Kulttuurin ulkoisvaikutukset

Ampumau­rheilua koskevas­sa pitkässä ja polveil­evas­sa ketjus­sa Tiedemies sano muun muassa

<i>Joskus — ei nykyään ehkä — on kuitenkin ollut sel­l­ainen aika, jos­sa ampuma­har­ras­tuk­sel­la on ollut tai ainakin koet­tu ole­van myös merkit­täviä posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia. Ns. korkeakult­tuuril­la sel­l­aisia ei tai­da pahem­min olla.</i>

Ampumau­rheilun ulkois­vaiku­tuk­set taisi­vat kado­ta, kun armei­ja luopui Pystyko­rvista, mut­ta väite, ettei korkeakult­tuuril­la olisi posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia ei ole aivan itsestäänselvyys.

Eli­na viit­tasi johonkin jyväskyläläiseen tutkimuk­seen, jon­ka mukaan kult­tuurin har­ras­tamisen ja ter­vey­den välil­lä on posi­ti­ivi­nen kor­re­laa­tio. Kult­tuurivä­ki tois­taa usein samaa asi­aa suo­ra­sukaisem­min: kult­tuuri edis­tää ter­veyt­tä. Ainakaan kult­tuurin har­ras­tus ei näytä lisäävän tilas­toti­eteen ymmärrystä.

Tai sit­ten kult­tuuri lisää myös tulo­ja, opin­nois­sa men­estymistä, ja kaiken huipuk­si vaikut­taa yksilön sukupuoleen tehden hänestä naisen.

Kaupunkien kil­pailukykyä tutki­neet pystyvät osoit­ta­maan voimakkaan kor­re­laa­tion — ja myös kausali­teetin — kult­tuur­in­tar­jon­nan ja kaupun­gin taloudel­lisen men­estyk­sen kanssa. Joopa oop­pera näyt­tää vetävän paikalle sitä osaa­jien joukkoa, jota men­estyvä kaupun­ki tar­joaa. Tämä yhteys on selvä ja kiis­tat­ta osoitet­tu, näin ainakin itse asi­aa tulk­it­sen. Tämä kan­nat­taisi ymmärtää myös niis­sä maail­man­lop­un kun­nista, jot­ka kar­si­vat ensim­mäisek­si kun­nan bud­jetista kulttuurimäärärahat.

Arvat­tavak­si vain jää, edis­tääkö kult­tuuri koko maa­ta ja maail­maa ajatellen hyviä asioi­ta, vai onko kyse aluei­den välis­es­tä nol­la­sum­mak­il­pailus­ta. Syn­nyt­tääkö kult­tuuri men­estys­tek­i­jöitä vai aut­taako se vain anas­ta­maan niitä muil­ta paikkakun­nil­ta. Täl­laista hyödytön­tä nol­la­sum­mak­il­pailua tavataan biolo­gias­sa vaik­ka kuin­ka paljon. Houkutel­lak­seen hyön­teis­pö­lyt­täjiä kasvit käyt­tävät val­ta­van määrä ener­giaa kau­ni­in kukan  kas­vat­tamiseen. Kos­ka tuuli osuu yhtäläis­es­ti rumi­in ja kau­ni­isi­in, tuulipö­lyt­täjät näyt­tävät paljon askeet­tisem­mil­ta.  Riikinkukkokoiras joutuu raa­haa­maan koko aikuiselämän­sä  kovin epäkäytän­nöl­listä pyrstöä mukanaan vain kos­ka isom­pi pyrstöi­nen saa naaraan pienem­pipyrstöisen nokan edestä. Koko lajin kannal­ta tämä kil­pailu on jok­seenkin haitallista, ainakin jos koirail­ta kysytään. Naaraiden mielipi­de voi olla toinen.

13 vastausta artikkeliin “Kulttuurin ulkoisvaikutukset”

  1. Totu­u­den etsimi­nen taitaa olla ihmiseen (tai tietoisu­u­teen) sisään raken­net­tu omi­naisu­us. Tässä val­os­sa uskon­to, taide ja tiede tietenkin lisäävät onnel­lisu­ut­ta, kos­ka ne koetaan keinoik­si saavut­taa se, mitä tietoisu­us janoaa.

