Niukkuuden jakamisesta

Ei kai kukaan kuvit­tele, että kysymys Eif­fel-tornin jonoista olisi kovin merkit­tävä yhteiskun­nalli­nen kysymys. Se oli tarkoitet­tu oppikir­jaes­imerkik­si osoit­ta­maan, että hin­ta on parem­pi tapa jakaa niukku­ut­ta kuin pref­er­ensse­jä huomioima­ton arpomi­nen tai jokin ruoskimisen tai jono­tut­tamisen kaltainen kiu­san­teko. Val­itsin yhden­tekevän asian, jot­ta kukaan ei pää­sisi sanomaan, että kyse on peru­soikeud­es­ta, johon jokaisel­la on yhtäläiset oikeudet.

Kovin hyvin ei päde aja­tus, että hin­nan pitäisi olla tulosi­don­nainen, jot­ta torni­in pääsem­i­nen olisi kaikille yhtä kallis samal­la taval­la kuin tulosi­don­naiset sakot tekevät ran­gais­tuk­set köy­hille ja rikkaille yhtä ankarik­si. Eikö sil­loin myös ruuan hin­nan pitäisi olla tulosi­don­nainen? Jos kaik­ki hin­nat oli­si­vat tulosi­don­naisia, tuloil­la ei olisi mitään merk­i­tys­tä. Lopete­taan siis ansio­tu­lot ja jae­taan kaikille yhtä paljon rahaa ja olete­taan, että ihmiset tekevät työtä vapaa-ehtois­es­ti. Jokaiselta kyky­jen­sä ja jokaiselle tarpei­den­sa mukaan!

Jos eristämme Eif­fel-tor­nissa käymisen erilleen muus­ta maail­mas­ta, sil­loin voi ajatel­la, että lisää eri­ar­voisu­ut­ta, jos rikkaat pää­sevät rahal­la sisään. Kun rikkail­la on enem­män rahaa kuin köy­hillä, he saa­vat jotain enem­män kuin köy­hät. Kun he mak­sa­vat sisään­pääsys­tä, sen jäl­keen heil­lä on vähän vähem­män rahaa, joten kaiken muun osalta maail­ma muut­tuu mar­gin­aalis­es­ti tasa-arvoisem­mak­si. Kun estämme heitä mak­samas­ta sisään­pääsys­tä, heille jää enem­män rahaa ostaa jotain muu­ta köy­hien nenän edestä.

Niin­pä yleis­es­ti on järkevää jakaa niukku­ut­ta rahal­la, ei jonot­ta­mal­la eikä arpo­ma­l­la. On kuitenkin poikkeuksia.

Ter­vey­den­huolto on esimerk­ki hyödyk­keestä, jol­la on inhimil­lisyy­den kannal­ta niin suur­ta arvoa, ettei ole pidet­ty oikein jakaa sitä mak­sukyvyn mukaan; ei ainakaan juh­la­puhei­den tasol­la. Käytän­nössä olemme luop­um­i­neen viime vuosi­na kaikille yhtäläis­es­tä oikeud­es­ta ter­vey­den­huol­lon palveluihin.

Lapsen oikeus koulu­tuk­seen ei saa riip­pua van­hempi­en tulota­sos­ta, kos­ka se on väärin vääristä van­hem­mista syn­tynyt­tä las­ta kohden ja kos­ka se johtaa kansakun­nan lah­jakku­us­varan­non alikäyttöön.

Oikeus ranta­tont­ti­in kaupun­gin keskus­tas­sa? Oikeu­den­mukaisu­us­mielessä ei ole mitään järkeä arpoa joitakin kun­ni­aköy­hiä miljoo­nan euron arvoisi­in asun­toi­hin. Niil­lä rahoil­la paran­netaan paljon tehokkaam­min vähä­varais­ten asum­isolo­ja muuten. On kuitenkin ulkois­vaiku­tuk­sil­taan huono asia, jos asuinalueet jakau­tu­vat hyvä- ja huono-osais­ten alueisi­in. Se kär­jistää sosi­aal­isia ongelmia, johtaa köy­hyy­den periy­tymiseen ja on omi­aan myös hukkaa­maan lahjakkuusreservejä.

Oikeu­teen huris­tel­la autol­la kohti keskus­taa ruuh­ka-aikana pitäisi minus­ta suh­tau­tua kuin Eif­fel-torni­in. Jos kaik­ki eivät mah­du tielle yhtä aikaa, taat­takoon suju­va kulku niille, jot­ka mak­sa­vat, sen sijaan, että pan­naan kaik­ki matele­maan yhtäläis­es­ti ruuhkissa.

71 vastausta artikkeliin “Niukkuuden jakamisesta”

  1. Olen harv­inaisen paljon samaa mieltä tästä Osmon kir­joituk­ses­ta, mikäli kyseessä on todel­lakin jokin rajalli­nen resurssi. Jos puhutaan niistä ranta­ton­teista hyvil­lä paikoil­la tai vaikka­pa edes­men­neen taiteil­i­jan töistä niin asian tulee olla näin. Nor­maalis­sa tapauk­ses­sa tilalle tulee kor­vaavaa tar­jon­taa ja kuin­ka hyvin se kyke­nee sen kor­vaa­maan riip­puu tietenkin henkilöstä; jollekin riit­tää hyvin se pain­oku­va taulus­ta tai kuiv­an­maan mökki.

    Se taas mikä on rajalli­nen resurssi onkin sit­ten taas aivan toinen jut­tu. Tietenkin voidaan ajatel­la että jos Sin­ga­pores­sa tai Lon­toos­sa on liiken­neru­uhkia niin myös Helsingis­sä TÄYTYY olla niitä (jos ei ole niin tehdään) ja sit­ten ne pitää ratkaista aivan kuten em. kaupungeis­sa on tehty eli maail­ma­nen­nä­tys­ta­son polt­toaine- ja autoveroil­la sekä nyt lisäk­si Osmon kan­nat­tamil­la tietulleilla.

    En tunne taho­ja jot­ka ovat vas­tu­us­sa hesan liiken­nesu­un­nit­telus­ta, mut­ta sen sijaan min­ul­la on jonkin ver­ran koke­mus­ta kun­nal­lis­es­ta päätök­sen­teosta ja hallinnos­ta. Tämä merk­it­see väistämät­tä sitä että en oikein usko ettei niitä hellsinkin liiken­neon­gelmia voitaisi ratkaista ihan järkevästi jos niin vain halut­taisi­in ja suun­nit­teli­jat vai­hdet­taisi­in päte­vi­in, ehkäpä ulko­maalaisi­in… Minä kun vähän epäilen ettei ne ääri­ta­pauk­ses­sa jopa ajoko­r­tit­tomat auton­vi­haa­ja 60-luku­laiset jot­ka ovat jär­jestään saa­neet suo­jatyö­paikkansa jäsenkir­jo­jen perus­teel­la, ole saa­neet pätevyyt­tä Siro­la tai edes Paasikivi, Alkio jne. opis­tois­sa tähänkään työhön. 

    Maal­likkokin ymmärtää että järke­viä tapo­ja vähen­tää ruuhkia olisi liiken­teen pul­lonkaulo­jen purku parem­mil­la jär­jeste­ly­il­lä; siis liiken­neval­oristeysten vähen­tämi­nen ja kor­vaami­nen kiihdy­tys­ram­peil­la, nopeusra­joi­tusten nos­t­a­mi­nen, tei­den lev­en­tämi­nen jne. sekä tietenkin järkeväl­lä kaavoituk­sel­la. Nykyiset toimet lisäävät eivätkä suinkaan vähen­nä ruuhkia, asia mitä ei voi olla huo­maa­mat­ta hesas­sa ajel­lessa. Mut­ta kaikesta huoli­mat­ta onnea Osmon yri­tyk­seen; pistäkää oikein kun­non tul­lit sinne 0,5 M asukkaan metropoli­inne, en minä niitä maksa 😀

  2. Ei auta laskeskel­la yhtään mil­lään esimerkil­lä sitä, että jos rahaa ei ole riit­tävästi edes peruselämiseen (työt­tömät työ­markki­nat­uel­la ja muil­la tukimu­doil­la). Toki se pätee, että nälkä kas­vaa syödessä, ja ei ne suuret tulot, vaan pienet menot. Tasaver­taisu­ut­ta käytet­tävien tulo­jen ansain­nas­sa ja tuh­lailus­sa ei ole ole­mas­sa. Ei ollut edes entisessä Neu­vos­toli­itossa. Ja jos kaikil­la olisi sama palk­ka taik­ka suh­teessa sama palk­ka ja kulu­tus, niin sit­ten ruvet­taisi­inkin narise­maan, että kun tuo ja tuo yksilö ei kulu­ta niin kuin yleiset käytän­nöt ja ohjeet määräävät. Toinen tykkää äidis­tä ja toinen siskos­ta — san­ot­ti­in ennen vanhaan.

  3. Jos kysymys oli alun perin hyödyk­keen jakamis­es­ta näit­ten pahamaineis­ten pref­er­enssien mukaan, ei ole mil­lään tavoin älytön­tä hyväksyä myös edel­lisen euron jälkim­mäistä euroa suurem­pi arvo. Kun nyt sit­ten jostain syys­tä Eif­fe­lin hissi on alka­nut läh­estyä kohti maan pin­taa, niin ei kai ole muu­ta tehtävis­sä kuin alkaa luet­tele­maan perushyödykkeitä, minkä tekem­i­nen sisältää myös arvos­tus­mo­mentin. Ja kyl­lä se itse asi­as­sa taitaa olla niin, että ensin sitä toden­näköisem­min ruoan puut­teeseen kuolisi kuin ter­vey­den­huol­lon, jos kumpikin olisi saavut­ta­mat­tomis­sa. Olen Soin­in­vaaran kanssa samaa mieltä jono­jen ja hin­to­jen keskinäis­es­tä parem­muud­es­ta (mis­tä ei voi olla edes järkevästi muu­ta mieltä), mut­ta mielestäni ei pidä pomp­pia eri mallien muut­tu­jien kanssa ilman, että tekee selväk­si mallin tavoit­teet. Meil­lä on aivan tarpeek­si tätä “arvo­va­paa­ta” talous­teo­ri­aa, jon­ka käsi­tys elämästä poh­jau­tuu perusk­ouluikäisen käsi­tyk­seen ratioista. Vai­h­dan­nan väli­neen vai­htel­e­va arvo ei näi­hin totuuk­si­in kuulu.

  4. Jot­ta Trav­el­lerin väit­teet eivät jäisi elämään,niin kor­jataan nyt kak­si asi­aa. Mikä on maail­ma­nen­nä­tys­ta­son polt­toain­evero? Ben­saverossa ei taide­ta olla edes Pohjo­is­maid­en ennä­tyk­sessä ja dieselpolt­toaineen vero on meil­lä EU:n häntäpäässä.

    Liiken­neväylän väl­i­tyskyky heikke­nee kun nopeuk­sia kasvatetaan.Optimi taitaa olla jos­sain 40 km/h:n tasolla. 

    Helsin­gin liikennesuunnit6telijaty on koulutet­tu Teknil­lises­sa Korkeak­oulus­sa. Trav­el­lerin aja­tus purkaa kaupun­ki auto­jen tieltä taas ei mene läpi kun­nal­lises­sa demokra­ti­as­sa. Ruuhkia ei juurikaan ole Helsingis­sä, jos­sa tiukalla pysäköin­tipoli­ti­ikalla on pidet­ty autoli­iken­teen määrä järkevänä vaan Espoos­sa ja Van­taal­la kehäteillä.

  5. Trav­eller,

    Mil­lähän kon­stein näitä pul­lonkaulo­ja pure­taan vaikka­pa yhdel­lä Helsin­gin suurim­mal­la liiken­teen kerääjäl­lä, Huopalah­den­tiel­lä.. purka­mal­la talot tien vieriltä? 

    Sil­lä tavoin saadaan pul­lonkaula siir­tymään kilo­metrin eteen­päin Paciuk­senkadulle ja jos sin­nekin saataisi­in kaisto­ja lisää, niin Man­skul­la kai viimeistään koh­dat­taisi­in todel­li­nen pullonkaula. 

    Mik­si pitäisi olla jokin kansalaisoikeus tul­la tänne saas­tut­ta­maan ja viemään tilaa ton­ni peltiä ympäril­lään Espoos­ta ja Kirkkon­um­melta ? Mik­si tämän ympäristöä tuhoa­van toimin­nan vielä pitäisi olla suju­vaa ja ilmaista? 

    Usein aamu­lenkil­lä kat­se­len auto­jonoa Haa­gan liiken­neympyrästä eteen­päin. Se matelee käve­ly­vauh­tia, jos sitäkään. Eipä siinä Trav­el­lerin nopeusra­joituk­sen nos­toe­hdo­tuk­sen toteu­tus juurikaan auttaisi. 

    Ei siinä voi ajatel­la muu­ta kuin että ihmi­nen on idioot­ti. Mut­ta kai se sit­ten on kivaa kaivaa nenää ruuhkas­sa, mikä näyt­tää ole­van suurim­man osan pääasialli­nen har­ras­tus… Itse en ymmär­rä tämän nautin­non päälle.

  6. Tosi­a­sioi­ta polt­toainei­den kan­sain­välis­es­tä hintatasosta
    http://www.oil-gas.fi/files/305_Kansainvlisihintatilastoja.pdf
    Jokainen voi itse laskea mil­lä tasol­la Suomen verot ovat. 

