Asiantuntijoiden alueellistaminen on vaikeaa

Min­is­teri Hyssälä suun­nit­telee lääke­laitok­sen siirtämistä uudelleen organ­isoin­nin yhtey­dessä Oulu­un tai Kuo­pi­oon ja Mari Kivinie­mi tiet­tävästi kaavailee Tilas­tokeskuk­sen siirtämistä yleen­sä vain pois Helsingistä.

Helsingille ei var­maankaan pitäisi olla mitään sitä vas­taan, että val­tion työ­paikat tekevät tilaa yhteisövero­ja mak­sav­ille yri­tys­ten työ­paikoille, mut­ta noiden laitosten kannal­ta muut­to on vähin­täänkin han­kala. Henkilökun­ta ei muu­tos­ta ihastu.

Joku voi sanoa, ettei­hän tässä mitään vikaa ole. Joutu­vathan maakun­tien ihmisetkin muut­ta­maan työn perässä Helsinkiin.Näiden laitosten henkilökun­ta ei joudu muut­ta­maan eikä muuta.

Molem­mat organ­isaa­tiot joudu­taan käytän­nössä perus­ta­maan uud­estaan. En usko, että nykyis­es­tä henkilökun­nas­ta muut­taa työn perässä kuin mur­to-osa. Nämä ovat lisäk­si pää­soin  niitä joi­ta ei mui­hin töi­hin huoli­ta. Kun poli­isin ATK-yksikkö siir­ret­ti­in Rovaniemelle, sinne muut­ti kai kolme organ­isaa­tion työntekijää.

Lääke­laitos ja Tilas­tokeskus ovat molem­mat asiantun­ti­jaor­gan­isaa­tioi­ta, joiden men­estyk­selli­nen toim­inta on täysin riip­pu­vainen henkilökun­nan osaamis­es­ta. Vuosia kestävä väli­vai­he tulee ole­maan molem­mille organ­isaa­tioille erit­täin raskas.

Mik­si helsinkiläi­nen ei muu­ta Kuo­pi­oon, vaik­ka saisi asun­non vai­h­dostakin sievoisen sum­man väli­ra­haa. Koulute­tul­la asiantun­ti­jal­la on yleen­sä puolisona koulutet­tu asiantun­ti­ja. Sanokaamme, että vaimo on töis­sä lääke­laitok­ses­sa ja mies ope­tus­min­is­ter­iössä. Vai­h­toe­hto­ja on sil­loin kolme:

1) Per­he hajoaa kahdelle paikkakunnalle.

2) Per­he muut­taa vai­mon työ­paikan perässä Kuo­pi­oon. Mies yrit­tää löytää jotain työtä Kuo­pios­ta. Lapset yrit­tävät löytää koulun, jos­sa voi opiskel­la samo­ja ainei­ta joi­ta he ovat opiskelleet Helsingissä.

3) Per­he jää Helsinki­in ja vaimo etsii uuden työpaikan.

Kol­mas vai­h­toe­hto on ylivoimais­es­ti toden­näköisin, kos­ka vai­mon on huo­mat­tavasti helpom­pi saa­da koulu­tus­taan vas­taa­va työ­paik­ka Helsingistä kuin miehen Kuo­pios­ta. Huo­mat­takoon, että jos koko henkilökun­ta muut­taisi Kuo­pi­oon lääke­laitok­sen perässä, näitä asiantun­ti­jate­htäviä puolisoille pitäisi löy­tyä yhdel­lä ker­taa kym­meniä. Lapset voivat jatkaa samas­sa tutus­sa koulus­sa ja niin edelleen.

68 vastausta artikkeliin “Asiantuntijoiden alueellistaminen on vaikeaa”

  1. Ammat­tieet­tiset ja juridis­et syyt estävät min­ua puhu­mas­ta PTHK:n katas… siis siir­rosta Rovaniemelle. Noin yleis­es­ti, mitään arvio­ta sen onnis­tu­mis­es­ta ja vaiku­tuk­sista en ole näh­nyt, mik­siköhän sel­l­aista ei ole tehty?

  2. onhan neljäskin vai­h­toe­hto. Löy­de­tään uudet puolisot.

  3. Käsit­tääk­seni kaik­ki Suomen puolueet ovat luvan­neet pitää koko Suomen asut­tuna. Aluekeskuk­sia pitäisi siis vahvis­taa. Kukaan ei sen sijaan kai ole luvan­nut, että se onnis­tuu täysin kivutta.

    Jos taas on sitä mieltä, että Suomea ei kan­na­ta pitää kokon­aan asut­tuna, hyvä niin. Poli­it­tis­es­ti tavoite lie­nee kuitenkin mah­do­ton niin kauan kuin eduskun­taan val­i­taan edus­ta­jia pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.

    Toisaal­ta, nyt menos­sa ole­va his­to­ri­an suurin jyvä­jem­marei­den (kuo­pi­o­lais­ten ja sen sel­l­ais­ten) muut­toaal­to kasvukeskuk­si­in tuskin paljon notkah­taa muu­ta­man asiantun­ti­jaor­gan­isaa­tion takia. Mut­ta täy­tyy­hän niiden jyvä­jem­mariedus­ta­jien jotain yrit­tää näön vuoksi.

    Sik­si ehdotankin, että val­i­taan kokon­aan uusi pääkaupun­ki keskeisem­mältä, ja siis alueke­hi­tys­tä tuke­val­ta paikalta. Olisiko Jyväskylä sopi­va? Hämeenlinna?

    Onhan näitä pääkaupunke­ja muual­lakin siir­rel­ty, esim Brasil­ias­sa juuri edel­lä maini­tus­ta syystä.

  4. Val­tion asiantun­ti­jaor­gan­isaa­tioon hakeutues­sa työn­tek­i­jälle pitäisi olla implisi­it­tis­es­ti selvää toimenku­vaan sisäl­tyvä rooli kepun heit­to­pussi­na, eli asi­as­sa ei henkilökun­nan kannal­ta täl­löin liene ongelmaa.

    Näi­den organ­isaa­tioiden kehit­tämis­es­tä vas­taa­vat avain­henkilötkin var­masti tietävät että val­tion laitok­ses­sa tulee omis­ta­jal­ta puukkoa selkään epäsään­nöl­lis­es­ti mut­ta varmasti. 

    Meil­lä on juuri sel­l­ainen alue­poli­ti­ik­ka kuin ansait­semme. Itse kukin voi yrit­tää asi­aan muu­tos­ta oman äänestyskäyt­täy­tymisen­sä kautta.

  5. Nyt OS taitaa itse syyl­listyä Slarvis­mis­mi­in!? Tosin syn­type­r­äisenä stadi­laise­na tämä sana on ollut min­ulle tut­tu vas­ta viikon. 

    Lääke­laitos voidaan aivan hyvin sijoit­taa Kuo­pi­oon, kos­ka siel­lä on yliopis­to, jos­sa on kaik­ki lääke­laitok­sen toimi­alaa tuke­vat oppituolit.
    Lääke­laitok­sen nykyi­nen pääjo­hta­ja on myös väitel­lyt Kuopiossa(sic!).

    Hyssälälle pis­teet siitä, ettei ole sijoit­ta­mas­sa laitos­ta omaan vaalipi­irin­sä Turku­un. Tuo Oulu on nyt vain muodol­lise­na vai­h­toe­htona, kai Katainen tämä laitok­sen omaan vaalipi­iri­in­sä junailee. 

    En tiedä minne Tilas­tokeskus­ta ollaan siirtämässä, Helsingis­sä kun yliopis­ton koulu­tu­so­hjel­ma on käytän­nössä kuollut.
    Tam­pere voisi olla hyvä vai­h­toe­hto, sieltä kun ei tai­da olla yhtään min­is­ter­iä. Satu ja Oras hoi­tanevat tämän omaan vaalipiiriinsä. 

    Toiv­ot­tavasti muut­to Tam­pereelle tuo myös Tilas­tokeskuk­sen julka­isut verkkoon. Virossa kun paikalli­nen laitos kat­soo tilas­toti­eto­jen tar­joamisen sähköisessä muo­dos­sa ole­van laitok­sen velvollisuus.
    Kun tieto on verkos­sa kaikkien nähtävis­sä, slarvis­mi kuolee nopeasti hapenpuutteeseen.

  6. Uudet ihmiset tuo­vat asioi­hin uusia näkökul­mia, ei kun siir­to päälle vaan ja koite­taan samal­la vähän pienem­mäl­lä joukol­la jookos? Kun näitä tiekkarikeskuk­sen tietäjiä yms. ei vain työl­lis­tetä uusi­in suo­jatyö­paikkoi­hin, niin kuin olen kuul­lut tapah­tu­van, niin heistäpä Suomen ja ehkä koko Euroopankin talouselämä saa aivan huipuista huipuimpia osaa­jia huu­ta­va pul­laa paikkaa­maan, joten kysessä on todel­lakin win — win — case sen aidoim­mas­sa merkityksessä!

  7. Kyl­lä tuo alueel­lis­t­a­mi­nen on täysin **seestä. Aivan jär­jetön­tä kepu­lais­ten hölmöi­lyä. Samaan aikaan sit­ten lisätään pks korkeak­oulu­jen aloituspaikkoja. 

    Mitä järkeä?

  8. Lakosille:
    Kuo­pio on hyvä paik­ka Lääke­laitok­selle, mut­ta se joudu­taan siis perus­ta­maan käytän­nössä uud­estaan. Kestää pitkään,ennen kuin se toimii Kuo­pios­sa kun­nol­la. Tämä siir­tymä­vai­he on kyl­lä koko organ­isaa­ti­olle ja myös Suomen lääke­huol­lolle erit­täin raskas.

  9. Osmo perusteli siir­to­ja laa­jasti per­he­p­oli­it­ti­sista syistä. Tärkeitä syitä, mut­ta ei kai niil­lä pitäisi olla merk­i­tys­tä val­takun­nan­ta­son jutuis­sa. Eläin­lääketi­eteen siir­to Kuo­pi­oon meinasi onnis­tua, mut­ta oliko niin, että se torp­pasi lop­ul­ta min­is­teri Riit­ta Uosukaiseen Ima­tra. Omat koirat puri­vat, kuten sanotaan.
    Kuo­pio on niin lähel­lä Siil­in­järveä, että veikkaan lääke­laitok­sen lähtevän Helsingistä. Siinä ei voi omat koirat enää purra.

  10. Vai­h­toe­htosi 1. on ääret­tömän epä­to­den­näköi­nen. Olen kokeil­lut asi­aa toisinpäin. 

    Per­he oli Kuo­pios­sa ja minä isänä töis­sä Espoos­sa kun emme halun­neet lap­sia koulun­vai­h­toon kri­it­tisessä lukio­vai­heessa. Se oli raskas­ta matkus­tamista ja lisäk­si suurim­man ongel­man muo­dostaa nykyään verot­ta­ja. Sehän ei hyväksy kakkosasun­toa pidem­mäl­lä tähtäimel­lä ollenkaan mik­sikään tulon­hankkimis­menok­si eikä ylimääräisiä matkakus­tan­nuk­si­akaan. Sehän on kaik­ki pelkkä “luk­sus­ta” kun se voisi tar­jo­ta por­saan­reik­iä kavereille jot­ka ryhty­i­sivät talvel­la tekemään töitä Rukalla tai Pyhäl­lä kakkosasun­nos­saan (kuten var­maan kävisikin!). Viimeistään­hän asia on ratken­nut noiden koti­paikkakun­tansa ulkop­uolel­la työsken­neliei­den telakkatyön­tek­i­jöi­den osalta.

    Mik­sei tuo­ta uut­ta kemikaalivi­ras­toa perustet­tu vaikka­pa Kuopioon?

  11. Viras­to­jen alueel­lis­t­a­mi­nen on yksi viimeaikaisten hal­li­tusten vii­saimpia joskin var­masti vaikeimpia ja vas­tuste­tu­impia. Ammat­ti­taito voidaan siirtää, ja moni ammat­ti­lainen on valmis muut­ta­maan kotiseudulleen jos sil­lä vain olisi tar­jo­ta työtä. Per­heille alueel­lis­t­a­mi­nen on raskas ja toimin­nan palaami­nen nor­maali­in vie aikaa, mut­ta mielestäni tämä on se kuu­luisa pienem­pi paha ver­rat­tuna kaiken keskit­tämiseen pääkaupunkiseudulle. 

    Muu­tok­ses­ta jär­pät­tämisen vastapain­ok­si asia voidaan kään­tää myös toisin päin ja ajatel­la että nyt vain kor­jataan niitä virheitä joi­ta alun­perin tehti­in sijoitet­taes­sa kaik­ki nämä viras­tot perus­teet­tomasti Helsinki­in. Suomea on muual­lakin, muutkin kaupun­git ovat yhtä tärkeitä, muil­lakin tulee olla samat mah­dol­lisu­udet. Tämä on sitä tasa-arvoa jota olen peräänku­u­lut­tanut aikaisem­mis­sakin kirjoituksissani.

    Ai niin: vaik­ka moni toisin väit­tää on tosi­a­sia että aika ja paik­ka alka­vat menet­tää merk­i­tys­tä tieteel­lis­teknisessä työssä. On ihan se ja sama onko asiatun­ti­ja siel­lä, tääl­lä, Kiinas­sa, Amerikas­sa, Indoki­inas­sa.… Tämä ei ole ide­al­is­mia, vaan fak­ta jon­ka näen joka päivä työelämässä.

  12. “Kun poli­isin ATK-yksikkö siir­ret­ti­in Rovaniemelle, sinne muut­ti kai kolme organ­isaa­tion työntekijää.”

