Asukaspysäköinnin maksut

Viime aikoina olen saanut autoil­i­joitakin ehdo­tuk­sia siitä, eikö asukaspysäköin­nin mak­sua voisi vähän korot­taa, jot­ta pysäköin­tipaikan myös saisi. Mak­su on nyt siis 36 euroa vuodessa eli 10 senttiä/päivä. Tämän seu­rauk­se­na esimerkik­si Kata­janokalla säi­lytetään talvisin kaduil­la vaku­u­tuk­ses­ta pois otet­tu­ja auto­ja kesää odot­ta­mas­sa. Auton käyt­täjän tulee tak­tikoi­da töistä palaamisen kanssa, jot­ta ehtisi pysäköidä ennen kuin naa­puri vie sen viimeisen paikan. Kaikissa risteyk­sis­sä on aina väärin suo­jatiehen kiin­ni pysäköi­tyjä auto­ja. Jokuhan ehdot­ti jo Hesaris­sa, että näin saisi tehdä. Voihan jalankulk­i­ja tul­la auton takaa kurkki­maan, onko reit­ti vapaa.

Joka toisel­la Helsinkiläisel­lä ruokakun­nal­la ei ole autoa. Pref­er­enssit määräy­tyvät tuskin niin diko­tomis­es­ti, että puolelle ihmisiä auto on ker­takaikkises­ti vält­tämätön ja toiselle puolelle tui­ki tarpee­ton. Vähiten pysäköin­tion­gelmista kär­sivät ne, jot­ka autoa vähin­ten tarvit­se­vat — siis jot­ka käyt­tävät sitä vain viikon­lop­puisin tai vain kesäisin, sil­lä kun paikan on ker­ran saanut, ei sitä tarvitse enää etsiä.

Välis­sä on var­maankin iso har­maa alue. Olen jo aiem­min ehdot­tanut, että pysäköin­ti­mak­sut kym­menker­tais­tet­taisi­in ja kat­sott­taisi­in sitt­ten, riit­täisikö se. Nyrkkisään­tö on, että pysäköin­nin hin­ta on oikea, kun 90 pros­ent­tia paikoista on käytössä.

Jos pysäköin­nistä perit­täisi­in kus­tan­nuk­sia vas­taa­va mak­su, noin sata euroa kuus­sa, aika moni var­maankin siir­ty­isi käyt­tämään City­Car­Clu­bia ja pysäköin­tipaikko­ja vapau­tu­isi rutkasti.

Parem­pi ratkaisu olisi, että asukaspysäköin­tilupi­en määrä mitoitet­taisi­in kaupungi­nosit­tain jotenkin vas­taa­maan tar­jol­la ole­vien pysäköin­tipaikko­jen määrää ja huu­tokau­pat­taisi­in. Vähän tähän tyyli­in toim­i­taan Sin­ga­pores­sa. Tämä ei ehkä kuitenkaan istu­isi suo­ma­laiseen oikeusta­ju­un, kos­ka paikan hin­ta eri­lais­tu­isi alueit­tan. Niin se kyl­lä eri­lais­tuu tont­tiko­htaises­sa pysäköinnissäkin.

Jos helsinkiläiset mak­sa­vat pysäköin­nistä enem­män, se ei tee helsinkiläi­sistä köy­hempiä vaan rikkaampia: rahat pysyvät helsinkiläis­ten käytössä ja pysäköin­tion­gel­mat helpottavat.

Olen kir­joit­tanut aiheesta aikaisem­minkin. Link­ki tästä.

33 vastausta artikkeliin “Asukaspysäköinnin maksut”

  1. Täl­lainen yksi­ty­isautoilun käsit­tämätön tukem­i­nen verora­hoista sietääkin lopet­taa. Kyl­lä parkkipaikkaa tarvit­se­van tulee mak­saa siitä edes suun­nilleen käypä hin­ta. Kaikkial­la muual­la, mm. joukkoli­iken­teessä, edel­lytetään jatku­vasti kus­tan­nusten parem­paa kat­tamista perit­tävil­lä mak­suil­la. Kun hin­nanko­ro­tus vielä hyödyt­täisi eniten kipeim­min autoa tarvit­se­via, niin ihmette­len mik­sei hin­to­ja ole tarkastet­tu aikaa sit­ten. (Vas­tauskin on tietysti selvä, yksi­ty­isautoilu kun on Suomes­sa läh­es pyhä asia eikä sitä saa mitenkään vaikeuttaa.)