    Ehkä Helsin­gin ruuhkat väheni­sivät, jos kaupun­ki aset­taisi liiken­net­tä hidas­taville katutöille ISON raippaveron.
    Tai ei sil­lä tai­da olla vaiku­tus­ta, katutöitä kun tekee Helsin­gin kaupun­gin omis­ta­ma liiken­nelaitos, vesi­laitos, ener­gialaitos tai raken­nusvi­ras­to noin muuten vaan. Lop­putu­los kun on vaan rahan siir­tymi­nen yhdestä takataskus­ta toiseen. 

    P.S. Eivät nämä Helsin­gin “ruuhkat” ole mitään ver­rat­tuna suuren maail­man ruuhki­in. Lisäk­si ne ruuhkat taita­vat olla tuol­la sisään­tuloväylil­lä, jot­ka ovat tois­t­en kaupunkien tonttia.

    Kata­janokan auto­laut­to­jen aiheut­ta­mat het­kel­liset liiken­netukok­set saat­ta­vat närästää Viron­niemen asukkai­ta, mut­ta ei tuo itseäni ole paljoa närästännyt.

  7. Sil­lä että ker­taseu­tulip­pu ts. kaupun­gin rajan ylit­tämi­nen kehätiel­lä julkisel­la liiken­teel­lä mak­saa nyt 3,8 e ja ensi vuon­na jo 4 e saat­taisi olla joku yhteys siihen, että kehä­tien suun­taisek­si liiken­nevä­li­neek­si val­i­taan henkilöauto. 

    Lisäk­si asi­aan vaikut­ta­nee se että kehän var­si itsessään on päämäärä aika har­voille ja kehäteitä pitkin men­nään hyvin moni­in paikkoi­hin, jol­loin kehätei­den autoli­iken­teen kor­vaami­nen joukkoli­iken­teel­lä on paljon vaikeampi opti­moin­tite­htävä kuin keskus­tan suun­taisen joukkoli­iken­teen järjestäminen.

    Kos­ka poikit­tais­li­iken­teen opti­moin­ti on vaikeaa, sitä näytetään yrite­tyn tehdä vas­ta muu­ta­man vuo­den ajan. Olisi mukavam­paa, että yritet­täisi­in ensin kun­nol­la porkkanaa ja vas­ta jos se ei aut­taisi kep­piä. Tässäkin asiassa.

  8. Minkälaisen väylän ja liiken­neti­hey­den opti­mi on 40km/t? Minkä suh­teen optimi?

  9. Määää, myön­nän nöyrim­mästi etten kykene kil­paile­maan Helsin­gin liiken­teeseen ja sen epäilemät­tä mon­i­naisi­in mut­ta maalaisjär­jelle käsit­tämät­tömi­in ongel­mako­hti­in liit­tyvän nip­peli­tiedon määräl­lä arvoisien kanssakeskustelijoiden kanssa, joten jätä pysyvästi tämän aiheen kom­men­toimat­ta. Vaik­ka sanonkin vielä viimeisek­si että mikäli kaik­ki PK seudun liiken­neval­ot meni­sivät rik­ki ja poli­isit lakkoon niin ei siel­lä mitään ruuhkia olisi.. 😉

    Mut­ta kor­jaan Osmon erheel­liset vät­teet etteivät ne jäisi elämään, nyt muis­taak­seni jo toisen ker­ran. Saivar­rellen voidaan tietenkin sanoa että Suomes­sa EI OLE maail­man korkein polt­toain­evero kos­ka muu­ta­mas­sa maas­sa se on vielä muu­tamia % korkeampi mut­ta Suo­mi ja koko Euroop­pa kuu­lu­vat siihen maail­man eniten verot­tavien maid­en joukkoon joten joku hopeati­la tässä ver­tailus­sa (kts. ylläol­e­va oil-gas link­ki) ei lohdut­tane autoli­iken­net­tä suo­raan tai välil­lis­es­ti käyt­täviä (tarkoi­tan kaikkia niitä jot­ka osta­vat hyödykkeitä esim. kaupoista eivätkä kas­va­ta kaikkia tarvit­semi­aan elin­tarvikkei­ta parvek­keel­la ja pukeudu itsetekemi­in­sä hamppukangasasusteihin..) 

    Mitä taas tulee siihen OSmon väit­teeseen eri­tyisen alhais­es­ta dieselin hin­nas­ta niin Suomes­sa­han tämä on ilmeis­es­ti todel­lakin koko maail­man korkein kos­ka tääl­lä per­itään raskaan polt­toain­everon lisäk­si eri­ty­istä vuo­tu­ista käyt­tövoimaveroa (vai mikä se die­selvero nyt on nimeltään). Siis keskiver­toau­toil­i­ja ajaa 20 000 km jol­loin löpöä kuluu n. 1200 l, siihen d‑vero min­imis­sään n. 600 e jol­loin hin­taann pitää lisätä 0,5 e/l eli tolkut­toman kallista. Jos ajaa paljon ja paljon kulut­taval­la autol­la saa polt­toaineen hie­man halvem­mal­la, lie­neekö sit­ten eri­tyisen vihreää.… Nyt Osmo saat­taa väit­tää ettei tämä die­selvero kuu­lu mitenkään tähän ver­tailu­un kos­ka par­turil­lakin on alvi mut­ta kyl­lä se kuu­luu kos­ka kyseessä on nimen omaan POLTTOAINE vero..

  10. Mum­bais­sa oli muu­ta­ma auto liiken­teessä intialaisen uuden­vuo­den eli Diwalin aikaan viime vuo­den marraskuulla.

    Ihmeen hyvin se silti soljui vaik­ka tun­tui että kaik­ki 16 miljoon­aa mum­baikkia oli matkalla yhtä aikaa. Tosin sään­nöistä ei kauheasti piitat­tu, jos sel­l­aisia olikaan.

    Niukku­u­den jakamis­es­ta ja tulon­si­ir­roista ei Inti­as­sa kauheasti tul­lut puhut­tua, kas kun lähipi­iri­in ei sat­tunut yhtään poliitikkoa.

    Ruo­hon­ju­uri- ja yksilö­ta­sol­la se tarkoit­ti kuitenkin dar­win­is­tista evoluu­tio­teo­ri­aa hin­du­laisu­udel­la ryyditettynä:
    jokainen tais­telee omas­ta puolestaan, mut­ta aut­taa siinä tuoksi­nas­sa myös lähim­mäisiään minkä kerkiää.
    Päti sekä liiken­teessä että kotitaloudessa.

    Mitä Int­ian ja Kiinan talouskasvu­un ja päästöpoli­ti­ikkaan ilmansaastei­den sun muiden suh­teen tulee, olen taas luul­tavasti yksin:

    ok, maa­pal­lo ei kestä enem­pää, mut­ta mil­lä v*tun oikeudel­la USA ja län­si­maat nos­ta­vat itsen­sä moraali­ak­selil­la parem­mik­si? Ihan pikkasenkos mei­dän hyv­in­voin­ti perus­tuu afrikkalais­ten luon­non­va­ro­jen riis­toon sun muuhun kolo­nial­is­mi­in pitkin planeettaa.
    Mik­si Kiinal­la ja Intial­la ei olisi samaa oikeut­ta vauras­tua ns keinol­la mil­lä hyvänsä?

    On niin hel­vetin help­poa filosofeer­a­ta tulon­jaos­ta, tasa-arvos­ta ja ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä kun jääkaap­pi on täyn­nä ruokaa, poli­isi ei pam­pu­ta, bus­sit kulke­vat aikataulu­jen mukaan ja vai­mon ei tarvitse myy­dä itseään han­kki­ak­seen lap­sille koulukirjoja.

    Tai lääkkeitä, että ne lapset pysyvät hengissä.

    Alan kuu­lostaa nati­se­val­ta viher­van­huk­selta, mut­ta väitän yhä että omat teot ja esimerkin voima lähipi­iris­sä vaikut­ta­vat tehokkaam­min kuin ylhäältä annetut direk­ti­iv­it ikinä.

    Bus­sil­la ja junal­la taas huomen­nakin, täältä vuokra-asun­nos­tani, sinne minne pitää.

  11. Ruuhka­mak­sut ovat käsit­tääk­seni aika byrokraat­ti­nen pro­jek­ti, hal­paa sen sijaan olisi vaik­ka kym­menker­tais­taa Helsin­gin asukaspysäköin­ti­mak­sut ja kat­soa mihin se johtaa. Liiken­teen ja pysäköin­tipaikko­jen suh­teen ei vält­tämät­tä mihinkään.

    Näin kerä­ty­il­lä rahoil­la voisi kuitenkin vaik­ka yrit­tää kor­ja­ta niitä joukkoli­iken­teen epäko­htia joista johtuen Helsinki­in, ja jopa Helsin­gin ydinkeskus­taan oma­l­la autol­la ylipäätään tul­laan. Tun­tuu että joukkoli­iken­teessä on olta­va jotain perus­ta­van­laa­tu­ista vikaa, yksi­ty­isautoilun suo­sio ruuhk­ista huoli­mat­ta ei muuten oikein ole selitettävissä.

    Jos joukkoli­ikenne todel­la on rik­ki, ovat ruuhka­mak­sut eri­tyisen huono asia kos­ka näin pakote­taan yksi­ty­isautoil­i­jat huonom­man vai­h­toe­hdon käyttäjiksi.

  12. “Tämä merk­it­see väistämät­tä sitä että en oikein usko ettei niitä hellsinkin liiken­neon­gelmia voitaisi ratkaista ihan järkevästi jos niin vain halut­taisi­in ja suun­nit­teli­jat vai­hdet­taisi­in päte­vi­in, ehkäpä ulkomaalaisiin”

    Pk-seudun ruuhkaon­gelmia ei voi kyl­lä ratkaista teitä lev­en­tämäl­lä, pait­si jos jyrätään kaik­ki muu niiden tei­den alle. Itse en asu pk-seudul­la, mut­ta kos­ka min­ul­la on liuku­va työai­ka, vältän vapaae­htois­es­ti ruuh­ka-aikaa. Jos tiet vetäi­sivät aina hyvin kuin puoli tun­tia ennen/jälkeen pahim­man ruuhkan, menisin aina kahdek­sak­si ja lähtisin neljältä. Kun min­un lail­la toimivia on var­masti paljon, liiken­nemäärät nou­se­vat kunnes ollaan taas tilanteessa, jos­sa joka paik­ka on jumissa.

  13. Lakosin link­ki oli hyvä. Kiitos siitä. Minä tulk­itsin linkin takaa löy­tyvät tiedot niin, että Trav­el­lerin alku­peräi­nen väit­tämä piti paikkansa. Voimme lohdut­tau­tua sil­lä, että Alanko­mais­sa ben­sa on kalli­im­paa kuin Suomes­sa. Toisaal­ta maa on kooltaan sitä luokkaa, että sen taitaa reipas henkilö pyöräil­lä päästä päähän saman päivän aikana.

    Osmo Soin­in­vaara:

    “Liiken­neväylän väl­i­tyskyky heikke­nee kun nopeuk­sia kasvatetaan.Optimi taitaa olla jos­sain 40 km/h:n tasolla.” 

    Sinivihreä:

    Jos näin on, mik­si mis­sään päin maail­maa on käytössä suurem­pia nopeusra­joituk­sia kuin 40 km/h. Onko tässä nyt kek­sit­ty jotain täysin uut­ta ja mullist­tavaa? Tätä voisi kyl­lä pikaises­ti kokeil­la: miten olisi kehä 1 ja Tam­pereen moottoritie.

  14. Anteek­si nyt sinivihreä, mut­ta miten voit tulki­ta Suomen polt­toain­everon (ben­sa ja diesel) ole­van maail­man suur­in­ta, jos pelkästään ben­san­vero­tus on muual­la suurem­paa. Eikä se, onko jokin suurin vai eikö ole suurin, ole jok­seenkin yksikäsit­teistä, joka on joko kokon­aan väärin tai kokon­aan oikein. Jos ei ole suurin, väite että on suurin, on kokon­aan väärin.

    Se on suurem­paa myös Nor­jas­sa, joka kai sekin kuu­luu maail­maan. Die­selvero on suurem­paa melkein kaikissa Län­si-Euroopan maissa. 

    Todet­takoon, että tuos­sa öljyalan paperis­sa polt­toain­everoksi las­ket­ti­in myös arvon­lisävero. On oikein laskea mukaan se osa arvon­lisäveros­ta, joka kohdis­tuu polt­toain­everoon, mut­ta muun yleisvero­tuk­sen mukaan­ot­to pitäisi tehdä johdon­mukaises­ti: jos arvon­lisävero myös ben­sakaup­pi­aan tulovero.

    Siinä oli veroksi kat­sot­tu myös huolto­var­muus­mak­su. Mon­es­sa maas­sa tätä mak­sua ei ole, vaan maa­han­tuo­jil­la on huolto­var­muusvelvoite. Tämä näkyy verot­toman hin­nan suu­ri­na eroina.

    Kan­nat­taa myös ottaa huomioon, että Suomes­sa ei ole moot­tori­tiemak­su­ja, vaan nekin razhat per­itään polt­toaineen hin­nas­sa. Juuri tämän takia eri­tyis­es­ti kuor­ma-autoli­ikenne on Suomes­sa hyvin hal­paa ver­rat­tuna nyt vaik­ka autoilun suur­maa­han Sak­saan, jos­sa rekkali­ikenne mak­saa kohta­laisen korkei­ta tiemaksuja. 

  15. Hom­ma taitaa kaat­ua omaan mahdottomuuteen.
    Rikkaat ihmiset ovat pihe­jä, eivätkä ole valmi­it mak­samaan mis­tään ylimääräistä, joka ei ole suo­ranais­es­ti omaa.
    Rikkail­la ihmisil­lä on vaiku­tus­val­ta käytän­nössä. Joten tuon suun­taisi­in päätök­si­in yhteiskun­nas­sa heil­lä on taval­la tai toisel­la veto-oikeus.
    On tietenkin mah­dol­lista, että tehdään jär­jestelmä, jos­sa köy­hät jou­tu­isi­vat käytön­nössäkin mak­samaan mak­sun­sa. Rikkail­la on aina tapansa ne kiertää.
    Mik­si ei kiel­letä liiken­nöin­ti tiet­ty­inä päiv­inä tietyltä porukalta tiety­il­lä alueilla.
    Voisi­han ajatel­la, että kaupun­gin kestus­taan saa ajaa vain vuosi­mallia 2008 olevil­la uusil­la autoil­la, joiden myyn­ti­hin­ta on 100 000 €. Taa­tusti vähen­tää liikennettä…

  16. Nina paasaa sädeke­hä pään­sä päällä: 

    “Ihan pikkasenkos mei­dän hyv­in­voin­ti perus­tuu afrikkalais­ten luon­non­va­ro­jen riis­toon sun muuhun kolo­nial­is­mi­in pitkin planeettaa.”

    Noh, ihan pikkasenkos se voisi myös perus­tua kuri­nalaiseen työn­tekoon ja oikeu­den­mukaisen ja demokraat­tisen yhteiskun­nan sys­temaat­tiseen rak­en­tamiseen karuis­sa olo­suhteis­sa.. ? Mut­ta tämähän on tietysti väärin ajateltu. 

    Se on aina minus­ta hie­man ris­tiri­itaista, että me län­si­maiset ihmiset olemme ihmisoikeuk­sis­sa, tasa-arvos­sa ja OIKEASSA lähim­mäisen­rakkaudessa eturivis­sä, vaik­ka näi­den afrikkafanien mielestä olemme mui­ta riistäviä hirviötä. 

    Ja oikeal­la lähim­mäisen­rakkaudel­la tarkoi­tan, ettei vas­ta­syn­tynyt­tä tyt­tölas­ta heit­etä jokeen Int­ian malli­in, albi­ino­ja ei tape­ta demoneina, las­ta ei myy­dä sek­sior­jak­si jne… esimerkke­jä on loputtomiin.

  17. Ciclista: On aika yleistävää sanoa, että rikkaat on pihe­jä. Var­masti heil­lä on jotain omi­naisuuk­sia, joka aut­taa var­al­lisu­u­den keräämisessä. He voivat esim. olla ahk­e­ria, vähään tyy­tyväisiä, nuukia, säästäväisiä, valp­pai­ta, yrit­teliäitä, rohkei­ta yms.

  18. En ole kovin hyvä talous­maanti­eteessä, mut­ta min­ul­la on kyl­lä se käsi­tys, ettei län­si­maid­en elin­ta­so ole enää kovin riip­pu­vainen Afrikan luon­non­va­ro­jen riis­tos­ta. Sieltä ei tule oikein mitään, mitä ei voisi kor­va­ta — tai mitään sel­l­aista, jos­ta meil­lä ei olisi varaa mak­saa oikeu­den­mukaista hin­taa. Nige­ri­as­ta tulee vähän öljyä ja jou­tu­isimme kahvin ja teen kanssa vähäk­si aikaa niukku­u­den tilaan, jos Afrik­ka lakkaisi ole­mas­ta, mut­ta siinä kaik­ki. Ja ruuas­ta tulisi maail­mas­sa yli­tuotan­toa, kos­ka joka kol­mas Afrikas­sa syö­ty kalori on tuontitavaraa.

    Tämä juuri tekee Afrikan tilanteesta niin toiv­ot­toman, kos­ka heil­lä on kaikissa neu­vot­telupöy­dis­sä huonot kor­tit. Koko maanosa on paljolti armeli­aisu­u­den varassa.

  19. Eif­fel-tornin jono voitaisi­in hävit­tää rak­en­ta­mal­la riit­tävästi uusia Eif­fel-torne­ja, ehkäpä kaikki­in pääkaupunkei­hin yksi ja Pari­isi­in kak­si. Voisiko EU ottaa asian agen­dalleen nyt, kun Ran­s­ka on puheenjohtaja?

    Toinen mah­dol­lisu­us olisi resurssien lisäämisen sijaan tehostaa toim­intaa. Ehkäpä jonkin­lainen jet pack vierail­i­jan selkään?

    Joka tapauk­ses­sa ongel­man pitää antaa paisua niin suurek­si, että sen kor­jaamisen vält­tämät­tömyy­destä syn­tyy yksimielisyy­den tapainen — tai, ekon­o­mistis­langia käyt­tääk­seni, säätelemät­tömien markki­noiden ulkois­vaiku­tusten ongel­mat yleis­es­ti havaitaan. Niitä kor­jaa­maan taas tarvi­taan niin kova tyyp­pi, että se pystyy viemään ihmis­ten rahat.

    Jotain sen tapaista taitaa lukea yllä, mut­ta kai sen saa sanoa selkok­ielel­läkin. Minä en nimit­täin saa näistä Eif­fel-jutu­ista muu­ta irti kuin tuon iänikuisen, että usein markki­nat toimi­vat, mut­ta ei aina, jol­loin tarvi­taan valtiota.

  20. Taisi olla tämän­päiväisessä hesaris­sa, että ensim­mäistä ker­taa kehä kol­moselta autol­la Helsinki­in tule­van olisi halvem­paa ostaa kausilip­pu julk­isi­in. Ero on kyl­lä todel­la pieni eikä vielä kan­nus­ta jät­tämään omaa autoa kotiin.

    Nyt voisi olla oikea aika laskea julk­isten lip­pu­jen hin­to­ja, kun polt­ton­estei­den hin­ta on korkeal­la eikä laskus­ta ole tietoa.

    Taidet­ti­in samas­sa jutus­sa maini­ta, että yksi­ty­isautoilua tue­taan edelleen enem­män kuin julk­ista. Nurinkurista, sanoisin.

  21. Osmo:
    “Niin­pä yleis­es­ti on järkevää jakaa niukku­ut­ta rahal­la, ei jonot­ta­mal­la eikä arpo­ma­l­la. On kuitenkin poikkeuksia.”

    Poikkeuk­sia ei ole. Niukku­us ei katoa juh­la­puheil­la, vaan jako tapah­tuu aina jol­lain kon­stil­la, ja hin­tamekanis­mi on ain­oa tehokas tapa jakaa niukat resurssit. Jos halu­aa argu­men­toi­da tasaisem­man tulon­jaon puoles­ta, voi ehdot­taa (vastik­keet­to­mia) tulon­si­ir­to­ja, mut­ta sama perus­logi­ik­ka pätee kaikissa niukois­sa hyödykkeissä.

    Ter­vey­den­huol­los­sa jaon logi­ikkana on ollut yhdis­telmä jonot­tamista ja asiantun­ti­javal­taa. Aja­tus ter­vey­den­huol­losta rajat­tomasti käytet­tävis­sä ole­vana ihmisoikeutena myös piilot­taa sen, että osa niukku­ud­es­ta on keinotekoista, lain­säädän­nöl­lä luo­tua. Aspiri­i­ni maitokauppoihin!

    Tomi:
    “Minä en nimit­täin saa näistä Eif­fel-jutu­ista muu­ta irti kuin tuon iänikuisen, että usein markki­nat toimi­vat, mut­ta ei aina, jol­loin tarvi­taan valtiota.”
    Minä taas luen asian siten, että markki­nat toimi­vat usein, mut­ta val­tio ei koskaan.

  22. Catili­na Says: “Minkälaisen väylän ja liiken­neti­hey­den opti­mi on 40km/t? Minkä suh­teen optimi?”

    Luulen, että tuos­sa opti­moidaan sitä, kuin­ka mon­ta autoa tun­nis­sa tien läpi voi ajaa, siten että auto­jen välis­sä on sopi­va tur­vaväli. Tur­vaväli pite­nee nopeasti ajonopeuk­sien noustes­sa ja tämä pienen­tää tien läpäisyä. 

    Tur­vavälin piten­e­misen selit­tää se, että aina, kun nopeus kaksinker­tais­tuu, jar­ru­tus­mat­ka nelink­er­tais­tuu. Lisäk­si myös reagoin­ti­aikana kul­jet­tu mat­ka pitenee. 

    Sinivihreä says: “Jos näin on, mik­si mis­sään päin maail­maa on käytössä suurem­pia nopeusra­joituk­sia kuin 40 km/h.”

    Tietysti sen takia, että tuo 40 km/h nopeusra­joi­tus edel­lyt­täisi sitä, että tielle olisi tulos­sa paljon (“läh­es lop­ut­tomasti”) auto­ja. Yleen­sä teil­lä on auto­ja kuitenkin sen ver­ran vähän, että tien läpäisyä ei tarvitse optimoida. 

    Ilmeis­es­ti kuitenkin, kun auto­jen määrä tiel­lä kas­vaa, alkaa auto­jen nopeudet läh­es luon­nos­taan läh­estymään tuo­ta opti­mia. Ainakin muis­taak­seni Juhan­nus­ru­uhkien aikaan, joil­lakin tieo­suuk­sil­la nopeudet ruuhkien takia laske­vat 50 km/h ‑tasolle. Tämä tietysti yksit­täistä autoil­i­jaa suuresti ärsyt­tää, mut­ta kokon­aisu­u­den kannal­ta se on vain tehokain tapa selvitä ruuhkasta.

  23. Siinä mielessä Suomikin “riistää” Afrikkaa, että täkäläi­nen maanvil­jeli­jä on val­tion ja EU:n eri­tyis­suo­jeluk­ses­sa, mikä käytän­nössä estää afrikkalais­ten tuot­tei­den tuonnin. 

    Meikäläisille ei olisi kovin suuri jut­tu taloudel­lis­es­ti, jos vaik­ka maanvil­je­ly lopetet­taisi­in kokon­aan. Afrikas­sa taas maanvil­je­ly on pääelinkeino, elämän ja kuole­man kysymys.

  24. Oskari Huusko:

    “Ilmeis­es­ti kuitenkin, kun auto­jen määrä tiel­lä kas­vaa, alkaa auto­jen nopeudet läh­es luon­nos­taan läh­estymään tuo­ta optimia.”

    Sinivihreä:

    Kyl­lä kai se on pikem­minkin niin, että auto­jen määrän lisään­tyessä, auto­jen nopeudet läh­estyvät luon­nos­taan nol­laa. Tuskin kukaan kuitenkaan pitää tavoitelta­vana sitä että liiken­teessä omak­sut­taisi­in tuo “luon­nolli­nen” 0 km/h.

  25. Eikös noi­ta euroop­palaisia val­lankaap­pausju­nail­i­joi­ta ole parikin jäänyt lyhyen ajan sisäl­lä Afrikas­sa kiin­ni. Oli­vat vielä sopi­neet hom­mas­ta hyö­tyvän­sä niin ja niin paljon.
    Taitaa olla niin, että niistä luon­non­va­roista ei oikein kukaan halu­aisi mak­saa käypää hin­taa. Kap­i­tal­is­tithan etsivät koko ajan halvem­pia kulu­ja -> halvem­paa työvoimaa ja raaka-aineita.

  26. Vas­toin yleisiä käsi­tyk­siä, en oikeas­t­aan usko, että maanvil­jelys ja maat­alous­tuot­tei­den kau­pan vapaut­ta­mi­nen kauheasti paran­taisi Afrikan tilan­net­ta. Voi olla, että paran­taisi vähän, mut­ta mikään hopealu­oti se ei kyl­lä ole. Kan­natan sitä toki, mut­ta muista syistä.

    Nythän Afrikkaan tuo­daan net­tomääräis­es­ti ruokaa. Jos tuon­ti tyre­hty­isi kun teol­lisu­us­maat leikkaisi­vat tuotan­toaan, ruoan hin­ta nousisi kyl­lä ja tuotan­to Afrikas­sa kas­vaisi, mut­tei yhtä paljoa kuin tuon­nin vähen­tymi­nen. Tämä siis olet­taen, että Afrikan sisäl­lä markki­nat kuten miten toimi­vat. Vas­ta dynaamiset vaiku­tuk­set — tuotan­non ja logis­ti­ikan tehos­tu­mi­nen, markki­na-aluei­den kehit­tymi­nen jne — voivat saa­da ruoan­tuotan­non todel­la kas­va­maan Afrikas­sa, mut­ta niihin menee aikaa väkisinkin. 

    Ja jos van­hat merk­it pitävät paikkaansa, län­si­maid­en maat­aloustuen pois­to, joka vääjäämät­tä nos­taisi ruoan hin­taa, saisi mon­et net­tovievät maat aset­ta­maan vien­ti­ra­joituk­sia ja tulle­ja ja näin tärvelemään maanvil­jeli­jöi­den kan­nus­timet tehostaa ja lisätä tuotan­toaan. Viimek­si, kun hin­nat oli­vat nousus­sa, mon­et isot kehit­tyvät maat­alous­maat kuten Egyp­ti, Argen­ti­ina ja Intia kaik­ki lätkivät ruoalle tuon­ti­ra­joit­tei­ta. Hallinto pelkäsi kai näis­sä mais­sa, että vil­jeli­jät vauras­tu­vat kun hin­ta nousee ja päät­tivät köy­hdyt­tää mielu­um­min koko maa­ta tas­a­puolisu­u­den nimissä.

  27. Nyt se Trav­el­lerin ymmärtämät­tömyys taas pal­jas­tui ja uskot­tavu­us on viimeistään nyt lop­ullis­es­ti men­nyt tääl­läkin; Osmo löysi toisenkin kär­päsen­paskan kokoisen maan jos­sa ben­sa mak­saa muu­ta­man centin litra enem­män kuin ‘hala­van polt­toaineen’ Suomes­sa. Vink­ki Osmolle, etsipä vielä Vatikaani­val­tion ben­san­hin­ta niin hyväl­lä onnel­la suo­mi ei saa edes mital­lia näis­sä ‘hin­taolumppi­alai­sis­sa’..

    Tot­ta­puhuen tässä kitey­tyikin ‘Trav­el­lerin’ ja Osmon ajat­telun ero. Kun minä sanon että Suomes­sa ben­san hin­ta on ‘maail­ma­nen­nä­tys­lu­okkaa’ tarkoi­tan tarkoi­tan tääl­lä hie­man laa­jem­paa aluet­ta kuin esimerkik­si huip­pukallis pohjoiseu­roop­pa. Jos puhutaan ben­san hin­nas­ta pitäisi maail­ma jakaa kulu­tusalueisi­in ja ver­tail­la sit­ten näitä hin­to­ja. Kos­ka kukaan ei kuitenkaan viit­si sitä tehdä niin minä etten sen nyt tähän:

    EU
    Pohjois-Amerikka
    Etelä-Amerikka
    Itäi­nen Aasia + Australia
    Kesk­i­nen Aasia
    Lähi-Itä
    Afrikka

    Nyt kysymys kuu­luu; kuu­lum­meko ME euroop­palaiset ja suo­ma­laiset kul­tami­tallilu­okkaan? Minä väitän että aivan var­masti kuu­lumme, hin­r­taver­tailun voi tehdä aivan miten vain, pain­ot­taen kulu­tus­ta taii asukaslukua tai ihan mitä tahansa.

    Sit­ten toinen asia:

    ja ruuas­ta tulisi maail­mas­sa yli­tuotan­toa, kos­ka joka kol­mas Afrikas­sa syö­ty kalori on tuontitavaraa. 

    Kun tietää että afrikkalais­ten määrä on kolminker­tais­tunut hyvin lyhyessä ajas­sa ja kun tietää sen että BKT / asukas on jopa LASKENUT siir­tomaari­istäjien lähdet­tyä VAIKKA eri­tyis­es­ti sosial­is­tiset ja demokraat­tiset maat ovat lähet­täneet sinne val­taisas­ti kehi­tys­a­pua NIIN eikö tästä vih­doinkin pitäisi vetää jotain johtopäätöksiä?

    Eikö poli­itikkomme voisi hyö­dyn­tää tätä heil­lä on kaikissa neu­vot­telupöy­dis­sä huonot kor­tit. casea ihan vain afrikkalais­ten omak­si parhaak­si? Vai pääseekö nykyti­lanteessa liian moni päät­täjä ns. nuole­maan sormet? 

  28. Ootko Tomi oikeasti sitä mieltä, että on jonkun riistämistä, jos ei suos­tu osta­maan hänen tuot­tami­aan tuot­tei­ta? Minä luulin aikaisem­min, että vasem­mis­to­laises­sa retori­ikas­sa nimen omaan toisen työ­panok­sen hyväk­sikäyt­tämistä pide­tään riistämisenä. Esim. että län­si­maat riistävät kehit­tyvien maid­en työläisiä, kun nämä valmis­ta­vat meille lenkkare­i­ta ja vaatteita.
    Minus­ta riistämisek­si ei voi määritel­lä uusik­si aina kun siltä tun­tuu. Jos väit­teesi mukaan Euroop­pa jät­tää afrikan oman onnen­sa nojaan, tätä ei hyväl­lä tah­dol­lakaan voi pitää riistämisenä.

  29. Tomi,

    Olemme demokra­t­ian sään­tö­jen mukaises­ti päät­täneet sub­ven­toi­da maat­alout­ta ja sitä kaut­ta elin­tarvikkei­den omavaraisu­ut­ta. Se on kat­sot­tu kansakun­nan eduk­si mah­dol­lis­ten kri­isien koh­dates­sa. Toki tästä moni on eri mieltä, mut­ta se kai kuu­luu demokra­t­ian olemukseen. 

    San­ot, että täkäläi­nen maanvil­jeli­jä on val­tion ja EU:n eri­tyis­suo­jeluk­ses­sa. Näin on ja pitääkin olla. Eikö val­tio ja EU ole ole­mas­sa juuri mei­dän intressiemme suo­jelemisek­si? Pitäisikö afrikkalaisen maanvil­jeli­jän olla Suomen val­tion erityissuojeluksessa?

    Mikä muuten estää afrikkalaisia maanvil­jeil­i­jöitä ole­mas­ta oman val­tion­sa tai yhteen­li­it­tymien­sä eri­tyis­suo­jeluk­ses­sa? Jospa het­kek­si herkeäisimme kat­se­le­mas­ta afrikkalaisia jon­ain suo­jelun­tarpeise­na alaih­mis­ten lau­mana ja vaik­ka antaa heille pienoista vas­tu­u­ta omas­ta kehit­tymis­es­tään kaiken maail­man kehi­tys­maapro­jek­tien ristitulessa. 

    En tiedä mon­tako rekkalastil­lista dol­lare­i­ta Afrikkaan on syy­det­ty viimeis­ten 50 vuo­den aikana, mut­ta var­masti tämän kuvitel­lun riis­ton ver­ran. Eiköhän tässä ala olla kolo­nial­is­min vel­ka mak­set­tu (Suo­mi nyt ei mitenkään ole siihen edes ollut osal­lise­na) ja Afrikan hal­li­tusten ihan itse miet­tiä keino­ja tilanteen­sa paran­tamisek­si ainaisen testos­teronin sävyt­tämän sotaki­ihkon sijaan.

  30. Jän­nä kuul­la, että jonkun mielestästä Suomen liiken­nejär­jestelmän ovat suun­nitelleet auto­jen vihaa­jat. Kiin­nos­tavaa olisi tietää minkälainen se olisi, jos auto­jen rakas­ta­jat oli­si­vat sen suunnitelleet.
    Maal­likos­ta on vaan näyt­tänyt jo kauan siltä, että meil­lä on aina kauhea puute rahas­ta ja muista resurs­sei­ta, mut­ta kun joku kek­sii uuden asvaltil­la peit­et­tävän paikan, ei enää olla lainkaan köy­hiä ja kipeitä, vaan töi­hin käy­dään reip­paasti ja päättäväisesti.
    Tuo poru liiken­nepolt­toainei­den hin­noista on jatkunut vuosikym­meniä, ja läh­es yhtä kauan on tois­tel­tu sitä, kuin­ka hirvit­tävän kallista ben­sa on meil­lä mui­hin mai­hin verrattuna.
    Edel­lä huo­maa, että asi­as­ta voidaan esit­tää eri­laisia perustel­tu­ja näke­myk­siä, vaik­ka meil­lä keskustelua ovat hallinneet auto­jen etu­jär­jestön eli Autoli­iton näkemykset.
    En ole tutk­in­ut kv. tilas­to­ja tai muu­ta vas­taavaa, mut­ta ihan ark­i­järkisel­lä seu­ran­nal­la olen tul­lut siihen tulok­seen, ettei se kauhean kallista tai­da olla.
    Tämän voi päätel­lä siitä, että polt­toaineen kulu­tus ei ole juurikaan vaikut­tanut (ennen aivan viime vuosia) ihmis­ten ratkaisui­hin hei­dän valites­saan ajokkiaan.
    Eri auto­ja ver­tail­taes­sa kulu­tuk­ses­ta ei juuri puhuta. Sen sijaan merk­i­tyk­seltään läh­es olemat­tomat huip­punopeudet ja kiihtyvyy­det tun­tu­vat kiin­nos­ta­van run­saasti. Ja olen­naisin val­in­ta­pe­ruste on ilmeis­es­ti edelleen se, minkälaisen kuvan omis­ta­jas­taan mikin merk­ki ja malli antaa.
    Tietää van­noutunut edes­men­neen Sko­da 120 LS vm. ‑84:n (kulu­tus 6 litraa sadal­la seka-ajos­sa) rakastaja.

  31. En ole täysin vaku­ut­tunut tuos­ta 40km/h nopeudes tehokku­ud­es­ta, varsinkaan jos se perus­tuu tur­vavälei­hin. Etelä-Euroopas­sa jos­sa kaiken­lai­sista sään­nöistä piitataan Suomea vähem­män ei myöskään pide­tä liiken­teessä niin kovaa kiin­ni omista oikeuk­sista tai tur­vaväleistä. Seu­rauk­se­na on tiheä ja solju­va liiken­nevir­ta joka kul­kee paljon kovem­paa kuin 40km/h.

  32. Björk: http://en.wikipedia.org/wiki/Beggar_thy_neighbour

    Kaup­pa­poli­ti­ik­ka voi todel­lakin “riistää” naa­puri­maa­ta siinä mielessä, että val­tio estää kansalaisi­aan osta­mas­ta tois­es­ta maas­ta tuot­tei­ta suo­jel­lak­seen oman maansa tuotan­toa. Tämä johtaa vapaakaup­paa huonom­paan tulok­seen molem­mis­sa mais­sa. Eräis­sä poikkeustapauk­sis­sa, esim. kun kan­sain­vä­li­nen kysyn­tä jous­taa riit­tävän paljon ja tar­jon­ta vähem­män, saat­taa tullin lätkivä maa pystyä kom­pen­soimaan asukkailleen suo­jat­ul­lien negati­ivisen vaiku­tuk­sen. Näin tas­apain­oti­las­sa myyjän saa­ma hin­ta las­kee ja osta­jien mak­sama hin­ta ei nouse, ainakaan paljoa. Tulleil­la ulos­mi­tataan myyjän yli­jäämää ja se voidaan sit­ten jakaa omille kansalaisille.

    Tätä poli­ti­ikkaa Osmokin on itseasi­as­sa ehdot­tanut polt­toainei­den kohdal­la. Jos öljyn vero­tus har­mon­isoitaisi­in kaut­ta lin­jan, lop­putu­lok­se­na olisi juuri se, että myyjän yli­jäämä ulos­mi­tat­taisi­in kulut­ta­javal­tioiden kas­saan. Nyt osa maista pitää vero­ja korkeana, mikä nos­taa kulut­ta­jien hin­to­ja näis­sä mais­sa, mut­ta mar­gin­aa­liku­lu­tus tulee suurek­si osak­si kehit­tyvistä maista, joista osas­sa polt­toaineen kulu­tus­ta jopa subventoidaan. 

    Polt­toaineen kova vero­tus kan­nat­taa Euroopas­sa silti, kos­ka polt­toaineel­la on kak­si eri­no­maista omi­naisu­ut­ta verotet­tavalle tuot­teelle: Sen kulu­tuk­sel­la on negati­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia (hiilid­iok­si­di, hiukkaspäästöt jne.) ja sen kysyn­tä ei jous­ta kauhean paljon. Eli ne mak­sa­vat jot­ka sotke­vat ja silti vero ei vääristä markki­noi­ta ihan kauheasti. Sama pätee jos­sain määrin tupakkaan ja alko­holi­in, mut­ta heikom­min, kos­ka näitä on helpom­pi tuo­da omi­in tarpeisi­in ulko­mail­ta, jol­loin koti­mainen kysyn­tä jous­taa ja ulko­maiset sub­sti­tuu­tit tule­vat peli­in. Polt­toainet­ta on vaikeampi haalia ulkomailta. 

    Minus­ta riis­tok­si voisi määritel­lä kaiken sel­l­aisen poli­ti­ikan, joka merkit­tävästi hait­taa tehokkuutta.

  33. T.Sipilä:

    “Tuo poru liiken­nepolt­toainei­den hin­noista on jatkunut vuosikym­meniä, ja läh­es yhtä kauan on tois­tel­tu sitä, kuin­ka hirvit­tävän kallista ben­sa on meil­lä mui­hin mai­hin verrattuna.”

    Sinivihreä:

    Johtunee siitä, että ben­sa on vuosikym­menten ajan ollut Suomes­sa kallista. 

    Niin ja minä tulin muuten tänään(kin) pyöräl­lä töi­hin. En kyl­läkään rahaa säästääk­seni tai maa­pal­loa pelas­taak­seni, vaan aivan oman ter­vey­den ja hyv­in­voin­nin vuok­si. Suosit­te­len muillekin.

  34. Eli­na:
    “San­ot, että täkäläi­nen maanvil­jeli­jä on val­tion ja EU:n eri­tyis­suo­jeluk­ses­sa. Näin on ja pitääkin olla. Eikö val­tio ja EU ole ole­mas­sa juuri mei­dän intressiemme suo­jelemisek­si? Pitäisikö afrikkalaisen maanvil­jeli­jän olla Suomen val­tion erityissuojeluksessa?”

    Jos EU:ssa tai Suomes­sa kat­sot­taisi­in koko kansan intresse­jä, niin nykyisenkaltais­es­ta tues­ta luovut­taisi­in välit­tömästi. Kun ei kat­so­ta ja kos­ka maanvil­jeli­jöi­den tun­teisi­in vetoa­va pro­pa­gan­da on upon­nut kansaan älyt­tömän hyvin, oma kir­joituk­sesi on tästä koulues­imerk­ki, niin maat­alous­tuki­in käytetään edelleen aivan jumalat­tomasti rahaa. 

    Huolto­var­muus voidaan tur­va­ta muutenkin kuin lait­ta­mal­la val­tion rahoil­la markki­nat sekaisin. 

    Pelkästään EU-jäsenyy­den aiheut­ta­ma maat­alouden ja maat­alous­tukien uud­is­tus nos­ti Suomen BKT:a 1.5%. (s.205, EU ja Suo­mi, ISBN 951–37-3187–1) Mm. elin­tarvikkei­den hin­nat puto­si­vat 11% ensim­mäisenä EU-vuon­na. Olisiko mei­dän tilanteemme olen­naiseti parem­pi, jos oltaisi­in jatket­tu van­haan mallin jakaen mil­jardi­tolkul­la tukea maa­jus­seille? Täysin selkeästi ei. Mik­si sit­ten seu­raa­va askel samaan suun­taan olisi yhtään huonom­pi? Täysin samat peruste­lut pätevät tässäkin asiassa.

  35. Ben­sa on hal­paa niin kauan kuin hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien Espoosta/Vantaalta/Kauniaisista/Helsingistä ajel­laan aivan surut­ta joka päivä töi­hin ja 500 metrin päähän kauppaan.

    Yksi­ty­isautoilun määrään voidaan vaikut­taa erit­täin hel­posti eri­laisil­la mak­suil­la ja kiel­loil­la. Mik­si näin ei tehdä, onkin sit­ten eri asia ja poli­it­ti­nen päätös.

  36. “Kun tietää että afrikkalais­ten määrä on kolminker­tais­tunut hyvin lyhyessä ajas­sa ja kun tietää sen että BKT / asukas on jopa LASKENUT siir­tomaari­istäjien lähdet­tyä VAIKKA eri­tyis­es­ti sosial­is­tiset ja demokraat­tiset maat ovat lähet­täneet sinne val­taisas­ti kehi­tys­a­pua NIIN eikö tästä vih­doinkin pitäisi vetää jotain johtopäätöksiä?”

    Kehi­tys­a­pu nykyisessä muo­dos­saan ei toi­mi? Vai oliko sin­ul­la joitain muitakin johtopäätök­siä vedettävänä?

    “Mikä muuten estää afrikkalaisia maanvil­jeil­i­jöitä ole­mas­ta oman val­tion­sa tai yhteen­li­it­tymien­sä erityissuojeluksessa?”

    Saat­taa olla, että olen pro­pa­gan­dan uhri, mut­ta olen ymmärtänyt, että tyyp­il­lis­es­ti IMF:n/World Bankin/Lnsimaiden apu­paketit ovat aset­ta­neet mm. tuon suo­jelun puut­teen avun edellytykseksi.

  37. Eli­na
    “Mikä muuten estää afrikkalaisia maanvil­jeil­i­jöitä ole­mas­ta oman val­tion­sa tai yhteen­li­it­tymien­sä erityissuojeluksessa?”

    Maail­man­pank­ki ja IMF ovat estäneet tätä lainae­hdoil­laan. Lehti­ti­eto­jen mukaan mon­et Afrikan hal­li­tuk­set oli­si­vat panos­ta­neet maat­alouteen­sa enem­män ilman maail­man­pankin ja IMF:n sääntöjä. 

    Maail­man­pankin ja IMF:n kirka­sot­saisu­us mah­dol­lisim­man puh­da­sop­pisen kap­i­tal­is­min edis­tyk­sel­lis­es­tä vaiku­tuk­ses­ta juon­ta­nee juuren­sa kap­i­tal­is­min ja sosial­is­min vas­takkainaset­telus­ta, jos­sa kap­i­tal­is­mi osoit­tau­tui vahvemmaksi. 

    Nai­ivius piilee siinä edelleenkin esi­in­tyvässä ajat­telus­sa, että pitäisi vali­ta joko mah­dol­lisim­man puh­da­sop­pinen kap­i­tal­is­mi tai mah­dol­lisim­man puh­da­sop­pinen sosial­is­mi. Ikäänkuin molem­pi­en parhaista puolista raken­net­tu syn­teesi ei olisi paras tai sal­lit­tu vai­h­toe­hto yhteiskuntajärjestelmäksi.

  38. Maan­tei­den opti­minopeud­es­ta rauta­lan­gas­ta vään­net­tynä: se opti­mi tosi­aankin on jos­sain 40 — 60 km/h välil­lä, ja syy todel­lakin on auto­jen käyt­tämän tilan suhde ajonopeu­teen. Korkeam­mal­la nopeudel­la käytetään enem­män tilaa (ts. auto­jen väli­matkat ovat pidem­mät), mata­lam­mal­la nopeudel­la vähem­män. 40 — 60 km/h vauhdil­la päästään vielä kohtu­ullis­es­ti eteen­päin, mut­ta auto­jen etäisyy­det pysyvät lyhy­inä, jol­loin tieo­su­udelle mah­tuu enem­män auto­ja — ilman että liikenne kuitenkaan seisoo paikallaan. Onko­han tämä nyt tarpeek­si selkeästi selitetty?

    Tarkoi­tus ei tietenkään ole, että nopeusra­joi­tus olisi esim. 40 km/h, kos­ka suuren osan vuorokaud­es­ta tietä voi ajaa kovem­paakin, mut­ta se on se opti­mi, eikä siitä mihinkään pääse.

    Mil­lään autoli­iken­teen suun­nit­telul­la ei voi­da ratkaista sitä peru­songel­maa, että johonkin kohteeseen halu­aa autoil­la use­ampi kuin sinne autol­la mah­tuu. Joukkoli­iken­nevä­li­neet on kehitet­ty sen ongel­man ratkaisemisek­si. Autoil­i­jan täy­tyy joko hyväksyä se, että autoil­i­jat rajoit­ta­vat tois­t­en­sa autoilumah­dol­lisuuk­sia omas­ta määrästään johtuen, tai sit­ten se, että autoilua sään­nel­lään jol­lain muul­la keinol­la. Itse kan­natan kuitenkin joukkoli­iken­teen kehit­tämistä kes­ki-euroop­palaisen mallin mukaisek­si, jol­loin se oma­l­la palve­lu­ta­sol­laan houkut­telisi mah­dol­lisim­man mon­en kyn­nelle kykenevän kyyti­in­sä. Sil­loin kaik­ki voittaisivat.

  39. Osmo, ker­toisitko miten Suomes­sa ollaan luop­umas­sa ihmis­ten yhtäläis­es­tä oikeud­es­ta ter­vey­den­huol­lon palveluihin? 

    Tuo­ta hoetaan vail­la mitään kun­non perustei­ta asialle. Se saa ihmiset oikeasti luule­maan niin. Oikeast­i­han yksi­tyiseltä puolelta haetaan apua vain help­poi­hin vaivoihin mikä vähen­tää julkisen puolen kuor­mi­tus­ta ja on hyvä asia. Yksi­ty­istä puol­ta käytetään suh­teel­lisen tasais­es­ti kaikissa tulolu­okissa ja kyse on enem­män asen­teista kuin var­al­lisu­ud­es­ta. Sit­ten kun on oikeasti jotain vakavasti vial­la köy­hät ja rikkaat makaa­vat julkises­sa sairaalas­sa samoissa sängyis­sä. Perustei­ta perät­tömille väit­teille kiitos!

  40. Kat­so toukoku­ul­ta blogikir­joi­tus “Ter­veyskeskusten menetet­ty maine”. Paljon on myös vedot­tu OECD:lle tehtyyn selvi­tys, jon­ka mukaan Suomen ter­vey­den­huolto on tutkit­tu­jen maid­en joukos­sa eri­ar­voisin tai kol­man­nek­si eri­ar­voisin mit­taus­tavas­ta riippuen.
    Syynä ei ole yksi­tyis­sek­tori vaan työterveyshuolto.

  41. Olin ais­tiv­inani sel­l­aista ilmaa, että suo­ma­laisil­la ei muka olisi mitään mah­dol­lisu­ut­ta vähen­tää Afrikan nälkää, että oma­pa on vikansa. Kuitenkin on ihan selkeät rak­en­teel­liset syyt, tul­lit ja maat­aloustuet, jot­ka pois­ta­mal­la Afrik­ka vauras­tu­isi. Pääsy Euroopan markki­noille lisäisi nopeasti maanvil­je­lyä ja sen tuottavuutta. 

    Miten tämä sopii yhteen huolto­var­muu­den kanssa on eri kysymys.

    Kaup­paa ei kuitenkaan pitäisi vapaut­taa kokon­aan tai ainakaan ker­tarysäyk­sel­lä, sil­lä sil­loin Afrik­ka saat­taisi hävitä enem­män kuin voit­taa. (Ja täl­lä ker­taa meikältä löy­tyy Stiglitzin sitaat­ti asi­as­ta, jos tun­tuu, että vas­tus­tan vapaa­ta kaup­paa vain afrikkalaisia kiusatakseni.)

    Ja kir­joitin “riis­ton” lain­aus­merkkei­hin ihan tarkoituksella. 

    Enkä ymmär­rä, aja­tus­ta, että olisin vasem­mis­to­lainen. Se, että ei ole markki­na­fun­da­men­tal­isti, ei tarkoi­ta, että automaat­tis­es­ti olisi joku kom­mari. En ole äänestänyt vasem­mis­toa sit­ten hur­jien nuoru­usvu­osieni, pait­si pressanvaaleissa.

    Liiken­teestä sen ver­ran, että eteläm­pänä voi ajelu olla iloisem­paa, kunnes kuole­ma kor­jaa. Suomes­sa lie­nee maail­man tur­val­lisin liikenne mitat­tuna kuolemil­la ajet­tua matkaa kohden.

  42. Kehi­tys­a­pu nykyisessä muo­dos­saan ei toimi? 

    Juuri tätä tarkoitin. Nyt olisi aika se sanoa ääneen.

    Vai oliko sin­ul­la joitain muitakin johtopäätök­siä vedettävänä? 

    Nyky­muo­tois­es­ta kehi­tysavus­ta, joka siis ei ole mitään kehi­tys­a­pua, vas­taa­vat henkilöt tulisi vai­h­taa ja organ­isaa­tiot tai vähin­tään niiden veron­mak­sajien kus­tan­ta­ma rahoi­tus purkaa. Jär­jestelmä on perusteil­taan niin sairas ettei mikään säätö enää auta, onhan sitä jo yritet­ty ties kuin­ka mon­ta kertaa.

    Kaiken kehi­tysavun ehdo­ton edel­ly­tys pitäisi olla Kiinan mal­lli­nen tiuk­ka syn­tyvyy­den sään­nöste­ly, mui­ta peri­aat­tei­ta pitäisi olla tul­lit­to­muus afrikkalaisille tuot­teille sekä jonkin­laisen ryhdikkyy­den vaa­timus maid­en hallinnossa. 

    Mikäli nämä asi­at eivät kiin­nos­ta paikallisia niin mitä me ylipäätään sinne tup­paudumme kor­rup­toimaan, nöyryyt­tämään, tuhoa­maan oras­ta­vat markki­nat, ns. neu­vo­maan? Pait­si tietenkin sik­si että muu­ta­mat valkoi­hoiset pölvästit saa­vat moraal­isäteil­lä ja tun­tea itsen­sä hienom­mak­si ihmisek­si tääl­lä, kerätä poli­it­tisia irtopis­teitä lapsel­lisim­mil­ta äänestäjiltä, saa­da oma elan­to tästä bis­nek­ses­tä jne jne.. Eivät nämä voi olla syitä lapi­oi­da veron­mak­sajien rahaa mus­taan aukkoon.. eihän?

    Mitään demokra­ti­aa sinne tuskin saadaan kau­ni­isti san­ot­tuna aivan lähi­aikoina, siel­lä toimii parhait­en malli jos­sa yksi käs­kee ja muut tekevät, ja käski­jä varas­taa ain­oas­taan kohtu­ullis­es­ti.. Tämäkin asia on kuitenkin afrikkalais­ten, ei meidän.

  43. Ninalle vielä:

    Olet häikäistynyt evoluu­tion toimivu­ud­es­ta hin­du­laisu­udel­la ryyditettynä. 

    Tässä kuitenkin ällistyt­tävä his­to­ri­alli­nen tosiasia:

    Kaut­ta aikain ihan jokaises­sa kult­tuuris­sa on autet­tu naa­puria myös niukku­u­den olo­suhteis­sa. Tosin siinä vai­heessa, kun on tehtävä lop­ulli­nen val­in­ta, ihmi­nen aut­taa itseään tai las­taan. Yleen­säpä vielä päin­vas­taises­sa järjestyk­sessä. Siinä vai­heessa hin­du­laisu­us, kris­til­lisyys tai vain vähem­mälle huomi­olle jäänyt yleinen inhimil­lisyys väistyy evoluu­tion lainalaisuuk­sien tieltä. 

    Vaiku­tat kuu­lu­van niihin, jot­ka kiertävät silmät kiilu­en ihkuile­mas­sa mui­ta kult­tuure­ja, jot­ka ovat tietysti aina sitä parem­pia mitä kauem­pana ne sijait­se­vat ja mitä mata­lampi on BKT. 

    Itse en kovasti pääse tähän heku­moin­ti­in mukaan tahal­lis­es­ti run­nel­tu­ja ker­jäläis­lap­sia kat­se­le­mal­la. Mut­ta käsi­tyk­seni lähim­mäisen­rakkaud­es­ta lie­nee sit­ten vain erilainen. 

    Min­un ei tarvitse viedä eläkeläis­naa­puril­leni ruokaa, kos­ka lähim­mäisen­rakkaus on tääl­lä rak­en­teel­lista ja insti­tu­tion­aal­is­tet­tu. Ruuan tuo kaupun­gin ate­ri­apalvelu. Tämä ei estä min­ua käymästä kahvil­la rupat­tele­mas­sa niitä näitä ja vai­h­ta­mas­sa vaik­ka palanut sulake… 

    Joka ei näe lähim­mäisen­rakkaut­ta Suomes­sa voi vaik­ka aloit­taa asian kor­jaamisen itsestään.

  44. Trav­eller:

    Mut­ta kaikesta huoli­mat­ta onnea Osmon yri­tyk­seen; pistäkää oikein kun­non tul­lit sinne 0,5 M asukkaan metropoli­inne, en minä niitä maksa 😀

    Voi olla hiukan hiuk­sien halkomista, mut­ta mikäli käsitän oikein niin tule­van metropätkän mak­sa­vat Espoo, Helsin­ki ja val­tio. Täten kaik­ki suo­ma­laiset osal­lis­tu­vat val­tion osu­udel­la eli verora­hoil­la rahoitukseen.

  45. Ton­ni käteen syyt­telee Maail­man­pankkia ja Kan­sain­välistä val­u­ut­tara­has­toa Afrikan tilanteesta. 

    “Maail­man­pank­ki ja IMF ovat estäneet tätä [Afrikan kehi­tys­tä..] lainaehdoillaan.”

    Maail­man­pank­ki ja IMF eivät ole varsi­naisia hyvän­tekeväisyysjär­jestöjä, joskin strate­giaan kuu­luu huonos­sa ase­mas­sa ole­vien val­tioiden tukem­i­nen kehi­tyst­näkymien ollessa val­oisat tai edes him­meät. Lainaa saa hän/se, joka asiansa edes sääl­lis­es­ti hoitaa. Kotoisas­ta Nordeas­ta on huo­mat­tavasti vaikeampi saa­da lainaa. 

    Esimerk­ki:

    Masa on sössinyt kaik­ki raha-asiansa jo kesken­jääneestä amik­ses­ta läh­tien. Paljon on velkaa ker­tynyt erinäi­sistä nakkikioski­ta­soi­sista tap­peluista ja niistä poikineis­sa oikeu­denkäyn­neis­sä. Isä saat­toi pahoin­pidel­lä juovus­päis­sään Masaa, ja lap­su­us ei ollut muutenkaan auvoinen, mut­ta mon­et suku­laiset ovat aut­ta­neet kiperis­sä tilanteis­sa. Masa ei tästä ota opik­seen, vaan jatkaa itse­tuhoista elämäntapaansa. 

    (Masa=Afrikka, isä=kolonialismi, sukulaiset=länsimaat)

    Kuin­ka mon­elta heruu sym­pa­ti­aa Masalle? Heruuko Masalle vähem­män vai enem­män empa­ti­aa ja dol­lare­i­ta kuin Afrikalle? Yleen­sä ekstrapoloidaan, mut­ta tein tämän nyt toisin päin.

  46. Tiedemies: Joo kiit­ti linkistä tuli tosi tarpeeseen. Olinkin tuo­ta ennen täysin vapaakaup­paa vas­taan. Eri­tyis­es­ti tykkään maat­alous­tu­ista ja kaiken­lai­sista tulleista, kos­ka ne on niin hyviä meille suo­ma­laisille. Kyl­lä siitä kaik­ki hyö­tyy, kun saa­vat koti­maisia maat­alous­tuot­tei­ta pöytäänsä.

    Minä vas­tasin vaan tuo­hon riis­tosanan käyt­töön. Minus­ta on täysin älytön­tä sanoa, että joku riistää toista jos riis­ton väline on esim. kehi­tys­a­pu, jolle anta­ja aset­taa ehdon. Kehi­tysavus­ta­han voi aina kieltäy­tyä ja täl­löin mitään riis­toa ei ole. Sama on noiden maat­alous­tukien ja tul­lien kanssa. Ei se ole riis­toa, vaik­ka aiheut­taakin harmia myös Afrikas­sa. Tietysti kaikkein suurin kär­si­jä on niiden tukien mak­sa­ja, (tai tul­lien takia suurem­pia hin­to­ja mak­sa­ja) eli tässä tapauk­ses­sa suo­ma­laiset veronmaksajat.

  47. Tuli­pas hie­man luet­tua väärin tuo Trav­el­lerin viesti 🙂

  48. Hyvä, taisin lukea hiukan liikaa riv­ien välistä ja pelkäsin jotain piilo­rasis­tista argumentointia. 

    Mitä tuo­hon Kiinan malliseen tiukkaan syn­tyvyy­den sään­nöste­lyyn tulee, niin suosit­te­len luke­maan Amartya Senin Devel­op­ment as free­dom. Kir­jas­sa Sen mm. aika vaku­ut­tavasti argu­men­toi, miten eräässä int­ian maakun­nas­sa pystyt­ti­in paina­maan alun­perin Kiinaa korkeampi syn­tyvyys viidessä­toista vuodessa Kiinaa alem­mak­si. Työkaluina ei ollut pakko ja ran­gais­tuk­set vaan mm. nais­ten ja tyt­tö­jen koulu­tus ja pikku­lap­sien peruster­vey­den­huol­lon parantaminen. 

    Kehi­tysavun ongelmista taas kan­nat­taa lukaista Thomas Dich­terin Despite good intentions.

  49. Afrikkalaisen hyv­in­voin­nin ratkaisee afrikkalainen ja suo­ma­laisen suo­ma­lainen. Suo­mi van­hana siir­tomaana ei ole mil­lään muo­toa velkaa kenellekään. Ain­oa asia mis­sä voidaan aut­taa mui­ta on hallinto­jär­jestelmän koke­musten viem­i­nen, mut­ta tämäkään tieto ei ole suo­ma­lainen keksin­tö. Vapaakaup­pa voi olla hyvä tai huono asia, mut­ta fak­ta on se, että jos minkään­laista järjestys­tä ei ole, kukaan näil­läkään sivuil­la kir­joit­ta­va ei eläkesäästöjään maa­han investoi.

  50. Pisti silmään Arho Toikan kom­ment­ti, että ter­vey­den­hoi­dos­sa säädel­lään niukku­ut­ta jonoil­la ja asiantun­ti­javal­lal­la. En oikein jak­sa uskoa, että jonot­ta­mi­nen tuot­taa olen­naisia säästöjä, sil­lä se vähen­tää hoidon­tarvet­ta vain sen ver­ran kuin ihmiset joko paran­tu­vat tai kuol­e­vat jonos­sa. Jonot hoitoon, joka annetaan lop­ul­ta kuitenkin, ovat yksinker­tais­es­ti huonoa hallintoa, ja kor­jat­tavis­sa esim. toimi­val­la ajanvarausjärjestelmällä.

    Mitä tulee asiantun­ti­javal­taan, niin tämä on juuri se per­im­mäi­nen syy minkä takia yksi­tyisessä ter­vey­den­hoi­dos­sa ei ole oikein mitään järkeä. Nor­maali markki­noil­la on eril­laisia tuot­tei­ta, esim. eri merkkisiä polkupyöriä. Kulut­ta­jien miel­tymyk­set näkyvät niin että halut­tu­jen merkkien hin­nat nou­se­vat, joka ohjaa valmis­ta­jia tekemään yhä halut­tavampia eli parem­pia pyöriä.

    Noin peri­aat­teessa, ja hyvä niin. Kos­ka pyörät ovat sel­l­aisia hyödykkeitä että eri pyörä sopii eri ihmisille.

    Mut­ta voisiko meil­lä esimerkik­si use­ampi brän­di ohi­tusleikkauk­sia ja mil­lä ihmeen perustel­la kulut­ta­ja val­it­sisi näi­den väliltä? Kun hoitopäätök­set tehdään lääketi­eteel­lisin perustein, ja itseasi­as­sa niiden tekem­i­nen muil­la perusteil­la on jopa laiton­ta, niin on vaikea ymmärtää mitä muu­ta kuin lisäkus­tan­nuk­sia kil­pailu tuottaisi.

    Yllä ymmär­rän ter­vey­den­huol­lon aika sup­peasti, tarkoituk­sel­la. Esimerkik­si pitkäaikaishoito on myös asum­isjär­jeste­ly, ja olisi luon­te­vaa että sel­l­ainen olisi kil­pailun piirissä.

  51. Erit­te­len tuo­ta riis­toa vielä hiukan lisää. Minus­ta riis­to viit­taa siihen, että joltakin riis­tetään oikeus. Myyjän oikeus ei ole se, että hän saa myy­dä tuotet­ta kulut­ta­jalle vaan se, että hän saa tar­jo­ta tuotet­ta kulut­ta­jalle. Osta­jan oikeus on se, että hän saa ostaa tar­jot­tua tuotet­ta jos halu­aa. Val­tio siis min­un per­spek­ti­ivistäni riistää kulut­ta­jaa eikä tuot­ta­jaa aset­taes­saan tuon­ti­t­ulle­ja ja jakaes­saan tuotan­to­tukea, kos­ka hän pois­taa tämän oikeu­den olla osta­mat­ta, jos ei halua. Suo­ma­laiset eivät riistä afrikkalaisia jät­täessään hei­dän tuot­teen­sa osta­mat­ta, kos­ka meil­lä on siihen oikeus kuluttajina.

    Minus­ta nämä tuet ja tul­lit on tietysti röyhkeää afrikkalais­ten kiusaamista ja pitäisi lopet­taa mitä pikimmin.

  52. tpyy­lu­o­ma: yksi­tyi­nen ter­vey­den­huolto voi esim. kil­pail­la hin­nal­la tai hoidon laadulla.

  53. miten eräässä int­ian maakun­nas­sa pystyt­ti­in paina­maan alun­perin Kiinaa korkeampi syn­tyvyys viidessä­toista vuodessa Kiinaa alem­mak­si.

    Miten lie­nee tilanne nyt? Epäilen suuresti että tämäkin oli lähin­nä kynäl­lä tehty tilastotemppu..

    Työkaluina ei ollut pakko ja ran­gais­tuk­set vaan mm. nais­ten ja tyt­tö­jen koulu­tus ja pikku­lap­sien peruster­vey­den­huol­lon parantaminen. 

    Näitä on paran­net­tu Afrikas­sa niin kauan kuin siel­lä on ollut euroop­palaisia. Tulok­set ovat nähtävillä.

    Kehi­tysavun ongelmista taas kan­nat­taa lukaista Thomas Dich­terin Despite good intentions. 

    Tun­nen luul­tavasti kaik­ki keskeiset peri­aat­teet joil­la kehi­tysavus­ta elan­ton­sa saa­vat selit­tävät toimien­sa ja rahoituk­sen­sa oikeu­tuk­sen. Sil­lä tosi­asial­la että nämä peri­aat­teet ja teo­ri­at ovat osoit­tau­tuneet väärik­si ja toim­i­mat­tomik­si luke­mat­tomat ker­rat ei ole merk­i­tys­tä. Mik­si olisikaan kos­ka rahoi­tus ei ain­oas­taan jatku vaan jopa lisääntyy.

    Joi­hinkin mai­hin on kaadet­tu niin paljon kehi­tys­a­pua että nämä perusk­oulu­tus ja ter­vey­den­hoito ongel­mat ovat pääosin jo ratken­neet, mut­ta sil­lä ei ole ollut riit­tävää vaiku­tus­ta maid­en väestöräjähdyk­sen toim­intaan vaan tulok­se­na on ollut varsin ikävävä vaiku­tus: tyh­mim­mät lisään­tyvät eniten ja edes parem­pi väri ei pysty täysin kumoa­maan tätä valitet­tavaa vaiku­tus­ta väestön ÄO:ään.

    Itse uskoisin että Afrikas­sa alkaa tapah­tua myön­teistä kehi­tys­tä vas­ta sit­ten kun Kiina lisää taloudel­lista vaiku­tus­val­taansa siel­lä ja afrikkalaiset huo­maa­vat että hyödykkeitä saadak­seen heil­lä on olta­va jotain tar­jot­tavaa. Siis jotain muu­takin kuin mielet­tömän rikas kulttuuri…

  54. Eli­na:
    “Ton­ni käteen syyt­telee Maail­man­pankkia ja Kan­sain­välistä val­u­ut­tara­has­toa Afrikan tilanteesta.” 

    Vas­tasin vain kysymyk­seesi siitä mikä estää afrikkalaisia maanvil­jeil­i­jöitä ole­mas­ta oman val­tion­sa tai yhteen-liit­tymien­sä erityissuojeluksessa.

    Toden­näköis­es­ti Maail­man­pankin ja IMF:n tar­joa­mat diilit ovat olleet ja ovat otta­jilleen edullisem­pia kuin että he oli­si­vat jät­täneet tai jät­täi­sivät ne hyö­dyn­tämät­tä. Ts. maat­alouteen ja huolto­var­muu­teen liit­tyvät riskit on otet­tu muiden hyö­ty­jen saamiseksi.

    Toisaal­ta jokainen rahoit­ta­ja pyrkii hal­lit­se­maan tap­pi­oriskiään eikä halua osal­lis­tua sel­l­aiseen toim­intaan, joka tun­tuu tämän mielestä liian epä­var­mal­ta. Rahoit­ta­jan riskin­hallinta voi toisaal­ta pakot­taa rahoitet­ta­van kaava­maisem­paan toim­inta­malli­in kuin mikä olisi rahoitet­ta­van kannal­ta optimaalista.

  55. Minus­ta Afrikan ongel­mat juon­ta­vat suurelta osin siihen, että siel­lä ei vain saa­da oikein aikaisek­si. Ehkäpä taustal­la on erään afrikkalaisen lausuman kaltainen ajat­telu: euroop­palaisil­la on kel­lo­ja, mut­ta meil­lä afrikkalaisil­la aikaa.

  56. Ajat­te­len edelleen niin­päin, että investom­at­to­muus Afrikkaan ei ole kur­ju­u­den syy, vaan seuraus. 

    Ei ole järkeä sijoit­taa latin latia yhteiskun­ti­in, jot­ka ovat läpeen­sä mätiä ja kor­rup­toitunei­ta, jois­sa puo­let ihmi­sistä kan­taa HIV:a, prim­i­ti­ivi­nen taikausko on val­lal­la ja väki­val­ta rehot­taa täysin hal­lit­se­mat­tomana. Ulkop­uolelta ei voi­da ihmeitä tehdä, se on nyt nähty. 

    Vuosia kestänyt mas­si­ivi­nen ja monipuo­li­nen kehi­tys­a­pu ei ole vienyt Saha­ran eteläpuolen Afrikkaa piiru­akaan parem­paan suun­taan. Eräs tut­tuni, joka on toimin­ut vuosikau­sia kehi­tysy­hteistyöte­htävis­sä Afrikas­sa sanoi, että olisi parem­pi kun koko man­ner vajoaisi meren­po­h­jaan ja siitä ei koskaan enää kuul­taisi mitään. 

    Kuka muis­taa Karin hauskan piir­roksen 80-luvul­ta, jos­sa valkoisen miehen seu­rue kat­se­lee neek­er­i­lau­man keskel­lä pönöt­tävää kaivoa. 

    Yksi valkoi­sista esit­telee kaivon avus­tus­pro­jek­tin tuo­tok­sek­si, johon toinen toteaa: “En tien­nytkään, että Kankku­la on tääl­lä päin..”

    Heh!

  57. Kehi­tys­a­pu usein hait­taa kehi­tys­tä ihan samas­ta syys­tä kuin luon­non­va­roil­taan rikkaat maat tup­paa­vat ole­maan yleen­sä aika kor­rup­toitunei­ta. Kun jaos­sa on ns. ilmaista rahaa, resursse­ja käytetään tästä ilmais­es­ta rahas­ta kil­pailemiseen, ääri­ta­pauk­ses­sa sisällissotiin. 

    Kyl­lä kehi­tys­a­puakin voi antaa toki järkevästi, esimerkik­si koulut­ta­mal­la ihmisiä, rak­en­ta­mal­la infraa jne, mut­ta näis­sä on taval­laan sama ongel­ma: jos saa jotain ilmaisek­si, käytetään resursse­ja siitä kilpailemiseen. 

    http://en.wikipedia.org/wiki/Rent-seeking

  58. “Miten lie­nee tilanne nyt? Epäilen suuresti että tämäkin oli lähin­nä kynäl­lä tehty tilastotemppu..”

    Kuten todet­tu, minä vaku­u­tu­in. Sen on muis­taak­seni talouden nobelisti, joten joku muukin taitaa olla vaku­ut­tunut Senin tek­steistä. Jos pystyt osoit­ta­maan tuon tilas­totem­puk­si, niin olet­taisin, että ainakin minä ja Sen on kovasti kiin­nos­tunut tuosta. 

    “Tun­nen luul­tavasti kaik­ki keskeiset peri­aat­teet joil­la kehi­tysavus­ta elan­ton­sa saa­vat selit­tävät toimien­sa ja rahoituk­sen­sa oikeutuksen.”

    Dichter kyl­lä on saanut elan­ton­sa kehi­tysavus­ta vuosikaudet, mut­ta tuos­sa kir­jas­sa mielestäni onnis­tuneesti perustelee mikä nykyisessä kehi­tysavus­sa menee pieleen. Tuon kir­jan lukemisen jäl­keen ainakin min­ul­ta hävisi viimeinenkin sym­pa­tia kaiken­laisia kum­mi­lap­sio­hjelmia ja “osta vuohi”-kampanjoita kohtaan.

    “Joi­hinkin mai­hin on kaadet­tu niin paljon kehi­tys­a­pua että nämä perusk­oulu­tus ja ter­vey­den­hoito ongel­mat ovat pääosin jo ratkenneet”

    Enpä muista kuulleeni yhdestäkään maas­ta, jos­sa kehi­tys­a­pu olisi nuo ongel­mat ratkaissut. Var­maan kor­jaat tämän puut­teen ker­toma­l­la joitakin esimerkke­jä lähde­vi­it­tei­neen päivineen?

    “Kaup­pa­poli­ti­ik­ka voi todel­lakin “riistää” naa­puri­maa­ta siinä mielessä, että val­tio estää kansalaisi­aan osta­mas­ta tois­es­ta maas­ta tuot­tei­ta suo­jel­lak­seen oman maansa tuotan­toa. Tämä johtaa vapaakaup­paa huonom­paan tulok­seen molem­mis­sa maissa.” 

    Kun nyt lähdin tähän kir­jal­lisu­u­den suosit­telemiseen, niin Tiedemiehelle voisin tar­jo­ta Ha-Joon Changin tuotan­toa. Hiukan eri per­spek­ti­ivi kau­ni­iseen vapaakauppateoriaan.

  59. Changin argu­men­tit ovat min­ulle tut­tu­ja, ja niin ne ovat kaikille muillekin. Hän­hän vetoaa van­haan “infant indus­try”- teesiin. 

    Tässä on yksi ongel­ma. Chang, amerikkalaishenkiset “markkianatalous“oikeistolaiset ja suurin osa poli­it­ti­sista päät­täjistä, sekä myöskin ilmeis­es­ti ainakin WTO, koplaa­vat “vapaan” markki­na­t­alouden aina amerikkalaistyyp­piseen patenttisuojaan. 

    Min­un mielestäni vapaa kaup­pa tarkoit­taa vapaa­ta kaup­paa, ei sitä, että jol­lakin on monop­o­li. Patent­tisuo­jan nou­dat­ta­mi­nen tarkoit­taa, että vähem­män kehit­tyneen maan teol­lisu­us joutuu mak­samaan ran­gais­tus­lu­on­teisia lisenssi­mak­su­ja rikkam­malle. Chang itsekin myön­tää, että infant-indus­try- argu­ment­ti on vali­di vain, jos patent­tisuo­jaa noudatetaan.

    Minus­ta köy­hiä mai­ta autet­taisi­in paljon parem­min, jos niille annet­taisi­in mah­dol­lisu­us olla välit­tämät­tä län­si­paten­teista tai niiden ehto­ja ainakin löyhennettäisiin.

  60. Björk, jos olet menos­sa ohi­tusleikkauk­seen, niin mil­lä ihmeen perus­teel­la ver­taat usem­man tar­joa­jan laat­ua? Mitä hin­toi­hin eli kus­tan­nuk­si­in tulee, lääketiede on niin totaalis­es­ti asiantun­ti­javal­lan alla (ja hyvä niin) että suh­taudun aika spek­tis­es­ti siihen että kil­pail­e­val­la sairaalal­la voisi olen­nais­es­ti parem­pia eli eril­laisia tuotan­to­pros­esse­ja. Tilo­jenkäyt­töä ja hallintoa voi toki tehostaa, mut­ta ne ovat kuitenkin aika pieni osa kus­tan­nuk­sista (julkises­sa jär­jestelmässä), ja yksi­tyi­nen ter­vey­den­hoito väk­isinkin kas­vat­taisi hallintokuluja.

    Jenkkikeskustelus­sa puhutaan, mielestäni oikein, yhden ja use­am­man mak­sa­jan jär­jestelmistä yksi­tyisen ja julkisen sijaan, kos­ka tämä on se olen­nainen asia. Use­ampi mak­sa­ja tuot­taa mon­imutkaisu­ut­ta eli vaivaa ja kustannuksia.

    Vaku­u­tusy­htiöt voivat käytän­nössä kil­pail­la vain kus­tan­nuk­sil­la, eli sil­lä kuka mak­saa vähiten kor­vauk­sia. Toisaal­ta lääkärit hoita­vat sen mukaan mikä on heistä poti­laan ter­vey­den kannal­ta tarpeel­lista ja ovat vielä pirun kek­seliäitä tekemään hoidoista kor­vat­tavia. Käytän­nössä tämä tuot­taa jokaista lääkäriä kohden yhden vaku­u­tus­tarkas­ta­jan yhtiöön ja yhden kor­vaushak­i­jan sairaalaan tap­pele­maan keskenään. 

    Yksi­tyi­nen vaku­u­tusy­htiö jol­la olisi monop­o­li olisi peri­aat­teessa ihan yhtä tehokas kuin julki­nen ter­vey­den­huolto, se vaan voisi laskut­taa mie­len­sä mukaan kun verora­hoi­tus kuitenkin menee kus­tan­nusten mukaan.

  61. Kyl­lä, vetoaa infant indus­try-teesi­in, mut­ta ennen kaikkea myös osoit­taa, että käytän­nössä kaik­ki kehit­tyneet maat ovat olleet vah­vasti pro­tek­tion­is­tisia kehi­tyk­sen aikana. 

    Patent­tisuo­jan suur­ta merk­i­tys­tä en nyt aivan heti ymmär­rä (Täy­tyy myön­tää, että olen vas­ta aloit­tanut Changin kir­jan lukemisen, ehkä pitäisi lukea lop­pu­un ennen kuin jatkan tästä), tyyp­il­lis­es­ti kun paten­tit ymmärtääk­seni koske­vat lähin­nä kehi­tyk­sen teräv­in­tä kärkeä. Peruster­vey­den­huol­lon, koulu­tuk­sen, ruoan, auton, junan, laivan ja lentokoneen luulisi pystyvän saa­maan aikaisek­si ilman ensim­mäistäkään voimas­saol­e­vaa patent­tia. Tietoli­iken­teestä en tiedä.

  62. Changin teesi pätee mais­sa, jois­sa on ollut patent­tisuo­ja. Esimerkik­si Hol­lan­ti ei ollut pro­tek­tion­isti­nen, mut­ta siel­lä patent­te­ja ei kun­nioitet­tu ja se teol­lis­tui muiden kanssa samaa tahtia. 

    Peruster­vey­den­huolto, koulu­tus, ruo­ka, tiev­erkko, junara­dat sata­mat ja lento­ken­tät eivät vaa­di pro­tek­tion­is­mia. Jos maa halu­aa kehit­tää itse jonkin teknolo­gian, sen täy­tyy suo­jel­la sitä kil­pail­i­joil­ta. Tähän perus­tuu infant-indus­try argu­ment­ti. Se ei ole väärä, kos­ka kun Japani­laiset yrit­tävät tehdä auto­ja tyhjästä omin neu­voin, niitä ei kukaan ostanut. Vas­ta kun koti­markki­na oli kehit­tynyt ja auton­va­lmis­ta­jat siel­lä saa­neet kokeil­la siip­iään, ne saat­toi­vat lähteä viemään autoja. 

    Sodan­jälkeinen japani on ääries­imerk­ki tämän tyypis­es­tä pro­tek­tion­is­mista: val­tio heit­ti ihan konkreet­tis­es­ti ulko­maiset auton­va­lmis­ta­jat ulos maas­ta ja maa­han ei käytän­nössä saanut tuo­da ulko­maisia autoja. 

    Sil­lä on kuitenkin yksi aika keskeinen ongel­ma: se ei voi toimia kovin mon­es­sa maas­sa, kos­ka jos kaik­ki tekevät niin, ei kan­sain­välisiä markki­noi­ta koskaan syn­ny. Japani pystyi siihen, kos­ka muut kävivät jo vapaa­ta kaup­paa ja markki­nat oli­vat seg­men­toituneet, euroop­palaisi­in ja amerikkalaisi­in automarkkinoihin.

    Hol­lan­ti ei esimerkik­si välit­tänyt Edis­onin paten­teista, vaan Philips teki hehku­lamp­pu­ja ilman lisenssiä. Hol­lan­nis­sa ei ollut suo­jat­ulle­ja, vaan kil­pailu oli vapaa­ta. Philip­sistä tuli yksi maail­man suurimpia elektroniikkayrityksiä. 

    En väitä, että argu­ment­ti on täysin väärä ja että vapaakaup­pa on jotenkin fun­da­men­taalis­es­ti hyvä asia. Väitän vain, että mon­es­sa, ehkä useim­mas­sakin, tapauk­ses­sa kau­pan esteille on vai­h­toe­hto­ja, jot­ka ovat parem­pia kuin esteet ja rajoitukset.

  63. tpyy­lu­o­ma: minä en oikein ymmär­rä tuos­ta sin­un edel­lis­es­tä postista mitään, mut­ta mik­si sin­un mielestä kil­pailu­tuk­sen pitäis tapah­tua ambu­lanssin paareil­la? Jos on aikaa ver­tail­la, niin sit­ten voi vaik­ka kat­soa kuolleisu­us­pros­ent­te­ja, leikkauk­sen onnis­tu­mis­pros­ent­te­ja, sairaal­abak­teer­i­tar­tun­to­ja yms. tai ver­ra­ta sairaaloiden olo­ja: saako olla omas­sa huoneessa, onko pleikkari, onko Välimäen laa­ti­ma menü… Ihan samal­la taval­la kun nyt yleen­säkin ver­tailee tuot­tei­ta toisiinsa.

    Minus­ta on myös aika hupaisa väite, että sairaan­hoito olis jotenkin valmis, että siinä ei voi enää kehit­tyä, kos­ka se on asiantun­ti­javal­lan alla. Päinvastoin.

    Mik­si yksi­tyi­nen sairaan­hoito kas­vat­taisi hallinnoin­tiku­lu­ja? Miten niin olen­nainen asia on se, että kuin­ka mon­ta mak­sa­jaa on? Julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa­han kaik­ki mak­saa. Se raha tulee vaan vero­jen muo­dos­sa. Väitätkö, että vero­jen keräämis­es­tä ei tule kustannuksia?

    Vaku­u­tusy­htiöt voivat kil­pail­la esim. tun­nista­mal­la riske­jä parem­min, parem­mal­la hallinnol­la, tehokkaam­mal­la työn­te­ol­la, parem­mal­la sijoi­tus­toimin­nal­la ja tietysti viimekädessä mak­samal­la asi­akkailleen vähem­män rahaa. Tämä tuskin on mikään merkit­tävä kil­pailu­valt­ti, kos­ka asi­akashan ostaa nimen omaan tätä palvelua vakuutusyhtiöltä.

  64. Björk, point­ti ei ollut ettei ter­vey­den­hoito kehi­ty, vaan se että kehit­tyy oma­l­la pain­ol­laan jok­seenkin riip­pumat­ta siitä mitä julki­nen val­ta tai yksi­tyi­nen omis­ta­ja sanoo. Ja tämän takia on vaikea ymmärtää mitä väliä tehokku­u­den kannal­ta on sil­lä ovatko sairaalat yksi­ty­isiä vai julkisia.

    Mitä tulee mak­sajien määrään, kysymys on siitä että julkises­sa ter­vey­den­huol­los­sa sairaalal­la on yksi taho joka mak­saa laskut ja määrit­tää mis­tä se mak­saa, jos­ta lääkärit tosin viis veisaa. Olet­taen että jonkin­lainen tuot­ta­ja-tilaa­ja malli on käytössä, jos ei ole niin kulut on yksinker­tais­es­ti bud­jet­ti­ra­hoituk­ses­ta. Tämä on hallinnol­lis­es­ti ver­rat­tain kevyttä.

    Yksi­ty­is­vaku­u­tus­vai­h­toe­hdos­sa, on n kap­palet­ta vaku­u­tusy­htiötä, joil­la on kul­lakin m kap­palet­ta vaku­utet­tuko­htaisia kor­vauskäytän­töjä, joista lääkärit käytän­nössä viis veisaa­vat. Se että tämä gen­eroi jul­me­tun byrokra­t­ian on päivän­selvää. Eräi­den arvioiden mukaan kol­mannes Yhdys­val­tain ter­veys­menoista menee hallintokuluihin.

    Kulut­ta­jien suorit­tamis­sa ver­tailuis­sa niin sairaaloiden kuin vaku­u­tusten välil­lä on sama ongel­ma kuin Lil­jer­ankin taan­noises­sa kom­men­tis­sa, että pitää vaan löytää toimi­vat hoitote­hon mit­tar­it, niin ter­vey­den­hoitoa voi kehit­tää tehokkaam­paan suun­taan. Ei vaan tun­nu löy­tyvän, ja tämä tuskin johtuu yri­tyk­sen puutteesta.

  65. Huo­maute­taan nyt kuitenkin, että on tilantei­ta jois­sa jonot­ta­mi­nen on paras ratkaisu. Mikäli et koskaan joudu jonot­ta­maan, niin olet joko Han­nu Han­hi tai sit­ten tar­jon­ta­puolel­la on mas­si­iviset liikaresurssit, jot­ka joko
    a) nos­ta­vat hyödyk­keen hintaa
    b) raiskaa­vat niukko­ja resursseja

    Itse olen kävel­lyt Eif­fel-torni­in ilman mitään merkit­tävää jonoa. OS taisi vain suun­nitel­la oman vierailun­sa niin huonos­ti, että jou­tui jonoon.

  66. tpyy­lu­o­ma: voitko kuvitel­la tilan­net­ta, jos­sa hoitoku­lut mak­saa asi­akas eikä vaku­u­tusy­htiö? Jos nimit­täin kuvaa­masi tilanne on vaku­u­tusy­htiöi­den arkea, eli että ne joutu­vat palkkaa­maan jonkun vah­ti­maan jokaista lääkäriä, niin ole­tan vaku­u­tuk­sen ole­van niin kallis, että har­va kokee saa­vansa rahoilleen vastinetta.
    Minus­ta sin­un pre­mis­si, että lääketi­eteen kehi­tys ei riipu sen ulkoi­sista tek­i­jöistä on niin absur­di, että en halua jatkaa tätä keskustelua. Jos pystyt jotenkin vaku­ut­tavasti perustele­maan, niin sit­ten joo…

  67. “Itse olen kävel­lyt Eif­fel-torni­in ilman mitään merkit­tävää jonoa. OS taisi vain suun­nitel­la oman vierailun­sa niin huonos­ti, että jou­tui jonoon.”

    Sama koke­mus itsel­läni, tarkem­min ajatellen en muista jonot­ta­neeni mihinkään sit­ten nuoru­usvu­osien kun rav­in­to­laan piti päästä 20 asteen pakkases­sa vain port­sarin kieltävän käden nähdäk­seen. Nykyään jos on jonoa, val­it­sen toisin. En kaipaa eif­fe­liä, elämys­lo­maa roomas­sa, puolen ämmän metropo­lia, jup­pi­rav­in­to­laa enkä jonot­tamista sor­mi nenässä sisään­tuloväyläl­lä. Pula-aikaan asia oli toisin mut­ta nyky­suomes­sa jonot­ta­mi­nen on oma valinta.

  68. “Esimerkik­si Hol­lan­ti ei ollut pro­tek­tion­isti­nen, mut­ta siel­lä patent­te­ja ei kun­nioitet­tu ja se teol­lis­tui muiden kanssa samaa tahtia. ”

    Nyt menee ulko­muis­tista, mut­ta jos menee pahasti pieleen niin kor­jaan myöhem­min. Chang tote­si, että Sveit­si ja Hol­lan­ti oli­vat merkit­tävät poikkeuk­set siinä yleistyk­sessä, että käytän­nössä kaik­ki kehit­tyneet maat ovat kehit­tyneet pro­tek­tion­is­min suo­jis­sa. Näitä yhdis­tää se, että maat oli­vat kehi­tyk­sen kär­jessä kehi­tyk­sen­sä aikaan. Hol­lan­nin tapauk­ses­sa maa oli maail­man rikkain maa 1600–1700 luvul­la, joten maa ei tarvin­nut pro­tek­tion­is­mia, vaan kuten yleen­sä, vapaa kaup­pa hyödyt­ti rikkai­ta mai­ta. 1800-luvul­la muut maat alkoi­vat kehit­tyä pro­tek­tion­is­min turvin, mut­ta hol­lan­ti jatkoi vapaa­ta kaup­pa ja jopa poisti ne patent­ti­lait. Tästä huoli­mat­ta 1800-luvun alus­ta ensim­mäiseen maail­man­so­taan asti hol­lan­nin talouske­hi­tys oli suh­teel­lisen hidas­ta, ja tuona aikana hol­lanin ohi pääsi yli puolenkym­men­tä maa­ta per capi­ta bkt:ssä. Toisen maail­man­so­dan jäl­keen hol­lan­ti sit­ten otti lusikan kau­ni­iseen käteen ja alkoi tukea eri tavoin teol­lisu­ut­taan, ja pääsi takaisin muiden kelkkaan. 

    “jos kaik­ki tekevät niin, ei kan­sain­välisiä markki­noi­ta koskaan synny.”

    Ei kai kukaan ole olet­tanut, että kaik­ki samaan aikaan har­ras­taisi­vat pro­tek­tion­is­mia? Rikkail­la mail­la oli ole­mas­sa kan­sain­väliset automarkki­nat, ja kun japani pääsi mukaan kehi­tyk­seen, niin se avasi automarkkinat.

  69. tcrown: voiko muuten olla niin, että ne oli­vat kehi­tyk­sen kär­jessä sik­si, että eivät olleet protektionistisia?

    Minus­ta tämä yleinen väite, että vapaakau­pa hyödyt­tää rikkai­ta ei ole uskot­ta­va. Kun kak­si osa­puol­ta tekee vapaae­htoisen vai­h­don molem­mat hyö­tyvät. Sil­lä ei ole mitään väliä onko toinen rikas tai toinen köyhä.

  70. Björk, sen ver­ran täy­tyy vetää tänne päin, että ihan noin yksinker­tainen asia ei ole.

    Molem­mat nimeno­maisen kau­pan osa­puo­let hyö­tyvät, mut­ta vai­h­dol­la voi olla dynaamisia vaiku­tuk­sia, jol­loin pidem­mäl­lä aikavälil­lä hyö­tyä olisi voin­ut olla enem­män toiselle, jos olisi toimin­ut toisin.

    Infant-indus­try argu­ment­ti perus­tuu juuri tähän. Eli jos maas­sa X on hyvää ja vil­javaa maa­ta, mut­ta joi­ta ei ole otet­tu käyt­töön, ensim­mäisen sadon tuot­ta­mi­nen voi olla kalli­impi kuin vil­jan ost­a­mi­nen ulko­mail­ta. Sen­si­jaan kerätään kookospähk­inöitä ja vai­hde­taan ne vil­jaan. Kos­ka pääo­ma­markki­nat ovat kehit­tymät­tömät ja pääo­maa on vähän, korko on maas­sa X niin korkea, että myöhempi­en vuosien sadon kan­nat­tavu­us ei riitä vil­jan viljelyyn. 

    Maas­sa ei lisäk­si ole oikein mitään infraa tms, ja sik­si ulko­maisetkin (alhaisem­mas­ta korostaan huoli­mat­ta) kart­ta­vat maa­han X investoimista. Täl­löin yksinker­taisin ratkaisu on lätkäistä tuon­tivil­jalle iso tul­li, ja näin pakot­taa oman maan vil­jeli­jät investoimaan koti­maisen maat­alouden kehit­tämiseen. Seu­raa­vana vuon­na saadaan omista pel­loista jo hyvä sato hal­val­la ja voidaankin luop­ua tulleista.

    Asia on har­voin näin yksinker­tainen, mut­ta joskus kuitenkin on. Kehit­tyneem­män teol­lisu­u­den kohdal­la voi olla, ettei ole pulaa pääo­mas­ta, joten korko ei estä investoin­tia, mut­ta esim. paten­tit tekevät investoimis­es­ta koti­maa­han hyvin kalli­in. Kaup­pakump­panien vihat saa päälleen sekä tulleil­la että patent­te­ja rikko­ma­l­la, täy­tyy vali­ta pienem­män pahan tie.

    Patent­tien rikkomi­nen on “lib­er­taarimpi” vai­h­toe­hto, kos­ka siinä puu­tu­taan markki­noiden toim­intaan vähem­män. Argu­men­toin tässä ketjus­sa tätä kaut­ta vapaakau­pan puoles­ta, mut­ta asia ei aina ole ihan näin yksioikoinen. Patent­tirikko­mus voi vähen­tää luot­ta­mus­ta ja heiken­tää ulko­maalaisia investoin­te­ja enem­män kuin rajat­tu suo­jat­ul­li, joten jälkim­mäi­nen on mon­esti rationaalisempi.

  71. “voiko muuten olla niin, että ne oli­vat kehi­tyk­sen kär­jessä sik­si, että eivät olleet protektionistisia?”

    Tietysti voi. Mut­ta miten tuo teo­ria sit­ten selit­tää sen, että pro­tek­tion­is­tiset val­tiot puski­vat ohi?

    “Kun kak­si osa­puol­ta tekee vapaae­htoisen vai­h­don molem­mat hyötyvät.”

    Kyl­lä. Ja kun narkkari piikit­tää hep­oa suoneen niin narkkari vain vapaae­htois­es­ti vai­h­taa pitkän aikavälin hyö­tyä lyhyen aikavälin hyö­tyyn, jol­loin kokon­aishyö­ty kas­vaa, eikö?

Vastaa käyttäjälle Tomi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.