New Orleans on vast’ikää selvinnyt hurrikaani Gustavista, kun Kuuban ja Floridan välissä Hanna on äitynyt hurrikaanin mittaan. Keskellä Atlanttia kohti länttä kiirehtii Hurrikaani Ike (sic!) ja Cap Verden saarten luona on muodostunut trooppinen matalapaine nro kymmenen, jolle ei vielä ole annettu J:llä alkavaa naisten nimeä, mutta senkin ennustetaan kehittyvät hurrikaaniksi . Kaksi pienempää yritystä on USA:n itäpuolella, mutta niiden ennustetaan jäävän suutareiksi.
Ilmastonmuutoksen tuoma meriveden lämpeneminen tekee hurrikaanikaudesta rajumman ja pitemmän ja ulottaa niiden riskin kauemmas pohjoiseen. Millaista on 30 vuoden kuluttua?
Jos omistat Talon Floridassa, myy.
Katso tilanteen kehitystä:
http://www.nhc.noaa.gov/
“Ilmastonmuutoksen tuoma meriveden lämpeneminen tekee hurrikaanikaudesta rajumman ja pitemmän ja ulottaa niiden riskin kauemmas pohjoiseen. Millaista on 30 vuoden kuluttua?”
Osmokin etenee helpointa tietä IPCC:n ohjeiden mukaan; kiistanalaiset teoriat esitetään tosiasioina eikä puututa teorioiden puutteisiin tai heikkouksiin. Terveellistä luettavaa, niin Osmolle kuin muillekin:
http://www.climateaudit.org
Siitäs saavat jenkit maistaa hurricaanin voimaa. Tämä on aivan varmasti Äiti Maan kosto halvasta bensasta ja autoista! Ei luonnon kanssa sopusoinnussa elävien intiaanien aikaan peltikatot Alabamassa lennelleet eivätkä poliisit ryöstelleet kodinkoneliikkeitä, aivan kiistaton todiste siis!
Onneksi meillä on sentään viisas hallitus joka on torjunut hurricaanit menestyksellä jo tuhansia vuosia! Eipä enää ollenkaan harmita maailman (lähes) kallein bensa ja muukaan huippuverotus.
Millaista on 30 vuoden kuluttua?
Täällä väännellään lämmitykset taloihin päälle jo elokuussa, niinkuin tänäkin kesänä. Jenkeissä hurrikaanit ovat varmaan sitten loppuneet koska OBAMA luopuu öljyn käytöstä oman vaalilupauksensa mukaisesti seuraavan 20 vuoden kuluessa.
Osmo, Atlantin hurrikaaniaktiviteettiin vaikuttaa koko joukko tekijöitä, joista valtameren pintaveden lämpötila on vain yksi. Yksi keskeisimmistä tekijöistä on pystysuuntainen tuuliväänne (wind shear), joka tarkoittaa erisuuruista tuulen nopeutta ja suuntaa eri korkeuksilla. Niinä vuosina, joina tuuliväänne on voimakas, hurrikaaneja ei juuri esiinny. Pohjois-Atlantin trooppisten vesien pintalämpötilat vaihtelevat monen vuosikymmenen pituisissa jaksoissa. Juuri nyt tämä vaihtelu on lämpimässä vaiheessaan.
Hurrikaanien aiheuttamat taloudelliset vahingot tietenkin kasvavat koko ajan, koska niiden tiellä on vuosi vuodelta enemmän kaikenlaista kallista.
Muistutan edelleenkin, että auringon aktiivisuuden vaihtelut ja planeettamme kiertoliikkeeseen kuuluvat vaihtelut ovat kaikkein merkittävin ilmastoa muokkaava tekijä.
Kyllä myrskyjen nimet on tiedossa vuosiksi eteenpäin:
http://www.nhc.noaa.gov/aboutnames.shtml
Osmo Soininvaara:
“Hurrikaania pukkaa” ja toisaalla “Ilmastonmuutoksen tuoma meriveden lämpeneminen tekee hurrikaanikaudesta…”
Sinivihreä:
Näin nämä kaksi asiaa menevät mukavasti nippuun: Hurrikaani ja ilmastonmuutos. Otsikoinnista ja tekstistä päätelleen Osmo Soininvaara katsoi, että hurrikaani oli jonkinsortin todiste ilmastonmuutoksesta? Tällä logiikalla hurrikaanialueelta saadaan julkisuuteen näyttäviä todisteita ilmastonmuutoksesta jatkossakin.
