Vakuutusrahoitteinen terveydenhuolto tulee kalliiksi

14.8.2008 · Aihe: _ 

Keskustelu niukkuuden jakamisesta on poikinut niin monta haaraa, että perustan yhdestä aiheesta uuden.

Taas kerran on ehdotettu verorahoitteisen terveydenhuollon korvaamista vakuutusmuotoisella.Vakuutusyhtiöt kilpailuttaisivat sairaalat ja kehitys kehittyisi.

Jos jotain terveystaloustutkimus on saanut selvitetyksi niin sen, että terveydenhuoltojärjestelmä, joka perustuu vakuutuksiin ja yksityisiin palveluihin tulee erittäin kalliiksi suhteessa saavutettuun hoidon tasoon. Jopa Maailmanpankki, jota ei ole järin syytetty vasemmistolaisuudesta, on varoittanut siitä ja suositellut itseasiassa tätä meidän “sosialistista” järjestelmäämme.

Tämä johtuu siitä, että terveydenhuollossa voidaan käyttää rahaa kuinka paljon tahansa. Aina voidaan tutkia vähän enemmän varmuuden vuoksi. Päätöstä tarvittavista tutkimuksista ei tee – ei voi tehdä – vakuutusyhtiö – vaan se tehdään aina sairaalassa. Jos jokainen tutkimus tuottaa sairaalalle voittoa, sillä on suurempi halua tutkia varmuuden vuoksi vähän enemmän kuin meidän järjestelmässämme, jossa kustannus jää hoitoyksikön itsensä maksettavaksi.

Tätä on kokeiltu amerikkalaisille, joiden terveydenhuoltojärjestelmä on noin tuplasti niin kallis kuin Suomen ja kaikki indikaattorit osoittavat sen silti olevan huonompi: lapsikuolleisuus, ennen aikainen kuolleisuus vältettävissä oleviin kuolinsyihin ja niin edelleen.

Ranskassa ja Saksassa on myös vakuutusmuotoinen järjestelmä, joka on melkoisessa kustannuskriisissä. Noissa vakuutus on pakollinen, joten se voi olla myös solidaarinen. Vakuutusmaksut riippuvat tuloista. Koska köyhän sydänleikkaus maksaa yhtä paljon kuin rikkaan, vapaaehtoisessa järjestelmässä vakuutusmaksut eivät voi olla tulosidonnaisia, mikä taas merkitsee,ettei vähänvaraisilla ole niihin varaa.

Suomessa vakuutusyhtiöt tekivät laajan kokeilun vakuutusmuotoisella terveydenhuollolla1980-luvun lopulla. Silloin tulivat ns. lapsivakuutukset,jotka maksoivat aluksi 150 markkaa vuodessa.Maailman terveimmät ihmiset, suomalaiset lapset, tarvitsivat kuitenkin yllättäen hoitoa vaikka kuinka paljon. Nuo vakuutukset tuottivat tolkuttomasti tappiota. vakuutusmaksut nostettiin asteittain 20-kertaisiksi.

Kommentit

61 Vastausta artikkeliin “Vakuutusrahoitteinen terveydenhuolto tulee kalliiksi”

  1. kiuru kirjoitti 14.8.2008 kello 22:42

    80-luvun lapsivakuutusta ainakaa ei kannata haukkua. Minunkin nyt parikymppiset lapset saavat korvauksia vielä vuosikymmeniä. Kaikki kulut maksetaan, paitsi tietysti korvatukehduksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. BRG kirjoitti 14.8.2008 kello 22:58

    “ns. lapsivakuutukset,jotka maksoivat aluksi 150 markkaa vuodessa.Maailman terveimmät ihmiset, suomalaiset lapset, tarvitsivat kuitenkin yllättäen hoitoa vaikka kuinka paljon.”

    Kyllä vakuutusyhtiötkin oppivat, omavastuu on 50-80e eli yhden käynnin joutuu maksamaan itse. Mutta sitten on tilanteita jossa byrokratia rules: päiväkotiin pitää saada joka vuosi todistus että tytöllä on maitoproteiiniallergia. Riippuen päiväkodin johtajan byrokratia-innostuksesta vuosi sitten tehty testi käy, tai sitten ei. Jos ei niin sitten mennään 500e maksavaan altistustestiin ja Pohlojan asiakkaat maksaa. Ja vain siksi että saadaan 2e maksava soijamaito 1e maksavan tavallisen tilalle koska tampereen uusi hieno tilaaja/tuottaja malli vaatii, että tilaajalla pitää ollla asiapaperi jonka perusteella tilata soijamaito tuottajalta. Alkaa hiljalleen muistuttaa entisen naapurin entisiä 5v suunnitelmia…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tpyyluoma kirjoitti 15.8.2008 kello 6:31

    Björk kysyi siellä edellisessä ketjussa, että jos vakuutukset ovat niin tehottomia, niin miksi ihmiset sitten ottavat niitä? Asiasta voisi käydä pitkän ja mielenkiintoisen keskustelun aiheesta turvallisuuskuluttajien irrationaalisuus, mutta lyhyesti:

    Erittäin hyvätuloiset esim. Yhdysvalloissa tekevätkin näin, eli maksavat terveyslaskunsa suoraan tuloistaan. Mutta kun hoitojakson kustannukset voivat olla satoja tuhansia, niin edes useimmilla hyvätuloisilla ei ole kykyä kantaa tällaista riskiä. Siksi vakuutukset ovat välttämättömiä.

    Eräät vanhemmat amerikkalaiset ystäväni muistelevat, että heidän vanhempansa yksinkertaisesti maksoivat lääkärille käteisellä siinä kuin kauppalaskunsakin. Tämä oli aikaa ennen tehohoitoja ja kallista tutkimusteknologiaa. Kyllähän psykiatrit vieläkin laskuttavat useissa maissa ja tapauksissa ilman väliportaita, mutta kalliit tutkimuslaitteet ja erikoishoidot eivät (vielä?) kuulu psykiatriaan.

    Oikea rahoitusmalli siis riippuu sitä millaista terveydenhoito on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Jussi kirjoitti 15.8.2008 kello 8:06

    Meillä on lapsille sairausvakuutukset yhdestä ainoasta syystä. Yksityiselle saa ajan erittäin nopeasti ja läheltä.

    Vaikka suomalainen terveydenhuolto on laadukasta, on terveyskeskuksista ajan saanti työn ja tuskan takana. Meillä terveyskeskuksen aikojen varaus alkaa 8:00 ja jo 8:10 kaikki ajat ovat menneet. Jos lapsella huomataan kuume vaikka iltapäivällä on edessä lähtö päivystykseen ja siellä lähes aina tuntien jonotus. Alle 3-vuotiaan kipeän lapsen kanssa jonotus ei ole helppoa, joten päädyimme ottamaan vakuutukset lapsillemme.

    Onneksi otimme, sillä molemmilla lapsillamme on atooppinen iho ja toisella vielä maitoproteiiniallergia. Summa joka vuosittain menee kosteusvoiteisiin, rasvoihin ja edelläkiin mainittuun allergiatodistukseen on moninkertainen vuotuiseen vakuutusmaksuun nähden. Voin siis sanoa, että perheemme on hyötynyt melkoisesti vakuutuksesta. Vakuutus voi siis olla hyödyllinen, mutta sitä ei voi etukäteen tietää. Jos olisin voinut valita, olisin mieluummin ottanut hyödyttömän vakuutuksen, joka olisi pelkkää rahanmenoa ja minulla olisi terveemmät lapset 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Lakosi kirjoitti 15.8.2008 kello 8:26

    Tietääkseni yksikään suomalainen vakuutusyhtiö ei ole pitkässä juoksussa myynyt yhtään tappiollista vakuutustuotetta.

    Lapsivakuutus on yksi tapa kalastella uusia asiakaskontakteja.
    Vanhemmat haluavat tietenkin turvata lapsen tulevaisuuden.

    Meillä olisi nyt tarjolla edullinen säästövakuutusratkaisu pikku prinssille. Sijoittamalla lapsilisät turvallisesti tähän meidän yhtiön loistavatulevaisuussäästövakuutukseen, vuonna 2025 voi pikku prinssinne nostaa viitteellisten esimerkkilaskelmien mukaan 100.000 euroa. Se on niin paljon rahaa, että eikö nyt katsota asia sovituksi!?

    Väitteet, että amerikkalaisen terveydenhoidon suuret kulut johtuvat rahoitusratkaisusta ovat täyttä puppua. Yhtä hyvin voisi väittää kalliin amerikkalaisen bensiinin johtuvat vakuutuspohjaisesta terveydenhoidosta.

    P.S. Kalliin amerikkalaisen bensiinin litrahinta oli eilen 0.70e/l.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Sinivihreä kirjoitti 15.8.2008 kello 8:33

    Mikä se valtio oikeastaan tässä yhteydessä on muu kuin vakuutusyhtiö muiden vakuutusyhtiöiden joukossa. Valtio pyörittää kuitenkin toistaiseksi vakuutustoimintaa ns. nollakatteella, mutta piankos tässä tehdään fortumit, jonka jälkeen näin perustettu valtioenemmistöinen vakuutusyhtiö pääsee tekemään kunnolla tulosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.8.2008 kello 8:44

    Valtio ei maksa terveydenhuoltoa vaan kunnat. Kun sama taho sekä maksaa hoidon että päättää hoidosta, lopputulos on aivan erilainen kuin se, että taho joka päättää hoidosta ei sitä maksa vaan kaikki ylimääräinen hoito tuottaa sille voittoa.

