Maailmanpankin pahat teot ja Afrikan maatalous

Kovasti rön­sy­illeessä keskustelus­sa niukku­u­den jakamis­es­ta syytet­ti­in Maail­man­pankkia siitä, että se on estänyt lainae­hdoil­laan Afrikan mai­ta suo­jaa­mas­ta maat­alout­taan samal­la taval­la kuin Euroop­pa suo­jaa omaansa. Nyt kir­joi­tan asi­as­ta, jos­ta en tiedä juuri mitään, mut­ta tämähän on vain blogi.

Maail­man­pank­ki jou­tui 1990-luvul­la kovin nai­ivin lib­er­al­is­tisen talous­teo­ri­an pauloi­hin. Se sai – ymmärtääk­seni hyvässä uskos­sa toimien – paljon pahaa aikaan, ja on sen jäl­keen kyl­lä ryhtynyt katu­mushar­joituk­si­in. Kaikesta ajateltavis­sa olev­as­ta pahas­ta Maail­man­pankkia ei kuitenkaan voi syyttää.

Mon­es­sa kehi­tys­maas­sa on tilanne, jos­sa kansalli­nen hal­li­tus sor­taa omia maanvil­jeli­jöitään. Tarkoi­tan sor­tamisel­la sitä, että kansal­lisen poli­ti­ikan olois­sa maanvil­jeli­jöi­den ase­ma on huonom­pi kuin se olisi täysin vapaas­sa markki­na­t­aloudessa – joka teol­lisu­us­maid­en vien­ti­tuki­ais­ten jäl­keen. Nämä hal­li­tuk­set ovat omien slum­mien­sa köy­hyy­den vanke­ja. Ne pitävät ruuan hin­tata­son maail­man­markki­nahin­to­ja alem­pana. Jopa Argen­ti­ina aset­ti vil­jalle vien­ti­t­ul­lit estääk­seen Aika mon­es­sa maas­sa Maail­man­pank­ki on halun­nut lopet­taa tämän.

Kehi­tys­maid­en hal­li­tusten tilanne on kyl­lä han­kala, kos­ka jotenkin niis­sä slum­meis­sakin pitää ihmiset pitää hengis­sä, mut­ta tämä maat­alout­ta köy­hdyt­tävä poli­ti­ik­ka kyl­lä hyvin lyhyt­näköistä. Se tarkoit­taa esimerkik­si sitä, että niihin slum­mei­hin vir­taa lisää väkeä ja myös sitä, että koti­maisen maat­alouden tuotan­to jää jäl­keen siitä, mitä se voisi olla. 

EU:n maat­alous­tuotan­non pro­tek­tion­is­mi ei Afrikan osalta kyl­lä kovin laa­jasti vaiku­ta, kos­ka nyky­olois­sa Afrikalla ei ole mitä myy­dä ja kuten san­ot­tu, maat tuhoa­vat omat vien­ti­madol­lisuuten­sa vien­ti­t­ulleil­la. EU myös suosii afrikkalaisia tuot­tei­ta mui­ta mai­ta vas­taan. Näin esimerkik­si afrikkalaiset (Ran­skan entis­ten alus­maid­en) banaan­invil­jeli­jät ovat etuoikeutetus­sa ase­mas­sa Lati­nalaisen Amerikan banaan­invil­jeli­jöitä vastaan. 

Laa­jem­paa merk­i­tys­tä ymmärtääk­seni on vain EU:n sok­eripoli­ti­ikalla. Monel­la Afrikan maal­la, esimerkik­si Mosam­bikil­la, olisi hyvät edel­ly­tyk­set sok­er­in­tuotan­toon, mut­ta tämän EU on kat­sonut viisaak­si estää. Tässä asi­as­sa­han Suo­mi on ollut pahin hauk­ka. Sok­eri sovel­tuu parhait­en tropi­ikki­in sokeriruo’on muo­dos­sa tuotet­tuna, mut­ta Suo­mi halu­aa tuot­taa sitä sok­er­i­ju­urikkaas­ta läh­es napa­pi­ir­il­lä jär­jet­tömän suuril­la tuki­aisil­la (tul­lit ovat osa tuki­aista). Tästä kär­sivät sekä afrikkalaiset että suo­ma­laiset, jälkim­mäiset korkeina hintoina.

Paljon on syytet­ty Euroop­paa siitä, että se tuhoaa Afrikan ruokao­mavaraisu­u­den tuo­ma­l­la Afrikas­ta rahakasve­ja, kuten teetä tai kahvia. Tästä olen kyl­lä eri mieltä. Jos on mah­dol­lista tuot­taa pel­lol­la joko ton­ni vil­jaa tai sel­l­ainen määrä vaikka­pa kahvia, että sen voi vai­h­taa kah­teen ton­ni­in vil­jaa, mik­si afrikkalaiset pitäisi tuomi­ta tule­maan toimeen sil­lä ton­nil­la kah­den ton­nin sijaan?  

37 vastausta artikkeliin “Maailmanpankin pahat teot ja Afrikan maatalous”

  1. Taitaa olla niin, että Maail­man­pank­ki ja muut kehi­tys­ra­hoit­ta­jat toimi­vat maail­mankau­pan suurten ehdoil­la. Hyvin pitkään oli vil­ja­markki­noil­la yli­tar­jon­taa, sil­loin Afrikan maid­en halukku­ut­ta lisätä omaa maat­alous­tuotan­toaan ei tuet­tu mil­lään taval­la. Poten­ti­aalia mit­tavaan elin­tarvike­tuotan­toon olisi, mut­ta ei Zim­bab­wen esimerk­ki rohkaise käyn­nistämään mod­er­nia vil­je­lyä naapurimaissakaan.

  2. Maail­man­pankin ja IMF:n ide­olo­gias­ta saa hienon vai­h­toe­htoisen kuvan Nao­mi Kleinin ‘Tuhokap­i­tal­is­min nousu’ ‑kir­jas­ta. Kir­jas­sa osoite­taan aika hyvin lain­o­jen ehto­jen nou­dat­ta­van erit­täin tarkasti Mil­ton Fried­manin ja hänen Chicagon koulukun­tansa oppe­ja. Maail­man­pankin ja IMF:n avainase­mis­sa kun on erit­täin paljon nimeno­maan Chicagon oppikun­nan poikia.