    Joista oli­vat saa­neet yhden TV-kameroiden eteen kuhu­maan siir­ron onnis­tu­mista ja viihtymistään. Heh!

    Kyl­lä helsinkiläiselle johonkin Rovaniemelle, Kuo­pi­oon tai Oulu­un muut­to on shok­ki. Noi­ta mainit­tua kolmea kaupunkia vaivaa eri­tyis­es­ti se, että niis­sä asuu vain maalaisia. Ver­hon­raos­ta tiiraavia hihit­tele­viä ja maalaise­nilkeitä kylän­miehiä, joi­ta voit louka­ta tietämät­täsi käyt­täy­tymäl­lä väärin:

    Kuka jak­saa nous­ta aamu­vi­ideltä nous­ta lakaise­maan por­taitaan kuuras­ta ja nouta­maan pos­tia laatikos­ta, ettei lahko­lais­naa­puri saa aihet­ta tiedot­taa seu­rois­sa paikalliselle esimiehelle­si, että “se mei­jän yhteinen naa­puri se on, tuo­ta, aamu-unista sort­tia — ihan niinku me muuk­ki, joo. Vaan näyt­täneepä tosi­aan aina­ki tois­tat­taisek­si jak­sa­van töi­hin lähteä — ihan niinku me muuk­ki. Las­ten pyörät se kyl­lä jät­tää ker­räämät­tä pihamaal­ta illak­si suo­jaan — niinku me muuk­ki joskus. Per­jan­taina ja joskus lau­van­taina tun­tuu kyl­lä val­ot pala­van myöhälle — ottasko viinaa vai kat­tosko telekkaria — niiku ei kukkaan meistä koskaan. Pitäkäähän sil­imäl­lä ja lapset pois niijen kakaroi­jen seuras­ta. Siitä ei hyvä heru!”

    Ja kohta­han laskeu­tuu kyräi­lyn viit­ta kaikkien harteille. Aikansa sitä kestää mut­ta kun tietää, että joku Oulun kokoinen kaupun­ki on umme­htunut kylä, jos­sa kaik­ki vähänkään silmäätekevät tun­te­vat toisen­sa ja jos­sa kult­tuuri on myn­nehtyneen Kaltion ja Eeli Aal­lon syn­onyy­mi, ei jaksa. 

    Molem­min­puolisen alkuki­in­nos­tuk­sen ver­ran olot ovat siedet­tävät, mut­ta mitä enem­män yrität oul­u­lais­tua tai kuo­pi­o­lais­tua, sitä kapeam­mak­si lankku käy. Sit­ten eräänä aamu­na koet yllä­tyk­sen: san­ot naa­purille­si huo­men­ta ja tämä vas­taa että “Haista paska!” 

    Sin­un ei tarvitse tietää, miten olet hän­tä loukan­nut. Kyl­lä hän sen itse tietää. Onkin tul­lut aika pala­ta ihmis­ten ilmoille.

  13. Edelleen noin yleis­es­ti, IT-organ­isi­ti­a­tion pyörit­tämi­nen suomes­sa noin yleis­es­ti on haas­tavaa jo Pääkaupunkiseudul­la, tän­nekin joudu­taan rah­ta­maan erikoisas­iantun­ti­joi­ta ulko­mail­ta ihan vaan sen takia että kyseistä hilav­itkutin­ta ei osaa kun­nol­la koko maas­sa kukaan tai niil­lä kahdelle kaver­il­la on muu­ta tekemistä. Pienem­mät paikkakun­nat pyörivät miten pyörivät Kehä I sisäl­lä ole­vien asiantun­ti­joiden avustuksella.

    Siinä vai­heessa kun palvelu on nurin niin lentokonet­ta odot­ta­van aika on pitkä. Lisäk­si näi­den bit­ti­hem­mo­jen sidos­ryh­mä on tyyp­il­lis­es­ti jonkun toisen alan asiantun­ti­jat joi­ta varten ne jär­jestelmät on tehty…

    Se että läh­es kaik­ki asiantun­ti­jat keskit­tyy jollekin paikkakun­nalle on siinä mielesä poli­it­ti­nen päätös, että se keskit­tymä on luo­tu esimerkik­si koulu­tus­poli­ti­ikalle. Se voisi olla jos­sain muual­lakin, mut­ta se ei voi olla hajautet­tuna use­aan paikkaan.

    En tiedä onko Lääke­laitos sem­moinen tutk­i­jankam­mio jos­ta ei keskustel­la ulospäin kuin sil­loin täl­löin. Jos kyl­lä, niin se voi sijai­ta mis­sä tahansa. Jos ei niin sen pitää olla siel­lä mis­sä sidos­ryh­mätkin on.

  14. Timo:
    “Ai niin: vaik­ka moni toisin väit­tää on tosi­a­sia että aika ja paik­ka alka­vat menet­tää merk­i­tys­tä tieteel­lis­teknisessä työssä. On ihan se ja sama onko asiatun­ti­ja siel­lä, tääl­lä, Kiinas­sa, Amerikas­sa, Indoki­inas­sa…. Tämä ei ole ide­al­is­mia, vaan fak­ta jon­ka näen joka päivä työelämässä.”

    Tieteel­lis­teknistä työtä voidaan toki tehdä mis­sä vain, mut­ta jos johonkin yksikköön halu­taan houkutel­la mah­dol­lisim­man hyvät osaa­jat, se yksikkö kan­nat­taa sijoit­taa sel­l­aiseen paikkaan, jos­sa kyseiset henkilöt halu­a­vat asua. Tieteel­liteknil­lisessä työssä on myös tärkeää, että läheltä löy­tyy mah­dol­lisim­man paljon omaa alaa sivuavaa/tukevaa osaamista. On tietenkin kau­nis aja­tus, että IT-aikakaudel­la fyysi­nen sijain­ti ei rajoi­ta yhteistyömah­dol­lisuuk­sia, mut­ta käytän­nössä sil­lä on merk­i­tys­tä. Kär­jis­te­tysti, jos esimerkik­si MIT siir­ret­täisi­in Alaskaan, sen taso romahtaisi.

  15. Hienoa­han se on, jos savolaisvir­taa saadaan jotenkin tyre­hdytet­tyä. Miten vaan saataisi­in Lip­po­nenkin muut­ta­maan takaisin isien­sä maille.
    Tilas­tokeskuk­sen vähiten vai­h­tu­vat työn­tek­i­jäthän ovat sosi­olo­ge­ja, kun heil­lä ei ole samanalaista työ­markki­naa kuin esim ekonomisteilla.

  16. Tot­takai siir­tymä­vai­heesta tulee viras­toille han­kala, mut­ta ei se ole vielä mikään syy olla toteut­ta­mat­ta siir­toa. Asiantun­ti­joi­ta koulute­taan tässä maas­sa Helsin­gin ulkop­uolel­la ja on ihan luon­te­vaa, että myös sitä työtä, jopa val­tion työ­paikko­ja, löy­tyy asiantun­ti­joille Helsin­gin ulkop­uolelta. Mon­et meistä eivät halua muut­taa sen enem­pää Helsin­gin keskus­taan kuin Nurmijärvellekään. 

    Tam­pereel­la asiantun­ti­jatyötätekevän pariskun­nan toise­na puoliskona vähän huvit­ta­vat ja toisaal­ta ärsyt­tävätkin nuo jyvä­jem­marikir­joituk­set. Ei tääl­lä Kepua äänestä kuin teiskolaiset.

    Oma­l­la työ­paikalla kyl­lä tun­tuu siltä, että kyl­lä enem­män melkein löy­tyy hoita­ja-asiantun­ti­japariskun­tia kuin asiantun­ti­ja-asiantun­ti­japariskun­tia. Hoita­jan on taas help­po työl­listyä mis­sä päin maa­ta hyvän­sä, minne per­heen työ vie (las­ten koulut ja per­heen sosi­aaliset suh­teet onkin sit­ten vähän han­kalampi pala).

  17. Siir­tymä­vai­he on vaikea ja var­masti herät­tää vas­tar­in­taa, enkä tiedä miten se voitaisi­in jouhev­asti toteut­taa. Sinän­sä aja­tus val­tion laitosten sijoit­tamis­es­ta pk-seudun ulkop­uolelle on aivan mainio. Aivan var­masti moni asiantun­ti­jakin mielel­lään muut­taisi pois ruuhka­suomes­ta, jos vain työtä olisi tar­jol­la muualla.

  18. Teemu Kemp­painen:
    “Aivan var­masti moni asiantun­ti­jakin mielel­lään muut­taisi pois ruuhka­suomes­ta, jos vain työtä olisi tar­jol­la muualla.”

    Asia kan­nat­taisi kuitenkin kun­nol­la selvit­taa, ennen kuin lahde­taan mutu-tun­tu­mal­la laitok­sia siirtele­maan. Uskoisin, etta laitosten siir­t­a­mi­nen esim. Tam­pereelle tai Turku­un, ei valt­ta­mat­ta heiken­taisi niiden toim­intaedel­ly­tyk­sia kovin paljoa. Sen sijaan vaatii kyl­la aikamoista opti­mis­mia olet­taa, etta toim­intaedel­ly­tyk­set esim. Lappeen­ran­nan, Joen­su­un tai Rovaniemen kaltai­sis­sa yliopis­tokaupungeis­sa oli­si­vat yhta hyvat kuin Helsingis­sa. Toki nai­hin virkoi­hin var­masti loy­tyy muodol­lis­es­ti pat­e­via hak­i­joi­ta pienem­mis­sakin kaupungeis­sa, mut­ta mita pienem­mas­ta hak­i­ja­joukos­ta asiantun­ti­jat joudu­taan val­it­se­maan, sen han­kalam­paa todel­lis­ten osaa­jien loy­t­a­mi­nen on. 

    Viimekadessa kyse on arvo­valin­nas­ta. Paljonko olemme valmi­it tin­ki­maan kyseis­ten laitosten toim­intaedel­ly­tyk­sista alue­poli­it­tis­ten moti­ivien vuoksi.

  19. Vieroksun puolue­poli­it­tisen leimakirveen käyt­töä… Sanonkin sik­si vain, että touhu on harv­inaisen selvää sil­tarumpuilua… puoluet­ta ääneen mainitsematta.

  20. Olen syn­type­r­äi­nen helsinkiläi­nen. Silti viihdyin yli 20 v Savos­sa. Kuo­pios­sa siitä ajas­ta vajaa puo­let. Kuo­pio on ihan hyvä kaupun­ki. Eikä liian pieni. Kult­tuuri­akin on.

    Kyl­lä maalaisik­si yms nimit­te­ly on vain tyh­mien helsinkiläis­ten touhua. Heistäkin iso osa on junan tuo­mia. Kyl­lä elämää ja vieläpä laadukas­ta on Kehä III ulkop­uolel­lakin. Ja rahaa riit­tää muuhunkin kuin asun­non maksamiseen.

    Pakko­muut­ta­mi­nen on kyl­lä ongel­mallista. Mitä muuten nykyään tapah­tuu val­tion palveluk­ses­sa ole­valle joka ei halua muut­taa? Pääseekö ns lakkau­tus­pal­ka­lle vai joutuuko työttömäksi?

    Kun nykyään per­heis­sä molem­mat puolisot käyvät töis­sä on pakko­muut­ta­mi­nen läh­es mahdotonta. 

    Vaik­ka Kuo­pi­oo on asuin­paikkana hieno on pakko sanoa ettei siel­lä avoimia työ­paikko­ja suurem­min ole. Eli jos toinen puoliso muut­taa työ­paikan muu­ton joh­dos­ta niin voi melkein laskea että toinen jää työt­tömäk­si. Ei mikään kiva valinta.

    Asiantun­ti­joiden siirtämi­nen kovin pienelle paikkakun­nalle on ongel­mallista myös ammat­til­lisen kehit­tymisen ja urakier­ron kannal­ta. Pienel­lä paikkakun­nal­la ei huip­puam­mat­ti­laiselle ole työ­paikan vai­h­tom­ah­dol­lisu­ut­ta ja jos raken­nat omakoti­talon jon­nekin pel­lolle et huonoim­mas­sa tapauk­ses­sa pääse asun­nos­tasi eroon kuin vain tap­pi­ol­la. Eli joudut hel­posti turpeeseen sidotuksi.

    Yri­tyk­selle tai laitok­selle taas huip­puam­mat­ti­lais­ten huip­ul­la pitämi­nen vaatii erikois­toimia kun tavanomaiseen luon­nol­liseen vai­h­tu­vu­u­teen ei pienel­lä paikkakun­nal­la ole edellytyksiä.

    Hiukan vaikea aset­taa rajaa mikä on pieni paikkakun­ta. Ja vaikut­taako kaupun­gin hen­keen että kyse on yliopis­tokaupungista? Minä uskon että sil­läkin on merk­i­tys­tä. Min­ulle helsinkiläisenä Kuo­pio oli niil­lä alara­joil­la. Kun asuin yli 10 v tuol­laisel­la 10000–20000 asu­jan seudul­la se oli kyl­lä aika ahdis­tavaa. Muual­ta muut­tanut ei saanut aitoa kotiseu­tuoikeut­ta milloinkaan.

    Peri­aat­teessa julkisen hallinnon jakami­nen tasais­es­ti ympäri maan on mielestäni hyvä asia mut­ta minus­ta kan­nat­taisi alkaa se hajasi­joit­ta­mi­nen vaik­ka siirtämäl­lä osa viras­ton töistä tehtäväk­si etä­työnä. Kyl­lä se nykyään on mon­es­sa työssä mah­dol­lista. Sit­ten kun muu­ta­mas­sa vuodessa iso osa on siir­ret­ty toiselle paikkakun­nalle etä­työk­si voi lop­unkin viras­ton siirtää jo huo­mat­tavasti helpommin.