    Se, että amerikkalaisen terveydenhuollon kalleus johtuu sen vakuutusrahoitteisuudesta, ei ole minun vaan monen tahon – myös sen parjatun Maailmanpankin – keksintöä. On järjestelmällisesti niin, että vakuutusrahoitteinen ja yksityisten sairaaloiden varaan rakentuva terveydenhuolto on kallis yhdistelmä.

    Taloustieteissä tälle ongelmalle nimenä on epäsymmetrinen informaatio. Sairaaloiden ohella esimerkkinä pidetään autokorjaamoja, joissa asiakas ei mitenkään voi tietää, ovatko kaikki toimenpiteet tarpeellisia.

    Kyllä lasten sairaahoitomenojen määrä osoittautui melkoiseksi yllätykseksi vakuutusyhtiöille. Suiksi ne ovat myös heikentäneet ehtoja. Esimerkiksi taksimatkaa lääkärille – ja siinä sivussa kirkonkylälle Alkoon – ei enää makseta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Artturi Björk kirjoitti 15.8.2008 kello 8:45

    En tiedä viittaatko minun kirjoitukseen edellisessä ketjussa jossa kyllä kirjoitin, että kehitys kehittyisi, jos terveydenhoitoa kilpailutetaan. Tämä ei minusta liity niihin vakuutusyhtiöihin juuri mitenkään. Tottakai voi olla, että useta ihmiset ottaisivat vakuutuksia ja sitten näissä vakuutusehdoissa selvitettäisiin se, että miten asiakas saa valita sairaalansa, mutta se on kyllä sen vakuutusyhtiön ja sen asiakkaan välinen asia ja varmaankin ne löytävät jonkun molempia tyydyttävän ratkaisun.
    Asiakkaan valtaa kilpailuttaa voi myös lisätä vaikka siten, että valtio maksais verovaroista halvimman tarjolla olevan hoidon ja jokainen sais itse valita missä itsensä hoidatuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Elina kirjoitti 15.8.2008 kello 9:09

    Jussi:

    “Jos lapsella huomataan kuume vaikka iltapäivällä […]”

    Niin voi vallan hyvin odottaa seuraavaan aamuun.

    Tällaiseenhan ajatteluun se perustui, että koko vakuutusmuoto ajettiin alas. Se annetaan niin tiukoin ehdoin ja on niin kallis, että keskituloinen perhe kyllä kaksi kertaa miettii tätä hankintaa.

    Miksi ihmeessä lapsi pitäisi rahdata lääkäriin kuumeen takia. Lapsella voi nousta hyvinkin nopeasti neljään kymppiin kuume, koska jäähdytysjärjestelmä ei toimi aikuisen lailla. Tällöin lapsi viilennetään ulkoisesti ja sisäisesti annetaan kuumetta alentavaa lääkettä.

    Pienet lapset saavat myös herkästi kuumekouristuksia, jotka pelästyttävät uusavuttomat vanhemmat ja saavat nämä rientämään pillit soiden ammattiauttajan pakeille. Kyyninen lääkärituttuni sanoi, että noin 80 prosenttia alle kolmivuotiaiden lääkärikäynniestä on hysterian tuotosta ja totaalisen turhia.

    Katselin aikoinaan näitä tuttavia, joilla tämä lapsivakuutus oli. Kolmevuotias, joka ei osannut kaikkia äänteitä sai pari vuotta puheterapiaa, nelivuotias, joka löi pikkusiskoaan pari vuotta psykoterapiaa.. jokaisesta näppylästä takapuolessa kiidätettiin lapsi kalliille spesialistille, jossa testattiin jokaikinen tunnettu allergia jne. Ei ihme että oli vakuutusyhtiöillä oli vähän paineita nostaa hintoja.

    Jos nyt käy niin “hyvä tuuri”, että lapset ovat sairaita kuin mitkä, niin ei se tuota järjestelmää kokonaisuudessaan paremmaksi tee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Artturi Björk kirjoitti 15.8.2008 kello 9:53

    Osmo: Olen kanssasi tasan samaa mieltä, että on parasta, että se taho joka päättää hoidosta myös maksaa viulut. Minulla on vain eri käsitys siitä miten asia tällä hetkellä toimii. Lääkäri päättää hoidosta ja veronmaksajat maksavat. Jos asiakkaalla olisi enemmän vastuuta kustannuksista ja mahdollisuus päättää hoidostaan, tilanne korjaantuisi. Asiakas maksaisi ja päättäisi.
    Vaikuttaa jotenkin naiivilta uskoa, että lääkärit eivät käyttäisi informaatioepäsymmetriaa hyväksi julkisellakin puolella. Veikkaan, että kuluttajilla tai sitten niille vakuutusyhtiöiden asiamiehillä on suurempi kannustin kuroa epäsymmetriaa kiinni kuin kunnan isillä.
    Sitäpaitsi nämä informaatioepäsymmetriat korjaavat itse itsensä. Mitä enemmän sitä käytetään hyväksi sitä kannattavammaksi kuluttajille tulee hankkia asiasta tietoa. Nythän lääkärit jo valittelevat, että asiakkaat luulevat tietävänsä tarkoituksenmukaisen hoidon heitä paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Matti kirjoitti 15.8.2008 kello 9:55

    Oikeastaan kunnan osalle jää meidän systeemissä ainoastaan laskun maksaminen. Hoidosta päättää aina lääkäri ja näin pitääkin olla. Tästä kuitenkin aiheutuu jatkuva nokittelu kuntien ja sairaanhoitopiirien välille, koska niiden käsitys oikeasta resurssien määrästä on aivan erilainen. Tai sitten kuntien taloudellinen tilanne on niin kehno, ettei se kestä nykykriteerien mukaista sairaanhoitoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Lakosi kirjoitti 15.8.2008 kello 9:59

    Maailmanpankki saattaa olla osalle raamattu, jonka tulkinnat hyväksytään pyhänä sanana, varsinkin jos ne tukevat omaa käsitystä tosiasioista.

    Miten tämä ylijumalan vertailussa näkyvät seuraavat erot:
    Yhdysvallat vs Suomi
    Lääkeyhtiöt voivat joutua maksamaan suuria vahingonkorvauksia vain Yhdysvalloissa. Mittakaava on 1.000.000.000 = Miljardissa on yhdeksän nollaa.
    Lääkärit vastaavat hoitovirheistä vain Yhdysvalloissa. Mittakaava on 1.000.000
    Lääkärikoulutus maksaa vain Yhdysvalloissa. Mittakaava on 200.000

    Suomi saattaa voittaa helposti tämän vertailun, mutta miten käy maaottelussa Viro vs Suomi? Suomessa verotus on tuplat Viron vastaavasta, mutta onko terveydenhoito tuplasti parempaa?

    Jos Viro voittaa tämän vertailun, niin maailmanpankkimaisesti vedän selityksen hatusta. Virossa terveydenhoidosta vastaa keskitetysti valtiollinen Haigekassa. Tämä tuskin on koko totuus, mutta sopii hyvin papukaijoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tiedemies kirjoitti 15.8.2008 kello 10:05

    En ota tässä terveydenhuoltoon kantaa, mutta vakuuttaminen ei ole välttämättä irrationaalista, koska se riippuu suhteesta riskiin. Riskiaversio selittyy jo rahan laskevalla raja-utiliteetilla.

    Oletetaan, että yksilöllä on rahaa X, tästä on utiliteetti U(X). Ison (maksaa Y) vahingon sattuessa (nämä ovat kaikki nykyarvoja) utiliteetti on U(X-Y). Toisaalta, vahingon todennäköisyys on p.

    Vakuutusyhtiölle kannattaa, jos vakuutusmaksujen nykyarvo Z on suurempi kuin p*Y. Toisaalta, yksilölle vakuuttaminen kannattaa, jos U(X-Z) on suurempi kuin p*U(X-Y). Tässä todennäköisyys pitää ottaa utiliteetin ulkopuolelle, koska yksilö maksimoi utiliteettiaan, yritys rahaa.

    Tämän takia vakuutusmarkkinat tuottavat hyvinvointia, vaikka ne tavallaan ovatkin vedonlyöntiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Jussi kirjoitti 15.8.2008 kello 10:23

    Minusta “ilmainen” terveydenhuolto on yhteiskunnassa täysin arvokysymys. Ihminen on niin tärkeä, että yhteiskunnan tulee huolehtia perusterveydenhuollosta. Aivan kuten koulutuksestakin ja perusturvasta.

    Vakuutuksiin perustuva, köyhiä syrjivä, maksumalli on eettisesti kestämätön ratkaisu ja haluankin nähdä sen tahon, joka tällaisen mallin haluaa Suomeen tuoda. Rajansa taloudella ja sen voitontavoittelullakin. Aivan kaikkea ei voi alistaa taloudelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Tiedemies kirjoitti 15.8.2008 kello 10:32

    Aivan kaikkea ei voi alistaa taloudelle.

    Niin ja rahaa ei voi syödä. Mitenkäs sitten ne lääkärit ja hoitajat saadaan hoitamaan ihmisiä, pakottamallako? Tällaiset lausunnot kumpuavat perustavanlaatuisesta väärinkäsityksestä. Ei talous ole sitä, mitä tehdään jossain yrityksissä ja pörssissä. Se on taloutta, kun me tavalliset ihmiset teemme päivittäin päätöksiä siitä, miten käytämme aikaamme. Osaa siitä on helppo seurata, koska ihmiset käyttävät rahaa vaihtaessaan palveluita ja tavaroita. Osaa on vaikeampi mitata.

    Terveydenhuollon järjestäminen edellyttää palveluita, siis sitä, että joku tekee työtä toisen hyväksi. Jotta näitä palveluita tuotettaisiin riittävästi, täytyy palvelun tarjoajan saada tästä jotakin muuta kuin hyvä mieli tai sitten täytyy pakottaa. Yleensä se jotain muuta on rahaa.

