­tu­vat asukkaille. Ongel­man pääsyy on liiken­teen hin­noit­telus­sa. Tois­si­jais­es­ti syitä ovat tietenkin huono liiken­nepoli­ti­ik­ka ja kaavoituk­sen epäon­nis­tu­mi­nen, joiden voi kat­soa pääosin johtu­van juurikin hin­noit­telun virheistä, eli “kus­tan­nus­vas­taavu­u­den” puuttumisesta.

    Kari

    Vastaa

32. Tuo Ilk­ka Luo­man kom­ment­ti, jota ei siis ollut kir­joitet­tu lainkaan tähän keskustelu­un vaan kir­jeek­si mon­elle vaikut­ta­jalle, oli julkaisemisen kannal­ta vähän rajat­a­paus. En aio täl­laisia yleen­sä julk­istaa, mut­ta tämän ker­ran. (Se oli juut­tunut spam­misuo­dat­timeen lukuis­ten viit­teit­ten­sä takia)
    Sen nyt halu­an kuitenkin sanoa, että min­ua ei MIKÄÄN saa pitämään Sipoon kaavoitus­ta ekol­o­gise­na, vaik­ka kuin­ka olisi käy­ty seminaareissa.

    Vastaa

33. Tiedok­si:

    Tänään Van­hanen esit­telee malli­aan Hesaris­sa kaupunki­sivuil­la. Osmokin mainitaan.

    Vastaa

34. Joo mul­la meinas men­nä aamu­tee väärään kurkku­un, kun oli se van­hasen himmelipiirustus!!

    Vastaa

35. anna:

    “Sinivihreä, eikö Osmo nimeno­maan moit­tin­ut puumallia huonok­si väären­nök­sek­si nauhamallista?”

    Sinivihreä:

    Olet täysin oike­as­sa ja hyvä että oikaisit. Niin vah­vas­sa mieliku­vat ovat, että vaik­ka tek­stis­sä lukee toista, niin sitä yhdis­tää vihreän poli­itikon automaat­tis­es­ti “puuhun” kun pitäisi yhdis­tää “nauhaan” 🙂

    Vastaa

36. Olette var­maan kaik­ki joskus kirkkaal­la ilmal­la tulleet lentokoneel­la Helsinki­in. Ilmas­ta käsin ei voi kuin häm­mästel­lä pääkaupunkiseudun tont­tip­u­laa, kos­ka välit­tömästi kehä III:n jäl­keen alkaa erämaa…

    Samoin Osmon huoli viher­aluei­den riit­tävyy­destä Kehä III:n ulkop­uolel­la tun­tuu vah­val­ta liioit­telul­ta. Käy joskus kat­so­mas­sa siel­lä, Osmo. Se on yhtä viher­aluet­ta. Ehkä 100 vuo­den päästä voidaan taas tark­istaa tilanne. Siihen asti voidaan aivan var­masti luot­taa siihen, että kehä III:n ulkop­uolelta tulee löy­tymään run­saasti “viher­aluei­ta.”

    Sum­ma sum­marum: mei­dän kan­nat­taisi antaa kaikkien halu­avien rak­en­taa itselleen talo­ja kehä III:n ulkop­uolelle, mis­sä tilaa riittää.

    Vastaa

37. Viime päivien puu­tarhakaupunkikeskustelus­ta nousi mieleeni idea, jol­la voitaisi­in yhdis­tää sekä Soin­in­vaaran helminauha-radan­var­sikaupun­ki ja Van­hasen pallerot ilman että kum­mas­takaan tavoit­teesta (tai utopi­as­ta) joudu­taan tinkimään. 

    Tehdään ren­gas­mainen paikallis­rautatie-metro, joka kiertää Helsin­ki-Van­taan lentoase­maa n. 30 km etäisyy­del­lä. Eli renkaan halka­isi­ja on n. 50–60 km Ehdot­telin Helsin­gin Sanomien net­tikeskustelus­sa täl­laista asemajonoa:
    1. Helsinki
    2. Tapi­o­la, (Matinkylä, Espoonlahti)
    3. Masala, (Lapinkylä)
    4. Veikko­la, (Palo­järvi, Huhmari)
    5. Num­mela, (Ojakkala)
    6. Ota­lampi, (Num­men­pää, Perttula)
    7. Nurmijärvi,
    8. Järvenpää
    9. Kerava
    10.Sipoo-Nikkilä
    11. Söderkul­la, (Itäsal­mi)
    12. Itäkeskus
    13. Helsinki 

    Mut­ta voisi­han tuo rata kiertää Helsinkiä hie­man kauem­panakin, että saadaan kaik­ki pääkaupunkiseudun kun­nat palvelun piiri­in. Ja asemia voi toki olla enemmänkin. 

    Rataa ei tarvit­sisi rak­en­taa — eikä rahaa tuh­la­ta — sel­l­aisille osuuk­sille, mis­sä jo ennestään on metro­ra­dat. Koko ren­gas­rataa voitaisi­in liiken­nöidä sekä metrokalus­tol­la, että taval­lisil­la sähköjunilla.
    Tai ainakin sen uusia osuuksia.
    Jos ei sähköju­nia halu­ta (tai voi) päästää nyky­isille metro­radoille. Toki tiedän, että Helsin­gin metro­radan ja Suomen rautatei­den sähköistys on hoidet­tu täysin eri taval­la, mut­ta raideleveys niil­lä on sama. (Sähköju­nat otta­vat 25kV vai­h­to­jän­nit­teen vaunu­jen yläpuolelta, metro taas 750 V tasajän­nit­teen vaunu­jen alapuolelta.)

    Yksikin raide riit­täisi renkaan muo­toisel­la radal­la — peri­aat­teessa, mut­ta tehtäisi­in kum­minkin eril­liset raiteet vastapäivään ja myötäpäivään tapah­tu­vaa liiken­net­tä varten. Muuten mat­ka naa­puri­ase­malle saat­taisi kestää turhan kauan. 

    Ren­gas ei mitätöisi muiden (van­ho­jen) junara­to­jen ja bus­sil­in­jo­jen käyttömahdollisuuksia.

    Risteysasemil­la (Masala, Jär­ven­pää) olisi mah­dol­lisu­us vai­h­taa junaan, joka menee renkaan keskus­taan tai säteet­täis­es­ti sieltä pois­päin. Ja läh­es kaikil­la asemil­la olisi tietysti suuret pysäköin­tiken­tät ihmis­ten sähköau­toille. Ja lataus­pis­torasi­at, joista auton akun saa ladat­tua sil­lä aikaa kun auton omis­ta­ja käy työ­paikallaan jos­sain tämän renkaan varrella.

    Vastaa