    Esimerkkeinä kyseisen oppisu­un­tauk­sen kohteista mm. Argen­ti­ina, Chile, Bolivia, Puo­la, Etelä-Afrik­ka jne. Kaikissa näis­sä mais­sa toteutet­ti­in erit­täin lib­er­aalit talousu­ud­is­tuk­set jonkin katastrofin/mullistuksen var­jol­la ja ne ovat johta­neet aina enem­mistön surkeu­teen erit­täin pienen osan vaurastues­sa läh­es rajat­tomasti. IMF ja Maail­man­pank­ki eivät myön­nä lainoja/apua ilman, että val­tio lupau­tuu toteut­ta­maan erit­täin radikaale­ja taloudel­lisia mullis­tuk­sia (ts. talouden “vapaut­tamista”).

    Varsinkin Puo­la on haus­ka esimerk­ki. Sol­i­daarisu­us-liike kaa­toi kom­mu­nis­tisen val­lan, mut­ta toisin kuin kuvitelti­in, odotet­ti­in ja toiv­ot­ti­in he toteut­ti­vatkin erit­täin laa­jan ääri­oikeis­to­laisen taloudel­lisen uud­is­tuk­sen em. laitosten painostaessa/kiristäessä. Kom­mu­nis­tit kun oli­vat lait­ta­neet talouden aivan kuralle ja Sol­i­daarisu­us-liike jäi siitä vas­taa­maan. Val­u­ut­ta piti vakaut­taa ja inflaa­tio saa­da kuri­in. Ehdot avulle oli­vat kovat ja johti­vat siihen, että Puo­las­sa saati­in työt­tömyys kuri­in vas­ta tänä vuon­na (työt­tömyyspros­ent­ti 12,8%, kun se oli vielä ~20% vuon­na 2006).

    Suosit­te­len kir­jaa kaikille tuo­maan eri­laisen näkökul­man näö­den globaalien toim­i­joiden politiikkaan.

  3. Tietoa ei ole tääl­läkään, mut­ta ymmär­ryk­seni on, että nuo vien­ti­t­ul­lit on pääasi­as­sa asetet­tu aivan viime aikoina rajusti nous­sei­den hin­to­jen vuok­si. Kyseessä ei siis olisi sys­temaat­ti­nen pitkäkestoinen poli­ti­ik­ka, vaan sopeu­tu­misa­jan anta­mi­nen maan taloudelle.

    (Hyödykkei­den hin­nat ovat viime viikkoina tulleet vähin­tään yhtä rajusti alas kuin mitä joku aika sit­ten nousi­vat. Tämän teo­ri­an mukaan siis noiden tul­lien pitäisi pika­puoli­in hävitä.)

  4. Kleinin ja muiden salonkikom­mu­nistien jut­tu­ja kan­nat­taa toki lukea, mut­ta ei niitä uskoa kan­na­ta ainakaan sellaisenaan.

    IMF:n ja maail­man­pankin kon­sul­taa­tio­ta on syytet­ty niin kauan kun minä olen maail­man­talout­ta seu­ran­nut. Syyt­teet eivät ole täysin perus­teet­to­mia siinä mielessä, että mon­esti lääke on ollut melkein yhtä paha kuin itse tau­ti, mut­ta yleen­sä syynä epäon­nis­tu­miseen on ollut joko täysin hillitön ja hal­lit­se­ma­ton uud­is­tus tai sit­ten se, että joku aivan olen­nainen osa uud­is­tuk­ses­ta on vesitetty. 

    Puo­las­sa ja monis­sa muis­sa enti­sis­sä kom­mu­nis­ti­mais­sa työt­tömyys ja muut ongel­mat näyt­tävät tietysti paper­il­la siltä, että ne johtu­vat uud­is­tuk­sista, mut­ta kom­mu­nisti­nen jär­jestelmä ei enää toimin­ut eikä sitä voin­ut enää jatkaa. Muu­tos on kivu­lias, mut­ta valitet­tavasti sille ei ollut vai­h­toe­hto­ja. Puolan kohdal­la syytetään usein myös EU:ta, mikä on kyl­lä kaikkein pak­suin­ta pup­pua. Ääri­oikeis­to­laisen puolueen — siis homo‑, juutalais‑, ulkomaalais‑, jne jne vihamielisen puolueen — äänes­tivät kyl­lä puo­lalaiset ihan itse val­taan, siinä ei IMF:llä, WB:llä, WTO:lla tai EU:lla ollut mitään tekemistä. 

    Minus­ta IMF:ää ja kump­panei­ta ei voi syyt­tää oikein siitä, että ne ovat vaati­neet talouden lib­er­al­isoin­tia kohde­mais­sa. Se, mitä ne ja sidos­ryh­mät ovat siinä sivus­sa aja­neet, on jär­jetön ja kohtu­u­ton kansal­lisen omaisu­u­den yksi­ty­istämi­nen ja myymi­nen pilkkahin­taan, yleen­sä ulkomaalaisille.

  5. Jeps. Entä sit­ten jos Maail­man­pankissa ja IMF:ssä onkin vapaan markki­na­t­alouden kan­nat­ta­jia? Kai nyt niil­lä on oikeus itse päät­tää lain­o­jen ehdoista ihan samal­la taval­la kun min­ul­lakin, jos lainaan kaver­il­leni rahaa. Lainan vas­taan­ot­ta­jan ei tartte ottaa lainaa vas­taan tai se voi ottaa sitä muual­ta, jos saa parem­mat ehdot. Nythän vis­si­in Venezue­lan johdol­la puuhataan näille lain­oit­ta­jille kil­pail­i­jaa. Hyvä niin.

    On uskot­tavaa, että IMF ja Maail­man­pank­ki edis­tää rahoit­ta­jien­sa agen­daa ei siinä mitään, mut­ta on myös mah­dol­lista, että ne oikeasti ajat­telee saa­vansa sijoituk­sen­sa toden­näköisim­min takaisin jos rahoitet­ta­vat maat sitoutu­vat vapaaseen markki­na­t­alouteen. Sen lisäk­si on myös mah­dol­lista, että edis­täessään rahoit­ta­jien­sa agen­daa ne samal­la edis­tää myös sen lain­oitet­ta­van maan etua.

    Luo­muvil­jeli­jä: Jos maat­alous­tuot­teista on yli­tuotan­toa, mik­si niiden tuot­tamista pitäisi tukea? Yli­tuotan­to­han tarkoit­taa sitä, että niitä tuote­taan liikaa!