    Mutta sillä rahalla täytyy saada jotain muutakin, vaikka sitten ruokaa ja katto pään päälle. Rahaa painamalla ei synny ruokaa eikä taloja, joten ei niille lääkäreille ja hoitajille voi oikein monopolirahallakaan maksaa. Jäljelle jää sitten enää pyssyllä uhkailu tai se, että hoidetaan asia ns. talouden piirissä, eli joku maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. tpyyluoma kirjoitti 15.8.2008 kello 10:50

    Tiedemies, en tietenkään ole sitä mieltä että vakuutusten ottaminen on aina irrationaalista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Timo kirjoitti 15.8.2008 kello 10:51

    Ei tuohon alkuperäiseen kirjoitukseen nyt ole paljon lisättävää, näinhän se on.

    Suomen systeemi on perusidealtaan hyvä ja oikeudenmukainen, mutta ongelma on juuri nuo ns. “tavalliset tylsät sairaudet” kuten korvatulehdukset, silmätulehdukset, ihottumat, yms. jotka eivät usein vaadi erityislääkäriä eivätkö ole yleensä henkeä uhkaavia. Kun on kyse näistä normaalitaudeista on ajan saaminen terveyskeskukseen vaikeaa, lääkkeet ja terveyskeskusmaksut aiheuttavat suuren kuluerän ja käsittääkseni vakuutuksestakaan ei usein ole hyötyä omavastuun, byrokratian ja kovien vakuutusmaksujen vuoksi. Vastaavasti vaikeat tapaukset kyllä hoidetaan.

    Otetaanpa pari esimerkkiä: Kuten joku saattaa muistaa joutui perheeni pahaan kolariin pari vuotta sitten: lapset saivat erinomaista hoitoa ! Asiantuntevat lääkärit materialisoituivat ensiapuun heti, tehohoito toimi nopeasti, hoitajia oli riittävästi, jne. (kiitoksia vain TYKS:ille). Vastaavasti korvatulehdusten hoito ja lapsen sairauden todistavan lapun saanti paikallisessa terveyskeskuksessa on ollut usein pitkän jonotuksen ja uskomattoman riesan takana…

    Olemme ratkaisseet ongelman alkamalla maksaa itsellemme vakuutusta: maksamme joka kuukausi “sairausvakuutusta” asiaa varten luodulle tilille josta sitten ammennnamme aina tilanteenn vaatiessa yksityislääkäriä. Ei tarvi täyttää papereita, anomuksia tms…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Artturi Björk kirjoitti 15.8.2008 kello 11:12

    Jussi: Asialla on aina kaksi puolta. Se raha mikä käytetään terveydenhuollon maksamiseen otetaan veroilla. Minusta on arvokysymys, että keneltäkään ei saa väkipakolla ottaa omaisuutta yhteiskunnassa. Ei vaikka tämä raha käytettäisiin ilmaiseen terveydenhuoltoon. Sen sijaan jos ihmiset haluavat maksaa kanssaveljilleen ja -sisarilleen ilmaisen terveyden huollon kannatan sitä sydämeni pohjasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Tommi kirjoitti 15.8.2008 kello 11:29

    Yhteiskunnassa on asioita, joita kilpailutus ei ratkaise. Terveydenhuolto on yksi niistä. Kilpailutus itsessään on jo prosessi, jossa tarjotaan mahdollisimman halvalla mahdollisimman hyvää… mutta loppujen lopuksi ratkaisee hinta. (Ja halpa ei juuri koskaan ole hyvää).

    Hyvinvointivaltion ei tule tehdä päätöksiä näin perustavanlaatuisissa palveluissa muilla, kuin eettisillä perusteilla. Rahoitus on sitten muualta budjetista pois. Sitä kutsutaan priorisoinniksi. Suoja, ruoka, terveys – sitten muut turhakkeet.

    Amerikkalainen vakuutusjärjestelmä, terveydenhuoltopalveluihin kohdistetut asiakkaan kustannukset jne. iskevät aina köyhimpään osaan ja lapsiperheisiin ja leventävät eriarvoisuuden kuilua. Mehän emme halua tätä eroa leventää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Jussi kirjoitti 15.8.2008 kello 11:32

    Elina:

    Kuume oli huono esimerkki, sen myönnän, mutta muuten tuo stereotypioita täynnä oleva paasauksesi oli aika leimaava.

    Yritin esimerkein havainnollistaa, miksi me otimme vakuutukset. Kuumeet ja flunssat eivät aiheuta meissä paniikkia, mutta esimerkiksi antibioottia vaativat tulehdukset vaativat lääkärikäyntiä, jotta antibioottien tarve saadaan selville. Kuten lääkäritkin suosittelevat, menemme mekin vasta kolmantena kuumepäivänä lääkäriin, ellei kuume ole poikkeuksellisen korkea (>41) tai lapsen olemus muutu oleellisesti ennen sitä.

    Meille nyt vakuutuksesta on vain ollut muutakin hyötyä kuin henkilökohtainen vaivattomuus ja helppous lääkärikäyntien kanssa. Tuttaviesi ilmiselvien yliyöntien perusteella on aivan turha leimata muita vakuutuksenottajia. Meilläkin jätetään antibioottikuurit ottamatta “varmuuden vuoksi”, jos niille ei ole varmaa ja selvää perustetta. Olemme perheenä myös yhteiskunnan ylimedikalisaatiota vastaan ja mm. Sinkkosen kirjat lasten kasvatuksesta ovat kuluneet hiirenkorville jne.

    Lyhyesti siis, vakuutukset hankittiin helppouden vuoksi.

    Tiedemies:

    Eikös valtio/kunnat kerää veroja juuri sen takia, että saadaan palkat maksettua 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Jussi kirjoitti 15.8.2008 kello 11:33

    Artturi:

    Olemme siis kolikon kääntöpuolet, en voisi olla enempää erimieltä. Kaikille tarpeensa mukaan, kaikilta kykyjensä mukaan vaimikäsenytolikaan 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.8.2008 kello 12:46

    Vähän pyytäisin logiikkaa keskusteluun lasten sairausvakuutuksesta. Sanoin, että se tuli moninkertaisesti kalliimmaksi kuin vakuutusyhtiöt laskivat, koska tarvetta terveydenhuoltopalveluihin ilmaantui aivan tyhjästä.

    Tästä ei voi päätellä, että vakuutus olisi kannattamaton perheelle; pikemminkin päin vastoin. Eikä siitä voi päätellä, että olisi väärin ottaa tuollainen alihinnoiteltu vakuutus. Ei siis tarvitse seliterttä, miksi sellaisen vakuutuksen on ottanut. On sellainen meilläkin.

    Siitä voi päätellä vain, että kustannukset nousevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Elina kirjoitti 15.8.2008 kello 13:42

    Ei ole moniakaan sairastumistilanteita, joissa lapsi pitäisi kiikuttaa keskellä yötä päivystykseen. Aivokalvontulehdus on onneksi äärimmäisen harvinainen ja onnettomuudet ovat sitten ihan eri asia.

    Akuutissa korvatulehduksessa lapselle työnnetään parasuppo peppuun ja odotetaan aamuun. Särkylääkkeet vievät kivun tehokkaasti. Tämä on ihan virallinen suositus, jonka kuulee vaikkapa soittaessaan sairaanhoitopalveluiden neuvontaan. Muutamassa tunnissa ei ehdi tapahtua mitään ratkaisevaa tulehduksen suhteen.

    Vakuutukset ovat omalta osaltaan kiihdyttäneet sellaista “minulle kaikki heti nyt ja varsinkin lapselleni” -asennetta. Sellaiista curling-meininkiä nääs. (Curling-kasvatus=vanhemmat siloittavat lapsen tien viimeisen päälle joka asiassa)

    Tai sitten vakuutukset ovat seurausta tästä ajattelusta. Lapsivakuutukset perustuvat myös myyttiin, jonka mukaan julkinen terveydenhuolto on täysin toimimatonta ja tätä myyttiä hellivät erityisesti ne, jotka julkista puolta eivät käytä. Eli eräänlaista elitismiä: minun lapselleni vain ja ainoastaan (kuviteltua) parasta hinnalla millä hyvänsä.. Olisinkin pyörtynyt, jos Osmon perheessä näitä vakuutuksia ei olisi ollut.

    Olen ilman vakuutuksia kolmen lapsen kanssa käyttänyt aika tasapuolisesti julkista ja yksityistä, koska yksityinen lääkäriasema+sairaala on sadan metrin päässä. Siellä olen kohdannut usein tämän kysymyksen: onko teillä vakuutusta.. ja kun olen sanonut, että ei ole, moni turha lasta rasittava laboratoriokoe ja tutkimus on jäänyt tekemättä, kun tarvetta ei ole ollut.

    Meille kelpaa hoito, jonka ansioista lapsikuolleisuus on maailman alhaisin. Kyllä julkisella puolella todellakin havaitaan, milloin lapsella on oikea tutkimusten ja hoidon tarve.

    Tämän totesin, kun yhden lapsemme selittämätöntä päänsärkyä tutkittiin. Kaikki olemassa olevat keinot käytettiin, magneettikuvaukset ym. ja hyvin rivakalla tahdilla. Syy ei selvinnyt, mutta yrittämisen puutteesta ei ollut kyse.

