Opiskelijat synnyttämään aikaisemmin

On mon­es­sa mielessä tyh­mää, että meil­lä korkeak­oulu­opiske­li­jat syn­nyt­tävät niin myöhään. Ter­vey­del­liset syyt puoltaisi­vat nuorem­pana syn­nyt­tämistä, eikä pitkään lykät­ty äitiys sit­ten aina onnis­tukaan. Äitiy­destä on hait­taa opiskelulle, mut­ta vielä enem­män siitä on hait­taa työssä käymiselle.

Opiske­li­jat eivät syn­nytä, kos­ka siihen ei ole varaa. Suomes­sa ei ole opin­totues­sa minkään­laista lap­siko­ro­tus­ta toisin kuin esimerkik­si Ruotsissa.

Van­hempainpäivära­ha kat­so­taan aiem­mista tuloista — yleen­sä siis opin­totues­ta tai kesätöistä (min­ulle tun­tem­at­tomas­ta syys­tä ei niiden sum­mas­ta vaan mak­simista) Äitiyspäivära­ha määrätään yleen­sä min­imipäivära­han suu­ruisek­si, joka nyt nousee sen­tään työ­markki­nat­uen tasalle. Opis­to­jen ollessa kesken ei äitiy­teen oikein ole varaa, mut­ta ei myöskään heti opin­to­jen pää­tyt­tyä. Ensin on olta­va töis­sä niin kauan, että pääsee ansiopäivärahalle.

Entä jos opiske­li­jan äitiyspäivära­haan sovel­let­taisi­in liiken­nevaku­u­tuk­sen peri­aatet­ta: jos lääketi­eteen opiske­li­ja joutuu auton ruhjo­mak­si ja vam­mau­tuu lop­puiäk­seen, kor­vaus­ta ei mak­se­ta ikään kuin hän olisi lupon elämään­sä opin­tora­halle, vaan perus­teena ovat lääkärin ansiot. Jos äitiys lykkää opiske­li­jan töi­hin menoa,eikä päivära­haa voisi mak­saa näi­den tule­vaisu­udessa menetet­ty­jen ansioiden perus­teel­la. Nehän hän saa lop­ul­ta kuitenkin, jos lykkää äitiyt­tä niin kauan että ehtii ole­maan vuo­den töissä.

45 vastausta artikkeliin “Opiskelijat synnyttämään aikaisemmin”

  1. “Opiske­li­jat eivät syn­nytä, kos­ka siihen ei ole varaa.” — Niin, tai oikean­laisia sukue­lim­iä. Jotkut opiske­li­jat eivät ryhdy äideik­si, kos­ka eivät pysty.

    Vakavasti puhuen, tämäkin ongel­ma olisi piirun ver­ran pienem­pi joskin mon­isyisem­pi, jos van­hem­muu­den ajateltaisi­in koske­van pelkän yhden äidin lisäk­si myös isiä tai mui­ta lähivanhempia. 

    Itse kokeilen huomis­es­ta ten­tistä alka­en, miten van­hem­muu­den, töi­den ja korkeak­oulu­opiskelun yhteenso­vit­ta­mi­nen sujuu. Enkä ole vielä edes kolmeakymmentä.

  2. Tuo­hon kun vielä lisätään se, että äiti ei voi saa­da opin­tora­haan kuu­lu­vaa asum­is­lisää vaan hänet siir­retään yleisen asum­is­lisän piiri­in, ollaankin taas kivass­sa tilanteessa. 

    Jos nimit­täin kuvitel­laan täl­läistä täysin teo­reet­tista tilan­net­ta, että isä olisi myös opiske­li­ja ja tek­isi töi­den lisäk­si osa-aika töitä, nämä tulot vaikut­ta­vat luon­no­lis­es­ti myös tähän yleiseen asum­is­lisään, joka tietenkin tip­puu äidil­lä nol­laan. Ja tämä täysin teo­reet­ti­nen isäkään ei tietenkään saa opin­to­tukea, kos­ka hän saa niin suuret tulot (eli yli 700e/kk tms.) omista töistään, että niil­lä hel­posti elät­tääkin koko perheen. 

    Ja edelleen jos men­nään tämän yllä esite­tyn hypo­teet­tisen tilanteen mukaan, on äidinkin pakko opiskel­la ja tehdä pätkätöitä koko raskau­den ja äitiy­den alkua­jan, jos ei halu­ta lähteä kerjuulle. 

    Eli lop­putu­lok­se­na on pariskun­ta, joista isä on ensin viikos­sa 20 tun­tia töis­sä, sen jäl­keen painaa koti­in hoita­maan muk­sua ja tekemään samal­la koulu­jut­tu­ja, että äitikin ehtisi luen­noille. Ja jah­ka äiti pääsee koti­in tena­van luo, pääsee isäkin taas luen­nolle. Mut­ta kela säästää näp­pärästi kuus­sa 600(?) euroa, kun isälle ei tarvitse mak­saa opin­to­tukea eikä äidillekään mitään asumisesta.

    Noh, onnek­si kaikkia jut­tu­ja ei mita­ta rahassa.

  3. Jos esim. Ruot­si, rakas naa­purimme ote­taan nyt äitiy­den rahoituk­sen malli­maak­si, niin kaipa voisi olet­taa, että siel­lä sit­ten syn­nytetään aikaisemmin. 

    Näin ei kuitenkaan ole. Ensisyn­nyt­täjien kes­ki-ikä on Ruot­sis­sa jopa korkeampi. Eli mitä nyt haettiin?

    Äitiys- ja van­hempaira­ha määräy­tyvät Suomes­sa ihan samoin perustein. En ymmärtänyt koko jut­tua yhtään… Selventäisitkö?

    Ja viimeisek­si Osmolle 57 v.: Paraskin puhu­ja… Rahako sen tosi­aan määrää mil­loin lapset tehdään. Eipä sit­ten 40-luvul­la olisi synyt­nyt yhtään las­ta. Hmmmm?

  4. Lääkäri on poikkeuk­selli­nen ja suo­jat­tu pro­fes­sio. Monil­la muil­la aka­teemisil­la aloil­la ei ole mitään yht­enäistä työnku­vaa, saati jär­jel­listä mediaanipalkkaa. 

    Sain opiskelu­aikana kak­si las­ta ja kävin myös sään­nöl­lis­es­ti töis­sä. Pienet lapset eivät juuri mitään kulu­ta, jos osaa hyö­dyn­tää kirp­putore­ja ja suku­laisia. Päin­vas­toin rahaa voi jopa säästyä kun turhat menot ja vapaa-aika jäävät pois.

    Mon­elle opiske­li­jalle voisi rahaa tärkeäm­pää olla hoitoa­pu, palve­lut ja aika. Edulli­nen las­ten­hoito luen­to­jen ajak­si, kun­nalli­nen kod­in­hoita­ja, laina-auto tarvit­taes­sa, palveluseteleitä esim. tak­si­in tai siivous­palvelulle tms. Tuol­laisil­la olisi myös työl­listävä vaikutus.

  5. Esimerkik­si Helsin­gin yliopis­ton kohdal­la yliop­pi­laskun­ta jär­jestää lap­si­parkin eli lyhy­taikaista las­ten­hoitoa opiske­li­ja­van­hem­mille vähäistä kor­vaus­ta vas­taan. Minus­ta vas­taa­van toimin­nan pitäisi kuu­lua kaupungille, mut­ta se ei ole sitä ottanut lob­bauk­ses­ta huoli­mat­ta, edes rahoi­tus­ta. Onnek­si opiske­li­jay­hteisö on vas­tu­un­tun­toinen (tai laa­ja jäsenistö ei tiedä tai ole kiin­nos­tunut jäsen­mak­sun­sa käytöstä).

  6. No mikäpä siinä, jos lapsen selästään polkupyörä­matkan jäl­keen yliopis­tol­la voisi paiska­ta ovimiehen narikkaan syötet­täväk­si ja juotet­tavak­si, niin mikäpä ei tässä sitten.