  21. Any Nyy­mi: protestoin, että kuvailet Oul­u­laisen ajatuk­sen­juok­sua Savon murteella!

  22. Minus­ta tässä keskustelus­sa on mie­lenki­in­toise­na piir­teenä asiantun­te­muk­sen mys­ti­fioin­ti: Kaik­ki tieto ja viisaus asuu jos­sakin (Helsinkiläisessä) tutk­i­jakam­mios­sa jos­sa yksinäi­nen guru työsken­telee ja tätä yksinäistä gurua mei­dän sit­ten tulee joukol­la kumar­taa ja palvoa.

    On virheel­listä viita­ta tutkimuk­seen jota ei muista tarkkaan, mut­ta käsit­tääk­seni on selkeästi havait­tu että osaami­nen ja men­estys ei syn­ny yksit­täi­sistä huipuista vaan tasais­es­ta asiantun­ti­ja­joukos­ta joka pelaa yhteen. Yksit­täi­nen asiantun­ti­ja on päi­vas­toin mah­dolli­nen uhka ja hidaste organ­isaa­ti­olle. Ts. Kuten tun­tem­at­tomas­ta tiedämme sota ei kaipaa yhtä miestä, Rokkaakaan.

    Asiantun­te­mus­ta on kaikkial­la Suomes­sa, riit­tää kun paikkakun­nalle saadaan virkoi­hin tarpeek­si päte­viä hakijoita. 

    Ville: Tässä on nyt vähän sel­l­ainen mielipi­de vas­taan mielipi­de ‑tilanne. Min­ul­la ei ole oma­l­ta puoleltani muu­ta todis­tet­ta väit­teeni tuek­si kuin mais­terin paper­it tieto­jenkäsit­telystä ja pitkä koke­mus vir­tu­aal­i­ti­imis­sä toimimisesta/sen johtamis­es­ta. En usko ole­vani mitenkään poikkeuk­selli­nen ihmisyk­silö: jos tämä toimii min­ul­la se toimii uskoak­seni muillakin.

  23. Mikä sen takaa, että kovim­mat hak­i­jat pääkaupunkiseudul­la hakeu­tu­vat nimeno­maa val­tion tutkimus­laitok­si­in, jos “oikei­ta” parem­min palkat­tu­ja töitäkin on tar­jol­la? Varsinkin kun tietää että joko on mak­set­ta­va törkeää hin­taa ahtaas­ta asun­nos­ta tai sit­ten istuk­sit­ta­va joka aamu ruuhkassa.

  24. En ymmär­rä lainkaan, mik­si val­tion viras­to­ja pitää siirtää? Ymmär­rän sen, jos uusi viras­to peruste­taan ja se päätetään perus­taa vaikka­pa Kuopioon. 

    Viras­ton siir­rosta ei ole muu­ta kuin hait­taa. Koko organ­isaa­tio raken­netaan uudelleen. Kenen eduk­si? Lop­pu­vi­imein osa toimin­noista val­uu kohti suurem­pia kaupunke­ja, sil­lä kon­tak­tip­in­ta muuhun yhteiskun­taan pain­ot­tuu niihin. Johta­jat ja asiantun­ti­jat ravaa­vat kok­ouk­sis­sa ympäri Suomea. Toki se on hyvää poli­ti­ikkaa, jos halu­taan tukea Finnairia.

  25. “Any Nyy­mi: protestoin, että kuvailet Oul­u­laisen ajatuk­sen­juok­sua Savon murteella!”

    Oul­u­lais­ten ajatuk­sen­juok­su ja kieli on ter­vakaupunkiper­in­teestä johtuen vähän tah­meaa, sel­l­aista ter­va­pastill­in soutamista ja huopaamista. Piti siis laina­ta savolainen, jot­ta asia olisi tul­lut ker­ro­tuk­si sääl­lisessä ajas­sa ja tilassa. 🙂 

    “Minus­ta tässä keskustelus­sa on mie­lenki­in­toise­na piir­teenä asiantun­te­muk­sen mys­ti­fioin­ti: Kaik­ki tieto ja viisaus asuu jos­sakin (Helsinkiläisessä) tutk­i­jakam­mios­sa jos­sa yksinäi­nen guru työsken­telee ja tätä yksinäistä gurua mei­dän sit­ten tulee joukol­la kumar­taa ja palvoa.”

    Aja­tusvirhe: yksinäi­nen guru asuu Oulus­sa tai Itä-Suomes­sa. Toista gurua ei ole lähi­mail­la ja per­hekin on karan­nut etelään. Käy asumas­sa jos­sain maakun­takaupungis­sa ja tiedät mik­si — siis kun­han masen­nus­lääk­i­tyk­sesi alkaa vaikuttaa.

    Täl­lä en tah­do pelotel­la ketään mut­ta Helsin­ki-Tam­pere-Turku ‑kolmios­ta ei ketään pitäisi houkutel­la itään ja pohjoiseen. Ei siitä hyvä heru: Kun aamul­la san­ot työkaver­ille­si “MOI!” tämä ryhtyy etsiskelemään siitä sarkas­mia ja alle­go­ri­aa ja mitä niitä vieras­sano­ja onkaan.

    San­ot “MOI!” myös seu­raa­vana aamu­na ja kas, kaverisi ajat­telee, että tuo etelän varis vain jatkaa kettuiluaan. 

    Kol­man­te­na aamu­na huo­maat, että kahvilusikkasi on vään­nel­ty uri gel­lerik­si ja lahko­laiset (hel­lar­it, lestaatit, jeho­vat, heinoslaiset, kom­mar­it, demar­it, SKP:läiset — kaik­ki) ovat tiivi­isti omis­sa huoneis­saan. Ja sinä niiden ja kaiken ulkopuolella. 

    Kaikkien porukoiden suurin yhteinen nimit­täjä eli suurin type­r­ys käyn­nistää muidenkin puoles­ta piikit­te­lyn, jos­sa ulkopaikkakun­ta­laisu­ute­si on suurin vikasi. Tämä läskilinssi­nen tol­lo sanoo aina jotain ärsyt­täväk­si tarkoitet­tua ja vilkuilee mui­ta ja iskee heille silmää avoimesti ja hohot­taa kuin puuhevo­nen ja tirskuu kourakup­pi­in­sa “tsih tsih tsih”. 

    Koh­ta kukaan ei voi puhua sin­ulle mitään kuin vaivihkaa uri­naalin ääressä ja selkän­sä taakse vilkuillen. Jos joku kol­mas tulee paikalle, suu nap­sah­taa kiinni. 

    Niin sinä sit­ten tepastelet siel­lä uudessa työ­paikas­sasi tietämät­tä, mitä ihmettä olet tehnyt. Ken­ties 10 vuo­den jäl­keen itselle­si pal­jas­tuu, että sinus­ta oli käytet­tävis­sä tieduste­lu­ti­eto­ja: olet 18-vuo­ti­aana kuu­lunut SVUL:n tai TUL:n seu­raan, olet tai et ole kirkon jäsen tai mitä tahansa, joka voi häir­itä edes jotain paikallista päss­in­päätä, jon­ka per­in­töre­vi­ir­iä uhkaat. Hän hoitaa sin­ut pelistä supat­tele­mal­la. Niin se “Oulusa” ja “Kuo­piosa” on aina tehty. Kaikkien on tul­ta­va supat­telukinkerei­hin, kos­ka muuten supina ja sip­inä uhkaa omaa oksaa.

    Ain­oa päivä, jol­loin jos­sain Oulus­sa voi olla läh­es oma itsen­sä on vaikka­pa Ilmak­i­taran MM:t. Sil­loin paikalla on vieras­ta väkeä niin paljon, että 364 päivää köyt­tä ras­van­neet ja haulikon piip­pu­un tui­jot­ta­neet oul­u­laiset kehtaa­vat vetää per­skän­nit vieraiden piikki­in. Sil­loin he luule­vat että sinäkin olet umpi­jur­ris­sa ja puhu­vat mitenkuten vapau­tuneesti kän­nisi piikki­in — vaik­ka olet ain­oa vesi­selvä koko hiton maakunnassa. 

    Työ­paikalla sin­ul­ta kuitenkin kysel­lään sen päss­in­pään toimes­ta “Sam­mukko hä, vejikkö pal­i­jo viinaa ohtaan? Oksen­sikko? Hei pojat, kuulit­tako, etelän varis on juopotel­lu ja sam­munu vis­si­in Letkun puis­toon ku on naa­ma nuin palokun­nan punane, rah rah rah rah!”

  26. Lääke­laitos ei ole tutkimus­laitos, mut­ta sen henkilökun­ta on ja sen on olta­va hyvin asiantun­te­vaa. Niin­pä heil­lä ei ole työ­markki­noil­la hätäpäivää, vaik­ka työ­paik­ka menee alta pois. Lääke­laitok­sel­la sen sijaan on hätä saa­da riit­tävän nopeasti uut­ta yhtä osaavaa ja kokenut­ta väkeä tilalle, sil­lä lääkey­htiöi­den juo­nia ei opi oppikir­jo­ja luke­mal­la- varsinkin, kun moni lääke­laitok­sen työn­tek­i­jä var­maankin siir­tyy vastapuolelle, lääkey­htiöi­den palvelukseen. 

    Minä en tiedä, kuin­ka päivit­täistä ovat lääke­laitok­sen henkilökun­nan kok­ouk­set STM:n ja kelan edus­ta­jien kanssa. Silti luulen, että Kuo­pi­o­ta enem­män alueel­lis­tamis­es­ta voit­taa Finnair.

  27. Timo, eipähän min­ul­lakaan aiheesta muu­ta tietoa ole kuin oma näp­pitun­tu­ma. Oma näke­myk­seni on, mitä erikois­tuneem­mas­ta ja vaa­ti­vam­mas­ta tehtävästä on kyse, sen enem­män yksilön eri­ty­is­lah­jakku­us koros­tuu. Esimerkik­si ääri­ta­pauk­se­na Ein­stein, hänen työ­panos­taan ei olisi pystynyt legioon­alli­nenkaan keskinker­taisia fyysikko­ja kor­vaa­maan. Eli täl­lä tasol­la sota nimeno­maan kaipaa sitä yhtä miestä (tai naista). Mikä sit­ten on vaa­timus­ta­so näis­sä val­tion asiantun­ti­javi­ras­tois­sa, en tiedä. Veikkaisin, että ainakin siel­lä hier­arkian yläpäässä tarvi­taan aika kovata­soista asiantun­te­mus­ta yhdis­tet­tynä johtamisosaamiseen, mikä on valitet­ta­van harv­inainen yhdistelmä. 

    En ole yksi­tu­umais­es­ti näitä siir­to­ja vas­taan, mut­ta kyl­lä näi­den viras­to­jen toim­intaedel­ly­tyk­set uudel­la paikkakun­nal­la pitää arvioi­da perus­teel­lis­es­ti ja objek­ti­ivis­es­ti, eikä vain olet­taa, että osaa­jia löy­tyy, jos paikkakun­nal­la on yliopis­to. Suomes­sa alue­poli­ti­ikkaa tehdään nimit­täin valitet­ta­van usein pelkäl­lä aat­teen palol­la, tämä Rovaniemen tapaus on siitä hyvä esimerkki.

  28. Tääl­lä on koval­la kädel­lä kar­sit­tu kaiken­lainen yksit­täistä kansan­ryh­mää vas­taan kohdis­tet­tu iva ja solvaaminen. 

    Ilmeis­es­ti oul­u­laiset ja kuo­pi­o­laiset ovat poikkeus. 

    -Ellu (Stadista)

  29. Osmo: “Lääke­laitok­sel­la sen sijaan on hätä saa­da riit­tävän nopeasti uut­ta yhtä osaavaa ja kokenut­ta väkeä tilalle, sil­lä lääkey­htiöi­den juo­nia ei opi oppikir­jo­ja luke­mal­la- varsinkin, kun moni lääke­laitok­sen työn­tek­i­jä var­maankin siir­tyy vastapuolelle, lääkey­htiöi­den palvelukseen.”

    Mielestäni syyl­listyt juuri aikaisem­min mainit­se­maani asiantun­te­muk­sen mys­ti­fioin­ti­in. En usko tuo­hon väit­teeseen, olen näh­nyt omin silmin kuin­ka hyvän poh­jak­oulu­tuk­sen saa­neesta novi­i­sista kuo­ri­u­tuu nopeasti piinko­va ammat­ti­lainen joka puree kokenut­ta konkaria koipeen kuin terrieri.

    Jos lääke­laitok­sen virkoi­hin riit­tää Kuo­pios­sa vaa­timuk­set täyt­täviä hak­i­joi­ta ja hyvät tilat se riit­tää. Tai ei aivan: lisäk­si pitää oppia uusi työn­teon kult­tuuri jos­sa työn­tek­i­jöitä ei kyylätä, asioi­ta hoide­taan puhe­limes­sa ja vir­tu­aali­palavereis­sa, jne. Kuu­lostaa vaikeal­ta mut­ta on todel­lisu­udessa ääret­tömän help­poa ja tehokas­ta. Todel­li­nen tarve matkus­taa voi olla yllät­tävän pieni, todel­la minimalistinen.

  30. Voisin kuvitel­la, asi­as­ta mitään ymmärtämät­tä, että Lääke­laitok­sen edus­ta­jat tapaa­vat myös lääkeyri­tys­ten edustajia.