  6. Retoris­es­ti glob­al­isaa­tio on huonoille johta­jille lupa syyt­tää kaik­ki mui­ta epäon­nis­tu­mi­sis­taan, ihan globaal­isti. Jos maan hal­li­tus ei anna vil­jeli­jän tuot­tei­den hin­nan määräy­tyä markki­noil­la, perus­in­fra mukaan­lukien omis­tu­soikeudet on surke­as­sa kun­nos­sa, niin aina voi syyt­tää maail­man­markki­noi­ta. Ja kun Suomes­sa alue­poli­ti­ik­ka tuot­ta kriisi(maa)kuntia, niin tämä ei johdu siitä että mei­dän alue­poli­tikas­sa olisi mitää vikaa, vaan EU:n maat­alous­poli­ti­ikas­ta ja kiinailmiöstä.

  7. Tiedemies, kyl­lä IMF:n ja Maail­man­pankin “uud­is­tuk­sille” on vai­h­toe­hto­ja. Talous kun ei ole eksak­tia tiedet­tä, kuten matem­ati­ik­ka, vaik­ka sitä niin kohdel­laankin ja useim­miten esitetäänkin. Taloudessa on aina vähin­tään yksi epä­var­ma tek­i­jä ja se on ihmi­nen (muuten­han ihmi­nen ei voisi vaikut­taa talouteen!).

    Ja ter­mi “salonkikom­mu­nisti” ker­too kyl­lä enem­män omista ennakkoasen­teis­tasi. Nao­mi Klein ei ole tietääk­seni ker­tonut omaa poli­it­ti­ista suun­taus­taan. Eli se on edelleen arvailu­jen varas­sa. Help­po­han hänen tulk­in­tansa on ohit­taa “kom­mu­nis­mi­na”, mut­ta olk­inukke­ja on help­po heitellä.

    Oletko lukenut Kleinin kir­jaa? Hän on saanut siinä aika vaku­ut­ta­van jatku­mon Fried­manin kehit­telemälle toim­inta­mallille. Ja se on aina toteutues­saan johtanut enem­mistön kär­simyk­seen joka jatkuu edelleen. 

    Demokraat­ti­nen vapaus on yleen­sä saatu, mut­ta taloudelli­nen val­ta on menetet­ty. Esimerkkinä Etelä-Afrik­ka, jos­sa keskus­pank­ki ei vas­taa toimis­taan kenellekkään. Ei edes istu­valle hal­li­tuk­selle. Etelä-Afrikas­sa on edelleen erit­täin suuria ongelmia, samoin kuin lati­nalaises­sa amerikassa.

    Ain­oat näistä “uud­isuk­sista” hyö­tyneet ovat ulko­maid­en suuryri­tyk­set ja ennestään rikkaat.

    Ja Art­turille: Vapaa markki­na­t­alous on Fried­mani­lainen utopia, aivan kuten kom­mu­nis­mi. Ihmisen kannal­ta toimivim­mat taloudel­liset jär­jestelmät ovat aina sekoi­tus vapaut­ta ja sään­te­lyä, esimerkkinä vaik­ka pohjoismaat.

    Talous ei ole isän­tä vaan renki.

  8. Jus­si: Keskus­pankkien pitääkin olla poli­it­tis­es­ta päätök­sen­teosta irrotet­tu­ja, kos­ka muuten poli­itikot pääsee sanele­maan rahapoli­ti­ikan. Poli­itikot eivät pysty ryh­mänä vas­tus­ta­maan löysän rahapoli­ti­ikan houku­tus­ta. Tästä on run­saasti todis­tei­ta ja se on syy mik­si esim. EKP on itsenäinen.

    Minä oon sitä mieltä, että täysin vapaa markki­na­t­alous on paras talousjär­jestelmä. Se ei ole sekoi­tus kom­mu­nis­mia ja kap­i­tal­is­mia. Sinus­ta joku sekoi­tus on paras. Minus­ta IMF:llä ja Maail­man­pankil­la on oikeus omi­in mielip­iteisi­in­sä. He voivat toteut­taa lainan antamista omista lähtöko­hdis­taan, kos­ka heil­lä on omis­tu­soikeus varoihinsa.

  9. Kleinil­la on oma vah­va ide­ologi­nen näke­myk­sen­sä, laskenkin hänen suurim­mak­si ansiok­seen vai­h­toe­htoisen his­to­ri­antulkin­nan ja yri­tyk­selle antaa ihmiselle parem­pi kyky ymmärtää talouden sekavyy­hteä ja sen suur­ta vaiku­tus­ta. Demokraat­ti­nen vapaus ilman taloudel­lista val­taa on vail­li­naista vapautta.

    Ja mielestäni kir­jas­sa olleet vai­h­toe­hdot oli­vat lähtöisin maan omil­ta kansalaisil­ta, poli­itikoil­ta sekä aktivis­teil­ta eikä Kleinil­ta iit­seltään (esim. Free­dom Char­ter E‑Afrikassa). Kir­jas­sa esite­tyt talouden uud­is­tuk­sien vai­h­toe­hdot eivät tietenkään olleet ain­oat mah­dol­liset. Point­ti olikin siinä, että näis­sä mais­sa toteutet­ti­in ulkop­uolisen pain­os­tuk­ses­ta tietyt, hyvin radikaalit, muu­tok­set. Tulok­set eivät olleet hyviä.

    Mitä tulee lati­nalaiseen amerikkaan, niin siel­lä meni ennen junt­tia ja val­lankaap­pauk­sia erit­täin hyvin. Lati­nalainen amerik­ka oli maail­man ruo­ka-ait­ta. Jos Chilen, Argen­ti­inan ja Boli­vian nyky­isyyt­tä ver­taa hir­muhallinto­jen aikaan, niin menee­hän siel­lä parem­min, mut­ta olisiko asi­at siel­lä vieläkin parem­min, jos lati­nalaisen amerikan sosiaalidemokraattinen/sosialistinen kehi­tys olisi saanut jatkua? Lati­nalainen amerik­ka ei ollut menos­sa kom­mu­nis­min suun­taan, vaan he oli­vat kehit­täneet oman­laisen ver­sion sosiaalidemokratiasta.

  10. Art­turi: Hyvä, että olet jotain mieltä, liian usein tör­mää joka­su­un­taan kurot­tavi­in tuuliviireihin 🙂

    Tietenkin IMF ja Maail­man­pank­ki saa­vat tehdä varoil­laan mitä halu­a­vat. Minus­ta talouden vapaut­tamiset köy­hissä ja talouden syöksykier­teessä ole­vis­sa mais­sa em. laitosten ehto­jen mukaan eivät tuo helpo­tus­ta ihmis­ten elämään. Vain talouteen. Chi­lessä elää vieläkin 20% ihmi­sistä köy­hyy­dessä (ja köy­hyys Chi­lessä määritel­lään eri taval­la kuin Suomes­sa, köy­hä Chi­lessä elää alle dol­lar­il­la er päivä).