    Voisimme yhtä hyvin pohtia, mitkä ovat seksin tai ruoan posi­ti­iviset ulkois­vaiku­tuk­set tai taloudelli­nen hyö­ty — kyl­lähän niitä var­maan löy­tyy -, mut­ta en tiedä onko tuon­laises­sa kysymyk­se­naset­telus­sa mieltä, kos­ka nuo ovat tavot­tei­ta sinänsä.

    Yhteiskun­ta ja kul­tu­uri ovat per­im­mältään täyt­tämässä luon­taisia tarpei­ta, eikä näitä luon­taisia tarpei­ta voi­da selit­tää yhteiskun­nan tai kul­tu­urin avul­la, vaik­ka molem­mat toki hei­jastel­e­vat niitä. Sama kuin taivaankap­palei­den liiket­tä selitet­täisi­in siitä lähtöko­hdas­ta, että maa­pal­lo on kaiken keskellä.

    Kari

  2. Wikipedia määrit­telee korkeakult­tuurin seuraavasti:

    “Korkeakult­tuuri eli sivil­isaa­tio (lat. civilis, kansalais-) tarkoit­taa yleen­sä samaa kuin kult­tuuri tai sivistys. Sivil­isaa­tiok­si voidaan kut­sua yhtä val­tio­ta, usei­den val­tioiden tai kan­so­jen muo­dosta­maa kult­tuuripi­ir­iä tai kokon­aisen lajin, kuten ihmiskun­nan, luo­maa kulttuuria.

    Usein sivil­isaa­tio kat­so­taan kult­tuurin kehi­tys­vai­heek­si, jota edeltää yksinker­tainen heimoy­hteiskun­ta. Kun täl­lainen yhteiskun­ta kas­vaa ja organ­isoituu, siitä tulee sivil­isaa­tio eli korkeakult­tuuri, jolle on omi­naista keskitet­ty val­tiomainen hallinto, suuret asu­tuskeskuk­set, työn­jako, yhteiskun­talu­okat, korkealle tasolle kehit­tyneet tiede ja taide sekä vah­va armei­ja…” –http://fi.wikipedia.org/wiki/Korkeakulttuuri

    Jos keskustel­laan korkeakult­tuurin posi­ti­ivi­sista ulkois­vaiku­tuk­sista täy­tynee määritel­lä minkä suh­teen näitä posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia haetaan. Moni kokee korkeam­man sivistys­ta­son ja yhteiskun­nan kehit­tymisen itseis­ar­vois­es­ti mielekkäänä, jotkut näkevät sen tuo­van etu­ja toivom­ien­sa asioiden edis­tämisen tai ylläpitämisen kannal­ta. Laa­ja-alainen sivistyspo­h­ja mah­dol­lis­taa luovem­man ajat­telun ja reagoin­nin eri­laisi­in uusi­in ongelmi­in ja haasteisi­in sekä paran­taa usein elämänlaatua. 

    Taiteen funk­tio on ollut herät­tää keskustelua ja antaa ajat­telemisen aihet­ta, kyseenalais­taa, rikkoa rajo­ja ja sitä kaut­ta tar­jo­ta raken­nus­pa­likoi­ta parem­paan tule­vaisu­u­teen. Toisaal­ta tuot­taa elämyk­siä, aistin­autin­to­ja ja mielihyvää.
    Sitä voi miet­tiä tuot­taako esim. vaki­in­tunut laitosteat­teri täl­laisia asioi­ta riit­tävässä määrin, mut­ta alku­jaan on tuot­tanut. Toisaal­ta per­in­teen ja val­lit­se­vien rak­en­tei­den ylläpitämi­nenkin vas­taa ihmisen tarpeisiin.

    Mitä hyö­tyä on nautin­nos­ta? Mitä nautin­toa on hyödystä?