    Vaikkei sitä Esson baarin pöytäpuhei­den perus­teel­la uskoisikaan, niin eduskun­ta on myös asiantun­ti­jayk­sikkö. Mitäs jos Keskus­ta lait­taisi jalat suun tilalle ja hajasi­joit­taisi eduskun­taryh­män­sä Kajaani­in? Perässä menisi puolue­toimis­to Töölöstä, jolle var­masti löy­ty­isi halukas vuokraaja.

    Edus­ta­jille olisi tar­jol­la luon­non­läheinen työym­päristö ja pel­let­tiläm­mite­tyt talot. Tapaamiset hoi­tu­isi­vat “ihan yhtä hyvin” videoneu­vot­teluina, sähkö­posti tehokkaaana viestin­täkana­vana tek­isi vähätkin tapaamiset tarpeet­tomak­si. Helsinki­in lennet­täisi­in har­vak­seltaan sähkö­suihkukoneel­la joka saa vir­taa siipeen kiin­nite­tys­tä tuuligeneraattorista.

    Tietenkin tämä voisi lyhyen muu­ta­man kymme­nen vuo­den siir­tymäa­jan hie­man laskea Keskus­tan eduskun­taryh­män tehokku­ut­ta. Ei ole kuitenkaan lainkaan selvää että tämä olisi veron­mak­sajien tappio.

  31. Häir­it­see kyl­lä min­u­akin alku­peräisenä (tosin ei-savolaise­na) maalaise­na ja maaseu­tukaupunkien van­noutuneena ihail­i­jana jonkun ver­ran se var­ma vaikkakin epä­suo­ra tapa, jol­la pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la asu­via pide­tään jälkeenjääneinä.
    Varsi­nainen ongel­ma on edelleen se, että kaik­ki on jos­sain vai­heessa tupat­tu yhteen läjään Helsinki­in ja lähistölle.
    Jotkut Kuo­pi­ot tai Jyväskylät eivät ehkä ole parhai­ta vai­h­toe­hto­ja, mut­ta menkääpä esimerkik­si Mänt­tään, Vam­malaan tai Kankaan­päähän niin jo rupeaa inno­vati­ivi­su­us ja luovu­us ja osaami­nen ja erikoisosaami­nen varsi­nais­es­ti kukois­ta­maan muual­lakin kuin omahyväi­sisä puheissa.
    Helsinkiläi­nen pikkusieluisu­us on muuten ihan yhtä pien­tä tai suur­ta kuin maalainenkin pikkusieluisuus.
    Helsinkiläisen ja pahamainen maaseu­tukepuil­i­jan epäter­veessä yli­it­se­tun­nos­sa ei ole oikeasti ero­ja, jos on malt­tanut molem­pia seurata.

  32. “Tääl­lä on koval­la kädel­lä kar­sit­tu kaiken­lainen yksit­täistä kansan­ryh­mää vas­taan kohdis­tet­tu iva ja solvaaminen.

    Ilmeis­es­ti oul­u­laiset ja kuo­pi­o­laiset ovat poikkeus.

    -Ellu (Stadista)”

    Olet käsit­tänyt aivan väärin: kyse ei ole solvaamis­es­ta ja pilka­s­ta, vaan erään tyylila­jin käytöstä hyvin vaka­van asian — kult­tuurieroista johtu­van työ­paikkak­iusaamisen — esiinnostamiseksi. 

    Hienoinen sati­iri on nähdäk­seni hyvä, taloudelli­nen ja joskus ain­oa mah­dolli­nen keino ker­toa asioista, joista ei muuten voi edes puhua tai joi­ta ei ole edes tun­nis­tet­tu vielä. Meil­lähän ei ole tietääk­seni mis­sään parem­min käsitel­ty näitä yhden kielialueen sisäl­lä vaikut­tavia kult­tuuriero­ja ja niiden syitä ja seurauksia. 

    Sen sijaan meille(kin) on luo­tu näi­den ero­jen häivyt­tämisek­si stereo­ty­p­i­oi­ta: lap­pi­lainen sitä, poh­jalainen tätä. Mikään mieliku­va ei pidä tietenkään paikkaansa. Helsinkiläi­nen ei olekaan — yllä­tys — ylpeä vaan mitä jovi­aalein ja sietää eri­laisu­ut­ta ker­ras­saan lois­tavasti. Pohjoises­sa ja Savos­sa esimerkik­si luul­laan, että Helsingis­sä sitä taide­taan vas­ta rasis­te­ja olla, kun mekin olemme sen­tään melkoisia, vaik­ka paikkakun­nal­la ei ole kuin kolme soma­lia. Jne.

    Nämä kult­tuurierot muut­tuvat lihak­si, kun niiden keskelle muut­taa. Ei niitä tietenkään paikkakun­nal­laan vär­jöt­televä oul­u­lainen ja savolainen itse huo­maa, hän­hän on syn­tynyt häkkiinsä. 

    Huo­mau­tan vielä, että suo­ma­laisen on jopa vaikeampi sopeu­tua aivan uudelle seudulle koti­maas­saan kuin ulko­maalais­taus­taisen Suomeen: suo­ma­laiselta odote­taan luon­to­jaan paikkakun­nan stan­dar­d­i­en tun­temista ja nou­dat­tamista. Ja vielä: näi­den pikkukylien ihmiset itsekin ahdis­tu­vat loukois­saan ja kär­sivät omas­ta usein ulkoa pakote­tus­ta reviirikäytöksestään.

    Ulko­mail­la tavates­sa tai vain kahdestaan koh­dates­sa nämä kirkonkylän­sä keskus­ta- ja lahko-mul­lahien ala­maiset saat­ta­vat olla mitä main­ioimpia tyyppe­jä. Mik­seivät olisi kun­han vain uskalta­vat. Tois­taisek­si eivät aina uskalla.

  33. Demen­tikko kysyy: Olen kyl­lä lukenut kir­jasi “Min­is­terikyyti”, mut­ta en muista kuu­lui­v­atko nämä lääkeasi­at sil­loin perus­palve­lu­min­is­terin toimi­alueeseen? Itse epäillen etteivät Lääke­laitok­sen, KELA:n, STM:n, Stakesin, KTL:n, Kun­tali­iton sekä VV:n virkamiehet pidä yhteisiä strate­giakok­ouk­sia, vaik­ka syytä olisi. Voisin melkein löy­dä suuria sum­mia vetoa, etteivät nämä ter­vey­den­hoidon pelu­rit ole koskaan avoimesti miet­ti­neet kuin­ka asi­at hoide­taan yhteiskun­nan kannal­ta mah­dol­lisim­man järkevästi sekä taloudellisesti. 

    P.S. Väli Kuo­pio-Helsin­ki tait­tuu VR:n kalus­tol­la run­saas­sa neljässä tunnissa.

  34. Lääkealal­la vuosikym­meniä olleena — niin val­tion valvon­nas­sa kuin teol­lisu­udessa — voin tode­ta, että Lääke­laitok­sen työn sisäl­lön osaami­nen opi­taan vain työn kaut­ta koke­neem­pi­en tuel­la. Yliopis­to­tutk­in­to ei tee päteväk­si lääke­tur­val­lisu­u­den valvo­jak­si, vaan ehkä 5–10 vuo­den työsken­te­ly tieteel­lisin argu­mentein perustel­lus­sa juridis-reg­u­la­torises­sa työ­maail­mas­sa, jon­ka ydin on Lon­toos­sa EU:n lääke­vi­ras­tossa ja osaa­jat jokaisen eri EU-jäsen­maan lääke­valvon­tavi­ras­tossa. Oppia saa myös pöy­dän toiselta puolelta teol­lisu­ud­es­ta (=pääkaupunkiseudul­la), mut­ta oikoti­etä yliopis­tos­ta heti valmi­ik­si osaa­jak­si ei ole. Lääke­laitok­sen valvon­tako­hteista suurin on lääke­te­ol­lisu­us, jon­ka Suomen tytäry­htiöt ja koti­maiset valmis­ta­jat toimi­vat pääkaupunkiseudul­la. EU-lääke­valvon­nan kaut­ta Lääke­laitos valvoo EU-tasol­la sato­ja valmis­tei­ta, joiden teho-tur­val­lisu­us-laatu-tasos­ta Suo­mi vas­taa työn­jaol­lis­es­ti muiden EU-val­tioiden puoles­ta. Ulko­mainen lääke­te­ol­lisu­us teetät­tää Suomes­sa paljon kli­in­isiä lääke­tutkimuk­sia, jon­ka mak­sa­jat ovat pääkaupunkiseudun tytäry­htiöt. Pääosa laitok­sen asiantun­ti­jatyön part­nereista on siis pääkaupunkiseudul­la, Lon­tossa ja muual­la EU:ssa (tuotan­non tarkas­tusko­hteet esim. Inti­as­sa, Turkissa ja USA:ssa). Lääkkei­den valmis­t­a­mi­nen, myyn­ti, jakelu ja markki­noin­ti on ehkä kaik­ista “kulu­tus­tuot­teista” kat­tavin. Lait- ja ase­tuk­set ovat EU-tasoisia, samoin niitä koske­vat määräyk­set ja suosi­tuk­set. EU-virkamieskok­ouk­sisa on melkois­es­ti — yleisem­min Lon­tossa ja Brys­selis­sä. Lääke­laitos on siis pääosin muu­ta kuin maan rajo­jen sisäl­lä toimi­va viras­to. Toki Lääke­laitok­sel­la on vas­tuu lääkkei­den vähit­täis- ja tukku­jakelun valvon­nas­ta sekä markki­noin­nin valvon­nas­ta maan rajo­jen sisäl­lä, mut­ta pääosa toimista ovat sen laa­tu­isia, ettei niitä ole tarkoituk­sen­mukaista tehokkus- tai taloudel­lisyyssy­istä alueel­lis­taa — jollei halua tuho­ta tämän toimin­non kansal­lista asiantun­ti­jaosaamista noin 10–15 vuo­den ajak­si. Jos tämä osaami­nen on nyt ole­mas­sa ja se ei toden­näköis­es­ti siir­ry alueel­lis­tamiso­let­tamien mukana, niin on edesvas­tu­u­ton­ta alueel­lis­taa moinen asiantun­ti­jatyö ehdoin tah­doin. Käytän­nössä tämä asiantun­te­mus tapet­taisi­in ja sit­ten koko pyörä tai ruu­ti täy­ty­isi kek­siä hitaim­man kaut­ta uud­estaan. Toki tämäkin munaus voidaan tehdä, mut­ta järkeä siinä ei ole.

  35. Opiske­lin Kuo­pi­on yliopis­tossa provi­isorik­si, jatkoin opin­to­ja Far­masian lisen­si­aatik­si ja viimein Far­masian tohtorik­si. Kuo­pios­sa tuli vietet­tyä 12 vuot­ta. Kiva kaupun­ki sinän­sä. Far­masi­aan liit­tyvä tutkimushanke kuitenkin ajet­ti­in hil­jaa alas, mie­lenki­in­toisem­pi­en han­kkei­den paineessa. Tässä vai­heessa pakkasimme per­heeni kanssa tavarat ja siir­ry­imme pääkaupunkiseudulle ja minä Lääke­laitok­sen palveluk­seen. Helsinkiläistä minus­ta ei koskaan tul­lut, verot olen mak­sanut Kirkkon­um­melle ja Van­taalle. Aikanaan löy­tyi myös vaimolle töitä alueelta. Asun­not han­kit­ti­in, savoa vään­tävät lapset ruotsinkie­len kielikylpyyn ja elämä uomi­in­sa. 12 vuot­ta Lääkelaitoksessa.

    Kuo­pios­sa ei mitään vikaa, mut­ta toiseen ker­taan en olisi rum­baan lähdössä. Voin siis hyvin yhtyä Osmon päätelmi­in. Lääke­laitos (ts. Lääkealan osaamiskeskus) tul­laan raken­netaan Kuo­pi­oon poh­jal­ta, hiukan epäilen min­is­terin perustelui­ta, jois­sa täl­lä toimel­la taataan lääke­tur­val­lisu­us myös tule­vaisu­udessa. Lääke­laitok­sen rak­en­tamiseen Lääk­in­töhal­li­tuk­sen rau­nioil­ta menikin aikaa läh­es 15 vuot­ta ja tässä oli kyse pelkästä organ­isaa­tioud­is­tuk­ses­ta. Tässä ajas­sa saati­in aikaan organ­isaa­tio, jol­la on omat meri­it­tin­sä (lue kokoon­sa suurem­pi pain­oar­vo) EU-jäsen­val­tioiden lääke­valvon­tavi­ra­nomais­ten joukossa.

    Eli pieni on asiantun­ti­joiden muut­to­halukku­us. Kuo­pi­on tai Oulun asiantun­te­mus ei juuri organ­isaa­ti­olle tuo lisäar­voa nykyiseen. Vas­tavalmis­tuneet tai tieteenalo­jen huiput eivät auta asiantun­ti­joiden korvaamisessa.

  36. Timo: Sinä puhut aivan puutaheinää.

    Työsken­te­len itsekin juuri täl­lä het­kel­lä IT-kehi­tyspro­jek­tis­sa vir­tu­aal­i­ti­imis­sä, hoidan asi­at mail­itse ja puhe­limel­la, enkä kyylää mui­ta työn­tek­i­jöitä mut­ta koke­muk­seni perus­teel­la osaan sanoa että tämä työsken­te­ly­malli on täysin sovel­tuma­ton sel­l­aisi­in reaal­i­maail­man pros­es­sei­hin joiden ydin on eri sidos­ryh­mien intressien yhteensovittaminen.