  2. Jep jep, ja samal­la kaavoituk­ses­ta pakol­liset parkkipaikat pois. Vaik­ka nämä pysäköin­nin tuet toimi­vatkin tietysti purkka­paikkana sen pääl­lä, että ilmaisil­la teil­lä on sit­ten hal­pa tul­la kauem­paa autol­la, niin kyl­lä näitä autoilun tukia silti kan­nat­taa vähitellen alkaa purkamaan.

  3. Nyt kun ilmas­ton muu­tok­sen takia jäätiköt sulavat ja meri nousee kym­meniä metre­jä pitäisi mielestäni alkaa parem­minkin miet­timään koko Kata­janokan ja myös Laut­tasaaren tule­vaisu­ut­ta. Eihän ole mitään järkeä että meren alle jääviä aluei­den infraa pide­tään pystyssä kun se kuitenkin häviää aivan kohta. 

    Kos­ka ihmiset eivät lyhyt­näköisyy­dessään kuitenkaan ala vapaae­htois­es­ti muut­ta­maan näiltäkään alueil­ta, pitäisi näille maa-alueille säätää muut­toa kan­nus­ta­va suu­ru­udeltaan huo­mat­ta­va ympäristövero, jota korotet­taisi­in vuosit­tain tun­tu­vasti aluei­den tyh­jen­e­misen nopeuttamiseksi. 

    Aluei­den tyh­jen­nyt­tyä tulee maapo­h­ja ennal­lis­taa mer­e­nalaisek­si kansal­lispuis­tok­si entis­ten asukkaiden varoil­la. Tulen tekemään asi­as­ta aloit­teen puolueen keskuskomitealle jo lähi päivinä.

  4. Niin, siis tuol­la 36 eurol­la saa luvan pysäköin­ti­in tietyl­lä vyöhyk­keel­lä asukasstatuk­sen perus­teel­la. Mut­ta. Kyseinen kort­ti auton ikku­nas­sa _ei_takaa_ pysäköin­tipaikkaa vaan vain mah­dol­lisu­u­den pysäköin­ti­in alueel­la. Rahaa ei saa takaisin vaik­ka paikkaa ei alueelta löytyisikään. 

    Nuo talvisäi­lyt­täjien pitkäaikaiset paikat voidaan estää esim. pysäköin­tikiel­tomerkin lisäk­il­vel­lä, jos­sa lukee 24 h. Sil­loin auto saa olla vuorokau­den samal­la paikalla ja sitä on sen jäl­keen siirrettävä.

  5. Tässä ei nyt oo yhtään kyse siitä, että ihmiset ei tajuais olla autoilemat­ta vaan siitä, että niiden pitäs itte mak­saa autoilus­ta aiheutu­vat kus­tan­nuk­set. Sen lisäks Osmon ehdo­tus varmis­taisi myös sen, että paikoi­tusjär­jestelmä toimisi tehokkaasti, eli ne joille siitä on eniten hyö­tyä sitä myös pystyis käyttämään.

  6. Tuo mak­sun kym­menker­tais­t­a­mi­nen olisi var­masti oikein toimi­va idea, euroa päivässä auton säi­ly­tyk­ses­tä ei kukaan voi vakavis­saan väit­tää kalliiksi.

    /vp

  7. Mak­sun pitäisi olla sel­l­ainen että se tun­tuu jos­sain, mut­ta isom­pi ongel­ma on mak­sun keru­u­ta­pa. Eli se että mak­se­taan vuosi ker­ral­laan, jol­loin hark­in­ta siitä kan­nat­taako sitä paikkaa pitää tapah­tuu ker­ran vuodessa.

    Selkein­tä olisi per­iä tun­tiveloi­tus­ta pysäköin­nistä 24h. Tämän mak­sun ei tarvitse edes olla suuri, jol­lain 50senttiä/yö hin­nal­lakin saataisi­in tuon talvisäi­ly­tyk­sen tapaiset ongel­mat kuri­in. Asukaspysäköin­tiedun sijaan asukkaiden pitäisi saa­da alen­nus tuos­ta hin­nas­ta, eli (mak­sut­toma­l­la) asukaspysäköin­tilu­val­la saa pysäköidä esim. puoleen hintaan.