Muistan kuinka tilastotieteen kurssilla aikoinaan todistettiin “aukottomasti”, kuinka jäätelönsyönti saa aikaan voimakkaan ulkolämpötilan nousun. Olkaa siis hyvät ihmiset varovaisia kun syötte sitä jäätelöä.
Joka osti panikoituneen myyjän myymän talon, teki todennäköisesti hyvät kaupat.
Sinivihreä yrittää olla hauska.
Yhteys hurrikaanien esiintymistodennäköisyyden ja merivesien lämpenemisen kanssa ei perustu tilastolliseen päättelyyn vaan fysikaaliseen mallintamiseen. Hurrikaanien yleistyminen meriveden lämpötilan noustessa onnistuttiin ennustamaan paljon ennen kuin ilmaston lämpenemisestä oli näyttöä.
Uskooko sinivihreä, että jos lentokoneelta irtoavat siivet lennossa, kone putoaa alas, vai tarvitaanko tähänkin vankka tilastollinen näyttö?
2007 oli pohjoisella pallonpuoliskolla hirmumyrskyjen aktiivisuudessa 4. heikoin vuosi edellisen 50 vuoden joukossa. Selvästi aktiivisin oli vuosi 1992 (1950-luvulla ja aiemmin historiassa on ollut monia aktiivisempia vuosia). Aktiivisia olivat myös vuodet 1990, ja 1994–1997. “Lämpöpiikissä” 1998–2002 aktiivisuus oli kuitenkin korkeintaan pitkän ajan keskiarvoon sijoittuvaa.
IPCC:kin (ts. ainakin moni näkyvä IPCC:iin läheisesti kytkeytyvä tutkija) on edellisten vuosien aikana tarkentanut ilmastonmuutosta ja hirmumyrskyjä koskevaa kantaansa, ja tästä on tullut paljon tutkimustietoakin. Ensinnäkin linkki ilmastonmuutoksen ja hirmumyrskyjen esiintyvyyden välillä on hyvin vaikeasti määritettävissä muutaman vuosikymmenen otannassa (mm. em. 1950-luvulla oli paljon aktiivisia vuosia vaikka oli menossa lyhyt viilenemisen jakso 1940–1970), toiseksi “fysikaalinen mallinnus”, johon Osmo viittaa, on päätynyt yhä useammin siihen tulokseen, että ei suinkaan myrskyjen esiintyvyys vaan niiden voimakkuus olisi kasvamassa projektoidun lämpenemisen myötä: “Hurricanes in some areas, including the North Atlantic, are likely to become more intense as a result of global warming even though the number of such storms worldwide may decline, according to a new study by MIT researchers.” http://web.mit.edu/newsoffice/2008/emanuel-paper-0417.html
Tämä tulee hyvin mahdollisesti olemaan myös “IPCC:n kanta” seuraavassa väliraportissa. Tähän suuntaan on ollut nähtävissä paljon tutkimuksellisia viitteitä. Onko tämä tieteellinen keskustelu mennyt ohitse?
Mitä tulee “ulottaa niiden riskin kauemmas pohjoiseen” kannattaa ehkä lukea mitä vanhat laivojen logikirjat paljastavat meille hirmumyrskyistä, niiden esiintyvyydestä ja esiintyvyysalueista mm. pienen jääkauden aikana n. 150 vuotta sitten ja aiemmin. Siinä voi oma usko joutua koetukselle, jos jaksaa pitää mielensä rationaalisena. Huomionarvoinen on myös mm. Nature-lehdessä uutisoitu tutkimus (Nyberg et al. 2007) hirmumyrskyjen aktiivisuudesta vuodesta 1730 nykypäivään.