    Toki Chilenkin talous on kas­vanut ja pois­tanut köy­hyyt­tä näil­läkin opeil­la. Ihmis­ten päivit­täistä elämää nämä muu­tok­set eivät helpot­ta­neet, pikem­minkin ne pahen­si­vat sitä. Muitakin taloudel­lisia keino­ja on, mut­ta ne eivät tuo­ta niin suuria voit­to­ja kuin Fried­manin opit, joten niitä ei talousin­sti­tuu­tiot suosi. Jos tavoit­teena on talouden mah­dol­lisim­man nopea kasvu inhimil­li­sistä seikoista välit­tämät­tä, niin Fried­mani­laisu­us on var­masti hyvä keino siihen.

    Kuten sanoin jo aiem­min, talouden pitäisi olla ren­ki eikä isäntä 🙂

  11. Kleinil­la ja muil­la maail­man­paran­nus­vasem­mis­to­laisil­la on se ongel­ma, etteivät he oikeas­t­aan koskaan analysoi syitä ja seu­rauk­sia vaan liikku­vat merk­i­tys­ten ja sym­bol­ien tasol­la. Heille Mil­ton Fried­man ja Chicagon koulukun­ta edus­ta­vat pidäk­keetön­tä riis­tokap­i­tal­is­mia ja se on sik­si paha ja syylli­nen kaik­keen pahaan siel­lä, mis­sä ne esiintyvät. 

    En oikein ymmär­rä, mik­si mon­e­taris­mi nähdään peikkona. Zim­bab­wen esimerkin pitäisi osoit­taa mitä tapah­tuu, jos talouden fun­da­ment­te­ja yritetään kor­ja­ta paina­mal­la rahaa. Raha edus­taa näille kri­itikoille ilmeis­es­ti jonkin­laista fetis­siä, vaik­ka se ei ole muu­ta kuin vai­h­toar­von mit­tari. Koulus­sa opetet­tin myös, että se on arvon säi­lyt­täjä, mut­ta tämä ei oikein pidä paikkaansa mis­sään, eikä se edes voi pitää paikkaansa, jos rahaa paine­taan meno­jen kattamiseksi. 

    hauskana anek­doot­ti­na: muis­tan yläas­teen yhteiskun­taopin kir­jas­ta talous­poli­ti­ikkaa käsit­televästä luvus­ta kuvan, jos­sa haalarei­hin pukeu­tunut mies — joka oli “val­tio” — seisoi suh­dan­nekäyrän pääl­lä ja lapi­oi “hyv­in­voin­tia” suh­dan­nehuip­ul­ta laskusuh­dan­teeseen. Kuvan laskusuh­danne oli men­neisyy­dessä. 🙂

  12. Talous ei ole isän­tä tai ren­ki, vaan talous on sitä, mitä ihmiset tekevät, kun he käyvät tois­t­en­sa kanssa kaup­paa. Siihen, mitä taloudessa tapah­tuu, voidaan vaikut­taa niil­lä pelisään­nöil­lä, joi­ta vai­h­dan­nalle asetetaan.

    Ei min­un tarvitse lukea Kleinin kir­jaa kokon­aan (selailin sitä kir­jakau­pas­sa ja totesin, ettei mak­sa vaivaa) nähdäk­seni, että hän ihan­noi kom­mu­nis­te­ja ja dik­taat­tore­ja jot­ka rahoit­ta­vat toim­intaansa paina­mal­la leikki­ra­haa. Kleinin ensisi­jaise­na moti­vaa­tiona tun­tuu ole­van amerikkalaisen oikeis­ton haukku­mi­nen ja hänelle tun­tuu kel­paa­van ihan­noitavak­si kuka tahansa, jol­la on amerikkalaisen talouselämän vas­taiset intressit. 

    Yksi näistä Klein-henki­sistä saduista on se, että Amerik­ka aset­ti vilunkipelil­lä Etelä-Amerikas­sa val­taan soti­lasjunt­tia, jot­ka toteut­ti­vat uus­lib­er­al­is­tista talous­poli­ti­ikkaa ja sil­lä taval­la pilasi koko maanosan talouden. Tämä ei ole ollenkaan tot­ta. USA käyt­ti vilunkipeliä ja rahoit­ti verisiä dik­taat­tore­ja, jopa lähet­ti taloudel­lisia neu­vo­nan­ta­jia näille, mut­ta talous meni kyl­lä kuralle sisäl­lis­so­tien ja klep­tokra­t­ian vuok­si. Nämä sisäl­lis­so­dat oli­si­vat vain päät­tyneet toisin ilman USA:n sekoilu­ja, mut­ta tuskin niitä olisi väl­tet­ty (Chile voi olla vas­taes­imerk­ki, mut­ta siitäkään ei ole takeita). 

    Noista maista käsitt­täk­seni ain­oas­taan Argen­ti­ina on ollut todel­la vauras (suh­teel­lis­es­ti), siel­läkin hom­mat sot­ki joku ihan muu kuin “uus­lib­er­al­is­tit”.

    Se täy­tyy tietenkin sanoa, etten silti mis­sään nimessä hyväksy USA:n toimia näil­lä alueil­la, enkä myöskään pidä IMF:n ja kump­panei­den sanelupoli­ti­ikkaa oikeutet­tuna. Nämä tahot kun ovat demokraat­tisen kon­trol­lin ulot­tumat­tomis­sa siitäkin huoli­mat­ta, että ne pelaa­vat veron­mak­sajien rahoilla.

  13. IMF ja Maail­man­pank­ki ei vät kyl­lä saa tehdä “rahoil­laan” mitä halu­a­vat, kos­ka ne ovat veron­mak­sajien rahoja.

  14. Klein ei kyl­lä ihan­noin­ut kir­jas­saan dik­taat­tor­e­i­ta, vaan kansan­val­taa. Kansan pitäisi voi­da päät­tää miten val­tio­ta johde­taan, vaik­ka se olisi oikeis­to­laisen talous­poli­ti­ikan vastaista.

    Ja Argen­ti­inan talous rom­ahti 1998 kun pres­i­dent­ti Car­los Men­em toteut­ti 90-luvun alus­sa radikaale­ja talousu­ud­is­tuk­sia IMF:n ja Maail­man­pankin ohjei­den mukaan. Argen­ti­ina oli vapaan talouden maa, mut­ta talous saati­in ter­veem­mäk­si vas­ta 2000-luvul­la kansal­lis­tam­l­la yri­tyk­siä, neu­votel­tuaan alen­nuk­sia lain­ois­taan ja mak­set­tuaan ne pois IMF:n rahoil­la (mut­ta uusil­la lainaehdoilla! 🙂 )

  15. USA aset­ti Etelä-Amerikas­sa val­taan soti­lasjunt­tia, ja talous meni luul­tavasti kuralle talous­poli­ti­ikan sijaan demokra­t­ian ja sitä myötä läpinäkyvyy­den puut­teen ja siitä seu­raa­van klep­tokra­t­ian vuoksi.