    Min­ul­la oli Kallios­sa asues­sa tilanne, että käytin autoa usein vain päivän viikos­sa. Olisin aivan hyvin voin­ut säi­lyt­tää sitä jos­sain muual­lakin kuin kadun var­res­sa, vaik­ka työ­paikan parkki­hal­lis­sa tai jos­sain syr­jem­mäl­lä mis­sä ei ole pulaa paikoista, ja hakea sen sieltä tarvit­taes­sa. Veikkaan että samas­sa tilanteessa ole­via on huo­mat­ta­va määrä. Yhdis­telmä mak­su kan­takaupungis­sa, ja vaik­ka pien­tä kor­vaus­ta vas­taan pitkä-aikaispysäköin­ti jos­sain syr­jem­mäl­lä voisi olla toimiva.

  8. “Autoilu on oman men­estyk­sen­sä uhri”: auto on 20. vuo­sisadan parhai­ta keksin­töjä, mut­ta auto­jen määrän kasvun myötä yksit­täis­es­tä autos­ta tulee hait­ta muille autoilijoille.

    Helsingis­sä on vaivihkaa luovut­tu kadun­var­si­paikko­jen vähen­tämiseen pyrkivästä poli­ti­ikas­ta. Ongel­mana nähdään, että pysäköin­tipaikko­ja on liian vähän ja ratkaisuk­si tar­jo­taan esimerkik­si vinopy­säköin­nin lisäämistä. Tämä on nurinkuri­nen aja­tus, mikä Soin­in­vaara kir­joituk­sel­laan hyvin osoit­taa. Todel­li­nen ongel­ma on tietysti juuri tilan alihinnoittelu.

    Miten markki­na­t­aloudessa on ylipäätään perusteltavis­sa parkkipaikko­jen kus­tan­nusten tasaami­nen vero­mak­sajien kesken?

  9. Niin ja auto­han tiet­ty kek­sit­ti­in jo 19. vuo­sisadal­la, mikä ei vähen­nä sen merk­i­tys­tä 1900-luku­laisen elämän­ta­van kehit­tymisessä mitenkään.

  10. Tuli vielä mieleen, että korote­taanko mak­sua edes mil­lään indek­sil­lä automaat­tis­es­ti? Hin­nas­ta päätellen tuskin on korotet­tu. Oli miten oli, tun­tu­va koro­tus (vaik­ka juuri Osmon ehdot­ta­ma kym­menker­tais­t­a­mi­nen) olisi paikallaan.

  11. Asukaspysäköin­nin hin­nan nos­t­a­mi­nen lisäk­si ei — ainakaan teo­ri­as­sa — lisää asumiskus­tan­nuk­sia, sil­lä autoilun hin­nan nos­t­a­mi­nen keskus­ta-aluel­la vähen­täisi keskus­tan halut­tavu­ut­ta autoile­vien joukos­sa. Tästä peri­aat­teessa pitäisi seu­ra­ta hienoinen asun­to­jen hin­nan lasku, joka las­kee uusien autot­tomien asukkaiden asumiskus­tan­nuk­sia keskustassa. 

    Lie­nee järkevää, että ne, jot­ka eivät halua olla riip­pu­vaisia autos­ta, voisi­vat asua alueel­la, jos­sa ei tarvitse olla riip­pu­vainen autos­ta. Ne taas, jot­ka jot­ka pitävät autoulua sopi­vana liikku­mis­muo­tona asu­isi­vat paikois­sa, jot­ka sopi­vat tähän tarkoituk­seen parem­min, kuin Helsin­gin keskus­ta. En yhtään ihmettelisi vaik­ka asukaspysäköin­nin hin­nan nos­to keskus­tas­sa itseasi­as­sa keskimäärin lask­isi asumiskustannuksia.

  12. Suuri riit­tävän korkea tur­vaval­li ja kehätie mata­lapo­h­jaisen Helsin­gin edustalle. San­o­taan vaik­ka puo­likaari Suomen­lin­nan etäisyydelle.
    Katoaisi­vat ongel­mat iäk­si ja run­saasti hal­paa raken­nus­maa­ta mon­en sukupol­ven tarpeisiin.

  13. “Tässä ei nyt oo yhtään kyse siitä, että ihmiset ei tajuais olla autoilemat­ta vaan siitä, että niiden pitäs itte mak­saa autoilus­ta aiheutu­vat kustannukset.”