1990-luvun keskivälin piikki osuu tässä pidemmän aikavälin tutkailussa normaaleihin pitkän ajan trendeihin, eikä suinkaan ole historiallisesti edes aktiivisin vuosikymmen, ja 1998- olemme olleet viimeiset kymmenen “lämmintä” vuotta korkeintaan keskiarvoisissa lukemissa.
Nyt 2008 on muodostumassa viileimmäksi vuodeksi ainakin sitten vuoden 1997, ellei aivan ihmeitä tapahdu, ja muutamat mediassa näyttävästi uutisoidut hirmumyrskyt ovat yhtä vedenpitävää näyttöä “ilmastokatastrofista” kuin olisi lentokoneelta siipien repiminen kesken lennon? Logiikka?
Ei se ole ihan niin yksinkertaista. Näissä ilmastokysymyksissä blogin pitäjä tuntuu ikävän usein heittävän sivuun tilastotieteilijän analyyttisuutensa ja vajoavan asteen verran sensaatio-journalismin suuntaan.
az:
“Näissä ilmastokysymyksissä blogin pitäjä tuntuu ikävän usein heittävän sivuun tilastotieteilijän analyyttisuutensa ja vajoavan asteen verran sensaatio-journalismin suuntaan.”
Sinivihreä:
Aivan samansisältöisen havainnon, tai siis oikeammin mielipiteen, ajattelin laittaa omaan aikaisempaan viestiini, mutta päädyin sen sitten jättämään pois. Eipä silti. Yleinen tarkkuus blogistin jutuissa on sitä tasoa, että tällaiset kauneusvirheet (minun mielipiteeni) lähinnä piristävät.
Osmo ei sanallakaan väittänyt mitään mainitsemiensa tämän vuoden hurrikaanien syistä.
Hän totesi vain, että merivesien lämmetessä hurrikaanit lisääntyvät. Tämä on kiistämätön fysikaalinen fakta.
Te vedätte tähän kaikenlaista: Sinivihreän päiväkodissa käymän tilastokurssin, sensaatiojournalismin, Äiti maan koston ja mitä vielä…
Kandee lukea aloitus.
Olin nyt itse epätarkka, sori.
Tarkoitin sanoa, että hurrikaanit voimistuvat, eivät siis välttämättä lisäänny, vaan voivat kai jopa vähetä..
Vähän muiden hommien lomassa kiireessä sössötin, niin tuli vähän lapsuksena tämä verbi, jota en tarkoittanut. Enkä siis itsekään kunnolla lukenut aloitusta, mistä ehdin muita moittia.
Älkää lynkatko Elinaa…
“Hän totesi vain, että merivesien lämmetessä hurrikaanit lisääntyvät. Tämä on kiistämätön fysikaalinen fakta. ”
Eivät lisäänny vaan voimistuvat. Katso az:n antamasta linkistä. Muutkin tekijät vaikuttavat hurrikaanien ilmenemistiheyteen ja voimakkuuteen kuin meriveden pintalämpötila.
Hö, Osmohan juuri sanoi että: Ilmastonmuutoksen tuoma meriveden lämpeneminen tekee hurrikaanikaudesta rajumman ja pitemmän ja ulottaa niiden riskin kauemmas pohjoiseen. eli kyllä hän minun mielestäni esitti aivan selvän väitteen.. :O
Ja niihin vetämisiin:
Millaista on 30 vuoden kuluttua?
No tämä oli ehkä Virheää normiretoriikkaa ja sopisi kyllä minun mielestäni paremmin suurta maailmantuskaa tuntevan lukiolaistytön suuhun mutta..
Jos omistat Talon Floridassa, myy.
En oikein usko että yksikään hyvämaineinen sijoitusneuvoja uskaltaisi antaa tällaista neuvoa, tuohon ajanjaksoon mahtuu kyllä niin nousuja, laskuja kuin romahduksiakin.. vai ollaanko taas siirrytty jatkuvaan kasvuun l. “uuteen talouteen” kuten takavuosina merkittävien taloustieteilijöiden ja huippupoliitikkojen suulla puhuttiin 🙂
Minä en ihmettele lainkaan että kuka tahansa uskovainen tarraa mihin tahansa todisteeseen silloin kun ympäröivä todellisuus ei vastaakaan itse oppia. Tästä on maailmanhistoria täynnään esimerkkejä ja luultavasti vieläpä kaikista kulttuureistakin.