    IT on eksak­tia, lääketiede ei, ja lääke­poli­ti­ik­ka kuu­lostaa aivan eri­tyisen dif­fu­usil­ta kuten poli­ti­ik­ka yleen­säkin. Intres­sit sovitel­laan neu­vot­telupöy­dässä ja lin­jauk­sista sovi­taan ftf.

    Ilman mitään tietopo­h­jaa uskon että näis­sä Lääke­laitok­sen kaltai­sis­sa organ­isaa­tiois­sa on aivan eri taval­la hil­jaista tietoa kuin jos­sain IT-pro­jek­ti­ti­imis­sä jos­sa todel­lakin ulkop­uolelta tul­lut novi­isi saat­taa olla tuot­ta­va ensim­mäis­es­tä päivästä alka­en. Ei asiantun­te­mus ole mys­ti­ikkaa vaikkei se kir­joi­hin ja kan­si­in olisi kirjattukaan.

    Itse miel­län Lääke­laitok­sen edun­valvo­jak­seni asiois­sa joista en ymmär­rä yhtään mitään. Sen ver­ran kuitenkin asiantun­ti­joiden johtamis­es­ta ymmär­rän että jos heitä tarpeek­si pitkään kyykyt­tää, he vai­h­ta­vat organ­isaa­tio­ta. Hyssälä on nyt ripus­tanut Lääke­laitok­sen väen löysään hir­teen, ja ulkop­uo­li­nen ihmettelee oliko tämäkin nyt taas kaik­ki aivan lop­pu­un asti harkit­tua ja tarpeen.

  37. Ote­taan­pa esimerk­ki: Pitkään kun­nal­lis ja val­takun­nan­poli­ti­ikkaa tehnyt kehäket­tu pääsee ulko­min­is­terik­si mut­ta joutuu yllät­täen lähtemään. Tilalle soite­taan eduskun­nan ulkop­uolelta nuori asiantun­ti­ja Brys­selistä kesken synt­täri­juh­lien ja kas mitä tapahtuukaan…

    Ihmisil­lä on ymmär­ret­tävästi tapa uskoa ole­vansa kor­vaa­mat­to­mia, että heil­lä on asiantun­te­mus­ta tai osaamista jota muil­la ei ole. Tämä on ymmär­ret­tävä defenssimekanis­mi. Van­han sanon­nan mukaan hau­taus­maat ovat täyn­nä kor­vaa­mat­to­mia ihmisiä. Ei kukaan ole kor­vaam­a­ton, kaik­ki ovat korvattavissa. 

    Kos­ka kyse on val­tion alun­perinkin tekemän virheen kor­jaamis­es­ta tulee tämän mielestäni näkyä työn­tek­i­jöille tehtävis­sä siir­to­tar­jouk­sis­sa / eropaketeis­sa. Ei ole kiel­let­tyä käyt­tää näis­sä siir­rois­sa ter­vet­tä järkeä, suu­nitel­mallisu­ut­ta ja siirtymäaikoja.

  38. Helsin­ki-keskeisyys on anteek­sian­net­tavaa, kos­ka oma koti­paik­ka lie­nee useim­mille rakas ja saa Helsinkiäkin rakas­taa. Silti taan­noin huvit­ti, kun Hesarikin uuti­soi, että Eva Dahlgren aloit­taa kuukau­den mit­taisen Pohjo­is­maid­en kiertueen­sa Turus­ta ja Helsingistä. Evan kon­sert­ti oli Turus­sa kak­si päivää aikaisem­min kuin Helsingis­sä. Täl­lainen nolo virhe ei kaiketi voisi sat­tua kuin helsinkiläiselle.

    Vakavam­min: ei se suun­na­ton lah­jakku­us- ja luovu­uskeskit­tymä sat­tumal­ta sinne Helsinki­in syn­ny. Se syn­tyy niin, että yleis­es­ti hyväksytään maan tas­a­puo­li­nen kehit­tämi­nen, mut­ta jokaises­sa yksit­täistapauk­ses­sa löy­de­tään lukuisia syitä, mik­si ao. viras­ton tai laitok­sen nyt kuitenkin pitää sijai­ta Helsingissä. 

    Olet­teko kuulleet muuten Berli­inin tai Tukhol­man kir­james­su­ista? En minäkään.

    Touko Met­ti­nen

  39. Mielestäni valmi­in ja toimi­van viras­ton siirtämiselle pitää olla hyvät perus­teet. Tässä tapauk­ses­sa on ilmeis­es­ti kysymys arvo­valin­nas­ta, jos­sa alue­poli­ti­ikalla on merkit­tävä pain­oar­vo. Aionoak­si perus­teek­si se ei kyl­lä riitä.

    Viras­to tulee toim­i­maan hyvin myös uudessa paikas­sa, vaik­ka se on Helsingistä kat­soen syr­jässä. Henkilöstöä asia var­masti jurp­pii, mut­ta elämä on muu­tok­sia täyn­nä. Tai ainakin pitäisi olla. Työn perässä muut­tanei­ta on Suo­mi täyn­nä. Uudel­la paikkakun­nal­la viihtymi­nen on on aika pitkälle kiin­ni asenteesta.

    Työ tekee asiantun­ti­joi­ta Kuo­pios­sakin, mut­ta viras­ton toim­inta tökkii var­masti jonkin aikaa ennenkuin se normalisoituuu.

  40. Voisi kai sen sanoa suorem­paakin: kun esimerkik­si yöl­lä yhden mais­sa pääsee koti­in­sa helpom­min Helsingistä kuin mis­tään naa­purikun­nas­ta (ml. se, joka on Helsin­gin suun­nas­sa) kaikissa kaupungeis­sa Ima­tra-Tam­pere-Rau­ma ‑lin­jan eteläpuolel­la, niin voisi jo ryhtyä ajat­tele­maan, onko meil­lä riit­tävän iso pääkaupunki.

    Ruot­sis­sa on kolme kru­unua: Tukhol­ma, Göte­borg ja Malmö. Niiden kehi­tys ja roolit näyt­tävät tas­apain­ois­il­ta jos ver­taa Suomeen. 

    Yksi suurimpia syyl­lisiä lie­nee kepu: jos hajasi­joite­taan, myös Seinäjoen, Mikke­lin, Kajaanin, Kankaan­pään ja Jyväskylän on saata­va osansa. Ja kierre jatkuu: demar­it vaa­ti­vat Kotkalle, Kemille ja Porille myös… 

    Eli jos halut­taisi­in todel­lista vastapain­oa Helsingille, pitäisi sijoit­taa Turku­un, Tam­pereelle ja mah­dol­lis­es­ti Oulu­un — tosin Sil­vasti saat­toi olla oike­as­sa Oulun suh­teen — Oulu vain hidas­taa pohjoisen autioitumista. 

    Touko Met­ti­nen

  41. Toi Tim­on viesti menee jo komi­ikan puolelle. Alueel­lis­tamis­pu­uhastelus­sa mil­lään asi­a­pe­rusteil­la ei ole ennenkään ollut yhtään mitään väliä, mik­si niil­lä olisi nyt? Ihmisiä kan­nat­taa heit­el­lä pitkin poikin Suomea, ihan vaan muu­tok­sen vuok­si? Ei tämä liit­tyy siihen että työn perässä on ennenkin muutet­tu, sil­loin on kuitenkin saatu vasti­neena työtä ja parem­pi elintaso.

  42. Art­turi Björk:

    “Any Nyy­mi: protestoin, että kuvailet Oul­u­laisen ajatuk­sen­juok­sua Savon murteella!”

    Sinivihreä:

    Murtei­den yhtäläisyy­det johtu­vat nähdäk­seni 1500-luvul­ta alka­neesta ns. savolais­ten ekspan­sios­ta, jon­ka aikana suuri joukko savolaisia vael­si maan poik­ki elin­ti­laa hakien esim. Pohjois-Pohjanmaalle. 

    Taisi­vat tuol­loiset muut­ta­jat olla sen ajan asiantun­ti­joi­ta, joiden jälkeläiset ovat sit­tem­min osin siir­tyneet asiantun­ti­joik­si esim. Helsinkiin.

  43. Tim­o­lle:

    Kyl­lä lah­jakkaas­ta novi­i­sista koke­neem­pi­en opas­ta­mana kehit­tyy muu­ta­mas­sa vuodessa pätevä ammat­ti­lainen, mut­ta tämä edel­lyt­tää, että on niitä koke­neem­pia. Jos lääke­laitok­ses­sa muut­to­halukku­us on samaa luokkaa kuin siel­lä poli­isin ATK-touhus­sa, Hyssälän esi­tys merk­it­see pahimil­laan sitä, että jouluku­un viimeisenä päivänä vuon­na 201X lääke­laitos lakkaute­taan Helsingis­sä ja tam­miku­un ensim­mäin­senä päivänä paikalta rekry­toidut novi­isit alka­vat opet­taa toisi­aan. Tämän tilanteen estämi­nen ei ole aivan helppoa. 

    Edelleen: min­isty­er­iöt kestävät kyl­lä sen, että johtoon tulee uusi ja koke­ma­ton, kos­ka näin tapah­tuu neljän vuo­den välein, mut­ta vaik­ka van­ha kehäket­tu jäisi johta­maan min­is­ter­iötä, siitä ei tulisi mitään, jos koko virkamieskun­ta vai­hdet­taisi­in kerralla.

  44. Val­tio on itse ollut suurin “autioit­ta­ja” tässä maassa.
    Pos­ti­laitok­sen yms. yksi­ty­istämisel­lä ollaan saatu aikaan pos­ti­toimi­paikko­jen yms. lakkaut­ta­mi­nen mon­es­takin kun­nas­ta. Sen seu­rauk­se­na ihmiset ovat muut­ta­neet palvelu­jen perässä asu­tuskeskuk­si­in. Nyt yritetään paika­ta asioi­ta siirtämäl­lä virastoja.

    En ymmär­rä täl­laista poli­ti­ikkaa varsinkaan sen jäl­keen, kun näki mitä Kemi­järvel­lä annet­ti­in tapahtua.

  45. Olen syn­type­r­äi­nen helsinkiläi­nen ja vai­moni on Tilas­tokeskuk­sel­la töis­sä. Jos Kepu onnis­tuu Tilas­tokeskuk­sen pakkosi­ir­rossa, emme me min­nekään muu­ta — sel­l­aista ei edes harki­ta. Helsin­ki on koti ja ain­oa paik­ka tässä maas­sa, jos­sa voimme edes kuvitel­la asu­vamme. Ja aivan kuten Osmo sanoi — meikäläiselle ei tämän maan tup­pukylis­sä olisi minkään­laisia hom­mia. Min­un työni löy­tyvät Helsingistä tai sit­ten maail­mal­ta, maail­malle taas ei veri enää vedä.

    Oikeasti, kuka koulutet­tu, sivistynyt ja lah­jakas ihmi­nen voisi kuvitel­la muut­ta­vansa jon­nekin Kuo­pi­oon jos ei nyt sat­tuisi ole­maan sieltä kotoisin? Suomes­sa on yksi ain­oa vetovoimainen kasvukeskus — ja se on Helsin­ki (lukekaa se Richard Flori­dan kir­ja). Mielel­läni näk­isin että olisi muitakin, mut­ta kun ei ole.

    Hajasi­joit­ta­mi­nen on perkeleestä ja sil­lä uhkaami­nenkin karmeaa ja raukka­maista kepu­loin­tia. Tilas­tokeskus­laisille tämä aiheut­taa tarpee­ton­ta huol­ta tulev­as­ta ja taa­tusti myös jo ennal­ta pakoa pois talosta. Kuule­man mukaan siel­lä ei juurikaan ole intoa työ­paikan mukana muuttamiseen.

  46. Mitä minä en tässä touhus­sa ymmär­rä, on se sama, mitä Tom­mikin ihmetteli: mik­si yritetään väkipakol­la siirtää toimivia laitok­sia, mik­sei peruste­ta uusia sinne maakuntiin?

    Toinen out­ous on, että viras­to­ja on kuritet­tu lamas­ta asti ja tiuken­net­tu kukkaron­nyöre­jä — tähän pelleilyyn nyt sit­ten yhtäkkiä löy­tyykin rahaa, ihan niin paljon kuin tarvi­taan! Minä mielu­um­min kor­vamerk­it­sisin veroeu­roni vaik­ka sairaan- ja van­hus­ten­hoitoon kuin tyhjän­päiväiseen viras­to­jen siirtelyyn.

    En (umpikaupunki­laise­na, myön­net­täköön) ole koskaan ymmärtänyt sitäkään hoke­maa, että “koko maa on pidet­tävä asut­tuna”. Näin isol­la maa-alueel­la ja vain viiden miljoo­nan väestöl­lä tehtävä on kutakuinkin mahdoton.

  47. Mitä “koko maa on pidet­tävä asut­tuna” oikeas­t­aan tarkoit­taa? Kyl­la sinne maakun­ti­in aina retkeil­i­joi­ta, mökkiläisiä, met­sästäjiä, mar­jas­ta­jia yms riit­tää, mik­si siel­la täy­ty­isi olla kaupunke­ja ollenkaan?

  48. Ville M:
    Mitä “koko maa on pidet­tävä asut­tuna” oikeas­t­aan tarkoittaa?

    Tarkoit­taa sitä että alue­poli­ti­ik­ka on maaseutupolitiikkaa.