    Autoil­i­joil­ta kerätään vero­ja n. 7 mil­jar­dia euroa vuodessa. 1 mil­jar­di käytetään liiken­nehankkeisi­in tien­pitoon ym. Osan veroista voisi antaa kun­nan kerät­täväk­si ja käytet­täväk­si esim joukkoli­iken­teeseen ja autoli­iken­teen suju­vu­u­den paran­tamiseen. Ehkä myös Helsingis­sä niiden iänikuis­ten tietöi­den lop­pu­un­saat­tamiseen. Esim “väli­aikainen” käyt­tövero sopisi tähän tarkoituk­seen. EI kuitenkaan mikään uusi maksu.

    “Miten markki­na­t­aloudessa on ylipäätään perusteltavis­sa parkkipaikko­jen kus­tan­nusten tasaami­nen vero­mak­sajien kesken?”

    Miten markki­na­t­aloudessa on ylipäätään perusteltavis­sa sosi­aali­avus­tusten ym. julk­isten meno­jen kus­tan­nusten tasaami­nen veron­mak­sajien kesken?

  14. Minä ihan oikeasti halu­aisin asua Helsingis­sä asuinalueel­la jos­sa ei olisi auto­ja. Jätkäsaaren autot­toman alueen suun­nit­telus­takin taidet­ti­in luop­ua. Kor­jatkaa jos olen väärässä. Suomen­lin­nan voisi olla, mut­ta on aut­ta­mat­tomasti museo eikä sieltä löy­dy vapai­ta asun­to­ja. Kallios­sa mis­sä nyt asun on edes asukasluku­un näh­den kiitet­tävän paljon autot­to­mia. Mik­si kaik­ki uudet asun­toalueet tunge­taan täy­teen LPA-pysäköin­tikent­tiä? Onko mah­dol­lista kuvitel­la enää julk­ista ulkoti­laa ilman varas­toitu­ja peltipurkkeja?

  15. “Autoil­i­joil­ta kerätään vero­ja n. 7 mil­jar­dia euroa vuodessa. 1 mil­jar­di käytetään liiken­nehankkeisi­in tien­pitoon ym.”

    Ai Kata­janokan autoil­i­joil­ta kerätään?

    Suo­ma­laiset naiset saa­vat kuulem­ma hie­man pienem­pää palkkaa kuin miehet. Ehdotan tilanteen osit­taista oikaisemista korot­ta­mal­la Pöy­tyäl­lä työssä käyvien nais­ten palkat 20-ker­taisek­si nykyisestä.

  16. Kiitos Toi­vo, juuri tätä ajoinkin takaa: eli ovatko parkkipaikat ver­rat­tavis­sa sosiaaliavustuksiin?

    Julk­isten meno­jen tasaamisel­la, eli sosi­aal­isil­la tulon­si­ir­roil­la, pyritään yleen­sä tur­vaa­maan kaikille yhteiskun­nan jäse­nille perus­ta­son hyvinvointi.

    Ovatko parkkipaikat sel­l­ainen perus­ta­son hyv­in­voin­tipalvelu, että niiden kulut on perustel­tua jakaa tasais­es­ti kaikkien yhteiskun­nan jäsen­ten kesken? Vai sovel­tu­isiko niihin ken­ties sit­tenkin parem­min sel­l­ainen yleis­es­ti hyväk­si havait­tu perus­pe­ri­aate kuin käyt­täjä mak­saa?

    Kuten täl­lä pal­stal­la on osoitet­tu, 36 euroa vuodessa asukaspysäköin­ti­tun­nuk­ses­ta ei juuri vas­taa normikaupunki­laisen käsi­tys­tä markki­nahin­tais­es­ta palvelusta.

  17. Mielestäni ehdo­tuk­sesi asukaspysäköin­nin hin­nan kym­menker­tais­tamis­es­ta (noin alka­jaisik­si) on erit­täin hyvä. Täl­lä het­kel­lä auton­ro­tisko­jen säilömi­nen kan­takaupun­gin tien­var­sil­la on asukas­tun­nuk­sil­la pilkkahin­taista. Mil­laista palautet­ta olet asi­as­ta saanut val­tu­us­to­tovereil­ta ja muil­ta päät­täviltä tahoilta?