Meillä on nyt ollut 10 vuoden ajanjakso jolloin keskilämpötila maailmassa on ollut noin keskimääräinen pidemmällä tarkastelujaksolla ja tästä vuodesta tullee kylmin aikoihin, ehkä jopa sataan vuoteen. Silti en usko että kriittisyys tiedemaailmassa ja mediassa asiaan juurikaan lisääntyisi, jos ei nyt sentään uutta jääkautta tule.
Sanoin, että tänä vuona näyttää olevan poikkeuksellisen paljon hurrikaaneja. Käsittyääkseni se liittyy siihen, että meri on tänä vuonna poikkeuksellisen lämmin. Tämä lienee yleisesti hyväksytty asia. En väittänyt, että meren korkea lämpötila vuonna 2008 johtuisi ilmastonmuutoksesta, koska ilmastonmuutos ei ole vielä noistanut meren lämpötilaa.
Koska on ilmeistä, että ilmastonmuutos pitkällä viipeellä nostaa meren lämpötilaa, on oletettava, että hurrikaaneja on enemmän ja ne ovat voimakkaampia vuonna 2030.
Trooppisia sykloneja ei muodostu enempää, mutta niistä tulee voimkkaampia. Koska vain hyvin voimakasta syklonia kutsutaan hurrikaaniksi, hurrikaaneja tulee enemmän.
Osmo: “Käsittyääkseni se liittyy siihen, että meri on tänä vuonna poikkeuksellisen lämmin. Tämä lienee yleisesti hyväksytty asia. En väittänyt, että meren korkea lämpötila vuonna 2008…”
http://climatesci.org/2008/09/03/hurricanes-and-global-warming-_-a-disconnect-on-spatial-scales/
“The temperatures in the Atlantic Basin are above average at present (i.e. see http://www.osdpd.noaa.gov/PSB/EPS/SST/data/anoma.9.1.2008.gif), although elsewhere in a number of regions of the tropics, the sea surface temperatures are below average (e.g. see http://www.osdpd.noaa.gov/PSB/EPS/SST/data/anomg.9.1.2008.gif).”
“Trooppisia sykloneja ei muodostu enempää, mutta niistä tulee voimkkaampia.”
Tämäkin on monelta kantilta hyvin spekulatiivinen väite. Ensinnäkin, historiallinen data ei tue merkittävästi lämpötilan globaalin vaihtelun ja hurrikaanien välistä yhteyttä. Tähän on ainakin yksi mahdollinen syy. Merivesi on tropiikissa riittävän lämmintä hirmumyrskyjen synnylle (yli 26C) joka tapauksessa, ja hurrikaanien esiintyvyyteen ja voimakkuuteen vaikuttaa tämän edellytyksen lisäksi valtavan monta muuta tekijää (monet niistä hyvin mahdollisesti meriveden lämpötilaa merkittävämpiä, ks. linkitetty artikkeli lähdeviitteineen) joiden kausaliteetti lämpenemisen kanssa on epäselvää. (Toki lämpeneminen myös itsessään on epäselvä tekijä, mutta se on toinen keskustelu.)
Tuolla alkuperäisessä postauksessa annetussa linkissä ei tunnuta tuntevan tätä az:n varausta, koska kun lukee siellä julkaistuja hurrikaaniasiantuntijan ennusteita kunkin syklonin kehityksestä, meriveden korkeaa lämpötilaa pidetään perusteena ennnustaa hurrikaanin voimistumista.
Vai että Osmo neuvoo myymään turskaksi muuttunut asunto. Samoja neuvoja antavat pörssiasiantuntijat kun joku osake muuttuu turskaksi.
Mutta onko se oikein eettistä, että laittaa vahingon kiertämään. Juuri tähän perustuvat pörssien nousut ja laskut. Ostajina ovat aina nämä eläkeläiset sun muut, joita höynäytetään mukaan pörssiin silloin kun voittoja kotiutetaan.