    Ei Etelä-Amerikas­sa sisäl­lis­so­tia tai edes sotia mitenkään paljon ole ollut. Varustelukin on ollut melko maltil­lista. USA ei suos­tunut näille ken­raaleille usein myymään uusimpia asei­ta (muis­taak­seni jalka­pal­loso­ta oli viimeinen jos­sa sodit­ti­in potkurikoneil­la) Ken­raalit eivät myöskään osta­neet asei­ta siltä toiselta puolelta, neukku­las­ta, kos­ka ne oli­vat muu­ta­maa poikkeusta luku­un otta­mat­ta kovim­man lin­jan antikom­mu­nis­te­ja (mikä niiden val­taan­nos­ton tarkoi­tuskin oli).

  16. Tiedemies: en lukenut koko ketjua läpi, joten ehkä kom­ment­ti­ni on redun­tant­ti. Näytät kuitenkin vas­tus­ta­van huono­ja imago­ja toisil­la imagoil­la. Oletko lukenut esimerkik­si Stiglitzin suomen­netunkin kir­jan “Glob­al­isaa­tion sivu­tuot­teet”? En tarkoi­ta että se olisi uusi raa­mat­tu, mut­ta useim­mat punav­ihreät perus­ta­vat ideansa sen tar­joa­maan ana­lyysi­in. Stiglitzin ana­lyysi on pait­si maltill­i­nen ja aivan jär­jelli­nen, myös tieteelli­nen siinä mielessä, että Stiglitz on valmis otta­maan ole­tuk­sen­sa takaisin, jos kri­ti­ik­ki on tarpeek­si vakuuttavaa.

  17. Kir­joitin jo toisaal­la, että Stiglitzin kri­ti­ik­ki on paljon vakaam­mal­la poh­jal­la. En ole lukenut ko. kir­jaa, vaan ain­oas­taan refer­aat­te­ja netistä. Täy­tyy pistää ostoslistalle ja lukea ASAP. 

    Ilkeästi sanoen: En usko het­keäkään, että punav­ihreät perus­taisi­vat ideansa Stiglitzin ana­lyysi­in. Sen­si­jaan he bon­gaa­vat avain­sano­ja sieltä sun täältä ja perustel­e­vat sil­lä halu­aan sosial­isoi­da ja kyykyt­tää. Tämä on toki hirveän valitet­tavaa, kos­ka fik­su­ja vihre­itä on paljon, Soin­in­vaara nyt yht­enä esimerkkinä. 

    Niin kauan kuin merkit­tävät talouselämän päätök­set nähdään arkaais­ten merk­i­tys­ten — kuten pukin­sarvi­nen Mil­ton Fried­man — kaut­ta, ei voi tehdä järkevää ana­lyysiä asiasta.

  18. Tiedemies: Ok, eräs Stiglitzin aivan keskei­sistä pointeista on tämä: Maail­a­man­pankin ns. kehi­tyso­hjel­mat pakotet­ti­in kol­man­nen maail­man val­tioille kiristyk­senä. Ohjelmi­in kuu­lui sijoi­tusten ja pankki­toimen totaa­li­nen avaami­nen län­si­maiselle (tietysti myös Japanin, Sin­ga­poren, Kiinan) kil­pailulle. Samaan aikaan kyseiset teol­lisu­us­maat eivät kuitenkaan helpot­ta­neet tip­paakaan tulle­ja ja tuki­aisia. Vieläkin media antaa ymmärtää, että Dohan neu­vot­telu­jen jatku­va katas­trofi joh­tu­isi jotenkin kehi­tys­maid­en jääräpäisyy­destä. Se johtuu kuitenkin USA:n ja Ran­skan markki­na­t­alouden vas­takkaises­ta, totaalis­es­ta nation­al­is­mista. Sel­l­aisil­la nou­sevil­la mahdeil­la kuin Intia tai Indone­sia ei ole ain­ut­takaan syytä nöyris­tel­lä jonkin Nebraskan äänestäjien määrit­telemien kau­pan sään­tö­jen alla. Tilanne on koomi­nen, kun sen näkee oike­as­sa val­os­sa: län­si­maiset aktivis­tit (minä takavu­osi­na) heit­televät pul­lo­ja uus­lib­er­al­is­mia vas­taan, mut­ta kehitt­tyvien talouk­sien keskeinen moite kos­kee USA:n ja EU:n kyvyt­tömyyt­tä reilu­un markkinatalouteen.

  19. hauskana anek­doot­ti­na: muis­tan yläas­teen yhteiskun­taopin kir­jas­ta talous­poli­ti­ikkaa käsit­televästä luvus­ta kuvan, jos­sa haalarei­hin pukeu­tunut mies — joka oli “val­tio” — seisoi suh­dan­nekäyrän pääl­lä ja lapi­oi “hyv­in­voin­tia” suh­dan­nehuip­ul­ta laskusuh­dan­teeseen. Kuvan laskusuh­danne oli menneisyydessä 

    Mietin oikein het­ken mikä tässä oli se vit­si..? Ihan tot­ta. Juuri näin­hän me yritämme toimia kun otamme laskusuh­dan­teessa velkaa lastemme ja jopa las­ten­lastemme mak­set­tavak­si. Käytän­nössä toki sik­si että voisimme pelas­taa pankkien ja muiden yri­tys­ten osak­keen­o­mis­ta­jien rahat. Lisäk­si poli­itikkomme voivat esit­tää rahami­estä kan­sain­välisil­lä foo­rumeil­la ja muutenkin emit­toi­da puna-sini-vihreää moraal­isäteilyä kaikkialle näil­lä lähin­nä aasialaisil­ta laina­tu­il­la rahoil­la. Has­sua muuten kun maail­man kil­pailukyky­isim­mät taloudet kuten USA ja EU ovat niin hel­vetisti velkaa noille ei niin kil­pailukyky­isille aasialaisille talouk­sille ja vel­ka vain kas­vaa, joka päivä.