  18. Jos itse asu­isin skat­tal­la ja kävisin keskus­tas­sa duu­nis­sa niin tuskin tarvit­sisin autoa. Toisaal­ta siel­lä asuu var­maan sem­mostakin porukkaa jot­ka käy espoos­sa ja van­taal­la töis­sä tai tarvit­se­vat työssään jatku­vasti autoa. sil­loin on perustel­tua että sieltä parkkipaikko­ja löy­tyy. Veikkaisin että auton­o­mis­ta­jat mak­sa­vat keskimäärin enem­män vero­ja kuin autot­tomat ja käyt­tävät keskimäärin vähem­män julk­isia palvelu­ja ja tulon­si­ir­to­ja. sitä varten vero­ja kerätään että niil­lä mak­se­taan täl­läisia yhteisiä “kivo­ja” jut­tu­ja. Autoil­i­jat mak­sa­vat taa­tusti mon­een ker­taan aiheut­ta­mansa kulut. se ettei val­tio käytä niitä raho­ja siihen ei ole autoil­i­jo­den vika. Tämän takia olisikin perustel­tua että kun­nat saisi­vat per­iä osan autoilun veroista. juurikin tuo “käyt­tö­mak­su” olisi helpoin var­maan siirtää kun­nille. Kaik­ki autoilu­un lisät­tävät kiin­teät mak­sut tosin lisäävät autoilua kos­ka ne joutuu mak­samaan ajoi tai ei. Täl­löin hel­posti ajaa enem­män “kuo­let­taak­seen” nämä maksut

  19. Toi­vo: ks. Osmon kir­joi­tus otsikol­la Mitä kuu­luu mak­saa itse?

    Vero­ja ei todel­lakaan mak­se­ta sik­si, että niil­lä kus­tan­netaan “yhteisiä kivo­ja juttuja”.

    En usko ilman todis­tei­ta, että autoilun kiin­teät mak­sut lisäävät autoilua.

  20. Toi­vo, pysäköin­ti­mak­su­ja mak­se­taan sik­si että olisi vapai­ta parkkipaikko­ja. Jos mak­su­ja ei ole, tai ne ovat liian pienet, niin kaik­ki paikat ovat täyn­nä. Täl­lä ei ole mitään tekemistä vero­jen kanssa.

    Huvit­tavaa on että kokoomus on (mielestäni oikein) tiukasti sitä mieltä että päivähoi­dos­ta pitää per­iä mak­su, kos­ka muuten sitä käytetään turhaan. Mut­ta pysäköin­nis­sä ongel­maa ei näin halu­ta nähdä.

  21. Minus­ta päivähoito ja pysäköin­ti eivät nyt ole ihan noin rinnastettavista. 

    Ei tarvit­se­maansa autoa voi olo­huoneeseen tuo­da eli jos­sain kodin ulkop­uolel­la se on säi­lytet­tävä. Sen sijaan ainakin pien­i­t­u­loi­sis­sa per­heis­sä ker­sa kan­nat­taa viedä ilmaiseen päivähoitoon jo ihan kol­men päivit­täisen ater­ian takia.. ja tietenkin sen takia että saa olla rauhassa. 

    Työt­tömille ja äitiys­lo­ma­laisille ym. päivähoito on ilmainen tai läh­es ilmainen.

  22. Mäki mak­san vero­ja niin paljon etten nos­ta opin­to­tu­kee vaik­ka siis nos­tankin. Mä siis mak­san mun opin­totuen vero­ja mak­samal­la ihan ite. Monil­ta muil­takin opiske­li­joil­ta val­tio kerää niin paljon vero­ja, et miks val­tio ei sit näil rahoil nos­ta opin­to­tu­kee? Se, jos val­tio käyt­tää niitä raho­ja muuhun, ei oo mun eikä opiske­li­joiden vika.

  23. Tääl­lä Hert­toniemen­ran­nas­sa pysäköin­ti mak­saa käytän­nössä tuon euron päivässä. Kadun­var­si­paikko­ja ei käytän­nössä ole muuhun kuin lyhy­taikaiseen pysäköin­ti­in (tosin näitä valvotaan laiskasti), joten autopaik­ka on ostet­ta­va yleen­sä joko pysäköin­ti­hal­lista tai ‑luo­las­ta. Näi­den hin­ta on yleen­sä kol­menkympin luokkaa kuus­sa, eikä se minus­ta ole ollenkaan liian paljon — päin­vas­toin, toden­näköis­es­ti ihan puh­taan kus­tan­nus­pe­rusteis­es­ti se olisi vieläkin kalliimpi.