  7. “Pienet lapset eivät juuri mitään kulu­ta, jos osaa hyö­dyn­tää kirp­putore­ja ja sukulaisia.”

    Olen nyt samas­sa tilanteessa sinä olit. Eikä oikeas­t­aan tee edes mitenkään hirveän tiukkaa. Mut­ta täy­tyy myön­tää, että jos suku­laisia ei olisi niin aika liemessä sitä oltais. Autoa, sun muu­ta ollaan lainat­tu, mut­ta ei olla saatu/pyydetty yhtään rahaa. Autoon ei per­heel­lisel­lä pää­toimisel­la opiske­li­jal­la ole mitenkään varaa, mut­ta eipä sitä nyt hirveäm­min Helsingis­sä tarvitsekaan. 

    Onhan se vähän omi­tu­ista, kun ei voi tehdä töitä kesäl­lä niin paljon kuin halu­aa, mut­ta ymmär­rän, että joitain rajo­ja tuil­la on pakko olla, kos­ka eihän hyvin toimeen­tule­va tarvitse tukia. Englan­ti­lainen tut­tu piti muuten aika usko­mat­tomana mei­dän tuk­i­jär­jestelmää sen jäl­keen kun ker­roin et mei­dän käm­pän vuokra on 1000€, jos­ta yhteiskun­nan tukien jäl­keen jää mak­set­tavaa vähän yli parisataa. 

    Taloudel­lisin keinoin yhteiskun­ta voi muoka­ta per­hei­den lap­simäärää (tai tekoaikaa) aika tehokkaasti kuten esim Kiinas­sa. Kymp­pi sinne tai tänne ei muu­ta var­maankaan kenenkään lapsen­tekoaikei­ta rikkaim­mis­sa mais­sa. Köy­hässä maas­sa taloudel­liset kan­nus­timet toimi­vat parem­min ja kult­tuu­ri­taus­ta taitaa vaikut­taa vielä enem­män kuin talous.

  8. En ihan ymmär­rä mikä ongel­ma tässä on. On toki niin, että jos lapset tehdään vas­ta, kun äiti on työelämässä, niin työt katkea­vat het­kek­si. Ja toki se, että sukupol­ven väli on pitkä, heiken­tää ceteris paribus huolto­suhdet­ta, mut­ta ovatko nämä riit­täviä syitä puut­tua asiaan?

    Rahal­lis­es­ta tilanteesta riip­pumat­ta luulisin, että opin­to­jen keskel­lä las­ten saan­ti ei ainakaan lisää toden­näköisyyt­tä tehdä tutk­in­to valmi­ik­si, sen parem­min isäl­lä kuin äidil­läkään. Meil­lä tilanne oli niin, että minä olin ollut työelämässä jo muu­ta­man vuo­den ja vaimo oli valmis­tu­mas­sa, kun ensim­mäi­nen lap­si syn­tyi (gradu valmis­tui kuukaut­ta ennen syn­tymää). Minus­ta se oli jotakuinkin opti­maa­li­nen tilanne, vaik­ka rahal­lis­es­ti ei nyt mikään jät­tipot­ti ollutkaan. Olisi­han tuo sin­un ehdo­tuk­sesi tehnyt elämästä “makoisam­paa”, kun käteen olisi jäänyt läh­es 1000 euroa kuus­sa enemmän.

  9. “En ihan ymmär­rä mikä ongel­ma tässä on.”

    Mitä myöhem­min äiti syn­nyt­tää niin sitä suurem­mak­si kas­vaa ris­ki saa­da vam­maisia lap­sia. Tosin syn­nyt­tävän äidin ikä pitää olla aika korkea ennen kuin ris­ki kas­vaa todel­la suurek­si ver­rat­tuna nuori­in synnyttäjiin.

  10. Rahas­ta kai tässä puhutaan. Tai oikeas­t­aan voisi kai puhua val­tion kannal­ta investoin­nista tule­vaisu­u­teen. Pidän Osmo Soin­in­vaaran ehdo­tus­ta hyvänä, mut­ta ehkä turhan mon­imutkaise­na tapana siirtää rahaa yhteiskunnal­ta las­ten van­hem­mille. Voisiko yhteiskun­ta ihan reilusti mak­saa las­ten syn­nyt­tämis­es­tä. Aluk­si vaikka­pa tuol­lainen 100 000 € pellavapäältä. Saat­taisi intoa isyy­teen ja äitiy­teen löy­tyä huo­mat­tavasti nyky­istä enem­män ja varhaisem­mas­sa vaiheessa.

  11. Anna-Maria

    Kyl­lähän opiske­li­ja­van­hem­mat voivat lait­taa lapsen­sa kun­nal­liseen päivähoitoon siinä mis­sä muutkin van­hem­mat, joten mik­si kaupun­gin pitäisi vielä sen lisäk­si pitää yllä täl­laista täs­mä­parkkia? Kun­nal­lises­sa päivähoi­dos­sa­han voi vali­ta osapäivähoidon, mikäli ei tarvitse kokopäiväistä hoitoa. Mak­sukin muo­dos­tuu todnnäköis­es­ti varsin kohtu­ullisek­si, jos kodis­sa on vain yhden ihmisen tulot. 

    Tiedemies,

    Ongel­ma on se, että nainen on hedelmäl­lisim­mil­lään 20–25 ‑vuo­ti­aana. Tämän jäl­keen hedelmäl­lisyys las­kee hyvinkin jyrkästi, vaik­ka useim­mat toki tule­vatkin vai­vat­ta raskaak­si vielä kol­men kympin korvil­la. Kansakun­nan tasol­la tämä kuitenkin tarkoit­taa jatku­vasti lisään­tyneitä kalli­ita hedelmöi­tyshoito­ja ja tietysti lapset­to­muud­es­ta seu­raavaa kär­simys­tä yksilöille. Sil­loin, kun lapsen on päät­tänyt han­kkia ja tämä ei onnis­tukaan, on se useim­mille suo­ranainen tragedia. 

    Jos esikoinen saadaan kovin myöhään, lap­siluku myös yleen­sä jää pienem­mäk­si. Se on tietysti arvo­maail­mas­ta kiin­ni, pitääkö sitä hyvänä vai huonona asiana globaalis­sa mielessä. 

    Kansan­taloudel­lis­es­ti on tietysti edullisem­paa, että opiske­li­jat hoita­vat lapset opiskelu­jen lomas­sa kuin jo valmis­tuneet, työelämässä ole­vat ihmiset. Asioil­la on puolen­sa ja puolen­sa, mut­ta väit­täisin että pääsään­töis­es­ti lapsenkin kannal­ta nuori van­hempi on mukavampi varsinkin tei­ni-iässä. Ja onhan itsellekin kivem­pi olla virkeä viisikymp­pinen mum­mi kuin palve­lu­talos­sa rol­laat­torin kanssa köpöt­televä 80-vuo­tias. Sukupolvien luon­nolli­nen kanssakäymi­nen sujuu parem­min kun ikäerot eivät ole liial­liset. Meil­lä on koh­ta parikymp­pisel­lä lapsel­la on iso­mum­mikin ole­mas­sa, joten jos luo­ja suo, niin näkee vielä lapsen­lapsen­lapsen­lapsen­sa… En nyt tietenkään puhu teini­raskauk­sien puoles­ta eikä suvus­sa niitä ole. 

    Lap­si tosi­aan tuo leivän taloon tul­lessaan. Kyl­lä se vieläkin pätee. Pienis­sä tulois­sa kah­den lapsen lap­sil­isät ihan tun­tu­va pot­ti. Lap­siper­he kuu­luu myös aina yleisen asum­istuen piiri­in ja sil­lä on oikeus saa­da toimeen­tu­lo­tukea. Pienet lapset eivät tosi­aan kulu­ta käytän­nössä mitään. Nor­maalit verkos­tot omaa­va per­he pikem­minkin hukkuu lahjoituksi­na tule­vi­in vaat­teisi­in, tarvikkeisi­in ja leluihin. 