  49. Ville: olen kuul­lut, että siel­lä Helsin­gin seudul­la on jo nyt aamu­ru­uhkas­sa ahdas­ta. Mitä jos sinne tulee vielä neljä miljoon­aa suo­ma­laista lisää?

  50. Zar­gus:
    “Val­tio on itse ollut suurin “autioit­ta­ja” tässä maas­sa. Pos­ti­laitok­sen yms. yksi­ty­istämisel­lä ollaan saatu aikaan pos­ti­toimi­paikko­jen yms. lakkaut­ta­mi­nen mon­es­takin kunnasta.”

    Höp­sistä. Ei mikään alue nouse tai kaadu pelkästään val­tion varas­sa. Siinä vai­heessa kun pos­tit ja palve­lut katoa­vat, alue on jo menet­tänyt elinkelpoisuuten­sa muut­to­tap­pi­on ja työ­paikko­jen häviämisen takia.

    Yksi suuri tek­i­jä on muuten yleis­si­to­vat palkat. Kaikille samat koro­tuk­set Ival­os­sa tai pk-seudul­la -> arvaa kum­mas­sa paikas­sa esimerkik­si konepa­jayri­tys voi toimia paremmin?

  51. Mik­si eduskun­ta ei näytä esimerkkiä ja hajasi­joi­ta itseään? Näin ainakin suurin osa edus­ta­jista pää­sisi lähem­mäs koti­aan, matkakus­tan­nuk­set pieneni­sivät jne.

    Hajasi­joitet­tu­jen työn­tek­i­jöi­den ei käsit­tääk­seni ole pakko siir­tyä mihinkään työssäkäyn­tialueen­sa ulkop­uolelle. Heille siis pitää löytää uusi työ entisel­lä pal­ka­lla, entiseltä alueelta. Mitä järkeä on mak­saa 300:lle Lääke­laitok­sen asiantun­ti­jalle huip­pu­palkkaa hajasi­joit­tamisen jäl­keen jostain auton­pe­suhom­mas­ta Helsingissä?

    Miten yhteiskun­nan kokon­aishyö­ty — joka koos­t­uu yksilöi­den hyödy­istä — lisään­tyy, jos yhden hyö­ty lisään­tyy Kuo­pios­sa, mut­ta toisen vas­taavasti vähe­nee pk-seudulla?

    Miten itseään kun­nioit­ta­va kuo­pi­o­lainen (onko sel­l­aisia?) voi kat­soa itseään ylpeästi peilistä, jos oman kotiseu­tun­sa elin­voimaisu­us on kiin­ni poli­tikoin­nista ja toisille aiheutetus­ta mieli­pa­has­ta? Eikös teille riitä jo Sep­po Kääriäisen teille, kaikkien asiantun­ti­jalausun­to­jen vas­tais­es­ti, käärimä armei­jan muonahuolto?

    Älkää pelätkö meitä stadi­laisia, vaik­ka me hoikkia olem­mekin ja kul­jemme vapaa-ajal­lamme tyylitel­lyis­sä hiuk­sis­sa, trendikkäis­sä housu­is­sa ja kaulu­s­paidois­sa. Tehkää tekin niin ja rak­en­takaa lef­fateat­tere­i­ta, gal­le­ri­oi­ta, golf-kent­tiä, muotili­ikkeitä, sushi-baare­ja, mod­ernin taiteen museoita, kon­sert­ti­sale­ja, jääkiekko-areenoi­ta ja mui­ta urheilupy­hät­töjä. Sil­lä, ja vain sil­lä, taval­la voitte saa­da meitä luok­senne, eikä vain käymään, vaan ehkäpä myös jäämään.

  52. Lääkealan viras­ton perus­t­a­mi­nen saa mak­saa euroina, tieto­varan­nol­lis­es­ti ja henkises­ti mitä vain, kun­han se saadaan alueel­lis­tet­tua. Alueel­lis­tamis­selvi­tys tehdään siten, että siitä saadaan toiv­ot­tu lopputulos. 

    Jos alueel­lis­t­a­mi­nen nikot­telee tai hal­vaan­nut­taa itse toimin­non, vale­hdel­laan, että kaik­ki menee hyvin. Jos menee oikein huonos­ti, uusi alueel­lis­tet­tu viras­to uudelleenor­gan­isoidaan muu­ta­man vuo­den kulut­tua, jot­ta jäl­jet saadaan hävitettyä. 

    Näin kävi Poli­isin tieto­hallintokeskuk­sen (PTHK)kanssa. Juridis­es­ti se siir­ret­ti­in Rovaniemelle Van­taal­ta — toki väki­val­taisel­la pihtisyn­ny­tyk­sel­lä — 2001. 2002 oli jo 10 työn­tek­i­jää Rovaniemel­lä. Toim­i­tilo­ja huuhailti­in. Ne saati­in 2004–2005. Kaikkien toim­into­jen piti olla Rovaniemel­lä 2006. Mut­ta sit­ten vuon­na 2007 annet­ti­in eduskun­nalle hal­li­tuk­sen esi­tys, jos­sa PTHK:n tilalle peruste­taan koko sisämin­is­ter­iötä palvel­e­va Hallinnon tietotekni­ikkakeskus (HALTIK) — perustelu­na mm. val­tion­hallinnon tuot­tavu­u­den lisäys ja tehokku­u­den lisäämi­nen. Maalisku­us­sa 2008 HALTIK aloit­ti toim­intansa ja min­is­teri muisti ava­jais­puheen­sa lopus­sa maini­ta, että “osaa­van henkilöstön säi­lyt­tämi­nen HALTIKissa on ensiar­voisen tärkeätä ja yksi henkilöstöpoli­it­tis­ten peri­aat­tei­den perus­lähtöko­h­ta”. Vuon­na 2001 heit­et­ti­in koko osaami­nen pel­lolle ja nyt min­is­teri — toki toinen kuin 2001 — puhuu todel­lisu­ut­ta rien­aavasti osaamisen säi­lyt­tämisen tärkeydestä.

    Tämä on se kokon­aishyö­ty tuhoon tuomi­tu­ista alueel­lis­tami­sista Suomen kansalle, joka mak­saa viu­lut. Sama kokon­aishyö­ty tullee toteu­tu­maan Lääkealan viras­ton alueel­lis­tamisen yhtey­dessä. M.O.T.

  53. “Tarkoit­taa sitä että alue­poli­ti­ik­ka on maaseutupolitiikkaa.”
    Toisin sanoen tarkoi­tat pro­tek­tion­is­mia? Eikos lähin­nä maanvil­jeli­ja tuet ole tota, ei mielestäni jonkin poli­isin yksikon rovaniemelle siirtäminen.

    “olen kuul­lut, että siel­lä Helsin­gin seudul­la on jo nyt aamu­ru­uhkas­sa ahdas­ta. Mitä jos sinne tulee vielä neljä miljoon­aa suo­ma­laista lisää?”
    Kun käve­len vaik­ka etelä-helsingistä ruo­ho­lah­teen, ei jalka­käytäl­lä ole mitään ruuhkaa, mitä siis höpiset, tänne vaan. Sitä­pait­si lisä­poruk­ka jon­nekin van­taalle vain tek­isi metro­jen yms rak­en­tamisen kannattavemmaksi.
    Jätetään se muu suo­mi kansal­lispuis­tok­si suo­si­ol­la vaan, Turku, Por­voo yms voisi olla sel­l­aisia ulkoil­ma museoita turisteille.
    Val­tio ja kaup­pa Helsinki­in jonne se kuu­luu, jot­ta saadaan edes yksi kil­pailukykyi­nen kaupun­ki Suomeen.

  54. “Toisin sanoen tarkoi­tat protektionismia?”

    No sitäkin, mut­ta kun kysymyk­sesi oli mitä “koko maa on pidet­tävä asut­tuna tarkoit­taa”, niin min­un tulk­in­tani on se että tuol­laisen lin­jauk­sen seu­rauk­se­na alue­poli­ti­ikas­ta tulee maaseu­tupoli­ti­ikkaa, eli sitä samaa mis­tä puhui jo Kekko­nen ennen pres­i­dent­tikaut­taan ja joka lop­pui 1990 lamaan ja viral­lis­es­ti kuopat­ti­in 1995 EU-jäsenyy­den yhtey­dessä. Ainakin retori­ikas­sa tuol­lainen maaseutupolitiikka/aluepolitiikka näyt­tää tosin yhä elävän.

    Maaseu­tupoli­ti­ikkaan tänä päivänä voi tutus­tua esimerkiksi:

    http://www.mmm.fi/attachments/5guynGgYN/5A3T8pAso/Files/CurrentFile/Manner-Suomen_maaseudun_kehittamisohjelman_vuosikertomus_2007.pdf

    Huomionar­voista on ettei tuos­sakaan paperis­sa viita­ta koko maaseudun asut­tuna pitämiseen, vaan ain­oas­taan tavoit­teeseen pyrk­iä hidas­ta­maan maaseudun tyhjenemistä.

    1960-luvuil­ta alka­en maaseu­tua yritet­ti­in teol­lis­taa, ja sit­tem­min 70–80 ‑luvuil­la lisät­ti­in merkit­tävästi kehi­tysaluei­den julkisen sek­torin työ­paikko­ja. Nyt asiantun­ti­ja-ammatit miel­letään tärkeinä, ja palvelusek­to­rille syn­tyy uusia työ­paikko­ja, jol­loin alueel­lis­te­taan niitä, ja mieluiten muut­to­tap­pioalueille. En minä oikein näe miten tämä eroaa van­has­ta maaseu­tu­ve­tois­es­ta aluepolitiikasta.

  55. Muis­tanko oikein, että Poli­isin tieto­hallintokeskuk­sen henkilökun­nas­ta kukaan ei kuitenkaan joutunut työt­tömäk­si? Muut­to­ha­lut­tomille jär­jestet­ti­in jokin muu työ­paik­ka val­tion­hallinnos­ta. Kor­jatkaa jos olen väärässä.

  56. Avoin kir­je min­is­teri Liisa Hyssälälle,
    Olette ilmoit­tanet uudelleen organ­isoivanne STM:n alais­ten laitosten toimin­nan ja hajot­ta­van hyvin toim­i­neen Lääke­laitok­sen. Samal­la peruste­taan uusi lääkealan keskus, joi­hin osa Lääke­laitok­sen toimin­noista vas­taisu­udessa sijoite­taan kun taas osa toimin­noista sijoite­taan uuteen sosi­aali- ja ter­veysalan lupa- ja valvon­tavi­ras­toon. Me Lääke­laitok­sel­la työsken­televät saimme kuul­la asi­as­ta ensim­mäisen ker­ran tiis­taina 19.8.2008 klo 10 samaan aikaan, kun lehdis­töti­laisu­us asi­as­ta alkoi. Varsi­nainen yllä­tys oli kuitenkin, että uusi lääkealan keskus perustet­taisi­in Kuo­pi­oon tai Oulu­un. Henkilökun­nalle lähetet­ty tiedote oli lyhen­net­ty ver­sio STM:n net­ti­sivuil­la olev­as­ta tiedot­teesta. Iltapäiväl­lä asi­as­ta itsekin vas­ta muu­ta­maa tun­tia aikaisem­min kuul­lut yli­jo­hta­ja Hannes Wahlroos piti lyhyen tiedo­tusti­laisu­u­den henkilökun­nalle. Seu­raa­van ker­ran viral­lista tietoa asi­as­ta olikin saatavil­la vas­ta 28.8.2008 sen jäl­keen kun Lääke­laitok­sen yli­jo­hta­ja Wahlroos ja hallinto­jo­hta­ja Juhani Sivu­la kävivät tapaa­mas­sa yli­jo­hta­ja Päivi Sil­lanau­kee­ta ja apu­laisosastopääl­likkö Mar­ja-Liisa Par­tas­ta STM:ssä. Vielä tänä päivänäkään (5.9.2008) ei kukaan alueel­lis­tamista suun­nitel­lut ja valmis­tel­lut virkamies STM:stä ole vaivau­tunut tule­maan Lääke­laitok­selle ker­tomaan näistä suun­nitelmista ja kuule­maan työn­tek­i­jöi­den mielipi­det­tä. Näin val­tio kohtelee työn­tek­i­jöitään vielä 2000-luvun Suomessa.
    Henkilökun­ta on ollut alueel­lis­tamis- ja organ­isaa­tiou­ud­is­tuk­sen suh­teen täysin lehdis­tön ja inter­netin varas­sa. Savon Sanomien net­ti­sivuil­ta olemme saa­neet lukea kuin­ka val­tiosi­h­teeri Timo Reina on julis­tanut Kuo­pi­on tuoneen akti­ivis­es­ti esille hyviä perustei­ta lääke­laitok­sen sijoit­tamisek­si kaupunki­in. STM:n val­tiosi­h­teeri Tert­tu Savolainen vas­tasi Lääke­laitok­sen erikois­tutk­i­joiden HS:ssä 29.8.2008 esit­tämään kri­ti­ikki­in keskivi­ikon HS:ssä (3.9.2008). Hallintoti­etei­den mais­teri, sosiono­mi Savolainen toi esille monia yle­viä perustelu­ja lääkealan uudelleen organ­isoin­nista, joi­hin on maal­likonkin äkkiseltään help­po yhtyä. Kir­joi­tus kuitenkin herät­ti enem­män kysymyk­siä kuin sel­ven­si tilan­net­ta. Asian valmis­telu on läht­enyt alaa tun­tem­at­tomien virkami­esten ja poli­itikko­jen käsis­sä elämään aivan omaa elämään­sä. Asiantun­ti­joi­ta ei ole halut­tu organ­isaa­tiou­ud­is­tuk­sen suun­nit­telu­vai­heessa kuul­la lainkaan, kun pää­paino on ollut alueel­lis­tamiskysymyk­sessä. Tert­tu Savolaisen kir­joituk­sen asi­a­sisältöä en halua lähteä tässä yhtey­dessä kom­men­toimaan, mut­ta totean, että se sisäl­si virheitä ja yltiöop­ti­mistisia tule­vaisu­u­den kuvauk­sia. Sen sijaan halu­aisin vas­tauk­sen Savolaisen esit­tämään totea­muk­seen, että STM:ssä on aloitet­tu uuden laitok­sen perus­tamisen suun­nit­telu ja valmis­telu. Eikö avoimuu­den nimis­sä pitäisi ker­toa valmis­telijoiden nimet, valmis­telijoiden sidon­naisu­udet ja lääkealan tun­te­mus? Mil­loin nämä valmis­te­lu­työtä tekevät tule­vat Lääke­laitok­seen kuule­maan asiantun­ti­joi­ta eivätkä juokse pelkästään kuo­pi­o­lais­ten ja oul­u­lais­ten lob­barien jut­tusil­la? Tietysti on helpom­pi kuun­nel­la asi­aan myötämielis­es­ti suh­tau­tu­vien ihmis­ten puhei­ta kun alan todel­lis­ten asiantun­ti­joiden, jot­ka voivat kri­ti­soi­da ja kyseenalais­taa suunnitelmia.
    Kun isot pörssiy­htiöt lakkaut­ta­vat toim­into­jaan, toimitusjohtajat/pääjohtajat tms. vieraill­e­vat lopetet­tavis­sa toimip­is­teis­sä, vaik­ka vas­taan­ot­to ei aina olekaan kovin ystävälli­nen. Kos­ka te min­is­teri Hyssälä teette vas­taa­van­laisen vierailun Lääke­laitok­selle ja kohtaat­te ihmiset, joiden elämän te olleet nyt pistämässä aivan sekaisin? Olet­teko sitä mieltä, että työn­tek­i­jöitä on kohdel­tu asian­mukaises­ti tässä organ­isaa­tiou­ud­is­tuk­ses­sa ja alueel­lis­tamiskysymyk­sessä? Kos­ka uskallat­te koh­da­ta kasvo­tusten ne yli 200 Lääke­laitok­ses­sa työsken­televää henkilöä, joiden tule­vaisu­ut­ta suun­nitel­manne Lääke­laitok­sen hajot­tamis­es­ta ja lääkealan uudelleen organ­isoimis­es­ta koske­vat? Työte­ho Lääke­laitok­sel­la on parin viime viikon aikana ollut kadok­sis­sa ja on vaan ajankysymys, kun ovet alka­vat käy­dä ja osaamista läh­tee. Halu­amme keskustel­la asi­as­ta kasvo­tusten, emmekä alis­tua van­hanaikaiselle sanelupoli­ti­ikalle. Halu­amme tietää, ketkä asi­aa valmis­tel­e­vat ja mikä on näi­den henkilöi­den koke­mus lääkealas­ta ja lääke­valvon­nas­ta. Lääkealas­ta tietämät­tömiä kon­sult­te­ja emme halua alkaa pere­hdyt­tää alan saloi­hin, sil­lä se on pois­sa työa­jas­tamme, emmekä sil­loin pysty selviy­tymään edes lak­isäätei­sistä velvol­lisuuk­sis­tamme. Halu­amme, että tulette Lääke­laitok­selle yhdessä Tert­tu Savolaisen kanssa ker­tomaan henkilökun­nalle aikeis­tanne lähivi­ikkoina, emme vas­ta vaalien jälkeen. 