    Abra­ham Maslow on 1943 esit­tänyt ihmisen tarpei­ta kuvaa­van tarve­hier­arki­a­teo­ri­an, jos­sa on 5 tasoa. Näistä ensim­mäi­nen on perus­tavin ja viimeinen korkein tarve. http://fi.wikipedia.org/wiki/Maslowin_tarvehierarkia

    1. Fys­i­ol­o­giset tarpeet
    2. Tur­val­lisu­u­den tarpeet
    3. Yhteenku­u­lu­vu­u­den ja rakkau­den tarpeet
    4. Arvo­nan­non tarpeet
    5. Itsen­sä toteut­tamisen tarpeet 

    Tieteen ja taiteen har­joit­ta­mi­nen on kai tuos­sa teo­ri­as­sa vitosta­son hom­maa. Mutkat suorik­si vetämäl­lä voisi kysyä tarvi­taanko ihmisen korkeimpi­en tarpei­den tyy­dyt­tämiseen eril­listä posi­ti­ivista ulkois­vaiku­tus­ta, jot­ta se olisi mielekästä?

    Kun pysytään tarkem­min oma­l­la kaistal­la voi kysyä, että mis­sä määrin kunkin itsen­sä toteut­ta­mi­nen on syytä toteut­taa omara­hot­teis­es­ti ja mis­sä määrin yhteisesti. 

    Toisaal­ta onko ideaali se että itseään pää­sevät ilmaise­maan vain he joiden itseil­mais­us­ta on muille riit­tävästi hyö­tyä, tyyli­in HS-yleisönosas­to, vai kaik­ki joiden itseil­mais­us­ta ei ole muille liikaa hait­taa, tyyli­in Osmon blogi.

  3. Kari ei tai­da ymmärtää ulkois­vaiku­tuk­sen käsitettä.

    Kaikel­la mitä koemme posi­ti­ivisek­si, on meille arvoa, piste. Henkilöko­htainen koke­mus määrit­tää jokaisen kohdal­la sen, mil­lä hänelle on arvoa. 

    Sen­si­jaan jol­lakin, mitä teemme ikäänkuin muista riip­pumat­ta, voi tästä huoli­mat­ta olla arvoa muille. Jos tämä arvo on jotain sel­l­aista, jota ei voi tuo­da vai­h­dan­nan piiri­in, nim­itämme tätä “ulkois­vaiku­tuk­sek­si”.

    Tieteel­lä täl­laista on, kos­ka tiedet­tä tehtäessä syn­tyy usein asioi­ta, joista on muille hyö­tyä. Taiteessakin näin voi olla, mut­ta taiteen yksit­täiset ilmen­tymät, kuten vaik­ka oop­per­ae­si­tyk­set, eivät vält­tämät­tä ole täl­laisia. Oop­per­ae­si­tyk­seen voidaan myy­dä lip­pu­ja jne, joten yksit­täi­nen esi­tys voidaan tuo­da vai­h­dan­nan piiriin.

    Osmo kuvaa ulkois­vaiku­tus­ta: jos raken­namme oop­per­at­alon, syn­tyy muu­takin kuin oop­per­ae­si­tyk­siä: tietyn­laiset ihmiset muut­ta­vat oop­per­at­alon lähelle ja tästä on hyö­tyä jollekin sel­l­aiselle, joka ei käy oop­peras­sa. Jos raken­namme ampu­radan, syn­tyy muu­takin kuin pauket­ta, ihmiset oppi­vat ampumaan ja tästä on johonkin maail­manaikaan koet­tu ole­van hyötyä. 

    Jos taide on asia, jota ihmiset halu­a­vat, päämäärä ihmisille itselleen, he toimi­vat taiteen hyväk­si. Karin kom­men­tis­sa on ikäänkuin taus­ta-ajatuk­se­na, etteivät ihmiset tiedä, mikä heille on hyväk­si. Siinä on se sama ylim­ieli­nen aja­tus, joka kaiken­lai­sis­sa sosial­is­ti­sis­sa yms. total­i­taris­ti­sis­sa ajat­telumalleis­sa on, että jol­lakin tahol­la on joku salat­tu tieto siitä, mikä ihmisille on hyväk­si. Kyse ei siis ole pelkästään siitä, että pyritään tasa-arvoon tasoit­ta­mal­la ihmis­ten mah­dol­lisuuk­sia toteut­taa itseään, vaan siitä, että joku eli­it­ti tietää mitä ihmiset halu­a­vat parem­min kuin nämä itse.

    Vihre­itä syytetään usein tästä, eikä aina täysin syyt­tä. Itse olen “vihreä” siinä mielessä, että uskon että talousjär­jestelmässämme on virheitä, joiden vuok­si luon­non mon­imuo­toisu­us ja muu­ta ympäristöön liit­tyvät asi­at tule­vat väärin hin­noitel­luik­si, kos­ka niihin vaikut­tavil­la toimil­la on ulkois­vaiku­tuk­sia. TÄmä on ihan eri asia kuin se, että tietäisi, mikä on muille hyväk­si parem­min kuin nämä itse.

  4. Kyse ei ole siitä, onko kult­tuurista hyö­tyä iloa ja tyy­dy­tys­tä. Siihen ei tarvi­ta eril­listä posi­ti­ivista ulkois­vaiku­tus­ta, että se olisi mielekästä, mut­ta siihen, että kult­tuurin tuo­ma ilo ja tyy­dy­tys ei ole niin suur­ta, että sen naut­ti­ja mak­saisi sen itse, vaan edel­lyt­tää muiden sen mak­sa­van, tarvi­taan jokin selitys.

    Väärinkäsi­tys­ten vält­tämisek­si väitän, että tuol­laisia syitä on ole­mas­sa, mut­ta siitä myöhemmin.

  5. Tam­pereel­la suun­nitelti­in jos­sain vai­heessa van­haan tehdas­raken­nuk­seen nuorten bän­di­tilo­ja ja muu­ta oheis­toim­intaa nuorten kult­tuurille. Arvelisin että tuon posi­ti­iviset ulkois­vaiku­tuk­set oli­si­vat huo­mat­tavasti ampumarataa suuremmat. 

    Helsingis­sä ei tai­da olla koh­ta pulaa nuorten bän­di­en edulli­sista treenikämp­istä, kun sel­l­aisia raken­netaan Töölön­lahdelle oikein sadal­la miljoonalla.

  6. “Joopa oop­pera näyt­tää vetävän paikalle sitä osaa­jien joukkoa, jota men­estyvä kaupun­ki tar­joaa. Tämä yhteys on selvä ja kiis­tat­ta osoitettu”

    Olisi mie­lenki­in­toista tietää, kuin­ka paljon enem­män esim. teat­terin ‘vier­essä’ asu­vat käyvät oman kaupunk­in­sa teat­teris­sa kuin vaikka­pa 100km lähim­mästä teat­ter­ista asu­vat. Vai asu­vatko teatterin/oopperan vier­essä kos­ka se on niin cool.

  7. Houkutel­lak­seen hyön­teis­pö­lyt­täjiä kasvit käyt­tävät val­ta­van määrä ener­giaa kau­ni­in kukan kas­vat­tamiseen… Riikinkukkokoiras joutuu raa­haa­maan koko aikuiselämän­sä kovin epäkäytän­nöl­listä pyrstöä mukanaan vain kos­ka isom­pi pyrstöi­nen saa naaraan pienem­pipyrstöisen nokan edestä. 

    Eiköhän tuos­sa kult­tuuris­sa, ja tarkoi­tan nimeno­maan tätä ns. korkeakult­tuuria siis oop­per­aa ja vaik­ka tätä kias­man “taidet­ta”, ole kysymys aivan samas­ta asi­as­ta. Kyvyt­tömät kynäniskat esit­tävät alfau­rosta esi­in­tymäl­lä “pro­pellil­la varuste­tun mais­si­paskan” asiantun­ti­joina ja ehkä jopa niitä tuot­tavien henkilöi­den ystäv­inä ja rahoit­ta­ji­na. Rahoituk­seen on toki käytet­ty ain­oas­taan verovaro­ja kos­ka vain verovaroil­la silat­tu pyrstö on kyllin näyt­tävä. Näi­den kynänisko­jen kanat taas voivat sit­ten edelleen kaakat­taa koti­junt­ti­laansa että on meil­lä tääl­lä hianoo (kun neljän siiderin jäl­keen siel­lä kieku­nas­sa pystys jo nukkumaankin..)

    Koko lajin kannal­ta tämä kil­pailu on jok­seenkin haitallista, ainakin jos koirail­ta kysytään. Naaraiden mielipi­de voi olla toinen. 

    Ei pitäisi aina kysyä niiden riikinkukko­jen mielipidettä..

  8. Taide on pitkälti erot­tau­tu­mis­strate­gia, joka luo kult­tuurista pääo­maa. Luoko erot­tau­tu­mi­nen myön­teisiä vai kiel­teisiä ulkois­vaiku­tuk­sia riip­puu tapauk­ses­ta ja arvioijasta. 

    Väitetään, että oop­pera luo erot­tau­tu­misen kaut­ta yht­enäisyy­den tun­net­ta eli­itin kesku­udessa ja aut­taa näitä määrit­telemään, mikä on kult­tuuris­es­ti arvokas­ta ja siten kar­tut­ta­maan kult­tuurista pääo­maansa. Se olisi ollut huono jut­tu meikäläisen kannal­ta sata vuot­ta sit­ten, mut­ta nyky­is­inä post­mod­erneina aikoina hom­ma on muut­tunut aika merk­i­tyk­set­tömäk­si. Hyvän maun monop­o­lisoin­ti ei onnis­tu, vaik­ka raken­net­taisi­in vielä kolme oop­per­at­aloa lisää.

    Myön­teisenä ulkois­vaiku­tuk­se­na tästä erot­tau­tu­misen näkökul­mas­ta voisi maini­ta vaik­ka Sibeliuk­sen Fin­lan­di­an varsinkin Kosken­niemen pat­teet­tisel­la sanoituk­sel­la — toki näin vain, jos arvostaa suomalaisuutta. 

    Mut­ta kuka tätä sosi­ol­o­gista hömp­pää jak­saa, kun on taloustiedekin keksitty!?

    Siis: pitäisikö verovaroin elät­tää taiteil­i­jaa, joka ei taulu­jaan myymäl­lä siihen itse pysty? No, her­ran kiesus, ei tietenkään! Menköön oikeisi­in töi­hin tyy­dyt­tämään oikei­ta tarpeita!

  9. “Karin kom­men­tis­sa on ikäänkuin taus­ta-ajatuk­se­na, etteivät ihmiset tiedä, mikä heille on hyväksi”

    Nimeno­maan näin ajat­te­len. Ihmiset eivät tiedä, mikä on heille hyväk­si, mikä on elämän tarkoi­tus, jne. Mut­ta on ole­mas­sa asioi­ta, jot­ka tuot­ta­vat heille mielihyvää.

    Puhumme vähän eri asioista, kun sinä otat annet­tuna sen, että on ole­mas­sa joku hyö­ty tai lisäar­vo, jota ihmiset sit­ten itselleen tai muille tuot­ta­vat, mut­ta minus­ta esim. taiteesta saata­va nautin­to on taval­laan se lisäar­vo “itsessään”.

    “Siinä on se sama ylim­ieli­nen aja­tus, joka kaiken­lai­sis­sa sosial­is­ti­sis­sa yms. total­i­taris­ti­sis­sa ajat­telumalleis­sa on, että jol­lakin tahol­la on joku salat­tu tieto siitä, mikä ihmisille on hyväksi.”

    No täl­laista aja­tus­ta siinä ei ole. Minä en väitä, että eli­it­ti tai kukaan muukaan tietäisi, mikä on ihmiselle hyväk­si, minä vain epäilen, etteivät ihmiset tiedä sitä itsekään.

    Kari

  10. Ennen kuin joku ehtii ival­lis­es­ti väit­tää, että en ymmär­rä, mikä on ulkois­vaiku­tus, ker­ron pikaises­ti, että Fin­lan­dia ei tietenkään ole mielestäni ulkois­vaiku­tus. Sen sijaan se, mitä Fin­lan­dia saa aikaan tuot­taes­saan suo­ma­laisu­ut­ta, on ulkois­vaikus­tus ja sekin hiukan epäortodok­sises­sa ja lep­sus­sakin mielessä.

    YLE:ltä tuli joku Puumala-ohjel­ma kesäl­lä. Vaik­ka tarkoituk­se­na oli, että joukko puumalalaisia äijiä teki teat­ter­iesi­tys­tä KOM-teat­teri­in, ulkois­vaiku­tuk­se­na syn­tyi puumalalaista yhteishenkeä. Ainakin luulen, että se oli ohjel­man yksi tarkoi­tus. Siinä siis taval­laan luoti­in tarkoituk­sel­la myön­teisiä ulkois­vaiku­tuk­sia taiteen keinoin. Tämä on Fin­lan­di­aa parem­pi esimerkki.

  11. Tah­don huo­maut­taa edel­läol­e­vaan vielä, etten mis­sään nimessä kuvit­tele, etteikö voisi olla niin, että korkeakult­tuuria kan­nat­taa sub­ven­toi­da yleisen hyv­in­voin­nin vuok­si. Esimerkik­si voi olla, että oop­per­at­alo­ja ei kan­na­ta rak­en­taa Suomeen kuin yksi ja että sitä ei kan­nat­taisi mar­gin­aal­i­hin­noitel­la. Täl­laises­sa tilanteessa pienehkökin posi­ti­ivi­nen ulkois­vaiku­tus voi oikeut­taa oop­per­at­alon rakentamisen. 

    Protestoin kuitenkin sitä aja­tus­ta vas­taan, että joku eli­itin edus­ta­ja muka tietää, mikä on kansalle hyväk­si ja sit­ten päät­tää, että täl­laista kult­tuuria pitää tehdä, veron­mak­sajien rahoil­la, tietenkin.

  12. Nämä on minus­ta hienos­ti sanottuja!

    Tiedemies: “Protestoin kuitenkin sitä aja­tus­ta vas­taan, että joku eli­itin edus­ta­ja muka tietää, mikä on kansalle hyväk­si ja sit­ten päät­tää, että täl­laista kult­tuuria pitää tehdä, veron­mak­sajien rahoil­la, tietenkin.”

    “Vihre­itä syytetään usein tästä, eikä aina täysin syyt­tä. Itse olen “vihreä” siinä mielessä, että uskon että talousjär­jestelmässämme on virheitä, joiden vuok­si luon­non mon­imuo­toisu­us ja muu­ta ympäristöön liit­tyvät asi­at tule­vat väärin hin­noitel­luik­si, kos­ka niihin vaikut­tavil­la toimil­la on ulkois­vaiku­tuk­sia. TÄmä on ihan eri asia kuin se, että tietäisi, mikä on muille hyväk­si parem­min kuin nämä itse.”

  13. Itse uskon, että kult­tuurin ulkois­vaiku­tuk­set on pääasi­as­sa tuo­ta riikinkukko­ta­soa. Kult­tuuri houkut­telee naarai­ta siinä mis­sä pyrstö. Ja mieshän tulee perässä, että Varkaudessa työsken­televä mies muut­taa Kuo­pi­oon, kun vaimo halu­aa kult­tuuria. mies ajelee pidem­mät työmatkat.

    Eiköhän se mene niin, että teat­terei­den ja kaupunorkeste­rien ylläpitämi­nen on koiraiden mielestä raskas­ta ja turhaa, naaraiden mielipi­de on toinen. 

    Ja sinän­sä on kyse tulon­si­ir­rosta vähän parem­malle väelle. Se voi olla posi­ti­ivista kun halu­taan sitä parem­paa väkeä houkutel­la, mut­ta sama voitaisi­in ehkä saavut­taa, jos vähen­net­täisi­in veroäyriä korkeak­oulute­tu­il­ta, mut­ta se olisi ehkä liian rehellistä. 

    Onko jol­lain nuorel­la huip­pu­osaa­jamiehel­lä näke­mys­tä siitä, että onko suurel­la human­is­tisel­la tiedekun­nal­la riit­tävästi hyviä ulkois­vaiku­tuk­sia. Että onko baariskene paljon parem­pi Jyväskylässä kuin Oulus­sa tai Kuo­pios­sa, kun riit­tää enem­pi söpöjä human­is­ti­tyt­töjä pak­su­sankai­sine silmälaseineen.

Vastaa käyttäjälle Tomi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.