    Päänsärky loppui puolen vuoden sisään spontaanisti, joten psyykkistä se siis mitä ilmeisimmin oli, mitä epäilinkin koko ajan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Ciclista kirjoitti 15.8.2008 kello 14:21

    Ei ole kovin kauan kun jopa julkisesti keskusteltiin ketä hoidetaan ja ketä ei. Keskustelu vaikeni aika nopeasti sen arkaluontoisuuden vuoksi. Mutta totuushan on, että koko ajan tehdään valintaa kuka hoidetaan ja kuka ei.
    Hoitoa ei ole se, että on olemassa jokin takuuaika päästä lääkärille, joka sanoo että ei tehdä nyt mitään (kun ei ole rahaa juuri sinua varten).
    Suomen ongelmahan on julkisen puolen laitteiden vajaakäyttö. Lääkäreillä on suurissa sairaaloissa mahdollisuuden hyvään ja tarkkaan diagnosointiin, mutta se jätetään jostain syystä tekemättä. Terveyskeskutasolla taas ei ole mitään mahdollisuuksia riittävän hyvään diagnosointiin, koska ei ole laitteita,
    Toinen ongelma on vastuu. Kukaan ei ota todellista hoitovastuuta, vaan potilaita kierrätetään. Samaa potilasta ja samaa vaivaa tutkii aina uusi ja uusi henkilö, jolloin oikean diagnoosin tekeminen viivästyy. Ja samalla syödään resursseja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Lakosi kirjoitti 15.8.2008 kello 14:40

    OS says ” . Ei siis tarvitse selitellä, miksi sellaisen vakuutuksen on ottanut. On sellainen meilläkin.” Tämä kyllä vaatisi vähän selitystä!?

    Siis olet ottanut vakuutuksen koska:
    a) Mielestäni vakuutus on liian halpa, toiset maksakoon
    b) Tiedät, että et pysty vastustamaan vapaamatkustamista
    c) Vironniemen julkinen terveydenhoito on romahtanut
    d) Muu selitys

    Itse voi tunnustaa rikkovani b-kohtaa. Maksan hyvin harvoin HKL:n ratikkakyydistä. Vaikka joutuisin maksamaan muutaman tarkastusmaksun, olen voitolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Elina kirjoitti 15.8.2008 kello 15:34

    “Samaa potilasta ja samaa vaivaa tutkii aina uusi ja uusi henkilö..[julkisella puolella]”

    Tässä nyt on hyvätkin puolensa. Ei lääketieteellisistä asioista välttämättä ole mitään yhtä totuutta ja jokaisen lääkärin ammattitaito ja kokemus on vähän – usein paljonkin -erilainen.

    Kun riittävän monella lääkärillä on konsensus diagnoosista on se todennäköisemmin oikea kuin yhden ihmisen konsensus keskenään…

    Kyllä tätä edellä mainittua poikani päänsärkyä selviteltiin monen spesialistin voimin, oli neuropsykologi, aivokirurgi, neurfysiologi, jopa ravintoterapeutti, joka tarkisti ettei ruokavaliossa ollut puutostiloja aiheuttavia virheitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Elina kirjoitti 15.8.2008 kello 15:45

    Vielä tällainen näkökulma, jota nyt sivusin tuossa, mutta hukkui vähän muun tekstin lomaan.

    Yksityiset lääkäriasemathan härskisti käyttävät hyväkseen vakuutuksia ehdottelemalla tai suorastaan määräämällä kaiken maailman turhia toimenpiteitä, esim. terveiltä ja hyvinvoivilta lapsilta testataan verestä mitä kummalisimpia asioita… Kaiken kattavat allergiatestit otetaan pienen akuutin ihottuman takia jne.

    Eli ainoastaan vanhemmat eivät ole vaatimassa kaikkea tarpeetonta ja juoksuttamassa terveitä lapsiaan lääkärissä tavan takaa, vaan lääkärit ovat leikissä mukana käärimässä rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Traveller kirjoitti 15.8.2008 kello 16:55

    Nykyinen terveydenhoitomalli ei ole hullumpi, minulla ei ainakaan ole syytä erityiseen kitinään paitsi kerran kun ”jouduimme’ vaimoni vaatimuksesta viemään lapsemme poliklinikalle yöllä ja eräs toinen asiakas piti tauotonta hörhömölinäänsä sen reilun tunnin mitä jouduimme odottamaan. Olisin mieleni antanut ihan itse hörhölle hieman hänen kipeästi tarvitsemaansa lääkettä mutta henkilökuntaa oli jatkuvasti paikalla eikä tässä maassa oikeutta tavallinen ihminen saa kuten kaikki tietävät.

    Tästä tulikin mieleeni etteikö ainakin isoimmilla terveysasemilla voitaisi varata erillinen odotustila noille kännikaloille, pillerihörhöille ja muille mölypettereille? Ei se nyt niin paljoa maksaisi ja siivoaminenkin olisi helpompaa.

    Minun mielestäni terveydenhuollon rahoitus pitäisi siirtää kunnilta valtiolle koska pikkukunnat joutuvat mahdottoman paikan eteen jos kunnassa sattuu yhtäkkisesti muutama erityisen kallis hoitotapaus. Jonkinlainen tasaussysteemi kunnilla ilmeisesti on mutta sellaiset haiskahtavat turhalta byrokratialta.

    Osmo nostikin ansiokkaasti jo aiemmin esille älyttömän tietoturvabyrokratian. Minun mielestäni veronmaksajien ei tule rahoittaa turhaa byrokratiaa joten kaikki kustannuksia säästävä tietotekniikka olisi otettava julkisessa terveydenhoidossa käyttöön. Ne ihmiset joita asia häiritsee voisivat siirtyä käyttämään yksityistä terveydenhoitoa vakuutuksilla tai ilman, ihan miten asiakas haluaa.

    Ylipäätään kannattaisi miettiä kuinka paljon hallintoa tarvitaan eikä sitä miettimistä kannattaisi jättää poliitikoille tai nykyisille byrokraateille vaan hankkia pätevää porukkaa asiaa miettimään. Periaatteena tulisi olla: terveydenhoito tarvitsee tekijöitä ja potilaita, muiden tavetta täytyy pystyä tarkastelemaan kriittisesti.

    Omavastuun lisääminen ja tarkka priorisointi helpottaisivat myös terveydenhuollon taakkaa ja oikein toteutettuina muodostaisivat varmasti itseään vahvistavan myönteisen kierteen. Rähisevät päihtyneet ovat mielestäni poliisin eivätkä terveydenhuollon asiakkaita olipa heillä sitten pipi tai ei, mielenterveyspotilaat kuuluvat mielestäni myös muualle kuin lapsiperheiden joukkoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Masapena kirjoitti 15.8.2008 kello 20:28

    Traveller says:

    “…mielenterveyspotilaat kuuluvat mielestäni myös muualle kuin lapsiperheiden joukkoon.”

    En nyt oikein pysty näkemään, miksi esim. anoreksiaa sairastavat pitäisi siivota pois lapsiperheiden joukosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Seppa Oksanen kirjoitti 15.8.2008 kello 21:09

    200 tuhannella eurolla voi näemmä ostaa melkein kymmenen vuotta lisää elinikää, verrattuna siihen mitä julkinen oli valmis tarjoamaan. Tosin se elämä ei ole kovin mukavaa ja potilas sanoi itsekin, että mieluummin hän ostaisi nopean ja kivuttoman terminaalihoidon kuin uuden ohitusleikkauksen.

    Muutaman vuosikymmenen kuluttua jossain järkimaassa, vaikkapa Hollannissa saa avustetun itsemurhan, täysin riippumatta siitä, mikä on potilaan ikä, terveys tai jonkun valtaapitävän Kusipää Hihhulin näkemys siitä, mitä ihminen saa itselleen tehdä.

    Suurin osa 70-vuotiaista käyttäisi tämäntyyppistä ratkaisua, sillä kaikki paska kerääntyy tosiaan ihmisen loppuvuosiin. Paskinta ei ole ne sairaudet, vaan niiden paskamaisen epämiellyttävä pakkohoito.

    Tämä ratkaisu tulee keventämään kuluja puolella, kun ajatellaan sitä että elävältä mätäneviä ihmisraatoja makuutetaan paskavaipoissa myös muilla kuin terveydenhoidon rahoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Samuli kirjoitti 15.8.2008 kello 21:28

    Julkisen terveydenhoidon huonous ja yksityisen paremmuus ovat osittain myyttejä.

    Lapsellamme todettiin puolitoista vuotiaana epilepsia.
    Koska meillä on lapselle vakuutus, niin käytimme aluksi yksityistä turkulaista lääkäriasemaa, jossa onnistuttiin sössimään ensimmäinen magneettikuvaus ja aivosähkökäyrän mittaus. Touhu oli täysin alta arvostelun.
    Itse lastenlääkäri oli luotettavan tuntuinen ja hän ohjasi meidät julkiselle puolelle hyväksi katsomalleen neurologille.

    Sen jälkeen lapsemme saama hoito on ollut ensiluokkaista.
    Nyt 11-vuotiaana epilepsia näyttää parantuneen ja lääkitystä ajetaan hitaasti alas.

    Yli seitsemänkymppisen anoppini reumaa on hoidettu lukemattomilla leikkauksilla julkisella puolella. Anoppi on erittäin tyytyväinen saamaansa hoitoon ja pystyy asumaan omassa kodissaan itsenäisesti.

    Kuusikymppisille naapureillemme on vaihdettu munuaista ja niveltä, leikattu refluksivaivat sun muuta. Kaikki nämä julkisella puolella.

    No, tämä ei suoranaisesti liittynyt terveydenhuollon rahoitusmalliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Traveller kirjoitti 15.8.2008 kello 22:04

    En nyt oikein pysty näkemään, miksi esim. anoreksiaa sairastavat pitäisi siivota pois lapsiperheiden joukosta.