    Hyvin pienen lapsen voi myös opet­taa vaipat­tomak­si, mut­ta ei siitä sen enem­pää, muuten saan taas pyyhkeitä asi­as­ta poikkeamis­es­ta ja syystäkin 🙂

  12. Ari Aal­to­nen,

    Hyvä, että otit tuon vam­maisu­usaspek­tin esi­in. Min­ul­ta se uno­h­tuikin. Down­in syn­d­roomas­sa ris­ki nousee näin huimasti iän myötä: 

    Alle 25-vuo­ti­aan naisen ris­ki syn­nyt­tää Down-lap­si on 1:2000, 35-vuo­ti­aan ris­ki on 1:300 ja 40-vuo­ti­aan 1:100. 45-vuo­ti­aan naisen ris­ki syn­nyt­tää Down-lap­si on jo yksi 25:sta.

    Käytän­nössä ihan kaik­ki muutkin riskit nou­se­vat niin äidil­lä kuin vau­val­la, sek­tioi­ta muun muas­sa tarvi­taan enemmän.

  13. Poikkeuk­sel­lis­es­ti en ymmär­rä vähääkään Osmon logi­ikas­ta. Läh­es­tulkoon kaik­ki yhteiskun­nal­liset ja ympäristöl­liset ongel­mat ovat vain oire­i­ta todel­lis­es­ta ongel­mas­ta, liial­lis­es­ta väestöstä, ja nyt vielä pitäisi syn­tyvyyt­tä saa­da lisää.

  14. “Rahal­lis­es­ta tilanteesta riip­pumat­ta luulisin, että opin­to­jen keskel­lä las­ten saan­ti ei ainakaan lisää toden­näköisyyt­tä tehdä tutk­in­to valmi­ik­si, sen parem­min isäl­lä kuin äidilläkään.”

    Var­masti näin on. Mut­ta vielä ennem­min kysy­isin sitä, kuin­ka paljon las­ten saan­ti ennen työelämään siir­tymistä ja työu­ran vaki­in­tu­mista han­kaloit­taa äidin työ­paikan saan­tia, ja ennen kaikkea työu­ral­la eten­e­mistä. Työu­ral­la eten­e­m­i­nen tai julkisel­la puolel­la viran saami­nen kun yleen­sä ainakin implisi­it­tis­es­ti edel­lyt­tää pidem­piaikaista pysyvää ja määräti­etoista työsken­te­lyä sekä usein sitou­tu­misen­sa osoit­tamista pitkää päivää tekemäl­lä. Äitiys­lomien pätkimäl­lä työu­ral­la tuskin hirveästi edetään.

    Itse rekry­toin­te­ja tehneenä tiedän, että vaik­ka poten­ti­aa­li­nen äitiys ei saisi eikä sen halu­aisi antaa vaikut­taa rekrypäätök­si­in, se kuitenkin tah­tomat­takin vaikut­taa. Kun rekry­toin­nin onnis­tu­mi­nen on min­ullekin tärkeää ja rekry­toitaval­ta työssä onnis­tu­mi­nen edel­lyt­tää pitkäjän­teistä työsken­te­lyä ja koke­muk­sen ker­ryt­tämistä, on ihan selvää että nuori innokas mies toden­näköisem­min pystyy toiv­ot­tuun sitou­tu­miseen kuin syn­ny­tysikäi­nen nainen. 

    Niin­pä jos työu­ral­la eten­e­misel­lä tai sen työ­paikan pysyvyy­del­lä on mitään merk­i­tys­tä, on ratio­naalisem­paa tehdä joko lapset hyvis­sä ajoin ennen koko työu­ran aloit­tamista tai vas­ta sit­ten kun oma paik­ka työelämässä on riit­tävässä määrin vakiintunut.

  15. Miten olisi tun­tu­vat veronalen­nuk­set naimi­sis­sa oleville lap­siper­heille? Ts. “van­han­pi­ian veron” palauttaminen.

  16. Lapsen saan­ti opiskelu­aikana on opiske­li­jan “ongel­ma” (eli se siis vaikut­taa vain ja ain­oas­taan opiske­li­jan elämään ja opiske­li­ja on ain­oa joka tun­tee sen nahois­saan). Lapsen saan­ti työelämässä on työ­nan­ta­jan “ongel­ma”.

    Aini­in, kokeilka­a­pa muuten olla ammat­tiko­rkeak­oulus­ta vuosi pois­saol­e­vana. Minä kokeilin, kävin vuo­den ulko­mail­la töis­sä ja tulin takaisin, niin melkein kaik­ki min­un opin­to­su­un­nitel­maan kuu­luneet opin­to­jak­sot oli­vat muuttunet/poistuneet, eli joudun kaik­ki opin­toni miet­timään yhdessä hallinnon kanssa että mikä nyt kor­vaa minkäkin ja mis­tä opin­to­jak­sos­ta suori­tan vain puo­let ja mis­tä toiset puo­let jot­ta se kor­vaisi alku­peräisen opintojakson.

    Niin kauan kuin opin­to-oikeu­sai­ka on rajat­tu ja opin­to­su­un­nitel­mat jatka­vat muut­tumis­taan niin ei kan­na­ta edes puhua rahasta.

  17. Sinivihreä:

    Voisiko yhteiskun­ta ihan reilusti mak­saa las­ten syn­nyt­tämis­es­tä. Aluk­si vaikka­pa tuol­lainen 100 000 € pellavapäältä.

    Min­un ehdo­tuk­ses­sani oli häivähdys eugeni­ikkaa. Lapsen tule­va men­estys riip­puu suuresti äidin koulu­tus­ta­sos­ta. Nykyjär­jestelmämme vähen­tää juuri koulutet­tu­jen nais­ten syn­ny­tyk­siä, mikä on kansakun­nan tule­vaisu­ut­ta ajatellen ikävä asia. Tuo Sinivihreän esi­tys houkut­telisi las­ten syn­nyt­tämiseen ansain­tamielessä ja toimisi aivan päin­vas­toin kuin min­un esi­tyk­seni. Se olisi kään­teistä eugeniikkaa.

  18. tcrown:
    “Poikkeuk­sel­lis­es­ti en ymmär­rä vähääkään Osmon logiikasta.”

    Jos käsitin oikein niin point­ti ei ole siinä, että syn­tyvyyt­tä nos­te­taan vaan että syn­ny­tyk­siä aikaistet­taisi­in nykyisestä. 

    Tosin kait se nos­taa toden­näköisyyt­tä saa­da lap­sia enem­män mitä aikaisem­min niitä saa.

  19. Osmo,

    Niin eugeni­ikkasi mukas­es­ti siis human­is­ti­mais­teri-äideille lisää humanistimaisteri-tyttäriä.… 

    Eikö tääl­lä tarvi­ta juuri bus­sikuske­ja, lähi­hoita­jia ja eri­laisia luu­dan heilut­ta­jia lisää? 

    Outoa muuten, että lin­ja-autonkul­jet­ta­jia rekry­toidaan nykyään Puo­las­ta samanaikaises­ti kun läh­es kaik­ki Lähi-idän ja Afrikan moniosaa­jat ovat työt­töminä Helsingis­sä. Kai bus­sia nyt oppii aja­maan tyh­mem­pikin ja luulisi kieli­taidonkin ole­van parem­pi tääl­lä vuosia asuneil­la kuin Puo­las­ta kylmiltään repäisty­il­lä Piotreilla.

  20. Maa­han­muut­ta­jis­sa on muuten merkit­tävän paljon bus­sikuske­ja. Väk­iluku­un suh­teutet­tuna var­maankin enem­män kuin kan­taväestössä. Ovat myös käyt­täy­tymiseltään oikein miellyttäviä. 