    Kleinin kir­ja käy korkein­taan viihdelukemis­tos­ta mut­ta ehkäpä sen suo­sio ker­too Suomen puna-viher-euro(=antiamerikka) älymys­tön tasos­ta, ainakin useim­mille toimit­ta­jille se käy absolu­ut­tisen totu­u­den ker­to­vas­ta tieto­teok­ses­ta. Teok­sen kir­joit­tamisen moti­ivin uskoisin ole­van 99,99% sama kuin esim. Stephen Kingillä oman ker­tomansa mukaan eli $: älkää lainatko tai edes lukeko; OSTAKAA 😀 Osmol­lle pis­teet tästä asial­lis­es­ta kirja-arviosta!

  20. Osmo: Joo siis toki. San­o­taan nyt sit niin, että ne saa­vat tehdä rahoil­laan mitä rahoit­ta­jat halu­a­vat, eikä niiden tartte hypätä sen mukaan minkälaisia ehto­ja lain­oitet­ta­vat halu­a­vat. Point­ti oli se, että lain­oi­tus ei voi olla riistoa…

  21. Art­turi:
    “Osmo: Joo siis toki. San­o­taan nyt sit niin, että ne saa­vat tehdä rahoil­laan mitä rahoit­ta­jat halu­a­vat, eikä niiden tartte hypätä sen mukaan minkälaisia ehto­ja lain­oitet­ta­vat haluavat.”

    Eikös rahoituk­sen pitäisi olla palvelu siinä mis­sä muutkin palve­lut ja eikös asi­akas ollut se jon­ka mukaan pitäisi markki­na­t­aloudessa men­nä? Kyl­lä rahoi­tus­tuot­teis­sakin pitää olla ja on tuoteke­hi­tys­tä niinkuin muis­sakin tuotteissa.

  22. Olen sanonut sen ennenkin, että se on tietenkin tot­ta, mikä näis­sä vapaakaup­pakeskusteluis­sa uno­htuu, eli että EU ja USA ovat yleen­sä ne pahim­mat vapaan kau­pan vas­tus­ta­jat. Int­ian ja kump­panien varsin maltil­liset toivo­muk­set tyr­mätään täysin ja omista kuopista ei liiku­ta sit­ten mihinkään.

    Ymmärän jos tästä keskustelus­ta saa sel­l­aisen kuvan, että väit­täisin kehit­tyvien talouk­sien johdon ole­van type­r­iä ja han­kalia. Kyl­lä se on yleen­sä ollut USA ja EU, jot­ka asioi­ta ovat hankaloittaneet.

  23. Tiedemies, Mat­ti Järvinen: 

    Kleinin point­ti IMF/Maailmanpankin lain­oista oli nimeno­maan kiristys ja se, että län­si­maid­en ei tarvitse nou­dat­taa samo­ja tiukko­ja ehto­ja. Peli ei siis ole reilua mil­lään mittarilla.

    Trav­eller: Kir­ja-arvioi­ta on yhtä mon­ta kuin on taka­puo­li­akin ja jokaisel­la on oma 🙂 Jokainen lukee niitä oman arvo­maail­mansa läpi. Toivon mukaan silti kri­it­tis­es­ti ja mieli avoinna.

    Pro­pa­gan­daa tuote­taan niin oikeal­la kuin vasem­mal­lakin. Mut­ta jostain syys­tä vasem­mis­to­laista tuotan­toa on vain helpom­pi väheksyä ja mol­la­ta kuin oikeis­to­laista. Ja varsinkin oikeal­la ole­vaa talous­mall­ia esitetään use­am­min tieteenä, fak­tana tai “ain­oana oikeana vai­h­toe­htona” ja vasem­malle kallis­tu­va talous­malli on aina kom­mu­nis­mia tai jokin muu toteut­tamiskelvo­ton mörkö.

    Ja aina min­ua alkaa lähin­nä nau­rat­ta­maan tuo väheksyvä “suomen puna-viher-älymystö”-kortin käyt­tö. Aivan samal­la taval­la voisi kut­sua oikealle kallel­laan ole­via pikku­por­vareik­si ja osoitel­la sormel­la sekä nau­reskel­la hei­dän mielip­iteilleen. Täysin turhaa leimaus­ta ja erit­täin turhaut­tavaa debatin kannal­ta. Täl­laisel­la runoudel­la saa ken­ties omaa itse­tun­toa kohotet­tua, mut­ta keskustelua se ei vie eteenpäin.

  24. Jus­si: Miten niin Maailmanpankki/IMF kiristää, jos sen lain­oista voi kieltäy­tyä? Kiristääkö Osu­us­pank­ki min­ua, kun se aset­taa asun­to­lainalleen ehtoja?
    Mik­si län­si­maid­en pitäisi nou­dat­taa samo­ja sään­töjä kuin lainan otta­jien? Eihän tei­dän muidenkaan tarvitse nou­dat­taa min­un asun­to­lainan ehtoja.

  25. Eikös rahoituk­sen pitäisi olla palvelu siinä mis­sä muutkin palve­lut ja eikös asi­akas ollut se jon­ka mukaan pitäisi markki­na­t­aloudessa men­nä? Kyl­lä rahoi­tus­tuot­teis­sakin pitää olla ja on tuoteke­hi­tys­tä niinkuin muis­sakin tuotteissa.

    Juuri niin! Marssinkin huomen­na Nordeaan ja pyy­dän miljoo­nan euron lainan negati­ivisel­la korol­la. Asi­akas on aina oikeassa.

  26. Art­turi:

    Mikä muu instanssi kuin IMF tai Maail­man­pank­ki voivat laina­ta kyseessä ole­via sum­mia? Voiko vakavis­sa talous­vaikeuk­sis­sa ole­va val­tio men­nä Nordeaan pyytämään mil­jar­di­en lainaa? Olisiko esimerkik­si Etelä-Afrik­ka voin­ut reaalis­es­ti ajatellen kieltäytyä?

    Jos vai­h­toe­hdot ovat romut­taa talous kokon­aan tai ottaa laina erit­täin tiukin ja jopa huonoin ehdoin, niin mitä siinä pitäisi tehdä?

    IMF:lle ja Maail­man­pankille tarvit­taisi­in vai­h­toe­hto, joka toimisi eri­laisil­la peri­aat­teil­la. Tai sit­ten näi­den kah­den insti­tuu­tion pitäisi uud­is­tua. Nykyisel­lään niiden toim­inta lainan ehto­jen kanssa on moraali­ton­ta, mut­ta lail­lista. Kuten aiem­min on jo mainit­tu, län­si­val­to­jen ei tarvitse nou­dat­taa samo­ja sään­töjä. IMF:n ja Maail­man­pankin toimet muis­tut­ta­vat jo taloudel­lista imperialismia.