    Uusim­mis­sa alueelle raken­ne­tuis­sa ja raken­net­tavis­sa taloy­htiöis­sä ei enää ole näitä taloy­htiöi­den omis­tamia autopaikko­ja, vaan jos halu­at paikan hal­lista, se tulee ostaa koval­la rahal­la. Siis­pä jos halu­at autopaikan samal­la kun ostat itselle­si asun­non, sin­un tulee olla valmis pulit­ta­maan tois­takym­men­tä tuhat­ta euroa auto­hal­liosak­keesta — ja mak­samaan päälle vielä autopaikkavastiketta.

    Kään­töpuoli tässä tilanteessa on se, että jos omaa autoa ja paikkaa sille ei ole, mut­ta joskus vuokraa auton — tai jos vaik­ka saa autoil­i­joi­ta yökylään, ei koko alueel­la ole luval­lista paikkaa säi­lyt­tää autoa ker­ral­la neljää tun­tia pidem­pään. Ei tämäkään ole oikein järkevää — jos­sain lähistöl­lä pitäisi kuitenkin olla paik­ka johon vuokra-auton voisi jät­tää use­am­mak­si tunniksi.

  24. Pysäköin­tipaikat ovat kyl­lä huo­mat­ta­va sub­ven­tio autoil­e­valle kansanos­alle kaupungeis­sa. Karkea laskuhar­joi­tus vai­h­toe­htoiskus­tan­nusten määrit­telemisek­si lie­nee paikallaan:
    Olete­taan yhden autopaikan edel­lyt­tävän 15 neliömetriä tilaa. Edelleen olete­taan, että Helsin­gin kan­takaupun­gin raken­nuskan­ta on keskimäärin esimerkik­si viisik­er­roksista. Näin yksi autopaik­ka syr­jäyt­tää 75 neliömetriä tilaa, joka voisi olla vai­h­toe­htoises­sa käytössä asum­is- tai liiketi­lana. Mikä on tämän “syr­jäyte­tyn tilan” arvo? Kan­takaupungis­sa kesk­ineliövuokra pyöri­nee 20 euron tun­tu­mas­sa, joten yhden autopaikan todel­li­nen vai­h­toe­htoiskus­tan­nus on 1500 euroa kuukaudessa*. Kiteytet­tynä: kaupunki­au­toil­i­jaa sub­ven­toidaan kuukaudessa krunikkalaisen loft-kak­sion ver­ran. Iro­nis­in­ta tässä on, että autot “asu­vat” kalli­im­min ja väl­jem­min kuin useim­mat omis­ta­jansa. Tämä implisi­it­ti­nen sub­ven­tio ylit­tää myös auto- ja ben­saverot kirkkaasti.

    Kuten oheinenkin esimerk­ki osoit­taa, on hin­tamekanis­mi oikein val­jastet­tuna maail­man merkit­tävin ympäristöli­ike. Toiv­ot­tavasti tämä mon­es­sa maail­man metrop­o­lis­sa ymmär­ret­ty seik­ka huomioitaisi­in vih­doin myös Helsin­gin päät­tävis­sä elimissä.

    *Vaik­ka autopaikat ja asum­is- tai liiketi­lat oli­si­vat hyödykkeinä kom­ple­ment­te­ja — eli edel­liset kon­tribuoisi­vat posi­ti­ivis­es­ti jälkim­mäis­ten arvoon — on johtopäätök­sen suu­ru­us­lu­ok­ka oikea. Hiukan eri­laisi­in tulok­si­in päädytään olet­ta­mal­la raken­nu­soikeusneliön arvok­si vaik­ka 1500 euroa. Autopaikan vaa­ti­man 75 neliön arvok­si muo­dos­tuu noin 110000 euroa. Sitoutuneen pääo­man vai­h­toe­htoiskus­tan­nus viiden pros­entin korol­la olisi siten vajaat 6000 euroa vuodessa. Kumpaakin arvo­tustapaa voi käyt­tää ihan perustel­lusti — ero autoil­i­joil­ta perit­ty­i­hin mak­sui­hin on joka tapauk­ses­sa huikea, ja markki­navääristymä (=autoilun ylikysyn­tä) siten huomattava.

  25. Täl­lä yhdyskun­tarak­en­teel­la henkilöau­to on ain­oa järkevä liiken­nevä­line pääos­alle ihmi­sistä. Helsin­gin kan­takaupungis­sa voi asua niin, ettei käytä autoa päivit­täin. Tämäkin vain sil­loin, jos autolle on ole­mas­sa tur­valli­nen säi­ly­ty­s­paik­ka töissäoloajaksi.