    ter­veisin,
    Lääke­laitok­sen työntekijä

    JK. Kos­ka asian valmis­telu on tehty salas­sa, pidän minäkin henkilöl­lisyyteni salassa.

  57. Vir­taselle pienenä vinkkinä: tek­stisi olisi ollut huo­mat­tavasti helpom­min luet­tavaa, jos olisit malt­tanut jakaa sen kappaleisiin.

    Mitä henkilöstön kuulemiseen tai kuulemat­to­muu­teen tulee, taisi joku poli­itikko sanoa ihan ääneenkin, ettei henkilöstöltä kan­na­ta mitään kysyä, “ne panee hant­ti­in kum­minkin”. YT-laki nyt kuitenkin kos­kee valtiotyönantajaakin…

    Surkuhu­pais­in­ta tässä touhus­sa on se, että hirvit­tävän kooho­tuk­sen, kalli­iden selvi­tys­ten, tuhan­sien kok­ousten ja kir­joitet­tu­jen pal­stak­ilo­me­trien jäl­keen lop­putu­lok­se­na voi olla muu­ta­ma has­su työ­paik­ka jos­sain muual­la kuin Helsingis­sä. VATT selvit­ti alueel­lis­tamisen taloudel­lisia vaiku­tuk­sia joitakin vuosia sit­ten, ja tuli siihen tulok­seen, että Jyväskylän kokoiseen kaupunki­in pitäisi siirtää tuhat työ­paikkaa ennen kuin sil­lä olisi mitään vaiku­tus­ta alueen talouteen. Tämä selvi­tys vai­et­ti­in kuo­li­aak­si, kun ei lop­putu­los ollut teet­täjien mie­len mukainen.

    Kan­nat­taa tosi­aan vähän miet­tiä, miten kun­nal­lis­vaaleis­sa ja seu­raavis­sa eduskun­tavaaleis­sa äänestää. Veikkaan, että viimeistään siinä vai­heessa, kun keskus­ta joskus joutuu oppo­si­tioon, koko alueel­lis­t­a­mi­nen (kun sil­lä tarkoite­taan valmi­iden, toimivien kokon­aisuuk­sien siirtämistä) taas uno­htuu. Toiv­ot­tavasti lopullisesti.

  58. Olli,
    PTTK:n siir­rossa ei kaiketi tul­lut työt­tömiä, mut­ta kään­teis­es­ti se merk­it­see, että muuttohaluttomille/kyvyttömille luo­daan osin keinotekois­es­ti mui­tat töitä, jois­sa he eivät liene omim­mil­laan. Hyvää henkilöstöpoli­ti­ikkaa, mut­ta tuh­laavaista. Alueel­lis­tamisen alt­tar­ille kan­netaan kultaa!

  59. Jos työt­tömiä ei tullut,työllistikö val­tio muut­tamis­es­ta kieltäy­tyneet, vai hakeu­tu­i­v­atko he muualle. Lääke­laitok­sen osalta suo­ranainen uhka on, että lääkeyri­tyk­set palkkaa­vat Lääke­laitok­ses­ta sen parhaan väen, eikä tähän tarvi­ta edes laitok­sen siir­toa pois Helsingistä. Pelkkä uhka riittää.

  60. Mut­ta ei kai se nyt ole niin katas­trofi, jos se hyvä poruk­ka pysyy edelleen jos­sain suht tuot­tavas­sa työssä?

  61. Moderoin yhtä pos­ti­tus­lis­taa, jon­ka sään­nöistä yksi on että ei posta­ta vain tode­tak­seen “Hear, hear!” Yhden asiantun­ti­jan ja Vir­tasen kom­mentei­hin ei voi kuitenkaan juuri muu­ta tode­ta, kuin että oikeal­la asial­la ovat. Kansalaise­na minus­ta on tärkeää että lääke­val­ton­ta toimii, veron­mak­sa­jana taas että se on kus­tan­nuste­hokas­ta, ja alu­uel­lis­t­a­mi­nen sotii kumpaakin vastaan.

  62. Mie­lenki­in­toista ja monipuolista keskustelua viras­to­jen alueellistamisesta!

    Hyssälä puki näp­pärästi keis­arin uusi­in vaat­teisi­in korostaes­saan, että nyt ei olla alueel­lis­ta­mas­sa Lääke­laitos­ta vaan uusi lääkealan keskus! Tämähän ei poista sitä tosi­seikkaa, että lääke­laitok­sen toimin­not suurelta osin kuu­lu­vat tuo­hon uuteen keskuk­seen. Tiesit­tekö muuten että lääke­laitok­sen alueel­lis­tamista on jo STM:n toimes­ta selvitet­ty kak­si ker­taa täl­lä vuosi­tuhan­nel­la. Ja molem­mil­la ker­roil­la lop­putule­m­ana oli, että alueel­lis­t­a­mi­nen ei ole tarkoituksenmukaista. 

    Alueel­lis­tamiskeskustelun jalkoi­hin onkin paljolti jäänyt muu organ­isaa­tiou­ud­is­tus joka aiheeseen liit­tyy. Koko lääkealan valvon­takoneis­ton organ­isaa­tiou­ud­is­tus on ihan järkevää, mut­ta nyt on vaarana että tämä alueel­lis­tami­s­pai­ni vie kaik­ki suun­nit­telun voimavarat ja huomion. STMn suun­nitel­man mukaan osa lääke­laitok­sen toimista hajaute­taan. Mm Lääke­te­ol­lisu­us ry kehot­ti min­is­ter­iötä pian uuti­soin­nin jäl­keen hark­it­se­maan uudelleen lääkkei­den ja lääkin­näl­lis­ten lait­tei­den valvon­nan sijoit­tamista eri laitok­si­in, sil­lä käytän­nössä niiden kehi­tys kul­kee samaan suun­taan ja on aikaisem­paa lähempänä toisiaan.

    Alueel­lis­tamisen toteutues­sa (ja ehkä jo osin ennen sitä!) lääke­laitok­sen henkilöstö toden­näköis­es­ti siis vai­h­tu­isi läh­es kokon­aan. Kuo­pi­o­lai­sista lääketi­eteen ja far­masian osaa­jista tulee var­masti hyviä asiantun­ti­joi­ta lääke­laitok­sen käyt­töön muu­ta­mas­sa vuodessa, mut­ta muu­tok­sen aikana asiantun­ti­ja­toimin­not ajau­tu­vat vääjäämät­tä alas ja suo­ma­lais­ten lääke­tur­va eit­tämät­tä heikke­nee. Väli­vai­heen löystynyt valvon­ta voi myös houkutel­la lääke­markki­noille kehnom­man moraalin — ja tuot­tei­den — omaavia lääkevalmistajia.

    Entäs sit­ten ne sidos­ryh­mät? Lie­nee jo itses­tään selvää, että euroop­palainen yhteistyö on keskeisessä ase­mas­sa lääke­valvon­nas­sa ja lääkelu­pa­toimin­nas­sa. Voidaan­han näitä kon­tak­te­ja hoitaa Kuo­piostakin käsin mut­tei ainakaan ympäristöys­täväl­lisem­min. Eikä halvem­mal­la. Asiantun­ti­joiden vai­htues­sa suo­ma­lais­ten varsin näkyvä ase­ma euroop­palaises­sa lääke­valvon­nas­sa tietysti myös menetet­täisi­in. Mut­ta onhan lääke­laitok­sel­la on muitakin sidos­ryh­miä, mm elin­tarvike­tur­val­lisu­ut­ta valvo­va Evi­ra, joka sijait­see Viikissä. Lääke­laitok­sen eläin­lääkärit arvioi­vat eläin­lääke­jäämien enim­mäis­ar­vo­jen rajo­ja tuotan­toeläimis­sä, ja siten takaa­vat että esim. antibioot­tia sisältävää lihaa ei pääse kulut­ta­jille. Voisin myös kuvitel­la, etteivät suo­ma­laiset lääkete­htaatkaan suo­ras­taan innos­tu alueel­lis­tamisa­jatuk­ses­ta — lääke­valvon­nan toim­into­jen väli­aikainen alasajo ei var­maankaan edis­täisi niiden menestystä. 

    Huoles­tus­ta minus­sa herät­ti Hyssälän totea­mus siitä, että tässä ei ole kyse rahas­ta. Toiv­ot­tavasti kuitenkin lop­pu­jen lopuk­si järjestä.

  63. Katas­trofi on ilmeis­es­ti se, että val­tion työn­tek­i­jät menevät yksi­ty­isi­in yri­tyk­si­in. Lääke­te­ol­lisu­udessa tämä on ilmeis­es­ti eri­tyisen huono kehi­tys, kos­ka lääke­markki­noil­la on meneil­lään kil­pa­juok­su, jos­sa lääke­fir­mat yrit­tävät hui­ja­ta asi­akkaitaan ja val­tio­ta. Tääl­lä on argu­men­toitu siitä, että ter­vey­den­huolto on meri­it­ti­hyödyke; tämä argu­ment­ti on nyt kuitenkin se, että ter­vey­den­huol­los­sa mitkään markki­noiden lait eivät päde. Mik­si ihmeessä on niin tärkeää, että Lääke­laitok­sel­la on taitavampia työn­tek­i­jöitä kuin lääkeyrityksissä?

  64. Lääke­te­ol­lisu­us tullee irti­sanomaan sato­ja henkilöitä 2009–2010, kun ns. viite­hin­ta­jär­jestelmä tulee voimaan. Näin teol­lisu­us ei tule imemään Hyssälän lakkaut­ta­mak­si aiko­mas­ta Lääke­laitok­ses­ta kuin osan. 