  27. Siis lainaako IMF tai Maail­man­pank­ki rahaa myös kehit­tyneille maille? Minä oon ollu sel­l­aisen käsi­tyk­sen val­las­sa, että ne lainaa nimen omaan tahoille, joille kukaan muu ei suos­tu lainaa­maan. Siinä on var­masti isot riskit joi­ta IMF ja Maail­man­pank­ki yrit­tää hal­li­ta aset­ta­mal­la lainalle tiukat ehdot. Minus­ta on ihan selvää, että lainan otta­ja nou­dat­taa lainan ehto­ja. Ei muut.

    Jos lainan otta­mi­nen on vapaae­htoista siitä voi kieltäy­tyä. Kan­nat­taakin kieltäy­tyä, jos lainas­ta on oikeasti haittaa.

    Sinän­sä olen sin­un kanssa samaa mieltä, että lain­oit­tamiseen tarvi­taan kil­pailua. Voi kuitenkin olla niinkin, että kri­i­sis­sä oleville maille rahan lainaami­nen on niin huonoa bisnestä, että kil­pailua ei syn­ny. Mitään uut­ta hyvän­tekeväisyyskanavaa ‑jon­ka rahoi­tus ote­taan ihmisiltä väk­isin- ei kyl­lä tarvita.

  28. Äh. IMF ja maail­man­pank­ki eivät minus­ta tarvitse “vai­h­toe­hto­ja”, vaan niiden lain­oi­tus­poli­ti­ik­ka pitää saa­da järkeväk­si. Nyt ne ovat siis retori­ikan tasol­la jo “taloudel­lista imperialismia”. 

    IMF:n tehtävänä on ja on ollut sen perus­tamis­es­ta läh­tien, kan­sain­välisen raha­jär­jestelmän stabi­il­ius. Se myön­tää lain­o­ja lähin­nä aku­ut­tien mak­su­taseon­gelmien hoita­miseen, joskin köy­him­mille maille myös johonkin tarkem­min määrit­telemät­tömään “köy­hyy­den vähen­tämiseen”. Maail­man­pank­ki sen­si­jaan pyrkii selvem­min köy­hyy­den vähetämiseen.

    Nämä ovat saa­neet todel­la pahaa julk­isu­ut­ta ja yleen­sä täysin aiheet­ta. IMF vaati todel­lakin 1990-luvul­la usein val­tio­ta vapaut­ta­maan pääo­ma­markki­noi­ta ehtona näille lain­oille ja osa ohjeista oli ilmeis­es­ti huono­ja. Suurin osa niistä ongelmista, joista IMF:ää 90-luvun val­u­ut­ta- ja makrokri­isien yhtey­dessä syytetään, oli jo meneil­lään, kun IMF:n ohjei­ta alet­ti­in toteut­taa. Ja kuten san­ot­tua, ne kaik­ki ohjeet eivät olleet hyviä, mut­ta ne perus­tu­i­v­at sil­loiseen käsi­tyk­seen siitä, mikä vakaut­taa rahajärjestelmää. 

    Kaikissa niis­sä mais­sa, jois­sa 1990-luvul­la tuli paha kri­isi — alkupuolel­la myös Suomes­sa — oli kiin­teä tai “man­aged” val­u­ut­takurssi, eli näis­sä mais­sa keskus­pank­ki jou­tui tuke­maan ostoil­la. Täl­lainen val­u­ut­ta on erit­täin altis ns. speku­lati­iviselle hyökkäykselle.
    http://en.wikipedia.org/wiki/Speculative_Attack

    Kan­nat­taa lukea ko. sivul­ta löy­tyvä IMF:n raport­ti asi­as­ta. Kaakkois-Aasian talouskri­isit eivät aiheutuneet IMF:n toimin­nas­ta, vaik­ka se ei aina kauheasti aut­tanutkaan. Min­ulle jäi kuitenkin sel­l­ainen kuva, että suurin osa näistä “katas­tro­feista” oli vaiku­tuk­sil­taan lyhy­taikaisia ja että lib­er­al­isoin­ti esimerkik­si Kore­as­sa kyl­lä ihan oikeasti ter­ve­hdyt­ti taloutta. 

    Etelä-Afrikan ongelmista on myös aika turha syyt­tää IMF:ää ja maail­man­pankkia. En väitä, että asete­tut vaa­timuk­set oli­si­vat olleet kohtu­ullisia, mut­ta 1990-luvun puo­livälin jäl­keen E‑A:n hal­li­tus on ollut aika kyken­emätön tekemään oikein mitään järkevää. Järkevän infra­struk­tu­urin sijaan rahat ovat men­neet pop­ulis­tisi­in han­kkeisi­in, joil­la ei ole ollut mitään todel­lista pitkäaikaista vaikutusta. 

    Minus­ta vasem­mis­to­laiset tavoit­teet ovat sym­pa­at­tisia, usein paper­il­la ihan kan­natet­tavia, mut­ta niis­sä on sel­l­ainen ongel­ma, että retori­ikas­ta huoli­mat­ta ne eivät oikein koskaan toi­mi. Rahal­la ja hyväl­lä tah­dol­la ei vain saa mitään aikaan, ain­oas­taan kär­siväl­lisyy­del­lä ja työnteolla.

  29. Jii
    “Juuri niin! Marssinkin huomen­na Nordeaan ja pyy­dän miljoo­nan euron lainan negati­ivisel­la korol­la. Asi­akas on aina oikeassa.”

    Suuret pankit ovat niin jäykkiä organ­isaa­tioi­ta, että heille tuo­ta diil­iä ei kan­na­ta yrit­tää, mut­ta jos sin­ul­la on esit­tää esimerkik­si pääo­masi­joit­ta­jalle ansain­ta­logi­ik­ka, jol­la tuo kan­nat­taa, niin mene ihmeessä jut­tele­maan. Jos et voi mak­saa nor­maalia korkoa sin­ul­la täy­tyy olla joku muu mak­su­ta­pa tai ansain­ta­malli. Jos sin­ul­la on niin hyvä bisnes, että se noil­la ehdoil­la mielestäsi kan­nat­taa rahoit­taa, älä ihmeessä ker­ro sitä tääl­lä, vaan mene suo­raan jut­tele­maan riskirahoittajille.

  30. Tiedemies:
    “Minus­ta vasem­mis­to­laiset tavoit­teet ovat sym­pa­at­tisia, usein paper­il­la ihan kan­natet­tavia, mut­ta niis­sä on sel­l­ainen ongel­ma, että retori­ikas­ta huoli­mat­ta ne eivät oikein koskaan toimi.”