    Tan­skas­sa, jos­ta kan­nat­taa ottaa mallia kaavoituk­ses­sa mm. radan­var­sir­ak­en­tamises­sa, on jo pitkään ollut sään­tö, että jokaiselle asun­nolle tulee osoit­taa auto­tal­li. Eri­tyis­es­tä syys­tä, kuten kaupunkikeskus­tois­sa, voi auto­tallin kor­va­ta autohallilla.

    Auto­tal­li tai ‑hal­li­paik­ka vähen­tää keskus­tas­sa asu­vien autoilua, pienen­tää ruuhkia, vähen­tää polt­toaineen kulu­tus­ta ja vapaut­taa kadun­var­si­paikat tilapäispysäköi­jille. Itses­tään­selvyyk­sien ymmärtämi­nen vain on joillekkin viher­pi­ipertäjille niin vaikeaa.

  26. Kalle Pyöräniemen näkemys: 

    “Helsin­gin kan­takaupungis­sa [vain] voi asua niin, ettei käytä autoa päivittäin.”

    No onpa­han käsi­tys kerrakseen..!. 

    Ihan mis­sä tahansa päin Helsinkiä voi asua niin, ettei käytä autoa päivit­täin tai ettei edes omista autoa. Luuletko, että jokaisel­la kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la asu­val­la ihmisel­lä on auto. Sivistän sin­ua ja ker­ron, että ei ole, ei edes läh­eskään kaikil­la lapsiperheillä. 

    Useim­mis­sa paikois­sa Espoo­ta ja Van­taatakin on aivan toimi­va joukkoli­ikenne keskeisi­in paikkoi­hin. Tapi­o­las­ta on Kamp­is­sa reilus­sa kymme­nessä min­uutis­sa, Olar­ista ja Matinkylästä kahdessakymme­nessä min­uutis­sa.. BUSSILLA! 

    Poikit­tais­li­ikenne Helsin­gin ulkop­uolel­la on ongel­mallisem­paa, mut­ta kyl­lä tuo autoilun pakko on enem­män korvien välis­sä kuin ulko­maail­man realiteeteissa. 

    Tämä ei nyt poista sitä, etteikö joku jos­sain olisi pakotet­tu omis­ta­maan auton ja käyt­tämään sitä päivit­täin. Myös se kan­takaupungis­sa asu­va voi olla hän.

  27. Eli­na hyvä

    Omako­htainen esimerk­ki: Työ­matkani Espoon keskeltä kan­takaupunki­in kestää julk­isil­la noin 1h10min, oma­l­la autol­la (ruuhkas­sa) 55 min ja polkupyöräl­lä (kesäke­lil­lä) 50min. En pidä julk­ista liiken­net­tä real­is­tise­na vai­h­toe­htona tässäkään tapauk­ses­sa pääkaupunkiseudul­la. Viikos­sa istu­isin käytän­nössä yhden illan pois­sa kotoa! 

    Nyt siis kyse on säteit­täis­es­tä liiken­teestä. Olet täysin oike­as­sa, että poikit­tais­li­ikenne on vielä heikom­mis­sa kan­timis­sa. Tietysti nuore­na, kun ei ollut per­het­tä vas­tu­ul­la ja ajankäyt­tö siinä mielessä oli vapaam­paa, niin junas­sakin oli mah­dol­lista istuskel­la tun­tikau­pal­la viikossa.

    Poikit­tais­li­iken­net­tä ei edes halu­ta kehit­tää. Sen näki viimeistään Espoon metropäätök­ses­tä. Pikaraiti­otie, joka kevyem­pänä ja verkos­toltaan tiheäm­pänä olisi tar­jon­nut myös poikit­taisia lin­jo­ja, hävisi. Poli­it­ti­nen val­in­ta on tehty, julkisen liiken­teen osu­ut­ta ei halut­tu kas­vat­taa ja minäkin val­it­sen real­is­tis­ten vai­h­toe­hto­jen välil­lä: henkilöau­ton tai polkupyörän.

  28. Kalle,

    Järkyt­tävän pitkä työ­mat­ka ajal­lis­es­ti joka tapauk­ses­sa. Mitä jos muut­taisitte lähem­mäk­si työ­paikkaasi ja olisit mon­ta tun­tia viikos­sa enem­män kotona, vaik­ka kulk­isit julkisilla?