    Mie­lenki­in­toinen keskustelu alueel­lis­tamis­es­ta käyti­in, kun lakimuu­tos koskien tätä viite­hin­taa oli Eduskun­nan lähetekeskustelus­sa 9.9.08:

    “TIISTAINA 9. SYYSKUUTA 2008 kel­lo 14.06
    8) Hal­li­tuk­sen esi­tys laeik­si sairaus­vaku­u­tus­lain ja lääke­lain muuttamisesta
    Hal­li­tuk­sen esi­tys HE 100/2008 vp
    Keskustelu 

    Sir­pa Asko-Sel­javaara /kok: Arvoisa puhemies! Lääk­keethän ovat tärkeä ja kas­va­va osa ter­vey­den­hoitoa, ja lääkkei­den kokon­aistaloudel­lista merk­i­tys­tä taas ei kukaan ole koskaan pystynyt mit­taa­maan. Emme oikeas­t­aan tiedä, kuin­ka paljon elin­vu­osia lääk­keet ovat tuoneet, kuin­ka paljon ter­veyt­tä ne ovat saa­neet aikaan tai lievit­täneet kär­simys­tä. Tiedämme kuitenkin, että esimerkik­si ast­man lääke­hoito on huo­mat­tavasti vähen­tänyt sairaala­hoitopäiviä ja tehnyt ast­maatikot oireet­tomik­si ja työkyky­isik­si. Syöpälääk­keet tuo­vat ter­veitä elin­vu­osia, mut­ta ovat kalli­ita ja tule­vat vuosi vuodelta yhä kalli­im­mik­si. Tähän mei­dän täy­tyy varautua. Lääkkei­den sairaus­vaku­u­tusko­r­vauk­set oli­vat viime vuon­na yli mil­jar­di euroa eli 1 mil­jar­di 142 miljoon­aa euroa. Kasvu oli viime vuosi­na ensin maltil­lista, mut­ta tänä vuon­na, kuten min­is­teri mainit­si, rajumpaa.
    Viite­hin­ta­jär­jestelmä, joka tulee astu­maan voimaan ensi vuo­den alus­ta, jos eduskun­ta sen hyväksyy, tuleekin hyvään tarpeeseen. Hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen mukaises­ti suo­ma­lainen viite­hin­ta­jär­jestelmä tulee perus­tu­maan geneeriseen jaot­telu­un eikä ter­apeut­tiseen, mikä on myöskin hyvä asia, sil­lä täl­lä taval­la tämä jär­jestelmä poikkeaa oikeas­t­aan aika vähän siitä lääke­vai­h­dos­ta, joka meil­lä jo on voimas­sa ja joka tuli vuon­na 2003, kun Mai­ja Per­ho oli sosi­aali- ja terveysministerinä.
    Lääke­lain muu­tok­sen perus­teel­la Lääke­laitok­sen tehtävänä on laa­tia luet­te­lo keskenään vai­h­tokelpoi­sista lääkkeistä, ja tämän jäl­keen Hila, hin­ta­lau­takun­ta, määrää hin­nan. Lääke­laitok­sen rooli viite­hin­ta­jär­jestelmän onnis­tu­mises­sa on siis erit­täin oleelli­nen. Tämän vuok­si en mitenkään voi ymmärtää, että Lääke­laitos siir­ret­täisi­in Oulu­un tai Kuo­pi­oon. Siel­lä on vain 200 ihmistä töis­sä ja he eivät ole valmi­it siir­tymään. Miten polka­istaan yhtäkkiä uusi Lääke­laitos pystyyn, kun Lääke­laitos tääl­lä on kan­sain­välis­es­ti erit­täin tun­net­tu organ­isaa­tio? Lääke­laitos on niin arvokas kokon­aisu­us ja kan­sain­välis­es­ti tun­net­tu valvon­tavi­ra­nomainen, että sen toim­intaa ei mitenkään pidä häir­itä. Tämän vuok­si en ymmär­rä siirtoa.

    Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­teri Liisa Hyssälä: Arvoisa puhemies! Vas­taisin ensin ed. Akaan-Pent­tilälle Lääke­laitos­ta koske­vaan kysymyk­seen, jos puhemies sal­lii, kun se tässä nyt tuli esille ja se on hyvin aku­ut­ti. Vas­taan niin, että Lääke­laitoshan ei siir­ry yhtään mihinkään, ei yhtään mihinkään, vaan on tulos­sa uusi lääkealan keskus, johon keskitetään osaami­nen hyvin mon­es­ta eri paikas­ta. Siihen keskitetään lääkealan osaami­nen Stake­sista, Kansan­ter­veyslaitok­ses­ta, Lääke­hoidon kehit­tämiskeskus Roh­dos­ta, ja tämän lau­takun­nan, Hilan, ase­ma vielä selvitetään tämän syksyn aikana. Sen ohes­sa, kun nyt organ­isaa­tiomuu­tos tapah­tuu ja Ter­vey­den­huol­lon oikeustur­vakeskus ja Tuote­valvon­takeskus yhdis­tyvät, tulee uusi valvon­tavi­ras­to, korkeata­soinen valvon­tavi­ras­to. Siihen on luon­te­vaa nyt siirtää sel­l­aisia asioi­ta, jot­ka sinne sopi­vat. Tämä uusi keskus alueel­lis­te­taan ja siitä tehdään alueel­lis­tamis­selvi­tys, ja hal­li­tuk­sen lin­jausten mukaises­ti Itä- ja Pohjois-Suo­mi ovat tämän selvi­tyk­sen kohteena. Nyt on valit­tu Oulu ja Kuo­pio, molem­mis­sa kaupungeis­sa on paljon tätä alan osaamista, ja tästä tehdään aivan asiantun­te­va min­is­ter­iön ulkop­uolisin voimin tehtävä alueel­lis­tamis­selvi­tys. Elikkä Lääke­laitos ei siir­ry mihinkään, vaan peruste­taan kokon­aan uusi laitos. Minä sanon tämän näin, ettei tule sit­ten jatku­vasti tätä väärää tietoa.”

    Lääke­laitok­sen virkami­esten työrauha on luot­ta­mus­mi­esten mukaan tiessään, kun “oma” min­is­teri nöyryyt­tää työhön vakavasti suh­tau­tu­via asiantun­ti­joi­ta rien­aus­ta­son argumenteilla. 

    Pieni murhe tämä on met­sä­te­ol­lisu­u­den työ­paikko­jen menet­tämiseen ver­rat­tuna, mut­ta tämä hul­lu­us on sen­tään estettävissä!

  65. Tässä ne sovi­tut ehdot alueel­lis­tamiselle, jot­ka eivät mis­sään tapauk­ses­sa tule täyt­tymään kun Lääkealan keskusta/Lääkelaitosta alueel­lis­te­taan. Tuskin Tilas­tokeskuk­senkaan alueellistamisessa.

    Val­tioneu­vos­ton kanslian julka­isu 8/2004 ”Alueel­lis­tamiso­hjel­man peri­aat­teet ja linjaukset”:

    ”Sijoit­tamis­päätök­sen on tur­vat­ta­va val­tion tehtävien tulok­selli­nen hoit­a­mi­nen.” (VNK 8/2004 s. 12)

    ”Alueel­lis­tamiso­hjel­man yleisiä tavoit­tei­ta ovat mm.
    ‑pätevän henkilöstön saami­nen val­tion palvelukseen
    ‑val­tion toim­into­ja tuke­van vuorovaikut­teinen toim­intaym­päristö.” (VNK 8/2004 s.16)

    ”Toim­into­ja ja yksiköitä alueel­lis­tet­taes­sa edel­lytetään toim­intat­apo­jen ratio­nal­isoin­tia siten, että tuot­tavu­us nousee.” (VNK 8/2004 s.18)

    ”Alueel­lis­tamises­sa voidaan pää­tyä myös kokon­aisen viras­ton, laitok­sen tai muun organ­isaa­tion sijoit­tamiseen pääkaupunkiseudun ulkop­uolelle, kun siihen on toimin­nal­liset edel­ly­tyk­set ole­mas­sa. ”(VNK 8/2004 s.16)

    ”Sijoit­tamis­päätösten tulee tur­va­ta toimin­nan tulok­sel­lista hoitamista;
    ‑sijoit­tamisel­la edis­tetään toimin­nan vaikuttavuutta
    ‑sijoit­tamisel­la helpote­taan työvoiman saan­tia val­tion tehtäviin
    ‑sijoit­tamisel­la edis­tetään palvelu­jen asi­akasläheisyyt­tä ja jous­tavu­ut­ta sekä alueyk­siköi­den yhteistyötä.” (VNK 8/2004 s.29)

    ”Keskushallinnon toim­into­jen alueel­lis­t­a­mi­nen tulee toteut­taa tehokku­us ja taloudel­lisu­us huomioon ottaen.” (VNK 8/2004 s.31)

    ”Alueel­lis­tamisen on olta­va hyödyl­listä alueel­lis­tet­ta­van toimin­non kannal­ta.” (VNK 8/2004 s.32)

    ”Alueel­lis­tamises­sa tulee ottaa huomioon taloudelli­nen kokon­ais­ra­tionaal­isu­us. Alueel­lis­tet­ta­van toimin­non tai yksikön kannal­ta toim­inta ei saa huonon­tua siir­tymä­vai­heen jäl­keen.” (VNK 8/2004 s.36)

    ”Jot­ta organ­isaa­tion tarvit­se­ma osaami­nen voidaan tur­va­ta, suun­nitel­laan osaamisen siirtämi­nen ja muut osaamisen tur­vaamisen keinot. ”(VNK 8/2004 s.39)

    Joku voi tähän sanoa, että alueel­lis­tamis­es­ta tehdän ensin selvi­tys siitä, täyt­tyvätkö edel­ly­tyk­set. Lisäk­si hurskastel­laan, että henkilöstö saa olla mukana valmis­telus­sa. Todel­lisu­udessa selvi­tys­mi­esten raporteille monas­ti viitataan kin­taal­la eli alue­poli­ti­ikalla. Puo­lus­tusvoimien ruokahuol­lon palvelukeskuk­sen esikun­ta sijoitet­ti­in Kuo­pi­oon, joka kuitenkin oli huonoin viidestä tutk­i­tus­ta vai­h­toe­hdos­ta. Soti­laslääketi­eteen keskus sijoitet­ti­in Lah­teen, vaik­ka se oli selvi­tys­miehen työn mukaan huonoin kolmes­ta vai­h­toe­hdos­ta. Selvi­tys­mies sai maaseu­tu­vi­ras­ton parhaak­si sijain­niksi Lah­den, mut­ta viras­to onkin nyt Seinäjoel­la. Mer­en­tutkimus­laitok­sen alueel­lis­tamis­la­ki on Eduskun­nas­sa. Siinä ei ole ymmär­ret­ty asiantuntijalausuntoja. 

    Entä henkilöstön kuulem­i­nen ja osaamisen säi­lyt­tämi­nen. Poli­isin tieto­hallintokeskuk­sen mukana meni Rovaniemelle viisi 55:stä. Maaseu­tu­vi­ras­ton mukana Seinäjoelle meni muu­ta­ma. Lääke­valvon­nan siir­rossa Kuo­pi­oon tai Oulu­un mukaan men­nee max. 5–10% asiantuntijoista.

    Alueel­lis­tamiso­hjel­man peri­aat­teet ovat kuollei­ta kirjaimia!

  66. Paluuviite: Lääkelaitostelua
  67. Jos suurin osa (yli 90%) lääke­laitok­sen nykyis­es­tä henkilökun­nas­ta ei siir­ry Kuo­pi­oon työn perässä, niin mis­tä löy­tyy tilalle yhtä kokenut­ta ja asiantun­te­va poruk­ka korkeasti koulutet­tua väkeä. Se imetään tietenkin pois muual­ta Suomes­ta, johon puolestaan tulee yhden tai use­am­man asiantun­ti­jan vajaus. Käsit­tääk­seni myös Kuo­pi­on seu­tu potee jo nyt lääkärip­u­laa (päin­vas­toin kuin min­is­teri yrit­tää väit­tää) ja kaikkia ter­veyskeskus­lääkärin virko­jakaan ei saa­da siel­lä täytet­tyä. Kaiken kaikki­aan rekry­toin­ti tulee ole­maan melkoinen haaste ja head-hunter­it ja rekry­toin­tifir­mat veloit­ta­vat palveluis­taan tähti­ti­eteel­lisiä sum­mia. Onko näitä kaikkia kus­tan­nuk­sia ollenkaan las­ket­tu yhteen vai eikö siihen riitä min­is­ter­iössä tarpeek­si matemaat­tista lah­jakku­ut­ta? Kuo­pio lisäk­si on kaukana asi­akkaista elikkä esim. Ori­on­in tai Leirak­sen tehtaista ja tästä aiheutuu aivan turhaa matkus­tus­ta Helsin­gin ja Kuo­pi­on välil­lä kaikkine matkapäivära­hoi­neen kaikki­neen. Bis­nes­lu­okan lip­pu tälle välille on var­masti ainakin 500 euroa suun­taansa. Lisäk­si suun­nitelmien mukaan samaa työtä tehdään kahdel­la paikkakun­nal­la usei­ta vuosia — siis mak­se­taan tupla­palkkaa. Itse arvioisin lääke­laitok­sen siir­ron kaikkine kuluineen mak­sa­van veron­mak­sajille ainakin puoli mil­jar­dia euroa. Mut­ta kun alueel­lis­t­a­mi­nen on kyseessä, niin pikku raha­han tuo on, mut­ta kun pitäisi oikeasti elvyt­tää esim. rak­en­tamista tai muu­ta sel­l­aista, niin siinä ovat miljoonat todel­la tiukas­sa. Järkevää toim­intaako? Olisiko­han maakun­tien ihmis­ten todel­li­nen moti­ivi ollakin pääkaupunkiseu­tu­vas­taisu­us, vas­takkain aset­telu ja ihmisvi­ha kuin oikea demokratia.

Vastaa käyttäjälle Yksi asiantuntija Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.