    Ymmärsit varmasti hyvin että tarkoitin mielenterveyspotilailla äänekkäästi mömmöjä naukuvaa sekakäyttäjää ja / tai selkeästi uhkaavasti käyttäytyvää sekavaa henkilöä. Kyseisen kaltaisia ihmisiä on valitettavan runsaasti ja ilmeisesti joukko kasvaa myös jatkuvasti. Minun mielestäni heitä pitäisi hoitaa jossain muualla jolloin se määräkin ehkä pienenisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Loop kirjoitti 15.8.2008 kello 22:08

    Mites näette Suomen julkisen terveydenhuollon arvovalinnat ja rahankäytön seuraavassa lähipiirini tapauksessa: dementoitunut elämänhaluton 85-vuotias sotainvalidi viettää neljäsosan ajastaan aluesairaalassa suonensisäisessä antibioottihoidossa ja toisen neljäsosan antibioottihoidon aiheuttaman ripulin vuoksi samaisessa sairaalassa ja puolet ajasta yksityisessä hoitokodissa, jota yhteiskunta myös tukee?

    Toisiko mikään rahoituspohja oikeutta kuolla ajoissa ja arvokkaasti ilman väkisin hoitamista? Tätähän ei lääkärin etiikka kai salli, mutta läheltä seuraavana en pidä tilannetta potilaan kannalta ihmisarvoa kunnioittavana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Jussi kirjoitti 15.8.2008 kello 22:42

    Pahoittelut muille lukijoille sivuraiteelle joutumisesta, minun vain oli pakko vielä vastata Elinalle.

    Taas kerran teit asiasta mustavalkoisen ja minusta/meistä curling-vanhempia. Sinulla ei ole tietoa minkä sairauksien takia olemme lapsiamme yksityisellä käyttäneet. Et tunne minua tai perhettäni ja silti kahden kirjoituksen perusteella analysoit kaikenkattavasti ja karsinoit meidät tiettyyn ihmistyyppiin jota ilmeisesti inhoat.

    Minun mielestäni suomalainen terveydenhuolto on erinomaista ja maailman kärkiluokkaa. Se mikä julkisella mättää, ihan arkipäivinäkin, on jonotus. Emme halua jonottaa, jos meille tulee tarve käyttää lasta lääkärissä, oli syy mikä tahansa. Haluan käyttää kaiken vapaa-aikani muuten kuin päivystyksessä sairaan lapsen kanssa odottamassa vuoroamme. Ja varmasti tiedät, että lähimpään päivystykseen joutuu menemään vaikka keskellä päivää, jos terveyskeskuksessa ei ole aikoja vapaana. Ei päivystyksessä juosta ainoastaan öiseen aikaan. Olemme joutuneet päivystykseen myöhään illalla onneksi vain kerran, poikamme allergisen shokin takia ja siellä sekä hoito että palvelu oli erinomaista.

    Emme myöskään käy lääkärissä usein, vaikka jostain syystä näin oletit. Ja kuten jo aiemmin totesin (asia jonka ohitit kätevästi kärjistäessi), niin vakuutus on ollut meille taloudelisesti hyödyllinen nimenomaan atopian takia. Kosteusvoiteet tulevat vuodessa todella kalliiksi. Vakuutuksen ansiosta ne maksavat meille “vain” vuotuisen vakuutusmaksun verran.

    Yhtään ylimääräistä koetta, testiä tai mittausta ei yksityisellä ole meille teetetty. Itseasiassa ainoa teetetty “koe” on ollut verikoe, jolla selviää tulehdusarvot ja varmistetaan antibioottien tarve. Atopia ja allergian vaatima todistus (korjaan hieman aikaisempaa, toisella lapsellamme on kananmunan valkuaisproteiiniallergia, josta halutaan tarhassa myös todistus) ovat meillä olleet pääsyy käydä yksityisellä puollela lääkärissä. Ja muuten, lähes aina ne isommat testit tehdään lähetteellä julkisella puolella. Harvoilla yksityisillä lääkäriasemilla on EKG-laitetta, röntgeniä, ultraääntä ja labraa monimutkaisempaa fasiliteettejä.

    Enkä ole ollenkaan samaa mieltä, että sairausvakuutus olisi “lapsen tien siloittamista”. Onko lapsen parasta mennä julkiselle jonottamaan useaksi tunniksi saadakseen tiedon miksi lapsi on sairas? Ja minusta on outoa, jos vanhemmat eivät halua lapsilleen vain parasta (“paras” tässä siis laajempana terminä kuin vain yksityisenä lääkäriasemana)? Jokainen antaa varmasti lapselleen kaiken minkä vain voi.

    Jos minulla on mahdollisuus nopeampaan palveluun (huomaa, ei siis välttämättä parempaan!), niin miksi en sitä käyttäisi. Sen ansiosta joku toinen pääsee hieman nopeammin julkisella puolella lääkärin pakeille. Iso osa julkisen puolen lääkäreistä muuten työskentelee myös yksityisllä asemilla, eli hoidon ero on vain palvelun saatavuudessa! Elitismi on myös tästä kaukana ja olenkin itse tyytyväinen julkisen puolen käyttäjä vaikka olenkin työterveyshuollon piirissä.

    Vaikka olen aina äänestänyt vasemmistoa, en silti ole sitä mieltä, että kaikkien on saatava täsmälleen samaa puuroa ja täsmälleen samanlainen asu sekä palvelut. Tuomitsemalla yksityiset lääkäriasemat sekä vakuutukset elitismiksi olet huomaamattasi vaatinut niiden lopettamista ja käyttäjien pakottamista julkiselle puolelle. Miksi yksityinen puoli ei voisi täydentää julkista puolta samalla helpottaen resurssipulaa, kun ne joilla on varaa yksityiseen ovat poissa julkiselta puolelta? Suomessa terveydenhuolto pitääkin pitää julkisena palveluna ja siihen on satsattava tuntuvasti enemmän, jotta mm. aikojen saanti helpottuu ja jonotuksen tarve vähenee. Suomalaisen terveydenhuollon eriarvoisuuden suurin aiheuttaja taitaa edelleen olla se Osmonkin mainitsema työterveydenhuolto, eikä vakuutuksia ottavat perheet.

    Tekstisi kuulostaa hieman katkeralta niitä kohtaan, joilla on vakuutus ja mahdollisuus käyttää yksityistä lääkäriasemaa tarvittaessa. Normaalisti tällaisia avauksia näkee lähinnä vauva.fi:n foorumilla 😉

    Olkoon tämä vuodatus viimeinen tähän aiheeseen, pituutta tuli taas enemmän kuin laki sallii.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Elina kirjoitti 16.8.2008 kello 0:23

    Jussi,

    Toisen syyttäminen katkeraksi ja kateelliseksi nyt on juuri se tyhjä kortti, kun argumentoinnissa ei mitään muuta keksi. Eli siinä mielessä jatkat sitten mainitsemiesi vauvapalstojen tasoa…

    Suomi24-palstoilla ei tarvitse jonkun hairahtuneen miesparan sanoa muuta kuin että ei pidä lihavista naisista, niin johan sieltä 20 muijaa lataa, että kyseessä on katkera reppana, joka ei itse asiassa mitään naista saisikaan. Koska toisen mielipide ei miellytä, sen täytyy liittyä jotenkin katkeruuteen.. 😉

    Se, että kritisoin lapsivakuutuksia ilmiönä ei nyt siis liity mitenkään siihen, onko minulla niihin varaa. Itse asiassa olisi, sori jos harmittaa… Eivät ne nyt NIIN kalliita ole, etteikö niitä voisi pyytää vaikka isovanhemmilta lahjaksi, jos oma talous on tiukoilla. Ja minunhan taloudestani sinä et tiedä mitään. Katkera olisin ennemminkin niin sairaista lapsista, että lapsivakuutus olisi tarpeellinen, jos nyt tässä jostain pitäisi olla.

    Curling-vanhemmuus on ilmiö, joka tunnistetaan mm. kouluissa kyllä varsin vahvana trendinä. En tietenkään tarkoita, että yksin lapsivakuutus olisi merkki siitä, mutta uskon, että tyylipuhtailla curling-vanhemmilla vakuutus on huomattavasti useammin kuin ihan tavallisilla vanhemmilla, joille lapsi on normaalin rakas ilman että häntä asetetaan oudosti jalustalle.

    Totta kai jokainen vanhempi jossain mielessä haluaa lapselleen parasta. Se paras vain vaihtelee suuresti.

    Joidenkin paras on laittaa lapsensa ihan tavalliseen peruskouluun. Toisissa perheissä on äärettömän tärkeää, että lapsi on kielikylpyjen kautta läpäissyt seulan kielikouluun jne..

    Asian ydin oli kuitenkin tämä:

    Yleisellä tasolla lapsivakuutus tuottaa turhia tutkimuksia ja hoitoja, jotka voivat viime kädessä olla lapselle jopa vahingollisia. Varsinkin pieni lapsi kärsii kovasti kivusta ja pelosta, jota monet toimenpiteet aiheuttavat.

    Tämä on yksinkertaisesti totta ja kyllä myönnetäänkin lääkäripiireissäkin hiljaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Elina kirjoitti 16.8.2008 kello 0:37

    Jotenkin kalskahtaa tuo: “Jokainen vanhempi antaa varmaan lapselleen sen minkä voi”.

    En minä ainakaan anna! Minä annan sen, minkä koen tarpeelliseksi lapsen oikeansuuntaisen kehityksen kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.8.2008 kello 10:21

    Lakosi kysyi, miksi meillä otettiin lapsivakuutus.

    Minusta lapsivakuutuksen ottamisessa ei ole mitään tuomittavaa. Pitäisikö minun antaa selitys sillekin, että ostin kaupasta leipää? Se ei ole kustannusten siirtämistä toisten maksettavaksi, mitä esimerkiksi julkisten palvelujen ylikäyttö olisi. Tässähän muiden maksettavaksi jää vähemmän, kun emme käytä julkisia palveluja.