USA:n asuntokuplasta jää kokonaan uutisoimatta se, kuka sai ne isot rahat, joita veronmaksajat nyt maksavat. Sama tilitys on Suomenkin pankkikriisistä tekemättä. Sillä ei ole mitään mustaa aukkoa, jonne rahat katoavat.
Pauli: Itseasiassa, on olemassa musta-aukko, jonne rahat katoavat ja se on pankki. Pankki luo rahaa tyhjästä myöntäessään lainan. Jos laina maksetaan takaisin, myös tuo tyhjästä luoto raha katoaa.
Suomen pankkikriisissä “pahaksi” menneet lainat, siis osa niistä, maksettiin pankeille pankkitukena. Tämä raha oikeasti meni “mustaan aukkoon”. Se raha, jonka pankit olivat lainanneet, ei mennyt. Se meni niiden ylihintaisten kiinteistöjen omistajille ja ulkomaisille velkojille silloin, kun markkaa pidettiin keinotekoisen vahvana.
Hallitusta ja Suomen Pankkia haukuttiin kauheasti devalvaatiosta, mutta todellisia roistoja olivat ne, jotka alunperin ajoivat vahvan markan politiikkaa. Pääomamarkkinoiden vapauttaminen samalla kun pidetään valuuttakurssi “kiinteänä”, etenkin jos kurssi on markkinhintaan nähden liian vahva, on pienelle maalle suunnilleen sama kuin lahjoittaisi valuuttavarannon valuuttaspekuloijille.
“Pankki luo rahaa tyhjästä myöntäessään lainan.”
Tämä on mielestäni hiukan epätäsmällisesti muotoiltu, ja johtaa usein kummallsiin väärinkäsityksiin ihmisten mielessä. Kyllä pankilla pitää olla se raha ennen kuin se voi rahan lainata ulos. (No, jos ajatellaan niin laajasti, että ottamani asuntolaina on sekä pankin, että minun rahaa, niin silloin voidaan sanoa, että pankki ja minä luomme yhdessä rahaa tekemällä asuntolainasopimuksen. Tietääkseni aika harvoin asuntolainaa pankin näkökulmasta pidetään rahana.)
Tarkemmin pankkijärjestelmä luo (tili)rahaa lainojen ja talletusten kiertäessä järjestelmässä. Ja tämä on vahvasti pilkunviilaamista, mutta mielestäni ei missään tapauksessa tyhjästä, vaan luottamuksesta. Loppujen lopuksi kun raha ei ole mitään muuta kuin velkaa, eli luottamusta siihen, että joku tuon velan rahan haltijalle joskus jollakin tavalla maksaa.
tcrown: Ei se ole epätäsmällisesti muotoiltu, vaan ihan oikein. Ajatellaan, että reservivaatimus pankille on 10%, siis se saa lainata ulos 90% rahoista, joita sillä on talletuksina.
Oletetaan, että ihmisten tileillä on 10000 euroa. Pankki lainaa 9000 ulos ja nämä talletetaan pankkiin. Nyt pankilla on talletuksia 19000 euroa, lainoja 9000. Se voi siis lainata ulos 8100 euroa lisää, jne, kunnes sillä on talletuksia 100 000 ja lainoja ulkona 90 000 (kaikki talletettuna pankkiin).
Tietenkään tätä rahaa ei “oikeasti” ole olemassa, sillä jos kaikki haluaisivat nostaa rahansa heti, ei pankista oikeasti löytyisi kuin 10 000. Mutta “rahaa” siinä mielessä, että ihmiset uskovat tileillään olevan rahaa, sitä on juurikin tuo 100 000.
Voidaan tietysti pitää semantiikkana sitä, kuka ja missä sen rahan luo tyhjästä. Kun pankki joutuu maksuvaikeuksiin, niin se lainaa keskuspankilta, joka on ainoa, joka oikeasti luo rahaa tyhjästä. Jos pankki menee konkkaan näiden lainojen ollessa päällä, niin se raha “katoaa”, so. ihmiset saavat ne rahat, joita tilillä oli (jos saavat) ja pankki jättää lainansa keskuspankille maksamatta.