    Tietysti nyt kokon­ais­ratkaisut riip­pu­vat niin mon­es­ta seikas­ta, etten nyt tässä ketään rupea ohjeis­ta­maan. Mut­ta on se joka tapauk­ses­sa kauheaa, että melkein pari tun­tia menee työ­matkoi­hin. Ja mik­si menee? Sik­si, että niin moni on liik­keel­lä oma­l­la autolla. 

    Kun ajat aamuyöl­lä matkan kotoa työ­paikalle­si, niin se on arvatenkin korkein­taan 25 min?

  29. Pyöränie­mi, en usko että “viher­pi­ipertäjil­lä” on mitään sitä vas­taan, että joka kaupunki­au­tolle vaa­di­taan tal­li tai hal­li­paik­ka. Näi­den kus­tan­nus (20 — 40 ke?) toimii tehokkaana tarve­hark­in­tana. Mut­ta jos joka asun­nolle, autoa tai ei, täl­lainen vaa­di­taan niin asia on eri.

  30. Har­mi, että vihreil­lä on vain yksi osmo (ja muis­sakin puolueis­sa saisi olla edes muu­ta­ma). Mikään maail­mas­sa ei ole mus­tavalkoista, ja juuri sik­si on vaikeaa olla oikeasti oike­as­sa. Olisi­han se hienoa, jos pär­jät­täisi­in ilman auto­ja, mut­ta se ei ole kovin real­is­tista. Sik­si onkin hyvin fik­sua pyrk­iä helpot­ta­maan niiden autoilua, joille sen on vält­tämätön­tä, ja kar­si­maan niiden autoilua, joille se ei ole vält­tämätön­tä. Ja kuten tun­net­tua, paras mit­tari mis­sä tahansa asi­as­sa on raha. Ne, joille autoilu on tarpeen, mak­sanevat mielel­lään siitä, että pää­sevät nopeam­min per­ille ja löytävät parkkipaikan helpom­min. Ja ne, joille autoilu ei ole niin tärkeää, hajasi­joit­ta­vat auton­sa odot­ta­maan käyt­töä, tai luop­u­vat niistä. Nykyi­nen kaupunkiym­päristö näyt­tää juurikin siltä, että Lin­nun­radan lif­tarin hengessä näyt­täisi ulkop­uoliselle hel­posti siltä, että autot ovat maa­pal­lon johta­va laji, eivätkä suinkaan ihmiset.

  31. On paradok­saal­ista, että asukas­tun­nusten saami­nen on niin hal­paa (35 € per vuosi), mut­ta lähiöistä keskus­taan töi­hin autoil­e­van parkkisakko on 40 €. Jos parkkisakko­ja tulee vaik­ka pari kap­palet­ta vuodessa, on tämä taval­laan tulosi­ir­to köy­hem­miltä autoil­i­joil­ta (lähiöistä tule­vat) rikkaam­mille (keskus­ta-asuk­it). Esim. Bio­medicumis­sa työn­tek­i­jöistä paikoituk­sen saa­vat lähin­nä pro­fes­sorit yms. korkeam­mis­sa virois­sa ole­vat, jol­loin alem­man kastin työn­tek­i­jät joutu­vat toivo­maan, että 24h parkkipaikalla olisi vapau­tunut edes yksi paik­ka (HYVIN epä­to­den­näköistä) tai käyt­tämään julk­ista riip­pumat­ta siitä, onko se ajal­lis­es­ti järkevää. Tai sat­un­nais­es­ti otta­maan kalli­ita parkkisakkoja.

  32. “…Esim. Bio­medicumis­sa työn­tek­i­jöistä paikoituk­sen saa­vat lähin­nä pro­fes­sorit yms. korkeam­mis­sa virois­sa ole­vat, jolloin…”

    Tyyp­illi­nen kaavoitusvirhe, joi­ta näkee Helsingis­sä valitet­ta­van usein. Kaavoite­taan liian vähän paikko­ja, joil­loin ne pysyvät kalli­ina keinottelukohteina.

    Toisaal­ta osoit­taa se jotain kiin­teistön käyt­täjästäkin, kun suos­tu­taan toim­i­maan väärin suun­nitel­luis­sa tilois­sa. Kun tilao­hjel­maan laite­taan vaa­timuk­sek­si x‑autopaikkaa, niin sil­loin ne x‑autopaikkaa ovat siinä kun niitä tarvitaan.

Vastaa käyttäjälle Toivo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.