    Sopimus oli vakuutusyhtiölle epäedullinen, mutta minulla ei ole eikä tarvitse olla mitään solidaarisuutta vakuutusyhtiön omistajia kohtaan. Joskus alihintainen kauppa on myyjän hädänalaisen tilan hyväksikäyttöä, mutta ei tuo argumentti oikein tähän tilanteeseen sovellu.

    Sen sijaan vakuutusyhtiö toimi hölmösti myydessään vakuutuksia alihintaan. Tämän kertomuksen opetus on, että vakuutusmuotoinen terveydenhuolto, jossa potilaan ja sairaalan etujen mukaista on tutkia kaikki mahdollinen, kun kolmas osapuoli maksaa, tulee hirvittävän kalliiksi. Siksi meidän kannattaa pitää verorahoitteinen järjestelmä voimassa.

    Nyt nuo lapsivakuutukset ovat niin kalliita, ettei niitä kannata lapselleen ottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Elina kirjoitti 16.8.2008 kello 10:42

    Tuota minäkin nyt tuossa yritin, mutta keskustelu meni sitten sellaiseksi, että vakuutusta puolustettiin siitä näkökulmasta, että se omalle perheelle kannattanut. Sehän ei ollut aloituksen pointti lainkaan.

    Nykyäänhän ollaan jo varsin yleisesti asiantuntijapiireissä sitä mieltä , että esim. allergioita ylihoidetaan reilusti. Tämä ylihoito on taatusti yleisempää, kun vakuutuskorvaukset juoksevat.

    Ei tuo leipä Osmolta nyt kovin hyvä vertaus ollut, koska me kaikki tarvitsemme ravintoa, mutta lapsivakuutukseen on ihan varmasti jonkinlainen spesifimpi motiivi. Ei sitä läheskään kaikki sellaisetkaan ota, joilla siihen aivan hyvin varaa olisi nykyiselläkin hintatasolla.

    Useinhan taustalla voi olla juuri pelko periytyvistä kroonisista sairauksista. Jotkut, etenkin vanhemmalla iällä, lasta odottavat vanhemmat asennoituvat jotenkin enemmän “kaikken varalta” moniin asioihin.

    Tunnepuolen lähtökohtanahan vakuutukselle tietysti pelko, että lapsi sairastelee paljon tai on vammainen. Uskosin, että lasten saannin iän nousu 80-luvulla on vaikuttanut paljon tämän tuotteen haluttavuuteen.

    Ja en nyt tosiaankaan tarkoita, että tämä voitaisiin aukottomasti palauttaa yksilötasolle ja esim. Osmon perheeseen, jossa isä on verraten iäkäs lapsilleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Elina kirjoitti 16.8.2008 kello 10:59

    Minulla on lähes samanikäiset lapset kuin Osmolla ja muistan kyllä, että 90-luvun alussa lapsivakuutus oli vähän sellainen must. Oli huono vanhempi, jos sitä ei ottanut. Itse asiassa meilläkin oli esikoiselle vakuutus pari vuotta, mutta päätetiin sitten lakkauttaa, kun piltti ei ollut kertaakaan käynyt lääkärissä siihen mennessä.

    Tuollasia buumeja tulee ja menee. Yhtäkkiä kaikilla on keittiösssään leipäkone, sitten joka kersalla vakuutus. Paljon on siis siitä kiinni mitä muut tekevät, vaikka uskotaan, että toimitaan yksilöllisesti ja omien tarpeiden ja halujen ohjaamana. Saattaa olla, ettei vakuutus olisi niin suosittu tänä päivänä, vaikka se olisi suhteessa yhtä halpa kuin tuolloin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.8.2008 kello 11:33

    Jos Suomen pankki möisi sadan euron seteleitä kahdella kympillä, kyllä siitäkin melkoinen muoti-ilmiö tulisi. Jos tuo vakuutus maksaisi edelleen 35 euroa vuodelta, olisi aivan hölmö, joka ei sitä ottaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Elina kirjoitti 16.8.2008 kello 11:53

    Eihän kukaan etukäteen vakuutusta edulliseksi mieltänyt… Niihin aikoihin se kattoi neljä, viisi erikoislääkärikäyntiä vuodessa. Ei läheskään jokainen lapsi sairastele siten.

    Eiväthän vakuutusyhtiötkään tajunneet, mihin hoitokierteeseen vain vakuutuksen otto lapsia ajoi. Koska eihän voi olla niin, että yhtäkkiä lapset olivatkin paljon sairaampia. Vakuutusyhtiöt olivat laskeneet kyllä tarkkaan lasten keskimääräiset käynnit ja laittaneet kunnon marginaalin päälle. Silti se ei riittänyt mihinkään.

    Suomen pankissa todennäköisesti jo ennen tätä konstruoimaasi seteliprojktia kuuluisi jokin soraääni, ettei se ole kannattavaa. Eli huono vertaus jälleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. spottu kirjoitti 16.8.2008 kello 12:02

    Yksityinen ja julkinen terveydenhuolto vastaavat eri tarpeisiin. Yksityisen terveydenhuollon tarkoitus on tuottaa voittoa, julkisen toteuttaa sitä konsensusta joka yhteiskunnassa tasa-arvoisesta perusterveydenhuollosta vallitsee.

    Kannattaa kuitenkin huomata että tasa-arvoinen terveydenhuoltojärjestelmä on jo määritelmänsä puolesta mahdoton koska toiset ovat terveempiä kuin toiset.

    Se että järjestelmään sisäänrakennettu epätasa-arvo nyt “huomataan” johtuu vain siitä että lääketieteen kehitys ja elintason nousu Suomessa ovat tuoneet periaatteessa tavallisen kansalaisen ulottuville valtavan määrän terveyspalvelujen lisätarjontaa, ja niiden osuus jotka pystyvät hankkimaan sairauksiinsa rahalla parhaan mahdollisen hoidon kasvaa. 1950-luvun rahvas ei mitenkään osannut kadehtia herrasväen lasta jota kiikutettiin ulkomaille hoitoa saamaan, nyt korkeatasoisen sairaanhoidon maassa tilanne on toinen.

    Brändätty lääkäriasema, viihtyisä ympäristö, ei epätoivottua asiakaskuntaa, olemattomat jonotusajat ja pienemmän paineen alla työskentelevä lääkäri ovat kaikki rahanarvoisia asioita, ja jos niitä vakuutuksen kautta saa ostettua halvemmalla, niin säästyvätpähän nekin rahat johonkin muuhun. Asiassa ei ole moraalista aspektia.

    Maallikkokäsitykseni on ettei yksityisillä lääkäriasemilla varsinaisesti sairaita hoidetakaan, koska tälle toiminnalle ei vielä ole pystytty kehittämään riittävän kannattavaa ansaintalogiikkaa. Perusterve ihminen jolla on joku yksittäinen infektio tai jokin pienvaiva ei ole tämän maallikkomääritelmän mukaan varsinaisesti sairas.

    Edelleen täysin maallikkopohjalta olen sitä mieltä että terveidenhoito ja sairaidenhoito ovat kaksi aivan eri asiaa. Sairaidenhoito lisää yhteiskunnan kustannuksia ja terveidenhoito vähentää koska se vähentää suhteessa enemmän sairaidenhoitoa. Terveidenhoitoa näiden (ammattilaisen kannalta) helppojen potilaiden omilla rahoilla pitää siis kannustaa, joka tapahtuu helpoiten antamalla tässä kohtaa yksityiselle sektorille ansaintamahdollisuus. Varjopuolena tietty on se että helppojen potilaiden osuus terveyskeskuksissa vähenee joka tekee työstä entistä raskaampaa mutta entä sitten ?

    Sairaidenhoito vakuutuspohjalta on sitten täysin toinen juttu. Monisairas ihminen (jollainen useimmista meistä lopulta tulee) on tietääkseni lääkärin kannalta loputon suo ja ilman asianmukaista kontrollia mahdollistaa sairaanhoitopalveluja tarjoavalle yritykselle rahan painamiseen verrattavan ansaintalogiikan. Tätä ei varmaankaan keskimääräinen vakuutuksenottaja halua, eikä veronmaksajakaan koska lopulta myös maksukyvyttömät alkavat vaatia itselleen samaa sairaanhoidon (määrällistä) tasoa kuin maksukyvylliset. Moraalinen ongelma taas liittyy siihen että palveluntuottajalle on kannattavaa jättää maksukyvyttömät hoitamatta. Osmon mainitsemat indikaattorit Yhdysvalloista ovat talonpoikaisjärjellä ajatellen täysin johdonmukainen seuraus sikäläisen järjestelmän rakenteesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Elina kirjoitti 16.8.2008 kello 12:03

    Minusta ei ole mitenkään hölmöä valita julkista terveydenhoitoa vaikka ihan periaatteen vuoksi. Silloinhan sen laatu säilyy parempana kuin silloin jos kaikki maksukykyiset siirtyvät yksityiselle sektorille.

    Tätähän itsekin olet saarnannut.

    Jos tosiaan tuo 35 euroa olisi nytkin vakuutuksen hinta, niin nelilapsisessa perheessä se tekisi 140 vuodessa… taidat taas unohtaa, että joillekin kympit ovat ihan tarpeellista rahaa? Ei vähävaraisuus ole välttämättä hölmöyden synonyymi.