    Mik­si Eli­naa ei huolestu­ta, että Helsingis­sä on paljon suo­ma­laisia työt­tömiä, jot­ka nos­ta­vat työt­tömyysko­r­vaus­ta, vaik­ka bus­sikuskik­si pää­sisi ilmoittautumalla?

  21. Absolu­ut­tis­es­ti koulutet­tu­jen äitien las­ten määrä toden­näköis­es­ti lisään­ty­isi, mikäli lapsen­teosta mak­set­taisi­in opiskelijavanhemmille(kin) kun­nol­la. Saat­taisi­pa esim. moni ikiopiske­li­ja saa­da elämälleen aivan uut­ta sisältöä pirttiviljelijänä 🙂 

    Itse olen tohtori­van­hempi­en yliopis­tok­oulutet­tu vesa. Vaimol­lani on samankaltainen koulu­tus ja taus­ta. Näistä lähtöko­hdista min­ua kyl­lä hiukan kammok­sut­taa tämä per­hei­den eri­ar­vois­t­a­mi­nen jonkin opiskelu­paikan suh­teen. Jos jonkun henkilön hyvä men­estymi­nen on tilas­tol­lis­es­ti ennus­taen keskimääräistä toden­näköisem­pää, ei kai tätä onnen­myyrää tarvitse enää erik­seen palki­ta mui­ta korkeam­mil­la avustuksilla.

  22. Mitä sit­ten, vaik­ka väk­iluku­un suh­teutet­tuna olisi enem­män ulko­maalais­peräisiä kul­jet­ta­jia? Suo­ma­laiset ovat joka tapauk­ses­sa moniker­tais­es­ti töissä.

    Soma­l­i­taus­tai­sista 60–70 pros­ent­tia työvoimas­ta on työttöminä. 

    Eli on minus­ta ihmeel­listä, että jos tääl­lä on jo ulko­maista työvoimaa ja suh­teel­lisen kieli­taitois­takin suurim­mal­ta osin, niin sitä haal­i­taan Puo­las­ta lisää. 

    Suo­ma­lai­sis­sa työt­tömis­sä on paljon sel­l­aisia, jot­ka eivät yksinker­tais­es­ti pääse töi­hin haluis­taan huoli­mat­ta, esim. ovat yli 50-vuo­ti­ai­ta. Se tietysti osoit­taa, ettei mitään todel­lista työvoima­pu­laa ole. Sit­ten on tietysti työkyvytön­tä porukkaa, joka pitäisikin siiv­ota pois kortistosta.

  23. Eli­na: Kaik­ki tun­te­mani human­is­ti­mais­teri-äid­it ovat työelämässä mm. opet­ta­ji­na, toimit­ta­ji­na, hr-man­agere­ina, koor­di­naat­tor­eina, maat­alous­lomit­ta­jana tms. Yhtään työtön­tä human­is­ti­mais­te­ria en tunne. Val­tion pätkä­työläisiä kyl­lä joukos­ta löy­tyy, saa­vat vuosit­tain kil­pail­la pieni­palkkaises­ta työ­paikas­taan. Ja noiden lapsetkin ovat poikkeuk­set­ta iloisia nappuloita.

    Liikaväestö on enem­män alueelli­nen ongel­ma. Ja nyt syn­tyvät lapset elävät työikäis­inä taas aivan eri maail­mas­sa. 20 vuo­den kulut­tua ei ken­ties enää tarvi­ta pää­toimisia bus­sikuske­ja, kau­pan kas­so­ja tai lat­t­ian luut­tua­jia, tai mis­tä sitä tietää, oli­han Suomes­sa jo 1988 kauhea huu­ta­va työvoima­pu­la. Koulute­tut toden­näköisem­min pär­jäävät parem­min yhteiskun­nan muutoksissa.

  24. En usko, että tuo hedelmäl­lisyys tai edes vam­maisu­us on mikään ongel­ma. Kuin­ka iso kansan­taloudelli­nen taak­ka ovat Down-lapset? En usko, että kovin iso. 

    Sukupol­ven­väli ei ole nyky­isin mitenkään kauhean suuri, vaik­ka se onkin nous­sut viimeiset 40 vuot­ta. En muista tarkkaan, mut­ta käsit­tääk­seni ensisyn­nyt­täjien kes­ki-ikä oli his­to­ri­al­lis­es­ti alim­mil­laan joskus 1950-luvul­la ja että nykyi­nen tilanne ei paljoa poikkea sadan vuo­den takaises­ta. Jos ensim­mäiset muk­sut tehdään 30-vuo­ti­aina, niin 60-vuo­ti­aana ollaan keskimäärin iso­van­hempia. Keskiver­tokansalaisen ei pitäisi sil­loin vielä olla van­hainkodis­sa. Nyt ollaan vielä noin 28 vuodessa, muistaakseni. 

    Äitiys­lo­mat ovat käsit­tääk­seni todel­li­nen ongel­ma työ­nan­ta­jille. Tämän sanomi­nen ääneen tosin on koko­lail­la kiel­let­tyä Suomes­sa, kos­ka se nähdään naisvi­hamielisenä. Mut­ta rekry­toi­jat tietävät tämän ja sik­si tekevät kuten yllä kir­joitet­ti­in. Tästä ei päästä edes kovem­mil­la ran­gais­tuk­sil­la. Osmon ehdo­tus voisi kor­ja­ta tätä ongel­maa jonkin ver­ran, mut­ta opiskelu­aikana lap­sia tehneen täy­ty­isi silti vas­ta­ta siihen kiel­let­tyyn kysymyk­seen ja lapse­ton nainen jou­tu­isi entistä heikom­paan ase­maan työmarkkinoilla. 

    Eugeeni­nen vaiku­tus lie­nee ver­rat­en heikko, kos­ka Suomes­sa kuka tahansa saa käytän­nössä opiskelu­paikan alal­ta, jos­sa on hyvät palkat (työtä ei saa, mut­ta se on eri asia). Tämä ehdo­tus toki loisi markki­namekanis­min ja kil­pailu opiskelu­paikoista kovenisi. Vähän kuitenkin hui­jaush­erkältä vaikuttaa. 

    Ja syn­nyt­tämis­es­tä rahan mak­sami­nen vain pahen­taisi sitä ilmiötä, joka jo nyt on ole­mas­sa. Olen kuul­lut kahdelta eri päi­hdeon­gel­mais­tan kanssa tekemi­sis­sä olleelta tahol­ta väit­teen, että nuoret huumei­denkäyt­täjät tekevät lap­sia päästäk­seen hoitoon ja saadak­seen raha-asiansa kuntoon.

  25. “Jos käsitin oikein niin point­ti ei ole siinä, että syn­tyvyyt­tä nos­te­taan vaan että syn­ny­tyk­siä aikaistet­taisi­in nykyisestä. 

    Tosin kait se nos­taa toden­näköisyyt­tä saa­da lap­sia enem­män mitä aikaisem­min niitä saa.”

    Vaik­ka lap­sien määrä per äiti pysy­isi samana, syn­tyvyys kas­vaa jos äid­it syn­nyt­tävät nuoremp­ina. Se seu­raa­va kier­ros kun alkaa myös syn­nyt­tämään nopeammin. 

    Var­muu­den vuok­si rautalankaa:

    Case 1, äid­it syn­nyt­tävät kak­si tytärtä 30 vuo­den iässä. Jos tänään syn­tyy ensim­mäi­nen pari, niin 30 vuo­den kulut­tua syn­tyvät lapset numero 3, 4, 5, ja 6. 60 vuo­den kulut­tua numerot 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13 ja 14. 

    Case 2, äid­it syn­nyt­tävät 2 tytärtä 20 vuo­den iässä.Jos tänään syn­tyy ensim­mäi­nen pari, niin 20 vuo­den kulut­tua syn­tyvät lapset numero 3, 4, 5, ja 6. 40 vuo­den kulut­tua numerot 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13 ja 14. ja 60 vuo­den kulut­tua numerot 15, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27, 28, 29 ja 30.

    (Tietysti ole­tuk­sel­la äiti syn­nyt­tää tyt­tären ja pojan ero on vähem­män dramaattinen)

    Kun samaa kaavaa ale­taan sovelta­maan afrikkalaiseen äiti­in, joka saa 10 las­ta, niin luulisi tajua­van aika pian, että jos nais­ten koulu­tus edes lykkäisi las­ten tekoa muu­ta­mal­la vuodel­la, niin pelkästään täl­lä efek­til­lä olisi raju­ja vaiku­tuk­sia väestönkasvu­un. Puhu­mat­takaan siitä, että se nais­ten koulu­tus vähen­tää las­ten lukumäärää.

    Kaivakaa­pa jostain inter­netin syövereistä eloku­va idioc­ra­cy. Ainakin youtubesta läy­tyy ver­sio eloku­vas­ta, tosin huonol­la res­oluu­ti­ol­la. Ei koskaan päässyt teatterilevitykseen.

  26. Eli­na: En ero­ta mus­tia kansal­lisuuk­sia toi­sis­taan, joten en osaa sanoa, kuka on soma­li ja kuka ei, mut­ta mus­tia bus­sikuske­ja on Helsingis­sä erit­täin paljon. Eli kyl­lä niitä afrikkalais­peräisiä maa­han­muut­ta­jia on rekry­toitu bus­sikuskeik­si. Ilmeis­es­ti varan­to vain alkaa lop­pua — siis niiden varan­to, joista on kuskeik­si ja jot­ka halu­a­vat kuskeiksi. 

    “Eli on minus­ta ihmeel­listä, että jos tääl­lä on jo ulko­maista työvoimaa ja suh­teel­lisen kieli­taitois­takin suurim­mal­ta osin, niin sitä haal­i­taan Puo­las­ta lisää.”

    Enpä tiedä, kuin­ka kieli­taitoisia ne mon­et afrikkalais­peräiset maa­han­muut­ta­jat ovat. Ainakin suomen kie­len taso tun­tuu monil­la ole­van melko heikko ja sehän on varsin tärkeä bus­sikuski­na olemises­sa. Tähän syypäitä ovat sekä suo­ma­laiset että maa­han­muut­ta­jat; suomen kie­len kursse­ja maa­han­muut­ta­jille on ihan liian vähän ja ylipäätään mitään pakkoa tai ulkoista kan­nustin­ta ei ole ja sit­ten toisaal­ta, jos ja kun maa­han­muut­ta­jat tule­vat toimeen keskenään opet­telemat­ta kieltä, moni heistä ei jak­sa eikä viit­si sitä tehdä.

  27. Voi ei…

    Kai nainen syn­nyt­täisi mielel­lään (iästä riip­pumat­ta) niitä tenavia enem­mänkin, jos rin­nal­la olisi vas­tu­ulli­nen, aikuinen puoliso joka hoitaisi oman osuuten­sa isänä.
    Tässä siis ole­tusar­vona het­ero­nor­mati­ivi­nen perussetti.

    Pankaas kat­so­maan ihan oikean elämän lop­pusyksy­istä aamua: äiti ruokkii ja pukee ker­sat goretek­si­in ja roudaa kar­avaanin sit­ten lähi- tai kauko­hoitopaikkaan julkisilla/kävellen/perheen kakkosautol­la (ookoo, se on jo luk­sus­ta..) ja viuhuu monot kuras­sa huitsin nevadaan omaan duu­ni­in urput­ta­van pomon alaisuuteen.

    Sama rewin­d­i­na noin klo 16.30, logis­tisen kaup­pa­poikkea­man kautta.

    Samaan aikaan Län­siväyläl­lä ja muual­la nur­mi­järvil­lä isuk­it istah­ta­vat ratin taakse läm­mitet­tyyn kaaraan sprig­it kuo­sis­sa ja skra­ga suo­ri­na, kom­mu­nikaat­tori kainalossa.
    Työa­jan ulkop­uolel­la on vielä aikaa poli­tikoi­da, urheil­la ja filoso­foi­da suuria herraporukalla.

    Tämä­naa­muiset Hyssälät pani­vat taas adren­a­li­init tapit­ta­maan yläfrekvenssissä.….

    Har­vas­sa on se suo­ma­laisjöl­li, joka oikeasti ottaa isyys­lo­maa enem­män kuin ne pari syn­ny­tyk­sen­jälkeistä viikkoa.

    Jos “yhteiskun­ta” lue=työnantajat jakaisi­vat van­hem­muu­den kus­tan­nuk­set oikeu­den­mukaises­ti hom­ma voisi jopa toimia.

    Nyt a. syn­ny­tysikäistä naista ei palkata, kos­ka “se kuitenkin jää äitiys­lo­ma­lle” ja b. jo syn­nyt­täneitä ei pide­tä yhtä “jous­tavina” ja “sopiv­ina” kuin naimattomia,lapsettomia, nät­te­jä ja sin­isilmäis­es­ti uraan uskovia.

    Btw lap­sia ei tehdä kansan­taloudel­lis­ten tai muiden vero­su­un­nit­telu­un perus­tu­vien laskelmien ehdoil­la, eikä varsinkaan sik­si, että suuret ikäpol­vet alka­vat pelätä ettei per­si­itä pyyhkimään van­hainkoti­in saa­da enää ketään.…

    Jo helpot­ti.

    Ei mikään ihme että korkeasti koulute­tut naiset koulut­ta­vat (tyttö)lapsensa siten, että ne pär­jäävät omillaan.

    Hem­met­ti, kat­sokaa nyt jotain val­tansa sokaisemia paavolip­posia ja aarnolaitisia. Saman­laisia nämä kataiset ja van­haset ovat muu­ta­man vuo­den kulut­tua, sanon ma.

    Ja kukas muuten ne Van­hasenkin pen­nut hoitaa jollei ex?

    Se siitä tasa-arvosta.….

    Kitk­er­ille neit­seille tiedok­si: jeps, olen mam­ma. Omat val­in­tani ovat tosin olleet kaikkien oppikir­jo­jen ja sosi­aalis­es­ti hyväksyt­ty­jen normien ulkop­uolelta, joten ei niistä sen enempää.

  28. Sille (täl­lä het­kel­lä luul­tavasti mar­gin­aaliselle) ryh­mälle nuo­ria opiske­li­joi­ta , jot­ka han­kki­si­vat lap­sia jos yhteiskun­ta tuki olisi
    parem­pi, kan­nat­taisi kyl­lä antaa tuo tuki. Heti se ei tulisi edes
    kalli­ik­si, kos­ka uskon ettei lapsen­tekobu­u­mi ihan pelkäl­lä rahal­la käyn­nisty. Toisaal­ta muiden vas­taavas­sa tilanteessa lap­sia han­kkinei­de­n­es­imerk­ki voisi rohkaista ja pieni alkusysäys voisi kyl­lä toimia.

    Eikös se yksi kris­til­lis­demokraat­ti esit­tänyt, että opin­totuen tulo­rajo­ja nos­tet­taisi­in lapsel­lisille opiske­li­joille. Tämän lisäk­si opin­to­tuis­sa saisi olla tosi­aan tuo lap­siko­ro­tus. Tämä tun­tu­isi yksinker­taisim­mal­ta ratkaisulta.

    Tosi­aan syyt on mon­i­naiset. Kyl­lähän moni var­maan ajat­telee, että lapsen ollessa pieni pär­jää aluk­si vähän pienem­mäl­lä rahal­la, mut­ta pelkää kuitenkin että nuore­na las­ten saami­nen jotenkin huonon­taa urake­hi­tys­tä ja siihen elämän­ti­lanteeseen (että ei ole rahaa, töitä ja opin­not on keken ja lapsetkin pitäisi hoitaa) jää pitkäk­sikin aikaa jumi­in. Tai ei yksinker­tais­es­ti halu­ta niitä lap­sia vielä.

    Itse palautin gradun ensim­mäisen lapsen syn­tyessä. Näin “jälkikä­teen” (pari vuot­ta myöhem­min), toivoisin että olisin saanut lapsen jo aiem­min. Tämä ei kuitenkaan ollut
    mah­dol­lista kun puolisoa ei ollut vielä löy­tynyt. Johtuen surkeista min­imipäivära­hoista ja omista ambi­tiois­tani olen ollut töis­sä läh­es lapsen syn­tymästä läh­tien. Valmis­tu­misen jäl­keen, jos niin onnel­lis­es­ti sat­tuu että töitä tarjotaan/on tar­jol­la, on han­kala vas­tus­taa töi­hin menoa. Ei vältäämät­tä sik­si että
    töi­den teko olisi niin kivaa, vaan kos­ka pelot­taa olla han­kki­mat­ta työkoke­mus­ta nuorel­la iäl­lä. Nyt olisi haus­ka han­kkia myös sis­aruk­sia esikoiselle, mut­ta en mil­lään enää jak­saisi olla saman aikaises­ti pien­ten las­ten äiti ja olla työelämässä. Ymmär­rän erit­täin hyvin vai­h­toe­hdon tehdä vähän aikaa töitä ja yrit­tää vas­ta sit­ten saa­da lap­sia. Itse en kuitenkaan halunut mah­dol­lisia van­hem­mas­ta iästä johtuvia
    riskejä.

    Jos lap­sia saa jo opiskelu­aikana, opin­not saat­ta­vat toki venyä mut­ta nämä kak­si asi­aa voi luon­tev­asti yhdis­tää. Työelämäan siir­ryt­tyä yhdis­tämistä ei juur tapah­du: ollaan kotona 24/7 tai töis­sä (toiv­ot­tavasti ei ihan 24/7). Ja voin sanoa että
    molem­misaa on huonot puolen­sa (vaikken kotona ole itse ehtinyt ollakaan). Lisäk­si oma koke­muk­seni opiskelus­ta on se, että joskus on vaikea rutis­taa itses­tään tar­moa. Ennen las­ta tent­ti­in­luku oli oikea ajan, fiilik­sen, kahvi­lan ym. etsimistä. Lapsen myötä tilanne on se että tent­ti­in luku­un joutuu varaa­maan etukä­teen hyvinkin rajal­lisen ajan tiet­tynä het­kenä päivästä mitä ei aina edes itse pysty val­it­se­maan. Tämän ajan sitä käyt­tää mielu­usti tehokkaasti hyväk­seen. Eli voipa olla, että las­ten myötä opiskelu­a­jat eivät niin hur­jasti pitenekään. Kaikkien kannal­ta tehokas­ta olisi siis tuo opiskelu­jen ja las­ten­hoidon yhdis­tämi­nen. Älytön­tähän on, että työuransa
    keskel­lä (tai alus­sa) ole­vat ihmiset viet­tävät jopa vuosia raken­nellen lego­ja (vaik­ka var­masti kehit­tävää tuokin), eikä myöskään haus­ka ole vai­h­toe­hto pitää pieniä lap­sia pitk­iä päiviä päiväkodis­sa, jon­ka jälj­keen väsyneet ja kiukut­tel­e­vat van­hem­mat yrit­tävä olla inno­vati­ivisia legoinsinöörejä.

  29. Tiedemies,

    Down-lap­sia syn­tyy vuodessa Suomes­sa täl­lä het­kel­lä noin 80. Määrä on kak­sik­er­tais­tunut muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä. Nämä lapset ovat käytön­nössä pois työelämästä, vaikkakin “parhaim­mat” yksilöt saat­ta­vat sijoit­tua joi­hinkin suojatyöpaikkoihin. 

    Down-las­ten hoito vaatii tietysti eri­laisia lääketi­eteel­lisiä toimen­piteitä kym­menker­tais­es­ti, ehkäpä satak­er­tais­es­ti enem­män kuin ter­veen lapsen hoito. Useim­mille Down-lap­sille tehdään muun muas­sa sydän­leikkaus jo alkume­treil­lä, monille use­ampiakin. Per­heen elämä on yhtäkkiä eri­lais­ten kuntou­tusten ja eri­tysi­toimen­pitei­den sar­ja. Jos ihan puh­taasti kus­tan­nus­puol­ta ajatel­laan, niin tietenkin van­hempi­en työ­nan­ta­jatkin tästä osansa saavat. 

    Las­ten määrä vaikut­taa siis ehkä pieneltä ikälu­okas­sa, heistä koos­t­u­vat kus­tan­nuk­set ovat mon­isa­taak­er­taiset. On myös muis­tet­ta­va, että Down­in syn­d­rooma on vain yksi, joskin näkyvin, syn­ny­tysiän kohone­mis­es­ta johtu­va riski. 

    Vam­maisen lapsen syn­tymi­nen on myös henkilöko­htainen trage­dia ja pelkästään kansan­taloudel­lisia luku­ja ei tule tuijottaa. 

    Vam­mainen lap­si on tietysti per­heessään rakas ja ja jokainen vam­mainen saakoon sen hoidon mikä on tarvis, jos kir­joituk­seni vaikut­ti varsin kylmältä ja epäempaattiselta. 

    Eli ajan takaa vain sitä, että kaikkien etu on, ettei syn­ny­tysikä kovin ole nousu­jo­hdan­teinen. Se on lapsen, van­hempi­en ja yhteiskun­nan etu.

  30. Tämä Oden huoli luon­non­va­ro­jen liian vähäis­es­tä kulu­tuk­ses­ta ja liian har­voista kulut­ta­jista on kyl­lä käsittämätön.

    Jos ihmiskun­nal­la olisi jonkin sortin itsesuo­jelu­vais­toa ja ymmär­rystä pal­lomme tilas­ta kokon­aisuute­na, laitet­taisi lapsen­teko Suomen kaltai­sis­sa ker­skaku­lu­tuk­sen mais­sa ylel­lisyysverolle ja korkeasti koulute­tu­il­ta ahneil­ta pyrkyreiltä se kiel­let­täisi eugeni­ikan nimis­sä kokonaan.

  31. Luulen, että asi­aan ei kovin paljon rahal­la voi vaikut­taa. Ehkä use­ampi lap­sis­ten per­hei­den kohdal­la kyllä.
    Ongel­ma taitaa juon­tua mei­dän yhteiskun­tarak­en­teesta. Kos­ka sosi­aal­i­tur­va kaikkine hienouksi­neen on kehitet­ty “hyv­in­voin­ti­val­tiok­si”, ihmisille on per­heen merk­i­tys radikaal­isti vähen­tynyt. Sen havait­see kaikesta. Van­huk­sia ei oma suku hoi­da, osa ei väl­itä heistä ollenkaan. Sama vai­va alkaa kohdis­tua jo hyvikin nuori­in lap­si­in. Mur­rosikäisen kuvitel­laan ole­van itsenäi­nen jne.
    Ehkä myös kansamme luonne tulee siinä osit­tain esi­in. Olemme aika sulkeu­tunei­ta, jopa ahdis­tunei­ta, puhu­mat­takaan että arvostaisimme ihmisiä kuten materiaa.
    Per­heen merk­i­tys on vähen­tynyt monel­la tapaa. Per­heeseen han­ki­taan lap­sia, kos­ka halu­taan ihmisiä ympärille. Sukua tulisi arvostaa. Lap­sia tulisi rakas­taa. Se ei voi olla, eikä sen tulisi olla rahas­ta kiinni.

  32. Entä parisuhde?

    En usko, että kyse on vain rahas­ta, vaan myös siitä, että korkeastik­oulute­tut nuoret halu­a­vat elää parisuh­teessa pitkään ennen kuin han­kki­vat lapsen, jot­ta voisi­vat varmis­tua parisuh­teen kestävyy­destä. Ja kun se pysyvä parisuhde löy­de­tään 24-vuo­ti­aana ja sitä varmis­tel­laan viisi vuotta…

    Ehkä nykyn­uoret ovat näh­neet, mitä siitä seu­raa (van­hempi­en avio­ero), kun pamahde­taan pak­suk­si 20-vuo­ti­aana ja lap­si syn­tyy kuusi kuukaut­ta häi­den jälkeen.

  33. En tiedä, onko lapsen­teko nyt niin tietois­es­ti lykät­tyä kuten Lin­tu­la arvelee. 

    Pikem­minkin nuoru­us on jotenkin piden­tynyt, 25-vuo­ti­aat pitävät itseään vielä nuorisona ja kolmikymp­pisetkin myöhäisnuorisona. 

    Nais­ten­le­htienkan­nes­sa yli kolmikymp­piset naikkoset selit­tävät: “Vielä ei ole las­ten aika”. Herää kyl­lä oikeutet­tu kysymys, että mil­loin­han sitten. 

    Lin­da Lam­p­e­nius uhoaa, että lap­sia tulee ole­maan kolme. Hän saa siis koh­ta esikoisen­sa 39-vuo­ti­aana. Ehkäpä se hänen kohdal­laan onnis­tuukin, mut­ta trend­inä ei. 

    Olen mielestäni lukenut, että nuore­na solmi­tut liitot itse asi­as­sa kestävät parem­min kuin kolmikymp­pis­ten liitot, mut­ta en nyt kyl­lä löytänyt siihen ainakaan pienel­lä kat­sauk­sel­la mitään lähdet­tä. Tämä voi olla kyl­lä jotain 60-luvun tietoa ja tietysti usko­vais­ten piireis­sä men­nään tosi nuore­na naimisi­in eikä hevil­lä ero­ta (esim. hel­lun­tailaiset ja lesta­di­o­laiset), joten en nyt ota tästä jutus­ta sen enem­pää vastuuta.

  34. Idan kir­joituk­ses­sa kitey­tyy var­masti jutun ydin. 

    Lap­si on nykyään pro­jek­ti muiden joukos­sa ja sitä pun­ni­taan hyö­ty- ja hait­ta­suh­teen näkökul­mas­ta. Mitä tapah­tuu raha-asioille, mitä tapah­tuu urake­hi­tyk­selle, mitä tapah­tuu vartalolle.… 

    Pienen lapsen kanssa vietet­ty aika nähdään hukkaan menevänä palikkaleikkinä ja oikea elämä on jos­sain muualla. 

    Lain­aus Idalta

    “Älytön­tähän on, että työuransa
    keskel­lä (tai alus­sa) ole­vat ihmiset viet­tävät jopa vuosia raken­nellen legoja” 

    Niin­pä! Ehkäpä Pekka on hyvinkin oikeassa…

  35. Eli­na: “Pienen lapsen kanssa vietet­ty aika nähdään hukkaan menevänä palikkaleikkinä ja oikea elämä on jos­sain muualla. –”

    Tarkoitin oikeas­t­aan päinvastoin:
    Nimeno­maan yksilön kannal­ta on hyvä ratkaisu olla jonkin aikaa työelämässä ja sit­ten keskit­tyä rauhas­sa lap­si­in. Las­ten kanssa olemista pide­tään niin keskeisenä asiana elämässä, ettei siihen halu­ta häir­iötek­iöitä. Kansan­taloudel­lis­es­ti kuitenkin vaikut­taisi järkeväm­mältä yhdis­tää näitä eri elämä­naluei­ta. Opiskelun ja las­ten­hoidon yhdis­tämi­nen on ehkä helpom­paa kuin työn ja lastenhoidon.

  36. Minus­ta näyt­tää kyl­lä siltä, että las­ten han­kkimiseen liit­tyvää prob­lemati­ikkaa liiotel­laan. Itse olen pitänyt isyys­lo­mat täysimääräisenä ja sen lisäk­si osit­taista van­hempainva­paa­ta, isäkuukau­den ja hoito­va­paatakin pari kuukaut­ta. Net­to­tap­pio per­heelle oli rahal­lis­es­ti ehkä yhden (kah­den hen­gen) etelän­matkan verran. 

    Rahalli­nen net­to­tap­pio on opiske­li­jalle pieni mur­to-osa tästä. Nuori saat­taa toki pelätä van­hem­muut­ta muista syistä ja taloudelli­nen epä­var­muus voi saa­da ihmiset tekemään lap­sia myöhem­min; jos on työ­paik­ka johon pala­ta, jää äitiys- ja isyys­va­paillekin mielu­um­min. Tätä “ongel­maa” ei voi kor­ja­ta muuten kuin rikko­ma­l­la asioi­ta lisää, eli rajoit­ta­mal­la oikeut­ta van­hempainlomi­in. En pidä sitä kovin järkevänä. 

    Eli­nal­la on taas moraalises­sa paa­tok­ses­sa päässyt mopo ihan käsistä. Koskaan ja mis­sään ei lap­sista ole niin paljon huol­ta pidet­ty kuin nykyään pide­tään. “Enti­saikaan” lap­sia tuli ja ne piti elät­tää, mut­ta ei niitä paapot­tu ja “rakastet­tu” samal­la lail­la kuin nykyään. Julk­isu­udessa näkee tavan takaa kauhis­telua siitä, kuin­ka nykyään ei ole lap­sille aikaa. Koskaan ei ole ollut niin paljon aikaa lap­sille kuin nykyään. Ja se näkyy tilas­tois­sakin, lapset ja nuoret käyt­täy­tyvät parem­min ja siivom­min kuin van­hempansa aikanaan ja ovat kaikissa suhteis­sa fiksumpia.

    Tämä alarmis­mi on men­nyt jo ihan liian pitkälle, reali­teetit käteen nyt.

  37. “Koskaan ja mis­sään ei lap­sista ole niin paljon huol­ta pidet­ty kuin nykyään pidetään…”

    En kai mitään päin­vas­taista varsi­nais­es­ti ole väit­tänyt? Mut­ta kyl­lä elämää kon­trol­loidaan ihan toisel­la taval­la ja esim. abort­te­ja tehdään paljon parisuh­teessa oleville jo yhden lapsen äideille. Onko tämä laps­es­ta huolehtimista?

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Abortteja+tehd%C3%A4%C3%A4n+yh%C3%A4+enemm%C3%A4n+pikkulasten+%C3%A4ideille/1135237685519

    Täl­lainen oli var­masti aivan tun­tem­aton ilmiö pari vuosikym­men­tä sit­ten. Eli lap­si on muut­tunut pro­jek­tik­si, jota hark­i­taan ja pun­ni­taan toisel­la taval­la ja siir­retään han­k­in­taa sopi­vaan ajanko­htaan. Kesälapset ovat “yleistyneet” huimasti, kun täs­mälap­si halu­taan van­hempi­en loma-aikaan. Ei tämä mikään min­un keksin­töni ole. 

    Minus­ta on sairas­ta abor­toi­da jo ole­mas­sa ole­van lapsen sis­arus mukavu­ussy­istä. Sen ver­ran olen tosi­aan moraa­li­nen eikä yhtään hävetä. 

    Var­masti lap­sia paapotaan ja “rakaste­taan” paljon enem­män. Osit­tain valitet­tavasti! Jokainen opet­ta­ja tun­tee alati kas­va­van pikku­tyran­nien ja minikeis­arien joukon, joille ei nor­maali meno kel­paa eikä siis vanhemmillekaan. 