Ilmeisesti puhumme eri murretta. Jos minulle sanotaan, että pankki luo rahaa tyhjästä, niin se tarkoittaa suurin piirtein sitä, että pankki vain kääntää tietokoneessaan jonkun bitin toiseen asentoon, jonka seurauksena tililläni on enemmän rahaa kuin eilen.
Jos asiaa tarkastellaan tiukasti, eli rahana pidetään vain käteistä (Talletus pankissa ei tässä mielessä ole rahaa, minä vain olen lainannut käteistäni pankille), niin pankki ei luo lisää rahaa, eikä edes pankkijärjestelmä luo lisää rahaa. Velkaa kyllä syntyy lisää. Kielenkäytössä (ja makrotaloustieteessä) on vain vakiintunut käytäntö, että tilillä oleva velkaa kutsutaan rahaksi.
Ja jos minä nostan lainan pankista käteisenä, enkä talleta rahaa mihinkään vaan laitan sen sukanvarteen, niin uutta rahaa ei ole syntynyt (useimmilla määritelmillä). On siis edelleen mielestäni epätäsmällistä sanoa, että uutta rahaa syntyy (tyhjästä) kun pankki lainaa rahaa asiakkaalleen. Se uusi raha syntyy vasta kun raha jatkaa kiertoaan.
“Kun pankki joutuu maksuvaikeuksiin, niin se lainaa keskuspankilta, joka on ainoa, joka oikeasti luo rahaa tyhjästä. Jos pankki menee konkkaan näiden lainojen ollessa päällä, niin se raha “katoaa”, so. ihmiset saavat ne rahat, joita tilillä oli (jos saavat) ja pankki jättää lainansa keskuspankille maksamatta.”
Melkein näin. Käytännössä kun puhutaan tavallisista pankeista (jotka eivät kuulu kategoriaan “too big to fail”), niin keskuspankki vaatii antamilleen lainoilleen kovat vakuudet, jolloin konkurssitapauksissa keskuspankki kyllä saa omansa, mutta pankin muut velkojat saavat sen mitä pankista jää jäljelle. Useissa maissa tavalliset tilit on asetettu lailla erityiseen asemaan, joilla tavalliset ihmiset pääsevät erityiseen asemaan velkojina, joiden lainat valtio takaa johonkin rajaan asti. Joten toisin kuin annat ymmärtää, rahat eivät “katoa”, vaan pankkiin sijoittaneet tekevät ihan oikeita tappioita. Matkan varrella “hävinneet” rahat on maksettu palkkoina, osinkoina, korkoina ja tappiollisina sijoituksina ulos pankista. Toisaalta aina kun joku makaa velkojaan niin raha jonkin määritelmän mukaan vähenee.
Rahasta keskustelu ylipäätään on vaikeaa, koska raha on poikkeuksellisen monitahoinen ilmiö jolla on poikkeuksellisen monta erilaista määritelmää. Joten pahoittelen jo valmiiksi tekstissäni olevia epätarkkuuksia ja epäselvyyksiä.
Hurrikaani Ike näyttää osuvan ensiviikon lopulla jonnekin New Orleansin tienoille.Uusi evakkomatka tulossa?
Ottamatta kantaa näihin ilmastonmuutosasioihin täytyy todeta että New Orleansin jälleenrakentaminen on älyttömyys, johon pystytään vain kaavoituksella.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Brittilaivaston+vanhoista+lokikirjoista+l%C3%B6ytyy+uutta+tietoa+ilmaston+oikuista/1135239426236
Mainitsinkin jo aiemmin näistä vanhoista lokikirjoista ja niiden merkityksestä ilmastotutkimukselle. Nyt myös Hesari näyttää vihdoin uutisoivan asiasta. Nämä lokikirjat näyttäisivät asettavan erittäin kyseenalaiseksi sen uskomuksen, että voimakkaiden hirmumyrskyjen esiintyvyys edes korreloisi lämpimämpien ajanjaksojen kanssa.