    Ylimielistä ökyilyä, mutta olen jo tottunut!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. yksityinen vai julkinen kirjoitti 16.8.2008 kello 12:09

    Monet ihmiset tosiaan oikeasti luulevat että yksityisellä sektorilla saa parempaa hoitoa kuin julkisella vaikka suurin osa yksityislääkäreistä on päätoimisesti julkisella puolella. Päätoimisetkaan yksityislääkärit eivät ole mitenkään etevämpiä kuin julkisen puolen lääkärit. Toisin kuin ajatellaan, vain osa lääkäreistä haluaa yksityiselle puolelle päätoimisesti: se työ on yksinäisempää, riskialttiimpaa ja yksitoikkoisempaa. Yksityisellä puolella ei juurikaan tutkita toisin kuin sairaaloissa, joissa tutkiminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Yksityisellä puolella ei niin paljon kouluttauduta, koska kouluttautuminen on pois tilipussista kun se julkisella puolella on pois pakollisesta työajasta. Kokonaisansio on toki parempi ja se varmasti houkutteleekin pääkaupunkiseudulla missä asuminen maksaa käsittämättömästi mutta maakunnissa se ei motivoi kuin pientä osaa. Julkisen puolen palkallakin elelee erittäin mukavasti. Vapaus päättää työajoista on se suurin plussa, mutta sekin usein häviää miinuksille. Ideologisia syitä haluta yksityissektorille toki on mutta tällaista porvarillisen ammatinharjoittamisen hekumaa ei moni tavoita.

    Yhteenveto: Lääkäreitä ei jaa yksityiselle ja julkiselle puolelle ammattitaito vaan elämänasenteet. Hoidon taso on sama mutta yksityispuolella hoitoa toki saa ihan niin paljon kuin haluaa maksaa. Halu hakea hoitoa yksityispuolelta on ideologinen silloin kuin hoitoa saa myös julkiselta jonottamatta. Jonotuksen välttäminen on tietysti selkeä syy maksaa yksityiselle.

    Ihmetyttää muuten miksei lääkäreiden massiivinen määrä vaikuta hoidon tarpeeseen myös alentavasti ainakin perusterveydenhuollossa. Onhan niin monella nykyään se lääkäri lähipiirissäänkin.

    Mediuutiset muuten juuri uutisoi että STM ennustaa lääkärivajeen terveyskeskuksissa vähenevän ensi vuonna kolmasosalla, suurista koulutusmääristä johtuen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. jouni lundqvist kirjoitti 16.8.2008 kello 15:37

    Ei vastaa otsikkoa, mutta täällä näköjään moni muukin kirjoittaa mitä sattuu. Miehen polvi oli sökönä. Leikkausjonoon vain. Sitten joku neuvoi, että mene yksityiselle. Mies meni ja polvi leikattiin kuukauden päästä. Yksityinen lääkäri oli keskussairaalan lääkäri, joka muina miehinä siirsi potilaan leikkausjonon keulille.

    Yksityinen lääkäri Suomessa hieman on hieman falski nimitys. Sanokaapa kenellä yksityisellä lääkärillä on mahdollisuus järjestää labrapalveluja tai leikkauksia. Kyllä se tie aika usein johtaa yhteiskunnan sairaaloihin, joissa nämä yksityiset sitten hoitavat omia potilaitaan.

    Ja kenellä suomalaisella on varaa sairaanhoitoon, jossa vuorokausihinta on satoja euroja. Minä vaan kysyn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. spottu kirjoitti 16.8.2008 kello 15:54

    “Hoidon taso on sama mutta yksityispuolella hoitoa toki saa ihan niin paljon kuin haluaa maksaa.”

    Eivät tuotteistamisen lainalaisuudet muutu siitä että myydään asiantuntijapalvelua konkreettisen tavaran sijaan. Kun palvelun arvoa lisätään mielikuvilla, palvelu muuttuu suhteellisesti paremmaksi, asiakas on valmis maksamaan siitä enemmän ja kokee vielä saaneensa rahoilleen hyvän vastineen. Jos potilaan mielestä hoidon taso on yksityispuolella parempaa niin se on parempaa vaikka koululääketieteen mittarit olisivatkin toista mieltä.

    Nykyään yksityisen terveydenhuollon ei edes tarvitse mielikuvamarkkinoida koska terveysasemien häiriköivät hörhöt, päivystysten juopot ja odotushuoneissa partioivat vartijat tekevät sen paljon mainostoimistoja tehokkaammin.

    Ja koskapa mainitut yksityisen terveydenhuollon markkinoinnin rautaiset ammattilaiset ovat ehtymätön luonnonvara, on yksityinen terveydenhuolto jatkossakin julkista korkeatasoisempaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. BRG kirjoitti 16.8.2008 kello 16:23

    Osmo says: Jos tuo vakuutus maksaisi edelleen 35 euroa vuodelta, olisi aivan hölmö, joka ei sitä ottaisi.

    Harvoin on yhtä hyvin yhteen lauseesen kiinteytetty suomalaisen sosiaalidemokratian ydintä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Sylvesteri kirjoitti 16.8.2008 kello 17:39

    “Monet ihmiset tosiaan oikeasti luulevat että yksityisellä sektorilla saa parempaa hoitoa kuin julkisella ”

    Yksityisellä saa hoitoa ilman, että tarvitsee odottaa. Omakohtainen kokemus elävästä elämästä, tältä vuodelta: yksityinen röntgenkäynti: 15 minuuttia, julkisella puolella minimi 2h.

    Kumpi on mielestäsi potilaan kannalta “parempaa hoitoa”? 15 minuuttia vai 2h?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Elina kirjoitti 16.8.2008 kello 18:25

    Jouni Lundqvist,

    Oletko sinä itse kenties tämä sykähdyttävän kertomuksesi “mies”?

    Kyllä jonoissa on toki priorisointinsa ja sen pitäisi toimia täysin lääketieteellisin perustein.

    Mikäli tiedät asian tiimoilta väärinkäytöksiä, niin oikeutesi ja lähes velvollisuutesi on viedä asiaan eteenpäin. Oma polvesihan on siis jo kunnossa, joten se ei vaikuttane asiaan?

    Maailmaa (Suomea) nähneenä luulen kuitenkin, että kyseessä on ns. urbaanilegenda, joka manifestoituu nyt tässä Osmon blogilla kirjalliseen muotoon.

    Aina jos epäilen virka-aseman väärinkäyttöä tai edes ammattietiikan selvää rikkomusta, niin toimin kyllä toisin kuin esittelemällä epämääräisiä vihjailuja epämäärisillä blogeilla.

    Suosittelen muillekin. Siten toimien asiat voivat jopa edetä johonkin suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Masapena kirjoitti 16.8.2008 kello 19:22

    Traveller says:

    “Ymmärsit varmasti hyvin että tarkoitin mielenterveyspotilailla äänekkäästi mömmöjä naukuvaa sekakäyttäjää ja / tai selkeästi uhkaavasti käyttäytyvää sekavaa henkilöä.”

    Ehkä helpoiten tuon yleistäisi sanoilla “muille vaarallinen henkilö”. Eikä edes tarvitse soimata ihmisiä heidän sairaudestaan.

    Traveller says: “Kyseisen kaltaisia ihmisiä on valitettavan runsaasti ja ilmeisesti joukko kasvaa myös jatkuvasti.”

    Citation needed 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.8.2008 kello 20:16

    Minäkin olen valitettavasti törmännyt tapauksiin, joissa yksityislääkärin lähetteen avulla pääsee hoitoon nopeammin. Eräällä tuttavalleni jopa sanottiin, että jono on pitkä, mutta kun menee sille ja sille lääkäriasemalle, pääsee nopeammin. Ja pääsi.
    Tällainen on ehdottomasti kiellettyä, mutta sitä tapahtuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Tiedemies kirjoitti 16.8.2008 kello 20:28

    Eikös se ole “maan tapa” ortopediassa, että päivällä kirurgi pelaa golffia ja nostaa palkkaa julkisesta sairaalasta ja iltaisin ja vapaapäivinä leikkaa potilaita yliopistollisessa sairaalassa “yksityisenä” kirurgina?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Jussi kirjoitti 16.8.2008 kello 21:25

    Sylvesteri,

    15min vs. 2h ei ole parempaa hoitoa vaan parempaa asiakaspalvelua. Esimerkissäsi hoidon tulos olisi sama kummassakin tapauksessa sama, eli röntgenkuva 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.8.2008 kello 22:47

    No ei nyt sentään. Nykyistin julkisten sairaaloiden talous on pantu niin ahtaalle ja tuottavuusvaatimuksia nostetttu, että kirurgin on näyttävydyttävä työaikana työpaikalla. Julkisten sairzaloiden tiloja ei myöskään saa – toistaiseksi – käyttää yksityisiin toimiin. Tosin ministeri Hyssälä aikoo muuttaa tämän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Traveller kirjoitti 16.8.2008 kello 23:21

    Masapena, oletko todellakin sitä mieltä etteivät nämä “muille vaarallinen henkilö” t ole lisääntyneet viime vuosikymmenten kuluessa? Toki heitä oli varmaankin (en tiedä) enemmän katukuvassa vuosina 44 – 47 mutta sitten suurin osa sortui alkoholismiin jne. Uskoisin että tästä mölypetterien ja räyhähörhöjen lisääntymisestä todisteeksi riittää minkä tahansa median seuraaminen ja kiistattomat todisteet tästä ovat nähtävissä myös helposti omin silmin ja korvin päinvastoin kuin esim. oikeasti kyvykkäiden naisjohtajien lasikatto ja naisen euron 80 centtisyys.

    Vielä reilu 20 vuotta sitten esimerkiksi vartijoita tarvittiin sairaaloissa ja kaupoissa huomattavasti vähemmän, tai useimmiten ei lainkaan, kuten nykyisin. Avo’hoito’, näiden hoidokkien avokätinen rahoitus ja sen edelleen mahdollistama alkoholin nauttiminen sekä psyykelääkkeet yhdistettynä äärivasemmistolaisten utopistien miehittämään oikeuslaitokseen ja poliitikkojen välinpitämättömyyden ja epäopätevyyden vuoksi täysin vesitettyihin lakeihin. Kun vielä äärivasemmistolainen ja ääriliberaali media on luonut ihmisille mielikuvan siitä että kaikki ovat eläkkeellä kehdosta hautaan tai jollain vit*n kansalaispalkalla ja mistään ei pidä ITSE huolehtia tai kantaa vastuuta niin tulokset ovat nähtävillä.