    Las­ten hyv­in­voin­ti on vah­vasti polar­isoitunut, hyv­in­voi­va joukko voi entistä parem­min, huono-osaiset entistä huonom­min. Lähteitä löy­tyy kyl­lä tähänkin. Eli ihan ei vält­tämät­tä voi allekir­joit­taa tuo­ta, että lapset voivat kokon­aisu­udessaan parem­min kuin esim. 70–80 ‑luvul­la.

  38. Tosi­aan kuten Osmo sanoikin, ei juuri valmis­tut­tua ole kovin hyvässä taloudel­lises­sa tilanteessa lapsen kanssa. Itse asi­as­sa vielä opiskel­e­va on jos­sakin mielessä parem­mas­sa tilanteessa, hänen on sen­tään mah­dol­lisu­us saa­da tuo min­im­iäi­tiyspäivära­ha sekä opin­to­tu­ki, kun taas heti valmis­tu­misen jäl­keen jää pelkkä min­im­iäi­tiys­ra­ha. Sen kanssa saa kyl­lä tehdä töitä, mut­ta jopa osa-aikatyön teko voi olla äidille han­kalaa pienen lapsen kanssa jos työ vaatii kotoa pois olemisen. Opin­to­ja pystyy taas tekemään kotonakin.

    Ja ettei Eli­na tulk­itse tätä kauheana urakeskeisyytenä, san­o­taan vielä sel­ven­nyk­sek­si, ettei kaikil­la nuo­ril­la pareil­la ole vält­tämät­tä niitä hyvä­tu­loisia iso­van­hempia avus­ta­mas­sa. Toisen van­hem­mista on yleen­sä käytävä töis­sä. Tyyp­il­listä onkin, että toinen van­hem­mista on kotona ja toinen töis­sä. Opiskel­e­van pariskun­nan on ken­ties helpom­pi jakaa hoito­vas­tu­u­ta laps­es­ta mikä taas on lapsenkin kannal­ta hyvä juttu.

  39. Threadin läpiluet­tuani ymmär­rän parem­min raport­tia, jos­sa ker­ro­taan että sek­si vim­painten avul­la ja sel­l­aisen livetyypin kanssa, joka ei asu samana katon alla, on moninkertaistunut.

    Ei tässä maas­sa enem­pää ainakaan fun­deer­a­jia tarvita 🙂

  40. Eli­na:

    “Eli lap­si on muut­tunut pro­jek­tik­si, jota hark­i­taan ja pun­ni­taan toisel­la taval­la ja siir­retään han­k­in­taa sopi­vaan ajankohtaan.”

    Sinivihreä:

    Suun­nitel­tu ja halut­tu lap­si — onko siinä sit­ten jotain pahaa. Kai se on niin, että jos ihmisil­lä on keinot suun­nitel­la ja jos­sain määrin hal­li­ta omaa elämään­sä, niin ihmiset myös niitä keino­ja käyttävät.

  41. Sinivihreä,

    Ei var­masti mon­es­sa mielessä olekaan paha. Näkökul­ma oli kuitenkin syn­ny­tysiän nousu, joka ainakin lääketi­eteel­lisessä mielessä on ehdot­toman huono asia. 

    Sit­ten on tietysti tukku mui­ta näkökulmia.

  42. Nina:

    “Ei tässä maas­sa enem­pää ainakaan fun­deer­a­jia tarvita ..”

    Öh, kohteliaisu­usko pal­stan vakiporukalle vai päinvastoin..?

    Ter­ve­tu­loa joka tapauk­ses­sa, kir­joi­tat varsin vauhdikkaasti ja vit­sikkäästi, siitä tääl­lä on paha puu­tos­ti­la, mitä nyt taha­ton komi­ik­ka kukkii…

  43. Suurien ikälu­okkien eläkeikä osuu seu­raavalle noin 20 vuodelle.

    Nyt syn­tyvät lapset eivät ole työikäisiä noin 20 vuoteen.

    Kas­vat­ta­mal­la syn­tyvyyspi­ikkiä (tilapäis­es­ti) juuri nyt itse asi­as­sa heiken­netään huolto­suhdet­ta tuon seu­raa­van 20 vuo­den ajan ja luo­daan seu­raa­va uusi suuri ikälu­ok­ka jon­ka eläke­pom­mi laukeaa 50–60 vuo­den kuluttua.

    Nykyti­lanteen vält­tämisek­si toimen­piteet ovat myöhässä. Olisiko parem­pi antaa väk­ilu­vun vain hitaasti laskea nykyisen syn­tyvyy­den määräämälle tasolle? Paris­sakymme­nessä vuodessa ongel­ma kor­jaa itsensä.

  44. Lap­si on nykypäivänä “pro­jek­ti”, sitä ei käy kiistämi­nen, mut­ta tämä on minus­ta läh­es yksi­no­maan hyvä asia. Nuo abor­tit ovat kyl­lä minus­takin kam­mot­ta­va ilmiö, on vähän vaikea päät­tää mitä ajatel­la siitä, joten ehkä parem­pi etten kommentoi.

    Kun lap­si on toiv­ot­tu, niin yleen­sä lapsen tuloon varaudu­taan ja laps­es­ta myös huole­hdi­taan. Lapsen saamiseen ei ole mitään ennakko­vaa­timuk­sia ja oikeut­ta tehdä lap­sia pide­tään meil­lä täysin pyhänä. Minus­ta näitä “pro­jek­ti­van­hempia” pahempi ongel­ma ovat ne, jot­ka eivät osaa tai väl­itä huole­htia ehkäisys­tä tai jot­ka tekevät lap­sia het­ken mieli­jo­hteesta miet­timät­tä sen kummemmin. 

    En tiedä kuin­ka paljon tätä asi­aa on tutkit­tu, mut­ta ennen kuin näen päin­vas­tais­es­ta todis­tei­ta, pidän kiin­ni ennakkolu­u­losta, että nämä pahoin­voivat lapset eivät ole niitä, joi­ta on toiv­ot­tu ja suun­nitel­tu ja pidet­ty “pro­jek­teina”.

  45. “Äitiy­destä on hait­taa opiskelulle, mut­ta vielä enem­män siitä on hait­taa työssä käymiselle.”

    Tämä on varsin tot­ta, ainakin yliopis­tossa matem­ati­ikkaa opiskelleen näkökul­mas­ta. Opiskelu­aikana sitä oli itsen­sä her­ra: jos olisi ollut lap­si kipeänä, niin luen­non väli­in jät­tämi­nen ei olisi ollut mikään ongel­ma ja tentinkin pystyi aina uusi­maan. Kah­den opiske­li­jan per­heessä tuskin molem­mil­la olisi edes ollut tent­tiä samanaikaises­ti. Osa-aikainen opiskelukin oli rajoit­ta­mat­tomien opiskelu­aiko­jen maail­mas­sa täysin mah­dol­lista. Vei se toki pidem­pään kuin täysi­aikainen opiskelu, mut­ta ei yhtä pitkään kuin jos olisi pistänyt samak­si ajak­si opin­not kokon­aan tauolle.

    Kaikkein isoin jut­tu, näin asiantun­ti­jatyötä tekevän näkökul­mas­ta, on kum­minkin se, että opiskelu­aikana ei jäänyt jäl­keen, jos oli vuo­den, pari pois­sa. Tai siis tok­i­han sitä jäi jäl­keen opiskelukavereis­taan, mut­ta opiskelta­va asia ei nyt niin kovin kum­moi­ses­ti muut­tunut ja pystyi jatka­maan siitä mihin jäi. Nyt kun pitää pysyä alan terävim­män kär­jen tahdis­sa, on pidem­män pois­saolon jäl­keen tosis­saan kirimistä.

    Noh, eipä ollut opiskelu­aikana vielä tuo­ta miestä, joten oma­l­ta kohdal­ta tämä on pelkkää “aka­teemista pohdiskelua”.

Vastaa käyttäjälle Jari V Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.