    Hei­dän 100 vuot­ta sit­ten esit­tämät tavoit­teen­sa työläis­ten olo­jen paran­tamisek­si taitaa olla Euroopas­sa toteutet­tu melkein kaik­ki. Onnek­si tosin hei­dän toivo­mas­taan poikkeaval­la menetelmäl­lä. Suh­teessa pienyrit­täjän ase­maan työläisen ase­ma on niin hyvä, että use­asti siir­tymi­nen itsenäisek­si yrit­täjäk­si heiken­täisi eli­nolo­ja. Pk-yrit­täjien ase­ma ja kohtelu on Suomen tule­vaisu­u­den kannal­ta keskeistä. Heil­lä ei ole omaa ismiään takana. Kan­nat­taa pitää rak­en­teis­sa huoli siitä, että kär­siväl­lisyys ja työn­teko edelleen kannattaa.

  31. “Jos on mah­dol­lista tuot­taa pel­lol­la joko ton­ni vil­jaa tai sel­l­ainen määrä vaikka­pa kahvia, että sen voi vai­h­taa kah­teen ton­ni­in vil­jaa, mik­si afrikkalaiset pitäisi tuomi­ta tule­maan toimeen sil­lä ton­nil­la kah­den ton­nin sijaan?”

    Harhaan­jo­hta­va näkökul­ma, kos­ka maan­omis­tus ei ole jakau­tunut kohtu­ullis­es­ti afrikkalais­ten kesken eikä myöskään vero­tus toimi.

    “Maail­man­pank­ki jou­tui 1990-luvul­la kovin nai­ivin lib­er­al­is­tisen talous­teo­ri­an pauloi­hin. Se sai – ymmärtääk­seni hyvässä uskos­sa toimien – paljon pahaa aikaan, ja on sen jäl­keen kyl­lä ryhtynyt katumusharjoituksiin.”

    Globaalit suuryri­tyk­set hyö­tyivät pikalib­er­al­isoin­nista. Tätä voi kai pitää inhimil­lisen ere­hdyk­sen sivu­vaiku­tuk­se­na, jos haluaa.

  32. turkka­lo
    “Globaalit suuryri­tyk­set hyö­tyivät pikalib­er­al­isoin­nista. Tätä voi kai pitää inhimil­lisen ere­hdyk­sen sivu­vaiku­tuk­se­na, jos haluaa.”

    Eikö se ole sinän­sä hyvä asia että yri­tyk­set men­estyivät? En ymmär­rä mik­si huonom­pi men­estys olisi parem­pi asia. Jos men­estys tapah­tuu kohtele­mal­la kaltoin yhteistyökump­panei­ta sitä voisi pahek­sua, mut­ta en ymmär­rä mik­si men­estys itsessään sitä olisi. Kan­nat­taa pyrk­iä win-win tilanteisi­in, jois­sa hyö­tyvät molem­mat, kaik­ki tai mah­dol­lisim­man moni. Tuos­sa mielessä uskon yhteisöl­lisyy­teen enem­män kuin pelkän oman edun tavoit­telu­un ja vastakkainasetteluun.

  33. Mie­lenki­in­toinen keskustelu, johon pikare­plynä linkkivinkki. 

    Kun puhutaan kehi­tys­maid­en maat­aloud­es­ta ja Maail­man­pankista, on hyvä tseka­ta Maail­man­pankin (tuore / vuosit­tainen) Maail­man kehi­tys­ra­port­ti, joka tänä vuon­na käsit­teli maataloutta.

    World Devel­op­ment Report 2008: Agri­cul­ture for Devel­op­ment @ http://go.worldbank.org/LBJZD6HWZ0
    … ja selkok­ielisehkö linkki
    http://snipurl.com/wdr2008 [econ_worldbank_org]

    Julka­isu on ladat­tavis­sa ko. sivul­ta use­am­mal­la kielel­lä PDF-muo­dos­sa, niin kokon­aise­na könt­tänä kuin kappaleittain.

  34. “Hei­dän 100 vuot­ta sit­ten esit­tämät tavoit­teen­sa työläis­ten olo­jen paran­tamisek­si taitaa olla Euroopas­sa toteutet­tu melkein kaikki”

    Kan­nat­taisi sit­ten var­maan lukaista kom­mu­nisti­nen man­i­festi uudelleen. Aika suuri osa tavoit­teista on jäänyt toteuttamatta.

  35. Sylvesteri
    “Kan­nat­taisi sit­ten var­maan lukaista kom­mu­nisti­nen man­i­festi uudelleen. Aika suuri osa tavoit­teista on jäänyt toteuttamatta.”

    Jut­ta Urpi­laisen tulkin­nan mukaises­ti työväen­li­ik­keen 100 vuo­den takaiset tavoit­teet on saavutet­tu Suomes­sa läh­es 100 pros­ent­tis­es­ti. Hänen tulk­in­tansa tästä asi­as­ta on mielestäni nyt rel­e­vantimpi kuin kom­mu­nis­tisen man­i­festin kir­jain. Upeaa, että aika suuri osa kom­mu­nis­tisen man­i­festin kir­jaimel­li­sista tavoit­teista on jäänyt toteut­ta­mat­ta ja että työväen­li­ik­keen johto ei pidä niiden toteut­tamista tärkeänä, vaan pitää nykyti­lan­net­ta läh­es­tulkoon tavoiteti­lana. Suo­mi ja Euroop­pa on näin paljon parem­pi paik­ka. Kapinavoima on onnis­tut­tu kanavoimaan rak­en­tavasti eikä tuhoavasti.

  36. Kom­men­tis­saan Urpi­lainen ei siis viitan­nut kom­mu­nis­tiseen man­i­festi­in, vaan sosi­aalidemokraat­tien sitä myöhempi­in tavoit­teisi­in. En nyt löy­dä artikke­lia mil­lä taval­la hän tavoit­teet rajasi. 

    Heitin vähän liian löysän heiton, että melkein kaik­ki van­hat vasem­mis­to­laiset tavoit­teet on toteutet­tu. Ei ole.
    Vasem­mis­to­laisu­ut­ta on ja on ollut niin mon­taa sort­tia, että olisi pitänyt olla ilmais­us­saan tarkempi. 

    Asial­lis­es­ti ottaen Tiedemies on mielestäni oike­as­sa siinä, että vasem­mis­to­lai­sis­sa on pöl­höpop­ulis­te­ja ja Sylvesteri palaut­ti kirkkaasti mieleen vaar­al­lisen ääri­ainek­sen. Tekee vaan aina mieli heit­tää uut­ta näkökul­maa. Rak­en­tavia vasem­mis­to­laisakin kun on paljon.

Vastaa käyttäjälle Artturi Björk Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.