    Seuraava isompi lama siivoa toivottavasti niin kaduilla rähisevät sekakäyttäjät niinkuin suojatyöpaikoissaan pesivät kuhnuritkin, nämä pierunpidätystieteen maisterit sinne mihin NL:kin on mennyt tai ainakin johonkin oikeasti hyödylliseen työhön kuten risuja tai roskia keräämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Elina kirjoitti 17.8.2008 kello 2:12

    Ozmo,

    Näitä “eräitä tuttuja” nyt riittää joka lähtöön joka asiassa ja jokaisella.

    Minun eräs tuttuni on nähnyt Jeesuksen!

    Kuitenkin, jos tällaisia tapauksia on oikeasti osoitettavissa, joissa jonoja koplaillaan muuten kuin lääketieteellisin perustein, niin eikö tosiaan tulisi toimia muutoin kuin ihmettelemällä ja kuiskimalla tällä nurkan takana.

    Peruspalveluministerin posti on sellainen, jonka luulisi jatkuvan viran jälkeenkin jonkinlaisena toiminnallisena yhteiskuntavastuuna.

    Mutta kuten sanottu, mistä Osmo tietää, minkä pituinen tämä jono olisi tosiasiallisesti ollut ja milloin tämä “eräs tuttu” olisi päässyt operaatioon/hoitoon ilman yksityislääkäriasemalle siirtymistä. Jonot elävät joka tapauksessa koko ajan.

    Yllättävän moni poistuu jonosta paranemisen tai kuoleman johdosta. Silloin, kun jono on “pitkä”, voi se aivan luonnollisista syistä lyhentyä radikaalisti hyvinkin lyhyessä ajassa ilman mitään salaliittoteorioiden realisoitumista.

    Oliko eräälle tutulle todellakin määrätty päivä X operaatiolle, joka muuttui päiväksi Y yksityislääkärikäynnin jälkeen. Mikä motiivi muuten olisi sormeilla näitä jonoja julkisissa sairaaloissa? Ei kai eri potilaista saa erilaisia palkkioita?

    Sen verran lähdekriittinen minä olen, että varsin skeptisesti nyt suhtaudun tuohon strooriin, kuten kaikkiin näihin “eräs tuttuni” -aloituksiin.

    Tässä kuiteknin faktaa, jonka varmasti voin todistaakin HUS:n arkistoista

    Lapseni oli jonossa pieneen, kuitenkin yleisanestesiaa vaativaan, päiväkirurgiseen toimenpiteeseen tässä taannoin. Tila oli fysiologisessa mielessä täysin haitaton ja leikkauspäivä oli sovittu noin kahden kuukauden päähän. Lapsi kuitenkin kärsi henkisesti kovin vaivastaan ja soitin silloiseen lasten ja nuorten sairaalaan (husin alainen), josko operaatiota voisi tämän vuoksi kiiruhtaa. Saimme uuden ajan noin kahden viikon päähän.

    Näin yksinkertaista se joskus on, kun osaa vain perustella asiansa. Emme me ensimmäistäkään yksityislääkäriä tähän tarvinneet. Ja tämä olin siis MINÄ, ei kukaan “eräs tuttu”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Elina kirjoitti 17.8.2008 kello 9:45

    Tutustuin tuossa yöllä paremman tekemisen puutteessa yliopistollisten sairaaloiden jonotussysteemiin ja olen nyt sivistyneempi asian suhteen. Jaan oppini mielelläni kanssanne. 🙂

    Jonoja on kolmenlaisia: FIFO-jono (first in-first out), jolloin siis kauimmin jonottanut on ensimmäisenä. Näitä ovat esim. sterilisaatiojonot. Onhan hieman hankala perustella, että jonkun sterilisaatio olisi kiireellisempi kuin toisen.

    Mm. suonikohjupotilaat jaotellaan kolmeen kiirellisyysluokkaan vaivan vakavuuden ja veritulppariskin mukaan. Luokkien sisälläkin tapahtuu vielä priorisoimista. Jonottaessa tietysti kiireellisyysluokkakin voi vaihtua. Kuten muussakin elämässä vaativammat yksilöt voivat ohittaa hiljaisemmat.

    Kolmas muoto ei oikeastaan ole mikään jono, vaan esim. leikkausta vaativat juuri todetut syövät leikataan välittömästi.

    Asiasta löytyy muuten suomalaistutkimus, jossa on seurattu jonojen purkua ja kehitetty läpänäkyvyyttä edistävä malli jonojen seurantaan. Siinä ei varsinaisesti otettu kantaa, etenevätkö jonot oikeudenmukaisesti, mutta pyrittiin keksimään keino oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Elina kirjoitti 17.8.2008 kello 9:55

    Hesarissa on tänään juttu laihdutusleikkausten räjähdysmäisestä kasvusta..

    On maailman hullu, suuressa osassa palloa kärsitään aliravitsemuksesta ja toisessa yhtä suuressa osassa paisutaan syömällä megalomaanisiin mittoihin, jonka jälkeen yhteiskunta maksaa viulut. Ei mikään pieni operaatio käsittääkseni tämä mahalaukun kutistusleikkaus.

    Edullisemmaksi se kuitenkin tulee kuin kaikkien ylilihavuudesta seuraavien vaivojen hoito. Näin se on ajateltu.

    Lueskelin tässä myös raskausaikana myönntettävien lapsivakuutusten nykyehtoja. Ainakaan Tapiola ei myönnä sitä ollenkaan yli 40-vuotiaille, myös yli 35:n painoindeksillä se on lähes mahdoton saada. Jo 30:n painoindeksi luokitellaan riskitekijäksi, joka yhdistettynä johonkin muuhun riskitekijään, mm. kohonneeseen verenpaineeseen saattaa olla vakuutuksen epäämisen syy.

    Kaksikuiselle vauvalle, joka on täysiaikainen ja terve vakuutuksen sitten saa entiseen malliin riippumatta äidin iästä tai lihavuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.8.2008 kello 9:55

    Tämä asian kertonut henkilö oli kyllä erittäin luotettava. Hänelle oli Jorvista sanottu, että pääsee nopeammin, jos menee kyseisen yksityisvastaanoton kautta. En kerro tästä enempää, koska mainittu henkilö toivoi, ettei asiaan puututtaisi. Muuten olisin tehnyt ilmiannon.

    Yksittäiestä tapauksesta on vaikea päätellä, että juuri tämä potilas ohitti jonossa, koska oli lääkärin yksityispotilas, mutta tutkimalla joukkoa tilastollisesti on helppo osoittaa, että yhdestä lähteestä tulevat etenevät nopeammin kuin toisesta. Aikanaan erikoismaksuluokan potilailla oli oikeus valita hoitava lääkäri, mutta heitä ei saanut panna jonossa muiden ohitse. EML-jono eteni kuitenkin paljon nopeammin kuin muut. Nämä havainnot olivat merkittävä syy siihen, että koko järjestelmästä luovuttiin.

    On myös viitteitä siitä, että yksityislääkärit lähettävät potilaita operaatioihin lievemmin indikaatioin. Siinä ei olisi mitään vikaa, jos nämä operaatiot myös maksettaisiin yksityisesti, mutta kun lähetteet ovat julkisiin sairaaloihin ja tulevat kuntien maksettavaksi, sitä ei voi pitää reiluna.

    Jotkut kunnat ovatkin vaatineet sitä, että yksityislääkäreiden lähetteet menisivät terveyskeskuksiin ja terveyskeskuslääkärit lähettäisivät sairaalaan, jos lähettävät. (En ole varma, etteivät viralliset säännöt jo nyt ole näin)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Elina kirjoitti 17.8.2008 kello 10:09

    Suojelet siis väärinkäytöksiä? Varmasti juuri sinun sinun nimelläsi olisi vaivatonta laittaa pyörät pyörimään.

    Jos tietystä lähteestä tulevien potilaiden systemaattisesti nopeampi hoitoon pääsy kerran on helppo osoittaa, niin miksi sitten ei osoiteta ja tehdä asialle jotain?

    Kyllähän tuo asia jollekin potilasturvakeskukselle kuuluu.. vai mikä se nyt oli? Lievemmät indikaatiot on hankalampi asia, koska ne ovat kuitenkin paljolti tulkintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Ciclista kirjoitti 18.8.2008 kello 7:53

    Kuvitteletko Elina, että terveynhuollon “jonoissa” mennää muutenkin tasapuolisesti?
    Jos joku lääkäri saa siellä potilaansa edullisempaan asemaan, syy ei liene lääkärin, vaan systeemin.
    Ja jos Elinan mielestä se on tehokasta terveydenhoitoa, että 5 aina potilaalle uutta lääkäriä tutkiii hänet, luulen että olet väärässä. Saat luultavasti vain 3-4 eri diagnoosia riippuen miten asiasi esität, ja kukaan ei osaa päättää mitä tehdään seuraavaksi. Vaikka niistä viidestä lääkäristä 2 olisikin saman diagnoosin kannalla, ei se todellakaan merkitse oikeaan arvaamista.
    Meidän maamme on vääriä dignooseja pullollaan. Niitä ei vain mitenkään tilastoida. Väärä diagnoosi johtaa väärään hoitoo, tai ei hoideta ollenkaan.
    Meiltä puuttuu tyystin esim. vanhuslääkärit. Pienellä lapsella ja vanhuksella on ihan eri vaivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus